Nk. Reilun kaupan pyhyys ja koskemattomuus

[Heikki Jokipii]

Kiitos. Tuosta siis nähdään, että Reilun kaupan merkitys kehitysmaiden taloudelle ei edes tuolla "korkoa korolle" -laskentatavalla tulisi lähivuosikymmeninä kovin "kaksinen" olemaan.

Toinen juttu on sitten, onko syytä tähän kasvuun soveltaa tuota mallia. Luulen, että vaikka Reilu kauppa kasvaisikin, se kasvaa vain dollarimääräisesti tasaisesti. Eli noista luvuista arvioiden korkeintaan vain siinä 0,5 miljardia dollaria vuodessa, globaalisti. Jolloin se olisi, sanotaan vuonna 2020 noin 8,5 miljardia dolllaria, vuonna 2030 n. 13,5 miljardia jne.

Kolmas juttu on sitten tietysti se, että nuo luvut ovat liikevaihtoa.

Ja hyöty kehitysmaiden köyhille (kuten edellä tuotu esille) se noin 10 prosenttia. Vuonna 2030 siis noin 1,35 miljardia.

[Heikki Jokipii]

Mutta näin siinä nyt sitten on käynyt:

Helsingistä Reilun kaupan kaupunki, Helsingin yliopistosta Reilu korkeakoulu

Toistamatta kaikkea edellä sanottua, niin eiköhän asian voi tiivistää samalla lauseella, jota on käytetty eräästä toisesta ilmiöstä:

Reilu kauppa on hyvää tarkoittavan ihmisen kehno valinta.

Kritiikkiä asiaa kohtaan on Suomessakin esitetty,  muuallakin kuin täällä, mutta se taitaa ihan massassa hävitä, kun nytkin taas tiedotusvälineet toitottavat "Reilun kaupan viikkoa". Esimerkiksi Demokraatti julkaisi tänään sellaisenaan ao. Edistämisyhdityksen tiedotteen. Eikä ilmoituksena, vaan toimituksellisena aineistona, ikäänkuin lehden uutisena.

"Aloitteen arvonimen hakemisesta Helsingin yliopistolle tekivät opiskelijat." Jos näin oli, kaino arvaukseni on, ettei kyse ollut ainakaan kansantaloustieteen tai matematiikankaan opiskelijoista.

[Heikki Jokipii]

Yllätys, yllätys!  Janne Sivonen, Reilun kaupan toiminnanjohtaja …

Vieraskynä: Maailma muuttuu ostos kerrallaan

… oli päätynyt siihen, että Reilu kauppa hyödyttää viljelijöitä ja vähentää köyhyyttä, ihan tutkimuksien mukaan.

Jos satakunta vuotta sitten olisi näissä asioissa tutkimuksia tehty, niin luulenpa, että hyväntekeväisyystanssiaisista - joissa naisten asuihin, shampanjaan ym. olisi käytetty kymmenkertaisesti kerättyyn ja lahjoitettuun rahaan nähden - olisi myös saatu tulos, että todellakin, ne perille menneet rahat vähensivät avunsaajien köyhyyttä.

[Heikki Jokipii]

USA:ssä Reilua kauppaa on kovasti kritisoitu siitä, että se niin suurelta osin kohdistuu Meksikoon, joka kuitenkin on kehitysmaista rikkaimmista päästä. Luomun ja Reilun kaupan yhdistämisestä lienee riittävästi edellä.

Mitä tekee Suomen Paulig? Näin: "Uusi Paulig Mexico, Reilu, luomu ..."

[Heikki Jokipii]

Lähetiin tähän Kepan uutiseen kommentin (joka ilmestynee sinne vasta Joulun jälkeen) ...

Eettisistä lahjoista uusi jouluperinne

... että siitäkin alkaa olla tullut jo perinne. miten me kommentoimme asiaa:

Että
a) "luomuherkuissa" ei ole mitään eettistä
b) Reilu kauppa on hyvin tehoton tapa auttaa
ja
c) Suomessa, jossa valtaosa Reilun kaupan tuotteista on luomutuotteita, se on erittäin tehoton tapa auttaa

[Matti Pekkarinen]

Tuo "reiluus", vaikka sille ei ole todellista katetta useinkaan, tepsii joihinkin harvoihin. Ja osa ostaa vahingossa (kuten luomuakin). Osa on heikkonäköisiä taikka kiireisiä tai niin varakkaita, että hinta ei ratkaise. Ja joskus harvoin reilun kaupan tuote onkin halvempi. Esimerkiksi banaaneissa olen tämän joskus havainnut.
Hulluuksien (=luomu) ja mm kaikille siitä aiheutuvien veroseuraamusten välttämiseksi kannattaa kauppareissulle varata vain niukasti rahaa ja runsaasti aikaa.

[Heikki Jokipii]

Joni Valkila väittelee Reilusta kaupasta ensi viikolla:

Minkä verran Reilu kauppa hyödyttää kahvintuottajia?

Tilaisuus pe 7.2.14 klo 12:15 näyttää olevan englanninkielinen.

Mutta aika varmasti väitöksestä syntyy keskustelua suomenkielelläkin! Ellei paikalla niin jälkeenpäin.

Väitöskirja löytyy sähkössä linkkiä seuraamalla.

[korjattu alla olevan huomautuksen mukaisesti]

[Ville Aarnikko]

Tilaisuus kuitenkin 7.2. eikä 7.12.

Taidanpa mennä, kiitos vinkistä!

[Heikki Jokipii]

Ehkäpä minäkin menen.

Ihan etsimättä tulee mieleen, että aiheesta ja Valkilasta saisi ehkä hyvän dokumenttivideon. Jos vaan nyt löytyisi sille joku tekijäksi ...

Ja jo väitöstilaisuudestakin voisi ottaa pätkiä "purkkiin"?

[Ville Aarnikko]

Unohdin, vaikka ois ollu hyvin aikaa

Olikos joku täältä kuulemassa?

[Heikki Jokipii]

Jäi väliin minultakin.

Mutta kirjahan on yhä netissä saatavissa. Vielä en ole kerinnyt sitä lukea, mutta jo tiivistelmä vahvistaa täällä esitetyt epäilyksemme kutakuinkin oikeiksi:

"Noin puolet *) Reilun kaupan kahvista on lisäksi luomusertifioitua maailmanlaajuisesti ja Nicaraguassa. Reilun kaupan luomukahvin (mutta myös pelkästään luomusertifioidun kahvin) hinnat ovat olleet selvästi konventionaalista kahvia korkeampia ja vakaampia. Luomukahvin satoisuus on pienempää kuin mitä voidaan saavuttaa konventionaalisilla menetelmillä, mikä pienentää luomuviljelijöiden etuja muihin vaihtoehtoihin verrattuna. Jotkut Reilun kaupan viljelijät tuottavat vain vähän kahvia. Sertifioidusta kahvista saatavan hintapreemion vaikutukset tuloihin jäävät silloin pieniksi. Reilun kaupan lisähinnan kasvaminen arvoketjun eri vaiheissa johtaa tilanteeseen, jossa tuote saattaa olla kuluttajalle huomattavasti muita vaihtoehtoja korkeampi, vaikka tuottaja saa saman tai vain hieman korkeamman hinnan kuin tavanomaisilta markkinoilta."

Jännityksellä odotan, kommentoiko ja uutisoiko Reilun kaupan yhdistys asiaa, ja jos, niin miten. Ja miten reagoidaan Kepassa? Ja Helsingissä ja muissa Reilun kaupan kunnissa? Hiljaisuudella?

Ja jos jonkun, niin Helsingin yliopiston pitäisi edes jotenkin reagoida! Tuo väitöskirja hyväksyttiin sen valtiotieteellisessä tiedekunnassa. (Jos olisin yliopistoväkeä, tekisin nyt aloitteen, että yliopisto, uusien tosiasioiden valossa, luopuu Reilun korkeakoulun "arvonimestä". Aloitteita asiassa voinee tehdä, jos sen hankkimistakin ehdottivat opiskelijat, ks. edellä, 22.10.13).

_____________

*) Suomessahan luomukahvin osuus on korkeampi, käsittääkseni lähes 100 prosenttia

[Heikki Jokipii]

Lihavoiinti tässä HJ:

Reilun kaupan lisähinnan kasvaminen arvoketjun eri vaiheissa johtaa tilanteeseen, jossa tuote saattaa olla kuluttajalle huomattavasti muita vaihtoehtoja korkeampi, vaikka tuottaja saa saman tai vain hieman korkeamman hinnan kuin tavanomaisilta markkinoilta.

Reilun kaupan puolustajat eivät ole hätkähtäneet tietoa, että kuluttajan maksamasta lisähinnasta keskimäärin vain 10% saavuttaa tuottajan. Mitenköhän he nyt suhtautuvat tuohon tietoon, että joissakin tapauksissa tuottajat eivät saa mitään lisähintaa? Näinkö ( ):

"Entä sitten? Ei mitäänkin on sentään parempi kuin ei mitään"

[Heikki Jokipii]

Mutta edelleen, vailla mitään kritiikkiä ja epäilyksiä, tämä "kestävän kehityksen" sivusto julkaisee uutisen:

Yhä useampi suomalainen ostaa reiluja tuotteita

Kirjataanpa tähän nyt tämä viimeisin tieto tästäkin asiasta ...

Yhteensä Suomesta on järjestön mukaan saatavilla noin 1 760:tä Reilun kaupan tuotetta. Noin 60 prosentilla Suomessa myytävistä Reilun kaupan tuotteista on myös luomusertifiointi.

... vaikkei tuosta ihan yksikäsitteisesti selviäkään, viittaako tuo 60% tarjolla oleviin vai myytyihin tuotteisiin.

[Heikki Jokipii]

Heille melkoisen ikävä tutkimus ...

Tutkimus: Reilu kauppa ei aina hyödytä työläistä

... ja kyllä sitten seuraakin melkoista kiemurtelua tulosten poisselittämiseksi!

Mutta tämä on jo kyllä aika epätoivoista:

"On aivan selvää, että vaikka pienviljelijä olisi Reilun kaupan viljelijä, mahdollisuudet maksaa palkkaa kausityövoimalle ovat aivan toisenlaiset kuin plantaasilla, joka voi olla monikansallisen yrityksen omistuksessa. Ei Reilu kauppakaan voi tehdä köyhästä pienviljelijästä suurta plantaasinomistajaa rikkaampaa", Sivonen sanoo.
[...]
"Kun puhutaan perheviljelijöistä, puhutaan ihmisistä, jotka ovat yleensä itsekin köyhiä. Jos maapläntti on alle hehtaarin ja viljelijä palkkaa ihmisiä sadonkorjuuseen, niin kriteerit eivät voi olla samat kuin plantaaseilla. Toisaalta perheviljelmiäkin on eri kokoisia", Sivonen toteaa.

Eihän tilan koolla ole asiassa mitään merkitystä, kysehän on yksikkökustannuksista (per "säkki"). Tuo hehtaarin tilan omistaja tietysti tarvitsee vain vähän apua, sato on nopeasti korjattu. *) Plantaasi tarvitsee paljon apua.

Mutta se plantaasikin on riippuvainen siitä, paljonko se sitten tuotteistaan saa. Ja kaiken Reilun kaupan tiedotuksen mukaan se siis saa (kilolta, säkiltä jne.) vähemmän! Niinpä sillä pitäisi olla huonommat mahdollisuudet maksaa näille kausityöläisilleen.

Olettaen tässä tietysti, että Reilun kaupan lisähinnasta on jotain valunut viljelijälekin. Myöntääkö Sivonen tuossa vahingossa, ettei se ole paljon? Tai siis juuri mitään.

Ja tuo viittaus "monikansallisen yrityksen omistukseen" on sitten jo puhtaasti naurettava (onko se yritys hyväksikäyttää jonkinlaista "monsantofobiaa" lukijoiden puolelleen saamiseksi?).

(Jos toisaalta asiat hoidetaan huomattavasti tehokkaammin "plantaaseilla", miksi Reilun kaupan tai muunkaan kehitysyhteistyön silloin pitäisi sitoutua pientilojen tehottomaan puhasteluun? Mutta tämähän tunnetusti on eräs syyte Reilua kauppaa vastaan: se estää taloudellisteknistä kehitystä kohteissaan ... jos siis tämän jälkeen kerrotaan, että sato korjataan plantaaseilla koneilla, niin oikea kysymys on: miksei niin tehdä Reilun kaupan tiloilla?)

____________

*) ja jos kyseessä on vielä luomutila - niin sitäkin vähemmän! 

[Heikki Jokipii]

Tämä Spiked-lehden artikkeli ...

www.spiked-online.com/newsite/article/its-official-fairtrade-screws-over-labourers/15082

(eli: nyt se on virallista, Reilu kauppa kohtelee huonosti työläisiä)

... kertoo em. tutkimuksesta, mutta esittää myös laajemman Reilun kaupan konseptin kritiikin.

***

Odottelen nyt mielenkiinnolla, miten Reilua kauppaa myönteisessä valossa - ks. edellä - esitelleet vasemmistolehdet (Demokraatti, Kansan Uutiset) tästä tutkimuksesta kertovat. Ja kertovatko ollenkaan.