Nk. Reilun kaupan pyhyys ja koskemattomuus

[Heikki Jokipii]

Sanoisin, että tämä koskee myös nk. reilua kauppaa. Vaikka sitä ei tässä mainitakaan:

Selvitys: Moni suklaabrändi väittää olevansa 100-prosenttisen vastuullinen, todellisuudessa harva tietää täysin, missä kaakao on viljelty

Kaakaon kasvatuksessa käytetään lapsityövoimaa ja tuhotaan metsiä. Tuoreen selvityksen mukaan suklaa-alan toimijat ovat kyllä sitoutuneet vastuullisuuteen, mutta käytännössä monet niistä eivät tunne toimintansa ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutuksia.

Valkila kymmenisen vuotta sitten tutki Reilun kaupan kahvia. Mutta rohkeasti epäilen, että jotain samanlaista tapahtuu myös kaakaon viljelyssä.

[Heikki Jokipii]

Ruotsissakin nämä kaksi asiaa on kytketty toisiinsa, ja nyt ihmetellään, että se näkyy näin:

Inflationen slår hårt mot Fairtrade – faller för första gången

Många väljer bort Fairtrade-produkter på grund av det ekonomiska läget. Foto: Anders Wiklund / TT

För första gången någonsin faller konsumtionen av Fairtrade-märkta varor, som bananer och kaffe i livsmedelsbutikerna. ”Det riskerar att påverka mänskliga rättigheter negativt”, säger Cecilia Ceder, vd för Fairtrade Sverige.

Försäljningen av ekologiskt och etiskt märkta varor minskar i butikerna, enligt siffror för 2022.

Förlorarna är dels miljön, men också de bönder och producenter i länder med utbredd fattigdom, menar Fairtrade Sverige.

(lihav. HJ)

[Heikki Jokipii]

Pauligilla ei ole rohkeutta arvioida, mitä kahvin luomuisuus tässä kuviossa merkitsee:

Elintarviketeollisuudelta askelmerkit taisteluun luontokatoa vastaan – Nämä tuontiraaka-aineet aiheuttavat eniten metsäkatoa

Paulig hankkii noin tuhatta raaka-ainetta 80 eri maasta. Yritys selvittää pääraaka-aineiden luontoriskejä, joista kahvi on keskeisin.

Eikä (tietysti?) rohkeutta analysoida omia käytäntöjään.

[Heikki Jokipii]

Kun S-kauppa järkeistää valikoimaansa, Hesari vähän jo huolestuu:

Reilun kaupan banaanit katosivat S-ryhmän kaupoista – tästä on kyse

Reilun kaupan banaanit ovat hävinneet monista S-ryhmän kaupoista. Helsingin Sanomat on saanut yhteydenottoja asiasta myös lukijoiltaan, jotka ovat olleet huolissaan siitä, että S-ryhmä olisi lopettanut kokonaan Reilun kaupan banaanien myynnin.

Banaanit ovatkin kadonneet kauppojen valikoimista, mutta niistä ei ole täysin luovuttu, kertoo S-ryhmän päivittäistavarakaupan johtaja Sampo Päällysaho.

Mutta onkin näin:

S-ryhmä on uudistamassa banaanivalikoimaansa.

Aiemmin S-ryhmän kaupoissa on myyty Reilun kaupan banaania, jolla on ollut kaksi sertifikaattia: luomu ja Reilu kauppa. Sen nimikin on ollut ”luomu Reilun kaupan banaani”.

Nyt luomubanaanit ja Reilun kaupan banaanit eritellään erillisiksi tuotteikseen eikä Reilu kauppa -sertifioituja banaaneja ole jatkossa saatavilla kaikista S-ryhmän myymälöistä.

”Jatkossa valikoimastamme löytyy Chiquita-banaani ja luomubanaani. Myymäläkohtaisesti myydään Reilun kaupan banaania, ja osasta myymälöistä löytyy uutena tuotteena Coop-banaania”, Päällysaho kertoo.
[..]
”Suomeen saakka tulleen lopputuotteen laatu ei ole vastannut sitä, mitä me olemme odottaneet”, Päällysaho sanoo.

”Siksi olemme tehneet ratkaisun, että jatkossa myymme luomubanaaneja ja Reilun kaupan banaaneja erikseen.”

Loppuosassa artikkelia niellään sitten sellaisenaan Reilun kaupan väitteet omasta toiminnastaan.

Kytkentä luomuun on ollut koko ajan sekin hyvin arveluttava juttu. Muun ohella.

[Heikki Jokipii]

MT samasta. Joitakin lisäyksityiskohtia:

Suomalaisten suosikkibanaanit katosivat S-kaupoista: Asiakkailta vaaditaan toimia, jos banaaneja haluaa jatkossakin ostaa

[Heikki Jokipii]

Reilun kaupan täytyi tietysti reagoida. Sen se teki tällä:

Reilun kaupan banaani

Luomuisuuskysymyksestä yritetään päästä näin helpolla:

Ympäristö
Tuotannossa on noudatettava tiukkoja ympäristösäännöksiä, joilla suojataan sekä viljelijöitä että luontoa. Vaarallisimpien kemikaalien käyttö on kielletty, ja yli 60 prosenttia Reilun kaupan banaaneista on luomua

Mutta me tiedämme jo, mistä on oikeasti kyse:

Tämä, kuten on esille tuotu, on erityisesti suomalainen ilmiö, muualla maailmassa luomun osuus ei Reilussa kaupassa ole lainkaan näin korkea.

Vaikka Reilun kaupan yhdistyksen tiedottaja Sanna Räsänen yrittää väittää, että "reilujen tuotteiden korkeaan luomuprosenttiin on syynä se, että siitä hyötyvät sekä tuotteiden viljelijät että kuluttajat" (lihav. HJ), toisesta kohdasta tulee realistisempaa tietoa:

Räsänen huomauttaa, että luomuviljely ei ole aina Reilun kaupan tuotteiden viljelijöille kannattavaa tai mahdollista.

Ja tutkimustieto nyt kyllä viittaa siihen, että "ei ole aina" pitäisi olla muodossa "ei juuri koskaan".

Ja - kuten olemme jo kauan sitten selvittäneet - tässä, eikä viljelijöiden hyödyssä, onkin se perussyy, Suomessa, tässä "asiakassegmentissä":

Lisäksi samat kuluttajat haluavat suosia sekä luomua että Reilun kaupan tuotteita, hän toteaa.

Itse asiassa tuon 'asiakassegmentti' -sanan opin yksityismailista, jonka sain Reilun kaupan työntekijältä.

[Heikki Jokipii]

Reilu kauppa saa pyhitetylle tuotteelleen edelleen tekstimainontaa:

Kahvi on kallistunut merkittävästi kahden vuoden aikana – Reilu kauppa: ”Ei huono asia, jos se on vastuullisesti tuotettua”

Mutta tämäkin vielä:

Reilun kaupan viljelijöille taataan varma minihinta tuotteista, jonka avulla tulotason ennakointi on helpompaa. Viljelijät noudattavat Reilun kaupan vastuullisuusvaatimuksia tiloillaan, mutta koska kysyntä ei riitä kaiken kahvin myymiseen Reilun kaupan hintaan, joutuvat he Reilun kaupan mukaan myymään osan halvemmalla.

Reilun kaupan vähimmäisehtojen ja luomukriteerien mukaan tuotetun kahvin hinta syyskuussa 2024 on 3,80 euroa kahvipaketti. Tämä on vain raaka-aineen hinta, johon lisätään kuljetuksen, tukkukaupan, paahtimoiden ja vähittäiskaupan kustannukset ja katteet sekä verot.

(lihav. HJ)

Mutta siitä ei Reilu kauppa Suomessa tingi, että sen pitää olla luomua. Koska "kuluttajasegmentti"!

Siitä ei tietysti edelleenkään, kuin vähän kuluttajan täällä maksamasta lisähinnasta saavuttaa köyhän viljelijän.

[Heikki Jokipii]

YLE(kin) säälii:

S-ryhmä veti reilut banaanit hyllystä – ja romahdutti niiden markkinat

S-ryhmä poisti Reilun kaupan banaanit useimpien myymälöidensä valikoimasta. Tuloksena on historiallinen notkahdus Reilun kaupan banaanien myynnissä. Reilun kaupan takuuhinta ei aina nosta viljelijöitä köyhyydestä.

Kysymystä ei esitetä, onko tuo kaupankäynti ylipäänsä tehokas tapa auttaa.

Reilun kaupan yhdistyksen toiminnanjohtajan Janne Sivosen mielestä on selvää, että kauppojen tekemät valikoimapäätökset vaikuttavat tuotteiden myynteihin.

– Toivon, etteivät kauppa ja teollisuus valitsisi kuluttajien puolesta, kuinka kunnianhimoista vastuullinen kuluttaminen on Suomessa. Jos Reilun kaupan tuotteita myydään vain harvoissa ja valituissa kaupoissa, se laskee väistämättä niiden kysyntää, Sivonen toteaa.

Reilun kaupan sertifikaatti takaa Janne Sivosen mukaan viljelijöille takuuhinnan ja sen päälle maksettavan Reilun kaupan lisän.

Kun Reilu Kauppa ei pääse edes pakkomielteestään, että niiden banaanien täytyy olla luomua. Vaikka näyttää tältä.

[Heikki Jokipii]

Banaanin asema suosittuna luomutuotteena ja suosittuna Reilun kaupan tuotteena horjuu yhä pahemmin:

S-ryhmä alkoi mitata luontohaittoja: Pahistuotteiden kärkeen nousee suomalaisten suursuosikki

Banaanit nousivat kärkeen, kun S-ryhmä alkoi selvittää, millaista haittaa sen toiminta aiheuttaa luonnolle. Luontohaittojen lisäksi yritysten on vastattava entistä tarkemmin muihinkin ympäristö- ja ihmisoikeuskysymyksiin – myös Suomessa. Kolme esimerkkiä kertoo riskeistä.

(maksumuuri)

Jo ennen kuin maailma on pakotettu ottamaan käyttöön GM-banaanin.

[Heikki Jokipii]

Tätä täytyy nyt todella ihmetellä:

Näin paljon sademetsää täytyy kaataa yhden suomalaisen kahvin kulutusta varten

Suomalaisten suosikkijuoma kahvi on suuri pinta-alasyöppö. LUT-yliopistossa tekeillä oleva tutkimus paljastaa kahvin merkittävän osuuden luontokadossa.
[..]
Suomi on kahvinjuonnin suurmaa. Suurin osa suomalaisista juo kahvia 3–5 kupillista päivässä. Suomalaiset kuluttavat paahdettua kahvia vuosittain noin 10 kiloa henkeä kohden.

– Yhden kahvikilon kasvattamiseksi pitää raivata kymmenen neliömetriä sademetsää. Suomalaisen vuosittain kuluttaman kahvimäärän kasvattaminen vaatii peräti sata neliötä raivattua maata, laskee tutkijatohtori Natasha Järviö LUT-yliopistosta.

Sademetsän raivaaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että alueelle luontaisten kasvien ja eläinten elinmahdollisuudet häviävät, kun tilalle istutetaan viljelykasveja.

Mutta sitten mennään tällaisiin väitteisiin:

Järviö listaa kahvin lisäksi esimerkiksi teen, kaakaon ja banaanit luontokadon kannalta haitallisimpien viljelykasvien joukkoon.

Kuluttaja voi kuitenkin vaikuttaa asiaan oikeilla valinnoilla.

– Näistä tuotteista on tarjolla myös luomu- ja ekovaihtoehtoja, jotka ovat luonnon kannalta huomattavasti parempia valintoja, painottaa Järviö.

Sammakkomerkki kahvipaketeissa kertoo siitä, että ne ovat Rainforest Alliance -sertifioituja, mikä takaa tuotannon vastuullisuuden. Reilun kaupan kahvi taas tukee muun muassa kahvista saatavien tulojen tasaisempaa jakoa.

Vaikka täältä selviää, että myös luomukahvin sadot ovat selkeästi tavanomaisia pienempiä. Jolloin suomalaista kohti tarvittava sademetsämäärä on suurempi. Eikä tässä ole vielä edes laskettu, paljonko typen kerääminen kahvikasville vaatii pinta-alaa:

https://www.coffeehabitat.com/2010/01/organic-coffee/

Luomuväärinkäsityksen lisäksi LUT:issa on liian ruusuinen kuva Reilun kaupan vaikutuksesta.

Myös kahvia uhkaavat nyt taudit kuten banaaniakin. Vrt. juuri edellä. Jos Reilun kaupan viljelijän banaani- tai kahvisadon tuhoaa tauti täysin, hän ei saa senttiäkään. Tai pesoakaan.

[Heikki Jokipii]

Tässä ohjataan katsomaan asiaa näin:

Millaista on kasvattaa kahvia ilmastokriisin keskellä, Hope Muriuki?

Aiemmin vanhemmillani ei ollut ongelmia kahvinviljelyn kanssa. Nyt, kun ilmasto on kuumempi, kahvipensaiden marjat saattavat välillä kärähtää, ja silloin ne ovat pilalla. Kylminä kausina sataa enemmän kuin ennen. Välillä satoon iskee jokin tauti ja kahvipensaiden lehdet tippuvat maahan. Silloin menetämme ison osan sadosta.

Aluksi yritimme tutkia, miten voisimme ennustaa säänvaihteluita paremmin, mutta se oli vaikeaa. Reilun kaupan tuella olemme kuitenkin löytäneet ja istuttaneet lajikkeita, jotka kestävät sään vaihtelua paremmin. Haluamme tuottaa kahvia luomuna, joten tämä on paras vaihtoehto meille.

Taudit siinä sitten täysin unohdetaan. Onkohan tuo Reilun kaupan tuki tarpeen säänkestävien lajikkeiden käyttöönotossasakaan?

Ei, he eivät varsinaisesti halua kasvattaa kahvia luomuna, mutta Reilun kaupan kauppiaat myyntimaissa haluavat niin.