Nk. Reilun kaupan pyhyys ja koskemattomuus

[Heikki Jokipii]

Päätin tuolla kommentoida, toistaen itseäni, mutta kun muukaan ei auta - ja auttaako tämäkään (!):

Onko S-ryhmä tietoinen siitä, että tämän nk. Reilun kaupan lisähinnasta vain noin 10% tavoittaa kohteensa, sen köyhän viljelijän? Aivan Reilun kaupan oman tunnustuksen ja arvion mukaan.

Jos Suomessa muutoin suoritettaisiin keräys, jossa tuotto kohteelle olisi tuota luokkaa, otettaisiin yhteyttä rikospoliisiin, syytteenä petos tai huijaus.

Kaikein huippuna on luomutuotteiden valtava osuus tuossa tarjotussa sortimentissa. Luomuviljely on aivan yhtä tehotonta kehitysmaissa kuin täälläkin. Niinpä vielä senkin – aika tuhoon tuomitun aatteen – tukemiseen menee täysin turhanpäiten S-ryhmän niiden ostajien rahaa, jotka nyt tuohon mainokseen sortuvat.

Ilman, että vähäväkisiä yhtään kehitysmaissa tuettaisiin.

[Heikki Jokipii]

Olisiko tämä suora kauppa nyt Reilun kaupan haastaja, näillä "eettisen" kaupan markkinoilla:

Eetti Helsinki: Chocolate, labour and direct trade

Ellei muusta syystä, niin edellisessäkin puheenvuorossani mainitsemastani 10%:n syystä?

Tarkkaillaanpa, mitä tuosta tilaisuudesta kirjoitetaan.

[Heikki Jokipii]

Tuolta toisesta keskustelusta, nyt tähän. Hesarin artikkelissa Reilun kaupan edustajat väittivät näin:

Suomalaisessakin ruokakaupassa on tarjolla vaihtoehto, Reilun kaupan banaani. Se maksaa noin 0,70 euroa perusbanaania enemmän kilolta. Kuinka reilu se on?

Reilun kaupan yhdistyksen toiminnanjohtajan Janne Sivosen mukaan reilun banaanin tuottajahinta on tällä hetkellä 10 dollaria 18,40 kilon laatikolta. Kilosta viljelijä saa siis vähintään 0,51 euroa.

Hintaero Suomessa pitää paikkansa, ja tuo viljelijän saama hintakin saattaa pitää jotenkuten pitää paikkansa.

Mutta todellakin, kuten linkatussa keskustelussa epäilin ja jopa väitin: Reilun kaupan banaanit läheisessä Prismassa olivat kaikki luomubanaaneita,1,95/kg, tavanomaiset lähistöllä 1,29/kg.

Niinpä tuo 51 sentin hyöty viljelijälle tuohon teoreettisesti mahtuisi.

Mutta oletuksena siinä on, että luomubanaanien tuotto on sama kuin tavanomaisten! Mikä ei varmasti pidä paikkaansa, vaikken nyt tähän heti saisikaan eksakteja hehtaarisatoja heti esille. Vaan luultavasti voimme karkeana arviona siinä käyttää ihan samaa kuin Suomessakin: noin puolet, ja jos otetaan huomioon ravinteiden kerääminen luomumenetelmin, kolmannes tai vähemmän.

Näillä luvuilla sitten olisi arvioitava tuon laatikkohinnan hyötyjä viljelijälle. Minun karkea, ehkä pahantahtoinen (?) arvioni on, että lisähinta menee täysin tuon luomuisuuden ylläpitämiseen.

Niinpä: tuo ei yhtään heilauta sitä perussääntöä, että Reilun kaupan lisähinnasta 10% hyödyttää köyhää viljelijää.

[Heikki Jokipii]

Hesarin viime sunnuntain "Usko Siskoa" -palstalla vastattiin huolestuneen lahjoittajan kysymykseen siitä, meneekö hänen tukensa kehitysmaiden köyhille perille, mm. näin:

Varminta on tukea sellaista järjestöä, joka on mahdollisimman avoin rahankäytöstään ja työnsä tuloksista. Kannattaa myös tarkastella järjestöjen hallintokuluja. Esimerkiksi ulkoministeriön tukemissa hankkeissa hallintokulujen osuus saa olla korkeintaan kymmenen prosenttia.

Siis hallintokulujen osuus. Ei se osuus, joka menee perille.

[Heikki Jokipii]

Myös Finnwatch ei tässä yhtään epäile tai kyseenalaista, vaan nielee Reilun kaupan väitteet ja itsestään antaman kuvan sellaisenaan:

https://www.finnwatch.org/fi/uutiset/443-paeaesiaeisen-sesonkisuklaatuotteeet-entistae-vastuullisempia

Ehkäpä nuo riippumattomat vastuullisuussertfioinnit ovat tae siitä, ettei lapsityövoimaa ole käytetty. Mutta ei sitten kyllä mistään muusta.

[Heikki Jokipii]

Yhtenä syynä siten juuri ja myös se siellä riehuva ruostesienitauti. Johon Reilu kauppa ei ole mitään kantaa ottanut:

Eikö viimeistään nyt Reilun kaupan pitäisi luopua luomukahvista

Reilun kaupan yhdistys kirjoittaa etusivullaan:

Reilulla kaupalla tavoitellaan maailmaa, jossa kehitysmaiden viljelijöillä ja työntekijöillä on mahdollisuus turvattuun ja kestävään toimeentuloon sekä mahdollisuus päättää itse omasta tulevaisuudestaan.

Paitsi siis silloin, kun luomusäännöt ja sen tietyn "asiakassegmentin" olemassaolo asettuu esteeksi.

Kysymys sen kun terävöityy, jos nyt häämöttää mahdollisuus, että syntyy tuolle ruostetaudile vastustuskykyinen muuntogeeninen kahvilajike:

GMO coffee is on the horizon—but will we drink it?

Ihan pian tuo ei ole tulossa ...

By one learned estimate, GMO coffee could be just 10-15 years away. Genetically-modified Arabica coffee resistant to disease would bring economic stability to the developing nations of Brazil, Vietnam, Colombia, Indonesia, Ethiopia, Honduras, India, and Uganda, which collectively produce three-quarters of the world's coffee. According to Investopedia, "Ethiopia’s 1.2 million smallholder farmers contribute over 90% of production, and an estimated 15 million Ethiopians depend on the coffee industry for their livelihood." To help lift hundreds of millions of people in the developing world out of poverty, GMO coffee resistant to disease is a humanitarian necessity.

... mutta tulossa kuitenkin ja on, kuten tuossa sanotaan, humanitäärinen välttämättömyys.

Mutta jo sitä ennen Reilu kauppa voisi luopua kehnoimmasta vaihtoehdosta, luomukahvista.

[Heikki Jokipii]

Vailla mitään kritiikkiä maailma.net yhä kirjoittaa hyväksyvästi tästä erittäin tehottomasta tavasta auttaa:

Kysely: Yli puolet suomalaisista valitsee eettisen tuotteen

"Vastuullisuusmerkit takaavat esimerkiksi tuotteen ympäristöystävällisyyden tai sen, että työntekijöitä on kohdeltu oikeudenmukaisesti. Suomessa tunnetuimpia merkkejä ovat pohjoismainen ympäristömerkki eli Joutsenmerkki, luomumerkki sekä Reilun kaupan merkki. Kyselyn mukaan 80 prosenttia kuluttajista tuntee ne ainakin nimeltä."

Kehitysmaiden osalta Joutsenmerkki ja luomumerkki eivät takaa mitään. Ja kuten edellä on tullut esille, Reilun kaupan merkinkin kohdalla se on vähän niin ja näin.

[Heikki Jokipii]

Tarkistetaan tämän asian status.

Reilu kauppa ja ympäristö

Reilun kaupan järjestelmän ympäristökriteerit tähtäävät siihen, että viljely on ympäristön kannalta kestävää ja luonnon monimuotoisuutta vaalitaan. Puolella Reilun kaupan tuottajaorganisaatioista on myös luomusertifiointi.

Eli ihan täysin luomusta ei ole kyse. Suomessa myytävissä tuotteissa tuo osuus lienee yhä korkeampi. Mutta tämä sitten todetaan tiukasti ja yksioikoisesti:

Geenimuunneltujen siementen ja taimien käyttäminen viljelyksillä on kiellettyä.

Eli kaikesta tästä toteutuneesta ja lupaavasta kehityksestä on siinä luovuttava. Kuinka reilua se on? Millä perusteilla tuollainen päätös on tehty? Mitä oikeutta Reilulla kaupalla on sanella, mitä menetelmiä viljelijät saavat käyttää? "Viikikorahan" ehtona on, että "lapset" ovat kilttejä, "vanhempien" määrittelemällä tavalla?

Eikö tämä ole rikkaiden maiden patriarkalismia tai ekoimperialismia, jos joku on? Reilu kauppakin on siis mukana tässä:

Miten bioteknologia on pidetty poissa Afrikasta?

Tuokin linjaus on varmaan tehty markkinatutkimuksissa löydetyn "ostajasegmentin" takia? Kuten luomu: samat ihmiset haluavat ostaa Reilun kaupan tavaraa, ja luomua ja/tai GMO-vapaita tuotteita?

(Kohtapuoleen joutuu Reilu kauppakin sitten ottamaan kantaa, miten se suhtautuu geenieditoituihin siemeniin!)

[Heikki Jokipii]

Eli on ratkaistava,  saavatko Reilun kaupan kaakaon viljelijät nauttia näistä eduista:

Cocoa CRISPR: Gene editing shows promise for improving the 'chocolate tree'

Use of the powerful gene-editing tool CRISPR-Cas9 could help to breed cacao trees that exhibit desirable traits such as enhanced resistance to diseases, according to Penn State plant scientists.

Parhaassa mahdollisessa maailmassa Reilun kaupan kansainvälinen organisaatio itse pitäisi huolta, että kaikille sen viljelijöille tarjottaisiin käyttöön nuo lajikkeet!

[Heikki Jokipii]

Vaikea sanoa, millaista järjestelmää tässä tavoitellaan:

Reilun kaupan periaatteet käyttöön myös kotimaan ruokaketjussa

Erityisesti luomussa ja Suomessa. Eikö luomutuotteista saa täällä jo nyt lisähinnan? Pitäisikö saada vielä enemmän?

Tuo kirjoitushan oli Luomuliiton kannanotto.


PS. Tässä Talvitie puhui hiukan toista kuin TV-haastattelussaan (lihav. HJ):

Suomessa viljelijät ovat nyt jonkinlaisessa ahdingossa. Siihen ovat johtaneet tuotteiden alhaiset hinnat ja viime kesän heikko sato.

Vai puhuiko sittenkään? Hänhän sanoi vain, että luomupellot kestävät kuivuutta pikkaisen paremmin.

[Heikki Jokipii]

Tässä puhutaan monesta ihan järkevästä ja olennaisestakin asiasta ...

Vastuullinen soijapavun tuotantoketju on mahdollista

... mutta suorastaan surkuhupaisa on todistelu, että geenimuunnellun soijan välttäminen kuluisi tuohon pyrkimykseen. Ja luomusoijan suosiminen.

Mehän jo tiedämme,  mistä oikeasti on kysymys: myynnistä, siitä "samasta ostajasegmentistä". Mutta sen myöntäminen ei enää kuulostaisi niin jalolta, tämän Jalofoods-firman osalta.

Vaikka pitäytyminen luomumenetelmiin luultavasti tuossakin syö viljelijöillä kaiken sen edun, jonka Reilun kaupan systeemi heille ehkä tuo.

[Heikki Jokipii]

Häikäilemättä tässä käytetään hyväksi kirjailijan nimeä:

Minna Canth kahvi - Luomu Reilun kaupan

7,40€

... 200 grammalta eli 37 euroa kilolta. Juhla-Mokka äsken Foodiessa 7,78€ kilo.

Suomi 100-juhlavuoden innoittamina ja virallisen Minna Canth -seuran toivomuksesta loimme Minna-kahvin, jossa käytetään naiskahviviljelijöiden (Sumatra ja Peru) tuottamia luomu- ja Reilun kaupan kahvipapuja. Halusimme kunnioittaa vahvaa yhteiskunnallista vaikuttajaa ja pioneeria, joka oli mm. kirjailija, journalisti, teatterintekijä, yrittäjä, yksinhuoltaja ja tasa-arvon ja koulutuksen puolesta puhuja.

Tuskinpa Canth olisi ollut innostunut tuosta bisneksen tekemisestä ylihintaisella kahvilla.  Joka lisähinta meidän tietojemme mukaan hyödyttää vain hyvin minimaalisesti mainittuja naisviljelijöitä.

Tämä on edellisestä puheenvuorosta toistettava:

Vaikka pitäytyminen luomumenetelmiin luultavasti tuossakin syö viljelijöillä kaiken sen edun, jonka Reilun kaupan systeemi heille ehkä tuo.

[Heikki Jokipii]

Tällaisen juhlavuoden merkeissä ...

Reilumpaa kauppaa jo 20 vuotta

... kaikki kritiikki unohdetaan, ja ko. toimijoiden annetaan vyöryttää - ikäänkuin toimituksellisena aineistona. - kaikki myyntipuheensa.

Mutta mikään ei ole muuttunut. Edelleenkin on taustalla se tosiasia, että kyse on kelvotttomasta hyväntekeväisyyden muodosta, jossa keskimäärin vain 1O% prosenttia kuluttajien maksamasta lisähinnasta saavuttaa kohteensa.

Ja edelleen suurelta osin siitä, että kohteet pidetään köyhinä mm. siten, että heidät pakotetaan tehottoman luomuviljelyn harjoittaviksi. Ja muilla edellä kuvatuilla tavoilla.

Ynnä muut edellä esitetyt vastaväitteet: eivät nekään ole muuttuneet.

Tosiasia on, ettei tuon hullutuksen jatkuminen noin kauan tee sitä yhtään järkevämmäksi. Mutta valitettava tosiasia on, että se yhä tuntuu monesta hyvältä idealta. Muistakin, kun niistä, jotka (täällä Suomessa) siitä tienaavat.

PS. Myös YLE:ssä on tuota ilmiötä tänään estottomasti hehkutettu.

[Heikki Jokipii]

Google puskee nykyisin esiin vanhoja juttuja uusina. Mutta ei se mitään, saimmepa sitä kautta selville, ettemme olleet ensimmäisiä, jotka kiinnittivät huomiota tähän:

Kummallista kytkeä luomu ja reilu kauppa

Tilaajille
Valtanen Tuula
Julkaistu: 9.10.2002 3:00
 
Reilun kaupan idea on erinomainen. Solidaarisesti kehitysmaihin suhtautuvat maksavat vapaaehtoisesti markkinahintaa enemmän kehitysmaiden tuotteista.
TILAAJILLE

Enempää tuosta ei ole luettavissa, mutta siis jo v. 2002 oli asiaa ihmetelty.

[Heikki Jokipii]

Tässä alkaa olla ideaa:

Millainen kahvi voisi olla parasta mahdollista kahvia?

Jalostettu paikan päällä Afrikassa

Juuri tähän African Coffee Roastersin poikkeuksellinen liikeidea nojaa. Se ostaa papunsa suoraan viljelijäosuuskunnilta ja viljelijäryhmiltä Keniasta, Tansaniasta, Burundista, Ruandasta, Etiopiasta, Ugandasta ja Kongon Demokraattisesta Tasavallasta. Nämä ovat osin hauraita maita, joiden ongelmat ovat monisyisiä. Yksi juurisyy maiden ongelmiin on siinä, että niiden yrityksillä ja yrittäjillä on vaikeuksia kytkeytyä suoraan mukaan maailmankauppaan.

Agenttivetoisessa toiminnassa kahvipavut ostetaan tuottajilta ja pavut kuljetetaan eri puolille maailmaa. African Coffee Roasters vastaanottaa kuivatut pavut paahtimolleen Nairobiin. Se paahtaa pavut ja pakkaa valmiin kahvin kuluttajapakkauksiin tehtaallaan. Paahtimon läheisen sijainnin ansiosta tämä tapahtuu lyhyen ajan sisällä papujen poimimisesta ja tällä on ratkaiseva vaikutus valmiin kahvin laatuun. Valmis pakkaus kuljetetaan kauppamaahan. Ero valtavirtaan on merkittävä – valtaosa työstä ja työn arvosta jää alkuperäalueelle.

(lihav. HJ)

Mutta tämän liittäminen asiaan on sitten kyllä turhanaikaista (lihav. HJ):

Tuottajilla on kunnianhimoa: Heistä useat ovat tehneet päätöksen siirtää koko tuotantonsa luomuun ja siirtymäaika on jo käynnissä. Osalla on jo Fairtrade-, luomu- tai Rainforest Alliance -sertifiointi. Tämä on vaatinut ja vaatii yhteisöltä paljon, koska tuotannon määrä tippuu tilapäisesti ja investointejakin tarvitaan. Jotta tämä olisi mahdollista, tarvitaan African Coffee Roasters apuun ja tietenkin tuotteille myyntiä.

Suomessa tuota väitettä, että luomu vähentää satoja vain "tilapäisesti", ei enää kehdata väittää Suomen omista sadoista. Kun täällä on Luken tilastot, jotka osoittavat, että se tilapäisyys on vähintään 13 vuotta (= tilastoitu aika tähän mennessä).

Mutta kauppiaan, tässä tapauksessa S-ryhmän, näkökulmasta asia näyttää toiselta: se on se pirun "ostajasegmentti", jossa samoille asiakkaille menee kaupaksi luomu- ja (jonkun sortin) "eettinen" kahvi.

Kuitenkin, verrattuna "normaaliin" Relun kaupan kahviin, tuossa näyttäisi olevan askel tai ainakin mahdollisuus parempaan suuntaan: että vähän enemmän kuin se noin 10% lisähinnasta todella jäisi alkutuottajille tai niihin maihin.

Mutta matkaa vielä on. Tässä ko. kahvi Foodiessa:

https://www.foodie.fi/entry/cirkel-kaffe-kahvi-jauhettu-luomu/7340011430216

Cirkel Kaffe
African Coffee Roasters 350g Cirkel Kaffe kahvi jauhettu luomu
Hyllyväli 18
EAN: 7340011430216
3 89
0.35 kg
11,11€/kg

Asuinpaikallani Helsingin Itäkeskuksessa kun tuntuu kilpailevassa liikkeessä olevan lähes joka toinen viikko voimassa kampanjatarjous, jossa saa 2-3 puolen kilon pakettia hintaan 2,95 € paketilta. Kilohinta siis n. 4,5-6 €. Luomunakin sitä tarjouskahvia saa, hiukan kalliimmalla (samaan pakettihintaan, mutta luomupaketin koko on 400 grammaa, so. noin 4,8-7,3  € kilo). Tuota Cirkel-kahvia ei ollut Foodiessa tavanomaisena!

Edelleenkin on siis tehokkaampaa kehitysapua ostaa tarjouskahvia, ja antaa suoraan se (erotus eli) noin 10 euroa kuukaudessa (?) kehitysmaan köyhien tueksi (esim. jonkun luotettavan järjestön kautta).