Taas tulossa yksi luomun markkinointitilaisuus:
http://proluomu.fi/seminaari-luomun-vientimarkkinoista-16-5-2013/
QuoteSeminaari luomun vientimarkkinoista 16.5.2013
Luomun vientiseminaarissa julkistetaan tuore selvitys suomalaisluomun vientitilanteesta ja potentiaalisista vientimaista. Seminaarissa kuullaan myös näkemyksiä siitä, miten kansainvälinen kauppayhteistyö voisi edesauttaa luomutuotteiden pääsyä vientimarkkinoille.
Aika: 16.5. klo 10.00-13.00
Paikka: ,,ssäkeskus (Fleminginkatu 34), Helsinki
Ohjelma:
klo 10.00 Avaus, ylitarkastaja Mikko Härkönen, työ- ja elinkeinoministeriö, Team Finland
Missä on suomalaisen luomun lupaavimmat vientikohteet?
toimitusjohtaja Erkki Pöytäniemi, Organic Food Finland Oy
Suomalainen kauppa suomalaisen luomun viennin edistäjänä
kehitysjohtaja Marita Koskinen, Prisma Venäjä
ostojohtaja Charlotte Nilsson-Nordby, Coop Trading
Mitä olemme oppineet luomuviennistä?
toimitusjohtaja Miska Kuusela, Helsingin Mylly Oy
Yhteenveto ja loppukeskustelu: miten työtä luomuviennin edistämiseksi jatketaan?
Ja tietenkin tämän kuluja maksetaan taas meidän kaikkien yhteisistä verovaroista:
QuoteTämän seminaarin toteuttamista tukee maa- ja metsätalousministeriö.
Ja tekemistä tuon seminaarin järjestäjillä tosiaankin on sillä wikipedian http://fi.wikipedia.org/wiki/Luomuviljely mukaan luomun osuus viennistä on aivan mitätön.
QuoteLuomutuotteiden viennin arvo on noin 10 - 14 miljoonaa euroa[8], joka on noin 0,03 % Suomen koko viennin arvosta (56,8 miljardia euroa)[9] ja 0,8 % elintarvikeviennistä (1,6 miljardia euroa)[10]. Suomessa valmistettujen tuotteiden osuus luomumyynnistä on noin 70 % ja ulkomailta tuotujen luomutuotteiden osuus on noin 30 % (tuonnin arvo n. 60 milj. euroa).[11] Tavanomaisten elintarvikkeiden osalta kotimaisuusaste on noin 75 % ja tuonnin osuus noin 25 %.[12]
Huomatkaa, että luomun tuonti Suomeen on ainakin neljä kertaa suurempaa kuin vienti. Puheissa on vuosikausia mainostettu, että luomusta on tulossa Suomen viennin veturi. Taitaa käydä aivan päinvastoin, kun halpa bulkkiluomu nostaa osuuttaan. Vai nostaako? Toivottavasti tuosta seminaarista tuloksena on edes tarkempia lukuja asiasta. Yleensä noissa luomuseminaareissa vältetään kiusallisia konkreettisia lukuja, koska ne paljastaisivat luomun todellisen tilan.
Pro Luomu on luvannut, että tilastopohjaa kehitetään. Siitä tavoitteesta on heitä täällä jo kiitetty. Uskon, että se myös tapahtuu. Saamme varmaan nettiin ainakin ppt-"kalvot" noista esityksistäkin.
Varmaan Venäjän luomumarkkinat kasvavat. Mutta sen tietävät myös saksalaiset ja tanskalaisetkin. Ja venäläiset.
***
Mutta toisaalta Suomen ja Venäjän välillä on eräs maailman jyrkimmistä elintasorajoista.
Jos luomustandardeista ym. päästään Venäjän ja Suomen (eli EU:n) kanssa sopimuksiin, voi skenaario olla sekin, että luomutavaraa alkaa virrata Venäjältä Suomeen päin. Siellä on ehkä vielä kyllin työvoimaa kitkemään luomuviljelyksiä rikkakasveista, suomalaisittain nälkäpalkalla.
Vastaava elintasoraja on USA:n ja Meksikon välillä. En tiedä tarkaan luomun tilannetta siellä, mutta tiedän, että nk. Reilun kaupan tuotteista USA:ssa suurin osa tulee Meksikosta.
Näin kertoi Pravda (="Totuus", jos ei joku tiennyt) viime syksynä:
Russia wants to feed Europe with organic food (http://english.pravda.ru/russia/economics/29-11-2012/122976-organic_food-0/)
"Venäjä haluaa ruokkia Euroopan luomuruoalla"
QuoteRussia seriously considers an opportunity to take up the role of a supplier of organic products within the scope of the World Trade Organization. Russian lawmakers are working on the bill to support the production of organic agricultural products. This law will help Russian farmers enter the EU market with organic products.
As expected, the bill will be handed over to the Ministry of Agriculture of Russia in December of this year. The law may come into force in 2015.
Tiivistäen suomentaen:
- luomua koskeva laki tulisi Venäjällä voimaan v. 2015
- se auttaa venäläisten luomuviljelijöiden pääsyssä EU:n markkinoille
Toisaalta tämä tuolla jo julkaisemamme (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=591.msg2672#msg2672) sitaatti kertoo (lihav. HJ):
QuoteVenäjällä luonnonmukaisesti tuotettu ruoka tekee vasta tuloaan markkinoille. Luostarit ovat tarttuneet orastavaan markkinaan, koska niillä on siihen tarvittavat edellytykset " maata, vuosisatojen kokemus maanviljelystä ja karjanhoidosta, ilmaista työvoimaa ja aikaa.
Luostari on tietysti erityistapaus, mutta ...
Odotetusti tämän luomuvientiseminaarin sanoma oli tämä:
Suomalaisluomua kannattaisi puskea Venäjän markkinoille (http://proluomu.fi/suomalaisluomua-kannattaisi-puskea-venajan-markkinoille/)
QuoteLuomuvientiselvityksen laatinut luomuviennin asiantuntija Erkki Pöytäniemi Organic Food Finlandista toteaa, että Saksan luomumarkkinat ovat kuitenkin erittäin kilpaillut. Hän arvioi, että suomalaisten luomuviejien olisi jatkossa hyvä katsoa erityisesti itään.
Edellisessä puheenvuorossani esittämäni näkökohdat eivät ainakaan uutisen mukaan tulleet esille.
Ja edelleen - tässäkin - pullonkaulana on:
QuoteTällä hetkellä suomalaisen luomuviennin kasvun suurin este on se, että kotimaista luomua ei ole saatavilla riittävästi.
Koko tuolla pinta-alalla ei siis saada riittävästi kamaa edes hyvin vaatimattomaan vientiin? Mitä
ihmettä siellä luomupelloilla oikein tehdään?
Tarkennuksena aiempiin tietoihin tuli tämä:
QuoteSuomesta viedään luomua arviolta alle kymmenellä miljoonalla eurolla vuodessa, kertoo Pro Luomun teettämä selvitys
Prosenttilaskun tulos, luomun osuus elintarvikeviennistä on (alle) 0,6%
Itse raporttia ei ko. sivustolla ainakaan tätä kirjoittaessa ollut saatavilla, vaikka luultavasti sen pitäisi olla julkinen, jos on niin kuin siellä ilmoitetaan:
QuoteLuomun vientipotentiaalin kartoitusta rahoitti maa- ja metsätalousministeriö.
____________________-
Teinpä vielä tämän laskelman, paljonko tuon 10 miljoonan viennin tilavuus olisi, ja montako konttia (n. 30 m2 kukin). Jos luomutavarasta saisi kuutiolta
- 1000 euroa, kokonaistilavuus 10 000 kuutiota, n. 333 konttia
- 500 euroa, kokonaistilavuus 20 000 kuutiota, n. 666 konttia
Tuon Pro Luomun uutisen kuvassa olevan laivan kannella on n. 16*16*5 konttia, eli 1280. Niinpä tuolla laivalla kuljettaisi Suomen noin kahden - neljän vuoden luomuviennin
kerralla.
____________________
Saman Erkki Pöytäniemen kirjoituksesta (http://erkinluomu.luomusalonki.fi/2009/11/18/viennin-merkitys-suomalaiselle-luomulle-ja-muuta-pohdintaa/) v. 2009 tieto siitä, mitkä olivatkaan tavoitteet v. 2006:
QuoteLuomumarkkinoiden kehittämisen strategiset tavoitteet asetettiin lokakuussa 2006. Tiivistetysti tavoitteiksi asetettiin luomulle 6% markkinaosuus kotimaassa ja 10% Suomen elintarvikeviennistä vuoteen 2015 mennessä sekä kunnianhimoinen tavoite myös suurkeittiöpuolelle.
Täytyy kyllä antaa jotain tunnustustakin: tällä miehellä
on sisua!
Jos luomun vienti oli tuo 10 miljoonaa euroa vuonna 2012 kuten Pöytäniemi mainitsee, niin luomun vienti ei ole kasvanut viime vuosina ollenkaan vaan laskenut vuoden 2009 arvosta 14 miljoonaa euroa.
Sampsa Heinosen luomuvalvontaraportissa kerrotaan:
http://www.mmm.fi/attachments/luomu/6BndpdHPI/Selvitysmiehen_raportti_luomutuotannon_valvonnasta_15.10.2012.pdf
QuoteVuonna 2009 Suomen luomuviennin arvo oli noin 14 miljoonaa euroa, joka osuudel-taan vastaa yhtä prosenttia Suomen koko elintarvikeviennistä. Nyt (vuonna 2012) viennin arvo on selvästi pienempi. Luomuelintarvikkeita vieviä yrityksiä on yli 40, joista valtaosa pk-yrityksiä. Merkittävimmät suomalaiset luomuvientituotteet syntyvät viljaketjussa: hiutalekaura, kaurahiutale, vehnäjauho ja leipä.
Kovasta hintakilpailusta johtuen luomuvienti ei ilmeisesti ole kasvanut parin viime vuoden aikana, mutta yhä useammat jalostetut tuotteet ovat saavuttaneet sijan ulkomaisilla markkinoilla.
Luomun vientitiedot perustuvat Pöytäniemen yrityksen (Organic Food Finland) tekemiin arvioihin.
Organic Food Finland:
http://www.organic-finland.com/wp-fi/
QuoteOrganic Food Finland
Erkki Pöytäniemi ja Marja Nuora perustivat Kurmakka " Organic Food Oy:n vuonna 1995 voidakseen toimia luomualan kehittämiseksi markkinoinnin ja yritystoiminnan puitteissa. Varsin pian mukaan tuli voimakkaasti suomalaisten luomutuotteiden vientiä ja kansainvälistyminen sekä tuontia. Vuonna 2004 rekisteröimme yrityksen aputoiminimeksi ”Organic Food Finland”, jota on nykyään käytössä myös kotimaassa. Toimistomme sijaitsee Espoon Olarissa.
QuoteErkki Pöytäniemi toimii myös luomuliiketoiminnan asiantuntijana ja on mm Tekesin Sapuska ohjelman mentori.
Toteutamme kohdennettua ja terävää viestintää luomutoimijoiden hyödyksi ja luomumarkkinoiden vauhdittamiseksi. Osana luomuviestintää kerromme ”Tarinoita suomalaisesta luomusta” kuvin ja tarinoin.
Todellakin - noiden vuodesta toiseen luomun viennin kasvua lupailevien
"tarinoiden" kertomiseen tarvitaan sisua.
Erkki Pöytäniemen luomuvientiä käsittelevä esitelmä on nyt tullut nettiin:
http://proluomu.fi/wp-content/uploads/sites/3/2013/05/Erkki_Poytaniemen_esitys.pdf
Esitys kannattaa lukea. Siitä käy ilmi kuinka heikot Suomen luomuviennin näkymät ovat.
Pöytäniemi näkee mahdollisuuksia vientiin Venäjälle. Tässä Pöytäniemen ennustus Venäjän luomumarkkinoiden kasvusta:
QuoteOletetaan, että Venäjän luomumarkkina (115 M, vuonna 2012) kasvaa kohtalaista
15%/v vauhtia vuoteen 2020. Markkinan arvo olisi siis silloin 465 M,.
Meijerituotteiden osuus olisi 20% ja niistä puolet olisi Suomesta, eli 46,5 M,.
Luomumeijerituotteiden viennistä valtaosa suuntautuisi siis Venäjälle.
Pöytäniemellä menee tosin koronkorkolasku pieleen, sillä vuoteen 2020 mennessä noilla luvuilla Venäjän luomumarkkina kasvaisi huomattavasti (113 M,) vähemmän eli arvoon 352 M,:
115*1.15^(2020-2012) = 352 M,
Ja tuo meijerituotteiden osuus olisi 35,8 M, eikä 46,5 M,.
Pöytäniemi pitää yllä luomumatematiikan perinteitä. Luomumatematiikallahan on se ominaisuus, että se antaa luomun kannalta myönteisempiä tuloksia kuin tavanomainen matematiikka.
****
Muutkin luomuvientiseminaarin esitelmät ovat nyt verkossa:
http://proluomu.fi/hankkeet/vientiseminaari-16-5-2013/
Lukekaa ja pankaa havaintoja tänne.
Twitterissä eräs pikkulintu visersi näin:
QuoteMinisteri Koskisen tapaaminen Strasbourgissa ”Luomumaitoa tuodaan Suomeen enemmän kuin Suomessa tuotetaan.” #luomu
Kyseessä on EU-parlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki toukokuun 22. päivä (https://twitter.com/jaatteenmaki/status/337122526419382274), joten kyllä tuo luomubisnes on melko ihmeellistä touhua, etenkin kun sitä koetetaan yhä enemmän ja enemmän naamioida lähiruuaksi.
Erkki Pöytäniemen (ks. edellä) kalvot ovat nyt siis saatavissa netissä.
Niissä esitetään ajatus, että vaikka nyt Suomessa on pulaa vietävistä luomutuotteista, tilanne muuttuu, kun hallituksen tavoite luomuviljelyalan 20% osuudesta toteutuu.
QuoteKoska luomutuotannon kasvulle on nyt asetettu selkeä tavoite (20 % pintaalasta vuoteen 2020 mennessä), se mahdollistaa myös luomuviennin kasvattamisen.
Aika korni visio: suomalaisten veronmaksajien rahoilla tuetaan luomutuotantoa, jotta saataisiin suomalaista luomua venäläisten rikkaiden syötäväksi.
Enkä hetkeäkään usko, että luomusta voisi Venäjällä vaatia sellaisia hintoja, mihin Suomessa on totuttu. Jo mainittujen Saksan ja Tanskan (ja Venäjän itsensä) lisäksi (pienille) markkinoille rynnivät varmasti Baltian maat, omine hintoineen. Lopputuloksena on hyvin todennäköisesti, että Suomen luomua myydään siellä raskaasti tappiolla, kun kaikki kulut otetaan huomioon.
Pöytäniemen laaja, 85-sivuinen, selvitys "Luomutuotteiden vientipotentiaalin analyysi" nyt ProLuomun sivuilla:
http://proluomu.fi/wp-content/uploads/sites/3/2013/06/Luomutuotteiden-vientipotentiaalin-analyysi.pdf
Täytyypä lukea.
Tämä tarkoittaa osin viennin edistämistä …
Luomuosaamisesta vientituote Venäjälle (http://www.joroistenlehti.fi/Uutiset/13432135.html)
… mutta osin ilmeisesti sitä, että luomuviljelyä opetetaan venäläisille:
Quote- Luomuvienti on mahdollisuus suomalaisille luomutuottajille, mutta Venäjä pyrkii kehittämään myös omaa luomutuotantoaan. Tämä on mahdollisuus Luomuinstituutin osaajille. On hyvä, että luomuosaamisen viennissä voimme hyödyntää sekä Ruralia-instituutin että Pienyrityskeskuksen valmiita Venäjä -kontakteja ja kulttuurintuntemusta, toteaa Luomuinstituutin johtaja Pirjo Siiskonen.
Luomuinstituutin johtaja sekä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin edustajat esittelivät mikkeliläistä luomuosaamista pietarilaisille maatalouden asiantuntijoille ja toimijoille toukokuun lopulla. Eteläsavolainen osaaminen herätti Pietarissa suurta kiinnostusta ja lukuisia kysymyksiä. Tilaisuus antoi hyvän mahdollisuuden kontaktien luomiseen ja koulutusyhteistyöaihioiden virittelemiseen.
Eli sahataan oksaa, jolla istutaan. Visioni (edellä), jossa halpa venäläinen luomu rynnistää Suomen markkinoille, toteutuu suomalaisten suosiollisella avustuksella. Ja suomalaisten veronmaksajien kustantamana.
Tähän em. asiaan pari kommenttia Iltalehden keskustelufoorumilta (http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=925848):
QuoteHullun hommaahan se on opettaa halvan työvoiman maa yhtä hyväksi luomuosaajaksi.
Sehän tappaa äkkiä koko luomualan Suomesta.Kuin laskisi pakkasella housuihin. Hetken lämmittää mutta sitten tulee tosikylmä.
Kuten on käynyt suomalaiselle kuljetusalalle. Halvat venäläiset kuskit opetettiin ensin yhtä hyviksi ja työt meni sen tien.
Mutta:
QuoteAinakin Venäjän Karjalassa taidetaan luomuosaaminen suomalaisia paremmin. Näillä datsa-viljelijöillä ei ole varaa keinolannotteisiin. Aito lehmänpaska on heidän lannoitteensa ollut ikiaikoja. Venäläiset luomuviljellyt elintarvikkeet ovat maukkaita, olen saanut maistaa monta kertaa.
Eli siinä oli Venäjän luomuväelle alustava, ilmainen markkinatutkimus: menestys täällä Suomessa on, ellei ihan taattu, niin aika todennäköinen. Imago on siis jo rakennettu, vrt. myös luostarit, edellä, ne toimivat varmasti yhtä hyvin ja paremminkin kuin kartanot Suomessa.
PS. 13.6.13: Tämä yllä on tietysti pientä, mutta kyllä yleisesti voisi kysyä, miten Suomessa osataan juuri maatalouden alueella sählätä. Tuokin vielä, sen jälkeen kun on myyty Norjaan 4 miljardin fosforivarat 200 miljoonalla ...
Luomu valtaa Viroa
http://www.balticguide.ee/fi/www/page.php?id=1441
QuoteMonissa liikkeissä valikoimaa hallitsevat saksalaiset ja ranskalaiset luomuelintarvikkeet, mutta hyllyiltä voi löytää myös suomalaisia ja ruotsalaisia tuotteita. Onneksi virolainen luomu- ja lähiruoka on muutamissa paikoissa ilahduttavan hyvin edustettuna.
QuotePlussaa on myös virolaisten tuotteiden edullinen hinta suomalaisiin vastaaviin tuotteisiin verrattuna. Muutama esimerkki hintaeroista: naudan luomujauheliha 8,47/kilo (Suomessa 15,80), raakamaito noin 1,20/litra (Suomessa 3,5) ja tyrnimehu 5,32 puoli litraa (Suomessa 14,20).
Noiden hintatietojen perusteella suomalaisella luomulla ei ole kyllä vientinäkymiä.
Pian hallitus varmaan ottaa käyttöön isot vientituet luomulle. Ja Suomeen sitten vastapainoksi tuodaan "halpaa luomua, jota kuluttajat haluavat".
En minä kyllä sitäkään ymmärrä, mitä ne tekee eestiläisilläkään luomutiloilla, jos viralliset luvut (http://www.vm.ee/?q=en/node/16671) ovat tällaiset (lainaan nyt englanniksi):
QuoteThe newest data as regards the sale of organic products is available for 2011, when organic food produced both locally and abroad worth an estimated 20 million euros was sold in Estonia and the share of organic food in total sales was 1.6%. The share of organic food produced in Estonia was 0.47% of sales in 2011 and 0.36% in 2010.
The area of farmland under organic farming was more than 134 000 hectares in 2011, accounting for 14.3% of total agricultural land .
Siiis 14,3 prosenttia viljelymaasta luomulla, eli jopa lähes yhtä paljon hehtaareina kuin Suomessa. Ja maassa syödään kotimaista luomua
vain noin puoli prosenttia kulutuksesta.
Luomuviljelyn surkeampi tuottokin huomioon ottaen Eesti siis tuottaisi ehkä noin
kymmenkertaisen määrän luomua oman maansa kysyntään nähden.
Meinaako tämä sitä, että Eesti
jo nyt vie maasta (jonnekin, Venäjälle?) huomattavia määriä luomutuotteita?
Vai meinaako se sitä, että
Eestikin myy loput omille markkinoilleen, tavanomaisena? Ja saa, esim. EU:n kautta, tälle menettelylle riittävästi maataloustukea?
Mutta joka tapauksessa, noilla hinnoilla, Eesti kyllä "jyrää" Suomen luomun vientimarkkinat. Ellei myös Suomen luomun
kotimarkkinat.
PS. Minulla on melko täydellisesti eestin kielen hallitseva hyvä ystävä. Taidanpa pyytää häneltä apua tämän Eestin luomuviennin määrän selvittämisessä.
Quote from: Heikki Jokipii on 24.04.13 - klo:17:01
Näin kertoi Pravda (="Totuus", jos ei joku tiennyt) viime syksynä:
Russia wants to feed Europe with organic food (http://english.pravda.ru/russia/economics/29-11-2012/122976-organic_food-0/)
"Venäjä haluaa ruokkia Euroopan luomuruoalla" [...]
Valtion lisäksi nyt on liikkeelle lähtenyt 20
suurluomutilallisen ryhmä (jonka uutisen mukaan arvioidaan vielä kasvavan):
Russia seeks to supply EU with organic foods (http://rbth.ru/business/2013/06/03/russia_seeks_to_supply_eu_with_organic_foods_26679.html)
(Eli sama ajatus: Venäjä pyrkii tuottamaan EU:lle luomuruoan / luomuruokaa)
***
Mutta luomukauppaa kyllä maidemme välillä on muutoinkin odotettavissa. Pöyry on nimittäin tehnyt tällaisen selvityksen, jonka mukaan Leningradin alueelta (ihan oikein kirjoitettu, se
alue on sen niminen edelleen) olisi valtavia määriä
luomulannoitetta vietävänä ulkomaille:
Huge potential for sales of organic fertilizers in the Leningrad region in Russia (http://www.nefco.org/news/huge_potential_for_sales_of_organic_fertilizers_in_the_leningrad_region_0)
Ja lupaavimpina kohdemaina, jonne tätä lannoitetta voitaisiin viedä, mainitaan Saksa ja
Suomi!
Luomulakon blogin juttuun
http://luomulakko.blogspot.fi/2013/10/luomun-tuonti-kasvaa-kasvamistaan.html
laitoin kommentin. Kopioin kommenttini tännekin hieman tarkennettuna:
**********
Maailmanlaajuisesti tuonnin ja viennin on oltava yhtäsuuria volyymillä mitattuna.
Pöytäniemen raportin
http://proluomu.fi/wp-content/uploads/sites/3/2013/06/Luomutuotteiden-vientipotentiaalin-analyysi.pdf
liitteissä mainitut maat (Pohjoismaat, Baltian maat, Venäjä, Saksa, Ranska, Iso-Britannia) ovat luomun nettotuojia (= tuonti suurempaa kuin vienti) joten joidenkin maiden on pakko olla luomun nettoviejiä.
Mutta mitkä maat?
Tästä ei ole helposti saatavilla tietoa. Jotakin voi päätellä tästä Pöytäniemen Saksaa käsittelevästä kohdasta (s. 70):
”Saksa on Euroopan suurin luomumarkkina, mutta myös Euroopan suurin luomutuottaja tuotetulla volyymilla mitattuna (ei hehtaareissa). Siitä huolimatta Saksa lienee myös Euroopan suurin luomun tuoja ja luomun alituotanto koskee sekä sellaisia peruselintarvikkeita, joita Saksassa tuotetaan (maito, liha, kanamunat, viljat, peruna, juurekset ym.) että kausituotteita ja tietenkin tuotteita, joita Saksan ilmastossa ei voikaan tuottaa. Suurin luomutuontituote on soija, jota tuodaan eläinten rehuksi eniten Romaiasta ja Italiasta. Muista palkoviljoista 24 % tuodaan ja suurin lähtömaa on Liettua. Vehnästä 21 % tuodaan. Luomuviljaa tuodaan eniten Italiasta, Venäjältä, Kazakstanista, Romaniasta ja Slovakiasta. Sianlihaa tuodaan ja kananmunista 20 % tuodaan, suurin osa
Hollannista. Maidosta 26 % tuodaan lähinnä Itävallasta ja Tanskasta (9 %). Voista 26 % tulee Tanskasta. Vaikka Saksan porkkananviljelyalasta 14 % on luomussa, tuodaan 48% luomuporkkanasta. Perunaa tuodaan Israelista, Egyptistä ja Itävallasta. Hollannista tuodaan porkkanaa, sipulia ja kananmunia. Espanjasta ja Italiasta tuodaan hedelmiä ja vihanneksia, Italiasta tuodaan kolmannes omenoista. Kaiken kaikkiaan suurimmat tuontimaat Saksaan ovat Hollanti, Itävalta ja Tanska.”
Nettoviejiä saattavat olla ainakin entiset Itä-Euroopan maat (Puola, Bulgaria, Romania, Tsekki, Slovakia), osa entistä Neuvostoliittoa (mm. Kazakstan), Välimeren pohjoisrannan maat (mm. Espanja, Italia). Mutta siis varmaa tietoa on vaikea saada eikä väärennöksiä yms. voi sulkea pois.
PS. Pöytäniemen ennusteita luomumatematiikan osalta kritisoin hieman täällä:
http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=697.msg4053#msg4053
Kun Pro Luomu kertoo, että
Venäjällä luomu ottaa ensi askeleitaan (http://proluomu.fi/venajalla-luomu-ottaa-ensi-askeleitaan/)
... niin kyllä siinä vihjataan, vaikkei suoraan sanota, että luomuvientiä sinne nyt pitäisi lisätä. Sen Luomuvientiseminaarissa asia sanottiin suorempaan.
Mikä noista tarkasteluista nyt puuttuu, on asian kannattavuus, Suomelle. Tavaraahan menee aina, jos hinta on sopiva.
Mutta paljonko näissä vientiuumoiluissa on laskettu sen varaan, että suomalainen veronmaksaja kiltisti maksaa luomuviljelyn lisäkustannukset, ja sitten vientikauppias voi kuoria kerman päältä?
Raportista
http://www.organic-world.net/statistics-data-tables-excel.html?&L=0#c6207
Taukoista käy ilmi, että luomun suurimpia viejiä Euroopassa niistä maista, joista dataa on saatavilla, ovat Italia, Espanja ja Hollanti. Muitakin varmasti on mutta dataa niistä ei ole saatavilla.
Quote from: Tarkkailija on 25.05.13 - klo:12:46
Twitterissä eräs pikkulintu visersi näin:
QuoteMinisteri Koskisen tapaaminen Strasbourgissa ”Luomumaitoa tuodaan Suomeen enemmän kuin Suomessa tuotetaan.” #luomu
Kyseessä on EU-parlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki toukokuun 22. päivä (https://twitter.com/jaatteenmaki/status/337122526419382274), joten kyllä tuo luomubisnes on melko ihmeellistä touhua, etenkin kun sitä koetetaan yhä enemmän ja enemmän naamioida lähiruuaksi.
1.10.2013 Luomumaidon markkinakatsaus: Suomen myydyin luomutuotehttp://luomu.fi/kirjoitus/luomumaidon-markkinakatsaus-suomen-myydyin-luomutuote/1/?ref=etusivu
QuoteLuomumaidon osuudeksi maidonmyynnistä arvioitiin vuoden 2012 lopussa lähes neljä prosenttia, kun esimerkiksi juustoissa vastaava osuus oli vain noin yksi prosentti.
QuotePerusmaitojen myynti on laskenut Suomessa jo pitkään. Sen sijaan erikoismaitojen kuten luomumaidon myynti on kasvanut. Vuonna 2013 erikoismaitojen myynnin kasvu on kuitenkin loiventunut. Sama koskee luomumaitoa, jonka myynnin voimakas kasvu on taittunut.
QuoteVuoden 2013 heinäkuun loppuun mennessä luomumaitoa oli tuotettu lähes 2,5 miljoonaa litraa enemmän kuin vastaavana aikana edellisvuonna. Luomumaidon osuus vastaanotetusta maidosta on noin 1,8 %.
Tuossa luomumaidon osuus myynnistä 4% on euroissa. Osuus vastaanotetusta maidosta on luultavasti litroissa. Osa vastaanotetusta luomumaidosta myydään tavanomaiseen sekoitettuna. Kuinka suuri osuus - tästä ei taida olla julkista tietoa missään, vai? Entä onko mistään saatavissa tietoa kuinka paljon luomumaitoa tuodaan tarkalleen Suomeen.
Ilmeisesti ministeri Koskinen tietää. Tässä olisi taas kysymyksen paikka ministerille.
Kun tätä luomutuontia ei viralisesti (=valtion toimesta) tilastoida, vaan arviot perustuvat kaupan tietoihin, niin parhaiten varmaankin asiasta tietäisi juuri tuo Marja-Riitta Kottila. Luultavasti ministeri on omat tietonsa saanut tätä kautta.
Kohta on kyllä Pro Luomulla aika päivittää tämä kalvosarjansa (http://proluomu.fi/aineistot/luomu-suomessa-2012-katsaus/) vuoden 2013 tilanteeseen. Siinä ei kyllä ole erikseen tietoja luomutuonnista. Miksi ei? Jos tuonnin osuus on niinkin suuri (http://www.makuja.fi/artikkelit/1816277/ajankohtaista/luomun-kysynta-suomessa-kasvaa-nain-hurja-maara-silti-tuontitavaraa/) kuin on, eli yli kolmannes kulutuksesta? Ehkä pitäisi vaatia / toivoa, että Pro Luomu antaisi siitäkin asiasta julkisuuteen (muillekin kuin ministerille) tarkempaa tietoa - jos on kerran luvannut kehittää alan tieto- ja tilastopohjaa.
PS. Kun tuonnin osuutta varmastikin mitataan euroissa, ja kun hinnoista tiedämme, että ulkomainen luomu on selvästi kotimaista halvempaa, niin volyymeissä tuonnin osuus luomumyynnistä on varmastii huomattavasti yli tuon 37%.
Miten ihmeessä tämä ajatus, joka siis edellä osoitettiin täysin tosiasioiden vastaiseksi, voi tällä tavalla ...
Ruokavienti ponnistaa yhteistyöstä ja puhtaudesta (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/ruokavienti-ponnistaa-yhteistyöstä-ja-puhtaudesta-1.62489)
... yhä kummitella jopa sellaisten ihmisten päissä, joista on kaikki syy uskoa, että he tietäisivät asian oikean laidan:
"Suomalaiselle ruualle on luotava yhteinen tarina, sanoo toimialajohtaja Esa Wrang Finpro ry:stä. Hänen mielestään kaiken viennin perusta voisi olla puhtaus. Turvalliset ja terveelliset raaka-aineet vettä myöten eivät suinkaan ole itsestäänselvyys monessa maassa.
Suomen vahvuus ovat erikoistuotteet: terveysvaikutteiset ja allergiavapaat elintarvikkeet, luomu, riista, sienet, marjat, kauratuotteet, lasten ja iäkkäiden erikoistuotteet sekä ruokaturvaosaaminen."(lihav. HJ)
Tässä ruotsalaisessa jutussa esitetään, että Ruotsissa luomun tuotanto ei enää kasva ja myydystä luomusta noin puolet tuodaan ulkomailta. Allekirjoittajien titteleiden perusteella voisi olettaa, että heillä on oikea tieto asiasta.
http://www.gp.se/nyheter/debatt/1.2375743-riksdagen-behover-ge-ekomaten-en-knuff-i-ratt-riktning
QuoteFörra året ökade försäljningen av ekologiskt med 13 procent i Sverige, samtidigt har produktionen av ekologiskt slutat öka och antalet bönder som ställer om till ekologisk produktion har stått still för andra året i rad. Mycket på grund av att de ekonomiska villkoren för lantbrukarna har försämrats.
I dag importeras ungefär hälften av de ekologiska varor som säljs i Sverige. En missad affärsmöjlighet för svenska bönder. Och tråkigt för svenska konsumenter, eftersom många vill köpa både ekologiskt och svenskt.
...
Louise König
hållbarhetschef, Coop
Carina Malmer
ordförande Coop Medlem Väst
Johanna Sandahl
vice ordförande, Naturskyddsföreningen
Johan Ununger
vd, Saltå Kvarn AB
Lars Nellmer
vd Krav ekonomisk förening
Inger Källander
Anders Heimer
projektledare Ekologiskt Forum
Tämä Hesarin tämänpäiväinen artikkeli ...
QuoteSuomessa viljeltävä kumina on valtava vientivaltti
Tutkijan mielestä erikoiskasveissa piilee runsaasti mahdollisuuksia (http://www.hs.fi/kotimaa/Suomessa+viljelt%C3%A4v%C3%A4+kumina+on+valtava+vientivaltti/a1402112467059)
... loi kuvan, että maatalousviennin mahdollisuudet Suomessa ovat ylipäänsä hyvin rajalliset, ja mahdollisuuksia voi olla korkeintaan tällaisissa erikoistuotteissa kuten kumina.
Tätä artikkelisssa ei sanottu, tämä on minun johtopäätökseni: toiveet luomusta "vientivalttina" ovat täysin - toivottomia.
(Puhumattakaan tietysti "lähiruoasta" (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=539.0) tässä suhteessa ... ;D)
Entä se kumina - luomuna? Sivulla 2 oli lisäksi mm. tämä kappale:
QuoteToinen haaste on kuminakoi (Depressaria daucella) Sen toukka voi viedä koko sadon. Simanainen joutuukin ruiskuttamaan kuminapellot torjunta-aineella. Hänen täytyy toimia yöllä, etteivät mehiläiset vahingoitu.
Uusi maatalousministerimme Petteri Orpo ei näytä sanoneen luomusta mitään, mutta uusi ulkomaankauppaministerimme Lenita Toivakka on luomuihmisiä, jopa "suunnattoman innoissaan" asiasta. Ja näyttää uskoneen, vaikka selvästi tietää realiteetitkin, ainakin vielä pari vuotta sitten luomun vientimahdollisuuksiinkin:
Luomu on niin pop (http://www.lenitatoivakka.fi/fi/page/10?articleid=266)
Quote"Luomu on Suomelle mahdollisuus. Se on myös mahdollisuus suomalaiselle maataloudelle. Luomun kysyntä kasvaa kaikkialla ja suomalainen, puhtaassa ympäristössä kasvatettu luomutuote olisi kova kilpailija ulkomaisilla elintarvikehyllyillä. Mutta ensin meidän on saatava tuotanto voimakkaaseen kasvuun. Luomusta ollaan maailmallakin valmiita maksamaan. Kysyntä on niin kovaa, että kuulumma Intiassakin valmistaudutaan eurooppalaisten luomumarkkinoiden valloittamiseen."
(lihav. HJ)
Mutta todennäköisin lopputulema kyllä on, että "Intia" (laajassa mielessä) tässä kilpailussa voittaa ja valtaa luomumarkkinat niin EU:ssa kuin Suomessakin. Kun se EU:ssa näyttää jo tapahtuneen, ks. Pro Luomu (http://www.ruokatieto.fi/uutiset/eu-pelkistaa-luomun-alkuperaisiin-kriteereihin):
Quote"Luomun kulutus EU:ssa on nelinkertaistunut 10 vuodessa noin 20 miljardiin euroon vuosittain. Samaan aikaan alkutuotanto on vain kaksinkertaistunut, mikä on tarkoittanut tuontiluomun osuuden kasvua."
(so. nyt puolet tuontia EU:n ulkopuolelta!)
Ja Suomen luomuvienti on yhä sitä mitä on, ja luomun tuonti ilmeisesti yhä kasvussa. Eipä taida Toivakka vastuuministerinäkään pystyä tätä kehityksen suuntaa kääntämään.
"Intia" kun työvaltaisessa (//https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/ajankohtaista/Uutisarkisto/2014/Vihannesten%20tuotantokustannukset%20LaskelmaKirjastosta%20"%20luomun%20ja%20tavanomaisen%20välillä%20suuri%20ero) luomussa hakkaa Suomen mennen tullen
hinnassa.
Vai onko niin, että olemme olleet koko ajan väärässä, ja viennillä olisikin iso merkitys?
Puhtaat jauhot pussissa? (Käytännön Maamies) (http://kaytannonmaamies.fi/puhtaat-jauhot-pussissa/)
QuoteVienti luomun veturina
Pro Luomun arvioiden mukaan Suomessa elintarviketeollisuuden jalostamasta luomuviljasta yli 60 prosenttia menee vientiin.
Se menee lähinnä hiutaleina ja jauhoina.
Suomalainen luomuviljan tuotanto perustuu vientimarkkinoihin, ja hinnat määräytyvät sitä kautta.
Elintarvikelaatuisesta luomukaurasta viedään yli 80 prosenttia. Luomukaurahiutaleiden kotimaan markkinat ovat toisin sanoen hyvin pienet, vaikka niiden markkinaosuus hiutalekaupassa on yli 10 prosenttia.
Noista luvuista voi johtaa mm. luomutuotannon koko volyymin, osittain? Tai sitten ei, jos emme tiedä mikä esim. on "elintarvikelaatuisen" kauran osuus kaikesta luomukaurasta.
Mutta sitten tällaista "jobinpostia":
QuoteSuomalainen, korkean valkuaisen ”superluomuvehnä” ei täytä enää pohjoismaisen osuuskauppajätin, COOP-ketjun luomuvehnäjauhopusseja. COOP huutokauppasi sopimuksen, ja sen sai Lantmännen Cerealia, joka valmistaa jauhot kazakstanilaisesta luomuvehnästä. Samalla Helsingin Mylly menetti suurimman luomuvehnän vientikauppansa. Se vaikuttaa luomuvehnän kysyntään.
Eli jotenkin vain kazakstanilainen luomu sitten ohitti suomalaisen, jonka kansanedustajamme ovat perinteisesti olettaneet menevän kuin kuumille kiville EU:ssa.
Mutta mikä tuosta uutisesta puuttuu? Kerron: eurot. Ja täsmentäen: mitä luomuviljatonnista saa? Paljonko tästä toimeiliasuudesta jää käteen? Ja ihan erikseen: paljonko tästä jää
Suomelle käteen, kun erilaiset tuet on vähennetty?
Annaleena Ylhäisen jutut ovat aina hyviä - niin oli tämäkin. Pitääpä lukea koko juttu KM:stä.
Osittain samoja asioita on VYRin katsauksessa jo tammikuulta 2014 ja Pro Luomun sivuilla: http://www.vyr.fi/www/fi/liitetiedostot/markkinatietoa/luomumarkkinat/VYRarvioluomuviljantarjonta-kysynta2012-13.pdf
http://proluomu.fi/luomuviljatuotteiden-vienti-vetaa/
Mutta luomun viennillä on mitätön merkitys koko elintarvikeviennin kannalta. Olen tästä kirjoittanut ennenkin mutta tässä hieman kertausta uusimmilla saatavissa olevilla tiedoilla. Taaskin yksinkertaiset jako- ja kertolaskut paljastavat karun totuuden.
Suomalaisten elintarvikeviennin arvo oli 2013 ulkomaankauppatilastojen mukaan 1 626 miljoonaa euroa.
Lähde:http://www.etl.fi/www/fi/tiedotteet/index.php?we_objectID=776
Luomun viennistä ei ole tullitilastoja saatavissa. Kyselyihin perustuvia tietoja on Erkki Pöytäniemen paperissa:
http://proluomu.fi/wp-content/uploads/sites/3/2013/06/Luomutuotteiden-vientipotentiaalin-analyysi.pdf
Sen mukaan luomun viennin arvo oli vuonna 2012 alle 10 miljoonaa euroa (uudenpaa tietoa ei ole).
Luomuviennin arvo on 0,6 % koko elintarvikeviennin arvosta. Ei ole luomun viennillä siis suurta arvoa Suomen elintarvikeviennin kannalta. Selvää on, että pienestä luomutuotannosta ei suurta osuutta tulisi vaikka kaikki Suomessa tuotettu luomu vietäisiin ulkomaille - jossain 1 - 2 prosentin välissä sen osuus silloin olisi, jos kaikki luomu vietäisiin.
Luomun tuonti on noin kolmasosa luomun myynnin arvosta (215 M, v. 2013) Suomessa eli noin 60-70 miljoonaa euroa. Luomun tuonnin arvo on 6-7-kertainen luomun vientiin nähden. Surkea on luomun kauppatase. Koko elintarviketeollisuudessa vastaava tuonnin/viennin suhde on 2,9 (laskettu tilastoista sivulla: http://www.etl.fi/www/fi/tilastot/vienti-_ja_tuontitilastot.php).
Luomun omalta kannalta tietenkin viennillä on suurikin merkitys.
Koko kansantalouden kannalta saattaa olla, että luomun vienti on tappiollista sen tuotantokustannuksiin nähden, kun otetaan huomioon luomun tuet, jotka maksetaan verovaroista.
Luomun viennissä tuotantokuluilla on ratkaiseva merkitys - ei rahtikuluilla. Ylhäisen jutusta ilmenee, että "Konttikuljetuksen hinta oli 900 euroa satamasta satamaan. Konttiin mahtuu 20"30 tonnia viljaa." Tämä tekee 3 tai 4,5 senttiä kiloa kohden. Siis kilon jauhopussissa (jos hinta 2-5 euroa/kg) rahdin osuus on yhden prosentin tienoilla vaikka vietäisiin satamaan toisella laidalla maapalloa.
Onko tämä tieto muuten lähiruoan argumenttipankissa?
http://www.utu.fi/fi/yksikot/braheadevelopment/ajankohtaista/uutiset/Sivut/Perusteet-l%C3%A4hiruoan-kest%C3%A4vyysvaikutuksille.aspx?
Kauan sitten näin tiedon, että konttikuljetusten halpuuden vuoksi 100 euron lenkkitossuparissa rahdin hinta on 13 senttiä eli 0,13 %. Nykyään jo varmaan huomattavasti alle tuon.
Jos kerran joillekin kansalaisille ei muu maistu kuin luomu, on selvästi parempi, että tavara tuodaan ulkomailta.
Luomussa on Suomessa noin 200000 ha, ja luomun extratuen määräksi on kerrottu 47 milj ,/vuosi, uusien päätösten myötä. Siitä laskien keskimääräinen extra-luomutuki on 235,/ha. Mutta siinä sivussa tätä tuottamatonta puuhastelua tuetaan hehtaaria kohden noin 700,/vuosi. (Se on hehtaarituen perusmäärä, kaikille maanviljelijöille.)
Luomuilun tuloksena saadaan 200000 hehtaarilta noin 50000 hehtaarin sato. (pelloista noin 8% on luomussa, ja ruuastamme noin 2%... siis 4:1)
Yhtä tosiviljelyn hehtaaria kohden luomussa tarvitaan noin 4 hehtaaria luomutuettua peltoa, eli 4 kertaa 935,, siis verorahaa tärväytyy hehtaaria kohden vuosittain 3740 euroa. Siis viisinkertainen tuki, laskettuna tuotekiloa kohden.
Kotimaisen luomun kohdalla maksumieheksi joutuu suomalainen veronmaksaja.
Tuontiluomussa hölmöilyn hinnan maksaa se joka haluaa... siis kuluttaja. (ja ulkomainen veronmaksaja)
Jos EU nyt ottaa käyttöön suunnittelemansa pakotteet Venäjää kohtaan, vastapakotteisiin kuuluu ruoka, arvioi Pekka Sutela, koska se pystytään helpoimmin korvamaan Venäjän kotimaisella tuotannolla.
Jos näin käy, on se ikävää monellekin suomalaiselle ruoan tuottajalle, mutta ensimmäisenä kyllä varmasti haihtuvat ilmaan Erkki Pöytäniemen visiot (ks. edellä).
Ja tämäkin vielä:
Puhtaat jauhot pussissa? (Käytännön Maamies) (http://kaytannonmaamies.fi/puhtaat-jauhot-pussissa)
QuoteSuomalainen, korkean valkuaisen ”superluomuvehnä” ei täytä enää pohjoismaisen osuuskauppajätin, COOP-ketjun luomuvehnäjauhopusseja. COOP huutokauppasi sopimuksen, ja sen sai Lantmännen Cerealia, joka valmistaa jauhot kazakstanilaisesta luomuvehnästä. Samalla Helsingin Mylly menetti suurimman luomuvehnän vientikauppansa. Se vaikuttaa luomuvehnän kysyntään.
Eli sieltä saakka kannattaa hyvin tuoda Pohjoismaiden markkinoille. Koska kuljetuskustanuksilla ei ole asiassa merkitystä, kuten Jarrumies edellä totesi.
Tämä onkin jatkossa luultavasti luomutavaran pääkulkusuunta. Myös Venejän osalta: kun pakotteet hiukan hellittävät, sieltä alkaa virrata luomua tännepäin.
***
Samaan asiaan eli tapaukseen on kiinnittänyt huomiota "Luomulakko":
Luomun viennissä luomun tulevaisuus? (http://luomulakko.blogspot.fi/2014/07/luomun-viennissa-luomun-tulevaisuus.html)
QuoteNyt meidän valitsemamme päättäjät ovat saaneet niinkin huikean idean, että luomusta tulee Suomen vientibrändi, vientivaltti ja kohta kaikki maailman ihmiset tuntevat Suomen luomusta, sillä jokainen maailman kuluttaja himoitsee kauppansa hyllyiltä vain suomalaista, puhdasta luomua!
Jne. Kannattaa lukea kokonaan.
Näyttää siltä, että Erkki Pöytäniemen (ja ehkä Pro Luomun, ks. edellä) unelma luomuviennistä Venäjälle on - aika täysin - tuhoutunut jo ennen tätä Ukrainan kriisiä:
Russia will not import GMO products - PM Medvedev (http://rt.com/news/russia-import-gmo-products-621/)
QuoteRussia will not import GMO products, the country’s Prime Minister Dmitry Medvedev said, adding that the nation has enough space and resources to produce organic food
Eli kun tilaa eli aluetta ja voimavaroja on, niin maa itse lähtee (kokonaan?) luomutuotannon linjalle, sanoi Medvedev.
Missä määrin tämä tosiasiassa toteutuu, on toinen juttu, mutta idealle Suomen merkittävästä luomuviennistä sinne voitaneen jättää
lopulliset hyvästit.
PS. Luomuväki taitaa olla nyt aika innoisssaan - ainakin netissä - siitä, että GMO Venäjällä näin kielletään (tai ainakin tuonti). Mitään historiallista tajua tai muistumaa ei heillä asiassa ole eikä tule .. (so. Lysenko (http://fi.wikipedia.org/wiki/Trofim_Lysenko) näyttää hyvin unohtuneen, heiltä. Taitaapa näin ollla käynyt Medvedevillekin).
Pro Luomu on kesän hiljaiselon jälkeen julkaissut tällaisen esitteen. (http://proluomu.fi/uusi-esite-luomualan-kehityksesta/)
Se on itsessään aika mitäänsanomaton - eli toistaa vanhoja asioita ja väittteitä mm. aina kasvasta kysynnästä - mutta tämä on eräällä tavalla mielenkiintoinenkin - ei, nyt
on korvattava tämä mielisanani toisella, siis itse asiassa -
järkyttävä tieto sieltä:
QuoteMihin luomuvilja käytetään?
Luomuviljasta lähes 60 prosenttia menee vientiin. Noin puolet luomuviljasadosta on kauraa, jonka sadosta vientiin menee jopa 80 prosenttia. Kauran ohella luomu pelloilla viljellään vehnää, ruista, ohraa, rypsiä, perunaa, hernettä, härkäpapua ja luomueläinten rehuiksi käytettäviä seosviljoja.
Vientiin menevästä viljasta suuri osa lähtee jalosteina: esimerkiksi hiutaleina, jauhoina ja leipinä.
Jalosteina tai ei, niin siis se on se n.
10 miljoonaa (brutto) tästä vaivasta. (Plus miinus jotain. Ks. Jarrumies 28.06.14 (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=697.msg5670#msg5670))
Samasta Pro Luomun esitteestä saamme tietää luomuviljan pinta-alan, ja laskin äkkiä, että korkeintaan jotain 450 euroa hehtaarilta tästä tulee. Ja siinä ei tietystikään ole eritelty jalostuksen ym. kustannuksia.
Matti, joka asian tietää, kertoi jo edellä:
QuoteMutta siinä sivussa tätä tuottamatonta puuhastelua tuetaan hehtaaria kohden noin 700,/vuosi.
Kun tämä ei näin ollen takuulla ole Suomelle kannattavaa toimintaa, millä
ihmeen perusteella me viljelemme jollekin
muulle maalle (Saksalle?) veronmaksajien rahoilla luomuviljaa?
***
Nyt, iltapäivälehdet! Tässä teillä on
Juttu!Ja
mikäänhän näistä ei ole meidän väitteemme. Ja matematiikka on maailmalle aivan yhteistä.
Kaikille yhteisen matematiikan avulla näemme tuosta myös, että kotimaassa kulutetun luomuviljan osuus on 40%. Ja jos luomuviljan osuus kaikesta viljasta oli n. 2%, kotimaassa tuotettu ja syöty luomuvilja jää osuudeltaan reippaasti alle prosenttiin. Ja osa tuostakin menee esitteen mukaan eläinten suihin.
Hedelmien ja vihannesten myynnistä annettiin luku 40 miljoonaa, mutta ei eritelty, paljonko siitä oli tuontitavaraa. Melkoinen osa, luulisin, ihan markettien luomutiskeillä tekemien havaintojeni pohjalta.
Oli muuten ko. esitteessä myös myönnetty, että luomumyynnin kasvu on "tasaantumassa". Mutta graafisiin esityksiin tämä ei ollut vaikuttanut, tavoite/ennuste vuodelle 2015 (eli 330 miljoonaa) oli niissä ennallaan.
Tuosta ilmaisusta, että "suuri osa" viedään jalosteina, on muuten luettavissa, että suurin osa viedään ihan bulkkiviljana. Näkee sen tietysti jo saadusta hinnastakin.
Kaiken kaikkiaan on siis jopa raivostuttava tämä valheelinen slogan, että "luomua ja lähiruokaa", jos kerran
- luomumyynnistä on lähiruokaa (eli kotimaista) pienempi osa kuin tavanomaisesta
ja sitten myös tämä, että
- Suomessa tuotetusta luomuruoasta noin iso osa menee siis ulkomaille
Ja yksikään politikko ei vieläkään ole tätä asiaa huomannut!
Quote from: Heikki Jokipii on 23.08.14 - klo:06:52
Hedelmien ja vihannesten myynnistä annettiin luku 40 miljoonaa, mutta ei eritelty, paljonko siitä oli tuontitavaraa. Melkoinen osa, luulisin, ihan markettien luomutiskeillä tekemien havaintojeni pohjalta.
Tuolla toisaalla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=162.msg5633#msg5633) oli jo tietoja ...
QuoteViime vuonna vihanneksia viljeltiin luomuna avomaalla 154 tilalla 205
hehtaarin alalla. Luomuvihanneksia tuotettiin yhteensä 3,4 miljoonaa
kiloa. Yrityksistä joka kymmenes ja alasta kaksi prosenttia oli luomussa.
Luomuvihanneksista paras sato saatiin luomuporkkanasta, lähes kaksi
miljoonaa kiloa.
[...]
Ensimmäistä kertaa tarkasteluun saatiin mukaan
myös kasvihuonevihannekset, joista merkittävin on
tomaatti. Luomutomaattia viljeltiin 23 yrityksessä
3,9 hehtaarin alalla. Luomutomaattia tuotettiin runsaan
miljoonan kilon verran, joka on kolme prosenttia
koko tomaattituotannosta.
... josta voi haarukoida vähän lisää. Jos luomuporkkanoita myydään 3 euroa kilo, sen osuus tuosta on siis n. 6 miljoonaa. Luomutomaatti on 5-10 euroa kilo, käytetään lukua 8, eli 8 miljoonaa. Loput suomalaiset luomuvihannekset, ehkä n. 2 miljoonaa kiloa, käytetään 5 euron kilohintaa, tulee 10 miljoonaa. Yhteensä 24 miljoonaa. "Selittämättä" jää siis noin 16 miljoonaa euroa.
Ministerit kirjoittavat - varmaankin virkamiestensä avustamina - yleisesti aika realistisesti (no, on siinä vähän pakollista toiveajattelua) asiasta:
Suomalaiselle ruoalle haetaan uusia markkinoita (http://www.hs.fi/m/paakirjoitukset/a1414645568667)
Mutta olihan se silti pakko laittaa mukaan (lihav. HJ):
"Vientimenestystä voi ennustaa lisäksi suomalaisille marjoille, riistalle, viljalle, porolle, kalalle sekä luomu-, hemmottelu- ja luksustuotteille, suomalaista ruokaturvallisuusosaamista sekä lasten ja iäkkäiden elintarvikkeita unohtamatta."
Vaikka, kuten edellä hyvin osoitettiin, luomun viennin näkymät ovat, varsinkin nyt, erinomaisen kehnot. Vaikka tuota bulkkiviljaa jatkossakin noin sama määrä saataisiin myytyä.
Peter Karlberg pääkirjoituksessaan (Landsbygdens Folk, 28.11.2014):
Quote"Eftersom en betydande del av ekoprodukterna importeras, finns det plats för en större inhemsk produktion."
Suuremmalle kotimaiselle luomutuotannolle? Tuskinpa, jos luomua jo nyt tuotetaan varmasti yli tarpeen, Suomessakin. On sitten ihan
eri asia, jos luomutuotantoa Suomessa pitäisi
suunnata toisin, jotta tuontia voitaisiin korvata. Mutta aivan riittävästi luomutuotantoa on, kokonaiskysyntään nähden, luomun tuottavuuden surkeus huomioon ottaenkin. Tuonnista ei ole tässä verukkeeksi. Sama kyllä pätee Ruotsiinkin.
Tässä Kauppapolitiikka-lehden artikkelissa (http://www.kauppapolitiikka.fi/public/default.aspx?contentid=316108&nodeid=41393&culture=fi-FI) (26.11.2014) väitetään näin, tästä elintarvikkeiden tuonnin ja viennin kokonaisuudesta (lihav. HJ):
Quote" Kaksi kolmasosaa tuonnista kilpailee kotimaisten tuotteiden kautta. Vähittäiskaupassa edetään ilahduttavaan suuntaan; kotimaisuus lisääntyy parin prosenttiyksikön vuosivauhtia. Kauppasuhde elintarvikkeiden tuonnissa ja viennissä kuroutuu tätäkin kautta. Kun vielä teemme monipuolisia elintarvikkeiden vientiponnisteluja, kauppasuhde voi muuttua hyvinkin edulliseksi Suomelle, Heikki Juutinen sanoo ja huomauttaa, että elintarvikealalla ei puhuta ruuan omavaraisuudesta vaan tuontiriippuvaisuudesta.
Tuo oli nyt ensimmäinen kerta, kun näin tuon väitteen. Tätä ennen olen kuullut väitettävän
juuri päinvastaista, eli tämä - sanotaan nyt sitten - tuontiriippuvaisuus olisi ollut kasvussa noin yhden prosenttiyksikön verran vuodessa. (Vai onko tuo nyt hyvin
uusi trendi, vasta ihan tänä vuonna näkyvissä?)
Mutta jos
on näin, niin kehitys menee tavanomaisen ja luomun suhteen ilmeisesti
eri suuntaan: vain luomun tuonti olisi kasvussa. (Tosin siitäkään meille ei ole ihan
uusia trendejä, Pro Luomu nyt kuitenkin "pihtaa" niitä
lukuja. Meidän on tyydyttävä ilmaisuihin (http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/687776/Luomu+kitkuttelee+kysynnan+ja+tuonnin+paineissa), että tuonnin osuus on "reilu kolmannes" - eli jotain, joka
vielä ei ole "vajaa puolet" ...)
Mutta sitten näistä vientiponnisteluista. Siellä se vaan kummitelee tämä
lihavoimani, vaikka edellä hyvin on perusteltu, ettei sitä kannattaisi siellä pitää:
QuoteVientiohjelma nojaa vahvasti siihen, että suomalainen osaaminen ruokatuotannossa ja teknologiassa on korkealla tasolla. Terveyttä edistävät funktionaaliset tuotteet, allergiavapaat elintarvikkeet, marjat, riista, kauratuotteet, luomu sekä pienten lasten ja iäkkäiden henkilöiden erikoistuotteet ovat vahvuuksia, joita kannattaa kaupata niin japanilaisille, korealaisille kuin saksalaisillekin.
Quote from: Heikki Jokipii on 22.08.14 - klo:13:33
Matti, joka asian tietää, kertoi jo edellä:
QuoteMutta siinä sivussa tätä tuottamatonta puuhastelua tuetaan hehtaaria kohden noin 700,/vuosi.
Kun tämä ei näin ollen takuulla ole Suomelle kannattavaa toimintaa, millä ihmeen perusteella me viljelemme jollekin muulle maalle (Saksalle?) veronmaksajien rahoilla luomuviljaa?
***
Nyt, iltapäivälehdet! Tässä teillä on Juttu!
Ja mikäänhän näistä ei ole meidän väitteemme. Ja matematiikka on maailmalle aivan yhteistä.
Vaikka tuo jo sanottiin, niin kyllä tämä
uudelleen raivostuttaa, kun nämä liikemiehet ...
Venäjästä viis, ruokavientiin "radikaali" käänne (http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/2015/01/12/venajasta-viis-ruokavientiin-radikaali-kaanne/2015297/12)
... tuossa uhoavat tekevänsä bisnestä meidän rahoillamme, kustannuksellamme:
Quote " Näemme suomalaisen luomuleivän kasvun tulevan nimenomaan viennistä, Meltovaara sanoo.
Suomen luomukaurasta jo 80 prosenttia menee jauhettuna vientiin, myös rukiista ja vehnästä suunnilleen 60 prosenttia.
Mutta tuosta voi myös lukea, että luomuviljan
kotimaisen kulutuksen kasvuun eivät usko edes nämä liikemiehet. Joten
20% nykyisestä luomukauran tuotannosta, ja
40% luomurukiin ja luomuvehnän tuotannosta riittäisi tyydyttämään sen kysynnän, jonka tyydyttämiseen Suomen alkuperäinen hallitusohjelma pyrki (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=179).
PS. 17.1.15: klo 1:00: Eipä silti, ei ole mitenkään varmaa, että luomuviljan ja leipien vientiä todella
saataisiin olennaisesti kasvatettua. Kun se Venäjäkin nyt (vähäksi aikaa ainakin) meni. Ja kuten Luomulakko toisessa yhteydessä (http://luomulakko.blogspot.fi/2015/01/luomu-usko-vaatii-vahvistusta.html) muistutti:
QuoteJa kuten me tiedämme vastaavista tutkimuksista muista maista, jokaisen maan asukkaat luottavat vain ja ainoastaan oman maan luomuun ja muiden tuottamaa luomua pidetään arveluttavana, joten vaikkapa siinä, että luomusta tehdään Suomen maatalouden ulkomaankaupan myyntiveturi, on hyvin paljon sarkaa kynnettävänä.
Kommenttina Eestin hintoihin sanoi:
Quote from: Jarrumies on 24.06.13 - klo:09:15
Noiden hintatietojen perusteella suomalaisella luomulla ei ole kyllä vientinäkymiä.
Keskustelupalstoilla on aiheena siellä täällä "Luomua Tallinnasta" tai vastaava. Onko kyse jo kasvavasta ilmiöstä vai vasta myyjien piilomainonnasta, ei vielä osaa sanoa. Mutta hinnat ovat tietysti siellä reippaasti halvempia.
Jos tämän muotoinen luomukulutus Suomessa kasvaa, ja saamme siitä lisätietoa, niin me tietysti - luomun kokonaiskulutusta arvioidessamme - reilusti tuomme esiin, että tässäkin asiassa on lisänä tämä "tilastoimaton kulutus"! ;)
PS. 6.2.15: Selvennys. En toki
lainkaan kuvittele, että tämän ilmiön volyymi olisi mitenkään sitä luokkaa kuin erään toisen "tilastoimattoman kulutuksen"! No, ei varmaan kukaan kuvitellutkaan minun kuvitelleen. Mutta joskus, kauan sitten - ennen EU:ta, jolloin tämän toisen "tilastoimattoman kulutuksen" tuonnille oli tiukat määrälliset rajoitukset - sieltä kyllä tuotiin aika paljon (sinne dumpattua)
suomalaista voita. Ja myös muuta halpaa ruokaa.
Yhä ollaan vakuuttuneita, täälläkin, että mahdollisuuksia olisi.
Suomalaisella luomulla kova vientipotentiaali (http://app.kauppalehti.fi/uutiset/suomalaisella-luomulla-kova-vientipotentiaali/cUHGEATU/uusimmat)
QuoteSuomalainen luomuruoka hakee kasvua viennistä. Maailmalla luomumarkkinat kasvavat kovaa kyytiä.
Finpron mukaan Suomi vie tällä hetkellä luomutuotteita vuositasolla noin 20 miljoonan euron edestä. Se on yksi prosentti koko elintarvikeviennistä.
Potentiaalia löytyy huomattavaan kasvuun.
”Luomuviennillämme on potentiaalia kasvaa huomattavasti nykyistä vientiämme suuremmaksi. Pyrimme lisäämään luomusektorin vientiä tekevien yritysten ja nykyisten vientimaiden määrää”, kertoo Food from Finlandin ohjelmajohtaja Esa Wrang Finprosta.
Euroopan luomumarkkinat kasvavat kymmenen prosentin vuosivauhtia. Myös Aasiassa ja Lähi-idässä luomun kysyntä nousee.
(lihav. HJ)
Onko luomuvienti oikeasti vähän kasvanut (ks. edellä) vai onko kyse vain eri arvioijasta, vaikea sanoa. Luulisin, että silmämääränä ovat näissä toiveissa nuo boldaamani alueet. Euroopan markkinat lienevät täynnä, siinä Pöytäniemen analyysi luultavasti edelleen pätee. Saapi nyt sitten nähdä - kun tätä "potentiaalia" on luomuviennissä kautta vuosien ollut, puheissa ja paljon.
PS. klo 16: Tuo mahdollinen luomuviennin toteutunut tai tuleva kasvu ei tietysti poista edellä esittämääni (esittämää
mme!) kysymystä, paljonko
nettohyötyä asiasta, josko lainkaan, Suomelle on.
Quote from: Heikki Jokipii on 24.02.15 - klo:05:10
Onko luomuvienti oikeasti vähän kasvanut (ks. edellä) vai onko kyse vain eri arvioijasta, vaikea sanoa.
Tiedustelimme asiaa Finprolta, ja saimme vastauksen: tuo 20 miljoonan luku on tullut tiedotteeseen erehdyksessä. Luomuvienti ei ollut kasvanut. Finprolla ei ollut mitään uutta, omaa tietoa asiasta. Olemme asiassa siis edelleen tuon Erkki Pöytäniemen arvion varassa. Eli 10-14 miljoonaa, ja pikemminkin nyt se 10 (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=697.msg5670#msg5670).
PS. 28.2.15: Nyt luku on Finpron sivulla korjattu 10 miljoonaksi.
Tällaisessa hiukan vanhemmassa jutussa ...
Ruotsi jyrää Suomen elintarvikeviennissä (http://kehittyvaelintarvike.fi/teemajutut/28-ruotsi-jyraa-suomen-elintarvikeviennissa)
... oli näkökohta, joka varmaankin koskee Suomen elintarvikevientiä yleensä, mutta luultavasti erityisesti luomuvientiä ja -markkinointia:
QuoteSuomalaisten elintarvikkeiden puhtauden todistamiseksi uhrattiin 15 vuotta sitten suuria summia. Väitteelle löydettiin jonkin verran pohjaakin. Paikkansapitävyydestä huolimatta väittämä Suomen kaltaisen kaukomaan puhtaudesta, vaikkapa saksalaisille, tulkitaan helposti väitteeksi omassa tutussa ympäristössä tuotetun ruuan epäpuhtaudesta.
" Tulee uskottavuusongelma, joka kääntyykin negatiiviseksi myyntiväittämäksi.
Eli se, että kovasti tolkutetaan Suomen luomun ylivoimaisuutta tässä suhteessa, ja kovasti uskotaan siihen itse, ei lopulta olekaan niin myyvää sitten siellä ulkomailla. Tulee jonkinlainen vastareaktio, epäilys, jopa loukkaantuminen oman kotimaan puolesta?
Mutta kyllä tuolla vanhalla asenteella edelleen mennään tuossa Finpronkin jutussa:
QuoteSuomalaisten valtteja vientimarkkinoilla ovat Wrangin mukaan elintarviketuotantomme puhtaus ja turvallisuus.
”Harva maa maailmassa pystyy esimerkiksi siipikarjatuotteissaan lupamaan, että tuote on vapaa eläintaudeista, salmonellasta ja GMO:sta, ja vielä osoittamaan tuoteketjunsa jäljitettävyyden ja hygienian korkean tason.”
Jolla linjalla ei siis dosentti Petri Ollilan mukaan ole välttämättä noin 15-20 vuoteen mitään erityistä menestystä saavutettu. Jos sen oikein tulkitsin.
Yleisemmälläkin tasolla voi kysyä, että riittääkö se (enää) tuotteen myymiseksi (ja viemiseksi ulkomaille), että korostetaan sitä, mitä tuotteessa
ei ole, sen sijaan, että kerrottaisiin siitä, mitä siinä
on? :)
_________
Tuli vielä esimerkkinä mieleen, että vaikka se
totta olisikin, Saksassa tuskin kannattaa yrittää myydä iskulauseella, että "osta suomalaista luomua - saksalainen luomu tappaa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=132.msg2144#msg2144)" (so. EHEC-epidemia siellä 2011). 8)
Pro Luomu julkaisi päivityksen:
Luomu Suomessa -kooste päivitetty (http://proluomu.fi/luomu-suomessa-kooste-paivitetty/)
Siinä kerrotaan:
QuoteLuomu Suomessa -tilastokooste on päivitetty vuoden 2014 tiedoilla. Koosteeseen on lisätty uutena asiana tietoja Suomen luomuviennistä.
Näin, mutta luomun tuonnista - josta olen odottanut tietoja - ei ko. kooste (http://proluomu.fi/wp-content/uploads/sites/3/2015/03/Luomu_Suomessa_2014_s.pdf) (pdf) kerro kuin tämän (s. 11):
QuotePäivittäistavarakauppojen luomuvalikoimat kasvavat.Isoimpien kauppojen valikoimissa on laajimmillaan noin 3 000 luomutuotetta. Niistä noin 60 % on kotimaisia.
Valikoimista siis 40% on tuontitavaraa. Mutta kuten olemme monesti tuoneet esiin, tämä tieto ei kerro välttämättä juuri mitään tuonnin osuudesta
myydyistä tuotteista. Jota tietoa meille - kansalaisille - ei siis vielä kerrottu, vuoden 2014 osalta.
***
Yhä enemmän, jos tähän lihavoituun kohtaan on uskominen, veronmaksaja siis tukee kauran osalta rahoillaan (ks. edellä) jonkin muun maan *) luomukuluttajaa (s. 15, lihav. HJ):
QuoteLuomuviennin tärkein artikkeli on luomukauratuotteet kuten -hiutaleet ja -välipalat. Suomessa valmistetuista luomukauratuotteista noin 80-90 % menee vientiin.
Vielä tammikuussahan arvio oli 80%. Ko. viennin hyödystä Suomelle on jo ollut edellä, arveluja ainakin. (Pitäisikö kysyä - keneltä? MMM:ltä? - mikä on asiassa "virallinen" arvio?)
Outo on minusta myös tällainen 100% haarukka:
QuoteSuomesta vietiin luomutuotteita vuonna 2014 arviolta 10-20 miljoonalla eurolla.
Asiaa
ei siis tiedetä? Johonkin jopa 50% asti arvio voisi olla vain epätarkka, mielestäni.
______________________
*) jotka ovat siis "Tanska, Ruotsi, Saksa ja Ranska". Tähän asti tämänkin asian valistunut arvauksemme (ks. edellä) on hyvin pitänyt paikkansa:
QuoteLuomutuotteiden vienti Venäjälle on toistaiseksi ollut vähäistä, mutta maan kasvavat luomumarkkinat kiinnostavat suomalaisyrityksiä.
Tämä kohta tuosta koosteesta (s. 5) mahdollistaa kaksi tulkintaa ...
QuoteAsiantuntijat arvioivat, että luomuviljasta yli 70 % meni vientiin jalostettuina tuotteina kuten hiutaleina ja leipänä.
... mutta tulkitaan se nyt niin, että luomuviljasta yli 70 % meni vientiin. Samalla sivulla kerrotaan, että luomuviljaa tuotettiin 103 miljoonaa kiloa eli 103 000 tonnia. 70% siitä on n. 70 000 tonnia (käytetään sitä).
Oletetaan nyt, että se 10-20 miljoonaa euroa saatiin kaikki luomuviljasta. Näin tonnihinnaksi tulee tuon arvion alarajalla 143 euroa, ylärajalla 286 euroa.
Jos katsomme tätä Vilja-alan yhteistyöryhmän taulukkoa ...
Viljojen ja öljykasvien hintoja kotimaassa (http://www.vyr.fi/www/fi/markkinatietoa/kotimaan_hinnat/)
... niin jo niissä liikutaan tonnihinnoissa, jotka kertoisivat, että sille jalostukselle ei juuri jäisi marginaalia. Tai toisin päin, ulkomailta saataisiin huomattavasti
huonompi hinta luomutuotteista kuin kotimaassa.
Entäpä hehtaaria kohti?
Mennään samoilla oletuksilla. Samalla sivulla kerrotaan, että luomuviljan korjuuala oli 48 300 hehtaaria. Unohdetaan tässä nyt piilohehtaarit, ja otetaan tuosta se n. 70%, joka on n. 34 000 hehtaaria.
Hehtaaria kohti
bruttotulo viennistä on siis joko 294 euroa tai 588 euroa. Ja bruttotulo tarkoittaa tietysti sitä, että siinä ovat mukana kuljetus, jalostus ja markkinointi ym., jotka kulut pitää myös saada sillä peitetyiksi.
Niinpä edelleen, päivitetyilläkin luvuilla, näyttää kutakuinkin siltä, että tämä osa luomuviljelijelijöistä tekee lähinnä valtion (so. veronmaksajien) kustantamana töitä sen eteen, että "Tanska, Ruotsi, Saksa ja Ranska" saavat halvalla luomuviljaa (-tuotteita) Suomesta. Jonkun täytyisi nyt kyllä edes
yrittää selittää, mitä ihmeen hyötyä tästä toimeliaisuudesta Suomelle on.
Uskaltaisiko em. asiasta tehdä kantelun Valtiontalouden tarkastusvirastolle (http://www.vtv.fi/toiminta/kantelut_ja_vaarinkaytokset)? Joka sitten - jos kantelu "ottaa tulta", eli päätetään käsitellä - selvittäisi tai selvityttäisi, onko ko. toiminnasta sellaista hyötyä, että sitä kannattaa valtion varoin tukea?
(Tähän kaipaisin nyt mielipiteitä. Teenkö tämän, yhdistyksemme nimissä? Periaatteessahan oma nimenikin kyllä riittää, mutta ... yhdistykselle - tai minullekaan - ei tästä tulisi kuluja, kuten siellä lukee: "Tutkinta on maksutonta." Yksityismailiinikin sopii kommenteja asiasta lähettää, jos se tuntuu paremmalta.)
Tässä spekuloidaan Tanskan esimerkillä (25.11.2013):
Tanska vie luomuruokaa ja Suomi vikisee (http://www.mindo.fi/tanska-vie-luomuruokaa-ja-suomi-vikisee/)
QuoteTanska vie luomua 110 miljoonalla eurolla (2010) lähinnä naapurimaihin Saksaan, Ruotsiin ja Hollantiin. Vientiin satsataan tosissaan, minkä Roskilden lehdistökutsukin osoittaa. Vientiin satsataan tosissaan, minkä Roskilden lehdistökutsukin osoittaa. Vuonna 2010 Organic Denmark käytti luomutuotteiden viennin edistämiseen 4,4 miljoonaa euroa ja Tanskan hallitus panostaa luomualan kehittämiseen vuositasolla 22 miljoonaa euroa.
Vertailun vuoksi, tänä vuonna Suomen maa- ja metsätalousministeriö on budjetoinut noin 1,6 miljoonaa euroa luomun ja lähiruuan kehittämiseen. Niinpä Suomen luomuvienti on alle 10 miljoonaa euroa vuodessa.
*)
Mutta paljonko Tanskan
muu elintarvikevienti on? Tämän uutisen eli Petteri Orpon (http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/orpo%20viljelijoiden%20tilanne%20vaikea-32793) mukaan:
QuoteHänen mukaansa ministeriö etsii keinoja, joiden avulla ruoan vientiä voidaan lisätä. Hän muistuttaa, että Tanskan ruokaviennin arvo on 20 miljardia euron, Suomen vain 3 miljardia.
" Miksi me emme pystyisi samaan?
Tämä asia tuli kuitenkin mieleeni, kun sain tietoja, että Tanskan nykyhallituskin haluaa kaksinkertaistaa (http://naturalsociety.com/denmark-ambitious-organic-double-organic-farming-2020/) Tanskan luomuviljelyn, ja sitten vielä poliittiseen kenttään on ilmestynyt HS:n mukaan tällainen "radikaalivihreä yllättäjä" (http://www.hs.fi/ulkomaat/a1434433037434) , jolla on tällaisia tavoitteita:
QuoteHän [Elbæk] ajaa myös sataprosenttisesti uusiutuvaan energiaan tukeutuvaa taloutta ja sataprosenttisesti ekologista maataloustuotantoa.
("Ekologinen maataloustuotanto" on tietysti luomutuotantoa, HS:n toimittaja on ollut käännöksessään huolimaton.)
Jos tuo Elbækin **) tavoite toteutuisi, mitä se merkitsisi Tanskan elintarvikeviennille? Oletetaan, että kaikki menisi kaupaksi myös luomuna. Oletetaan, että tuotteista saisi luomuna tuplahinnan.
Mutta oletetaan eli otetaan huomioon myös se, miten tuotetut määrät laskisivat. Kun Tanskasta ei helposti löydy (vika voi olla tässä tapauksessa etsijässä, eli minussa) vertailukelpoisia tilastoja, käytetään rohkeasti sitä suhdetta mikä on jo Suomesta tuttu: koko maatalouden tuotanto putoaa 100% luomuvaihtoehdossa
neljännekseen (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=376).
Vaikka siitä neljänneksestä Tanska saisi tuplahinnan, Tanskaan ruokaviennin tulot siis putoaisivat
puoleen. Eli 20 miljardista 10 miljardiin. ***)
Alternativet-puolueelle tämä ei tietysti ole ongelma, sillähän on jo julkilausuttuna tavoitteena (samasta uutisesta, Elbækin suulla):
Quote"Meidän on laskettava materiaalista elintasomme ja nostettava elämänlaatuamme. Se tietenkin haastaa koko perinteisen taloudellisen ajattelun, mutta se on vain hyväksyttävä."
____________________
*)
tänä vuonna, 2015, ja ensi vuonna jne. Suomi satsaa
50 miljoonaa vain luomun kehittämiseen ...
**) joka muuten on lehden kuvassa hyvin
kaupunkimaisessa maisemassa, istumassa jalkakäytävällä, Kööpenhaminassa Vesterbron kaupunginosassa (sic!)
***) tässä ei nyt ole mietitty sitä, mitä tanskalaiset
itse söisivät
Nyt sitten taitaa Erkki Pöytäniemen unelma mennä taas vähintään vuoden kauemmas, kun Putin ilmoitti jatkavansa vastapakotteita ruoan osalta vielä sen ajan.
Sinänsä Pöytäniemi on periaatteessa ollut jossain määrin oikeilla jäljillä: tätä ennen Venäjän luomukulutuksesta 95% oli tuontia.
Food embargo could help organic agriculture in Russia (http://organic-market.info/news-in-brief-and-reports-article/food-embargo-could-help-organic-agriculture-in-russia.html)
QuoteThe embargo has deprived the Russian market of a significant portion of imported eco-products. "No less than 95 percent of organic foods was previously sourced from imports," says Denis Prasolov, CEO of Organic Corporation. Eco-fruits and vegetables, dairy products, nuts and dried goods were sourced in Germany, Italy, Switzerland, France, USA and Canada. The remaining five percent came from around 100 certified Russian producers.
Mutta jo otsikosta selviää, että nyt paikalliset yrittäjät (viljelijät) saavat (taas vuoden) aikaa kehittää Venäjän omaa luomutuotantoa.
Ja selviäähän tuosta myös, että Suomi ei luomua tarjotessaan lähtisi Venäjälläkään markkinoille, joilla ei olisi jo kovaa kilpailua.
Tällaisella paperilla yrittää luomuväki vähän keittiön kautta vaikuttaa luomuviljelijä Kimmo Tiilikaiseen:
Tärkeä keskustelunavaus ... Luomu voi olla lääke kolmen miljardin euron ruokavajeeseen. (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/p%C3%A4%C3%A4kirjoitukset/t%C3%A4rke%C3%A4-keskustelunavaus-1.126930)
Eikä ole nähtävästi heillä juuri estoja visioinneissaan: alle 10 miljoonan luomuviennistä hypätään tuota pikaa tilanteeseen, jolla olisi jotain vaikutusta 3 miljardin vajeeseen!
Ihmetellä täytyy, jos MT:n toimittaja on nauramatta pystynyt tuon pääkirjoituksensa lehteen laittamaan.
Löytyyköhän tuota raporttia netistä? Olisi kuitenkin, ellei muuta niin, mielenkiintoista katsoa miten he epätoivoista suunnitelmaansa perustelevat.
***
Luomulakko oli muuten tarkkasilmäisenä löytänyt tämän tavan, jolla suomalainen luomu "valtaa" Venäjän markkinoita:
Suomalaista luomua Venäjällä (http://luomulakko.blogspot.fi/2015/09/suomalaista-luomua-venajalla.html)
Luken vanhempi tutkija Marja Kallioniemi vastasi tänään HS:n mielipidesivulla Janne Saarikiven provokatiiviseen ehdotukseen, että maataloustuet siirrettäisiin 5 vuodeksi tieteen käyttöön.
Poimin siitä vain tämän tiedon. Kallioniemi ilmoitti, että "tuoreimpien arvioiden mukaan suomalaisten kuluttaman ruoan kotimaisuusaste on 75 prosenttia". Hänen voi olettaa olevan asiassa hyvin informoitu.
Sen rinnalle voi laittaa sen saamamme myös asiantuntevan arvion, että luomukulutuksen kotimaisuusaste on vain 60%. Tämäkin asettaa - surkeiden vientimäärien ohella - tuon edellä mainitun "keskustelunavauksen" hyvin outoon valoon. Eli irti kaikista realiteeteista, toiveajattelun suureen koriin. Jos mappiin tai hyllyyn laitetaan, niin tämä muistio siihen Ollilan brändiryhmän muistion viereen. Kun yksi tekijöistäkin, eli Osmo Rauhala, on sama (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=176).
Maaseudun Tulevaisuudessa oli tuosta raportista vielä toinenkin uutinen ...
Suomesta laatuluomun johtava vientimaa (http://m.maaseuduntulevaisuus.fi/Uusimmat/maatalous_suomesta-laatuluomun-johtava-vientimaa-1.126936)
... jonka mukaan:
QuoteMyös viennissä avautuisi uusia mahdollisuuksia.
Luomutuotteiden avulla voitaisiin pyrkiä maailman kalleimmille ruokamarkkinoille, jotka löytyvät menestyvien länsimaiden ja vauraiden Aasian talouksien luomuasiakkaista, raportti toteaa.
Raportissa huomautetaan, että maksavat asiakkaat vaativat tuotteilta selkeätä luomustandardia. Mitään "melkein luomua" ei maailmalla haluta.
Luomumaatalouteen siirtyminen vähentää raportin mukaan myös päästöjä ympäristöön sekä terveysriskejä.
Luomutalous tuo uutta kasvua -selvityksen ovat allekirjoittaneet Ilkka Herlin, Antti Kaasalainen, Fredrik von Limburg Stirum, Jaakko Nuutila, Osmo Rauhala, Pirjo Siiskonen ja Markku Wilenius. Raportin on työryhmän ohella koonnut ajatushautomo Demos Helsinki.
Eli mukana ovat kaikki "tavanomaiset epäillyt", tuota ajatushautomoa myöten.
Tuo "melkein luomua" on tietysti heitto siihen tapaan, miten tavanomaista suomalaista ruokaa mainostetaan. Mutta kuinka on tosiasiassa? Kyllä se on niin, että tämä suomalainen "melkein luomu" menee maailmalla suomalaista luomua
paremmin kaupaksi, tällä hetkellä. ;D
"Luomutalous tuo uutta kasvua" -nimellä ei netistä mitään raporttia löydy, vaikka (hiukan) mielenkiintoa sitä kohtaan olisikin. Kuten meillä siis (kuitenkin) on.
Tässä vielä Talouselämän versio asiasta, joka on sama, mutta ehkä selkeämmin jäsennelty ...
Tässäkö ratkaisu syvenevään kriisiin? "Tuotteita kalleimmille ruokamarkkinoille maailmassa" (http://www.talouselama.fi/uutiset/tassako+ratkaisu+syvenevaan+kriisiin+tuotteita+kalleimmille+ruokamarkkinoille+maailmassa/a2322911)
... mutta sitäkin selvemmin siinä tulee esille idean täydellinen utopistisuus. Paitsi ehkä kiertotalouden osalta, siinä asiassa voidaan varmasti edetä (ja onko Ilkka Herlin erityisesti sen takia mukana?). Mutta sitähän ei käsittääkseni enää tarvitse ehdottaa, se on jo hankkeena osin olemassakin, ja myös hallitusohjelmassa.
Molemmat nuo lehdetkin olivat - otsikoinnista päätellen - ymmärtäneet asian niin, että tuo luomuviennin hurja kasvattaminen oli tuon raportin pääidea.
Olisi muuten kyllä kohtuullista, MT ja Talouselämä, että jos tuollaisesta muistiosta niinkin paljon kerrotaan, niin vaadittaisiin uutisen lanseeraajilta, että he antavat linkin itse muistioon. Ja lehdet sen myös uutisensa yhteydessä antaisivat.
Ministerille lähetettynä se tietysti on julkinen asiakirja, mutta ei pitäisi olla meidän asiamme sitä MMM:n kirjaamosta pyytää.
***
Klo 15:30: Tulihan se sieltä, Luomuinstuutin kautta:
Raportti ministeri Tiilikaiselle esittää parannusta maatalouden kannattavuuteen (http://luomuinstituutti.fi/raportti-ministeri-tiilikaiselle-esittaa-parannusta-maatalouden-kannattavuuteen/)
Eli nyt tutustumaan.
Ihan äkkiä selattuna se ei ole ainoastaan ehdotus luomuviennin lisäämisestä, vaan aika kokonaisvaltainen Suomen luomuväen "sodanjulistus". Jolloin siitä saattaisi olla syytä tehdä ihan oma keskustelunsa, "triidinsä"?
Ja niinpä nyt - moderaattorina - teinkin. Jatketaan tästä muistiosta täällä:
Luomuväen uusi "sodanjulistus" (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=851.msg7354#msg7354)
PS. 12.9.15: Mitä itse luomuvientiin tulee, niin ko. muistio oli siinä suhteessa lopulta ehdotuksissaan hyvin köyhä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=851.msg7360#msg7360). Niistä ehdotuksista tai pikemminkin niiden puutteesta voi jatkaa täällä tai siellä.
Oikeastaan vähän kaikkien tässä "kärkihankkeessa" esitettyjen tavoitteiden kannalta luomuun panostaminen ei ole suositeltavaa ...
Hallitus panostaa ruokasektoriin (http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/151006_ruokasektori.html)
... mutta erityisesti näin on, jos ruoan kauppatasetta halutaan parantaa, mikä on oletettavasti ykköstavoite.
QuoteHallituksen tahtotilana on saada kotimaisen ruuantuotannon kannattavuus nousuun ja parantaa kauppatasetta 500 miljoonalla eurolla.
Jos luomun "kauppatase" on mitä on (ks. edellä), viennin lisäämisponnistelut siinä kerta toisensa jälkeen käytännössä epäonnistuneet, ja luomutuonti ilmeisesti yhä kasvamaan päin, hallituksen ei tuon tavoitteensa edistämiseksi pidä kuunnella edellisissä puheenvuoroissa mainitun porukan seireenilauluja.
***
QuoteOsana kärkihanketta laaditaan laajassa sidosryhmäyhteistyössä ruokapoliittinen selonteko, joka on määrä antaa eduskunnalle vuoden 2016 aikana. Selonteon puitteissa tullaan linjaamaan, mitkä ovat ne painopisteet, joihin jatkossa nojataan kilpailukyvyn ja kauppataseen parantamiseksi, ja toisaalta minkälaista tuotantoa tarvitaan riittävän huoltovarmuuden ylläpitämiseksi. Myös tuotannon vastuullisuutta, kuluttajalähtöisyyttä sekä ravitsemuksen terveellisyyttä arvioidaan.
(lihav. HJ)
Myöskään lihavoiduissa kohdissa ei luomu asiaa edistä:
- huoltovarmuus tuskin paranee tuotantotavalla, joka radikaalisti vähentää (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=378) kotimaista ruoantuotantoa
- vastuullisuus tuskin toteutuu keinolannoitteita ja torjunta-aineita välttäen - ja kaikkea muuta tuhlaten
- kuluttajalähtöisyys toteutuu niin, että uskotaan mitä kuluttajat kukkaro/kortti kädessään toivovat, eikä asiaa yritetä hallituksen toimesta muuttaa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=541.msg6760#msg6760)
- terveellisyyden alueella (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=738.0) ei sillä mitään saavuteta (tai jopa heikennetään tilannetta, jos terveellisten ruokien hinnat nousevat, tai jos jotkut asiassa harhautetut, kuten vaikkapa jotkut opiskelijat, syövät niitä - kuten vihanneksia - luomuihannoinin
ja niiden hintojen takia
vähemmäm, vaikka halvempia tavanomaisia olisi saatavissakin)
Mutta tuossa siis kerrottiin, että tällainen selonteko on v. 2016 tulossa. Jäämme jännityksellä odottamaan.
Eikä muuta voi kuin (vastahakoisesti ihaillen?)
toistaa, että sisua tällä miehellä on:
Suomalaisella luomukauralla rajattomat markkinat maailmalla (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/suomalaisella-luomukauralla-rajattomat-markkinat-maailmalla-1.131478)
QuotePöytäniemi toteaa, että luomuvilja-alastamme liian pieni osa on kauraa. Lisäksi liian suuri osa luomukaurasta myydään tavanomaisena tai katoaa muulla tavoin luomumarkkinoilta.
Vrt. Vilja-alan yhteistyöryhmän tuoreen raportin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=6.msg7408#msg7408) tiedot. Joissa kauran osuus luomuvilja-alasta oli
yli puolet. Silti siitäkin alle puolet meni todella vientiin. Vaikka markkinat ovat niin rajattomat.
Viennistä saadusta - ja viljelyyn panostetusta -
rahasta ei artikkeli eli Pöytäniemi tuossa tällä kertaa kerro.
Taas tämä keksitään uudelleen, maa vain vaihtelee (lihav. HJ):
Kauppalehti: Suomen elintarvikeviennille voisi löytyä jättimarkkinat Kiinasta (http://www.verkkouutiset.fi/talous/kiina_ruokamarkkinat_suomi-44613)
QuoteAnnika Hiltusen mukaan liha, kala, vilja, marjat, sienet, juomat, makeiset, maitotuotteet, luomu ja terveysvaikutteiset elintarvikkeet ovat esimerkkejä tuotteista, joita Suomi voisi viedä Kiinan markkinoille.
Nyt olenkin yllättäen, juuri luomuviennin yrittämisen osalta, että parempi noin, kuin yrittää viedä luomuviljelyä itse Kiinaan (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=674.msg7435#msg7435)!
***
Nyt on tehty tämä kansainvälinen sopimus, ja hyvä niin:
Yli 160 WTO-maata sopi maatalouden vientituista luopumisesta (http://yle.fi/uutiset/yli_160_wto-maata_sopi_maatalouden_vientituista_luopumisesta/8542724)
Mutta miten asiassa suhtaudutaan massiivisiin luomutukiin? Vaikkapa Suomen merkittävin luomuvientituote, luomukaura, on kotimaassaan saanut hyvin merkittävästi tukea, jopa niin, ettei siitä varsinaista "voittoa" viennissä ainakaan valtiokokonaisuudelle tule. Mutta onko tämä vientitukea? Ongelmaa ei varmasti siinä synny suhteessa kehitysmaihin - jotka eivät luomukauraa juuri osta - mutta entä muuten?
Löysinpä tällaisen uutisen (vähän "jälkijunassa", päivitys päivätty jo 15.11.2015):
Luomuvienti (http://organic-finland.com/fi/luomuvienti/) (Kurmakka Oy)
Tiettyä luomumatematiikkaa uutisessa kyllä on:
QuoteOrganic Food Finlandin toiminnan puitteissa on saatu aikaan vuositasolla yli 6M, luomuvienti (2014) " lähes puolet suomalaisesta luomuviennistä. Pääosa viennistä kohdistuu Pohjoismaihin ja muualle Länsi-Eurooppaan, mutta Kauko-idän osuus on merkittävä ja meneepä jotakin Pohjois-Amerikkaankin. Tuotteita viedään sekä teollisuuteen että päivittäistavarakauppaan, asiakkaina teollisuus, tukkuportaan toimijat ja päivittäistavarakaupan ketjut. Kaiken kaikkiaan Suomesta viedään luomutuotteita arviolta 10-14 miljoonan euron arvosta ja pääosa viennistä muodostuu viljaketjussa.
Opiskelemassani kansakoulun matematiikassa kun 6 oli puolet 12:sta. Niinpä tuo "lähes" ei oikein stemmaa, jos kokonaisarvio on "10-14 miljoonaa". "Noin" olisi ollut korrekti ilmaisu.
Mutta vaikka käyttäisimme tuon 10-14 miljoonan arvion yläpäätä, ei luomuviennin surkea volyymi ole ilmeisesti tuohon uutisen päivityksen päivämäärään mennessä mitenkään siis aiemmasta muuttunut.
Ja kuten uutisesta näkyy, asian varsinainen asiantuntija
Erkki Pöytäniemi oli mukana tuon uutisen taustalla.
Tuo uutinen Kurmakan (Organic Food Finland) uutinen luomuviennin arvosta "10-14 mijoonaa" oli päivitetty 15.11.2015. Pöytäniemi on mukana filmassa ja tieto on mitä todennäköisemmmin peräisin häneltä.
Vuonna 2013 Pöytäniemi kirjoitti:
http://proluomu.fi/wp-content/uploads/sites/3/2013/06/Luomutuotteiden-vientipotentiaalin-analyysi.pdf
"Vielä vuonna 2009 luomuvienti oli noin 14 miljoonaa euroa, ja suurin yksittäinen vientituote oli Saksaan viety palaleipä. Sittemmin kotimaisen luomukysynnän kasvu ja kilpailun kiristyminen vientimarkkinoilla ovat supistaneet vientiä."
Joten ei luomuvienti ole viime aikoina ainakaan kasvanut verrattuna vuoteen 2009.
Quote from: Heikki Jokipii on 25.06.15 - klo:04:17
Nyt sitten taitaa Erkki Pöytäniemen unelma mennä taas vähintään vuoden kauemmas, kun Putin ilmoitti jatkavansa vastapakotteita ruoan osalta vielä sen ajan.
Sinänsä Pöytäniemi on periaatteessa ollut jossain määrin oikeilla jäljillä: tätä ennen Venäjän luomukulutuksesta 95% oli tuontia.
Nyt on hiukan väläytelty pakotteiden ja vastapakotteiden purkamista (Medvedev). Jos näin käy, palataanko tuossa Pöytäniemen unelmassa samaan asetelmaan, alkutilanteeseen? Tuskinpa, sillä on sitten näinkin:
Putin: Russia Will be World’s Largest Supplier of Healthy Organic Food (http://sustainablepulse.com/2015/12/03/putin-russia-will-be-worlds-largest-supplier-of-healthy-organic-food/#.VpxssiQyBdd)
Eli Putin asetti joulukuussa Venäjälle tavoitteen, että maasta itsestään tulisi maailman suurin luomuruoan tuottaja. Jos tuo tavoite vähääkään toteutuu, luomutuonti Venäjälle kyllä varmasti radikaalisti vähenee, korvautuu omalla tuotannolla. Ja luomun kysynnästä maailmanmarkkinoilla Putin myös puhuu - siis viennistä! Varokaa vain, Suomen luomuväki, saatteko pidettyä edes omat kotimarkkinanne, edes nykyisen osuuden niistä (60%).
Kun uutinen vielä kertoo, miten Venäjän hallitus toimii ikäänkuin se ottaisi ohjeensa Suomen Luomuliitolta. Duumaan on menossa lakiehdotus GMO-viljelyn täyskiellosta, tuo uutinen myös kertoo. Putinkin puhuu maansa maa- ja vesiresursseista vähän siihen tyyliin kuin olisi ottanut mallia Suomen maabrändivaltuuskunnalta ...
Luomun vientiä ja tuontia pohdittaessa tarvitaan tietysti vertailukohta eli tavanomainen. Nyt on ilmestynyt tämän tahon - jolta jotain tuollaista olemme jo odottaneetkin eli luultavasti Huoltovarmuuskeskuksen toimeksiannosta, vaikka Luken tekemänä - tällainen selvitys:
Elintarvikemarkkinoiden tuonti jatkaa kasvua (http://www.huoltovarmuus.fi/ajankohtaista/uutisarkisto/Elintarvikemarkkinoiden-tuonti-jatkaa-kasvua-30435.a)
Tuossa esitetään tästä asiasta hieman alempi luku kuin monessa muussa paikassa:
QuoteElintarvikemarkkinoiden tuontiaste on vuosina 2003 -2012 noussut 0,7 prosenttiyksikköä vuodessa. Vuonna 2012 Suomessa myytyjen elintarvikkeiden kotimaisuusaste oli 72 prosenttia.
Jos kehitys on jatkunut suoraviivaisesti, kotimaisuusaste olisi nyt n. 70% eli eroa luomuruokaan (n. 60%) olisi 10 prosenttiyksikköä tavanomaisen "eduksi". Noin, tuossa siis käytetään koko ruoan myynnin lukua edustamassa tavanomaisen ruoan myynnin kotimaisuusastetta, mutta virhe ei tuossa voi olla suurensuuri. (Luomua ei tuossa raportissa erikseen mainita.)
Ruotsin jo tiesinkin, mutta että Tanskakin:
QuoteRuotsissa ja Tanskassa sekä tuonnin osuus tuotannosta että myydyistä elintarvikkeista on Suomea suurempi. Kauppaan tuotavan ruoan osuus on suurin Ruotsissa.
(lihav. HJ)
Tuontisoijan sioille tiesin Tanskastakin. On sitten vähän filosofinen juttu, missä määrin sitten sillä ruokittu sika on tanskalaista ruokaa. (Kuten siinäkin tapauksessa, jos Suomessa ruokitaan luomubroileri Tanskasta tuodulla luomurehulla.)
Quote from: Jarrumies on 10.10.13 - klo:11:18
Tästä ei ole helposti saatavilla tietoa. Jotakin voi päätellä tästä Pöytäniemen Saksaa käsittelevästä kohdasta (s. 70):
”Saksa on Euroopan suurin luomumarkkina, mutta myös Euroopan suurin luomutuottaja tuotetulla volyymilla mitattuna (ei hehtaareissa). Siitä huolimatta Saksa lienee myös Euroopan suurin luomun tuoja ja luomun alituotanto koskee sekä sellaisia peruselintarvikkeita, joita Saksassa tuotetaan (maito, liha, kanamunat, viljat, peruna, juurekset ym.) että kausituotteita ja tietenkin tuotteita, joita Saksan ilmastossa ei voikaan tuottaa. [...]"
Tilanne Saksassa jatkuu samanlaisena, selviää tästä Pro Luomun uutisesta (http://proluomu.fi/saksan-luomumarkkinoilla-vahva-kasvu-2015/):
QuoteHän totesi, että myös luomun tuotantoala Saksassa lisääntyi vuonna 2015, mutta vain kolme prosenttia. Luomun kulutuksen reippaan kasvun takia yhä suurempi osa kysynnästä joudutaankin Saksassa kattamaan tuonnilla.
Tilanne on sama useissa Euroopan maissa, minkä takia luomutuotannon lisääminen olisi tarpeen, jotta suurempi osa kasvavasta kysynnästä saataisiin tyydytettyä kotimaisella luomutuotannolla.
Mistä tuo johtuu? Eivätkö markkinat toimi? Kyllä ne toimivat, ja siitä se juuri kiikastaa: tuontiluomu on Saksassakin paljon halvempaa. Tuodaan maista, joissa mm. työvoimakustannukset ovat merkittävästi pienemmät.
Saksassahan osa luomuviljelijöistä on jopa lopettanut "alalla", siihen vedoten, ettei se nykyhinnoilla kannata!
Tässä puheessaan Suomen ruokaviennin mahdollisuuksista Jaana Husu-Kallio - tunnettu kyllä vankkana luomun kannattajana - malttaa olla kertaakaan mainitsematta luomua:
Mittavat mahdollisuudet " mutta tuloksia vain kovalla työllä (http://www.luonnonvarat.fi/blogi/mittavat-mahdollisuudet-mutta-tuloksia-vain-kovalla-tyolla)
Eikä siinä linkatun Food from Finland -vientiohjelman (http://www.foodfromfinland.com) sivuillakaan mainita luomua itse varsinaisessa tekstissä lainkaan (ainakin minun silmäni se vältti, jos jossain jotain siitä oli). Poikkeuksena oli kyllä uutinen Suomen osallistumisesta Saksan luomumessuille ja tarjotuissa yhteystiedoissa oli tietysti luomufirmojakin.
Olisiko se nyt mennyt läpi, ettei se luomuviennin surkea 10 miljoonaa siitä juuri miksikään muutu - kovallakaan työllä.
PS. 19.2.16: MMM:n etusivulla uutinen oli otsikoitu jopa näin: "Suomella ruokaviennin valttikortit käsissään". Sanoisin, että optimismia viran puolesta, kyllä Suomella jonkun mahdollisen valttikortin lisäksi on ruoan tuotannossa ja kilpailussa siinä aika "huono käsi", tavanomaisellakin puolella.
USA:n osalta Pro Luomun maailmanmarkkinauutinen (http://proluomu.fi/globaali-luomumyynti-nousi-yli-10-v-2014/) tämän myöntää reilummmin (eli selvemmin) ...
QuoteMaailman luomupeltoalasta mantereella on vain 7 %, joten se on myös maailman suurimpia luomun tuojia.
... mutta Euroopan osalta se sanotaan niin, että lukijan täytyy olla tarkkana (lihav. HJ):
QuoteMaanosan kuluttamasta luomusta suuri osa tuotetaan Euroopassa, ja myös vientiä on paljon.
Siis: "suuri osa". Ei "suurin osa". Millä tavalla olisi varmasti sanottu, jos se edes lähimain pitäisi paikkansa. Nyt tuossa sanottiin itse asiassa, faktisesti, että
pienempi osa tuotetaan itse, alle puolet.
Eli ole siis tilanne muuttunut tästä (http://www.ruokatieto.fi/uutiset/eu-pelkistaa-luomun-alkuperaisiin-kriteereihin) (2014):
Quote from: Heikki Jokipii on 25.06.14 - klo:03:06
Quote"Luomun kulutus EU:ssa on nelinkertaistunut 10 vuodessa noin 20 miljardiin euroon vuosittain. Samaan aikaan alkutuotanto on vain kaksinkertaistunut, mikä on tarkoittanut tuontiluomun osuuden kasvua."
(so. nyt puolet tuontia EU:n ulkopuolelta!)
Tuokin jouduttiin päättelemään itse, sitä ei komissio/koordinaattori Linda Mauperon silloinkaan reilusti sanonut.
Miltä nämä luvut näyttävät noiden tosiasioiden ymmärtämisen jälkeen? Jos USA *) ja Eurooppa vastaavat yhdessä yli 90 %:sta luomun markkinoita ja oletetaan, etteivät ne isommin myy luomua toinen toisilleen, niin noin
puolet tai luultavimmin reilustikin yli puolet myydyistä luomutuotteista on tavaraa, joka on alkutuotettu
muualla ja tuotu sitten näille kahdelle alueelle.
Tyypillinen luomutuote on siten (vanhaa väänneltyä termiä käyttääkseni) "riistomaatavaraa". Jonka maailman köyhät pelloillansa (ainakin alunperin) tuottavat halvalla maailman rikkaille.
(Hiilijalanjäljestä en nyt naljaile, koska olen jo ilmoittautunut myös "lähiruoan" idean suhteen enemmän tai vähemmän skeptiseksi.)
____________
*) ehkä ml. Kanada, mutta se ei muuta perusideaa.
Mieleen tuli ja pakko se on sanoa. Kun siis tässsä artikkelissa ...
BioFach mykisti tarjonnallaan (http://luomu.fi/kirjoitus/biofach-mykisti-tarjonnallaan/8/)
.... Pro Luomun toimittaja kertoo näin, niin hän
niin suuresti aliarvioi tuota tuotteiden valtavirtaa, ja sen
suuntaa (ks. edellinen puheenvuorin). ettei sitä oikeastaan mainitsekaan. Maailmanlaajuisuutta korostetaan:
QuoteKyllähän se tiedetään; luomun kulutus Euroopassa kasvaa vauhdilla eikä luomu ole enää aikoihin ollut mitään pikkupiperrystä. Mutta kai suomalainen sitten tosiaan uskoo vasta kun näkee. Ja BioFachissa sen näki: luomutuotteita tehdään maailmalla joka makuun ja ruokavalioon.
(lihav. HJ)
Tässäkin yritetetään luoda kuvaa globaalista toimeliaisuudesta:
QuoteUseimmilla Euroopan mailla oli BioFachissa omat maaosastot, niin myös Suomella. Niin ikään Pohjois-Amerikka ja monet Etelä-Amerikan maat oli edustettuina maittain, samoin monet Aasian maat kuten Intia, Kiina ja Japani. Eksoottisin oli ehkä kuitenkin kaukasuslaisen Tshetshenian maaosasto.
Eli tosiasiassa
jalostettuja tuotteita ei kehitysmailla ollut juuri tarjolla. Niin minä tuon luen. Keskimäärin tuodaan
halpaa luomuraaka-ainettta kehitysmaista, josta sitten jalostetaan täällä
kallis tuote, tänne. - Luultavasti, jos tuon kansainvälisen luomukaupan rahavirrat kunnolla anlysoisi, syntyisi kuva, joka on
paljon raadollisempi kuin konsanaan vaikka jonkun ... Monsanton! ::)
Kuten ei mahdollisuuksia ole Suomellakaan. Hypeähän tämä kaikki on, mutta siinäkään ei Suomi luultavasti pärjää. Muutama messuvieras maistaa tiskillä tarjolla olevaa, "mielenkiintoinen maku, kyllä ..."
***
Onkohan näihin messuihin
osallistumiseen antanut valtiovalta tukea? Luultavasti. Ainakin itse ko.
artikkelin osalta ilmoitettiin:
QuoteTämä aineisto on tuotettu maa- ja metsätalousministeriön tuella.
Tästä artikkelista (http://htps://www.geneticliteracyproject.org/2016/03/04/usda-gmos-represent-cost-savings-consumers-benefits-farmers-environment/) voi poimia tiedon, joka poistaa viimeisetkin epäilykset asiasta: luomupeltoalan osuus v. 2012 oli USA:ssa ollut v. 2012 kaikesta peltoalasta 1,4%. Se ei liene olennaisesti sen jälkeen muuttunut.
Vaikkei ottaisi huomioon edes luomuviljelyn huonompaa tuottavuutta, jo pelkkä vertailu luomumyynnin n. 4% osuuteen siellä kertoo, miten luomutuonti tuossa luomumyynnin mahtimaassa vastaa siis n. 2/3 siitä osuudesta. Vähintään.
Niinpä näin todellakin vahvistuu väitteemme siitä (edellä), millainen on maailmassa tyypillinen luomutuote. Eli kaikkea muuta kuin lähiruokaa (http://www.messukeskus.com/Sites4/Kevatmessut16/Lahiruokaluomu/Sivut/default.aspx).
Tämä lyhyt (voi sanoa) "luomupuffi" ilmestyi eilen jostain syystä useissa "maakuntien" lehdissä:
Suomi ja suomalaiset eivät suosi luomua " iso ero Tanskaan ja Ruotsiin (http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/suomi-ja-suomalaiset-eivat-suosi-luomua-iso-ero-tanskaan-ja-ruotsiin/723511/)
Tämä asia nähdään siinäkin ongelmattomana ja jopa hyvänä:
QuoteHelsingin viimeviikkoisilla Gastro-messuilla luomu oli laajasti esillä alan kattojärjestön Pro Luomu ry:n osastolla. Siellä esiin nousivat vientimahdollisuudet. Suomalaisesta luomuviljasta yli 70 prosenttia menee jo Keski-Eurooppaan lähinnä leiviksi ja hiutaleiksi jalostettuna.
(lihav. HJ)
Huomautin Kalevan keskustelussa siitä, miten asiasta tulee vientituloja vain n. 10 miljoonaa, mutta tukea luomuviljelylle annetaan monin verroin, noin kymmenkertaisesti: so. miten veronmaksajina tuemme tuossa "saksalaisia" kuluttajia. Näyttää yhä olevan niin, että vienti Suomesta ylipäänsä katsotaan aina niin hienoksi asiaksi, ettei sitten osata lainkaan miettiä asian kokonaisjärkevyyttä.
(Huomautin kyllä siellä sitten muustakin. Mm. siitä, että tuo otsikon fakta on suomalaisten kannalta
hieno asia, siinä ei suinkaan ole mitään hävettävää. Kun nyt on sunnuntai ja pääsiäinen, kommentit ilmestynevät siellä varmaan viiveellä.
PS. klo 17:33: Ovat ne kommentini jo siellä.)
Tämä idea, josta siis on keskusteltu messuilla ...
QuoteLisämahdollisuuksia [viennille] voisivat antaa mustikan ja puolukan kaltaiset keruutuotteet. Suomessa on maailman laajimmat sertifioidut luomukeruualueet.
... liittyy tavoitteeseen laajentaa vielä tuota aluetta, sertifioida koko Suomi luomukeruualueeksi, josta olemme jo keskustelleet täällä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=541.msg7409;topicseen#msg7409). Sen idean - sertifioinnin ja viennin lisäämisen - onnistuminen näyttää varmasti "heistä" yhtä itsestään selvältä kuin luomuviennin lisääminen Venäjälle oli (ks. edellä) ...
Koska tätä koostetta luomusta v. 2015 (http://proluomu.fi/wp-content/uploads/sites/3/2016/05/Luomu_Suomessa_2015.pdf) oli päivitetty, satuin vilkaisemaan sitä uudelleen (ilmeisesti oli korjattu vain jokin pikkuvirhe, se oli olennaisesti ennallaan). Mutta siellä silmäni osuivat nyt tähän kohtaan luomuviennistä:
Quote• Luomuviennin tärkein tuote on kaura erilaisiksi tuotteiksi jalostettuna (esimerkiksi luomuhiutaleet ja "jauhot). Suomessa valmistetuista luomukauratuotteista valtaosa menee vientiin. Viennin kasvua rajoittaa lähinnä pula raaka-aineesta.
(lihav. HJ)
Miten heillä on "otsaa" väittää näin? Kun luomupinta-alaa on pilvin pimein ja kotimainen luomumyynti sitä mitä on, ei kyllä kaiken järjen mukaan ole eikä ole ollut mitään estettä lisätä luomukauran tuotantoa. Silti sen tuotanto on luomusatotilaston (http://stat.luke.fi/luomusatotilasto) mukaan pysynyt suhteellisen samoissa (n. 40 miljoonaa kiloa plus miinus jotain) jo
kymmenen vuoden ajan. Eikä ole uskottavaa, että tällainen raaka-ainepula olisi yllättänyt vasta v. 2015.
PS. Tämä tietysti sen kysymyksen "ohi", onko ko. vienti
lainkaan järkevää (ks. siitä edellä).
Minulle oli hiukan yllätys, etteivät rehut olleetkaan Venäjän vastapakotteiden joukossa. Eivät olleet, mikä selvisi tästä Venäjän yllättävästä vedosta:
Venäjän rehuntuontikielto iskee Raisioon (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/ven%C3%A4j%C3%A4n-rehuntuontikielto-iskee-raisioon-1.146356)
QuoteVenäjän näkemyksen mukaan suomalaisrehuja on väärennetty ja ne sisältävät geenimuunneltuja aineksia.
Venäjän epäilykset asiassa ovat aika varmasti tuulesta temmattuja. Mutta niiden esittäminen minusta kertoo, etteivät Suomen luomuviennin (ehkä) joskus hyvät (tai ainakin lupaaviksi tulkitut) näkymät koskaan enää palaa. Venäjä aivan selvästi pyrkii nyt siihen, että se saavuttaa
kaikessa ruokatuotannossaan täydellisen omavaraisuuden. Jos se epäilee Suomea
nyt geenimuunnelluista aineksista *), mahdollisen vastapakotteiden poistamisenkin jälkeen se epäilee, ettei suomalainen luomu ole oikeata luomua. Verukkeita, tottakai, mutta luulen, että tämä tulee jatkumaan.
___________
*) kun
ensimmäistäkään geenimuunneltua lajiketta ei Suomessa viljellä. Ja jos on kyse pikkukaloista, ensimmäistäkään GMO-rehukalaa
ei ole olemassa.
Varmaan Suomen kiekkojoukkueen kova kunto aiheutti epäilyn ... Venäjähän hävisi Suomelle...
Quote from: Heikki Jokipii on 04.03.16 - klo:05:59
Tyypillinen luomutuote on siten (vanhaa väänneltyä termiä käyttääkseni) "riistomaatavaraa". Jonka maailman köyhät pelloillansa (ainakin alunperin) tuottavat halvalla maailman rikkaille.
Tässä artikkelissa on sitten eräs selityskin asiaan:
The Pre-Glyphosate Generation: I was a Child Labourer (https://risk-monger.blogactiv.eu/2016/03/22/the-pre-glyphosate-generation-i-was-a-child-labourer/)
Siinä noin minun ikäiseni, Kanadassa maalla elänyt henkilö kertoo, miten ennen torjunta-aineiden läpimurtoa - glyfosaatti mukaan lukien - varhaisnuorten kesäloma kului siellä rikkaruohoja kitkiessä. Eli "olin lapsityövoimaa".
Enää tämä ei käy. Niinpä yksinkertaisin ratkaisu asiaan on ostaa luomutuotteet kehitysmaista, jossa se yhä käy.
Quote from: Heikki Jokipii on 26.05.16 - klo:01:41
Miten heillä on "otsaa" väittää näin? Kun luomupinta-alaa on pilvin pimein ja kotimainen luomumyynti sitä mitä on, ei kyllä kaiken järjen mukaan ole eikä ole ollut mitään estettä lisätä luomukauran tuotantoa. Silti sen tuotanto on luomusatotilaston (http://stat.luke.fi/luomusatotilasto) mukaan pysynyt suhteellisen samoissa (n. 40 miljoonaa kiloa plus miinus jotain) jo kymmenen vuoden ajan. Eikä ole uskottavaa, että tällainen raaka-ainepula olisi yllättänyt vasta v. 2015.
PS. Tämä tietysti sen kysymyksen "ohi", onko ko. vienti lainkaan järkevää (ks. siitä edellä).
Vielä pahempaa. Näin väittää Hanna Halmeenpää tekstissään Maaseudun Tulevaisuudessa:
Kotimainen ruoka on yhteiskunnan etu (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/lukijalta/kotimainen-ruoka-on-yhteiskunnan-etu-1.147196)
QuoteLuomun tarjonta puolestaan ei kaikilta osin vastaa kysyntää. Esimerkiksi luomu-kauraa tuodaan kotimaisiin elintarvikemyllyihin vuosittain ulkomailta, kotimainen kun loppuu kesken.
Eli yhteensä:
- valtaosa luomukaurasta menee vientiin (tai ainakin noin puolet, ristiriitaista tietoa. Aika pilkkahinnalla kuitenkin menee.)
- joku, aika suuri osa siitä myydään
kuitenkin tavanomaisena (Pöytäniemi, ks. edellä 29.10.15)
- sitten luomukauraa tuodaan Suomeen
- silti luomukauran viljelyala, tuotanto ei kasva
- vaikka sertifioitua luomualaa on
varmasti käytettävissä (ja suuri osa muustakin luomusta myydään tavanomaisena)
Voiko kapitalismi, kilpailutalous, kysynnän ja tarjonnan järjestelmä toimia näin huonosti?
Tai sitten se toimii, hyvin. Luomukauraa saa muualta
vielä halvemmalla? Ja on vain ajan kysymys, koska Suomen luomukauran nykyiset ostajat ulkomailla sen myös huomaavat?
Samaa asiaa sitten valittaa Marja-Riitta Kottila täällä (http://yle.fi/uutiset/luomutuottajat_ennakoivat_kovaa_kasvua/8948854):
QuoteSuomalaiselle luomulle on kysyntää myös maailmanmarkkinoilla. Erityisesti kiinnostaa kaura.
" Viennin määrää rajoittaa tällä hetkellä se, että tuotanto ei riitä. Sitä olisi kyllä mahdollista lisätä, Kottila sanoo.
Olisi mahdollista, niin kuin kaikki tuollainen on
mahdollista. Mutta
lisätäänkö sitä? Ellei luomukauran tuotanto ole ensi syksyn tilastojenkaan mukaan olennaisesti kasvanut, niin ... no, ihmettelen, tätä keskustelua seuranneena (ja käyneenäkin). Tai sitten tavanomaisena myydyn luomukauran osuuden pitäisi viimeistään romahtaa. Mksei niin tapahdu, tai ole jo tapahtunut? Niinhän
ei ole tapahtunut, jos Pöytäniemi joutui asiaa vielä viime syksynä eli 29.10.15 valittelemaan.
Perussuomalaisetkin ovat oppineet talon tavoille, näinhän eduskunnassa on tapana puhua:
https://www.perussuomalaiset.fi/news/perussuomalaiset-nakee-maaseudun-mahdollisuutena/
"Suomen puhdas luonto, ilma, vedet ja maaperä ovat myyntivaltteja ruuan viennissä. Terveellinen ruoka on myyntituote, josta ollaan valmiita myös maksamaan. Esimerkiksi luomu- tai superfood-tuotannolle on kasvava kysyntä maailmalla."
"[...] koska haluamme yhä syödä puhdasta kotimaista ruokaa. Tämän johdosta esitämme¬kin, että lähiruoka nostettaisiin sille kuuluvaan arvoonsa."
Eikä heilläkään ole siis pienintäkään epäilystä siitä, etteivätkö nämä muut maat, jonne viennin ajatellaan kohdistuvan, pitäisi omaa lähiruokaansa ja luomuansa inhottavan likaisena.
Luomukauran mysteeristä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=531.msg8632#msg8632) lisää. Kaikkiaan luomuviljan näkymät eivät olekaan niin houkuttelevat - mutta luomukauran ovat:
Luomuviljoista kauralla paras kysyntä (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maaseutu/luomuviljoista-kauralla-paras-kysyntä-1.125725)
QuoteHelsingin Myllyn toimitusjohtaja Miska Kuusela pahoittelee, että luomuleipä ei ole tehnyt kauppaansa. ”Kaikki sitä tekivät, hintakaan ei ollut paha, mutta kuluttajat eivät ostaneet”, Kuusela kertoo.
Lupaavinta onkin luomuviljojen vienti. Luomukaura on haluttua. Kauratuotteista suurin osa viedään ulkomaille.
[...]
Luomurukiin käyttö ja viljely vähenee Suomessakin. Ruista ei oikein osata käyttää Pohjois-Euroopan ulkopuolella. Myös luomuvehnän kauppa supistuu.
”Luomukaura sen sijaan on globaali tuote”, Kuusela toteaa.
Sekin siis nimenomaan vientitutuotteena, sekään ei muuten? Olisiko se laatu?
QuoteViljelijän paperisotaa vähennetään siirtämällä vastuuta byrokratiasta ostavalle yritykselle. Jos vilja ei yllä myllylaatuun, se otetaan vastaan rehuna.
Vai hinta?
Quote”Ostajia olisi kaikelle, mutta suomalaisen hintatason on laskettava, jos haluamme alalle sen tavoittelemaa kasvua.”
Tuossakaan ei tullut selitystä sille, miksi suuri osa luomukaurasta myydään (tai käytetään) kuitenkin tavanomaisena. Tämän tuoreemmankin jutun mukaan näkymien pitäisi olla hyvät:
Teollisuus haluaa lisää luomukauraa (http://www.vyr.fi/fin/ajankohtaista/uutiset/2016/03/teollisuus-haluaa-lisaa-luomukauraa/) (VYR)
Quote"Tällä hetkellä luomukaura on kovassa nosteessa. Kotimainen teollisuus käyttää kaiken saamansa tavaran, mutta lisää tarvittaisiin. Luomukauran kysyntä ulkomailla on niin kovaa, ettei siihen tällä hetkellä pystytä vastaamaan. Nyt kaivataan lisää laadukasta, elintarviketeollisuuteen kelpaavaa luomukauraa” VYR:n luomuviljatyöryhmän puheenjohtaja Kari Meltovaara veti yhteen työryhmän kuulumiset.
Laadukasta siis kaivataan. Onko sitä juuri vaikeata tuottaa?
Sitten on vielä sekin, että kauraakin on eri lajikkeita. Viljelläänkö täällä kaikilla siihen varatuilla hehtaareilla juuri sitä luomukauraa, jolla olisi tuota kysyntää, tuolla tavalla? Ellei, miksei viljellä?
Tästäkään raportista ei saanut (ihan ajantasaisia - uudempaa versiota siitä ei ole saatavilla) vastauksia kysymyksiimme ....
Luomuviljaketjun kehitysnäkymät vuonna 2015 (https://www.google.fi/url?sa=t&source=web&rct=j&url=http://www.vyr.fi/document/1/56/0d065b5/luomum_62ccf89_Luomuviljaketjun_kehitysnkymt_2015_VYR_finalB.pdf&ved=0ahUKEwiKhpy0k6nNAhUrJpoKHcODBdAQFggbMAE&usg=AFQjCNF0iv7MpIa2jkU9-YpNf3mVbSXm_g&sig2=xP9iILp2L2TcFTWhQOTxJg) (pdf)
... mutta kuitenkin siitä löytyy tämä "mystinen"/hupaisa (2.) lause:
QuoteLuomukauraa tuotiin vuonna 2012 noin 5,2 miljoonaa kiloa ja vuonna 2013 noin 3,3 miljoonaa kiloa. Tuontitarvetta nostaa luomukauratuotteiden voimakkaasti kasvanut kysyntä vientimarkkinoilla.
Tämäkin Pro Luomun uutinen on jo pari vuotta vanha:
Luomuviljatuotteiden vienti vetää (http://proluomu.fi/luomuviljatuotteiden-vienti-vetaa/)
Siinäkin kyllä on vihje siitä, mistä asia todella kiikastaa (lihav. HJ):
QuoteSaatavuus- ja laatuongelmien takia luomuviljaa tuotiin satovuonna 2012/13 yhteensä 12 miljoonaa kiloa, mikä oli lähes kymmenen miljoonaa kiloa enemmän kuin edellisvuonna. Eniten tuotiin luomuruista (5,6 milj. kg) ja lähes yhtä paljon luomukauraa (5,2 milj. kg).
Eli ei siis varsinaisesti voida sanoa, että luomukaurassa "kotimainen loppuu kesken" (Hanna Halmeenpää)? Sitä on eli riittää, eikä kaikki mene kaupaksikaan, mutta ...
En nyt jostain syystä löydä etsimääni (vuoden 2015) lukua siitä, paljonko luomukauran viljelyyn on käytetty hehtaareja, ja miten tuo pinta-ala on vuosien mittaan kehittynyt. Löytääkö joku muu? (Ennakkotietoa vuoden 2016 luomukaura-alasta tuskin on missään olemassakaan?)
Eräs selitysyritys (arvailu: HJ) voisi olla, että luomukauraa saatettaisiin aika paljon viljellä juuri niillä tiloilla, joissa vain pellot ovat luomussa? Joilla ei usein ole yritystäkään tuottaa luomuruokaa ihmiskulutukseen? (So. joilla viljellään "tukia".) Kauran kerrotaan olevan suht.
helppo luomuviljeltävä, sinänsä.
Tällä Eviran sivulla on luomuviljelyn pinta-alatietoja:
https://www.evira.fi/yhteiset/luomu/tilastot-ja-tietohaut/
Kiitos, Jarrumies. (Olenko tulossa vanhaksi, taisit ohjata minut samoille tilastoille jo kerran ennenkin?)
Mutta siis sieltä (https://www.evira.fi/globalassets/kasvit/viljely-ja-tuotanto/luomu/lkasva2015.pdf) (pdf): 24 241 hehtaaria vuonna 2015.
Mutta siis muutos edelliseen vuoteen
vain yksi prosentti. Lisäys sentään, mutta vain siis
yksi prosentti. Joten siis myöskään luomukauran
tuotannon lisäys v. 2015 ei ollut mitenkään tietoisen yrityksen tulosta, vaan satunnaisen tavanomaista paremman, luonnonolosuhteista johtuvan
sadon ansiota.
Kuinka
uskottava tuon tiedon valossa on väite - jota (ks. edellä) on siis jo vuosikausia jauhettu - että (suomalaisen) luomukauran kysyntä maailmalla on loputon tai ainakin "kovassa nosteessa"?
Mutta näin se saadaan sanottua (em. VYR-artikkeli (http://www.vyr.fi/fin/ajankohtaista/uutiset/2016/03/teollisuus-haluaa-lisaa-luomukauraa/), lihav. HJ):
QuoteYrityksille teetetty luomuviljakysely paljastaa, miten huima luomukauran kehitys teollisuuden raaka-aineena on viime vuosina ollut. Vuonna 2012 luomukauraa käytettiin 11,5 milj. kg, joten kasvua vuoteen 2015 loppuun mennessä on kertynyt 57 prosenttia. Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR:n luomuviljatyöryhmä uskoo, että kehityssuunta pysyy edelleen nousujohteisena.
Siinä ei siis mitenkään oteta kantaa siihen, mistä se luomukaura on alunperin tullut.
Yhteensä se oli siis 18,1 miljoonaa kiloa. Mutta sitä lukua voi sitten verrata luomukauran Suomen kokonaistuotantoon, 45 miljoonaa kiloa. Ja sen lisäksi siihen v. 2015 tuotuun luomukauraan, josta meillä ei ole nyt antaa tähän lukua, mutta joka lienee silloinkin ollut jokunen miljoona kiloa. (Jalostamattomana viety 0,4 miljoonaa kiloa luomukauraa ei kokonaiskuvaa mitenkään muuta.)
***
Täytynee vielä kerran huomauttaa, että tässä
emme ole sitä mieltä, että tästä kaupankäynnistä siltikään olisi
Suomelle hyötyä, vaikka se toisinkin olisi. Mutta haluamme tuoda esille, miten tavatonta hämäystä, "vedätystä" tämä luomutilastojen pyöritys, luomuväen toimesta, tässäkin asiassa on.
Tämän vedätyksen
uhrina voimme lopulta pitää kansanedustaja Hanna Halmeenpäätä, joka eduskunnan pöntöstä julistaa luomukaurasta, että "kotimainen loppuu kesken".
Nyt lähetin Hanna Halmeenpäälle kysymyksen edellä mainitusta ristiriidasta. Kopion lähetin Maaseudun Tulevaisuudelle, ja toivoin, että mainittu ristiriita käsiteltäisin sen palstoilla.
Quote from: Heikki Jokipii on 15.06.16 - klo:02:18
(Ennakkotietoa vuoden 2016 luomukaura-alasta tuskin on missään olemassakaan?)
Kaiken viljelysmaan käytöstä Luke julkaisi ennakkotiedot:
Käytössä oleva maatalousmaa 2016 (http://stat.luke.fi/kaytossa-oleva-maatalousmaa)
Mutta luomukauran viljelyalaa ei tuosta taida löytyä? Ei löytynyt, mutta jo kuun vaihteessa tietoa voi olla (?):
QuoteViljelyalat tarkentuvat 30.6.2016, jolloin saatavilla on myös alueittaisia tietoja.
Tilastointi on yhä sekavaa ja näin aiheuttaa lukijoissa helposti sekaannusta.
Luomun viljelyalat tulevat vain Eviran (ei Luken) sivuille. Tänne:
https://www.evira.fi/yhteiset/luomu/tilastot-ja-tietohaut/
Luken sivuille tulee koko käytössä oleva viljelyala, jossa samojen lukujen sisällä on sekä tavanomaisen että luomun viljelyalat erottelematta niitä toisistaan:
http://stat.luke.fi/kaytossa-oleva-maatalousmaa
Tilastoinnissa olisi vielä paljon kohentamisen varaa.
Niin taitaa olla, Lukelta ei ole enempää nyt odotettavissa. Niinpä odotamme tietoa luomukauran tämänvuotisesta viljelyalasta joululukuulle, ja löydämme sitten tiedon Eviran sivuilta. Mutta kyllä sielläkin ...
Quote from: Jarrumies on 17.06.16 - klo:10:16
Tilastoinnissa olisi vielä paljon kohentamisen varaa.
... koska - kun halusin selvittää tähänastista kehitystä asiassa - niin tältä siellä näytti.
Peräkkäiset pdf-raportit uusimmasta alkaen, poimittu tieto luomukauran viljelyalasta, hehtaaria (kaikissa oli aina vertailukohtana edellisen vuoden tieto):
_______________________
Yhteensä 2015 24 241
Yhteensä 2014 24 047
_______________________
Yhteensä 2014 24 047
Yhteensä 2013 22 273
_______________________
Yhteensä 2013 24 350
Yhteensä 2012 22 273
_______________________
Semmoista n. 8-9% kehitystä olisi siis sekä v. 2013 että 2014, mutta samansuuruisiin lukemiin vaan päädyttiin. Ja merkillisintä on, että v. 2013 uutena vuonna oli tapahtunut sellainen Sylvesterin (keski)yön ihme, että pinta-ala oli muuttunut
pienemmäksi ja vieläpä
täsmälleen samoihin lukemiin kuin vuoden 2012 lukema oli! :o
Mutta jos vakavammin noita lukuja tulkitsee, niin voisi olla niin, että tuossa oli näppäilyvirheitä *), ja kasvua pinta-alassa oli vielä vuonna 2013 - mutta
ei enää vuosina 2014 ja 2015! Eli kaikesta siitä kerrotusta loputtomasta kysynnästä huolimatta luomukauran viljelyala Suomessa
jämähti paikalleen.Asia täytyy vielä Eviralta tarkistaa, mutta tänään se on jo liian myöhäistä, virka-aika on jo päättynyt.
_______________
*) tai oli kopioitu väärään kohtaan: aiemmat luvut kun olivat ihan loogisia:
v. 2012: 22 273,
v. 2011: 20 106 ja
v. 2010: 16 413
Tai
unohdettu kopioida. Tällainen vahinkohan "vanhoja pohjia" käyttäessä mitä tavallisin, ihan varmasti jokaiselle joskus sattunut.
Lainaan Jarrumieheltä saamaani yksityismailia:
QuoteLuomukauran laadusta löytyy (viimeiset?) tiedot vuodelta 2013 sivuilla 9-14 tässä:
https://www.evira.fi/globalassets/tietoa-evirasta/julkaisut/julkaisusarjat/kasvit/luomuviljan_laatu_2013_fi_sv_uk.pdf
Taisi asia selvitä. Luomukauran laatu on niin heikko, että vain noin neljäsosa sopii elintarvikekauraksi. Lopusta suurin osa menee rehuksi.
Sivulta 9:
"Suomessa kaura on luomuviljelyssä pinta-alaltaan merkittävin viljakasvi. Luomuviljan
laatuseurannassa käytettiin kauralla kahta eri käyttötarkoituksen mukaista laatuluok-
kaa. Vuonna 2013 luomukaurasta 27 prosenttia saavutti vähintään 58 kilon hehtolit-
rapainon, jota käytettiin elintarvikekauran laadun tavoitteena. Näytteistä 84 prosent-
tia saavutti rehulla käytetyn hehtolitrapainon vähimmäistavoitteen (52 kiloa)."
Lukekaa koko juttu
Muuta:
Eviran laatutilastot
https://www.evira.fi/kasvit/viljely-ja-tuotanto/viljan-laatu/tilastot-viljasadon-laadusta/viljasadon_laatu_2015/
Niin se taisi selvitä. Luomukauran vientiä ajavat puhuvat siis eri luomukauran loppumisesta, tuon "elintarvikekauran".
Jota siis kuitenkin kaikesta luomukaurasta on tuo murto-osa. Tuon laaturaportin mukaan vuosi 2013 näyttäisi lisäksi aika tyypilliseltä vuodelta asiassa.
Nyt on jäljellä kysymys, mistä tuo johtuu. Eikö (esim. luonnonolosuhteista johtuen) pystytä tuottamaan tuota laatukauraa? Eikö ... no, kysyttävä on ... osata? Vai eikö haluta: tehdäänkö tahallaan tuota laadultaan huonompaa viljaa? Luomurehuksi?
Oli miten oli, luomukaurasta yleisesti puhuminen on tässä yhteydessä harhaanjohtavaa. Sitä sinänsä siis aika varmasti riittää.
Vaan onko takana sellainen ajatus, että kun tuota elintarvikekauraa saadaan luomussa kuitenkin aikaiseksi vain tietty prosenttiosuus, kokonaistuotantoa on lisättävä, jotta sitäkin syntyy lisää? (Noista Eviran laaturaporteista saa sen käsityksen, että tavanomaisella puolella laadukkaan kauran osuus on suurempi kuin luomussa.)
***
Jos vielä noin on kuin tuossa loppukappaleessani epäilen, sitä suuremmalla syyllä tulee vaatia kokonaislaskelmaa luomukauran viennin hyödyistä Suomelle. Sitä laskelmaa tarvitsee kansanedustajakin, omia päätöksiään tehdessään.
Elintarvikekauran laadun tavoitevaatimukset tuon Eviran Luomuviljan laatu -raportin mukaan:
https://www.evira.fi/globalassets/tietoa-evirasta/julkaisut/julkaisusarjat/kasvit/luomuviljan_laatu_2013_fi_sv_uk.pdf
(Suoria lainauksia:)
1. Vuonna 2013 luomukaurasta 27 prosenttia saavutti vähintään 58 kilon hehtolit¬rapainon, jota käytettiin elintarvikekauran laadun tavoitteena.
2. Hyvälaatuisella kauralla surkastuneita jyviä ei saisi olla yli 5 prosenttia näytteestä. Tämän tavoitteen saavutti 40 prosenttia luomunäytteistä.
3. Kauranäytteistä määritettiin myös deoksinivalenolin (DON) pitoisuus. DON on Fusarium-homeen tuottama homemyrkky, joka voi pitkäaikaisessa altistumisessa olla terveydelle vaarallinen. Kauran sisältämälle DONille on asetettu lakisääteinen enim¬mäispitoisuuden raja elintarvikekäytössä, 1,75 mg/kg.
Noista ilmeisesti vain tuo DON-pitoisuus on välttämätön lakisäätöisyytensä vuoksi. Muista ilmeisesti voidaan ”joustaa”.
Raportin sivulla 14 on kaksi Venn-diagrammia. Niistä jälkimmäisen mukaan vaatimukset 2 ja 3 täyttää vain 31 % luomukaurasta.
Jos ehtojen 2 ja 3 lisäksi käytetään hehtolitrapainoa ”vähintään 55 kg/hl” vaatimuksena niin vain 20 % luomukaurasta täyttää ehdon.
Ja huomatkaa: tuo 55 kg/hl ei ole vielä edes tavoitevaatimuksen 1 mukainen vähintään 58 kg/hl. Sen mukaista Venn-diagrammaa ei raporttiin ole piirretty. Jos olisi, niin kaikki kolme laatutavoitettava täyttävä prosentti olisi varmasti selvästi alle 20 %.
Selviää... ei selviä...Kiharainen juttu tämä luomukauran kulutus sittenkin on.
Tässä luomukauran lukuja Luken tietokannasta poimittuna:
http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__18%20Luomusatotilasto/01_Luomusato.px/table/tableViewLayout1/?rxid=000bb581-5479-4dcb-b49a-441dfebad700
LUOMUKAURA
Korjuuala* (1 000 ha) Hehtaarisato (kg/ha) Sato (milj. kg) Luomun osuus kokonaissadosta (%)
2006 18,4 1 820 33,5 3,3
2007 19,2 2 140 41,0 3,4
2008 21,2 1 970 41,8 3,4
2009 20,2 1 940 39,0 3,5
2010 ei tilastoitu satolukuja
2011 18,4 2 080 38,2 3,7
2012 19,4 1 990 38,6 3,5
2013 22,1 2 090 46,1 3,8
2014 21,0 1 930 40,5 3,9
2015 20,8 2 180 45,4 4,6 |
Vuonna 2015 sato oli siis 45,4 miljoonaa kiloa. Jos siitä noin 20 % olisi lähellä elintarvikekelpoisuuden tavoitteita, niin teollisuudella olisi ollut noin 9 milj. kiloa käytettävissään elintarviketuotantoon.
Tässä VYRin tiedotteessa
http://www.vyr.fi/fin/ajankohtaista/uutiset/2016/03/teollisuus-haluaa-lisaa-luomukauraa/
kerrotaan seuraavaa:
"Luomukauran käyttö teollisuudessa on aivan omaa luokkaansa ja ylittää vuosittain luomurukiin ja -vehnän yhteenlasketun käytön. Vuonna 2015 luomuruista ja vehnää käytettiin teollisuudessa yhteensä 12,2 milj. kg,
luomukauraa puolestaan 18,1 milj. kg. Kaikesta teollisuudessa käytetystä luomuviljasta luomukauran osuus oli yli 55 prosenttia."
VYRin raportissa
http://www.vyr.fi/document/1/56/0d065b5/luomum_62ccf89_Luomuviljaketjun_kehitysnkymt_2015_VYR_finalB.pdf
taulukosta sivulla 10
Luomuviljan käyttö kotimaan teollisuudessa ja käytön muutokset satokausina
2012/13 ja 2013/14 (milj.kg)käy ilmi, että noina vuosina (uudenpaa tietoa en löytänyt) teollisesti valmistettuun rehuun käytettiin kumpanakin satokautena luomukauraa 1,3 milj. kiloa.
Siis ulkomailta on täytynyt tuoda luomukauraa noin 7-8 milj. kiloa elintarvikekäyttöä varten tai sitten kotimaisen luomukauran elintarvikekelpoisuuden tavoitteista teollisuuden jalostuskäytössä on pitänyt tinkiä rajusti. (Ks. elintarvikekelpoisuuden tavoitteet edellisistä viesteistä.)
Sivulla 6 kerrotaan:
"
Luomukauraa tuotiin vuonna 2012 noin 5,2 miljoonaa kiloa ja vuonna 2013 noin 3,3
miljoonaa kiloa. Tuontitarvetta nostaa luomukauratuotteiden voimakkaasti kasvanut kysyntä
vientimarkkinoilla."
En löytänyt luomukauran tuontilukuja vuosilta 2014 ja 2015. Löytääkö joku muu?
Joka tapauksessa vuosina 2014 ja 2015 luomukauran tuonti ulkomailta on kasvanut ja paljon.
Enpä malta olla palauttauttamatta mieleen - tähän väliin - tätä arviotani:
Quote from: Heikki Jokipii on 16.05.13 - klo:17:33Tuon Pro Luomun uutisen kuvassa olevan laivan kannella on n. 16*16*5 konttia, eli 1280. Niinpä tuolla laivalla kuljettaisi Suomen noin kahden - neljän vuoden luomuviennin kerralla.
Tästä VYR-raportista (http://www.vyr.fi/document/1/56/0d065b5/luomum_62ccf89_Luomuviljaketjun_kehitysnkymt_2015_VYR_finalB.pdf) (pdf):
QuoteSuuri käytännön ongelma on myös vientiasiakirjojen laatiminen. Sama paperityö tarvitaan, vietiinpä kontillinen (25 tonnia) tai laivalasti (2500 tonnia). Pienelle erälle yksikkökustannus on korkea.
Aika pieneksi siis on laivalasti - kuvaesimerkkiini verrattuna - tuossa arvioitu. Eli siis 100 konttia. Kun samassa artikkelissa siten arvioidaan näin ...
QuoteLuomuleipää vietiin Suomesta vuonna 2013 noin miljoona kiloa. Viennin kasvu on ollut voimakasta ja vuonna 2014/2015 vienti on arviolta 2-3 miljoonaa kiloa vuodessa.
... niin tuo luomuleivän kotimaiseen kulutukseen nähden noin kaksinkertainen vienti
vuoden aikana mahtuisi siis tuon VYR:in arvion mukaan noin yhteen laivalastilliseen.
Tuossa kuvassa olevaan konttilaivaan (http://proluomu.fi/suomalaisluomua-kannattaisi-puskea-venajan-markkinoille/) mahtuisi tietysti luomuleipää yli 10 vuoden vientimäärä, kerralla.
Kun
kaikki luomuviljan käyttö teollisuudessa on ollut v. 2014 alle 30 miljoonaa kiloa, tuo alkuperäinen arvioni (16.05.13) taisi osua yllättävän kohdalleen?
Tämä Iltalehden pääkirjoitus eilen puhuu kaurasta yleisesti ...
Puhtaassa kaurassa ainesta innovaatioksi (http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/2016061921761592_pk.shtml)
... mutta kummasti asiassa "kummittelee" aika lailla luomukin, ja luomukaura:
QuoteKun kasvavaan terveystietoisuuteen kytkeytyy luomu- ja lähiruuan arvonousu sekä halu vähentää lihansyöntiä niin eettisistä kuin ekologisistakin syistä, on kauralla viennin lisäksi melkoinen kasvupotentiaali myös kotimaisessa kulutuksessa.
QuoteMaatalouden elinvoima ei palaudu ilman isoa uudistusta, jossa laadusta ja kestävästä tuottamisesta tehdään nykyistä kannattavampaa. Kauran osalta tilanne on johtanut siihen, että kauraa viljellään paljon rehuksi, koska tiukempia kriteerejä edellyttävän elintarvikekauran tuotto jää liian pieneksi. Luomu-kauraa taas ei ole riittävästi saatavilla, vaan sitä joudutaan tuomaan ulkomailta.
Tämäkään kirjoittaja ei tunnu olevan tietoinen siitä, että juuri
luomukauraa viljellään
pääosin rehuksi. Eikä oikein siitäkään, että se elintarvikkeeksi kelvollinen luomukaura sitten pääosin viedään (kun sen raaka-aine on suurelta osin ensin tänne tuotu, ks. Jarrumiehen laskelmat edellä).
Kun VYR:in raportista voimme lukea, että ...
QuoteLuomuviljasato oli vuonna 2014 noin 103 miljoonaa kiloa
... ja koko sen elintarvikekäyttö samana vuonna 27,1 miljoonaa kiloa - jossa siis on vienti
mukana, massiivisella osuudellaan - tuskinpa tässä mitenkään heijastuu "halu vähentää lihansyöntiä", jos aivan valtaosa luomuviljasta menee rehukäyttöön, kotimaassa. Paitsi tietysti sillä tavalla tulkittuna, että luomumenetelmin sitä lihaakin syntyy
vähemmän. ;D
Aika automaattisesti luomu tulkitaan "bulkkituotannon" vastakohdaksi, vaikka juuri se on sitä bulkkituotantoa, lähes kokonaisuudessaan.
Tässä viime vuoden 2015 syyskuussa julkaisty VYRin arvio kaudelle 2014/2015:
ARVIO LUOMUVILJAN TARJONNASTA JA KYSYNN,,ST,, 2014/2015
(aikaväliltä 1.7.2014 - 30.6.2015), päivitetty 14.9.2015
http://www.vyr.fi/document/1/59/d6f9e86/luomum_edcca2c_tase_14_15_julkaistu.pdf
Tuossa arvioidaan, että luomukauran tuonti olisi 4,1 milj. kiloa.
Sen sijaan tässä seuraavaa kautta 2015/2016 koskevassa arviossa
ARVIO LUOMUVILJAN TARJONNASTA JA KYSYNN,,ST,, 2015/2016
(aikaväliltä 1.7.2015 - 30.6.2016), päivitetty 7.3.2016
http://www.vyr.fi/document/1/238/ae70b49/abaa_vyr_luomuviljatase_15_16.pdf
on luomukauran tuontiennuste vain 1,1 milj. kiloa!
Ja tuo viimeinen arvio on päivitetty 7.3.2016.
Kaksi päivää myöhemmin VYR julkaisi tiedotteen:
Teollisuus haluaa lisää luomukauraa
9.3.2016
http://www.vyr.fi/fin/ajankohtaista/uutiset/2016/03/teollisuus-haluaa-lisaa-luomukauraa/
Lainaus:
”Tällä hetkellä luomukaura on kovassa nosteessa. Kotimainen teollisuus käyttää kaiken saamansa tavaran, mutta lisää tarvittaisiin. Luomukauran kysyntä ulkomailla on niin kovaa, ettei siihen tällä hetkellä pystytä vastaamaan. Nyt kaivataan lisää laadukasta, elintarviketeollisuuteen kelpaavaa luomukauraa” VYR:n luomuviljatyöryhmän puheenjohtaja Kari Meltovaara veti yhteen työryhmän kuulumiset.
Hieman erikoista, etteikö teollisuus haluaisi tuoda luomukauraa nyt enemmän kuin aiemmin ulkomailta jalostettavaksi vientiä ja kotimaan kulusta varten.
Luomukauran tuotanto kyllä nousi vuonna 2015 mutta ei niin paljon, että se riittäisi korvaamaan elintarvikekelpoisen luomukauran tuonnin ennustetun vähenemisen.
Se ratkaiseva luku, eli luomukauran elintarvikekäyttö teollisuudessa oli kysyntäarviossa laskenut luvusta 17,1 lukuun 15,8 (milj. kiloa)!
Myös teollisuuden rehukäytön ennustettiin laskevan (1,2 --> 0,8).
Viennin kyllä ennustetaan kasvavan 1,4 milj. kilosta 4,4 miljoonaan kiloon. Tarkoittaako tuo sitä, että VYR ennustaa jalostamattoman luomukauran viennin kasvavan? Lehdistötiedotteessaan se kuitenkin puhuu teollisuuskäytön kysynnästä eli raaka-ainetarpeesta? Nk. vasen ja oikea käsi -ilmiö?
Kun nuo luvut meitä molempia, vähän eri kantilta, ihmetyttävät, niin voisikohän niihin pyytää VYR:iltä selvennystä?
No, voi tietysti. Kenenköhän tehtävä se olisi? Ai, niin ... pieni hetki.
VYRin luomukauran arvioissa on vielä muitakin erikoisuuksia (ks. linkit kahden viime vuoden arvioihin yllä):
- Luomukauran kotimaankäytön luomusiemeneksi arvioidaan vähenevän (6,5 -> 4,6 milj. kiloa)! Mistä ne luomukauran siemenet sitten saadaan, jos kerran luomun tuonnin arvioidaan vähenevän voimakkaasti (4,2 -> 1,1).
- Luomukauran kotimaan rehukaurakäytön ennustetaan nousevan (15,5 -> 19,7) samalla kun elintarvikekäyttö laskee (17,2 ->15,9) vaikka luomukauran koko sato nousi voimakkaasti (40,5 -> 45,4). Oliko siis entistä selvästi suurempi sato vuonna 2015 niin paljon huonolaatuisempaa kuin edellisinä vuosina että siitä saatiin jopa entistä pienempi kilomäärä elintarvikekelpoista luomukauraa? Onko vuoden 2015 luomusadon laatutasoja jostain saatavilla?
Ylläpitäjän kannattaisi kysyä noistakin VYRiltä.
Vähän monimutkainenkin kysymykseni VYR:ille lähti. En nyt kopsaa sitä kokonaan tänne, jos johonkin osaan siitä saamme hyvin simppelinkin vastauksen. Mutta vastaus sitten julkaistaan.
Juhana Vartiainen keksii tämän ihan itse - taas kerran (lihav. HJ):
Kansanedustajan tyly arvio: Ruotsalaiset vaan osaavat meitä paremmin " vain yhdessä asiassa Suomi vie voiton (http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kansanedustajan-tyly-arvio-ruotsalaiset-vaan-osaavat-meita-paremmin-vain-yhdessa-asiassa-suomi-vie-voiton/5985542)
QuoteAamuisessa SuomiAreena-keskustelussa Vartiainen otti esimerkiksi suositun suomalaisen uutustuotteen nyhtökauran, jota hehkutetaan Suomen mahdollisena vientihittinä.
" Kun ajatellaan näitä puhti- ja nyhtökauroja, niin niitä pitäisi myös markkinoida. Luomussa on valtava potentiaali, jota ei ole käytetty. Minua huolettaa se, että kaikki vaan nyt puhuvat nyhtökaurasta. Meillä pitäisi olla 80 sellaista tuotetta. Samalla kun me vaan puhumme nyhtökaurasta, ruotsalaiset ovat myyneet valtavasti Kallen kaviaaria Yhdysvaltoihin, Vartiainen lataa.
Mutta tässä hänellä on sentään muista poliitikoista poikkeavaa realismia:
QuoteMonessa maassa asunut Vartiainen painottaa, että kaikissa maissa ajatellaan, että oma ruoka on puhtaampaa ja parempaa kuin muualla.
" Sen takia kukaan ei osta mitään [sillä perusteella], että tuote on suomalainen, vaan asiat pitää kertoa ja osata markkinoida isosti, Vartiainen painottaa.
Mitä muuten luomun "valtavaan potentiaaliin" tulee, niin sitä ei ole kyllä Ruotsikaan nähdäkseni pystynyt viennissä hyödyntämään. Se päinvastoin tuo noin puolet luomuruoastaan. Nyt en löydä tähän tilastoja, mutta luultavasti Ruotsinkin luomuvienti on yhtä heikolla tolalla kuin Suomen.
PS. Tämä tieto tästä artikkelista "EKOLOGISK EXPORT. Ger nya möjligheter
men ställer också nya krav" (http://ekolantbruk.se/pdf/15342.pdf) (pdf) on jo vanha (2005), mutta se oli ainoa jonka nopeasti löysin:
QuoteNu exporteras livsmedel till ett värde av drygt 30 miljoner kronor, vilket motsvarar cirka 15-20 procent av produktionen.
Nykykurssilla siis vähän yli 3 miljoonaa euroa. Eli
vähemmän kuin Suomen surkea noin 10 miljoonan vienti. Pöytäniemen tiedon mukaan vielä vuonna 2009 Suomen luomuvienti oli noin 14 miljoonaa euroa, josta se sittemmin laski. Luultavasti vienti siis myös vuonna 2005 oli Ruotsia suurempaa.
Eipä siis ole ihmeteltävää, että luomuväki asiaa mainostaessaan aina yrittää saada katseemme suunnatuksi Tanskaan.
Hank Campbell kysyy, miksi - Amerikassa - luomuviljelyn kasvu on tyssännyt, miksi se menee nollaviivaa:
Why Has Organic Farming Flatlined? (http://www.science20.com/science_20/why_has_organic_farming_flatlined-177287)
Vaikka siis markkinat ja myynti tavallaan kukoistavat?
Tuossa asiassa on tietysti huomioon otettava se edellä esiin tullut, että juuri USA:ssa luomu on erityisen paljon ollut tuontitavaraa "maailman sivu". Vaikka siis se sitä täällä Euroopassakin on, myös.
Mutta niin USA:ssa kuin meilläkin luomua myydään kotoisilla ja kodikkailla, vähän "isänmaallisillakin" mielikuvilla.
Agronetin keskustelussa joku muisti, laajemmassa yhteydessä:
QuoteKun luomuun työnnettiin miljoonia, oli eräs visio siitä, että luomulle olisi rajattomat markkinat ulkomailla.
Minä muistin tämän keskustelualueen. Heitin Google-hakuja ja totean:
sen enempää luomuviennistä kuin sen tuonnistakaan ei ole juuri puhuttu ehkä noin vuoteen. Ainakaan mitään uutta ei ole kerrottu. Viennissä se on edelleen se iankaikkinen luomukaura*). Joka ei kyllä ole mitenkään pystynyt tilastoja heilauttamaan, "rajattomasta" kysynnästään huolimatta: se n. 10 miljoonan euron luku ja arvio luomuviennistä pysyy itsepäisesti samana.
Tuonnin osuuden tiedon päivitystä olen kyllä jo odotellut. Viimeistään sen sopisi tulla, jos luomumyynnin jonkinasteisesta kasvusta tiedotetaan (sellainen tieto on tulossa, Pro Luomun ja Alarotun twiiteistä päätellen). Viimeinen arvio, että tuonnin osuus luomussa on n. 40%, alkaa olla reippaasti yli vuoden vanha. Onko se yhtään heilahtanut, ja mihin suuntaan? Jättäen tässä senkin mahdollisuuden, että se olisi jopa laskenut. Toki päinvastaista, Ruotsin kokemusten ym. seikkojen pohjalta, epäillen.
_______
*) josta en muuten vieläkään ole saanut pyytämiäni täsmennettyjä tietoja. Täytyypä muistuttaa. (
PS. klo 17:20: Muistutus lähetetty)
Facebookissa Pro Luomu on 27.9. luvannut: "Tuoreita lukuja luomukulutuksen kehityksestä kuullaan 6.10. Luomuelintarvikepäivillä."
Odotamme tietysti mekin noita tietoja. Mutta tulisiko samassa yhteydessä myös tuo vielä ehkä hartaammin odottamamme tieto tuonnin osuudesta? Niin, ja mikä ettei vienninkin: sitäkin koskevat arviot alkavat olla aika vanhoja.
Tämän perusasian julkistus tapahtuikin jo tänään, lievää *) kasvua kysynnässä:
Suomen luomumarkkinat vahvassa kasvussa (http://proluomu.fi/suomen-luomumarkkinat-vahvassa-kasvussa/)
Tuossa ei vielä kuitenkaan ollut tätä kaipaamamme tuonnin
osuuden tietoa. Ehkä se on tulossa? Vihjeenä kyllä on, että hedelmien luomumyynti on kasvanut: ne ovat pitkälle tuontitavaraa. Saman voi olettaa juustoistakin, kuten myös (mainituista) lastenruista ja kahvista. Mutta emme vielä tiedä.
______
*) "luomuksi" tietysti "vahvaa". Minusta Kottila ei muuten tuonut kovin selvästi esiin tätä faktaa, aikanaan:
QuotePro Luomun toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila on tyytyväinen markkinoiden kehitykseen. Vielä vuosi sitten luomun myynti oli vain reilun prosentin nousussa.
Mutta nyt sitten käytämme tuota 1,9% arviota luomumyynnin osuudesta. Kokonaismyynnistä ja niin edes päin, jo perinteisin "verukkeinemme" (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=72).
PS. klo 19:20: Hiukan tämäkin vihjaa samaan suuntaan, tuon tuonnin osuudesta tuossa kasvussa:
QuoteKottilan mielestä ilahduttavaa on myös se, että luomu-uutuudet eivät enää ole markkinoilla jo olevien luomuttomien tuotteiden kopiota, vaan aitoina uutuuksina ne kiinnostavat myös laajaa kuluttajakuntaa.
Suomeksi, yritän: juurikaaan ei ole saatu luomuna lisää kaupaksi perinteistä suomalaista ruokaa? Mutta sen sijaan kaupaksi ovat menneet (ainakin aluksi?) jotkut oudot (?) uutuustuotteet, joita ei (ainakaan aluksi?) ole ollut saatavana muuten kuin luomuna? Ja -aavistan - nimenomaan ulkomaiset?
Pokka pitää. Alarotu S-ryhmän tiedotteessa (https://www.s-kanava.fi/web/s-ryhma/uutinen/lahes-60-prosenttia-luomusta-ostetaan-s-kaupasta/3073781_384136) (lihav. HJ):
QuoteLuomun kysynnän kasvua siivittävät tämän hetken suuret kulutustrendit kuten hyvinvointi, aitous, puhtaus ja kotimaisuus.
Saamme sitten tiedon tuonnin osuudesta jossain hyvin huomaamattomasti, sivulauseessa, joskus, ohimennen. Kuten sen Kottilan n. vuosi sitten antaman, vielä siis voimassa olevan, tiedon, että tuonnin osuus luomumyynnistä on 40%. Oli siis silloin.
Tiedotteessa:
QuoteLuomutuotteiden top 10
[...]
Kovimpia kasvajia ovat:
1. Kahvi (54 %)
Varmaan sekin tulkitaan siten, että ihmiset yhä enenevässä määrin suosivat kotimaista luomukahvia. Eikä unohtaa pidä kotimaisia luomubanaaneja (http://proluomu.fi/loytyyko-luomutuotteiden-top5-ruokakaapistasi/).
Täsmällistä uutta tietoa tuonnin osuudesta ei siis saatu. Mutta käsityksen luomiseksi, totuuden "haarukoimiseksi", tähän uuteen tietoon (Pro Luomu) ...
QuoteEniten kasvoi luomuhedelmien ja -vihannesten myynti.
... voinee tuoda rinnalle tämän (2 vuotta) vanhan tiedon, artikkelista:
Luomu kitkuttelee kysynnän ja tuonnin paineissa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/luomu-kitkuttelee-kysynnän-ja-tuonnin-paineissa-1.72405)
QuoteHänen [Marja-Riitta Kottila] mukaansa eniten luomutuontia kasvattavat vihannekset ja hedelmät, esimerkiksi luomubanaani.
Quote from: Heikki Jokipii on 12.07.16 - klo:01:59
PS. Tämä tieto tästä artikkelista "EKOLOGISK EXPORT. Ger nya möjligheter
men ställer också nya krav" (http://ekolantbruk.se/pdf/15342.pdf) (pdf) on jo vanha (2005), mutta se oli ainoa jonka nopeasti löysin:
QuoteNu exporteras livsmedel till ett värde av drygt 30 miljoner kronor, vilket motsvarar cirka 15-20 procent av produktionen.
Nykykurssilla siis vähän yli 3 miljoonaa euroa. Eli vähemmän kuin Suomen surkea noin 10 miljoonan vienti. Pöytäniemen tiedon mukaan vielä vuonna 2009 Suomen luomuvienti oli noin 14 miljoonaa euroa, josta se sittemmin laski. Luultavasti vienti siis myös vuonna 2005 oli Ruotsia suurempaa.
Eipä siis ole ihmeteltävää, että luomuväki asiaa mainostaessaan aina yrittää saada katseemme suunnatuksi Tanskaan.
Niin se tekee tässäkin uutisessa (Pro Luomu):
Tanska ja Ruotsi syövät runsaasti luomua (http://proluomu.fi/tanska-ja-ruotsi-syovat-runsaasti-luomua/)
QuoteTanska tunnetaan Euroopassa elintarvikeviennistään, eikä luomu tee tässä poikkeusta. Viimeisten kymmenen vuoden aikana luomun vienti on moninkertaistunut, ja tänä vuonna sen arvioidaan yltävän noin 2 miljardiin Tanskan kruunuun.
Luomuviennistä lähes puolet menee Saksaan, ja muita tärkeitä vientimaita ovat Ruotsi, Ranska ja Hollanti. Suomeen tanskalaisten luomuviennistä suuntaa 3 %.
Tuo 3% on euroissa n. 8 miljoonaa. Niinpä yksin Tanskasta tuomme luomua lähes yhtä paljon kuin sitä
yhteensä viemme.
Otsikoimalla ja selittelemällä "oikein" *) tämä Ruotsin oikeastaan vähän nolo tilanne yritetään kääntää parhain päin:
QuoteRuotsissa kysyntä ylittää tarjonnan
Ruotsissa luomun suosion raju kasvu on saanut aikaan sen, että kotimainen tuotanto ei riitä kattamaan kysyntää. Ruotsalaisille myytävästä luomusta 60 % on tuontia.
Edelleen siis "hajurako" on olemassa: vaikka Ruotsissa kaikesta ruoasta tuodaan jo arviolta 50%, luomusta siis
sitäkin enemmän. Ja uskaltanee sanoa, että se on myös meidän tiemme ja kohtalomme, jos luomun osuutta yritetään rajusti nostaa. Tanskan "malli" ei ole Ruotsiin tai Suomeen kopioitavissa.
Mutta
tuohon uutiseen olisi kyllä
hyvin sitten sopinut se vertailutieto, paljonko tuontiluomun osuus on nyt
Suomessa!
_________________
*) hyvä selitys puolustaa aina paikkaansa: Neuvosto-Eestissäkin käypä selitys sille, miksi maan kaupat olivat melkein tyhjillään, mutta Suomen TV:ssä "lihakaupan Väiskin" tiski pursui tavaraa, oli se, että neuvostokansalaisilla on niin paljon rahaa, että he ovat ostaneet kaupat tyhjiksi, mutta Suomen riistetyillä työläisillä ei, joten tuotteet ovat jääneet kauppaan. Jos selitys kuulostaa loogiselta, ei sen aivan uskottava tarvitse olla. Kuten ei ole myöskään Ruotsin tuon 60% tuontiosuuden selittäminen
viimeaikaisella luomumyynnin kasvulla. Kun meillä on jo tuolla toisaalla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=652.msg3223#msg3223) tiedot (ja dokumentit eli linkit,
nekin jo päivämäärällä 08.10.12) joiden mukaan tämä kehitys on alkanut viimeistään v. 2003. Eli aikaa olisi kyllä tuotannolla ollut reagoida. Kuten se
tavallaan onkin reagoinut, koska Ruotsin luomuviljelyalaa on sinä aikana kyllä kasvatettu. Mutta ...
PS. Puhumatta nyt tässä siitä - koska siitä on jo oma keskustelunsa - miten Ruotsin luomumyynnin "raju" kasvu on aika pitkälle ollut kahtena viime vuotena Systembolagetin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=610.msg6413#msg6413) luomumyynnin kasvua. Jossa ei siis välttämättä Ruotsin viljelyalan lisääminen olisi auttanutkaan, kotimaisuusastetta ajatellen. Tässä samassa keskustelussa tieto vuodesta 2015. (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=610.msg7990#msg7990)
Saimme VYR:iltä lopulta vastauksen:
Quote
Hei,
pahoittelen, että viestisi on hautautunut ja unohtunut.
Kieltämättä asia kuulostaa ristiriitaiselta kun sen noin katsoo.
VYRIn luomuviljatyöryhmässä laaditaan kahdesti vuodessa arvio luomuviljan kysynnästä ja tarjonnasta. Arvio perustuu eri lähteisiin
1. Luken tilastoon
2. TNS Gallupin toteuttamaan kyselyyn luomuviljan teollisille käyttäjille. Tähän sisältyy hiutaleiden vienti mikä on noin 80-90 % luomukaurahiutaleiden valmistuksesta. Jatkossa viennin osuus on vielä suurempi, koska kaksi kauppamyllyä lisää parhaillaan kapasiteettiaan.
3. Toivomme, että saamme viljan viejiltä myös vientilukuja, koska ne eivät ilmene tullitilastosta (luomutuotteille ei ole omaa tullitariffia kansainvälisessä kaupassa).
4. Maatilakäyttö rehuksi joudutaan arvioimaan, viime kokouksessa maaliskuussa oli tosin käytettävissä tuoreet Luken selvittämät luvut, VYR rahoitti selvityksen.
5. Myös luomuviljan tuonti arvioidaan /kysytään toimijoilta, koska sitä ei tullitilasto erittele
6. Työryhmässä keskustelun perusteella pyrimme tarkentamaan arviota
Muistutamme joka kokouksessa, että tuotettu viljasato ei kokonaisuudessaan ole elintarvikelaatua. Näin ollen riittävyys elintarviketeollisuuden tarpeisiin ei selviä satotilastoista. Tänä vuonna osa kaurasadosta ei kelpaa edes rehuksi hometoksiinien vuoksi.
HUOM. jos jossain kohtaa on alle 3 toimijaa, ei näiden tietoja välttämättä voida käyttää yrityssalaisuuksien paljastumatta. Kilpailuviranomaiset kieltävät yrityksiltä keskinäisen myös markkinaosuuksista, hinnoista ja myyntimääristä keskustelun.
Korostan siis, että luomuviljalle emme voi tietojen epävarmuuden vuoksi laatia tasetta vaan ARVION. Valitettavasti.
En ole juuri vastikään (teollisuuden) viennistä keskustellut, mutta olen siinä käsityksessä, että luomukauraa tarvittaisiin lisää. Erityisesti pulaa on gluteenittomasta luomukaurasta. Siitä Helsingin Myllyllä on sopimuksia viljelijöiden kanssa. Kauraklusterin yrityksiä oli Finpron matkalla Etelä-Afrikassa syyskuussa vientimahdollisuuksia selvittämässä. Siellä gluteenittomuus on tällä hetkellä suurempi trendi kuin luomu. Joka tapauksessa luomulle on suurempi imu Suomen ulkopuolella, vaikka se nyt täällä pienessä maassamme kasvaakin.
En nyt pysty löytämään tarkempia vastauksia ristiriitaan viestinnässä, etenkään kun tuoreemmat Gallupin tiedot jo odottavat kokoustamme marras-joulukuussa. Vien kysymyksesi työryhmälle ja palaan asiaan kokouksen jälkeen.
Veikkaan kuitenkin, että luomuviljan teollinen käyttö on noussut, mm. koska eräs leipomo myy luomuna kaura- ja ruisleipää Lidlin kautta myös Saksaan. Suomessahan luomuleipä ei vaan menesty markkinoilla.
Seuraava satotilasto julkaistaan Lukessa 25.11.
Ystävällisin terveisin
Päivi Tähtinen
(lihav. alkuperäinen)
Emme siis saaneet toivomiamme lukuja, mutta aika hyvän selityksen sille, miksemme niitä saaneet!
Poimin tämän tiedon tuosta erikseen:
QuoteTänä vuonna osa kaurasadosta ei kelpaa edes rehuksi hometoksiinien vuoksi.
Koskiko tuo erityisesti luomusatoa? Jos näin on, tai vaikka ei olisikaan, niin tuokin ilmiö on omiaan vähentämään luomukauran viennin (kerrottuja) huimaavia näkymiä. Eli siihenkin on varauduttava, että suuri osa kaurasadosta näin tuhoutuu, eikä ole auttamassa vientiä. Eli on, ilmaisun toisessa merkityksessä, hukkakauraa.
Sekin tuosta tulee varsin selväksi, entistä selvemmäksi, että
kotimaan tarpeiden eli kysynnän näkökulmasta luomukauran viljely on hyvin turhanaikaista. Eli Suomen minimaalinen kysyntä voitaisiin hyvin tyydyttää tuonnilla. Ja paljon halvemmalla, luultavasti asiasta saadut tuontitulotkin huomioon ottaen.
Hyvä, että kadonneita Venäjän markkinoita saadaan näin hiukan korvattua ...
Suomalainen eksotiikka myy Italiassa " tervasuolan kysyntä löi ällikältä (http://m.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/suomalainen-eksotiikka-myy-italiassa-tervasuolan-kysynta-loi-allikalta/6088320)
... mutta kaikin osin eivät faktaväitteet tässä artikkelissa kyllä oikein ole sopusoinnussa, tue toisiaan. Jos kerrotaan, että ...
Quote[...] suomalaiset tuotteet sopivat hyvin italialaisten tämänhetkisiin mielenkiinnon kohteisiin.
" Täällä kaikki tahtovat nyt voida hyvin ja syödä luomua, sanoo Aapola.
(lihav. HJ)
... niin ensimmäistäkään uuden suomalaisen luomutuotteen menestystarinaa ei tuossa ole kertoa.
Tiilikainenkin äskeisessä lausunnossaan maatalousviennin elpymisestä (http://www.uutisvuoksi.fi/Mielipide---Alakerta/2016/10/17/Toivottuja%20k%C3%A4%C3%A4nteit%C3%A4%20vientimarkkinoilla/2016521383447/69) osasi mainita luomusta vain sen iankaikkisen luomukauran:
QuotePienempiä hyviä uutisia elintarvikeviennissä on lukuisia: luomukaura, pienpanimoiden juomat, marjat ja terveysvaikutteiset elintarvikkeet.
Ja senkin siis
pienempänä hyvänä uutisena, siinäkään siis tuskin mitään dramaattista muutosta on tapahtunut.
Mikä tässä nyt tökkii? Kaikesta uhosta huolimatta
vain tämän verran lisää! Luomusadon 2016 ennakkotilastosta:
QuoteYli puolet viljasadosta oli kauraa, 47 miljoonaa kiloa. Kauran tuotanto nousi 3 %.
Jos tuosta vielä osa *) on hometoksiinien pilaamaa, eipä taida luomukaura tänä vuonna olla kovin suuri "hyvä uutinen" vientipuolella. Kun ei lopuistakaan kaikki kelpaa vientiin (mutta onneksi sentään eläimille).
No, kuten meille kerrottiin, VYR:n luomuviljatyöryhmä pitää seuraavan kokouksensa tässä kuussa tai joulukuussa, ja saamme varmaan tarkempaa tietoa asiasta sen kokouksen jälkeen.
Tavanomainen kaurasato muuten kasvoi
enemmän, prosenteissakin:
QuoteKaurasato, 1 030 milj. kg, kasvoi 5 % - kasvua 50 miljoonaa kiloa
Määrässähän se siis kasvoi yli koko luomusadon verran!
____________
*) vai olisiko pilalle mennyt osa jo jätetty laskematta mukaan satoon?
Luomusatotilasto (ennakko 2016) sitten kertoo, että yritystä on kuitenkin ollut. Luomukauran viljelyala oli selvästi kasvanut. Korjuuala (1 000 ha):
2015: 20,8
2016: 24,3
Mutta kun samaan aikaan hehtaarisato putosi 2180 kilosta 1920 kiloon, tuloksena oli tuo vaatimaton 3% kasvu.
(Kokonaissadossakin kauran keskimääräinen hehtaarisato oli laskenut 100 kg/ha, mutta oli silti 3380 kiloa/ha v. 2016.)
Aivan penkin alle ei luomukaurasato kuitenkaan mennyt, kertoo Evira:
Viljasadon laatu 2016 (https://www.evira.fi/kasvit/viljely-ja-tuotanto/viljan-laatu/viljasadon-laatuseuranta/)
QuoteLuomukaurasta kelpo sato
Luomukauran ja -rukiin käyttölaatu vastasi pääosin tavanomaisesti tuotetun kauran ja rukiin laatua. Luomukaurasadosta 94 prosenttia oli hehtopainoltaan yli 52 kiloa ja 36 prosenttia yli 58 kiloa.
Paljonko tuosta kelpaa vientiin? Sen varmaan kohta VYR kertoo.
Jos se raja on tässä (edellä 18.06.16) ...
QuoteVuonna 2013 luomukaurasta 27 prosenttia saavutti vähintään 58 kilon hehtolitrapainon, jota käytettiin elintarvikekauran laadun tavoitteena.
... niin noin kolmannes.
Tässäkin viime vuoden raportissa (http://stat.luke.fi/sites/default/files/ruokajaluonnonvaratilastot_evuosikirja_0.pdf) (pdf) on vähän hankalasti tulkittava lause:
QuoteNäistä määrältään merkittävää luomutuotantoa on kuitenkin kauralla, sillä suomalaiset luomukaurahiutaleet ja -jauhot ovat löytäneet tiensä maailman ruokapöytiin.
Vilja-alan yhteistyöryhmän mukaan vuonna 2014 jopa 80 % luomukauratuotteista meni vientiin eri puolille maailmaa.
(lihav. HJ)
Siinä siis puhutaan "luomukauratuotteista". Jos edellä olevat tiedot paikkansa pitävät, vain noin kolmannes 2016 luomukaurasadosta - korkeintaan - voi ylipäänsä markkinoille päästä. Eli tuossakaan raportissa ei ollut mitään suhteutusta luomukauran (sen vuotiseen)
satoon.
Jos ja kun tuo luomukaura on luomuviennissä niin keskeisessä osassa, mistään yllättävästä noususta luomuviennissä emme tänäkään vuonna kuule. Se on edelleen luultavasti se n. 10 miljoonaa euroa, plus miinus jotain.
Noin 17 miljoonaa kiloa on siis periaatteessa myytävissä, mutta jos (ja kun) se, tai hyvin luultavasti vain
osa siitä, myydään edelleen muodossa "luomukaurahiutaleet ja -jauhot" ei siitä mitään ihmeellisiä vientituloja ole odotettavissa, kuitenkaan.
Tämän verran täytyy kuitenkin kommentoida tätä Pirjo Siiskosen haastattelua (http://yle.fi/uutiset/3-9322008). Tässä hän on varsin frekki:
QuoteSiiskosen mukaan yksi suurista ongelmista on se, että Suomessa on niin paljon tuontiruokaa.
" Se on kansantaloudellisesti erittäin kyseenalaista, että me tuomme koko ajan lannotteita, torjunta-aineita ja väkirehuja ja näillä tuotamme suomalaisille muka kotimaista ruokaa.
Ensinnäkin hän jättää täysin mainitsematta sen, miten luomuruoasta suurempi osa kuin tavanomaisesta on tuontiruokaa.*)
Toiseksi, noissa tuotantopanoksissa suuressa osassa olemme varsin omavaraisia. Enemmänkin voisimme olla, mutta tuskinpa kansainvälinen työnjako asiassa on "kansantaloudellisesti kyseenalaista".
Kolmanneksi, hänen skenaarionsa 100% luomuviljelystä Suomessa aikaansaisi varmasti oikein varsinaisen tuontiruoan hyökyaallon. ("Luomu-Kuuba" (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=507.msg8891#msg8891) tuo maahan varsin vähän ulkomaisia tuotantopanoksia ...)
__________
*) jos hänellä ei ole ihan
täsmällistä tietoa nykytilanteesta, siitä häntä ei toisaalta voi syyttää. Sitä tietoa ei ole meillä muillakaan. Sen tiedon päivitystä Pro Luomulta yhä vain odotetaan.
Tässä Putin ei (tietenkään) maininnut luomuviljelyä ...
Vladimir Putinista kuoriutui elinkeinoasiamies: ”Pakotteet eivät ole ikuisia” (http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000004890355.html)
QuotePresidentin mukaan talouden syöksy on katkennut ja suurimmat sankarit löytyvät Venäjän pelloilta. Maatalousvienti ylitti aseviennin arvon jo viime vuonna ja jatkaa Putinin mukaan kasvuaan.
”Ei siitä niin kauan ole kun emme olisi tällaista osanneet kuvitellakaan”, Putin huomautti ja päätti poiketa tilaisuuden suosionosoitusnuoteista: ”Eiköhän onnitella tästä maataloussektorin työntekijöitä!”
Yleisö havahtui taputtamaan maataloustyöntekijöille.
... mutta kyllä tuo sitä merkitsee, että Suomessa voidaan lopullisesti unohtaa haaveet merkittävästä luomutuotteiden viennistä Venäjälle. Varsinkin kun Putin jo viime vuonna julisti tämän:
Putin: Russia Will be World’s Largest Supplier of Healthy Organic Food (http://sustainablepulse.com/2015/12/03/putin-russia-will-be-worlds-largest-supplier-of-healthy-organic-food/)
Toinen asia on sitten, hyötyykö Venäjäkään tuosta asiasta niin paljon, kuin siellä ehkä nyt luullaan. Mutta Suomea ei Venäjä kuitenkaan, ainakaan omaan luomun kysyntäänsä, tule tarvitsemaan.
Jotakin uuttakin tietoa tässä jutussa on:
Tulli valvoo tuontiluomua pistokokein: 5"10 prosenttia testatuista tuotteista kärähtää (http://yle.fi/uutiset/3-9311802)
Ensinnäkin tuo otsikon tieto. 5-10 prosenttia on aika paljon! Jos vielä on näin ...
QuoteYleensä hylkäyksen syynä ovat torjunta-ainejäämät. Tullilaboratoriosta ei osata kertoa tarkkaan, kuinka suuri osa Suomeen tuotavista luomutuote-eristä testataan.
... merkitsee se sitä, että luultavasti valvonta tuossa vuotaa kuin seula. Tänne kannattaa yrittää tuoda vaikka mitä luomina, korkeampien hintojen toivossa. Osa jää verkkoon, osa jatkaa matkaansa, kasvattamaan sitä 1,9% luomun osuutta elintarvikemyynnistä.
Tämä on sitten tuon tarkastustoiminnan laajuus:
QuoteSuomessa ei-eläinperäisten tuontielintarvikkeiden valvonta on Tullin vastuulla. Tullilaboratorio testaa vuosittain 200"300 tuontiluomunäytettä, joista 5"10 prosenttia ei täytä luomun kriteerejä, kertoo jaostopäällikkö Suvi Ojanperä.
Ja tuossa on siis kyse pelkästään näistä luomukriteereistä, ei niinkään terveysriskeistä. Vaikka tietysti samaan haaviin jäävät nekin näytteet, jossa torjunta-ainepitoisuudet ylittävät varsinaisetkin riskirajat.
Tämäkin sitten vielä:
QuoteTorjunta-aineiden lisäksi luomutuotannossa on kielletty esimerkiksi useimmat synteettiset lannoitteet. Tullin testit eivät kuitenkaan kerro, onko kasvi kasvanut luomulannan vai synteettisesti tuotetun lannoitteen voimalla.
Kertovatko minkään muukaan laitoksen testit? Eikö tuollainen testi ole vielä yleisesti hakusessa, eli sellaista ei käytännössä olisi olemassa?
Tämä on ongelma ...
QuoteHänen mukaansa epäselvyys johtuu siitä, että Tulli ei saa tietoa kaikista EU-alueen sisäkauppaan kuuluvista tavaraeristä.
... vaikka sen oikeastaan pitäisi olla vastaus: EU:ssa vastuun pitäisi olla erän lähettäjämaalla, ja sen tietoon pitäisi voida luottaa. Ja jos yleinen luomuvalvonta annettaisiin luomuväen itsensä käsiin, kuten olemme toisaalla ehdottaneet, loogisesti myös tästä Tullin valvontatoiminnasta voitaisiin luopua?
QuoteTulli tai elintarviketurvallisuusvirasto Evira eivät myöskään ylläpidä tilastoja suurimmista luomun tuontimaista.
Eivätkä ylipäänsä tilastoja luomutuonnista. Vaikka niillä tuon kuvauksen mukaan pitäisi tieto tänne tulevista luomutuote-eristä olla, jotta ne yksinkertaisesti pystyisivät noita pistokokeitaan tekemään. Ellei Tulli valvonnasta luovu, voisi se hyvin nämä tilastot tehdä ja julkistaa.
Tähän tutkimukseen pitää aikanaan tutustua ...
QuoteSärkkä-Tirkkonen on tehnyt osana vielä julkaisematonta tutkimustaan kyselyn, johon vastasi 71 suomalaista, saksalaista, italialaista ja liettualaista luomuruoan hankintaketjun toimijaa. Noin puolet heistä sanoi törmänneensä ruokaväärennöksiin. Vastaajat pitivät ruokapetoksia mahdollisina kaikissa tuotantoketjun vaiheissa.
... mutta tuokin ennakkotieto jo vahvistaa, että "ruokaväärennös" luomussa kannattaa, ja sitä tapahtuu, ja kiinnijäämisen riskikin on aika pieni. Vrt. vanha uutisemme:
Massiivinen luomun makutesti Euroopassa (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=202)
Mutta vilkaiskaapa myös tätä uutistamme:
Suosikaa väärennettyä luomua! (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=373)
Maakuntajohtaja on asiastaan varma:
Maakuntajohtaja Pentti Mäkisen Puheenvuoro: Luomu luo elinvoimaa maakuntaan (http://www.lansi-savo.fi/mielipide/puheenvuorot/maakuntajohtaja-pentti-makisen-puheenvuoro-luomu-luo-elinvoimaa-maakuntaan)
QuoteEtelä-Savo on vuonna 2030 ruokamatkailun keskittymä ja lähiruoka ja luomu ovat huipputuotteita. Näitä puhtaista raaka-aineista valmistettuja tuotteita viedään kansainvälisille markkinoille.
Jaa, ei kyllä sitten ihan olekaan:
QuoteEtelä-Savo on Suomen luomutuotannon kärjessä. Maakunnan peltopinta-alasta on 14,5 % luomua. Maakunnassa on valtakunnallinen Luomuinstituutti ja vahva luomututkimuksen keskittymä. Kaikki tämä antaa hyvän pohjan vahvistaa Etelä-Savon mainetta puhtaan ruuan maakuntana.
Matkaa strategiassa asetettuihin tavoitteisiin on vielä paljon. Vaikka luomu on maailmalla voimakkaasti kasvava trendi, on Suomen luomuelintarvikkeiden vienti toistaiseksi käsittämättömän vähän eli noin 10 miljoonaa euroa.
Quote from: Heikki Jokipii on 24.11.16 - klo:09:30
Mikä tässä nyt tökkii? Kaikesta uhosta huolimatta vain tämän verran lisää! Luomusadon 2016 ennakkotilastosta:
QuoteYli puolet viljasadosta oli kauraa, 47 miljoonaa kiloa. Kauran tuotanto nousi 3 %.
Jos tuosta vielä osa *) on hometoksiinien pilaamaa, eipä taida luomukaura tänä vuonna olla kovin suuri "hyvä uutinen" vientipuolella. Kun ei lopuistakaan kaikki kelpaa vientiin (mutta onneksi sentään eläimille).
(lihav. jälkeenpäin HJ)
Mutta kun sekin tuntuu tökkivän. Pro Luomun luomulihan arvoketjutyöryhmän kokousmuistiosta 22.11.16 löytyi tällainen tieto (lihav. HJ):
QuoteLuomunaudanlihan tarjontatilanne, miksi nykyisiä tiloja luopuu luomusta?
• Ulla-Maija Leskinen alusti luomunaudanlihan
tarjontatilanteesta, muutamien esimerkkitilojen pohjalta.
• Luomulihantuotannon kannattavuus on esimerkkitiloilla
laskenut ja muut vaihtoehdot ovat tiloille kannattavampia.
• Syinä mm.
• Lihan hinta
• Tukien muuttuminen epäsuotuisimmiksi
• Ongelmat luomukauran saatavuudessa
PS. Toinen asia, mutta oikean otsikon alla:
vieläkään ei ole päivitetty tietoa tuontiluomun osuudesta Suomen luomumyynnissä. Onko asiassa taas tehtävä aktiivinen ele, ja sitä kysyttävä?
PS. klo 13: Vielä täytyy ihmetellä tuota luomukauraa. Siis puolet viljasadosta on sitä. Ja sitten se ei mene ihmisille leipänä, eikä oikeastaan hiutaleinakaan, ja sen vienninkin tulokset ovat niin vaatimattomia kuin ovat. Eikä siis sitä riitä edes rehuviljana?
Luomukaura tietysti "hotkaisee" tästä valtaosan, mutta yleisestikin on näin:
Luomuviljatuotteiden vienti vetää (http://proluomu.fi/luomuviljatuotteiden-vienti-vetaa/)
Quote8.1.2014
Suomalainen luomuviljasektori on vahvasti vientivetoista.
Vaikka tuo artikkeli on kolmen vuoden takaa, niin luultavasti se hiukan lukuja muuttamalla yhä pätee.
QuoteViennissä tärkein luomuvilja on kaura. Leipomo Rostenin toimitusjohtaja ja Pekan Leivän hallituksen puheenjohtaja Kari Meltovaara kertoo, että teollisuuden käyttämästä elintarvikekelpoisesta luomukaurasta noin 80 prosenttia viedään ulkomaille jalostettuina tuotteina.
" Luomurukiista yli 60 prosenttia ja luomuvehnästä lähes puolet päätyy vientituotteiksi. Vientiarviot perustuvat viljayritysten omiin näkemyksiin, sillä luomuviljan tai -viljatuotteiden vientiä ei tilastoissa eritellä tavanomaisen viljan viennistä, tarkentaa myös VYR:n luomuviljatyöryhmän puheenjohtajana toimiva Meltovaara.
Suomalaisten luomuviljatuotteiden tärkein vientimaa lienee Saksa, johon viedään paljon etenkin luomuleipää. Luomuviljatuotteita viedään useisiin muihinkin Euroopan maihin ja Venäjälle sekä Yhdysvaltoihin, Etelä-Amerikkaan, Australiaan ja Aasiaan.
(lihav. HJ)
Venäjä on tuosta listasta sittemmin pudonnut pois. Mutta yleisesti voinee arvioida, että koko tällä viljasektorilla maksamamme luomutuet valuvat lopulta pääosin ulkomaisten kuluttajien taskuun eli hyväksi (hiukan halvempina hintoina).
Kun luomusatotilastosta vielä näemme, miten vehnän ja rukiin luomuviljasadot Suomessa ovat hyvin vähäisiä, siinä 10 miljoonan kilon kahta puolta (kuten ohrankin), niin jos siitäkin vähästä vielä puolet tai yli viedään ulkomaille, ei luomuleivällä tietysti ole juuri osaa suomalaisten ruokapöydässä (vaikka kovaa yritystä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=144.msg9601#msg9601) asiassa on). Eikä tämä kansallisruoan valinta (http://yle.fi/uutiset/3-9411496) juuri mitenkään koskettanut luomusektoria.
Kun vielä muistamme, ettei vientiin kelpaamatonkaan luomuvilja mene välttämättä kansalaisten suihin, vaan osin (kuinka suurelta osin?) syötetään eläimille. (Tai poltetaan, jos hometoksiinit eivät muuta salli. Ks. edellä 22.10.16.)
Ja kuitenkaan tästä koko illuusiosta ei vientituloja tule kuin se joku 10 miljoonaa euroa.
Tätä uutista ja näitä visioita vaivaa tietty numerotaidottomuus ja jopa lukujen välttely:
Suomi kurkottaa kaura edellä Saksan valtaville elintarvikemarkkinoille (http://www.hs.fi/talous/art-2000005054171.html)
QuoteJuha Sipilän (kesk) hallituksen tavoitteena on parantaa elintarvikkeiden kauppatasetta 500 miljoonalla eurolla. ”Kun tämä oikaisutavoite asetettiin, Venäjän varaan ei voinut enää talous- ja vastapakotteiden vuoksi laskea.”
EU:n Venäjälle asettamien pakotteiden ja Venäjän vastapakotteiden jälleen Suomen elintarvikevienti Venäjälle romahti. Kun Venäjän osuus elintarvikeviennistä oli ennen pakotteita 30 prosenttia, on se enää 7 prosenttia. Entisestä viennin noin 400 miljoonan arvosta on jäljellä 100 miljoonaa euroa.
”Elintarvikevienti muille markkinoille on kuitenkin kohentunut noin sadalla miljoonalla eurolla”, sanoo Berliinissä perjantaina ja lauantaina vieraileva maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) Suomen messuosastolla.
Tämä toteutettaisiin erityisesti luomutuotteiden vientiä lisäämällä:
QuoteELINTARVIKEALAN Food from Finland -vientiohjelman tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä kaksinkertaistaa Suomen elintarvikevienti kolmeen miljardiin euroon.
Saksan ruokamarkkinoilla kasvu on otettavissa etenkin luomutuotteilla ja lisäarvotuotteilla, sanoo Finpron elintarvikesektorin toimialajohtaja Esa Wrang.
”On selvää, että suomalaisten on tultava Saksan valtavalle elintarvikemarkkinalle erikoistuotteilla.”
Nyt kuitenkin viimeiset viralliset tiedot luomuviennistä puhuvat vain 10 miljoonasta eurosta, koko sen arvona. Vaikka tuo summa olisi kasvanutkin*), ollaan äärimmäisen kaukana asetetusta puolen miljardin lisäystavoitteesta. Luvut eivät ole missään järkevässä suhteessa, ja niinpä tuolle luomun korostetulla esille tuomisella ei ole oikeastaan perustetta. Kuka sen esille sitten onkin tahtonut ottaa, Tiilikainen vai toimittaja.
Paperilehdessä otsikkona oli jopa: "Saksa söisi luomua Suomesta"! Vaikka tosiasia on, että Saksa
syö luomua (ja muitakin elintarvikkeita) Tanskasta ja Italiasta. Jopa ruokaväärennöksiä (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=202) tuodaan massiivisesti enemmän kuin luomua Suomesta!
____________
*) mitään päivitettyä arviota asiasta en kuitenkaan Googlella löytänyt, viimeisen vuoden ajalta. Pro Luomun koosteessa "Luomu Suomessa 2015" arvio luomuviennin määrästä oli tuo 10 miljoonaa, siis vuonna 2015.
PS. klo 17: Jotain tällaista on tietysti
vastikään voinut tapahtua ...
QuoteHelmikuussa Saksan Nürnbergissä järjestetään maailman suurimmat luomumessut. Biofach-messuille lähtee kymmenkunta suomalaisyritystä. Mukana on esimerkiksi luomubroilerintuottaja Luomu Invest, joka on vastikään saanut sopimuksen hongkongilaisen kauppaketjun kanssa.
... mutta tilastoissa sitä ei vielä näy. Ainakaan julkaistuissa. Eikä varmaankaan kovin pian näy, jos tätä luetaan:
Suomalainen luomubroileri pääsi Aasian-markkinoille (http://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomalainen-luomubroileri-paasi-aasian-markkinoille/ABa4gs2c) (uutinen päivätty 19.1.2017!)
QuoteViime kesäkuussa päättyneellä tilikaudella Luomu Investin liikevaihto oli noin 1,3 miljoonaa euroa. Se muodostui pääosin kotimaan myynnistä. Tulos oli vielä tappiolla.
Jokisen mukaan yhtiön ensimmäistä varsinaista toimintavuotta rasittivat muun muassa tuotantokatkot ja se, että volyymi oli vielä pientä.
”Nyt olemme saavuttamassa kriittisen volyymin rajan ja edellytykset kannattavalle toiminnalle ovat olemassa”, Jokinen sanoo.
Tavoitteena on Jokisen mukaan kasvattaa viennin osuutta nopeassa tahdissa yli kolmasosaan liikevaihdosta ja kolminkertaistaa tuotanto.
Vaikka tuota kuinka myönteisellä tavalla tulkitsisi, niin tuota kautta luomuvienti ei lisääntyisi miljoonallakaan eurolla. Ainakaan siinä "nopeassa tahdissa".
Lisäksi tämä toisten onnettomuudesta hyötyminen ...
QuoteHongkongilaismarkettien hyllyille yritys pääsi Jokisen mukaan kahden vuoden neuvottelutyön tuloksena. Ratkaisevaa oli se, että lintuinfluenssa riehuu nyt ympäri Euroopan siipikarjatiloja.
”Erittäin vaarallinen lintutautitilanne on laittanut lukkoon monet Euroopan maan viennissä. Se on toistaiseksi suosinut meitä”, Jokinen sanoo.
... on paitsi pikkuisen moraalitontakin, niin myös riskaabelia: mitä jos keksitään keinot, millä tuo lintunifluenssa saadaan kuriin? Tai Suomen tilanne ei säily yhtä suotuisana (https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/ajankohtaista-elaintaudeista/2017/kemionsaaresta-ja-raumalta-loytyneissa-merikotkissa-lintuinfluenssaa/) mikä se on ollut?
L'Uomu Nokka (= Luomu Invest) twiittaa itse tästä Hongkongin sopimuksestaan:
QuoteHiuksen hieno askel Suomelle, suuri askel luomulle, valtava loikkaus L'Uomu Nokalle.
Niinpä (ks. edellisen puheenvuoron laskelmat).
Lisäksi tulee kyllä mieleen, kun olemme seuranneet tämän luomubroilerin tapausta (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=721.0) Suomessa, jo pitkälta matkalta, että ei se kyllä täälläkään ihan niin ole mennyt, kuinka sen odotettiin menevän. Kaikki "gallupit" (yleisökirjoitukset ym.) osoittivat, että juuri sitä vain halutaan, mutta eipä se sitten niin kaupaksi mennytkään. Pro Luomun vuoden 2015 yhteenvedon mukaan 0,21 miljoonaa kiloa, ja osuus 0,2 prosenttia. Ja vielä mitä ilmeisemmin kasvavilla broilerin lihan markkinoilla, joilla siis siipikarja yhä paremmin suomalaisille maistui. Ja se trendi taitaa nyt yhä olla voimassa (http://www.lihatiedotus.fi/ajankohtaista/liha-maistuu-edelleen-suomalaisille.html), eli päällä? Mutta siis luomubroilerilla ei siinä mitä selkeimmin taida ola täällä Suomessa
käytännössä mitään osuutta.
Tuo mainittu Hongkongin hanke on tosiaan
aivan alussaan. On yhä paljon mahdollista, että suomalaista luomubroileria ei siihen hintaan, millä sen pystyy (voitolla) myymään, ei sitten toivotulla tavalla ostetakaan, niissä 70 myymälässä siellä.
Tämä on joko yrittäjälle tarpeellista optimismia ...
QuoteViime kesäkuussa päättyneellä tilikaudella Luomu Investin liikevaihto oli noin 1,3 miljoonaa euroa. Se muodostui pääosin kotimaan myynnistä. Tulos oli vielä tappiolla.
Jokisen mukaan yhtiön ensimmäistä varsinaista toimintavuotta rasittivat muun muassa tuotantokatkot ja se, että volyymi oli vielä pientä.
... mutta kohta kaikki muuttuu ... tai sitten sitä ilmiötä, jossa joku uskoo, että tekemällä aina samalla tavalla, kerran vielä tulos onkin toinen. Ellei täällä, niin sitten Hongkongissa.
***
Ainakin Tiilikaisen olisi tässä pitänyt laittaa vielä jäitä hattuun (HS:n uutisesta):
Quote"Luomubroilerin menestys kertoo hyvin siitä, mikä on suomalaisten elintarvikkeiden valtti”, Tiilikainen sanoo. ”Valtteja on hyvä eläintautitilanne ja antibioottivapaus, siis turvallisuus, ei suinkaan se, että tuotteet ovat suomalaisia tai arktisia.”
Se ei ole vielä menestys, korkeintaan lupaus.
Tiilikainen jne. ovat aivan varmoja, ettei tämä tule kiinalaisille mieleen:
"Hankkeen keskeinen tavoite on rakentaa luomubroilerin emoketju maahamme.
Tällä hetkellä luomubroileria tuotetaan kahdella tilalla ja tuotantopolven munat tuodaan ulkomailta. Kannattavuus ja ennen kaikkea bioturvallisuussyistä tuotanto on järkevää rakentaa omaan maahan."
Ks. uutisemme:
Suomalaisten luomubroilerien peräti kummallinen tapaus (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=439)
Sinänsä asiassa on jo tiettyä farssinomaisuutta, jos nyt ko. munat tuodaan Tanskasta, myös luomurehu osin muualta, ja sitten kyse olisi suomalaisesta tuotteesta? Ja jo uutisessamme esitetty kysymys: jääkö asiasta Suomen valtiolle juuri mitään? Kaikki asialle eli luomuviljelylle annetut tuet laskelmassa huomioon ottaen?
Myös on jotenkin kornia, miten tällaisessa yhteydessä Tiilikaiselta ja muiltakin jää pois mielestä se, miten myös hongkongilaisilla ja kiinalaisiilla jne. olisi (tai ainakin voisi olla) tarve ja halu siihen "lähiruokaan". Voi kuvitella, miten hän ja moni muu "repisi pelihousunsa", jos tavaravirran suunta olisi toisinpäin.
Tästä artikkelista tulee kuva ...
Hittituotteesta jo pulaa maailmallakin: Suomessa viljellään liian vähän luomukauraa (http://www.mtv.fi/lifestyle/makuja/artikkeli/hittituotteesta-jo-pulaa-maailmallakin-suomessa-viljellaan-liian-vahan-luomukauraa/6274292)
... että luomukaura ratkaisee koko ruokaviennin ja -tuonnin epätasapainon.
QuoteNimenomaan kaura ja erityisesti luomukaura on yksi niistä tuotteista, joilla Suomi yrittää tehdä läpimurtoa Euroopassa ja myös Itä-Aasiassa. Food for Finland -hankkeen tavoitteena on kaksinkertaistaa Suomen nykyinen noin 1,5 miljardin euron elintarvikevienti vuoteen 2020 mennessä.
" Maailmalla on menossa eräänlainen kaurabuumi. Suomalaista luomukauraa pystyttäisiin viemään paljon enemmän kuin mitä sitä tällä hetkellä kasvaa, maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) murehtii.
Mutta ajatellaanpa hetki noita lukuja. Tällä hetkellä saamme siis myytyä luomukauraa n. 10 miljoonalla eurolla. Muutamassa vuodessa sen myynnin oletetaan nousevan yli satakertaiseksi? Eli yli miljardiin euroon? Sanotaan kylläkin, että se on "yksi niistä tuotteista" - mutta muista tuotteista ei sitten lainkaan puhuta.
Eikö näin muuten ole sanottu jo vuosikausia:
QuoteFinpron Esa Wrang kuitenkin vahvistaa, että luomukauran tuotanto on yksi Suomen elintarvikeviennin uhkaavista pullonkauloista, jolle pitäisi nopeasti tehdä jotain. Kasvavaan kansainväliseen kysyntään ei enää pystytä kaikilta osin vastaamaan.
Mutta jostain syystä se tuotanto ei kasva, tai kasvaa hyvin hitaasti? Neljän vuoden ajan (http://stat.luke.fi/luomusatotilasto) se on ollut käytännössä samalla tasolla. Jokin tässä mättää.
"""
Jokin kyllä mättää tässäkin:
QuoteBerliiniläinen Anette Richter on vakuuttunut maisteltuaan.
" Todella hyvää. Siinä ei ole mitään kemiallista sivumakua, Richter sanoo. Ylä-Hemmilä myhäilee Grüne Woche "messujen Suomen osastolla tyytyväisenä
Tarkemmin kysyttynä ei varmasti sen enempää tämä Richter kuin Ylä-Hemmiläkään kyllä takuulla olisi pystynyt selittämään, mikä tällainen "kemiallinen sivumaku" oikein olisi. Joka siis tulisi esille jonkun toisen valmistajan puhtikaurassa?
Quote from: Heikki Jokipii on 25.11.16 - klo:06:27
Luomusatotilasto (ennakko 2016) sitten kertoo, että yritystä on kuitenkin ollut. Luomukauran viljelyala oli selvästi kasvanut. Korjuuala (1 000 ha):
2015: 20,8
2016: 24,3
Mutta kun samaan aikaan hehtaarisato putosi 2180 kilosta 1920 kiloon, tuloksena oli tuo vaatimaton 3% kasvu.
(Kokonaissadossakin kauran keskimääräinen hehtaarisato oli laskenut 100 kg/ha, mutta oli silti 3380 kiloa/ha v. 2016.)
Nyt VYR tietää kuitenkin kertoa, että luomukaura menestyisi ja kasvaisi:
Luomukauran käyttö huimassa kasvussa (http://www.vyr.fi/fin/ajankohtaista/uutiset/2017/02/luomukauran-kaytto-huimassa-kasvussa)
Quote7.2.2017. Luomukauran käyttö teollisuudessa on noussut jyrkästi, kertoo TNS Gallup Elintarviketiedon yrityksille teettämä kysely. Vuonna 2016 kauraa käytettiin tuoreen arvion mukaan 32,6 miljoonaa kiloa. Kasvua edeltävään vuoteen tuli 14,5 miljoonaa kiloa eli 80 prosenttia.
Ja myös:
QuoteVilja-alan yhteistyöryhmä VYR:n luomuviljatyöryhmässä uskotaan, että luomuviljojen käyttö kasvaa myös tulevina vuosina kauran johdattelemana. Luomukauran kysyntä on nosteessa, joten luomualaa tarvitaan lisää erityisesti kauran osalta. Luomukauralle ja siitä jalostetuille tuotteille on kysyntää myös ulkomailla.
Aluksi meinasin ylempänä kirjoittaa, että "odotetulla tavalla", mutta onko se niin? Tuossa teollisessa käytössä on mukana myös vientiä. Mutta jos vaikka olettaisimme vastaavan kasvun myös viennissä, päätyisimme arviolukuun 18 miljoonaa (10 miljoonan sijasta). Edelleen puhuisimme luvusta, joka on hyttysen jotain, ruoan kokonaisvientiin ja -tuontiin verrattuna. Finpro ja Tiilikainen odottivat/odottavat luomukauralta selvästikin paljon enemmän.
Tarkemmista tilastoluvuista tuolta selviää, että nyt taas luomukauraa myös Suomeen tuodaan, ilmeisesti raaka-aineeksi vientiin (4,5 miljoonaa kiloa eli n. 10% Suomen omasta tuotannosta). Laadusta on selvästikin kyse, koska samasta paikasta selviää, että luomukaurasta edelleen n. 20 miljoonaa kiloa käytettiin rehuksi.
***
Ceterum censeo: tietoja tuonnin osuudesta Suomen luomumyynnissä ei ole
vieläkään näkynyt. Alkaisi jo olla aika, että näkyisi.
Jatkan tähän kaurasta, kun MT siitä kertoo:
"Mitään viljaa ei kannata kylvää, jos tavoitteena on kolmen tonnin hehtaarisato" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/mit%C3%A4%C3%A4n-viljaa-ei-kannata-kylv%C3%A4%C3%A4-jos-tavoitteena-on-kolmen-tonnin-hehtaarisato-1.178394)
QuoteParhaimmaksi reseptiksi kauranviljelyn kannattavuuteen seminaarissa nähtiin suuret hehtaarisadot.
”Mitään viljaa ei kannata kylvää, jos tavoitteena on kolmen tonnin hehtaarisato”, viljakaupan tuotepäällikkö Ilkka Pekkala K-maataloudesta sanoo.
Sellaiset lohkot kannattaa kylvää esimerkiksi riistapelloiksi.
Maanviljelijä Riku Olli Mynämäeltä korjasi viime vuonna 50 hehtaarin kaura-alaltaan keskimäärin lähes 7 000 kilon hehtaarisadon.
Mutta kummallisesti samainen Pekkala sitten antaa anteeksi luomusatotilastojen osoittamat 1900 kilon keskimääräiset hehtaarisadot:
QuoteLuomukauran kysyntä kasvaa. Pekkala sanoo, että luomutilalle kaura on paras valinta.
Arrajoki kertoo, että Fazerin täytyy tuoda luomuviljoja, koska Suomesta niitä ei saa tarpeeksi.
Plus tietysti tuohon vielä se ihmettelymme, että vaikka sadot olisivat surkeiltakin, mikä ihme siis estää tuotantoa lisäämästä, kuitenkaan? Vaikka viljelyalaa sitten radikaalisti lisäämällä? Kun asiasta on jo vuosikausia puhuttu, katsokaa vaikka vain tätä keskustelua. Jokin tässäkin mättää.
Quote from: Heikki Jokipii on 04.03.16 - klo:05:59
[so. nyt puolet tuontia EU:n ulkopuolelta!]
Tuokin jouduttiin päättelemään itse, sitä ei komissio/koordinaattori Linda Mauperon silloinkaan reilusti sanonut.
Miltä nämä luvut näyttävät noiden tosiasioiden ymmärtämisen jälkeen? Jos USA *) ja Eurooppa vastaavat yhdessä yli 90 %:sta luomun markkinoita ja oletetaan, etteivät ne isommin myy luomua toinen toisilleen, niin noin puolet tai luultavimmin reilustikin yli puolet myydyistä luomutuotteista on tavaraa, joka on alkutuotettu muualla ja tuotu sitten näille kahdelle alueelle.
Tyypillinen luomutuote on siten (vanhaa väänneltyä termiä käyttääkseni) "riistomaatavaraa". Jonka maailman köyhät pelloillansa (ainakin alunperin) tuottavat halvalla maailman rikkaille.
*) ml. ehkä Kanada
Eikä tilanne tietenkään yhdessä vuodessa ole muuttunut:
Luomun maailmanmarkkinat kovassa kasvussa (http://proluomu.fi/luomun-maailmanmarkkinat-kovassa-kasvussa/)
QuoteLuomun kysyntä globaalisti lisääntyy vauhdilla. Vuonna 2015 luomun maailmanmarkkinat kasvoivat 10 prosenttia ja nousivat 81,6 miljardiin US dollariin. Luomua eniten kuluttavissa maissa kysyntä ylittää reippaasti kotimaisen luomutuotannon.
Luomun kulutus maailmalla on hyvin keskittynyttä. Vuonna 2015 Pohjois-Amerikan luomumyynti kattoi jo yli puolet maailmanmarkkinoista ja oli yhteensä 43,3 miljardia dollaria. Eurooppalaiset ostivat luomua yhteensä 31,1 miljardin dollarin arvosta (29,8 mrd ,). Muista maanosista luomua kulutetaan eniten Aasiassa, jonka suurin markkina-alue luomussakin on Kiina.
Pro Luomu tietysti korostaa tuossa kysynnän kasvua, välittämättä missä ja miten se tapahtuu.
Me yhtä "tietysti" tuomme taas esille, että tässä on luomun maailmanlaajuinen todellisuus: köyhät maat tuottavat sitä rikkaille maille.
PS. Mielenkiintoista on nähdä, jos Trumpin hallinto nyt kiinnittää huomiota myös luomun halpatuontiin ja mitä sitten tapahtuu. Oman luomuviljelyn buumi USA:ssa ... ja luomumarkkinoiden romahdus?
PS2. Tässä on huomattavaa, paitsi se mitä Pro Luomu kertoo ...
QuoteTuotannon kasvusta huolimatta luomun tuonti on merkittävää joka maassa: Saksassa luomun kysyntä on niin suurta, että jopa peruselintarvikkeita kuten luomumaitoa tuodaan. Korkein kotimaisuusaste luomukulutuksella on Ranskassa: ¾ luomuun käytetyistä euroista ostetaan ranskalaisia luomutuotteita.
... myös se, mitä se ei kerro. Mikä siis oli tuonnin osuus Saksassa? Entä EU:ssa yhteensä? Mikä Suomessa?
Eipä ole muuten ihan totta tämäkään ...
QuoteMuista maanosista luomua kulutetaan eniten Aasiassa, jonka suurin markkina-alue luomussakin on Kiina.
.... jos jo tiedämme (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=6.msg9446#msg9446), että luomun osuus Kiinan elintarvikemarkkinoista on mitättömät 0,02%. *) Tai totta se voi tavallaan olla, vaikka harhaanjohtavaa, mutta ei muuta mitenkään perustosiasiaa, että luomun kulutus keskittyy täysin EU:hun ja USA:han. Ja Kiinankin pääasiallinen rooli on tuoda halpoja luomutuotteita sinne.
Sillä jollakin asia täytyy USA:ssa paikata. Kun Hank Campbell juuri pääsi ihmettelemästä, miksi luomuviljelyalan kasvu on siellä pysähtynyt, vaikka kysyntä kasvaa:
Quote from: Heikki Jokipii on 31.07.16 - klo:15:31
Hank Campbell kysyy, miksi - Amerikassa - luomuviljelyn kasvu on tyssännyt, miksi se menee nollaviivaa:
Why Has Organic Farming Flatlined? (http://www.science20.com/science_20/why_has_organic_farming_flatlined-177287)
Vaikka siis markkinat ja myynti tavallaan kukoistavat?
Ja se on luomutuotteiden tuonti. Jopa
kasvava tuonti, myös osuudeltaan?
__________
*) Eipä siis tälläkään asialla suuren suurta merkitystä ole:
QuoteAasiassa taas suurin syy ostaa luomua ovat viime vuosina ilmi tulleet ruokaskandaalit, Sahota selvitti.
Eikä se järkevä syy olekaan: nämä ruokaskandaalithan eivät mitenkään ole liittyneet siellä tehoviljelyyn. Eikä luultavasti edes se oikea syy. Kyllä luomukulutuksen pääsyynä Kiinassa ja muuallakin Aasiassa on luultavasti pröystäilytarve, rikkaiden halu matkia länsimaiden rikkaita.
(Yli miljardin ihmisen Kiinassa voi tosin kulutus henkeä kohti kyllä olla vähäistäkin - ja silti yhteissumma voi olla iso? Täytyypä tarkistaa ja päivittää sitä koskevat luvut.)
Tässä tuoreeltaan lisätietoa tai vahvistusta edellä olleelle kuvaukselle USA:n tilanteesta:
US producers struggling to keep up with rising demand for organic, non-GMO grains (https://www.geneticliteracyproject.org/2017/02/20/us-producers-struggling-to-keep-up-with-rising-demand-for-organic-non-gmo-grains/)
QuoteImports of organic grains, particularly corn, from countries such as India, Ukraine, Romania and Turkey surged in 2016 to meet the burgeoning U.S. demand for organic food products.
Organic corn imports more than doubled from 2015 to 2016 and accounted for nearly one-half of the U.S. organic corn supply.
The domestic shortfall for organic soybeans was even greater, with roughly 80 percent of soybeans supplying the U.S. organic market imported in 2016.
(lihav. HJ)
Ja tuo siis koski maissia ja soijaa, viljalajeja, joiden suhteen maa on varmasti ollut yleisesti omavarainen, jopa ongelmiin asti: aikaisempina vuosina sen ylijäämäviljan dumppauksen maailmanmarkkinoille katsottin jopa häiritsevän kehitysmaiden viljantuotannon kehitystä.
Quote from: Heikki Jokipii on 11.02.17 - klo:15:17
Plus tietysti tuohon vielä se ihmettelymme, että vaikka sadot olisivat surkeiltakin, mikä ihme siis estää tuotantoa lisäämästä, kuitenkaan? Vaikka viljelyalaa sitten radikaalisti lisäämällä? Kun asiasta on jo vuosikausia puhuttu, katsokaa vaikka vain tätä keskustelua. Jokin tässäkin mättää.
Samaa ihmetellään MT:ssakin:
Suomalaiset luomukasvit viedään käsistä " miksi viljely laahaa perässä? (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/suomalaiset-luomukasvit-vied%C3%A4%C3%A4n-k%C3%A4sist%C3%A4-miksi-viljely-laahaa-per%C3%A4ss%C3%A4-1.179811)
Mutta asian taustalla siis on koko ajan se, ettei kotimainen kysyntä ole kasvanut, vaan luomuviljoista valtaosa menee vientiin. Vaihtelevalla jalostusasteella. Sillä vaatimattomalla rahallisella tuloksella, josta edellä on kerrottu. Niinpä tätäkin täytyy tarkastella tuolla pohjalla:
Quote"Koskaan ei ole ollut näin hyvä tilanne", iloitsee Pro Agrian luomuasiantuntija Jari Luokkakallio. "Kaikki kasvista riippumatta menee kaupaksi. Kysyntä on niin kovaa, että seuraavatkin vuodet menevät hyvällä hinnalla."
Menevät ehkä, mutta se riippuu siis myös kansainvälisistä markkinoista.
Tuossa artikkelissa etsitään syitä viljelijöiden asenteista, kun tuplahinnat jätetään ottamatta, eikä siirrytä luomuun. Minne unohtui se tarkastelu, että samassa kaupassa sitten otetaan myös reippaasti alle puolet satotasosta?
Samainen MT sitten kertoo tämän (jonka Jarrumies meille täällä jo toisessa triidissämme kertoi (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=162.msg9773#msg9773)):
Luomua on viljasadosta edelleen vain noin kaksi prosenttia (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/luomua-on-viljasadosta-edelleen-vain-noin-kaksi-prosenttia-1.179992)
Asiaa ei yhtään yhdistetä edelliseen uutiseen. Kuitenkin ainakin luomukauran osalta tätä loputonta kaupaksi menemistä on jo vuosikausia kohkattu. Mikä tässä mättää?
Tuo tuoreviljaselitys ontuu pahasti, jos varsinaisen luomuviljan kysyntä (vientiin tai muuten) olisi se kuin väitetään.
Kaiken kauran osalta on kuulemma näin:
Vienti vetäisi ja kotimaassakin olisi ostajia " silti kauran viljelyala ei ota kasvaakseen (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/vienti-vet%C3%A4isi-ja-kotimaassakin-olisi-ostajia-silti-kauran-viljelyala-ei-ota-kasvaakseen-1.180158)
Vaikka taas kerran kerrotaan:
QuoteMattila kertoo, että Vyr:n jäsenyrityksiltä saatujen tietojen mukaan erityisesti myllykauralle ja luomukauralle olisi kovasti kysyntää vientimarkkinoilla.
Hometoksiinin pelkoa epäillään syyksi.
Quote from: Heikki Jokipii on 21.02.17 - klo:06:34
Tässä tuoreeltaan lisätietoa tai vahvistusta edellä olleelle kuvaukselle USA:n tilanteesta:
US producers struggling to keep up with rising demand for organic, non-GMO grains (https://www.geneticliteracyproject.org/2017/02/20/us-producers-struggling-to-keep-up-with-rising-demand-for-organic-non-gmo-grains/)
QuoteImports of organic grains, particularly corn, from countries such as India, Ukraine, Romania and Turkey surged in 2016 to meet the burgeoning U.S. demand for organic food products.
Organic corn imports more than doubled from 2015 to 2016 and accounted for nearly one-half of the U.S. organic corn supply.
The domestic shortfall for organic soybeans was even greater, with roughly 80 percent of soybeans supplying the U.S. organic market imported in 2016.
(lihav. HJ)
Ja tuo siis koski maissia ja soijaa, viljalajeja, joiden suhteen maa on varmasti ollut yleisesti omavarainen, jopa ongelmiin asti: aikaisempina vuosina sen ylijäämäviljan dumppauksen maailmanmarkkinoille katsottin jopa häiritsevän kehitysmaiden viljantuotannon kehitystä.
Tässä sama asia, mutta havainnollisten kuvien kera:
Flood of organic imports has US farmers concerned, asking for more scrutiny of overseas growers (https://www.geneticliteracyproject.org/2017/02/23/flood-of-organic-imports-has-us-farmers-concerned-asking-for-more-scrutiny-of-overseas-growers/)
***
Ceterum censeo: tietoja tuonnin osuudesta Suomen luomumyynnissä ei ole vieläkään näkynyt. Alkaisi jo olla aika, että näkyisi.
Quote from: Heikki Jokipii on 22.01.17 - klo:11:52
Ainakin Tiilikaisen olisi tässä pitänyt laittaa vielä jäitä hattuun (HS:n uutisesta):
Quote"Luomubroilerin menestys kertoo hyvin siitä, mikä on suomalaisten elintarvikkeiden valtti”, Tiilikainen sanoo. ”Valtteja on hyvä eläintautitilanne ja antibioottivapaus, siis turvallisuus, ei suinkaan se, että tuotteet ovat suomalaisia tai arktisia.”
Se ei ole vielä menestys, korkeintaan lupaus.
Tässä uutisessa tuo luomubroileri on täysin unohtunut:
Ensimmäiset suomalaiset siipikarjan tuottajat on rekisteröity Japaniin " ministeriöltä lisärahoitusta elintarvikeviennin edistämiseen (http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ensimmaiset-suomalaiset-siipikarjan-tuottajat-on-rekisteroity-japaniin-ministeriolta-lisarahoitusta-elintarvikeviennin-edistamiseen)
Hongkong kyllä mainitaan, mutta ihan toisessa yhteydessä (lihav. HJ):
QuoteSuomalaisen siipikarjanlihan vientiä Japaniin on edistetty osana elintarvikeviennin edistämistä koskevaa hallituksen kärkihanketta. Kärkihankkeella edistetään suomalaisten elintarvikkeiden vientiä EU:n ulkopuolisille markkina-alueille, joiden avaaminen edellyttää viranomaisten kesken käytäviä neuvotteluja. Vuonna 2016 käynnistyneellä kärkihankkeella on tähän mennessä vauhditettu muun muassa viennin avautumista naudanlihalle Hongkongiin, siipikarjanlihalle Etelä-Koreaan sekä sianlihalle ja maitotuotteille Etelä-Afrikkaan. Kärkihanke jatkuu vuoden 2018 loppuun saakka.
Tuosta luomubroilerin vientihankkeesta voisi olla jo jotain kerrottavaa, jos ensimmäiset toimitukset tapahtuivat joulukuussa. Mutta enempää ei ole kerrottu. Tämä Kauppalehden artikkeli (http://m.kauppalehti.fi/uutiset/suomalainen-luomubroileri-paasi-aasian-markkinoille/ABa4gs2c) taitaa yhä olla viimeinen (julkistettu) tieto asiassa.
Finpro on varma siitä, että tällä kertaa se onnistuu:
Saksalainen kauppaketju juhlii 100-vuotiasta Suomea esittelemällä sata suomalaista elintarviketta sekä Suomea luontomatkailukohteena (https://news.cision.com/fi/finpro/r/saksalainen-kauppaketju-juhlii-100-vuotiasta-suomea-esittelemalla-sata-suomalaista-elintarviketta-se,c2240966)
QuoteSaksassa elintarvikkeiden puhtaus, turvallisuus ja ekologisuus ovat tärkeitä arvoja. Saksa on Food from Finland -elintarvikevientiohjelman yksi tärkeimmistä kohdemaista.
- Suomalaisilla luomu- ja terveysvaikutteisilla tuotteilla, erityisesti marjoilla, kauralla ja maitotuotteilla, ja premium-alkoholeilla on todella hyvät markkinamahdollisuudet Saksassa. Markkina on kuitenkin hyvin kilpailtu eikä suomalaisilla PK-yrityksillä useinkaan ole riittäviä resursseja tuotteidensa tehokkaaseen markkinoimiseen. Suomalaisen luonnon puhtauden ja elintarvikkeiden ainutlaatuisen alkuperän esiin tuominen yhteistyössä Visit Finlandin kanssa ja pääsy CITTIn ja Lieferellon valikoimiiin on merkittävä tuki yrityksille, toteaa Finpron elintarviketoimialan johtaja Esa Wrang.
(lihav. HJ)
Eli kyllä se suomalainen luomu sinne kaupaksi menee ja hyvään hintaan. Vaikkei tähän asti ole juuri mennytkään. Ainakaan siihen hyvään hintaan, jos Suomen
koko luomuviennin arvo on ollut se 10 miljoonaa. (Hector yhteensattumana laulaa juuri radiossa: "en luovu taistelusta".)
Quote from: Heikki Jokipii on 20.01.17 - klo:03:10
Luomukaura tietysti "hotkaisee" tästä valtaosan, mutta yleisestikin on näin:
Luomuviljatuotteiden vienti vetää (http://proluomu.fi/luomuviljatuotteiden-vienti-vetaa/)
Quote8.1.2014
Suomalainen luomuviljasektori on vahvasti vientivetoista.
Vaikka tuo artikkeli on kolmen vuoden takaa, niin luultavasti se hiukan lukuja muuttamalla yhä pätee.
Kun tuohon rinnalle tuomme tämän uutisen tiedon (http://yle.fi/uutiset/3-9565191) ...
QuoteEviran tilastot kertovat, että Suomessa on lähes 4 500 luomutilaa, joista luomueläimiä on noin tuhannella tilalla.
... niin eikö siitä seuraa, että valtaosa eli n. 3500 luomutilaa, eli keskimääräinen tai ainakin tyypllinen luomutila viljelee luomuviljaa - pääosin sinne "Saksaan"? Tuolla käsittämättömän vähäisellä (reaali)korvauksella asiasta, eli sillä n. 10 miljoonalla? Tai siis huomattavasti vähäisemmällä, eiväthän tilat tietystikään tuota kaikkea saa.
Vai miten tuo on arvioitava? Tai selitettävissä? Joka tapauksessa esim. luomuvihannesten tuotanto vaatii hyvin vähän viljelyalaa, ja on sen lisäksi tiettävästi hyvin keskittynyttä, eli ei voi noihin lukuihin oikeastaan juuri vaikuttaa.
***
Ihan järkevältä tuntuisi nimimerkin "Suuri Ajattelija" (Agronetissa) ehdotus, että luomutukea myönnettäisiin vain
myydyille luomutuotteille. Tuosta edeltä tulee lisäys asiaan, tuohon ehdotukseen: vain
kotimaassa myydyille luomutuotteille.
Ja se ceterum censeo: tietoja tuonnin osuudesta Suomen luomumyynnissä ei ole vieläkään näkynyt. Alkaisi jo olla aika, että näkyisi.
Quote from: Heikki Jokipii on 20.04.17 - klo:13:07
Ihan järkevältä tuntuisi nimimerkin "Suuri Ajattelija" (Agronetissa) ehdotus, että luomutukea myönnettäisiin vain myydyille luomutuotteille. Tuosta edeltä tulee lisäys asiaan, tuohon ehdotukseen: vain kotimaassa myydyille luomutuotteille.
Ihan heti perään eli tänään näyttää Maaseudun Tulevaisuus julkaisseen tällaisen uutisen:
"Ruuantuotannon tuet pitäisi kohdistua ruuantuotantoon" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ruuantuotannon-tuet-pit%C3%A4isi-kohdistua-ruuantuotantoon-1.185684)
QuoteRuuantuotannon tuet pitäisi kohdistua ruuantuotantoon, linjasi MTK-Keski-Pohjanmaan puheenjohtaja Atso Ala-Kopsala liiton kevätkokouksessa Kalajoella perjantaina.
Nykyisin tukia kohdistuu niin sanottujen hömppäheinien kasvatukseen. Ala-Kopsalan mukaan ruuantuotannon tehokkuus parantaisi myös ympäristön tilaa.
"Ympäristötuet pitäisi kohdistaa pelloille, jolla viljellään satokasveja."
Hän ei siis mainitse (erikseen) luomua, ja tuo vaatimus siis kohdistuu kaikkeen viljelyyn, mutta ...
Vielä tämä:
QuoteAla-Kopsalaa ilahduttaa, että EU:ssakin on älytty, että capista eli yhteisestä maatalouspolitiikasta puhuttaessa huomio pitäisi siirtää viljelijästä ruokaan, jotta kuluttajille olisi helpompi perustella maataloustukia.
Minun lisäykseni: ja vaikka samaa EU:ta ollaan (ja minä sitä jäsenyyttä kannatankin) niin ihan erikseen pitäisi kyllä perustella se, miksi tukea maksetaan siihen, että tuotetaan luomuviljaa "saksalaiselle" kuluttajalle.
Tämäkin MT:n uutinen pistää kyllä miettimään tätä vientinäkökulmaa:
"On tyhmää tuottaa sellaista, mitä joutuu väkisin myymään" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/on-tyhm%C3%A4%C3%A4-tuottaa-sellaista-mit%C3%A4-joutuu-v%C3%A4kisin-myym%C3%A4%C3%A4n-1.187051)
Quote"Kyllä se oli tavanomaisen viljanviljelyn todella huono kannattavuus, joka asian ratkaisi."
"Pystyn kyllä ostamaan tuotantopanoksia halvallakin, mutta viljan hintaan en voi vaikuttaa. Se putoaa koko ajan, eikä ole näköpiirissä, että se lähtisi nousuun."
Luomuviljan ja tavanomaisen hintaero on tällä hetkellä tosi kova, Ahlqvist toteaa. Esimerkiksi hän nostaa suurimokauran: tavanomaisen hinta liikkuu 140 eurossa tonnilta, luomun 380"390 eurossa.
"Lisäksi tuntuu, että tavanomaista viljaa joutuu koko ajan väkisin tyrkyttämään myyntiin. Luomuviljalle on selkeä kysyntä."
Jos nimittäin tuon luomuviljan ja varsinkin kauran kysyntä perustuu lähes täysin tuohon vientiin, niin mitä järkeä tuossa on. Yksittäisen viljelijän kannalta saattaa tietysti olla yks hailee, minne se vilja menee, mutta jos tätä kokonaisuutta vähän tarkastelee, niin päätään puistelee. Niinkuin täällä on jo puisteltu.
Tavallaan se on juuri luomuvilja, jonka Suomi joutuu "väkisin myymään".
PS. Tästä Niko Ahlqvistista aloitin keskustelun jo toisessakin paikassa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=745.msg10099#msg10099).
Hiukan kiinalainen juttu, eli herättää kysymyksiä:
Suomelle merkittävä aluevaltaus elintarvikeviennissä (http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/suomelle-merkittava-aluevaltaus-elintarvikeviennissa)
QuoteSuomi voi aloittaa kananmunien, munavalmisteiden ja naudanlihatuotteiden viennin Hongkongiin. Viennin alkamisesta sovittiin maa- ja metsätalousministeriön ja Eviran vienninedistämisen kärkihankkeen puitteissa tekemällä vierailulla Hongkongissa 8.-9.5.2017. Munien vienti käynnistyy 1.6.2017 ja avaa samalla markkinat myös luomutuotteille. Naudanlihan osalta vienti on mahdollista jo 15.5.2017 alkaen.
" Tämä on historiallinen ensimmäinen kerta, kun viranomaisneuvotteluin on avattu uusia vientimarkkinoita EU:n ulkopuolisiin maihin suomalaisille kananmunille ja munavalmisteille. Osa vientituotteista tulee lisäksi olemaan luomua, iloitsee maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.
(lihav. HJ)
Siis juuri tuon luomuviennin osalta. Jos raskaasti tuettua luomua viedään, onko siitä - kananmunissakaan - lopulta nettohyötyä Suomelle? Eli onko juuri siitä mitään erityistä syytä iloita?
Pro Luomulla oli v. 2015 kevätkokouksensa yhteydessä pieni seminaari ...
http://proluomu.fi/yhdistys/pro-luomun-kevatkokous-2017/
... jossa oli muun muassa esitys:
Annaleena Soult/Finpro: Luomulla on vientipotentiaalia
Esityksessä kerrottiin Euroopan luomumarkkinoista, Finpron toiminnasta luomuviennin edistämiseksi (mm. osallistumisesta suurille messuille) ja laajoista yhteistyöverkostoista tässä pyrkimyksesssä. Oikeastaan ainoa kysymys, joka jäi valottamatta, oli tämä:
mikä on (kotimaisen) luomun vientipotentiaali? Numeroissa ilmaistuna? Mitä mahdollisuuksia on saada sitä hyvin vaatimatonta n. 10 miljoonan vientiä kasvatettua?
Ehkäpä Erkki Pöytäniemen visioiden (ks. edellä) selkeä pieleenmeno on saanut muut varovaisiksi, ainakin numeraalisten ennusteiden suhteen. Ainakin luomun osalta: koko ruokavienniistä annetaan kyllä usein numeroarvioitakin (tavoitteita).
Myös Marja-Riitta Kottila omassa esityksessään otti hiukan vientiinkin kantaa. Ensin tällä dialla (otsikolla "Taustaa"):
QuoteRuokapoliittisen selonteon visio: Maailman parasta
ruokaa
• Vuonna 2030 suomalaiset kuluttajat syövät kestävästi ja eettisesti
tuotettua kotimaista, maukasta, terveellistä ja turvallista ruokaa.
Suomi on vahva korkealaatuisten ja turvallisten elintarvikkeiden ja
elintarvikeosaamisen vientimaa.
Lähiruoka- ja luomuohjelmien tavoitteita vuoteen 2030
tarkistetaan vuoden 2018 aikana.
• Suomalaisen elintarvikeketjun menestyksen
avaintekijät: (ns. kilpailukyky tutkimus)
• Vaikka luomun kysyntä on sekä Euroopan että Suomen tasolla
huimassa kasvussa, pidetään luomuruoan merkitystä kotimaisen
elintarvikesektorin kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantamisessa
varsin rajallisena. Keskeinen syy on tuotannon ja kulutuksen
vähäinen volyymi.
Lihavointi tuossa HJ. Minun tulkintani: pienistä volyymeistä johtuen ei saada aikaan kilpailukykyisiä luomuvientituotteita. Sinä asiassa isot luomumaat "jyrää meitin". Ja myös
halvat luomumaat. Koska nämä Kottilan esitelmänsä toisessa kohdassa tekemät huomiot pätevät kyllä varmasti vientituotteisiinkin:
Quote• Luomutuotteiden hinnat eivät saisi olla merkittävästi perustuotteita
kalliimpia. Mitä enemmän luomua myydään, sitä edullisemmin niitä
voi myydä.
• Ei ihmiset mistään ole valmiita maksamaan tosi paljon. Voi olla
maksimissaan 50 % kalliimpi.
Ja sitten vientiin otetaan kantaa tässä:
QuoteOnko luomu valmis vientibrändi?
• Uskottavaa luomua puhtaasta Suomesta
• Ihan varmasti luomulla on tärkeä osuus sekä kotimarkkinoilla että
viennissä. Imagollisesti se on tärkeää, kun puhutaan puhtaan
suomalaisen [ruoan] viennistä.
• Jos on valmis brändi, niin kannattaa hyödyntää, ei meiltä kysytä kansainväliselle
markkinalle tavallista. Markkinointipanostus on helppoa luomulle.
• Luomu on yksittäisenä argumenttina aika geneerinen.
Mitään uutta ideaa tuossa ei ollut. Suomi se vaan on niin puhdas maa, ja luomu vielä erityisen puhdasta, joten on se jo ihme, jos ei se mene likaisessa Euroopassa kaupaksi kuin siimaa?
Kottilakaan ei tuossa kommentoi sitä, että nyt viety luomu on oikeastaan hyvin "tavallista", s.o. melko jalostamatonta eli "bulkkitavaraa". Eikä sitä, että Suomen ruokaviennissä se varsinaisen "tavallisen" eli ei-luomun vienti on tällä hetkellä verrattomasti luomuvientiä suurempaa!
Ja tuttu ceterum censeoni: luomutuontia ja se osuutta luomumyynnissä ei sitten tuossakaan seminaarissa otettu esille! Vaikka esitelmä olisi varmasti ollut seminaarissa mahdollinen myös otsikolla: "Luomulla on
tuontipotentiaalia". ;D
Tässäkään ei toimittajalle tule mieleen kysyä kokonaisuuden mielekkyyttä:
Viljelijä nettoaa luomusta paremmin " luomubuumi kiihtyy uuteen ennätykseen (http://yle.fi/uutiset/3-9618491)
Kun on kerrottu tämä ...
QuoteLuomun suosion kasvu selittyy pitkälti tavanomaista viljelyä paremmalla kannattavuudella.
" Useimmiten luomu kannattaa paremmin. Tavallisista tuotantosuunnista luomu on tällä hetkellä aika turvallinen vaihtoehto viljanviljelyssä sekä naudanlihan ja maidon tuotannossa, Heinonen kertoo.
Heinosen mukaan luomun parempaan kannattavuuteen on useita syitä. Ensinnäkin luomuviljelyä tuetaan normiviljelyä avokätisemmin, mutta avainasemassa on se, että luomumarkkinat vetävät. Luomutuotteista saa paremman hinnan.
... sitten annetaan viljelijän kertoa (lihav. HJ):
QuoteHasulla on selkeä näkemys luomuviljelyn paremmalle kannattavuudelle perinteiseen nähden.
" Luomuviljan hinta on ennätyskorkea ja se perustuu taas siihen, että luomuvilja on erikoistuote, mitä viedään maailmalle, esimerkiksi luomumallasohraa ja luomupuhdaskauraa. Suomessa tuotetaan paljon tuotteita, joille on maailmalla suuri kysyntä, mutta ei juurikaan tuotantoa. Se toimii kuin markkinatalous. Kun on kysyntää, mutta ei tarjontaa, silloin hinta on korkea.
" Siinä on viljelijällä mahdollisuus tehdä tili, ja sen takia luomu on alkanut kiinnostaa paljon viljelijöitä, Hasu arvioi.
,,äniversiossa eli radiossa Hasu sanoi vielä selvemmin: tuo kysyntä on "vientivetoista".
Se "1+1" mitä tarkoitan, ja joka tuosta puuttuu, on tietysti se jo mainittu fakta, että niillä "avokätisillä tuilla" tuetaan siis ainakin viljan osalta ulkomaalaisten luomun syömistä (ts. osin: juomista). Eikä koko rumbasta Suomen saama n. 10 miljoonaa brutto kata valtiolle siitä aiheutuneita kustannuksia. Ja se 10 miljoonaa on edelleen viimeinen asiasta ilmoitettu tieto. Eikä siitä hinnasta päätellen luomuvilja ole "erikoistuote", vaan sitä nk. "bulkkia". Mutta varmaan tuossa on taustalla se asenne, jossa oletetaan kaikesta viennistä olevan aina hyötyä.
Sen lisäksi kiinnittäisin huomiota siihen mihin tuossa uutisessa
ei kiinnitetty huomiota: enemmän tai vähemmän iloittiin luomualan kasvusta (ylittää 10%) mutta ei suhteutettu sitä sen enempää kotimaiseen kysyntään kuin tuotantoonkaan (molemmat n. 2% tasolla, kysyntä tietysti hinnat ja tuonnin osuus huomioon ottaen vielä sitäkin matalampi).
Tämä voi hiukan parantaa luomun "kauppatasetta" ...
Suomalaisherkkuja viedään Ranskaan " ranskalaiskokit etsivät erikoisuuksia tutustumisretkellään (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/suomalaisherkkuja-vied%C3%A4%C3%A4n-ranskaan-ranskalaiskokit-etsiv%C3%A4t-erikoisuuksia-tutustumisretkell%C3%A4%C3%A4n-1.194480)
... mutta onko tuossakin vähän sama ilmiö kuin luomubroilereissa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=721.msg10179#msg10179): jos Vavesaaren luomumehut ja Malmgårdin luomukakut ovat päässeet myyntiin, niin se heti julistetaan jo menestykseksi.
Edelleen on kulemma näin:
Suomalaisen luomukauran kysyntä kasvaa maailmalla koko ajan (https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomalaisen-luomukauran-kysynta-kasvaa-maailmalla-koko-ajan/sX6BBN7Y?ref=iltalehti:bb54)
Tällainen pieni selitys artikkelissa on, miksei tuota jo vuosia puhuttua loppumatonta kysyntää viime vuonna saatu tyydytettyä ...
QuoteSuomesta on tullut viime vuosien aikana yhä merkittävämpi kaurantuottaja. Vaikka viime vuonna Suomessa korjattiin huonon kasvukesän takia 2000-luvun toiseksi pienin viljasato, kauran sato kasvoi yli kuusi prosenttia 1 035 miljoonaan kiloon.
(lihav. HJ)
Paitsi, ettei se (huonokaan sato) suinkaan ollut luomusatoa, josta Luke luomusatotilastossaan kertoo tämän:
QuoteYli puolet viljasadosta oli kauraa, 48 miljoonaa kiloa eli kasvua 6 % vuodesta 2015.
Vain kasvuprosentti oli sama.
Myöskään tuossa ei hiiskuttu sanaakaan laatuongelmista. Luultavasti saamme nähdä ihan samanlaisen uutisen vuoden päästä. Sillä välin tulevat luomusatotilaston tiedot, ensimmäisenä ennakkotieto jo kesän lopussa. Silloin saamme tietää, miten tämä, ainakin näennäisen järkevä kehotus on otettu varteen:
QuoteLuomuviljelijöistä on Kumlinin mukaan edelleen kova pula, minkä vuoksi hän kannustaakin viljanviljelijöitä siirtymään luomutuotantoon.
”Luomuviljan hinta on tänä kesänä käynyt ennätyskorkealla. Viljelijät saavat nyt viljatonnistaan satojen eurojen luomulisän”, sanoo Kumlin.
Kävin läpi tämän raportin:
Selvitysmies esittää: Vahva panostus elintarvikkeiden vientiin parantaa koko suomalaisen ruokaketjun kannattavuutta (http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/selvitysmies-esittaa-vahva-panostus-elintarvikkeiden-vientiin-parantaa-koko-suomalaisen-ruokaketjun-kannattavuutta)
Luomu mainittiin siinä ohimennen parisen kertaa. Mutta mitään erityistä merkitystä ei sille elintarvikeviennissä annettu. Varsinkaan ei sellaista, minkä poliitikot sille usein antavat.
Edelleen on Kumlinin mukaan näin (tämän uutisen mukaan (http://proluomu.fi/luomuvilja-kasvatetaan-vankalla-ammattitaidolla/\)):
QuoteViime vuosina luomutuotteiden globaali kysyntä ollut ripeässä kasvussa. Helsingin Myllyn toimitusjohtaja Niklas Kumlin toteaa, että tämä on näkynyt myös heillä luomuviennin kasvuna vuodesta toiseen. Kysyntää löytyy monille erilaisille luomuviljatuotteille, ja erityisesti gluteenittomille.
" Pari vuotta sitten investoimme Vaasassa uuteen kauramyllyyn, jonka puhdaskauralinjalla valmistetaan myös luomukauratuotteita, Kumlin kertoo.
Hänen mukaansa suomalaisen luomukauran valtteja maailmalla ovat hyvä laatu ja prosessoitavuus. Kansainväliset ostajat arvostavat pulleaa jyvää, kullankeltaista väriä sekä sopivaa hehtolitrapainoa ja kosteuspitoisuutta.
" Suomessa on luontaisesti hyvät kasvuolosuhteet näiden ominaisuuksien muodostumiselle: lyhyt mutta intensiivinen kasvukausi, joka tekee kaurasta ravinnetiheää. Lisäksi meillä osaamista ja pitkät perinteet kauran lajikejalostuksessa ja viljelytekniikassa, Kumlin tiivistää.
Tässä luomun vientiasiassa (erityisesti luomukauran) on kyllä tottunut siihen, että ei enää hämmästy, jos Kumlin edelleen (syksyllä, ensi vuonna?) kertoo hyvistä näkymistä - mutta vieläkään asia ei juuri näy tilastoissa. Sen enempää vientitilastoissa kuin luomukauran tuotantotilastoissaaan. Ainakn tuosta jälkimmäisestä saanemme uutta tietoa jo marraskuussa (satotilastoennakot).
Tuolla toisessa triidissä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=162.msg10478#msg10478) löydetyssä MT-artikkelissa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/mit%C3%A4%C3%A4n-viljaa-ei-kannata-kylv%C3%A4%C3%A4-jos-tavoitteena-on-kolmen-tonnin-hehtaarisato-1.178394) on tällainen teksti ...
QuoteLuomukauran kysyntä kasvaa. Pekkala sanoo, että luomutilalle kaura on paras valinta.
Arrajoki kertoo, että Fazerin täytyy tuoda luomuviljoja, koska Suomesta niitä ei saa tarpeeksi.
... jonka tulkitsen niin, että myös luomukauraa yhä tuodaan, teollisuuden raaka-aineeksi. Tai ainakin tuotiin 10.02.2017, tuon uutisen julkaisuaikaan. VYR varmaan julkaisee vastaavan selvityksen asiasta kuin edellisinä vuosinakin, vielä en sellaista löytänyt.
Kuten siinä triidissä tuli esille, tilastoja luomusadoista ja -viljelyalastakin saadaan nyt odottaa, vaikka viljanviljelystä yhteensä onkin tuoreita tietoja ja arvioita saatavilla. Kun juuri luomukauraan kohdistuu tämä aikamoinen "hype" (ks. edellä), juuri siitä kovasti kaipaisi nyt tietoja.
Nyt se tieto tuli (Pro Luomu):
Hyvä menekki ja parempi kannattavuus kasvattavat luomukauran viljelyä (http://proluomu.fi/hyva-menekki-ja-parempi-kannattavuus-kasvattavat-luomukauran-viljelya/)
QuoteElintarviketurvallisuusvirasto Eviran ennakkotietojen mukaan luomukaura-ala yltää tänä vuonna uuteen ennätykseen. Luomukauran viljelty peltoala on arvion mukaan 32 500 hehtaaria. Luomukauran peltoala on kasvanut viime vuodesta 13 % ja vuodesta 2010 lähes kaksinkertaistunut. Luomukaura innostaa viljelijöitä hyvän menekin ja paremman kannattavuuden takia.
Eli olennaisesti mitään muutosta ei asiassa ole tapahtunut.Tämäkin lienee aika ennallaan:
QuoteLuomukaurasta noin puolet päätyy elintarvikkeisiin ja noin 40 % käytetään karjan rehuksi.
Eli laatu ei ole parantunut. Tuo osuus ei siis ainakaan päädy vientiin.
Luomusatotilastoja, ennusteitakaan, ei siis ole tullut, eikä luultavasti heti tulekaan. Muta pinta-alasta uskaltaa arvioida, että luomukauran osuus jäänee yhä noin 5 prosenttiiin, siinä 50 miljoonaan kiloon noin miljardin kilon kokonaiskaurasadosta. Niinpä noista tiedoista voidaan jo nähdä, että visiot
luomukaurasta viennin veturina ovat taas kärsimässä mahalaskun. Vaikka se pylväs kaaviossa näyttäisi vaikuttavaltakin. Vaikka uutinen yrittää saada tuon kuulostamaan menestykseltä.
Koska luomukaura on niin keskeisessä osassa luomuviennissä, emme tule siitä kuulemaan mitään uusia lukuja tänäkään vuonna. Se on edelleen arvoltaan se noin 10 miljoonaa euroa.
Muutama vuosi sitten (2013) YLE julkaisi tällaisen:
Luomuruis, suomalaisviljelijän seuraava menestystarina? (https://yle.fi/uutiset/3-6754924)
Ruis ei siis ole vientituote vaan päinvastoin sitä tuodaan. Ilmeisesti luomuruistakin.
Nyt samojen pinta-alan ennakkoarvioiden mukaan kuin edellä luomurukiin viljelyala olisi vuodesta 2016 vähentynyt. Ja reippaasti, peräti 29%. Vaikka silloin 2013 uskottiin näin:
QuoteVarsinkin luomurukiin kysyntä kasvaa koko ajan. Tämän uskotaan lisäävän rukiin viljelyä lähivuosina.
Tuosta vuodesta viljelyala hetken kasvoikin, mutta ei kasva enää vaan palasi silloisiin lukemiin. Luomurukiin viljelyala on nyt vain noin 1/10 luomukauran viljelyalasta.
Tietysti tässä on perustilanne, luomusatotilastosta 2016:
QuoteYli puolet viljasadosta oli kauraa, 48 miljoonaa kiloa eli kasvua 6 % vuodesta 2015.
Vehnää, ohraa ja ruista korjattiin lähes yhtä paljon eli noin 8 miljoonaa kiloa kutakin viljaa. Kaikkien sato pieneni vuodesta 2015 - vehnä yli kolmanneksen.
Luomurukiin osuus koko maan ruistuotannosta on 9 %, kun muilla viljoilla osuus on 0,5 - 4,6%.
Eli niin viennissä kuin omassa kulutuksessa vain luomukauralla näyttäisi olevan jotain merkitystä. Jos siis silläkään. Jos oletamme tuotannonkin kasvavan samalla prosentilla kuin pinta-alan, se olisi edelleen vain 54 miljoonaa kiloa. Josta vientilaatuista olisi edelleen vain osa.
Pelkästään erillinen luomutuki 160 euroa hehtaaria kohti olisi luomukaura-alalle n. 5 miljoonaa euroa. Plus tuki välivuosien alalle, muutama miljoona lisää. Sen päälle tulee tietysti vielä perustuki, joka on
isompi. Plus tietysti ne muut kustannukset, joita tuohon päälle tulevat tuon kauran saattamisesta vientikuntoon. Eli melkoisen paljon maksamme etuoikeudesta ja vaivaa näemme sen eteen, että saksalaiset saisivat luomumysliinsä suomalaista luomukauraa. Tai ainakin Suomen kautta käynyttä.
Sampsa Heinonen tyytyy tähän analyysiin ...
QuoteLuomukaura innostaa viljelijöitä hyvän menekin ja paremman kannattavuuden takia.
-Kauran kasvun takana on raaka-aineesta tuottajille maksettava hyvä hinta, jota nostaa luomukauran kysyntä ulkomailla. Myös kauran käyttö rehuna on lisääntynyt, kertoo ylitarkastaja Sampsa Heinonen Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta.
... eikä laske asiassa sen pidemmälle.
Vaikka jo noilla luvuilla voi kysyä, "innostaako" asia todella, jos siinä 5% osuudessa kuitenkin pysytään. Tietysti asiassa voi vedota siirtymäkauden jäykkyyteen. Mutta olihan sitä jo valmiiksi luomuhyväksyttyä alaa? Mutta edelleen tämä jäi tosiasiaksi:
QuoteNurmen osuus luomupeltoalasta on lähes kaksi kolmasosaa.
Sen määrä kasvoi muuten kaura-alaa enemmän eli 19%. Tuota rajumpaa nousua ei Pro Luomu uutisessaan enempää selittele eikä tee siitä numeroa. Nurmella ei, ainakaan itsessään, ei liene vientinäkymiä?
Hesarin pääkirjoitus on näkevinään luomussa eurooppalaisen trendin ...
Suomella on kiire luomutrendiin (http://www.hs.fi/paivanlehti/12082017/art-2000005322788.html)
... ja vaikka myöntää, että luomuruoassa on hiukan tai vähän enemmänkin hämäyksen ja huijauksen makua ...
QuoteLUOMUN terveyshyötyjä suhteessa muihin elintarvikkeisiin ei olekaan yksiselitteisesti todistettu. Trendeihin liittyy kuitenkin aina muitakin arvoja kuin tekninen terveysvaikutus. Ihmiset ostavat itselleen mielikuvia, konsepteja ja ajatuksia. Tämä pätee ruokaan siinä missä muihinkin tuotteisiin.
(Tuossa suhteessa se on linjassa samassa lehdessä, paperilehdessä vieläpä
samalla paikalla julkaistun Jukka Ruukin kolumnin (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005060663.html) kanssa)
... niin siinä olisi nyt keskeinen ruokaviennin lisäämismahdollisuus ja sitä kannattaisi nyt häikäilemättä käyttää:
QuoteSuomessakin on jo paljon tuottajia, jotka kehittävät aktiivisesti uutta. Luomupeltoala kasvaa meilläkin lähes 10 prosenttia vuodessa. Silti Suomeen mahtuisi vielä lisää alan brändejä, joilla olisi menekkiä myös vientimarkkinoilla.
Kuitenkin se viimeinen tieto Suomen luomuviennistä on se surkea 10 miljoonaa euroa*). Eikä Hongkongiin kaupaksi saatu luomubroileri tuota kuvaa paljon muuta. Ei tässä luomuviennissä ole yrittämistä puuttunut, kuten edellä on kerrottu. Ei se ole okein tai voi sanoa juuri mitenkään onnistunut, mutta nyt onnistuisi, uskoo HS.
QuoteSuomalaisuus säilyy vahvana ruokavalttina Suomessa, mutta muualla kilpailemiseen se tuskin riittää. Kotimaiset luomutuotteiden kehittäjät ansaitsisivatkin kaiken brändäys- ja konseptiavun tuotteidensa markkinoille saamiseen ja kilpailussa pärjäämiseen. Ei siksi, että muu ruoka olisi vähempiarvoista, vaan siksi, että näillä tuotteilla on nyt kuluttajien joukossa etsikkoaika.
Siitä kannattaisi ottaa maana kaikki hyöty irti.
Eli nyt kaikki yhdessä vielä osallistumaan tuohon "brändäykseen", eli ulkomaisten kuluttajien hämäämiseen? HS ei ota huomioon, että luomuruoan kohdalla se merkitsee väistämättä kaiken muun ruoan saattamista huonoon valoon - myös muun suomalaisen ruoan. Se on leimattava, ellei nyt ihan kelvottomaksi, niin ainakin "vähempiarvoiseksi".
Kuten tavallista, mallia etsitään Ruotsista:
QuoteTämän ruotsalaiset ovat oivaltaneet ripeästi. Ruotsi on jo pystynyt tuottamaan luomubrändejä, joilla on vientivoimaa maan rajojen ulkopuolellakin. Yksi esimerkki on Suomessa laajasti myyty Go Green -tuoteperhe, joka on osa suurta ruotsalaisviljelijöiden Landmännen-ryhmää. Ruotsissa luomun peltoala on jo 16 prosenttia, kun se Suomessa on noin 9 prosenttia.
Mutta minkälainen menestystarina tuo Go Green todellisuudessa on? Varmasti se saa tuotteitaan Suomessa myydyksi, mutta saako muualla? Kun edellä on jo kuvattu faktuaalista tilannetta, jossa itse Ruotsissa myydyt luomutuotteet tuodaan pääosin muualta? (Tähän astihan olemme analyyseissämme päätyneet siihen, että Pohjoismaista ainoastaan Tanska on luomun viennistä jossain määrin hyötynyt. Mutta sekään luultavasti ei enempää kuin tavanomaisen ruoan viennistään.)
Jos tuon firman tilanteesta ei tietoja löydykään, varmaan löytyy Ruotsin luomuviennin koko määrästä. Onko siinä tosiasia tapahtunut mitään olennaista muutosta?
________________
*) vertailuksi, vaikka tässä (http://www.suomenmaa.fi/uutiset/possua-aasian-poytiin--suomen-tavoitteena-on-kaksinkertaistaa-elintarvikevienti-6.3.232432.ccef846d2b) on iso "pilkkuvirhe", po. "miljoonaa" (tai desimaalipilkku oikealla kohdallaan), niin tuon korjauksen jälkeen (vaikka lainaankin alkuperäisenä):
QuoteTaustalla on se tosiasia, että elintarvikkeiden tuonti Suomeen on viimeisten tilastojen mukaan 4 444 miljardia euroa, mutta vienti vain 1 459 miljardia euroa.
Josta viennistä sen n. 10 miljoonan luomuviennin jälkeen siis loput noin 1 449 miljoonaa on tavanomaisen ruoan vientiä. Tuosta tasosta Hesarinkin visio siis
lähtee toteutumaan -
jos lähtee.
KRAV eli suurin piirtein Ruotsin Luomuliitto (jota ei siis voi epäillä vähättelevästä puolueellisuudesta asiassa, uskoisin?) antaa tässä raportissaaan (http://www.krav.se/sites/default/files/krav_marknadsrapport_2016_webb.pdf) (pdf) vuodelta 2016 tämän tiedon:
QuoteDet saknas tillförlitlig statistik om exporten av ekologiska eller KRAV-märkta produkter från Sverige. De kartläggningar som hittills gjorts har varit mer av överskådlig karaktär, med olika avgränsningar och definitioner.
KRAV kuitenkin yrittää arvioida luomuviennin osuutta Ruotsin koko elintavikeviennistä ja päätyy arvioon:
2%.Se on toki isompi kuin Suomen alle 1%, mutta ei kyllä oikeuta tuohon HS:n kuvaukseen asioiden laidasta. Tai luomun viennin menestymahdollisuuksista. Toistaen sieltä vielä tämän luvun: "Ruotsissa luomun peltoala on jo 16 prosenttia [...]".
Yhteistä muuten tuolle Hesarin kirjoitukselle, tälle kansanedustajan blogikirjoitukselle (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=531.msg10559#msg10559) ja Suomen metsien luomusertifiointihankkeelle on se asenne, että ulkomaista kuluttajaa sopii ihan vapaasti huijata.
Quote from: Heikki Jokipii on 12.08.17 - klo:15:41
KRAV eli suurin piirtein Ruotsin Luomuliitto (jota ei siis voi epäillä vähättelevästä puolueellisuudesta asiassa, uskoisin?) antaa tässä raportissaaan (http://www.krav.se/sites/default/files/krav_marknadsrapport_2016_webb.pdf) (pdf) vuodelta 2016 tämän tiedon:
QuoteDet saknas tillförlitlig statistik om exporten av ekologiska eller KRAV-märkta produkter från Sverige. De kartläggningar som hittills gjorts har varit mer av överskådlig karaktär, med olika avgränsningar och definitioner.
KRAV kuitenkin yrittää arvioida luomuviennin osuutta Ruotsin koko elintavikeviennistä ja päätyy arvioon: 2%.
Tuossa raportissa kerrotaan kuitenkin, että luomuviennin arvo olisi 1 % Ruotsin koko elintarvikeviennistä ja esitetyt luvutkin tukevat tuota (Ruotsin kokonaiselintarvikevienti 67 miljardia kruunua ja luomuvienti 700 miljoonaa kruunua. Neljän desimaalin tarkkudella tuosta tulee luomun osuudeksi 1.0448 %):
Sivun 3 kuvatekstissä annetaan luomuviennin arvoksi 1 % ja kerrotaan myös, että " 45 % av den KRAV-märkta maten är svensk" (eli luomuruoasta on 55 % tuontiluomua).
Sivun 57 laatikossa:
Svensk livsmedelsexport omsätter
67 miljarder kronor och växer.
• Svensk ekologisk livsmedelsex-
port är värd 700 miljoner kronor
vilket
utgör en procent av livs-
medelsexporten.Sivu 57 tekstissä:
Den svenska exporten av ekologiska
livsmedel uppgår till 700 miljoner kronor,
enligt en kartläggning av konsultbolaget
Macklean " en mycket liten del av både
Sveriges totala livsmedelsexport (67 miljar-
der kronor) och världsmarknaden för eko-
logiska livsmedel (500 miljarder kronor).
Joissakin kuvioteksteissä esitetään luku 3 % (jonka perusteiksi ei esitetä muita lukuja). Mistä löysit luvun 2% tuosta linkkaamastasi raportista?
Ekowebin raportista luku 2 % löytyy sivulta 28:
https://www.lrf.se/globalassets/dokument/mitt-lrf/nyheter/2017/marknadsrapport-2017-red.pdf
Tuossa annetaan luomuviennin vuoden 2016 arvoksi 958 milj. kruunua. Luvun 2 % kantalukua ei kerrota ja vaikuttaa siltä, että lukuarvo 2% on siinä saatu luomumatematiikalla pyöristämällä.
Nimittäin Ruotsin Jordbruksverketin taulukossa "Tabell 1. Sveriges export av
jordbruksvaror och livsmedel 2016 jämfört med 2015"
https://www.jordbruksverket.se/download/18.10af965e15ad6f0c1be57ac7/1489745189209/P%C3%A5+tal+om+jordbruk+och+fiske+Handelsutveckling+2016.pdf
sivulla 2 kerrotaan koko viennin arvoksi 82787 miljoonaa kruunua.
Tuosta saataisiin Ruotsin luomuviennin osuudeksi 1,2%.
Laskutoimitus: 958/82787*100 = 1.1572 %
Quote from: Jarrumies on 13.08.17 - klo:19:18
Joissakin kuvioteksteissä esitetään luku 3 % (jonka perusteiksi ei esitetä muita lukuja). Mistä löysit luvun 2% tuosta linkkaamastasi raportista?
Ekowebin raportista luku 2 % löytyy sivulta 28:
https://www.lrf.se/globalassets/dokument/mitt-lrf/nyheter/2017/marknadsrapport-2017-red.pdf
Tuossa annetaan luomuviennin vuoden 2016 arvoksi 958 milj. kruunua. Luvun 2 % kantalukua ei kerrota ja vaikuttaa siltä, että lukuarvo 2% on siinä saatu luomumatematiikalla pyöristämällä.
Vilkuilin noita molempia raportteja. Niin siinä taisi käydä, että käsitin ne (virheellisesti) identtisiksi, ja nappasinkin tuon 2% arvion Ekowebin raportista, kun halusin jonkun luvun. Kiitos korjauksesta.
Käytämme siis nyt arviota 1% tai korkeintaan 1,2%. Mutta pääpointti säilyy: Ruotsikaan ei erityisesti tienaa luomuviennillä. Vaikka rahamääräisesti se on Suomea suurempaa, niiin on myös muu ruokavienti, siitä eli tavanomaisesta sekin maa saa valtaosan ruokaviennin tuloistaan. Eli lähes kaikki. Luomuviennnillä ei ole alkuunkaan edes sitä osuutta, minkä sillä olettaisi luomuviljelyalan osuuden pohjalta olevan, Ruotsissakaan.
Luomutuonnista Ruotsissa. Suomessa käynyt esitelmöitsijä kertoi (http://proluomu.fi/tanska-ja-ruotsi-syovat-runsaasti-luomua/) viime syksynä Pro Luomun uutisen mukaan näin:
QuoteRuotsissa luomun suosion raju kasvu on saanut aikaan sen, että kotimainen tuotanto ei riitä kattamaan kysyntää. Ruotsalaisille myytävästä luomusta 60 % on tuontia.
Mutta aika karkeita arvioita nuo luvut taitavat olla Ruotsissakin, KRAV:in raportissakin (s. 54) kotimaisen luomun osuutta eri tuoteryhmissä kuvattiin leveillä lukuhaarukoilla, jossain jopa vain sanallisesti ("låg").
PS. Tuo HS:n kolumni on kerännyt netissä (http://www.hs.fi/paivanlehti/12082017/art-2000005322788.html) joukon kommentteja, joista valtaosa näyttää olevan kriittisiä. Onhan siellä minunkin.
Tuo Go Green
ei edes ole luomubrändi!! Vaikka HS näin kertoi:
QuoteRuotsi on jo pystynyt tuottamaan luomubrändejä, joilla on vientivoimaa maan rajojen ulkopuolellakin. Yksi esimerkki on Suomessa laajasti myyty Go Green -tuoteperhe, joka on osa suurta ruotsalaisviljelijöiden Landmännen-ryhmää. Ruotsissa luomun peltoala on jo 16 prosenttia, kun se Suomessa on noin 9 prosenttia.
(lihav. HJ)
Tästä blogista ....
http://nouw.com/byslummi/gogreen-tuotteet-30082489
... joka reilusti kertoo olevansa kaupallisessa yhteistyössä tuon firman kanssa, voimme suomeksi lukea kuvauksen sen sortimentista: (ja muusta liikkeen markkinointipolitiikasta):
QuoteMonelle saattaa aluksi olla hankalaa lähteä kokeilemaan vihreämpää ruuanlaittoa, mutta näillä GoGreenin tuotteilla pääset helposti alkuun ja voit inspiroitua kokeilemaan jotain hieman vaikeampaakin annosta.
Jotkut GoGreenin tuotteistahan ovat luomutuotteita, vaikkei kaikki tuotteet olekaan luomua ovat ne silti suunta kohti vihreämpää jalanjälkeä & vihreämpää ruokavaliota.
GoGreen ei ole tarkoitettukaan pelkästään kasvissyöjille tai vegaaneille vaan kaikille meille, ja GoGreen pyrkiikin tekemään kasvisruuan tekemisestä kaikille helpompaa sekä maukkaampaa.
Kun kokeeksi hain Foodie-järjestelmästä hakusanoilla "go green", sain tulokseksi 8 tuotetta erilaisia papuja - joista
yksikään ei ollut luomutuote. Eikä muuten yksikään viljelty Ruotsissa.
Eikä tämä firma omilla sivuilaankaan ilmoita keskittyvänsä luomutuotteisiin. Niitä löytyy, muuta myös muuta.
Firman liikevaihdosta ym. en löytänyt tietoja, mutta ne tiedot ovat näin ollen jopa epärelevantteja. Eikun löysin, mutta tästä selviää, että kyseessä on monialayritys, jossa elintarvikemyynti on näistä aloista vain yksi, ja ihan varmasti luomutuotteet siitä vain pieni ja uusi osa:
http://www.gogreen.se/artiklar/om-oss/
QuotePå senare tid har vi utökat vårt sortiment med ekologiska ärtor, majs och krossade tomater.
(lihav. HJ)
Tästä Pro Luomun uutisesta voi keskustella muultakin kantilta, mutta tämä (jälkimmäinen lainaus) ei voi pitää paikkansa:
Luomu kulkee kohti valtavirtaa Yhdysvalloissa (http://proluomu.fi/luomu-kulkee-kohti-valtavirtaa-yhdysvalloissa/)
QuoteKymmenessä vuodessa luomuelintarvikkeiden myynti on kaksinkertaistunut, ja viime vuonna se nousi 43 miljardiin dollariin. Luomun osuus jenkkien ruokamarkkinoista on nyt yli 5 %, mutta maan luomuala näkee siinä yhä runsaasti kasvupotentiaalia.
QuoteMonique Marezin mukaan kotimainen tuotanto on ainakin toistaiseksi riittänyt melko hyvin kattamaan Yhdysvaltojen kasvavan luomukysynnän. Luomutuotannossa oli vuonna 2015 noin 2,3 miljoonaa peltohehtaaria, mikä on alle prosentti maan koko peltopinta-alasta.
Eikä se kyllä muualta saamiemme tietojen mukaan pidäkään. Myös tämä Marez näyttää muuttaneen mielipidettään, juurihan hän tämän toisen Pro Luomun uutisen (http://proluomu.fi/luomuelintarvikepaiva-avaa-kasvubisneksen-nakymia/) mukaan lausui:
QuoteLuomuelintarvikepäivän esitelmät käsittelevät luomubisnestä kotimaassa ja maailmalla. Globaalia näkökulmaa kasvaville markkinoille avaa johtaja Monique Marez Organic Trade Associationista (USA). Yhdysvalloissa luomulla on 4-5 %:n osuus elintarvikemarkkinoista, eikä kotimainen tuotanto riitä vastaamaan kysyntään.
Hesarin viljasadosta kertovassa uutisessa tänään ...
"Jopa miljardi kiloa viljaa uhkaa jäädä korjaamatta " Kallistuuko ruoka? Pitääkö viljaa tuoda ulkomailta? Mikä pelastaisi sadon?" (maksumuuri!)
... oli tällainen lause:
QuoteTeolliseen tuotantoon on myös tuotu esimerkiksi luomukauraa, jota Suomessa ei tuoteta tarpeeksi.
Kerrottiinko tuossa, ettei näin tapahdu vieläkään? Vaikka siis luomukauralla on tuo leijonanosansa luomuviljan tuotannossa, vientilaatuista tavaraa ei vieläkään saada Suomessa aikaiseksi?
Tämä Suomenmaasa oleva viikon takainen tieto taitaa vahvistaa tuon edellisen (HS:ssa):
Kaurahurma leviää maailmalla " myllyt laajentavat ja viljelyalat kasvavat (http://www.suomenmaa.fi/uutiset/kaurahurma-leviaa-maailmalla-myllyt-laajentavat-ja-viljelyalat-kasvavat-6.3.284506.de7c43f6d9)
QuoteBUUMISTA huolimatta kauraa on Leppälän ja Kumlinin mukaan raaka-aineeksi hyvin saatavilla. Ainoastaan luomukaura on ajoittain ollut kortilla.
Samaa sanoo Schulman.
" Kaurakapasiteettia on rakennettu, se ei rajoita kasvua. Oma kysymyksensä on, miten isoja etukäteiskauppoja uskalletaan ulkomaille tehdä.
Vaikka luomukaurasta VYR:in markkinakatsauksen mukaan saa noin kolminkertaisen hinnan.
Mutta lopullisesti asia selviää vasta kun VYR tekee selvyksensä asiasta tämän vuoden osalta. Tai saamme jotain muuta kautta lukuja Suomen luomuviennistä tänä vuonna. Tietysti marraskuussa ilmestyvä luomusatotilastokin antaa osviittaa, mutta siinä ei näy sadon laatu.
Tässäkin Pro Luomun selvityksessä ja siitä tehdyissä johtopäätöksissä, että luomulla on kuulemma hyviä näkymiä ...
Elintarvikeyritykset luottavat luomun imuun (http://proluomu.fi/elintarvikeyritykset-luottavat-luomun-imuun/)
... perustellaan asiaa lopulta sen vientimahdolllsuuksilla:
QuoteSelvitys nostaa esiin myös Suomen erityisiä vahvuuksia luomun tuottajamaana. Puhdas tuotantoympäristö ja hyvä elintarviketurvallisuus tekevät suomalaisesta luomusta uskottavan vientituotteen. Kottila korostaa, että elintarvikesektorilla ei tulisi tarkastella luomua pelkästään kotimaan vähäisen kulutuksen näkökulmasta vaan tarttua kasvun mahdollisuuteen.
" Suomalaista luomua viedään jo nyt lukuisiin maihin ympäri maailmaa. Suomelle entuudestaan tutut vientimaat kuten Ruotsi ja Saksa ovat erinomaisia luomutuotteidenkin viennille. [...]
Joita vientimahdollisuuksia on täältä meidän tarkkailupisteestämme katsoen pidetty erinomaisina, luomuväen ja puolueidenkin silmissä, jo pitkään. Ehkä noin pari vuosikymmentä. Nykyhetken tuloksella: noin 10 miljoonaa ja alle 1% osuus elintarvikeviennistä.
Venäjän viennin toiveista on nähtävästi täysin nyttemmin luovuttu. Vaan nyt tähyillään taas noille markkinoille, jotka silloin jo todettiin lähes toivottoman kilpailluiksi. Millähän Kottila olettaa Suomen niillä kilpailevan vaikka mainitsemansa Tanskan kanssa? Luomusertifioiduilla luonnonmarjoilla?
***
Kummasti kuitenkin on aina näin ...
QuoteElintarvikeyritykset arvioivat, että suurin hidaste luomumarkkinan kasvulle Suomessa on pula luomuraaka-aineista.
" Kun luomutuotteiden volyymia halutaan kasvattaa, monista raaka-aineista kuten kasviksista, lihasta, kaurasta ja marjoista on pulaa, sanoo Kottila.
... vaikka luomuala on ylittänyt 10 prosenttia. Ja kotimaan myynti ja toteutunut vienti on vain se mikä on. Ja osa luomuraaka-aineista joutuu yhä myyntiin sekoitettuna tavanomaisiin tuotteisiin. Ja ilmeisesti yli puolet myydystä luomusta on tuontitavaraa?
No, ehkäpä asiaan saadaan ensi vuonna vähän selvyyttä:
QuoteSuomen kansallisen luomuohjelman tavoitteita tarkastellaan ensi vuonna. Selvitys nostaisi ohjelman keskeiseksi tavoitteeksi luomuraaka-aineiden saannin varmistamisen. Tarpeen ovat myös analyysit luomutuotannon rakenteesta ja eri toimenpiteiden vaikutuksista markkinoille tulevan luomun määrään.
***
Kuten tavallista, tuo Pro Luomun tiedote on julkaistu lähes sellaisenaan ja kritiikittä useissa lehdissä, mm. Talouselämässä.
Tuo tutkimus perustui siis liikeyritysten haastatteluihin. Hiukan oudolta tuntuu, ettei otokseen ollut tullut yhtään yritystä, jossa olisi oltu asian suhteen epäileväisiä. Edes tuon luomuviennin suhteen, tähänastisista surkeista tuloksista huolimatta.*)
Vaikka tuo tietysti selittyy sillä, että kaikki haastatellut yritykset olivat luomutuotteiden valmistajia, joten täytyihän niiden jo valmiiksi jotenkin uskoa asiaansa.
Mutta siten tuosta tutkimuksesta on mahdotonta tehdä uutisen otsikon johtopäätöstä. Kaikki "elintarvikeyritykset" eivät usko noin.**) Eikä tutkimuksen tarkoituskaan ollut sitä selvittää, vaan:
QuoteTämän selvityksen tavoite oli tuottaa uutta tietoa val-
mistajien näkemyksistä luomun kehittymisestä, heidän
kokemistaan esteistä tai hidasteista luomutuotteiden
valmistuksen aloittamisessa tai lisäämisessä sekä tuot-
taa ehdotuksia näiden esteiden poistamiseksi.
Mutta ko. uutisen toisinnot, kuten tässä Aamuset (http://www.aamuset.fi/uutiset/3674164/Luomun+kasvuun+uskotaan), sitten (toivotusti?) kertovat sen juuri näin (lihav. HJ):
QuoteElintarvikkeita jalostavat yritykset uskovat luomun kasvuun, kertoo tuore selvitys. Luomulle luovat imua vastuullisuuden vahvistuminen, sertifioitu laatujärjestelmä ja luomun vetovoima vientimarkkinoilla. Kasvun haasteista keskeisin on luomuraaka-aineiden saatavuus.
Yrityksissä on tunnistettu luomun kysynnän käänne niin Suomessa kuin maailmalla. Myös kuluttajien kiinnostus hyvinvointiin ja vastuullisuuteen on pantu merkille. Luomu nähdään mahdollisuutena erilaistaa tuotteita.
______
*) tuo arvio 10 miljoonaa on saatu julkaisusta Luomu Suomessa 2015, sivu 16. Julkaisussa Luomu Suomessa 2016 ei vastaavassa kohdassa annettu
mitään lukuarviota. Eikä myöskään tuossa uusimmassa Pro Luomun raportissa. Uskallan olettaa, ettei vienti ollut ainakaan kasvanut! Koko elintarvikeviennin arvo tammi-joulukuussa 2015 oli ulkomaankauppatilastojen mukaan 1 327,9 miljoonaa euroa. Luomuviennin osuus siis alle 0,8%. Siinä siis "luomun vetovoima vientimarkkinoilla".
**) otsikko "Luomuyritykset uskovat luomun imuun" olisi ollut taas aika triviaali tai vaisu, vähän samantapainen kuin vaikkapa otsikko "Vatikaanin asukkaat luottavat paaviin".
Päätin noista ko. uutisen toisinnoista kommentoida kristillisdemokraattien Kd-lehteen. Ellei muusta syystä niin siitä, että siellä oli ainoastaan mahdolista kommentoida. Ei sielläkään kyllä suoraan tähän uutiseen ...
Elintarvikeyritykset luottavat luomun imuun (http://www.kdlehti.fi/2017/10/02/elintarvikeyritykset-luottavat-luomun-imuun/)
... mutta toista kautta. Tässä kommenttini:
***
Julkaisitte uutisenanne Pro Luomun tiedotteen lähes sellaisenaan otsikolla "Elintarvikeyritykset luottavat luomun imuun". Nyt tuossa mainitussa tutkimuksessa mileipiteitä ei kuitenkaan oltu kysytty elintarvikeyrityksiltä yleensä vaan nimenomaaan luomuelintarvikkeita tuottavilta yrityksiltä. Kun ne jo olivat asiaan ryhtyneet, tulos on hyvin yllätyksetön. Vähän samantapainen kuin vaikkapa otsikko "Vatikaanin asukkaat luottavat paaviin".
Tässä tiedotteessa oli kyse eräänlaisesta "vedätyksestä", joka kohdistui tällä kertaa luultavasti poliittisiin päättäjiin. Tanskan malliin vedoten haettiin asiaan lisää tukea eli lue: lisää rahaa.
Näkymissä vedottiin ennenkaikkea vientimahdolisuuksiin. Muttta mitkä ovat realistisesti faktat siinä?
Pro Luomun oma arvio luomuviennistä on 10 miljoonaa, joka on saatu julkaisusta Luomu Suomessa 2015, sivu 16. Julkaisussa Luomu Suomessa 2016 ei vastaavassa kohdassa annettu mitään lukuarviota. Eikä myöskään tuossa uusimmassa Pro Luomun raportissa. Uskallan olettaa, ettei vienti ollut ainakaan kasvanut! Koko elintarvikeviennin arvo tammi-joulukuussa 2015 oli ulkomaankauppatilastojen mukaan 1 327,9 miljoonaa euroa. Luomuviennin osuus siis alle 0,8%. Siinä siis "luomun vetovoima vientimarkkinoilla".
Tanska pärjää siinä - kuten muutenkin elintarvikkeiden viennistä, Sielläkin luomun viennin osuus on noin prosentin luokkkaa kokonaisuudesta. Mitä mahdolisuuksia meillä on kilpailla Tanskan kanssa? Edes tässä enemmän tai vähemmän mielikuvaruoan markkkinoinissa?
Olemme ihmetelleet outoa konsensusta luomun suhteen puolueiden parissa. Tuon uutisen mukisematon julkaiseminen valitettavasti näyttää viittaavan siihen, etteivät kristillisdemokraatitkaan siitä uskalla poiketa. Vaikka luomuviljelystä ei ole mitään hyötyä Suomelle. Eikä varsinkaan maailman köyhille nälkäisille, jota asiaa ja ongelmaa puolueenne on muutoin pitänyt kiitettävästi esillä.
(HJ ja nettisoitekin. Klo 1530 sieltä "Viesti lähetettiin onnistuneesti. Kiitos!")
PS. 22.10.17: Tuo myös ilmestyi (vähän lyhennettynä, jotta mahtui merkkirajaan) lehdessä 20.10.17. Kiitos sinne.
Tällaisen sivulauseen voi näköjään ihan "rankaisematta" kirjoittaa minne tahansa (http://luomu.fi/tapahtuma/luomutuotanto-ja-tulevaisuuden-kestava-ruokajarjestelma/):
Quote[...] ja ruoan viennissä puhtaan ruoan ja siten myös luomun merkitys korostuu.
(lihav. HJ)
Vaikka tuosta (lihavoiduista) ei ole mitään näyttöä. Puhtaudesta on tavallaan kyse: tuo on puhdas vale.
Quote from: Heikki Jokipii on 04.08.17 - klo:13:03
Luomusatotilastoja, ennusteitakaan, ei siis ole tullut, eikä luultavasti heti tulekaan. Muta pinta-alasta uskaltaa arvioida, että luomukauran osuus jäänee yhä noin 5 prosenttiiin, siinä 50 miljoonaan kiloon noin miljardin kilon kokonaiskaurasadosta. Niinpä noista tiedoista voidaan jo nähdä, että visiot luomukaurasta viennin veturina ovat taas kärsimässä mahalaskun. Vaikka se pylväs kaaviossa näyttäisi vaikuttavaltakin. Vaikka uutinen yrittää saada tuon kuulostamaan menestykseltä.
Koska luomukaura on niin keskeisessä osassa luomuviennissä, emme tule siitä kuulemaan mitään uusia lukuja tänäkään vuonna. Se on edelleen arvoltaan se noin 10 miljoonaa euroa.
Tässä ei puhuta erikseen luomukaurasta ...
Puinteja runnotaan väkisin eteenpäin - kuudesosa vielä pellossa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.209957)
QuotePuimatta olisi silloin ehkä 600 miljoonaa kiloa, eniten kauraa, mutta myös ohraa ja vehnää kumpaakin 160"180 miljoonaa kiloa.
Jos puinnit eivät enää suju, kauraa riittää ainakin kilomääräisesti kotimaan tarpeisiin, mutta ei juurikaan vientiin. [...]
... mutta pelkäänpa/aavistanpa, että se koskee myös sitä. Jos vielä tämäkin koskee ...
QuoteLaatuasiat voivat muuttaa tilannetta vielä heikommaksi. Vyrrin yhteyshenkilöt kertoivat jo tähkäidännästä, mustuneista jyvistä ja nopeasti kohoavista don-arvoista sekä heikoista vehnien sakoluvuista.
... niin tuo luomukauran vienti voi kokea tuon mahalaskun. Ja koska kaura on niin keskeisessä osassa Suomen luomuviennissä, niin myös koko luomuvientikin. Joka voi tuosta aiemmasta 10 miljoonasta jopa laskea.
Jos nyt tämän verran minulle sallitaan mennä asioiden edelle. ;)
Viljasadon laadusta on nyt ilmestynyt Eviran vuosittainen selvitys (https://www.evira.fi/kasvit/viljely-ja-tuotanto/viljan-laatu/viljasadon-laatuseuranta/). Myös luomusadon osalta.
Tuon pohjalta ei vielä pysty arvioimaan, paljonko sitä vientikelpoista luomukauraa tuli. Kun määristä ei vielä ole tietoja julkaistu. Mutta eiköhän joku asiantuntija kohta tuota arvioi?
Yritin nyt "urakalla", eri tavoin löytää tuoreempaa arviota tästä. Mutta kyllä se nyt niin näyttää olevan, että meillä on saatavissa vain tämä Pro Luomun arvio vuodelta 2015:
QuoteSuomesta viedään luomutuotteita arviolta kymmenellä
miljoonalla eurolla vuosittain.
Siis tilanteesta noin
2 vuotta sitten. Hukan harmillisesti tuo 10 miljoonan luku jäi KD-lehden tiivistyksessä jutustani pois. Mutta 0,8% osuustieto tuli mukaan. Kuten myös huomio, että Luomu Suomessa 2016 -koosteessa ei mitään lukua ollut.
Edelleenkin ihmettelen, ettei tuollaista tuoreempaa lukua ole. Jos luomuviennin hyvistä näkymistä kuitenkin uskalletaan usein tai ainakin silloin tällöin kertoa? Viimeksi alle kuukausi sitten eli 30.9.17 Pro Luomu tiedotteessaan puhui "luomun vetovoimasta vientimarkkinoilla". Ja monella muulla tavoin väitti luomuviennillä olevan suuria tulevaisuuden toiveita.
Mutta eiköhän se ole kohta ihan pakko kertoa? Viimeistään sitten kun luomukauran 2017 sato, ja vientikelpoinen sato, kohta varmistuu? Ellei kerrota, kansanedustaja, kysy sitä!
Nappaan tästä uutisesta vain nämä tiedot:
https://studio.kauppalehti.fi/nordea-syketta-talouteen/yrittajan-pulssi-luomu-puree-mehubisneksessa
QuoteSuomessa viljellään 50 hehtaaria luomuomenaa. Se vastaa hieman yli 71 jalkapallokenttää, eli silmänkantamattomiin hedelmiä notkuvia puita. Jyri Kähösen ja yrityskumppaneiden tarpeisiin 50 hehtaaria ei kuitenkaan riitä.
" Käytimme ensimmäisen vuoden aikana kaiken luomuomenan, mitä Suomesta saimme. Sen jälkeen olemme suunnanneet katseemme Viroon ja Saksaan, joista raaka-ainetta löytyy lisää.
Luomu Suomessa 2016 -kooste puhui vielä 58 hehtaarista, mutta tuo voi olla pyöristyskysynys. Joka tapauksessa luomun kotimaisuusaste ei taida tuosta toimeliaisuudesta kovin paljon nousta.
Tähän asti "etiäiseni" on siis ollut aika oikea:
MT selvitti: Leipävehnästä tulossa pula " tuontia tarvitaan talvella (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.211508)
QuoteTavanomaista ruista ja suurimokauraa on saatavilla käyttöömme kotimaasta tämän satokauden osalta", sanoo viljanhankintapäällikkö Tero Hirvi Fazer Myllystä.
Mahdollista luomuviljan tuontia Fazer Mylly ei poissulje.
"Luomuviljaa ei ole ollut viime vuosina riittävästi toimijoiden tarpeisiin Suomessa, eikä ole tänäkään satokautena."
Kun tuohon toimijoiden käyttöön Suomessa lasketaan teollisuuden käyttö, josta sitten se luomuvilja eli suurelta osalta luomukaura, maailmalle pääosin lähtee, niin ..
Ei tuo välttämättä merkitse luomukauran viennin romahdusta - onhan se yleensä Eestistä tullut luomukaura ennenkin jatkanut matkaansa - mutta mitään spurttia ylöspäin ei siinä ole odotettavissa, luulen vahvasti.
Osmo Rauhala yrittää esittää asioiden olevan näin:
Vähän, mutta hyvää (http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/3720140/Osmo+Rauhala+++Vahan+mutta+hyvaa)
QuoteVarsinkin Suomessa tehomaatalous kuluttaa paljon energiaa, meillä saadaan Euroopan huonoin sato tonnilla keinolannoitetta. Teollisesti viljellyn ruuan päästöjalanjälkeä on täällä vaikea saada pieneksi, mutta meillä menestyvät puhtaat ja vähäpäästöiset luomutuotteet. Luomuviljelyssä saamme sidottua myös hyvin hiiltä maahan. Hiiltä pitäisi kierrättää, jotta ilmaston muutos pysähtyisi.
Suomen tuotanto-olosuhteet ja ruokamarkkinat kohtaavat kerrankin, ja meidän pitäisi keskittyä vahvuuksiimme. Bulkkiviljely ei tässä ilmastossa ole tehokasta ja siksi meidän ei esimerkiksi kannattaisi tukea kiistanalaisen rikkamyrkyn glyfosaatin käytön jatkamista sekä geenituotteiden hyväksymistä EU:ssa.
Mutta:
- luomusadot Suomessa ovat myös varmaankin Euroopan huonoimpia. Onko se hyvää, on kistanalaista, mutta paikkansa pitää, että vähän sitä saadaan
- ruokamarkkinatkaan eivät kohtaa: sitä ei saada erityisen hyvin kaupaksikaan
- siitäkin vähästä juuri luomussa viety tavara on pääosin juuri sitä "bulkkia"
Quote from: Heikki Jokipii on 30.10.17 - klo:04:56
Tähän asti "etiäiseni" on siis ollut aika oikea:
MT selvitti: Leipävehnästä tulossa pula " tuontia tarvitaan talvella (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.211508)
QuoteTavanomaista ruista ja suurimokauraa on saatavilla käyttöömme kotimaasta tämän satokauden osalta", sanoo viljanhankintapäällikkö Tero Hirvi Fazer Myllystä.
Mahdollista luomuviljan tuontia Fazer Mylly ei poissulje.
"Luomuviljaa ei ole ollut viime vuosina riittävästi toimijoiden tarpeisiin Suomessa, eikä ole tänäkään satokautena."
Kun tuohon toimijoiden käyttöön Suomessa lasketaan teollisuuden käyttö, josta sitten se luomuvilja eli suurelta osalta luomukaura, maailmalle pääosin lähtee, niin ..
Ei tuo välttämättä merkitse luomukauran viennin romahdusta - onhan se yleensä Eestistä tullut luomukaura ennenkin jatkanut matkaansa - mutta mitään spurttia ylöspäin ei siinä ole odotettavissa, luulen vahvasti.
Nyt kun luomusatotilaston ennakkotiedot ovat ilmestyneet ...
http://stat.luke.fi/luomusato-2017-ennakko_fi
... niin huomaan, ettei "etiäisiin" kannata luottaa. Huomaan sen kahdella tavalla. Luomukauran keskimääräinen hehtaarisato nousi. Ei toki lähellekään tavanomaisen kauran satoja (3700 kg), mutta kuitenkin 2 340 kiloon, viime vuoden alle 2000 kilon tasosta. Mutta aika yllättävästi sitten - edellä esitettyjen innostuspuheenvuorojen valossa - sen viljelyala oli kuitenkin hiukan
pienentynyt.
Lopputuloksena kuitenkin kokonaissato oli kasvanut viime vuodesta 13%, yhteensä 54,1 miljoonaan kiloon.
Mitä tuo merkitsee luomuviennille? Vieläkin on vaikea sanoa, koska oikein täsmällistä tietoa vientikelpoisen luomukauran osuudesta ei ole. Mutta siinä etiäisessäni, ettei luomuviennissä mitään rajua hyppäystä ylöspäin tapahdu, yhä pysyn.
Ei vieläkään ole selvää arviota vientkelpoisen luomukauran osuudesta, mutta jos tämä tässä laatuseurantauutisessa (https://www.evira.fi/kasvit/viljely-ja-tuotanto/viljan-laatu/viljasadon-laatuseuranta/) oleva tieto ....
QuoteDON-hometoksiinit heikentävät kaurasadon laatua, koska noin kolmannes tutkituista näytteistä ylittää pika-analyysillä mitattuna DON raja-arvon 1750 µg/kg, joka on elintarvikekauralle EU-lainsäädännössä asetettu raja-arvo.
... koskee myös luomukauraa, niin noin kolmannes siitä hyvästä sadosta on ainakin poissa pelistä, ei ole vietävissä. Eikä kotimarkkinoillakaan ihmisille syötettävissä. Mutta muitakin asioita siinä vientikelpoisuudessa katsotaan.
Miten muuten Evira saattoi elokuussa näin
raskaasti erehtyä:
Quote from: Heikki Jokipii on 04.08.17 - klo:13:03
Nyt se tieto tuli (Pro Luomu):
Hyvä menekki ja parempi kannattavuus kasvattavat luomukauran viljelyä (http://proluomu.fi/hyva-menekki-ja-parempi-kannattavuus-kasvattavat-luomukauran-viljelya/)
QuoteElintarviketurvallisuusvirasto Eviran ennakkotietojen mukaan luomukaura-ala yltää tänä vuonna uuteen ennätykseen. Luomukauran viljelty peltoala on arvion mukaan 32 500 hehtaaria. Luomukauran peltoala on kasvanut viime vuodesta 13 % ja vuodesta 2010 lähes kaksinkertaistunut. Luomukaura innostaa viljelijöitä hyvän menekin ja paremman kannattavuuden takia.
Toteutunut viljelyala Luken luomusatotilaston (ennakko 2017) mukaan oli kuitenkin vain noin 23 200 hehtaaria. Ja ko. ala
pienentyi vuodesta 2016! Sen vuoden 25 300 hehtaarista, laskua siis 8%. Arvion virhe siis yhteensä lähes 30%, ja ennenkaikkea sen suunta väärä.
Syntyy jopa epäilys, että osa kypsymisessään myöhästyneestä ja peltoon kynnetystä luomukaurasta olisi jälkikäteen luokiteltu lepovuorossa olevaksi peltoalaksi?! Eikä siis tullut lainkaan mukaan luomusatotilastoihin?
26.11.17: jälkimiete: Tuon epäilemäni ei välttämättä ole täytynyt tapahtua mitenkään tietoisena vääristelynä vaan esimerksi siten, ettei täysin epäonnistuneen luomusadon alalle ole kyselylomakkeessa muutakaan sopivaa paikkaa?
Mitään uusia lukuja ei ole saatu, mutta Pro Luomun toimintasuunnitelmassa vuodelle 2018 oli tilannekatsauskohdassa tällainen sanallinen luonnehdinta:
QuotePinta-alan kasvusta huolimatta erityisesti lihassa ja
kasviksissa tuotannon vähäisyys rajoittaa myynnin kasvua. Samoin luomukauran saatavuus rajoittaa vientiä.
Eiköhän siinä ole kerrottu tai ennustettu, ettei luomuvienti kasva. Taidettiin tuossa oikeastaan myös kertoa, että tuonnin osuus luomumyynnissä jäänee myös ennalleen, ei luultavasti vähene.
Quote from: Heikki Jokipii on 25.11.17 - klo:05:37
Ei vieläkään ole selvää arviota vientkelpoisen luomukauran osuudesta, mutta jos tämä tässä laatuseurantauutisessa (https://www.evira.fi/kasvit/viljely-ja-tuotanto/viljan-laatu/viljasadon-laatuseuranta/) oleva tieto ....
QuoteDON-hometoksiinit heikentävät kaurasadon laatua, koska noin kolmannes tutkituista näytteistä ylittää pika-analyysillä mitattuna DON raja-arvon 1750 µg/kg, joka on elintarvikekauralle EU-lainsäädännössä asetettu raja-arvo.
... koskee myös luomukauraa, niin noin kolmannes siitä hyvästä sadosta on ainakin poissa pelistä, ei ole vietävissä. Eikä kotimarkkinoillakaan ihmisille syötettävissä. Mutta muitakin asioita siinä vientikelpoisuudessa katsotaan.
Pro Luomun sivuilta esitys LUOMUREHUN RIITT,,VYYS (Kirsi Niemelä, Hankkija) pdf-tiedostona:
http://proluomu.fi/wp-content/uploads/sites/3/2018/01/Luomurehun-riittavyys-1.pdf
Sieltä tiedot:
QuoteKAURA
• Luomukauroissa keskimäärin vähän enemmän toksiinia verrattuna
tavanomaisiin ja luomuihin yhteensä.
" 65 % (70%) elintarvikelaatua ja reilu 11 % (6%) tutkituista yli rehurajan
Hankkijan analysoinneissa
" Myös luomuissa sekä hyviä, että huonoja alueita
" Pohjois-Savo, Kymenlaakso, Päijät-Häme
• Tyypilliseen vuoteen verrattuna tämä vuosi vähän huonompi
- Myllykauraa tavanomaisen vuoden määrissä
- Oma rehutuotanto turvattu
Eli selventävästi tuon toistaen: se ainakin noin kolmannes luomukaurasadosta pois pelistä eikä käytettävissä vientiin, joka ei siis kasva, koska nettosato on sama tai hiukan huonompi kuin ennen.
Joudutaanko rehuluomukauraa jopa tuomaan? Tuon mukaan ei. Se optio on tietysti olemassa, että tuodaan sitä myöhemmin vientiin lähtevää luomukauraa.
Luomuvienti ei siis kasva. Ainakaan luomukauran osalta. Mutta Pro Luomu kääntääkin katseet jo toisaalle, kun se kuitenkin rohkeasti tai toiveikkaasti twiitttaa:
Quote#Luomu´n vienti vetää ja siksi Finnamyl etsii uusia luomu'#peruna´ntuottajia. Infotilaisuus Kokemäellä 24.1
Otetaanpa taas Ruotsi vertailukohdaksi:
Ökad ekoexport kräver större lokal närvaro (http://www.landlantbruk.se/lantbruk/okad-ekoexport-kraver-storre-lokal-narvaro/)
QuoteFrån en låg nivå ökar exporten av svenska ekologiska livsmedel, visar en färsk rapport från konsultföretaget Macklean.
Det totala värdet beräknas till 1,2 miljarder kronor vilket motsvarar 2,4 procent av Sveriges totala livsmedelsexport som 2016 uppgick till 47,6 miljarder kronor. Andelen kan jämföras med att ekologiska livsmedel har 9 procent av hemmamarknaden. Fisk och skaldjur, som huvudsakligen vidareexporteras från Norge, ingår inte i statistiken.
Ensi silmäyksellä vientimäärä vaikuttaa varsin suurelta, euroiksikin muutettuna (so. n. 120 miljoonaa). Eikö siis Suomellakin pitäisi olla mahdollisuus suuresti kasvattaa nykyisin minimaalista luommuvientiään (viimeisin tieto: n 10 miljoonaa euroa)?
Mutta jo tuostakin voi lukea, miten luomun osuus viennistä on paljon pienempi kuin kotimaisesta kulutuksesta. Ja oikea vertailukohta olisi tietystikin luomun osuus peltoalasta, joka siellä lienee nyt n. 15% tai jopa yli. Siihen nähden erityisesti tuo 2,4% vaikuttaa varsin pieneltä luvulta.
Lisäksi olen toisaalta lukenut, että eräs tärkeä Ruotsin luomuvientitavara on luomukahvi. Kyllä, on tuo oikein kirjoitettu, siis luomukahvi. Tässä olikin se lähde (lihav. HJ):
http://organicsweden.se/export-av-eko-en-vaxande-miljardmarknad/
QuoteDe kategorier av livsmedel som främst exporteras från Sverige är kaffe, spannmål och bröd, bär och sylt, övrig dryck samt barnmat.
Ruotsin luomutuonnista ei ole ihan tuoreita lukuja, mutta se on noin puolet tai yli luomun kulutuksesta, eli todellla reippaasti enemmän kuin tuo luomuvienti. Pro Luomun pari vuotta sitten antaman tiedon (http://proluomu.fi/ruotsin-luomumarkkinat-uuteen-ennatyksen/) mukaan:
QuoteRuotsin luomumarkkinat ovat nyt 15,5 miljardin kruunun eli noin 1,66 miljardin euron suuruiset. Luomun markkinaosuus on 5,6 prosenttia Ruotsin elintarvikemarkkinoista.
Sitä lukua kun arvioi vähän ylöspäin ja jakaa noin kahdella, niin näkee, miten siihen nähden tuo kasvanutkin luomuvienti on silti yhä merkityksetöntä.
Pro Luomu ei ole vielä hehkuttanut Ruotsin luomukulutusta pääsivustollaan, mutta on sen jo tuonut esiin Facebookissa. Ekoweb on nyt tuonut yhteenvedossaan esille tällaiset luvut. Luomun kokonaiskulutus oli 27,9 miljardia kruunua, josta:
- vähittäismyynti 16,4 mrd
- Systembolaget 5,2 mrd
- ruokapalvelut 5,1 mrd
Tuohon kokonaisuuteen sitten nuolet yhteenvedossa viittaavat, kun kerrotaan, että:
- luomuvienti oli 1,2 mrd
- luomutuonti 10-12 mrd
Ei selvinnyt tarkemmin, miten tuo tuonti jyvittää noiden kolmen ylläolevan käyttötavan kesken, muuta siinä oli maininta "varav 5-6 mdr kan produceras i Sverige", joka voisi viitata käänteisesti mm. luomuviineihin, joita ei voi. Mutta muistettava on, että Systembolaget myy siellä myös käytännössä kaiken kotimaisen luomuoluenkin ja -siiderin. Ruokapalvelujen hinnan voisi kuvitella koostuvan pitkälle kotimaisista palkoista? Mihin lienee laskettu kuntien luomukulutus?
Skeptisesti tähän suhtaudutaan ...
Venäjän pääministeri: Venäjästä tulee luomun suurvalta (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.222591)
... perusteluja sillekin on. Mutta ottaisin asian vakavasti, koska suunnitelmalla on puolustaja ja tuki korkealla tasolla.
Tähän olisi tietysti yhtä ja toista sanomista ...
QuotePääministerin mukaan Venäjällä on luomuun hyvät edellytykset.
"Venäjällä on valtavasti maatalousmaata, joka on ollut kokonaan pois tuotannosta vuosia eikä niitä siksi ole pilattu kemikaaleilla. Nämä pellot soveltuisivat luomuviljan tuotantoon."
.... mutta se lienee lienee merkityksetöntä tässä yhteydessä, jossa pääasia on, että hän uskoo noin.
Tähän laitoin tietysti siksi, että Suomessa oli vielä joku vuosi sitten suuri haave massiivisesta luomuviennistä Venäjälle, katso edellä noin vuoden 2013 kohdalta ja siitä eteenpäin. Tarkkaile selatessasi nimeä: Erkki Pöytäniemi.
Tämä 10% on uusi tieto:
QuoteVenäjä tähyää himoiten maailman luomuelintarvikemarkkinoita. Pääministeri Dmitri Medvedev kertoi eilen maanantaina järjestetyssä ministeritapaamisessa, että tavoitteena on kasvattaa maan osuus maailman luomumarkkinoista 25 prosenttiin nykyisestä kymmenestä.
Kun Venäjän oma luomukulutus on artikkelissakin mainitusta syystä ...
QuoteMyös luomutuottajia edustavan Sojuz organitšeskogo zemledelijan puheenjohtaja Sergei Koršunov pitää luomun kasvumahdollisuuksia Venäjällä hyvin rajallisina, ellei kansalaisten tulotaso selvästi nouse nykyisestä.
... luultavasti hyvin vähäistä. Onko tuo 10% totta ja jos on, mihin tuo valtava määrä luomua menee?
Tässä tuo uutinen GlobalMeatnews.com'ista:
https://www.globalmeatnews.com/Article/2018/01/29/Russia-to-strengthen-foothold-in-organic-meat-market?utm_source=newsletter_daily&utm_medium=email&utm_campaign=29-Jan-2018&c=sYYPRycJbkk1VkFLK6kCZQ%3D%3D&p2=
Sen avulla löytyi seuraavat tuoreet linkit, joista käy ilmi, että Venäjä tuo suuret määrät lihaa Etelä-Amerikasta ja Serbiasta ja että Venäjän oma lihantuotanto hiipuu:
Russia plans to increase beef exports from Latin America
https://www.globalmeatnews.com/Article/2018/01/23/Russia-plans-to-increase-beef-exports-from-Latin-America
Russian beef imports rise, domestic herd declines
https://www.globalmeatnews.com/Article/2018/01/04/Russian-beef-imports-rise-domestic-herd-declines
Suomen luomuviennin määrästä ei vieläkään löydy tuoretta arviota. Mutta vientkelpoisesta kaurasta se lienee edelleen kiinni, koska muu luomuvienti oli ainakin v. 2016 hyvinkin vähäpätoista, tästä Pro Luomun listasta uskaltanee arvioida ja päätellä:
Quote• Muita suomalaisia luomuvientituotteita ovat -leipä sekä
luomuperunajauho, -luonnonmarjat ja -koivunmahla sekä
luomulakritsa.
Tuosta Jarrumiehen linkkaamasta lihauutisesta selvisi, että Venäjällä ei vieläkään ole kunnollista omaa luomustandardia eikä valvontasysteemiä. Niinpä myös luvut ja prosentit viennistä (tai Venäjän osuudesta maailman luomumarkkinoista) taitavat olla enemmän tai vähemmän hatusta tempaistuja.
Ja jos tuo standardi syntyy, se on sitten vain lisä jo lukuisten luomustandardien joukkoon.
Lisäksi sääntöihin voidaan ihan luvallisesti myöntää (väliaikaisia) poikkeuksia. Onko siis olemassa oikeastaan edes yhteistä EU-standardia? Va onko luomu täälläkin vain myyntikikka, jota tuossa kirjoituksessa haastateltu henkilö Venäjän osalta valittelee?
Uutisessaan globaalista luomumyynnistä (http://proluomu.fi/luomun-globaali-myynti-10-vuonna-2016/) Pro Luomu rivien välissä vahvistaa, että tilanne on pysynyt entisenä tai oikeastaan mennyt vielä lisää tähän suuntaan:
QuoteLuomua eniten kuluttavilla alueilla markkinat kuitenkin kasvoivat selvästi enemmän kuin tuotantoala. EU:n alueella luomuala kasvoi 8,2, % ja markkinat 12 %. Pohjois-Amerikassa vastaavat luvut olivat ala 3,1 % ja markkina 8,3 %.
Eli sekä EU että USA yhä
tuovat, ja yhä
suuremmassa määrin, luomuruokansa
pääosin alueensa ulkopuolelta. Vertaa edellä 04.03.16 (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg8141#msg8141). (Sillä siihen minä en usko, että niiden omat luomusadot olisivat noin paljon parantuneet! :D)
Odotellessa (jo toista kuukautta, muuten) VYR:in päivitystä*) käytettävissä olevan luomuviljan määrästä tänä vuonna, tässä tällainen tieto tai arvio (ehkä jonkin vuoden takaa? Kuitenkin v. 2009 jälkeen**)) MTT:n Taloustohtorin viljatietopankista (https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori/viljatietopankki/suomi) kohdasta "Luomuketju":
QuoteLuomukauraa jalostetaan jonkun verran Suomessa, mutta suurimmaksi osaksi se viedään jyvänä ulkomaille.
Eipä siis pidä ihmetellä, jos siitä saadaan niin vähän rahaa.
Kilpailua luomukaurassa tulee markkinoilla paitsi Virosta, myös itse Saksasta (jonne luomukauraa on paljolti viety). Myös siellä on kaura yleisin luomuna viljelty viljalaji. Sen tiedon poimivat silmäni äskettäin netistä.
Mutta kyllä tästäkin lauseesta tulee asiasta vähän surullinen kuva:
QuoteLuomuviljasta yhä enemmän myydään tai käytetään itse tilalla luomuna.
Yhä enemmän, mutta siis yhä (?) siitäkään vähäisestä viljamäärästä, joka luomuna tuotetaan, ei kaikki mene luomuna kaupaksi. Eli tuohon vientiponnisteluun ollaan tavallaan pakotettuja? Pienoinen "viljavuori"? Jonka purkaminen
ei ole valtiovallan "strategisena tavoitteena", vaan aivan päinvastoin.
__________
*) tai miksei myös ole odoteltu Pro Luomun Luomu Suomessa 2017 -koostetta, olisiko siinä
tänä vuonna jotain lukua Suomen luomuviennin euromäärästä. Mutta tuo kooste on perinteisesti ilmestynyt vähän myöhemmin, yleensä vasta maaliskuun lopulla, ja jopa sen jälkeen.
**) toisaalta tuolla Taloustohtorin etusivulla kerrotaaan:
QuoteViljatietopankki
Suomen ja Itämeren maiden viljaketju
Tulokset päivitetty 22.02.2018
(lihav. HJ)
Uusi Luomu Suomessa 2017 -kooste, joka löytyy pdf:nä täältä (https://proluomu.fi/material/materiaalit/luomu-suomessa-tilastot/), sanoi luomuviennistä (s. 16) olennaisesti vain tämän.
QuoteLuomuviennin tärkein tuote on kaura erilaisiksi tuotteiksi
jalostettuna (esimerkiksi luomuhiutaleet ja "jauhot).
Suomessa valmistetuista luomukauratuotteista valtaosa
menee vientiin. Viennin kasvua rajoittaa lähinnä pula
raaka-aineesta.
Eli saman kuin viime vuonnakin. Lisäksi oli maininnat vähäisemmistä vientituotteista ja lyhyt lista tärkeimmistä vientimaista, ja haaveista uusista sellaisista maista.
Voihan sen noinkin sanoa. On kauran jyväkin jo jalostettu tuote. Ks. yllä.
Mikä tänäkin vuonna puuttui, oli arvio luomuviennin
kokonaisarvosta. Olemme siis yhä vuoden 2015 arvion varassa: 10 miljoonaa euroa. Joka hyvinkin saattaa olla oikea arvio viime vuodestakin.
Tänäkään vuonna tuossa koosteessa ei ollut arvioita luomutuonnista, ja sen osuudesta.
PS. 6.4.18: Kyllä ne tuonnin luvut ja osuus aivan hyvin sopisivat tuohon raporttiin vuosittain, sen kertomiseksi, millaista se luomu Suomessa kaikkiaan on!
Noteerataan tämä twiitti:
QuotePro Luomu ry
@ProLuomu · 6. huhtik.
MTKssa tehty se johtopäätös, että #vienti'ä tarvitaan, jotta suomalainen maatalous selviää. Ruokaviennissä yhä liian vähän kuluttajatuotteita, toteaa @MarttilaJuha @Luomuliitto järjestöpäivässä
Siinäkin tavallaan vahvistetaan, että hyvin vähän jalostettuna luomu ulkomaille menee.
PS. 11.4.18: Huomaan jälkeenpäin, että eihän Marttila tuossa erikseen kyllä luomutuotteita maininnut. Mutta luomutilaisuudessa hän sanoi tuon.
Nämä arviot ovat jo viiden vuoden takaa ..
Luomuviljatuotteiden vienti vetää (http://proluomu.fi/luomuviljatuotteiden-vienti-vetaa/)
Quote[...] VYR:n luomuviljatyöryhmän mukaan siitä yli 60 prosenttia meni vientiin jalostettuina tuotteina kuten hiutaleina, leipänä ja jauhoina.
Viennissä tärkein luomuvilja on kaura. Leipomo Rostenin toimitusjohtaja ja Pekan Leivän hallituksen puheenjohtaja Kari Meltovaara kertoo, että teollisuuden käyttämästä elintarvikekelpoisesta luomukaurasta noin 80 prosenttia viedään ulkomaille jalostettuina tuotteina.
" Luomurukiista yli 60 prosenttia ja luomuvehnästä lähes puolet päätyy vientituotteiksi.
... mutta en löytänyt uudempiakaan, paitsi luomukaurasta, jossa viennin osuus on viimeksi arvioitu n. 70%:ksi. Mutta jos tilanne on säilynyt suht. samanlaisena, niin eikö oikeastaan tämän "Merkkitekoja" -kampanjaan osallistuvan Helsingin Myllyn pitäisi suunnata tämä propagandansa (ja myynninedistämisensä)...
Luomu vastuullisuuden edistäjänä (https://proluomu.fi/luomu-vastuullisuuden-edistajana/)
... "saksalaisille"? Kun luomuviljojen suomalaisesta osuudesta vielä suuri osa päätyy rehuksi, eivätkä eläimet osaa vastuullisuusmerkkejä arvostaa? Mutta ei, Niklas Kumlin ei näe tässä mitään hassua:
QuoteLuomutuotteiden osuus myynnistämme on kasvanut alkuajoilta tähän päivään asti niin, että se muodostaa kokonaisliikevaihdostamme nykyisin yli kolmanneksen. Viennissä sen osuus on vielä huomattavasti suurempi. Vientiä meillä on yli 40 maahan kaikilla suurilla mantereilla, ja vienti koostuu pääasiassa erittäin korkealaatuisista, kotimaisesta kaurasta valmistetuista mylly- ja aamiaistuotteista sekä teollisuus- että kuluttaja-asiakkaille.
Olemme Suomen suurin luomutuotteiden viejä ja luomun merkitys on meille kaikkinensa ohittamaton.
Eli firma käyttää suurimman määrän yhteistä veronmaksajien rahaa, tarkoitukseen, joka ei näitä veronmaksajia mitenkään hyödytä. Ja on tästä toimimastaan ylpeä. Katsoo sen olevan jopa vastuullista.
Kun lopulta saamme (jos saamme) virallisen arvion siitä, mikä on luomuviennin koko arvo, yritämme oikein tarkkaan laskea, paljonko siihen käytettiin verovaroja, jotta Helsingin Mylly voi kirjata sen myyntituloikseen, suurimmalta osaltaan.
Nyt lopulta VYR:in luomusivulla (http://www.vyr.fi/fin/luomu) on kaivattu päivitys!
"Arvio luomuviljan tarjonnasta ja kysynnästä 2017/18", pdf:nä. Nyt sitä tutkimaan, ja tilannetta arvioimaan.
Heti siitä nämä olennaiset luvut luomukauran osalta:
Tuotanto 59,2 miljoonaa kiloa
Tuonti 12,2 miljoonaa kiloa
Ja toisaalta:
Teollisuuden käyttö elintarvikkeeksi (sisältää viennistä suuren osan) 31,1 miljoonaa kiloa
Vienti 5,0 miljoonaa kiloa.
Verrattuna viime vuoteen tuotanto oli kasvanut reippaasti. Samoin muuten tuonti.
Sen sijaan tuo teollisuuden käyttö oli kasvanut vain vaatimattomalla n. 2 miljoonalla kilolla. Vienti, tuo 5 miljoonaa kiloa, oli kasvanut. Millaista vientiä se oli? Selvää kauraa, lähes sellaisenaan?
Nyt jo uskallan tehdä tämän johtopäätöksen: luomukauran viennistä ei (hyvästä kokonaissadosta huolimatta) saatu yhtään lisätuloa, se ei kasvanut. Näennäinen kasvukin jouduttiin tekemään (vientilaatuisen luomukauran) tuontia lisäämällä, oltiin pelkkä läpikulkusatama.
Sekin uumoiluni uutisessamme ...
Suomen luomuvienti - täysin myttyyn mennyt unelma (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=467)
... että Suomen luomuviennin kokonaisarvo olisi jopa laskenut, on täysin mahdollinen.
PS. 21.4.18: Varsinkin kun kerätyistä luomumarjoista (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg11699#msg11699) ei kaiketi paljon rahaa saatu.
Osmo Rauhala yrittää "kannattavuudesta" löytää perustelun luomun ja luomuviennin lisäämiselle, Turun Sanomissa:
Suo, kuokka ja kannattavuuskerroin (http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/3916191/Osmo+Rauhala+++Suo+kuokka+ja+kannattavuuskerroin)
QuoteLuomuviljelyä nimittäin tarvittaisiin kipeästi lisää, jotta vihdoin läntisille markkinoille pyrkivä elintarviketeollisuutemme saisi kannattavimmille tuotteilleen raaka-ainetta.
Vaikka olemme myöhässä luomuvientimme kanssa verrattuna vaikka Ruotsiin ja Tanskaan, vielä löytyy segmenttiä maailman markkinoilla. Luomumyynti kasvaa kaikkialla [...]
Luomuviljelyn kannattavuutta hän perustelee Luken "Taloustohtori" -selvityksellä, josta on jo puhuttu täällä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=775.msg9668#msg9668). Kopioidaanpa tämä uudelleen:
QuoteTutkimuspäällikkö Arto Latukka Lukesta arvioi, että luomun parempi kannattavuus johtuu monista tekijöistä: tavanomaista tuotantoa suuremmasta tilakoosta, paremmasta markkinahinnasta ja korkeammista tuista sekä tavanomaista tuotantoa merkittävästi pienemmistä tarvikekustannuksista.
Tuosta voi tarkemmin keskustella siellä edelleen, mutta ei se kyllä tue mitenkään väitettä, että elintarviketeollisuutemme kannattavimmat tuotteet olisivat luomuvientiin meneviä tuotteita. Tuo toteutunut surkea noin 10 miljoonaa ja 0,8% osuus elintarvikeviennistä eivät kyllä Rauhalan visioiden puolesta puhu. Paljonko senkin kannattavuudesta tulee suuremmista tuista? Onko se kannattavuutta, jos raskaasti subventoituja tuotteita viedään?
Siinä Rauhala onkin yllättäen realisti, ettei entisten poliitiikkojen tapaan usko, että puhdas suomalainen luomu riistettäisiin käsistä, vaan toteaa, että sen "brändiä" on rakennettava, vieläpä aika alusta asti.
QuoteNykyään arvoihin perustuvat kuvat ohjaavat varsinkin maksukykyisten päätöksiä maailmalla. Sieltä löytyvät markkinat suomalaiselle luomulle.
Onko tuo häneltä sen seikan (vähän alitajuista, "freudilaista") myöntämistä, että Suomesta ne markkinat eivät löyty? 8)
Vaikkeivät he saa aikaiseksi tuon tietyn numerotiedon kertomista, niin sisukkaasti ja auliisti he yhä uudessa
Elintarvike ja terveys -lehdessä 2/2018 (http://www.ymparistojaterveys.fi/lehti/elintarvike-ja-terveys-lehti-2-2018/) (pääsy valitettavasti vain sisällysluetteloon)
jatkavat tämän vanhan vision eli unelman jakamista:
QuoteLuomu voisi olla suomalaisen ruoan vientivaltti
Toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila ja tiedottaja Minna Nurro, Pro Luomu ry.
Näyttää muuten ko. numerossa olevan muitakin vähintään luomuvientiä sivuavia artikkeleita, pitänee hankkia se käsiinsä.
Nyt ei tarvitsekaan metsästää tuota lehteä, ainakaan Kottilan ja Nurron artikkeleiden osalta, ne löytyvät nyt Pro Luomun sivuilta (pari muuta löytyy myös tästä linkistä). Eikä myöskään tarvitse enää metsästää tai odottaa tätä tietoa:
Luomu voisi olla suomalaisen ruoan vientivaltti (https://proluomu.fi/luomu-voisi-olla-suomalaisen-ruoan-vientivaltti/)
QuoteSuomi vie luomuelintarvikkeita arviolta 10-15 miljoonalla eurolla vuosittain, mikä on noin prosentti maan kaikesta elintarvikeviennistä. Luomutuotteita ei tilastoissa eritellä, joten tarkkaa tietoa niiden viennin arvosta ei ole.
Eli heilläkään ei ole tuon tarkempaa arviota. Luulin, että Pro Luomu joka vuosi omia kanaviaan käyttäen kokoaa tuo tiedon. Mutta ilmeisesti niin ei kuitenkaan tapahtu. Eikä tarkempaa tietoa vuodesta 2017 tule. Voidaan jatkaa tuon 10 miljoonan luvun käyttämistä. Tai sitten tuon 15 miljoonan, ei siinä suurta eroa ole. Tai sitten tuon haarukan, sama juttu.
Eikä tuon vanhan väitteen (ko. artikkelin otsikossa) perusteluissakaan mitään uutta tule. Kerrotaan luomun myynnin maailmanlaajuisesta kasvusta, ja sitten yritetäään tätä vanhaa, vähän jo virttynyttä:
QuoteRuoan puhtaus on siis tavalla tai toisella keskeinen tekijä luomun suosion kasvussa maailmalla. Sen kannalta olennaista on tuotantotavan ja tuotteiden valmistuksen lisäksi tuotantoympäristön yleinen puhtaus.
Tätä taustaa vasten suomalaisella luomutuotannolla on hyvät luontaiset edellytykset menestyä puhtautta korostavilla markkinoilla, sillä esimerkiksi ilmansaasteiden osalta Suomi on Euroopan puhtaimpia kolkkia. Eläintuotannon osalta Suomen etuna ovat hyvät vapaaehtoiset järjestelmät eläintautien torjuntaan ja ennaltaehkäisyyn.
Eli luomuvienti on kuin onkin flopannut, ja on hyvin kyseenalaista, kannattaako siltä jatkossakaan mitään erityista odottaa. Ainakaan tuollaisilla perusteluilla: tuskinpa Suomen yleisesti hyvät "puhtaat" olosuhteet olisivat perusteita juuri luomutuotteiden ostamiseen täältä, ulkomaistenkaan kuluttajien silmissä, jatkossakaan, kun eivät ole sitä tähänkään asti olleet.
Samaan aikaanhan Suomi on saanut myydyksi ulkomaille noin tai yli
satakertaisen määrän tavanomaista ruokaa, eikä sitä varmaankaan ainakaan
niin tappiokseen kuin tuota luomuruokaansa.
PS. Jokainen maa (tai ainakin sen luomuväki) näkee omalla tavallaan, miksi juuri sillä maalla on edellytykset tulla luomun suurvallaksi. Katso edellä 31.01.18, miten esim. Venäjä eli sen pääministeri perustelee omia hyviä näkymiään. Siellä perusteena mainittua "pilaantumatonta" viljelysmaata (so. jossa ei keinolannoitteita ole koskaan käytetty, tai on käytetty vain oikein kauan sitten) meillä lienee varsin niukalti. No, toisaalta tätä perustelua eivät venäläiset vielä ole keksineet:
Suomen arktisuus antaa ”luontaiset edellytykset” luomulle? (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=242)
ETL:n sivulla:
http://www.etl.fi/etl-tilastopalvelu.html
QuoteTilastoja elintarvikkeiden viennistä ja tuonnista
ETL:n ulkomaankaupan tilastopalvelusta voit hakea ajan tasalla olevaa tietoa elintarvikkeiden viennistä ja tuonnista tuoteryhmittäin, kauppa-alueittain ja maittain. Palvelu kattaa sekä jalostetut elintarvikkeet että maataloustuotteet. Voit hakea tilastoja eri ajanjaksoilta ja tehdä myös vertailuja ajanjaksojen välillä.
Palvelun tiedot tulevat Tullista.
Välillä ajalta 1/2017 - 12/2017 on elintarvikkeiden vienti kauppa-alueittain yhteensä (
1 621,3 milj. euroa)
Jos luomuviennin haarukka on tuo edellisessä viestissä kerrottu 10-15 miljoonaa, niin
10 miljoonaa on 1 621,3 miljoonasta 0,62 % ja
15 miljoonaa on 1 621,3 miljoonasta 0,93 %Siis luomun vienti koko elintarvikkeiden viennistä on jossakin välillä 0,6 % -0,9 %.
Hiukan täytyi siis tuossakin liioitella luomun puolesta, toki tässä tapauksessa vain vähän: täytenä prosenttilukuna nuo molemmat tietysti yhä ovat "noin prosentti".
Pro Luomu muuten halusi hypätä mukaan siihen ETL:n hyvään uutiseen, että elintarvikevienti yhteensä oli kasvanut v. 2017 edellisestä vuodesta noin 100 miljoonalla, kertomalla siitä Twitterissä. Antaen ymmärtää, että siinä hyvässä tuloksessa olisi ollut luomuväkikin (luomubisnes) mukana. Ei kyllä ollut, mitenkään merkittävästi.
Quote from: Heikki Jokipii on 26.02.18 - klo:14:33
Uutisessaan globaalista luomumyynnistä (http://proluomu.fi/luomun-globaali-myynti-10-vuonna-2016/) Pro Luomu rivien välissä vahvistaa, että tilanne on pysynyt entisenä tai oikeastaan mennyt vielä lisää tähän suuntaan:
QuoteLuomua eniten kuluttavilla alueilla markkinat kuitenkin kasvoivat selvästi enemmän kuin tuotantoala. EU:n alueella luomuala kasvoi 8,2, % ja markkinat 12 %. Pohjois-Amerikassa vastaavat luvut olivat ala 3,1 % ja markkina 8,3 %.
Eli sekä EU että USA yhä tuovat, ja yhä suuremmassa määrin, luomuruokansa pääosin alueensa ulkopuolelta. Vertaa edellä 04.03.16 (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg8141#msg8141). (Sillä siihen minä en usko, että niiden omat luomusadot olisivat noin paljon parantuneet! :D)
Tällä EU:n omalla sivulla on, paitsi tietoa juuri hyväksytystä uudesta luomuasetuksesta, myös hyviä, havainnollisia kuvia luomusta yleensä EU:ssa ja maailmallakin.
http://www.europarl.europa.eu/news/fi/headlines/society/20180404STO00909/tietoa-luomuruoasta-eu-saannot-tiukentuvat
Siellä on myös kuva: "EU:n luomumarkkinoiden kehitys". Se kertoo, että vuosien 2012 ja 2016 välissä ja aikana luomumyynti kasvoi 47, 7%, mutta luomuala vain 18,7%.
Niinpä johtopäätös on, että ainakin 7 vuoden ajan luomu täällä on kehittynyt yhä tuontivoittoisemmaksi. Ja tuonnin täytyy tapahtua jostain muualta kuin USA:sta, maailman kulutuskartastakin pääteltynä. Eikä muuten EU ollut luomussa omavarainen ennen vuotta 2012.
Sanotaanhan se tuolla sivullakin:
QuoteKysynnän ja tarjonnan välinen erotus katetaan jatkuvasti lisääntyvällä maahantuonnilla.
Paitsi, että on siinä (meillä!) sekin teoria, että kysynnän ja tarjonnan erotus
syntyy halvalla tuontiluomulla, sen takia.
Eli Suomen (joka ei pysty luomua halvalla tuottamaan) kannattaa unohtaa luomuvientihaaveissaan ainakin EU ja USA. Mitä maita niitä sitten jäikään? Ei, Venäjä ja Kiinakaan ne eivät ole. Venäjästä puhetta jo edellä, Kiina tuossa kulutuskartassa: ei ole mikään luomua suosiva maa, väkiluku huomioon ottaen! (Eikä varmaan osta esim. ulkoilunsa takia nykyisin riskaabelia (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=561.msg11486#msg11486) luomusikaa maahansa.)
Ei tuon VYR:in taulukon tulkitseminen näytä olevan muillekaan helppoa:
https://www.farmit.net/kasvinviljely/2018/04/20/vyr-luomukauran-kaytto-jaanee-viime-kauden-ennatyksesta
Ja asiasta oikein varoitellaan:
QuoteTulkitse tarkkaan
VYR:n laatimissa tasearvioissa on huomioitava, että arvio on tehty jyvinä olevalle luomuviljalle. Arvioissa ei siis ole mukana käsitelty jalosteiden sisältämiä viljamääriä.
Arviossa ei huomioida seosviljaa ja sen tuotantoa eikä sadon laatua ja sen riittävyyttä täyttää eri käyttötarkoituksien vaatimukset.
Mutta edelleen uskallan pysyä tulkinnassani, että:
- elintarvikelaatuisesta luomukaurasta vietiin leijonanosa, sekä jyvinä että jalosteina
- mutta silti ei sen viennissä ennätystä tehty
Oliko tämä Eviran uudelleen twiittaus ajatukselle hyväksyvä vai vain "tiedoksi" -tyyppinen?
QuoteEvira Export uudelleentwiittasi
Pro Luomu ry @ProLuomu ·20. huhtik.
Suomella olisi hyvät edellytykset valjastaa #luomu #ruokavienti´nsä kärkivaltiksi: tarvitaan tarkempaa fokusointia ja brändäystä, sanoo @EsaWrang. Nyt luomun osuus elintarvikeviennistä on vain noin 1 %.
Joka tapauksessa tuo Wrangin idea kuulostaa radikaalimmalta ja uudemmalta, mitä se on. "Fokusointia ja brändäystä" on asiassa yritetty ainakin 10 vuotta. Tuolla tuloksella - joka sekin kuulostaa aavistuksen verran liian hyvältä (ks. Jarrumies edellä 21.04.18).
***
Lakkasimme siis odottelemasta (21.04.18) luomuviennin kokonaisarvon lukua. Mutta
yhä odotamme Pro Luomun tuoretta arvioita muualta tuodun luomun osuudesta Suomen luomumyynnissä.
PS. Näissä Eviran tänään julkaistuissa vinkeissä ...
VIENTIPOIMINTOJA JA VINKKEJ,, ELINTARVIKEVIEJILLE (https://www.evira.fi/elintarvikkeet/ajankohtaista/2018/vientipoimintoja-ja-vinkkeja-elintarvikeviejille/)
... ei luomu kyllä tule esille.
YLEkin kertoo suomalaisen ruokaviennin viimeaikaisesta menestyksestä:
Kananmunia ja sianlihaa viedään Suomesta Aasiaan " sian spermallekin löytyy markkinarako (https://yle.fi/uutiset/3-10184509)
Puhtaus ym. mainitaan suomalaisen ruoan vetävänä ominaisuutena.
QuoteMunaxin toimitusjohtajan Janne Torikan mukaan Aasiassa on imua suomalaiselle elintarvikkeelle.
" Suomalainen kananmuna on tuotettu eettisesti. Se on puhdas, siinä ei ole salmonellaa eikä antibiootteja. Nämä ovat myyntivaltteja, kun lähdetään Aasian markkinoille.
Mutta huomaatteko, mikä loistaa uutisessa poissaolollaan? Luomua
ei mainita kertaakaan.
MMM:n kansliapällikkö Jaana Husu-Kallio luomututkimusohjelman 2014-2018 esipuheessa v. 2014 (lihav. HJ):
QuoteJotta kysyntä ja tarjonta kohtaisivat entistä paremmin ja kasvava tuonti voitaisiin korvata kotimaisella tuotannolla, tarvitaan toiminnan monipuolistamista alkutuotannon lisäksi luomuelintarvikkeiden jalostuksessa ja tuotekehityksessä.
Kun tuon ohjelman tuloksellisuus tulee vuoden lopussa tarkasteltavaksi, varmaan siinä yhteydessä on katsottava myös, pystyttiinkö tuontia korvaamaan.
Ja siihen tietysti tarvitaan päivitetyt tilastot tai ainakin valistuneet arviot luomutuonnista, ja tuontiluomun osuudesta myynnissä.
YLE:n uutisessa (https://yle.fi/uutiset/3-10213756) Kottila jaksaa edelleen olla hurmioitunut tästä luomuviennistä:
QuoteKottilan mukaan kaikenlainen luomun kysyntä on kasvussa.
" Luomuviljasta suurin osa menee vientimarkkinoille. Luomuvilja on huikea volyymituote, Kottila kehaisee.
Huikea ja huikea. Jos tuollainen 10-15 miljoonaa brutto on huikeaa.
Mutta tässäpä uutisessa on sitten aivan uusi luku:
Luomu kompastuu heikkoon logistiikkaan (http://www.ostologistiikka.fi/kategoriat/hankinta/luomu-kompastuu-heikkoon-logistiikkaan)
QuoteSuomen luomuviennin ongelmana on puolestaan volyymien pienuus ja suurten vientiyritysten puuttuminen. Näin todetaan Pro Luomun ja ProAgrian verkkosivujen tausta-artikkeleissa, jotka on julkaistu kevään 2018 aikana.
Suomesta viedään luomuraaka-aineita vain 10-15 miljoonalla eurolla. Siitä suurimman osan muodostaa kaura. Lopputuotteita viedään huomattavasti enemmän, mutta niiden viennin arvo jää alle sadan miljoonan euron. Luomua vievät yritykset ovat kuitenkin pieniä ja suuria luomutuotteiden vientiyrityksiä Suomessa ei ole.
(lihav. HJ)
Minusta vaikkapa Pro Luomu ei ole puhunut 100 miljoonan lähelle yltävistä luvuista kertaakaan. Eikä varsinkaan siinä "tausta-artikkelissa", johon mekin viittasimme edellä 21.5.18. Mistä opinnäytetyön tekijä on tuollaisen luvun tai arvion saanut?
"Tuuli" tulee kyllä epäillyksi lähteenä, josta luku on temmattu, jo tuon ilmaisun kautta: miksei sanottu
noin ja joku luku? Tai vaikka joku haarukka, siihenkin?
Kottilan ja Nurron artikkelisssa sanottiin kyllä näin (lihav. HJ) ...
QuoteSuomi vie luomuelintarvikkeita arviolta 10-15 miljoonalla eurolla vuosittain [..]
... eikä puhuttu raaka-aineista.
Ei siinä auttanut muu kuin (sähköpostitse) kysyä:
***
Osto ja logistiikka
Nettiehdessänne oli väite artikkelissa "Luomu kompastuu heikkoon logistiikkaan":
"Suomesta viedään luomuraaka-aineita vain 10-15 miljoonalla eurolla. Siitä suurimman osan muodostaa kaura. Lopputuotteita viedään huomattavasti enemmän, mutta niiden viennin arvo jää alle sadan miljoonan euron."
Mistä tuo tieto on peräisin? Missään muualla ei luomuviennin ole väitetty lähenevän arvoltaan 100 miljoonaa. Esim. Pro Luomun kirjoittajat arvioivat luomuelintarvikkeiden viennin olevan tuo noin 10-15 miljoonaa. Ei siis luomuraaka-aineiden viennin.
Kunnioittavasti [jne.]
Hiukan outo juttu.
Minua informoitiin (Jarrumies sähköpostitse), missä tämä alkuperäinen tutkimuseloste on:
https://media.haaga-helia.fi/tiedotteet/press-room-releases/tutkimus-logistiikka-luomun-suoramyynnin-esteena.html?ep_category=Koulutus&p85=35
Siellä puhutaan suoramyynnistä eikä viennistä lainkaan. Oliko tuo ihmettelelemäni väite laisinkaan ko. opinnäytetyössä? Vai tullut tuohon artikkeliin muuten, muualta. Mutta eiköhän se tuolla tiedustelullani selviä.
Haaga-Helian tiedotteessa 5.6.2018 mainitaan tutkimuksen nimi:
"luomutuotteiden suoramyynnin kehittäminen ravintoloihin"
QuoteTutkimus: Logistiikka luomun suoramyynnin esteenä
ti 5. kesäkuuta 2018 13.27.00
Kasvavan kysynnän vuoksi luomutuotanto lisääntyy, joten myös luomutuotteiden suoramyynnistä tulee entistä kannattavampaa. Tuottajien entistä paremmalla yhteistyöllä voitaisiin tuotteet toimittaa suoraan ravintoloille, jolloin toiminta on vieläkin taloudellisempaa ja ekologisempaa. Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa tehdyn luomutuotteiden suoramyynnin kehittäminen ravintoloihin -tutkimuksen tuloksissa korostui alan eri toimijoiden yhteistyön puute.
Tutkimus löytyykin kokoteksinä täältä:
https://media.haaga-helia.fi/tiedotteet/press-room-releases/tutkimus-logistiikka-luomun-suoramyynnin-esteena.html?ep_category=Koulutus&p85=35
Siinä tekijänä mainitaan vain Jasmin Määttä. Jaakko Nuutila on työn ohjaaja.
Tutkimuksessa ei ole mitään mainittuun "alle sadan miljoonan" vientilukuja ja ylipäänsä viennistä ei puhuta juuri mitään.
Osto ja Logistiikka -nettilehden toimituspäällikkö Ilmari Tuomivaara vastasi näin:
QuoteToimittaja oli löytänyt verkosta arvion, että jos luomutuoteisiin lasketaan myös osa funktionaalisista ja terveysvaikutteisista tuotteista arvo voisi lähennellä sataa miljoonaa. Valitettavasti hän ei osaa tarkentaa enää sivustoa.
Oikaisemme Uutisen seuraavasti:
Oikaisu: artikkelissa sanottiin, että luomutuotteiden vienti jäisi alle 100 miljoonan euron. Vienti on kuitenkin vain 10-15 miljoonaa euroa.
Pahoittelen väärää tietoa.
Kiitin rehdistä oikaisusta.*)
***
Kun nyt olemme siis taas tuossa alle 15 miljoonassa, niin tällainen yhteenlasku on mahdollinen:
- tuolla toisaalla (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=652.msg12043#msg12043) perustellusti (meillä olevin tiedoin) päädyin arvioon, että kotimaisen luomun myynti on noin 140 miljoonaa euroa**)
- ja kun siihen siis täytyy lisätä tuo, sanotaan 15 miljoonaa euroa
Niin siis päädytään arvioon, että koko Suomen
luomutuotannon arvo niin sanoakseni "kaupan tiskillä" on noin
155 miljoonaa euroa.
Se on yhtä suomalaista kohti 28 euroa. Se on kotimaisen osuus, vientikin mukaan lukien.
Koko luomutuotannon arvo "kaupan tiskillä" luomutilaa kohti on 33 791 euroa. Siitä varmaan on keskusteltava erikseen toisaalla.
Mutta joka tapauksessa tosiasiaksi jää, ettei luomuviennillä tuolla n 10% osuudella
luomun oman talouden sisälläkään ole juuri merkitystä. Ellei sitten satu olemaan juuri niitä, jotka viljelevät luomukauraa Saksaan.
____________
*) joka oli myös tehty nettiinkin, tarkistin asian
**) ja muualta
tuodun luomun myynti noin 170 miljoonaa euroa. Sitä ei tuon vähäisen luomuviennin voi katsoa "paikkaavan".
Ei nyt tästä ehkä paljon enempää - asia on nyt OK - mutta hiukan vielä tästä, vain täällä:
QuoteToimittaja oli löytänyt verkosta arvion, että jos luomutuoteisiin lasketaan myös osa funktionaalisista ja terveysvaikutteisista tuotteista arvo voisi lähennellä sataa miljoonaa. Valitettavasti hän ei osaa tarkentaa enää sivustoa.
Jos tuo sivusto olisi löytynytkin, ei se olisi paljon parantanut asiaa. Tuohan vain osoittaa, miten kevytmielisesti, olemattomin perustein luomuun lasketaan ja siihen liitetään asioita, jotka eivät siihen lainkaan kuulu. Siitähän meillä on oma triidi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=144.0).
Tässä ei puhuta tuonnista Euroopan ulkopuolelta, mutta tämä on tilanne Euroopan sisällä:
https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/infographic/organic-farming-europes-south-produces-north-consumes/
Tarkistetaan vielä mitä tietoa löytyy mukana tarjotusta pdf-tiedostosta. Pöh, ihan samat tiedot, ei yhtään enempää.
PS. 26.6.18: Siis aika tyhjänpäiväinen oli tuo yhteenveto. Olisi kaivannut todellakin sitä lisätietoa, paljonko luomua tuodaan nyt EU:n ulkopuolelta. Siis tosi etelästä! Edellä kerrotun perusteella sen mainitsematta jättäminen oli hiukan harhaanjohtavaa, "lying by omission".
Mutta kommentoin äsken (kohteliaasti) asiaa Euraktivin sivullakin, kun vaikeuksien jälkeen onnnistuin sinne viestini saamaan.
Tässäkin ...
Luonnontuotteiden luomusertifiointia edistetään sähköisellä palvelulla (https://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/luonnontuotteiden-luomusertifiointia-edistetaan-sahkoisella-palvelulla)
... ollaan tästä varmoja:
QuoteLuomuelintarvikkeiden ja luomukosmetiikan markkinat ovat maailmalla kasvussa ja luomukeruutuotteille on erityistä kysyntää viennissä.
(lihav. HJ)
Mutta me kysymme edelleen sinnikkäästi, että missä tuo näkyy? Jos koko luomuvienti on niin pientä kuin on, ja siitäkin valtaosa kauraa?
Ja jos luomuluonnonmarjojen myyntimäärät suorastaan romahtivat (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg11699#msg11699) viime vuonna, Pro Luomun koosteen ja ilmoituksen mukaan?
Meillä jo täällä ehdotuksemme siitä, että kaikki luomusertifiointi jätettäisiin luomuväen ja -bisneksen omaksi tehtäväksi. Kuten itse asiassa on laita useimmissa EU-maissa. Ja kuten Luomuliittokin on ehdottanut.
Nyt tuokin atk-systeemi maksaa jotain ja myös sen ylläpito.
Näin valtiovalta tavallaan osallistuu tähän riskibisnekseen. Onko tuollainen OK?
Pro Luomu ohjelmanjulistuksesaan (https://proluomu.fi/luomu-ruokapolitiikan-painopisteeksi/) antaa tämän aika toivottomaksi osoittautuneen yrityksen valtiovallan tehtäväksi:
QuoteLuomun vientiä tulee edistää
Luomu on globaalisti tunnettu standardi, jonka kulutus kasvaa ympäri maailmaa. Suomalaiset luomutuotteet kiinnostavat monissa maissa, ja kotimaisesta luomuviljasta merkittävä osa menee jo nyt vientiin. Suomalaisissa luomutuotteissa on merkittävää vientipotentiaalia, joka kannattaa hyödyntää.
Jos nyt ottaa tosissaan Pro Luomun toimeksiannot, niin helpompaa hallituksella olisi, jos sen tehtäväksi olisi laitettu edistää luomun tuontia. 8)
Mutta tuossakin avoimeksi kysymykseksi jää,
miksi sen viennin edistäminen jatkossa olisi järkevää, jos se tähän mennessä on lyönyt niin huonosti leiville. Ollut oikeastaan aika hyödytöntä (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=371), kaikki asian kustannukset huomioon ottaen. Näyttäisi siltä, että luomun vientipotentiaalia ei voi
hyödyntää, vaan tuo toimeliaisuus on pikemminkin "taidetta taiteen vuoksi".
Eikö tästä ole vain askel siihen ...
LUOMUTUOTTEIDEN TULLI-ILMOITUS (https://www.evira.fi/yhteiset/luomu/tuonti-ja-vienti/tulli-ilmoitus/)
QuoteTuojan on huolehdittava, että tullille annettavassa tulli-ilmoituksessa (SAD-lomake) sekä laskuissa ja muissa kaupallisissa asiakirjoissa mainitaan selvästi, että kyseessä on luomutuotteiden tuonti.
... että tuodut luomutuotteet myös tilastoitaisiin?
Jolloin meillä olisi Pro Luomun arvioiden lisäksi myös melko eksakti tieto Tullillta tuodun luomuruoan arvosta / määrästä tuossa vaiheessa.
YLE puhui kokonaisviennin osalta jopa uudesta ennätyksestä ...
Elintarvikevienti palautui viime vuonna pakotteita edeltäneeseen aikaan " tämä vuosi näyttää taas synkältä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.268820)
... mutta tämä on siis tilanne, ja käytännöllisesti katsoen ilman luomuvientiä.
QuoteSuomen elintarvikeviennille viime vuosi oli vihdoin valopilkku neljän laihan vuoden jälkeen. Elintarvikkeita kaupattiin ulkomaille noin 1 600 miljoonan euron edestä, mikä veti viennin arvon Venäjän pakotteita edeltäviin lukemiin, Luonnonvarakeskus Luke tiedottaa.
Luomuvienti on tuosta korkeintaan siis prosentin verran. Tai sitten 0,6%. Vientivaltista puhuminen alkaa vaikuttaa todella ontolta puheelta.
Sen sijaan elintarviketuonnissa luomu on varmastikin hyvin säilyttänyt asemansa. Kuinka suurella summalla ja osuudella, se on meiltä vielä tietämättä.
Saksankielisestä twiitistä:
QuoteNur vier (!) Zahlen, und der schöne Schein von Bio ist dahin: 87 Prozent der Deutschen schätzen Bio "wegen seiner regionalen Herkunft". 95 Prozent der Bio-Paprika, 88 der Bio-Tomaten und 69 Prozent der Bio-Zucchini in D kommen aus dem Ausland.
Kaksi seikkaa kiinnittää huomion. (Myös) Saksassa siis luomun ostomotivaatio syntyy kuvitelmista, että se olisi paikallista ruokaa, lähiruokaa. Mitä se ei lainkaan ole, sielläkään.
Toinen: Saksassa on luomutuonnin osuudesta selvästi tarkemmat tiedot kuin meillä, jopa siis tuotekohtaiset. Miten ne kerätään?
Näin helpolta se silloin joskus näytti. Tähän uskoi osa poliitikoistakin. Mielipidekirjoitus ESS:ssä:
Lukijalta: Luomutuotteiden vientiin mallia Tanskasta (https://www.ess.fi/Mielipide/art2476911)
Quote90-luvulle tultaessa ajattelinkin, että tästä pitää kirjoittaa juttu Etelä-Suomen Sanomiin. Niinpä sitten kirjoitin jutun.
Silloinen päätoimittaja laittoi viestiä ja kehotti kirjoittamaan edelleen juttuja vain Venäjän kaupan muuttuvista näkymistä. Hän lisäsi, että koko luomujuttu on vain pelkkää hössötystä, eikä siitä koskaan mitään tule.
Aika lailla hämmästyin, koska teoriassa koko Suomen maataloustuotannon olisi pystynyt myymään luomuna Saksaan. Suomen koko tuotanto olisi silti ollut niin pieni, että se ei olisi markkinoita hetkauttanut.
Joka tapauksessa juttuani ei julkaistu koskaan ja jatkoin kirjoittelua idänkaupasta.
(lihav. HJ)
Kirjoittaja tosin autuaasti unohtaa, että pääsuunnaksi luomuviennille jo tuolloin tai ainakin pian sen jälkeen arveltiin juuri Venäjää. Niiden parissa, jotka eivät pitäneet sitä hössötyksenä.
Ylioptimistinen, itse asiassa oikeastaan sellaisena jo outo, on visio, neuvo, että ottamalla
mallia Tanskasta päästäisiin helposti Tanskan tuloksiin tai jopa niiden ohi. Tanskalaiset antaisivat kohteliaasti meille tilaa omilta Saksan tai Englannin markkinoiltaan?
Tähän mennessä muuten tuo nimeltä mainitsematon päätoimittaja näyttää olleen varsin oikeassa: ei siitä juuri mitään ole tullut, jos alle prosentin osuuksissa mennään. Näin on nyt.
Käytännössä.
Tässä luomujäätelön viennissä näyttää toistuvan luomubroilerin kuvio:
Erkki Mikola: Small in Japan (https://proluomu.fi/erkki-mikola-small-in-japan/)
Melkoisella vaivannäöllä saadaan organisoitua pienimuotoista vientiä, johonkin kaukaiseen maahan ...
QuoteJymy-jäätelön saatavuus käynnistyi 24. toukokuuta Japanissa, kahden ja puolen vuoden intensiivisen valmistelun jälkeen.
... mutta isoin fanfaarein tätä tervehditään. Ja asian taustalla kummassakin on, ettei tuote oikein mene kotimaassa kaupaksi. Tätä efektiä ei saada Suomessa aikaiseksi (lihav. HJ):
QuoteNeiti Amy Saton kieli on aivan sininen ja häntä naurattaa, sillä jäätelön raaka-aineiden puhtaus ja laatu maistuu niin selvästi. ”Olen taivaassa ” hän sanoo lusikka suussa.
Miltä se puhtaus sitten maistuukin, niin suomalaisten suu ei sitä makua juuri erota, erottaako lainkaan. Jotensakin sitkeästi mustikka maistuu täällä mustikalta. Ja jäätelö jäätelöltä, vaikka lehmä olisi syönytkin tehoviljeltyä rehua.
Osmo Rauhala Turun Sanomissa keksii lisää ruutia. Vai olisiko tämä oikein ruutiakaan, mutta mistään uudesta ja tuoreesta ideasta ei ole kyse. Luomuvientiä New Yorkiin olisi helppo lisätä, siihen tarvitaan vain:
Ruuan Slush (http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/4068169/Osmo+Rauhala+++Ruuan+Slush)
QuoteSiihen tarvitaan megatarina. Sellainen voisi olla esimerkiksi uutinen, jossa Suomi ensimmäisenä maana tuottaisi yli puolet ruuastaan sertifioituna luomuna. Mielikuva vaikuttaisi kaikkien elintarvikkeittemme maineeseen.
Luomun tuomaa lisäarvoa ei pidä vähätellä. Kun viimeksi näin suomalaisen tavanomaisen juuston New Yorkin kaupassa sitä myytiin alle kymmenen euroa kilo. Lähes kaikki luomujuustot alkuperämaasta riippumatta maksoivat viereisessä hyllyssä liki kolminkertaisesti ja tarjouksessakin tuplasti.
(lihav. HJ)
Tuossa muuten Rauhala palaa mitä ilmeisemmin
alkuperäiseen ideaansa, jonka hän aluksi sai läpi*) nk. brändiryhmässä. Idea sittemmin vesittyi 50%:ksi viljelypinta-alasta, siitä sitten 20%:ksi pinta-alasta, joka on edelleen valtion virallisena tavoitteena. Rauhalan osuudesta tuon Jorma Ollilan johtaman ryhmän työssä, katso:
Miten Suomelle asetettiin tavoite tulla ”luomumaaksi”? (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=176)
Mutta tuollaisenahan ehdotus kyllä johtaisi siihen, että jos sitä edes yritettäisiin, ongelmana ei olisi enää lainkaan vienti. Vaan tuonti, tavanomaisten elintarvikkeiden tuonti: mistä saataisiin se
toinen puoli ruoastamme, kun
koko viljelypinta-alamme kuluu luomuruoan tuottamiseen. (Jos edes riittää ko. tavoitteeseen? Meidän aika hyvin perusteltu arviommehan on, että pinta-alaa kohti luomuviljely on Suomessa tähän mennessä tuottanut vain noin
neljänneksen siitä, mitä tavanomainen.)
PS. Nyt tuo laskelma on lähetetty Turun Sanomienkin nettipalstalle, kommenttina Rauhalan kirjoitukseen.
PS2. Rauhala ei tuossa voi vedota siihenkään, että hän olisi miettinyt kasvisruokapainoitteisia skenaarioita, jos hän New Yorkissa katselee tuotteita ja hintoja
juustotiskillä tai -hyllyllä.
_________
*) vielä ensimmäisessä TV-haastattelussaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=541.msg1842#msg1842) ryhmän muistion ilmestymisen jälkeen (tai siinä yhteydessä, muistio saattoi "virallisesti" ilmestyä pari päivää jälkeenpäin) Ollila puhui täysin selvin sanoin 50%:sta
ruoasta eikä viljelyalasta. Kyseistä ohjelmaa ei varmastikaan enää Areenasta löydy, mutta voin "mennä valalle" siitä, että niin tapahtui.
Kauko Koikkalainen v. 2012 (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=541.msg2695#msg2695) arvioi, että paljon vaatimattomampi luomutavoite, eli puolet viljelyalasta, nostaisi kansalaisten ruokakuluja 20-30%, eli yhteensä n. 2-3 miljardia euroa. Nykyisin kai jo enemmänkin.
Ainakin sen Rauhala siis kehottaa suomalaisia maksamaan siitä imagohyödystä, siitä ilosta, että Suomen luomutuotteet New Yorkissa tunnetaan, ja menevät ehkä vähän paremmin siellä kaupaksi. Tai jossain muualla, mutta ulkomailla.
Nyt Suomen luomuvienti yhteensä on korkeintaan n. 15 miljoonaa. Olisiko se siis nostettavissa noin 200-kertaiseksi, jotta tuosta "investoinnista" olisi jotain hyötyä? Tuohon ei voi vasta edes, että tuskinpa, siihen on vastattava jyrkästi: ei ole. Tuossa ei ole kyse "megatarinasta", se on megalomaniaa. ",,lä ny hullujas puhel", sanotaan Raumalla, ehkäpä Turussakin. Aivan varmasti ilmiötä varten on New Yorkissakin oma, iskevä sanontansa.
Eikä tuo n. 3 miljardin luomumyynti olisi edes vielä voittoa, siinä oltaisiin vasta jotenkin "omillaan". Nykyinen
koko Suomen elintarvikevienti on arvoltaan 1,6 miljardia (ks. edellä 16.07.18).
Rauhala yrittää vedota ruotsalaisten esimerkkiin, he tekevät kuulemma näin ...
QuoteRuotsalaiset tuntevat kansainvälisten asiakkaiden ajatukset ja arvot ja osaavat valmistaa tuotteensa kokonaisuuksina markkinoille sopiviksi. Jos jokin ei kelpaa, tuotetta korjataan eikä syyllistetä ostajaa tai markkinointia kuten meillä. Ruotsissa on jo jonkin aikaa keskitytty laatuun perustuvaan ruuan tuotantoon ja vientiin.
... paitsi, ettei tuo pidä yhtään paikkansa. Ruotsi on jo pitkään tuonut yli puolet ruoastaan. Eikä se varsinkaan luomutuotteita juuri vie. Ja luultavasti ei Yhdysvaltoihin*) hiukkaakaan. Juuri luomutuotteita se erityisesti tuo, niissä tuonnin osuus on ollut tavanomaistakin korkeampi.
_______
*) joka meidän tietojemme ja analyysimme mukaan ostaa luomutuotteensa halvalla halvoista kehitysmaista.
On se muuten kumma, että tuollaisiiin ehdotuksiin heti tulee säestäjiä (ja tämä on hyvin tavanomaista). Esimerkki tuolta:
QuoteEi tarvittaisi aluksi vaikka kuin konteittain suomalaista luomulehtikaalia. Kevyttä, helposti kasvatettavaa ja uppoaisi manhattanilaisiin kuin häkä. Nähty niin monta kertaa tuota vihannesta Whole Foodin kassajonossa hipstereiden ostoskoreissa.
Ikään kuin tätä luomulehtikaalia ei olisi Amerikassa tarjolla vaikka kuinka paljon, vaikka mistä. Pöh, niitä manhattanillaiset kasvattaa jo katoillaan!*)
Vaikka näitä ideoijia siis riittää, Suomen luomuvienti on se alle 15 miljoonaa. Ja lähes pelkkää kauraa.
_______
*) koko lehtikkaali-innostus, luomulla tai ilman, on USA:sta lähtöisin
(PS. 1.9.18) Minusta se on muuten pahaa, maultaan paljon huonompaa kuin muut kaalit. Mutta se ei tietysti oikeastaan tähän kuulu.
Löysin keväällä lähetetyn Helsingin Myllyn kirjeen luomuviljelijöille. Siitä:
QuoteLuomukauran kansainvälinen tarjonta erityisesti Baltian maista on kasvanut voimakkaasti.
Tämä on johtanut kiristyvään kilpailuun markkinoilla. Tästä sekä viime aikojen korkeasta hintatasosta johtuen luomukauran hintakehitys on laskeva.
Gluteenittoman luomukauran sopimusmäärä on jo täynnä, emmekä tee lisää sopimuksia.
Ei tuosta varmaan kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä voi tehdä, mutta onpahan muistutus siitä, etteivät Suomen luomuviljely ja vientipyrkimykset tapahdu missään kaupallisessa tyhjiössä. Emme saa kaupaksi kaikkea luomua, mitä meille vain tulee mieleen markkinoille tarjota. Vaikka tällaista käsitystä meille mm. edellä viitatut kirjoittajat yrittävät tyrkyttää.
Täältä:
http://www.helsinginmylly.fi/viljan-hankinta/
PS. Olen tasaisin välein yrittänyt kyttäillä, onko Suomen luomuviennin ja -tuonnin määristä julkaistu uusia lukuja. Sellaisia ei ole kuitenkaan näkynyt.
Tämä koskee siis koko viljanvientiä ...
Kuivuus vei vientiviljat " PTT ennustaa ruuan viennin laskevan reilusti tänä vuonna (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli-1.306312)
... mutta ihan erikseen on luettavissa Pro Luomun ryhmän netissä julkaisemassa Hankkijan Kirsi Niemelän (luomurehutilanteen) selvityksestä tämä luomuviljasta:
QuoteVILJATILANNE - VILJAT
• Kaurasato -14%
" Rehuksi hyvin saatavilla, vientiin vähemmän
" Kevyet viljat
" DON tilanne erittäin hyvä
Kun luomukaura on niin ratkaiseva osa luomuvientiä, näyttäisi siis siltä, että sen osalta tilanne ei muutu. Vaan surkeaksi jää tänäkin vuonna.
PS. 26.9.18: Tuossakin jää valitettavasti epäselväksi, onko tuo luku kaurasta yleensä vai juuri luomukaurasta. Huomasin epävarmuuden äsken.
Quote from: Heikki Jokipii on 31.01.18 - klo:15:05
Skeptisesti tähän suhtaudutaan ...
Venäjän pääministeri: Venäjästä tulee luomun suurvalta (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.222591)
... perusteluja sillekin on. Mutta ottaisin asian vakavasti, koska suunnitelmalla on puolustaja ja tuki korkealla tasolla.
Päivitettyä tietoa tästä uudehkosta (29 August 2018) artikkelista, näin aikoo Venäjä ravistella luomun maailmaa:
Here’s how Russia is planning to shake up organic agriculture (https://www.yugagro.org/en-GB/press/news/Russia-organic-agriculture.aspx)
QuoteIn November 2017, Vladimir Putin set out one of his trademark huge targets. Alongside Prime Minister Dmitry Medvedev, Russia’s leader tasked farmers nationwide with turning the nation into the world’s largest organic food exporter.
Following this up, the Russian president signed new law regulating production, storage and transportation of organic food throughout his homeland in August 2018. It won’t enter full force until 2020, but this latest legislation lays the groundwork for a greener farming sector in Russia.
Only products which apply to the conditions in the new bill, and their manufacturers, can be considered “organic”. This law adopts models seen in over 80 countries worldwide, restricting the use of agrochemicals and pesticides in production.
Aika kauan valmisteltu luomua koskeva laki on siis valmis ja hyväksytty. Se on pyritty yhteensovittamaan maailman muiden luomusäännösten kanssa. Hyväksyykö esim. EU sen päteväksi, onkin sitten toinen ja hyvinkin (jopa suur-) poliittinen juttu. Mutta sellainen laki nyt on olemassa. (Voimaantulo näyttää ihan samaan tapaan tapahtuvan pienellä viipeellä kuin EU:n luomuasetuksessakin.)
Sinänsä tilanne on aika ennallaan, mutta siihen ei kannata tuudittautua, kertoo tuo artikkeli:
QuoteRussia is nothing but optimistic regarding its proposed green agricultural law. PM Medvedev believes it could give the nation enough export potential to account for 25% of global organic food supplies.
Despite this, there is a lot of work to do. As it stands, 85% of organic and health foods in Russia are imported.
Don’t let this fool you, though, because demand and desire for this type of foodstuff has been rising steadily throughout Russia.
Eli ensin omat markkinat haltuun, sitten viemään.
Ja Suomestahan tuo maailmanvalloitus voisi alkaa. Veikkaan, että ensimmäisenä lanseerataan jokin luostarin luomu -tavaramerkki, joka ei suoraan mielikuvissa yhdisty Venäjän valtioon ja/tai Putiniin.
(Medvedevin Suomen vierailun kunniaksi. ;D)
Luomuvientiä ei tässä erikseen mainita ...
Jari Leppä ei usko entisen Venäjän-viennin enää palaavan (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.316769)
QuoteMoskovassa viime viikolla vieraillut maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) pitää selvänä, ettei entisiin elintarvikkeiden vientimääriin Venäjälle enää päästä. "Tuonnin korvausohjelma on Venäjällä tehty erittäin vahvaksi", hän sanoo.
... mutta luulenpa, että se vanha haave luomuviennin lisäämisestä Venäjälle on nyt haudattu entistäkin syvemmälle. Vaikka siitä Pöytäniemen suunnitelmasta ja analyysistä (2013) on niinkin vähän aikaa kuin 5 vuotta. Ja yhä se löytyy (https://proluomu.fi/material/materiaalit/tutkimukset/) Pro Luomun sivustolta.
Mutta kaikenlaista on tällä välin ehtinyt tapahtua. Josta pakotteet ja vastapakotteet, ja niihin johtanut poliittinen kehitys ovat yksi asia. Mutta tuo Venäjän oma pyrkimys, josta edellisessä puheenvuorossa, varmasti toinen.
Tällaisen yhteenvedon tarjosi Maaseudun Tulevaisuus tästä tilaisuudesta (lihav. HJ)
Luomutuotannosta halutaan tehokkaampaa ja enemmän tuotteita markkinoille (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.325142)
QuoteTehokkaammin puhdasta luomua ammattikeittiöihin ja vientiin, siinä Luomualan kehittämisohjelman arvioinnin päätöstilaisuuden sanoma tiivistettynä.
Luomutuotannossa on paljon potentiaalia, mutta sitä ei vielä osata täysin hyödyntää, totesivat asiantuntijat Luomualan kehittämisohjelman arvioinnin päätöstilaisuudessa.
Tällaisen pyörän oli kyseinen raportti keksinyt uudelleen:
QuoteSuomen luonto tarjoaa luomutuotan-
nolle erinomaisen ympäristön: puhdas, tuholais-
vapaa maa, puhdas vesi, vähäiset pienhiukkaslas-
keumat ja raskasmetallimäärät. Erityisesti metsien
ja luonnonkeruualueiden osalta nämä ovat to-
dellisia vahvuuksia. Luonnontuoteluomussa ja
luomussa ylipäätänsä nähdään olevan suuri po-
tentiaali erityisesti viennin näkökulmasta. Luomu-
tuotteiden kysyntä on kansainvälisesti kasvussa,
Suomi voisi kasvattaa panostuksiaan viennissä, jo-
ka tällä hetkellä on varsin vaatimatonta.
Saman pyörän oli viimeksi keksinyt Luomu Invest, luomubroilerien tuottaja ja viejä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=721.msg11937#msg11937). Ja viime vuonnahan eli v. 2017 luomumarjojen keruu suorastaan romahti, jonka myös Pro Luomu totesi ja myönsi. Mutta tuon raportin tekijät eivät ilmeisesti sitä olleet huomanneet.
Ellei sitten tuota vihoviimeistä tosiasiat tunnustavaa lausetta tulkitse siten, että sittenkin ovat. Tässä ja nyt on kyse jostain sellaisesta, joka on "varsin vaatimatonta".
MMM:n julkaisu*) LUOMUALAN KEHITT,,MISOHJELMAN ARVIOINTI, Loppuraportti 5.10.2018, antaa luomuviennin nykytilanteesta tämän arvion (s. 30):
QuoteSuomesta viedään luomutuotteita sekä teollisuu-
teen että päivittäistavarakauppaan. Luomuviennin
asiakkaina ovat teollisuus, tukkuportaan toimijat
sekä päivittäistavarakaupan ketjut. Kaiken kaik-
kiaan Suomesta viedään luomutuotteita arviolta
10-14 miljoonan euron arvosta ja pääosa viennistä
muodostuu viljaketjussa. (Organic Food Finland.)
Eli vaatimatonta on. Eikä yhtään uudempaa tai suurempaa rahallista arvioita esitetä kuin täällä on jo kerrottu. Mutta sitten enempää selittämättä ja perustelematta hypätäänkin tällaisiin näkymiin (s. 31):
QuoteParhaimmillaan Suomen vuotuinen luomuvien-
ti voisi nousta jopa sataan miljoonaan euroon,
josta puolet olisi luomumeijerituotteita. Suoma-
laisen luomuviennin kasvun suurin este on pu-
la raaka-aineesta, mutta viennin kasvattaminen
edellyttää myös viennin edistämistoimia julkiselta
sektorilta sekä yritystasolla tehtäviä strategisia va-
lintoja.31
Mutta siinä oli tuo alaviite (31). Ehkä siinä olisi tuo visio perusteltu paremmin. Mihin se viittasi? Tuohon Pöytäniemen raporttiin vuodelta 2013!
Pöytäniemen idea tukeutui käytännössä kokonaan siihen, että luomuvienti Venäjälle kasvaisi. Arviointiraportin tekijät tuskin edes ovat lukeneet läpi Pöytäniemen tekstiä, tai ainakin lukeneet sen hyvin huolimattomasti.
Korjaus: ovat varmaankin
lukeneet, koska nuo ovat itse asiassa melko sanatarkkoja lainauksia P:n tekstistä, mutta eivät ole
ymmärtäneet, että tilanne on nyt perinpohjaisesti muuttunut, ihan toinen!
_________
*) josta on täällä sivuillamme jo muuten puhuttu (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=541.msg12883#msg12883)
Varmemmaksi vakuudeksi vielä tämä lainaus Pöytäniemen (2013) tiivistelmästä:
QuoteSuomalaisluomun tärkeimmät vientimaat ovat nyt Tanska, Ruotsi, Saksa ja Ranska. Saksa on Euroopan suurin luomumarkkina-alue ja vastaa noin kolmanneksesta maanosan yhteensä 21,5 miljardin euron luomukulutuksesta. Saksan luomumarkkinat ovat kuitenkin erittäin kilpaillut.
Venäjän luomumarkkinat vuonna 2012 olivat vain 115 miljoonaa euroa, mutta ne kasvavat arviolta noin 15 % vuosivauhdilla. Suomalaisten kannattaisikin tarjota luomua Venäjän kasvaville markkinoille etenkin Pietarin alueella. Kysyntää löytyisi muun muassa luomumeijeri- ja luomutuoretuotteille. Vientiä helpottaisi se, että suomalaisilla elintarvikkeilla on Venäjällä jo entuudestaan hyvä maine, minkä lisäksi maantieteellinen sijaintimme tarjoaa logistiikkaetuja.
Suomalaiselle luomuviennille on kasvupotentiaalia myös nykyisissä päävientimaissa sekä Pohjois-Amerikassa ja Kaukoidässä. Luomulle kannattaisi etsiä uusia vientimahdollisuuksia muun muassa pohjoismaisen päivittäistavarakaupan private label -markkinoilta. Keskieurooppalaiset luomubränditukkurit ottavat PL-valikoimaansa myös erikoisempia luomutuotteita.
Parhaimmillaan Suomen vuotuinen luomuvienti voisi markkinapotentiaalin valossa nousta jopa sataan miljoonaan euroon, josta puolet olisi luomumeijerituotteita. Tämä kuitenkin edellyttäisi julkiselta sektorilta johdonmukaista luomutuotannon ja -viennin edistämistä sekä yritystason strategisia valintoja. Tällä hetkellä suomalaisen luomuviennin kasvun suurin este on se, että kotimaista luomua ei ole saatavilla riittävästi.
(lihav. HJ)
Vaikka siis nuo arviointiraportin (2018) tekijät osasivat lainata useita lauseita tuosta, koko ajatuskulkua he eivät saaneet siirrettyä.
Pöytäniemen näkemys saattoi olla kirjoitushetkenään vielä aika realistinen, esim. luomumeijerituotteiden osalta. Enää se ei ole. Eivätkä sen pohjalta arvioidut luvutkaan. Tuo 100 miljoonan arvio tulisi joko unohtaa - tai sitten perustella jollain aivan uudella tavalla.
Edellä on esitetty tietoja siitä, miten myös noilla muilla mainituilla alueilla luomumarkkinat ovat erittäin kilpaillut.
Uudessa julkilausumassaan (http://www.luomuliitto.fi/luomuliitto-vaatii-etta-uusia-luomusitoumuksia-tehdaan-myos-2019/) Luomuliittokin puhuu viennistä ja vetoaa siihen:
QuoteLuomuliitto vaatii myös, että uudessa CAP:issa turvataan luomutuotannon kannattavuus, sillä elintarvikeviennin kasvattaminen edellyttää luomutuotannon lisäämistä. Laatutietoiset kuluttajat vientimaissa haluavat ostaa puhdasta, laadukasta ja sertifioitua ruokaa " pelkkä suomalaisuus ei riitä.
Mutta kyllä suomalaisuus, tai mikä se sitten onkin, on hyvin tähän asti riittänyt, jos tavanomaisen osuus ruokaviennistä on yli 99% ja luomun osuus vain jossakin välillä 0,6 % -0,9 %. (ks. edellä 21.4.18). Ja mikään asiassa ei tunnu muuttuneen. Hieman vaihteleva, mutta vuosi 2017 huomioon ottaen jopa nousujohteinen*) Suomen ruokavienti (https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ruokavienti-jaa-viime-vuotta-pienemmaksi-kesan-notkahduksen-takia/02679dc5-b23b-395b-b6cf-89ddfeecb0b7) näyttää kehittyvän täysin luomusta riippumatta.
Mutta kannattavuudesta kannattaa kyllä puhua: onko luomuvienti koskaan Suomelle kannattanut? Kannattaisiko se jatkossakaan? Olisiko Suomen luovuttava luomuviennin lisäämisen pyrkimyksestä
siinäkin tapauksessa, että sen saisi onnistumaan? Mitä siis ei ainakaan noin viiteen vuoteen ole tapahtunut.
________
*) vuoden 2014 jyrkän romahduksen syy tuossa käyrässä on täällä useaan kertaan tullut esille!
Tästä vähän vanhemmasta uutisesta voimme lukea, miten myös Kazakstanissa löytyy samanlaisia näkemyksiä maan ruokaviennin mahdollisuuksista kuin Suomessa luomuväellä:
Kazakhstan ‘goes organic’ to compete in $90 billion non-GMO food market (https://geneticliteracyproject.org/2018/07/23/kazakhstan-goes-organic-to-compete-in-90-billion-non-gmo-food-market/)
Tämä näyttää sielläkin joillekin itsestään selvältä:
Quote“We can use these hectares for starting ecological production,” Isaeva said in an interview in London. “It’s our advantage. We cannot compete by price with U.S., Australian and Canadian agricultural products, but we can be a competitor in the organic markets.”
Sitä, että itse luomumarkkinat ovat kovasti kilpailtuja, ei sielläkään nähdä minään uhkana. Mutta varmaan, jos he noin tekevät, he pystyvät niillä markkinoilla kilpailemaan - Suomen kanssa!
Pro Luomu tukee kannanotollaan Luomuliittoa. Vientiin viitataan tuossakin, mutta minusta falskisti:
Kannanotto: Suomi tarvitsee lisää luomupeltoja (https://luomu.fi/kirjoitus/kannanotto-suomi-tarvitsee-lisaa-luomupeltoja/11/)
QuoteLuomun kysyntä kasvaa sekä kotimarkkinoilla että viennissä. Viime vuonna luomutuotteiden myynti Suomessa lisääntyi 13 % ja oli noin 310 miljoonaa euroa. Ala arvioi, että myynti on mahdollista nostaa 2-3-kertaiseksi lähivuosina. Luomun maailmanmarkkina oli yli 80 miljardia euroa vuonna 2016, ja kasvoi edellisestä vuodesta noin 10 %. Suomen puhdas ja arktinen ympäristö sekä luotettava toiminta tekevät suomalaisista luomutuotteista uskottavia myös vientimarkkinoilla.
(Lihav. HJ)
Sillä mitä ihmeen merkitystä tuolla maailmanmarkkinoiden koolla on, jos Suomen luomuvienti on täysin vähäpätöistä. Eikä sen osalta ole nähtävissä mitään kasvuakaan. Pro Luomun Kottila ja Nurro aika äskettäin artikkelissaan todistivat, miten luomuvienti on jämähtänyt siihen noin 10 - 15 miljoonaan euroon. Ks. edellä 21.04.18. tai suoraan täältä (https://proluomu.fi/luomu-voisi-olla-suomalaisen-ruoan-vientivaltti/).
Kun tuo tosiasia aktiivisesti unohdetaan, ei nähdä absurdiutta tässäkään:
QuoteLuomumarkkinan kasvun suurin este sekä kotimarkkinoilla että viennissä on tuotannon vähäisyys, sillä epävarmuus luomuraaka-aineiden saannista jarruttaa yritysten tuotekehitystä. Luomualan laajenemisen pysäyttäminen lisää tätä epävarmuutta ja saattaa nostaa tuontiluomun osuutta kuluttajan ostokorissa.
Lisäksi Suomen hallitus on sitoutunut toteuttamaan kansallista luomuohjelmaa, jonka tavoitteena on nostaa luomun osuus 20 %:iin maan peltoalasta. Tällä hetkellä luomun osuus on noin 13 % peltoalasta; uutta luomualaa tulee tukea tavoitteen saavuttamiseen asti.
Miten ihmeen paljon sitä luomupeltoalaa pitäisi olla, luomuviennin näkökulmasta, jos n. 13 prosentin osuudella on saavutettu vajaan 1 prosentin osuus viennistä. Nykytilanteesta arvioiden tuon 20% toteutuminenkaan ei nostaisi luomuvientiä mitättömän kynnyksen yläpuolelle.
Arktisuus ym. voivat olla sinänsä uskottavia tosiasioina ulkomaalaisillekin, mutta eivät näytä lainkaan lisäävän myyntiä.
PS. Vaikka tuossa tuontiluomustakin oli puhe, ei ollut Pro Luomulla vieläkään kanttia kertoa, mikä sen tuontiluomun osuus kuluttajan ostoskorissa
nyt on. Ihan numeroarviona? Pro Luomu kyllä sen tietää, ja onkin ainoa, joka tietää.
PS2. Ja todistustaakka on minusta edelleen luomuväellä sen osoittamisessa, että luomuviennistä olisi (yhteensä)
hyötyä Suomelle. Siinähän ei tarvitsisi kiistellä millään lailla luomun hyödyistä sinänsä, vaan vastauksen voisi laskea puhtaasti euroissa. Mutta
kaikki kustannuseurot olisi laskelmaan otettava mukaan! Todistukseksi ei riitä, että yksittäinen luomuviljelija tai -yritys sillä tienaa.
On oikeastaan suorastaan ihmeellistä, miten tuo myytti luomuviennin mahdollisuuksista saattaa pysyä hengissä, vaikka kokemus, empiria vuodesta toiseen toista osoittaa. Se alkoi ehkä aikanaan eräistä poliitikoista (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=591.msg2376#msg2376), mutta yhä sitä toistetaan. Samoilla argumenteilla. Tai pikemminkin samoilla kieli- ja mielikuvilla. Tosiasoitahan ei ei asian puolesta tuolloinkaan ollut esittää, eikä ole vieläkään.
Jos kyse olisi silkasta erehdyksestä, sen voisi antaa anteeksi. Mutta yhä enemmän alkaa tuntua, että asiassa valehdellaan hyvinkin tahallaan.
Mikä tuossa on lopulta takana? En tiedä, mutta ihan ilmaistuna tavoitteena on siis houkutella valtiovalta antamaan rahallista tukea luomuviljelyalan lisäämiselle. Vaikka vähän jekuttaenkin, myös tällä tavalla, luomuviennin lupaavia ja jopa huimia taloudellisia mahdollisuuksia maalaillen. Minusta tuollainen on rumaa.
Tässäkin luomun piilomainosartikkelissa yritetään luoda kuvaa, että suomalaisella luomulla olisi jotain erityisiä etuja viennissä ..
Ruokatrendit: Luomun suosio jatkaa kasvamistaan eurooppalaisilla ruokatoreillakin (https://www.keskipohjanmaa.fi/uutinen/556138)
QuoteSuomen osastolla esittäytyy näyttävästi yhdeksän yritystä.
Pitkien talvien ansiosta suomalaiset kasvit hyödyntävät lyhyet kesät ja valoisat yöt. Tämän tuloksena syntyy terveellisiä ja vitamiineja täynnä olevia tuotteita.
" Kaikki esillä olevat elintarvikkeemme ovat ajan hermolla, kertoo yli kolmekymmentä vuotta Suomen elintarvikeviennin eteen uurastanut Food from Finland -ohjelman projektipäällikkö Anna-Leena Soult.
" Esimerkiksi kauratuotteet ovat voimakkaasti nouseva sektori, ja Suomihan on maailman toiseksi suurin kauranviejä. Lisäksi meillä on erikoistuotteita, kuten puhdasta ja gluteenitonta kauraa, joka on maailmalla kovasti haluttua.
Arktiset Aromit -yhdistyksen osastolla on jatkuvasti väkeä. Toiminnanjohtaja Birgitta Partanen jakaa tietoja luonnontuotealan kattojärjestön jäsenyritysten tarjonnasta.
" Samalla teen kyselyjä kiinnostuneista ostajista ja välitän yhteystiedot meidän yrityksillemme. Ne tuottavat esimerkiksi marjoja ja sieniä, joihin ei tarvita lannoitteita, kastelua tai torjunta-aineita, hän toteaa.
... vaikka tuonkin artikkelin tarkka lukeminen antaa sen oikean kuvan, miten toivottoman kilpaillut Keski-Euroopan luomumarkkinat ovat.
Vaikkei tuossa ihan nimeltä luomutuotteita mainitakaan.
Luomuliitto on uudessa julkilausumassaan (http://www.luomuliitto.fi/cap-uudistus-ja-luomu/) edelleen asiasta varma:
QuoteElintarvikeviennissä ruuan puhtaus ja laatu korostuu. Pelkkä suomalaisuus ei riitä, vaan tuotteen täytyy olla jonkun standardin mukaista. Näin ollen luomu on ratkaisu vientikysymykseen. Elintarvikeviennin kasvattaminenkin siis edellyttää luomutuotannon tukemista.
Eikä esitä itselleen kysymystä, miksei viennin kasvattaminen ole tuota tähän asti edellyttänyt. Vaan tavanomaisten elintarvikkeiden vienti on viime vuonna (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg12185#msg12185) kasvanut, kun taas luomuvienti on junnannut paikallaan.
Etteikö vain olisi niin, että
luomuviennin kasvattaminen edellyttää luomutuotannon tukemista. (Ja luomutuotanto Suomessa edellyttää luomuvientiä, erityisesti viljojen osalta.) Ja siinä olisi sen asian ihan oikea, rehellinen perustelu.
Toistan:
Quote from: Heikki Jokipii on 24.11.18 - klo:11:58Jos kyse olisi silkasta erehdyksestä, sen voisi antaa anteeksi. Mutta yhä enemmän alkaa tuntua, että asiassa valehdellaan hyvinkin tahallaan.
Mikä tuossa on lopulta takana? En tiedä, mutta ihan ilmaistuna tavoitteena on siis houkutella valtiovalta antamaan rahallista tukea luomuviljelyalan lisäämiselle. Vaikka vähän jekuttaenkin, myös tällä tavalla, luomuviennin lupaavia ja jopa huimia taloudellisia mahdollisuuksia maalaillen. Minusta tuollainen on rumaa.
ProAgria Keskusten Liitto tarjosi kannanotossaan (http://www.proagria.fi/luomukannanotto) (pdf) 11.12.2018 mm. tällaisen analyysin luomuviennistä:
QuoteVientinäkymät
Vienti tarjoaa mahdollisuuksia, kun osataan löytää oikeat luomutuotteet. Ulkomaanvientiä olisi saatava aikaan muussakin kuin kaurassa, mikä vaatii kasvintuotannon kasvua. Markkinoilla on tilaa jalosteille. Suomen viennin jalostusaste on nykyisellään liian alhainen. Muissa maissa vienti keskittyy pidemmälle jalostettuihin tuotteisiin, joissa myös kate on parempi ja jää kotimaahan. Jatkojalostuksen kehittymistä on osaltaan jarruttanut raaka-aineen puute.
Maailmalla luomu on ainoa kasvava elintarvikesektori, joten nyt olisi hyvä aika suomalaisten tuotteiden päästä markkinoille. Jos ei ole riittävästi volyymiä tuottaa tulevaisuudessa, voi teollisuus jarruttaa jalostusta. Hyvään kasvuun Suomessa lähtenyt luomutuotanto jää nopeasti muiden maiden jalkoihin.Tanskassa on valtion toimesta satsattu luomutuotantoon tänä keväänä isoja summia. Ranskassa oltiin leikkaamassa syksyllä 2017 luomutukea, mutta leikkausten sijaan Ranska onkin nyt panostamassa luomutuotannon kehittämiseen. Keväällä puolestaan julkaistiin uutinen Venäjällä luomutuotannon herättämisestä kukoistukseen. Saksassa luomukorvauksen tasoja on nostettu. Lähialueilla kasvu siis jatkuu.Viennissä onnistuminen on toki kotimaan markkinoiden lisäksi todella tärkeää. Jos siellä ei onnistuta, niin markkinat saattavat jumittua Suomessa varsinkin hyvän satovuoden jälkeen. Kaurassakin törmättiin Baltian ja Euroopan nousevaan kilpailuun, vaikka siellä tuotettu kauransa ei ole yhtä laadukasta kuin meillä.
Oikein olemme mekin asian täällä kertoneet, kun olemme tuoneet esille, että luomuviennin tuotteiden jalostusaste on surkean alhainen.
Mutta miten vuodesta toiseen jaksetaan ja kehdataan jatkaa tämän mantran toistamista, että jatkojalostuksen kehittymistä on jarruttanut raaka-aineen puute? Miten ihmeessä sitä raaka-ainetta ei sitten synny, jos ja kun viljelypinta-alaa sen tuottamiseen kyllä on? Miksei se kasvintuotanto (luomussa) ei sitten kasva?
Oikein olemme senkin kertoneet, että yritykset lisätä luomuvientiä ovat törmänneet ja törmäävät rajuun kilpailuun.
Mutta siitä olemme Pro Agrian kanssa kovasti eri mieltä, että asiassa olisi nyt mahdollisuuksia, että nyt olisi mitenkään "hyvä aika".
Jos "luomu on ainoa kasvava elintarvikesektori", niin miten voi olla niin, että Suomen
tavanomainen elintarvikevienti kuitenkin on kasvanut (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg12185#msg12185)?
Uutinen siitä, että Venäjällä luomutuotanto on "heräämässä kukoistukseen", on siellä Pro Agriassa nähty. Mutta ei sen implikaatioita: sehän voi olla lopullinen naula Suomen luomuviennin arkkuun, ks. edellä 27.09.18 (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg12648#msg12648).
Ei niin, ettei se voisi olla hyvä asia. Kun luomuvienti ei mitä ilmeisemmin ole hyvä bisnes. Vaan siinä saadaan vain jotain roposia takaisin luomun tukemiseen syydetyistä rahoista. Joten luomuviennin lopettaminen, ja sitä varten ylläpidetyn luomutuotannon alasajo voisi olla parempi idea. Luomukaurasta aloittaen.
Epäilemättä on niin, että nuo äskeiset kommenttini olivat toistoa, tolkutusta.
Mutta samaa oli myös tuo luomuväen, tai heidän myötäilijansa eli Pro Agrian teksti.
Mitään uutta, tai mitään kunnollista perustelua siinä ei esitetty, miksi luomua voitaisiin Suomesta erityisesti ulkomaille viedä. Miten siinä voitaisiin onnistua. Sitä, miten se olisi Suomelle kannattavaa, ei edes tekstissä kosketeltu.
Sellainen perustelu, että vienti olisi tärkeää kotimarkkinoiden kannalta ...
QuoteJos siellä ei onnistuta, niin markkinat saattavat jumittua Suomessa varsinkin hyvän satovuoden jälkeen.
... on vähintään kehäpäätelmä. Arvoton. Mieletön. Täysin tolkuton.
Jos Luomufoorumissa parin kuukauden päästä (https://proluomu.fi/luomufoorumi-2019/) pidetään tällainen esitelmä ...
Quote12.15 Miten luomun vienti tuplataan?
ohjelmajohtaja Esa Wrang, Business Finland/Food from Finland
... niin kohtuullista lienee odottaa, että samassa yhteydessä ilmoitetaan
mistä tasosta tuo tuplaus aiotaan tehdä. Eli se, mikä on luomuviennin taso nykyisin. Eikä vain epämääräisenä haarukkana, vaan
yhtenä mahdollisimman oikeana lukuna.
Se ei tietysti ole loogisesti välttämätöntä, mutta kun Pro Luomun Marja-Riitta Kottilakin varmasti osallistuu tuohon tilaisuuteen, ja siitä varmasti uutisoidaan lisää Pro Luomun sivuilla,
toivoisi, että samassa yhteydessä kerrottaisiin, paljonko nykyisin luomua
tuodaan, mikä on sen osuus Suomen luomun kulutuksesta.
Siitä asiasta lähetin hänelle toivomuksen/muistutuksen myös Turun Sanomien nettikeskustelussa (https://www.ts.fi/keskustelut/viesti/1044175).
Luomuviennin kokonaistaloudesta kuulisi tietysti mielellään enemmänkin. Meillähän on asiasta omat epäilyksemme. Mutta onkohan siitä liikaa liikesalaisuuden piirissä?
Hesari kertoi tästä:
Arktista eksotiikkaa pöytiin maailman suurimmilla ruokamessuilla " Suomi on pääosassa Grüne Wochella
Suomi on pääosassa maailman suurimmilla ruokamessuilla Berliinin Grüne Wochella. (https://www.hs.fi/talous/art-2000005967554.html)
Paperi-Hesarissa oli lause:
QuoteGrüne Wochella Suomi hakee profiilia arktisen, puhtaan, antibiootittoman ja kekseliään luomusuperfoodin maana.
(lihav. HJ)
Ja muitakin enemmmän tai vähemmän luomuun viittaavia ilmaisuja.
Eipä oltu teemojen valinnassa kovin kekseliäitä. Mutta Pro Luomu on nyt varmastikin valtiovaltaan tyytyväinen:
Quote from: Heikki Jokipii on 07.07.18 - klo:02:41
Pro Luomu ohjelmanjulistuksesaan (https://proluomu.fi/luomu-ruokapolitiikan-painopisteeksi/) antaa tämän aika toivottomaksi osoittautuneen yrityksen valtiovallan tehtäväksi:
QuoteLuomun vientiä tulee edistää
Luomu on globaalisti tunnettu standardi, jonka kulutus kasvaa ympäri maailmaa. Suomalaiset luomutuotteet kiinnostavat monissa maissa, ja kotimaisesta luomuviljasta merkittävä osa menee jo nyt vientiin. Suomalaisissa luomutuotteissa on merkittävää vientipotentiaalia, joka kannattaa hyödyntää.
Jos nyt ottaa tosissaan Pro Luomun toimeksiannot, niin helpompaa hallituksella olisi, jos sen tehtäväksi olisi laitettu edistää luomun tuontia. 8)
Mutta tuossakin avoimeksi kysymykseksi jää, miksi sen viennin edistäminen jatkossa olisi järkevää, jos se tähän mennessä on lyönyt niin huonosti leiville. Ollut oikeastaan aika hyödytöntä (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=371), kaikki asian kustannukset huomioon ottaen. Näyttäisi siltä, että luomun vientipotentiaalia ei voi hyödyntää, vaan tuo toimeliaisuus on pikemminkin "taidetta taiteen vuoksi".
Kuten varmaan Luomuliittokin. Valtionkin rahoista tuota messuille osallistumista tuettiin. Tosin vain 400 000 eurolla.
Tässä ei ole kyse luomutuotteista:
Venäläinen kauppaketju toi Saksaan euron viinipullot ja B-laadun pakasteleikkeet " Lidlin haastajalle on iso valmis kohderyhmä (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005997794.html)
Vielä. Mutta osaa hyvin kuvitella, että jollekulle tulee mieleen, että muita halvemmilla venäläisillä luomutuotteilla kannattaisi tuolla tavalla Saksan ja muun Euroopan markkinoita yrittää vallata. Sitä kautta voisivat ehkä tulla myös Kazakstanin luomutuotteet (edellä 21.11.18).
Koska siitähän Venäjällä on visio (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg12648#msg12648), puitesuunnitelmat ja jo aloitettuja toimenpiteitäkin. Mm. luomutuotantoa koskeva laki tulee voimaan v. 2020. Jos EU ja Saksa sen hyväksyy, niin siinähän se sitten melkein olikin (?). Kaikki on valmista tuota valtausyritystä varten.
Tässä ei vielä ole kyse venäläisestä luomusta (ks. juuri edellä):
Euro-East aloittaa luomutuotteiden maahantuonnin (https://www.euro-east.fi/euro-east-aloittaa-luomutuotteiden-maahantuonnin/)
QuoteLuomutuotteiden maahantuonti alkaa keväällä, jolloin saamme valikoimaamme ensimmäisenä luomutuotteena granaattiomenamehua. Euro-Eastin luomu granaattiomenamehua tulee löytymään kaupoista kolmessa eri pakkauskoossa, 1 litran laispullo, 0,2 l lasipullo sekä 1 litran tetrapakkaus.
Euro-Eastin täyteläinen tuorepuristettu luomu granaattiomenamehu valmistetaan huolella valituista granaattiomenoista Azerbaidžanissa Agsuhissa. Mehuun käytettävät granaattiomenat ovat luomupuutarhasta käsin poimittuja ja yhteen litraan mehua käytetään noin kolme kiloa mehukkaita kypsiä granaattiomenoita.
Mutta idästä tulevasta kuitenkin. Tuostako se nyt alkaa? Ja firman missiohan on tällainen:
QuoteEuro-East Oy on alati kehittyvä suomalainen maahantuontiyritys, joka vie sinut tutustumaan venäläisen ja itäeurooppalaisen keittiön ruokakulttuureihin. Missionamme on tehdä perinteistä ruokakulttuuria tunnetuksi sekä tarjota mahdollisuutta tutustua erilaisiin makuihin maailmalta. Venäläisen- sekä itäeurooppalaisen keittiön herkkujen myynnissä ja markkinoinnissa olemme alan markkinajohtaja: tuotteemme on saatavilla jo kaikista hyvin varustetuista ruokakaupoista ympäri Suomen.
Pro Luomun luomun kasvu-uutisestakin (https://proluomu.fi/luomu-kasvoi-vahvasti-ympari-maailmaa-vuonna-2017/) voimme löytää tällaisen:
QuoteSahotan mukaan luomumarkkinoiden kasvu on vahvaa, mutta markkinat ovat myös juuri nyt suurien muutosten edessä. Syitä on useita.
" Muutamina edellisvuosina ns. halpamyymälät ovat ottaneet aiempaa enemmän luomua valikoimiinsa, ja kasvu on vahvaa tällä sektorilla. Halpamyymälöiden vahva ote luomuun saattaa tulevaisuudessa vaikuttaa myös laajemmin luomun hintoihin, Sahota arvioi.
Olisiko tuo jo - kun otamme huomioon edellä mainitsemamme uutisen - myös sen ennakointia, että halvempi venäläinen ja itäeurooppalainen luomu olisi tulossa koko Eurooppaan?
Pro Luomun uutisesta ...
Suomen luomuvienti on ottamassa kasvuloikkaa (https://proluomu.fi/suomen-luomuvienti-on-ottamassa-kasvuloikkaa/)
... selviää, että monen vuoden ajan luomuviennin määrästä on kerrottu mutu-tietoa:
QuoteLuomuelintarvikkeita vietiin Suomesta noin 25-30 miljoonalla eurolla vuonna 2018, kertoo tuore kartoitus. Luku ei sisällä luomualkoholijuomia, joita myös viedään. Luomutuotteita vievät yritykset odottavat viennilleen selvää kasvua.
[...]
Pro Luomu teetti luomuvientikartoituksen edellisen kerran vuonna 2013. Tuolloin vienti arvioitiin vähän alle kymmeneksi miljoonaksi euroksi. Viidessä vuodessa viennin arvo on siis noin kolminkertaistunut.
Nyt sen arvioidaan olevan tätä luokkaa:
QuotePro Luomun teettämän selvityksen mukaan luomun osuus Suomen kaikesta elintarvikeviennistä on tällä hetkellä lähes kaksi prosenttia.
Jos käytetään kokonaisviennin arvona 1,6 miljardia, osuus olisi siis numeroina ilmaistuna 1,6-1,8%. Edelleen siis luomun osuus viennistä on pienempi kuin osuus kotimaan myynnistä. Joka sekään ei ole korkea.
"Viralllista optimimismia" on yhä ...
QuoteLuomuvientiä harjoittavat yritykset odottavat vientinsä kasvavan lähivuosina. Maltillisesti arvioiden luomuvienti voi olla 40"50 miljoonaa euroa vuonna 2023.
... mutta noin maltillista: luomuviennin arvioidaan kasvavan pienestä ei-ihan-niin pieneksi. Tuo 50 miljoonaakin on vain n. 3%
nykyisestä ruokaviennistä. Mutta probleema onkin miten tuo elintarvikkeiden kokonaisvienti saataisiin rajusti kasvamaan: nythän tuonti on n. 4 miljardia, eli "kauppatase" reippaasti miinuksella. Siinä ei kyllä muutama kymmenen miljoonaa paljon auta, eikä saa vientivaltin tituleerausta.
Ceterum censeo: tuossakin olisi ollut oivallinen paikka ilmoittaa (vertailukohdaksi) luomun
tuonnin luvut.
***
Tuossa on nyt Pro Luomulla edes jotain perusteita olla asiassa (noinkin) optimistinen. Mutta viimekeväisessä Pro Luomun vientimahdollisuuksien hehkutuksessa perustelut olivat siis täysin hatusta vedettyjä, ks. edellä 21.04.18. Mutta tuo usko, toivo (ja rakkaus) ei perusteita kaipaa.
Mutta ei tuo edellä esitetty (jonka uskoisin olevan ilman meitäkin tiedossa) estänyt Forssan Lehteä tulkitsemasta omassa versiossaan Pro Luomun uutisesta asiaa otsikossaan näin:
Luomusta Suomen vientihitti? " “Kysyntä kasvaa nyt Euroopan ja Amerikan lisäksi Aasiassa” (https://www.forssanlehti.fi/lounais-hame/luomusta-suomen-vientihitti-kysynta-kasvaa-nyt-euroopan-ja-amerikan-lisaksi-aasiassa-229856)
Ei, vaikka tuo itse uutisessaan selvästi esille luomuviennin vähäisyyden. Mutta tämä on tehnyt toimittajaan vaikutuksen:
Quote" Luomun kysyntä kasvaa nyt Euroopan ja Amerikan lisäksi vahvasti Aasiassa, Kottila toteaa.
Edellä olemme esittäneet perustelun sille, että siitä huolimatta, jos tuo olisi tottakin, kasvaneen kysynnän ei millään tavalla tarvitse kohdistua Suomeen. Vaan meitä halvempiin maihin. Luomuviljely on hyvin työvaltaista.
Nyt olen hyvin ymmälläni. Hyvin tuoreessa ohjelmajohtaja Esa Wrangin esityksessä Luomufoorumissa 13.3.19 oli tällainen lause:
Miten luomun vienti tuplataan? (https://proluomu.fi/wp-content/uploads/sites/11/2019/03/wrang_lf2019.pdf) (pdf)
Quote• Elintarvikevienti on palautunut entiselle tasolleen, noin 1,6 mrd , viennin tasoon, lisää kasvua
tarvitaan. Luomun vienti ei ole merkittävästi kasvanut: viennin arvo noin 10 " 15 m, vuodessa.
Näinkö nopeasti asia on "hovissa muuttunut"? Edellä mainittu Pro Luomun toista kertova uutinen kun oli päivätty samalla päivämäärällä.
Ikäviä tällaiset tutkimustulokset ...
Suomalainen ruoka on Euroopan vähiten suosittua " vähiten siitä pidetään Tanskassa ja eniten Filippiineillä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.393234)
QuoteVähiten kyselytutkimuksen mukaan pidetään perulaisesta ja suomalaisesta ruuasta. Vaikka suomalainen ruoka onkin Euroopan vähiten suosittua, me suomalaiset olemme kuitenkin kyselytutkimuksen mukaan uskollisia omalle keittiöllemme. 94 prosenttia kyselyyn vastanneista suomalaisista nimittäin pitää suomalaisesta ruuasta.
Kaikkein vähiten suomalaisesta ruuasta pitävät kyselytutkimuksen mukaan tanskalaiset, sillä heistä vain 13 prosenttia pitää suomalaisesta ruuasta. Suomalaisesta keittiöstä eivät innostu myöskään japanilaiset ja espanjalaiset, sillä heistä vain 14 ja 18 prosenttia kertoi pitävänsä ruuastamme.
... niille, jotka ovat olleet varmoja siitä, että kaikki rakastavat ja haluavat suomalaista ruokaa yleensä, ja suomalaista luomuruokaa erikseen, ja erityisesti.
Em. Wrangin esityksessäkin väitetään jo aika perinteiseen tapaan mm. näin:
QuoteKansainväliseen kysyntään vaikuttavat
trendit ovat puolellamme
• Turvallisuushakuisuus - ruokaskandaalit
• Arvostetaan luonnollisuutta, puhtautta, turvallisuutta, jäljitettävyyttä
• Terveellisyyden tavoittelu, ekologisuus
• Luomumarkkinan kasvu kaikilla päämarkkina-alueilla
• Euroopassa isoja luomumarkkinoita, kuten
Saksa, Iso-Britannia, Ranska, Italia, Tanska, Ruotsi, Itävalta jne
• Free from: gluteenittomuus, laktoosittomuus…
• Lihan korvaaminen kasvisproteiineilla
• Kaura nouseva trendi maailmalla: Organic " Gluten Free
• Suomalaiset villimarjat suomalaisia superfoodeja
• Pohjoismaisuus, arktisuus
• koetaan puhtaaksi, eksoottiseksi, uudeksi
• Craft-alkoholit, pienpanimotuotteet
• Suomessa laaja, laadukas tarjonta.
Mutta valitettavasti he eivät MT:n uutisen mukaan itse tiedä pitävänsä erityisesti juuri suomalaisesta luomusta.
Ei ehkä ole eksaktisti sama asia (so. "keittiö" eli ruoan valmistustapa ja sen raaka-aineet), mutta mielikuvien markkinoista on tuossa kaikesta kyse. Jos vientiä varten tuotetta jalostetaan, se alkaa jo olla "keittiötä". Ja Wrangin esityksessään suosittelemille erilaisille messuille ei juuri voi muunlaisilla tuotteilla osallistua.
Quote from: Heikki Jokipii on 12.02.19 - klo:06:06
Tässä ei ole kyse luomutuotteista:
Venäläinen kauppaketju toi Saksaan euron viinipullot ja B-laadun pakasteleikkeet " Lidlin haastajalle on iso valmis kohderyhmä (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005997794.html)
Vielä. Mutta osaa hyvin kuvitella, että jollekulle tulee mieleen, että muita halvemmilla venäläisillä luomutuotteilla kannattaisi tuolla tavalla Saksan ja muun Euroopan markkinoita yrittää vallata. Sitä kautta voisivat ehkä tulla myös Kazakstanin luomutuotteet (edellä 21.11.18).
Koska siitähän Venäjällä on visio (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg12648#msg12648), puitesuunnitelmat ja jo aloitettuja toimenpiteitäkin. Mm. luomutuotantoa koskeva laki tulee voimaan v. 2020. Jos EU ja Saksa sen hyväksyy, niin siinähän se sitten melkein olikin (?). Kaikki on valmista tuota valtausyritystä varten.
Tämä tuore päivitys asiassa tulee taas Amerikan kautta:
https://www.globalmeatnews.com/Article/2019/03/06/Russia-to-ramp-up-global-organic-meat-market
Näyttää olevan siten suojattu, että siitä ei saa otteita lainattua.
Mutta ei se mitään, koska artikkelin sanomassa ei juuri ole mitään uutta: vieläkin Venäjän luomu on pääasiassa pyrkimyksiä. Mutta ne pyrkimykset ovat yhtä suurellisia kuin ennenkin.
Putin on helmikuussa puhunut Venäjän liittokokouksessa eli parlamentissa ja toistanut nämä tavoitteet. Mutta viimeinen tarjolla oleva tilastotieto on vuodelta 2017, eikä ole kovin vakuuttava: luomumarkkinoiden koko oli 160 miljoonaa dollaria. Ei ole paljon, jos Suomessa luomumyynti on noin kaksinkertainen.
Mutta Medvedevin mukaan 25% osuutta maailman luomumarkkinoista yhä siellä tavoitellaan.
Näin siellä nähdään:
Luomusektori katsoo hallituksen pettäneen luomun: Rahoitusongelmien syy ei ole luomussa vaan ympäristökorvauksessa. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.413422)
QuoteLuomuasiantuntijoiden mukaan luomuun kohdistuu valtavat vientiodotukset, mutta niiden toteutuminen vaatii luomupinta-alan tasaista kasvua.
Luomulle olisi yhä kasvavaa kysyntää vientimarkkinoilla. Toisaalta ulkomaisen luomutuonnin riski kasvaa koko ajan, mikäli kotimaan tarjonta ei odotusten mukaisesti kasva.
Luomusektori on erittäin pettynyt hallituksen tekemään päätökseen pitää luomusitoumuksissa ainakin yksi välivuosi.
Haluatko jatkaa lukemista?.
Eli kaikkiin ongelmiin tuntuu olevan vastauksena: lisää luomuviljelyalaa!
Tuo "luomutuonnin riski" on saattanut jo toteutuakin, mutta tietoa siitä yhä pantataan. Viimeinen epävirallinen tietomme on vuodelta 2017, ja silloin arvio tuonnin osuudesta oli 55%. Se on jo sellainen luku, että voi katsoa, että pahin on jo tapahtunut.
Myös tämä ihmettelymme on yhä voimassa:
Quote from: Heikki Jokipii on 13.12.18 - klo:01:25
Mutta kaikkiaan vastaamatta kyllä jää, miten voi olla niin, että n. 10% osuus viljelyalasta tuottaa vain vähän yli prosentin (volyymissa) myytävää markkinoille. Ja oletettavasti siis viljelyalan lisääminen 20 prosenttiin ei lisäisi suomalaisia luomutuotteita markkinoilla kuin ehkä yhdellä prosenttiyksiköllä.
Koska se koskee myös vientiin tarkoitettuja luomutuotteita, niin voimassa on tuon jatkokysymys: kuinka ihmeen paljon luomupinta-alan tulisi kasvaa, että se mahdollistaisi nykyisen hyvin vaatimattoman luomuviennin kasvun?
PS. 19.4.19: Puhumatta siitä, paljonko tuon yrityskin veronmaksajille maksaisi. Varsinkin kun tietää sen olevan riskisijoitus: on varsin paljon mahdollista, ettei luomuviennin olennainen lisääminen onnistu vieläkään. Tuollakaan kalliilla keinolla.
Huomioon otettava on, että "luomuasiantuntijat" tuossa ovat samalla taloudellisesti ja ideologisesti myös luomuintressenttejä, "luomusektoria".
Tämä Vihreä viime vaalien eduskuntavaaliehdokas ei edes huomaa puhuvansa ristiin:
https://maisajuntunen.fi/lisaa-luomua/
QuoteLuomu-ruuan maailmanmarkkinat ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina ja kasvulle ei näy esteitä myöskään jatkossa. Samalla myös suomalaisten luomu-elintarvikkeiden vienti on kasvanut ja kasvunäkymät ovat hyvät. Tutkitusti puhdas ja turvallinen suomalainen ruoka yhdistettynä kansainvälisesti tunnetulla Luomu-sertifikaatilla on vahva kombinaatio, jota meidän pitäisi hyödyntää enemmän.
QuoteOn tärkeää, että ruoka tuotetaan lähellä sen kuluttajaa. Sillä tavalla voidaan turvataa ruuan saanti jos ruokaa ei ole mahdollista tuoda muualta. Myös ruuan tuotantoon käytettävät tuotantopanokset, eli lannoitteet, siemenet sekä polttoaineet ja muu energia on järkevä tuottaa lähellä, jotta niitä on aina saatavilla. Tällä hetkellä ruokaa ja sen tuotantopanoksia on helppoa ja halpaa tuoda rikkaisiin maihin, mutta tilanne voi muuttua. Monissa köyhissä maissa tuotantopanosten korkea hinta voi aiheuttaa tilanteen jossa paikallisilla ihmisillä ei ole varaa ostaa heitä lähellä tuotettua ruokaa. Tästä voi seurata nälänhätää, vaikka alueella pystyttäisiin tuottamaan ruokaa. Ruoka on kannattavampaa myydä rikkaisiin maihin, joissa jo nyt iso osa ruuasta jää käyttämättä.
Eli suomalainen luomuvienti on hieno juttu, jota pitää jopa lisätä. Mutta muutoin sääntönä on, että ruoka täytyisi tuottaa lähellä! *)
Tuotantopanoksista puhuessaan hän selvästi ajattelee tuossa lannoitteita ja torjunta-aineita jne., ja sanookin sen. Mutta myös työvoima on tuotantopanos. Ja jos sitä joudutaan käyttämään tuotantoon nähden paljon, syntyy todellakin helposti tilanne, ettei köyhien maiden köyhällä väellä ole varaa ko. ruokaan. Vaan työvoimavaltaisesta luomuruoasta saa paremman hinnan rikkaiden maiden luomumarkkinoilla, ja sinne se kannattaa myydä.
Sama logiikka pätee Suomessakin: kun suurella osalla suomalaisista ei ole varaa ostaa kallista luomuruokaa - se kannattaa myydä rikkaisiin maihin!
_______________
*) ja "lähellä" tarkoittaa tietysti vähintään omassa maassa! Eikä se ole silloin niin tuotettua, jos se tuodaan Suomesta.
(Selvennys 21.4.19)
Tuossa kasvuloikkauutisessaan luomuviennistä (ks. edellä 14.03.19) Pro Luomu toi esille kahteen kertaan luomukauran keskeisen roolin:
QuoteLuomuviennin suurimmat tuoteryhmät ovat viljapohjaiset tuotteet eli mylly- ja leipomotuotteet sekä erilaiset kaurapohjaiset valmisteet, maitovalmisteet sekä luonnontuotteet. Suomesta viedään myös muun muassa luomumakeisia sekä luomuperunajauhoja, -siemeniä ja -erikoiskahveja. Luomulihajalosteiden vienti on toistaiseksi vielä vähäistä.
QuoteKasvua on näköpiirissä muun muassa luomukaurasta ja luomumaidosta valmistetuille tuotteille sekä luomuluonnontuotteille. Kasvua haetaan ensisijaisesti jo vakiintuneilta vientimarkkinoilta eli Keski-Euroopasta ja Pohjoismaista sekä jonkin verran Aasiasta.
Kun nyt sattuneesta syystä luomukauran (ja muunkin luomuviljan) tuotanto jäi odotettua pienemmäksi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg13867#msg13867), taisi tuo kasvuloikkakin tänä vuonna vähintään jäädä vauhdinottovaiheeseen. Joka jo tuossa toisessa keskusteluosiossakin todettiin.
Eikä tuossa ole selvää viestiä siitäkään, että jalostusaste olisi noissa tuotteissa nousussa. Eli bulkkiluomukauran vientiä jatketaan kuten ennenkin, samoihin maihin kuin ennenkin. Ja saadaan siitä kutakuinkin sama hinta kuin ennenkin?
Pakollinen: ja !uomua tuodaan kuten ennenkin. Mutta tietoa siitä, kuinka
paljon sitä tuodaan, pantataan kuten ennenkin.
Voin tietysti olla väärässäkin. Pro Luomun Luomu Suomessa 2018 -kooste on viime vuoteen verrattuna hiukan myöhässä. Kun se ilmestyy ja
jos siinä mainitaan jotain luomuviennistä, niin jollain tavalla pikku pakko olisi kertoa jotain luomutuonnistakin. Vaan ei se ihan pakko ollut viiime vuonnakaan: luomuviennistäkään ei kerrottu mitään lukua, ja luomutuontia
ei mainittu lainkaan.
Tänä vuonna palattiin tuossa koosteessa vanhaan käytäntöön. Luomuviennistä annettiin lukuarvio:
Quote• Luomuelintarvikkeita vietiin Suomesta noin 25-30
miljoonalla eurolla vuonna 2018. Luomun osuus koko
elintarvikeviennistä on noin 2 %.
• Viidessä vuodessa viennin arvo on kolminkertaistunut.
Tuotakin prosenttilukua on verrattava siihen, että samana vuonna oli luomuhyväksytyn peltoalan osuus noin 10,3%. Eikä myöskään luomun kotimaisen kysynnän osuus ollut kuin 2,4%, joten vientiinkin tavaraa
pitäisi kyllä riittää.
Luomutuonnista ei koosteessa edelleenkään mainittu mitään. Näistä tiedoista voi jotain päätellä, mutta ei paljon:
QuoteLuomutuotteet kaupassa
• Päivittäistavarakaupat myyvät luomuna eniten hedelmiä,
nestemäisiä maitotuotteita sekä vihanneksia. Nämä kolme
tuoteryhmää vastaavat noin kolmanneksesta kaikesta
luomumyynnistä.
• Seuraavina tulevat kuumat juomat eli kahvi ja tee sekä
kananmunat.
Kahvi ja tee on tietysti pohjimmiltaan kaikki tuontitavaraa, samoin hedelmistä suuri osa (suosituin on luomubanaani!). Kahvin osalta yritimme jo asiaa hiukan haarukoida (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=610.msg13664#msg13664).
Useimmissa luomujalosteissa on myös tuonnin osuus suuri. Jos lastenruoissa luomun markkinaosuus on jopa 20%, niin suurin osa siitä tuodaan Suomeen muualta. Samaa epäilen kasvisöljyistä (osuus myös 20%).
Tässä seminaarissa voitaisiin periaatteessa löytää ideoita, miten parantaa luomun "kauppatasetta" ...
Luomubuumi " lisää luomutuotteita -työpaja Helsingissä (https://aitojamakuja.fi/event/luomubuumi-lisaa-luomutuotteita-tyopaja/)
Quotepe 7. kesäkuu @ 12:00 - 16:00
Kasvava luomukysyntä tarjoaa paljon uusia mahdollisuuksia kaikille elintarvikealan toimijoille. Työpajassa kerrotaan millaisia markkina-aukkoja selvityksen perusteella luomulle löytyy kotimaan päivittäistavarakaupasta ja esitellään ulkomaista luomutuotetarjontaa sekä ideoidaan uusia tuotteita ja keskustellaan yritysten tuotekehitystarpeista.
(lihav. HJ)
... mutta käytännössä siellä luultavasti opitaan, miten paljon helpompaa on täyttää nuo pienet markkina-aukot tuonnilla.
Marja-Riitta Kottilakin esiintyy tilaisuudessa. Kertoisiko hän siellä, mikä on tämän taseen tilanne nyt?
***
YLE haluaa kertoa ja selittää asian näin:
Ruokayritykset saavat osansa kasvavasta luonnonmukaisuuden kysynnästä " elintarvikevienti kipuamassa uuteen ennätykseen (https://yle.fi/uutiset/3-10744192)
Mutta kun se juttunsa kaaviossa näyttää, että ruokavienti v. 2018 oli kivunnut yli 1500 miljoonaan, josta 30 miljoonaa oli luomuvientiä (suurempi pää Pro Luomun ilmoittamasta haarukasta), niin se on todellakin vain se 2%. Ja siis tuskin se tekijä, joka on tuon koko ruokaviennin suhteellisen menestyksen salaisuus.
Tämän verran menee jo kaupan edistämiseen:
QuoteEntistä isompi joukko alan yrityksiä on hakenut julkista tukea viennin edistämiseen. Viime vuonna lähes kaksi sataa yritystä sai tukea viennin avaamiseen tai sen kehittämiseen.
Rahaa jaettiin noin 20 miljoonaa euroa. Rahan käyttö on lähes tuplaantunut sen jälkeen kun Venäjän vientivaikeudet alkoivat elokuussa 2014.
Nämä näkymät kyllä siellä siintävät:
QuotePelkästään Saksan luomumarkkinat ovat lähes 10 miljardin euron suuruiset. Viejien mukaan luomu on jo melkein edellytys Saksaan pääsylle.
Mutta tuon näkee myös Tanska. Joka on jo ottanut oman osansa noista markkinoista, ja tuskin osuudestaan luopuu, tai edes lakkaisi tavoittelemasta suurempaa osuutta. Ja Kirgisia (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=728.msg13369#msg13369). Ja Venäjä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg12648#msg12648).
Aromilehti tulkitsee asian parhain päin:
Luomu, luomumpi, luomuin (https://aromilehti.fi/artikkelit/luomu-luomumpi-luomuin/)
QuoteLiikkeellä ovat siis voimat, jotka tilastojen perusteella tuskin heikkenevät. Se näkyy myös globaaleilla vientimarkkinoilla selkeänä kasvuna. Yhdysvaltojen ja Euroopan kysyntä lisää Aasian, Afrikan ja Etelä-Amerikan luomutuotteiden vientiä. Pro Luomun vientikartoituksen perusteella Suomen luomuviennin arvo on kolminkertaistunut viidessä vuodessa. Maltillisten arvioiden mukaan se voi olla 40"50 miljoonaa euroa vuonna 2023. Pieni, mutta imagollisesti merkittävä osa elintarvikevientiä.
Vaikkei siis luomun viennillä tuolloinkaan mitään oikeaa merkitystä ole (so. edelleen sen osuus elintavikeviennistä olisi vain n. 3%), niin se on tärkeä Suomen
imagolle.
Jonka imagon varassa sitten viedään ulos jotain ihan muuta? Kuinkahan lienee? Onko sillä jotain vaikutusta siihen?
Osmo Rauhala noin vuosi sitten TS:ssa uskoi kyllä itse luomuviennin kasvuun (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg12450#msg12450), mutta muutoin tuo idea imagonrakennuksesta luomun avulla on sukua Rauhalan ajatuksille.
Kerronpa tämän täällä:
Almost 10% of French farms now organic, as switch from conventional hits new record (https://geneticliteracyproject.org/2019/06/05/almost-10-of-of-french-farms-now-organic-as-switch-from-conventional-hits-new-record/)
Miksikö? No, siksi, että Euroopan kuitenkin rajallista luomutuotteiden kysyntää tyydyttämään tuskin tarvitaan Suomea, jos Ranskaan tuli luomutiloja lisää vuodessa yhtä monta (n. 5000) kuin Suomessa niitä yhteensä on.
Eikä meillä liene mitään luontaisia etuja imagonrakentamisessakaan, Ranskaan verrattuna.
Vrt. tämä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=591.msg10991#msg10991).
Tässä ei Putin luomua erikseen mainitse ...
Putin käänsi pakotteet Venäjän voitoksi: "Maataloustuotteidemme vienti on lisääntynyt" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ulkomaat/artikkeli-1.454001)
... mutta kyllä ne luomutuotteet sieltä ennemmin tai myöhemmin tulevat kuvaan mukaan.
Luomun viennin lisääminen on Venäjän itsensä (Putin, Medvedev. esim. 20.03.19 edellä) ilmoittama tavoite, eikä ole mitään syytä olettaa, etteivätkö he olisi tosissaan. Ja useita syitä on, miksi Venäjä voi siinä myös onnistua. Niistäkin on ollut edellä*) puhetta. Ehkäpä jopa vielä kuulemme, että tuosta Putinin kertomasta lisääntyneestä ruokaviennistä osa oli luomua?
________
*) PS. Melenkiintoinen on mm. tilanne Venäjän ensi vuonna voimaan tulevan luomulainsäädännön kanssa. Hyväksyyko EU sen? Tai muu maailma?
Kirjoittaja Soil Associationista (UK:n luomuliitto) antaa Facebookissa (https://www.facebook.com/soilassociation/posts/russia-is-leading-the-way-already-having-banned-gm-crops-it-is-set-to-become-the/10154475760648816/) tukea käsityksellemme:
QuoteMichael Wynne-Parker
→
Soil Association
4. heinäkuuta 2016 ·
RUSSIA IS LEADING THE WAY. Already having banned GM crops it is set to become the world´s largest exporter of organic food in just a few years. Unfortunately the Western political elite and media do not acknowlege this-yet! Let us in the UK cooperate with Russia to our mutual advantage.
Michael Wynne-Parker (member Soil Association Circle)
Tosin tuo on jo vanhahko kommentti. Mutta pitkäjänteisestä projektista näyttää Venäjälläkin asiassa olevan kyse. Luultavasti tuo GMO:iden kieltäminenkin oli alustava toimenpide juuri tuossa tarkoituksessa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=79.msg14394#msg14394), jota tuo Soil Associationinkin kirjoittaja tuossa vihjaa.
Tässä Luken tekstissä ...
Luomuruuan markkinat vahvassa kasvussa (https://www.luke.fi/uutiset/luomuruuan-markkinat-vahvassa-kasvussa/)
... on kyllä sellaista luomun ja sen markkinoiden tulevan kasvun ylistystä ja uskoa niihin, että se teksti voisi olla suoraan Pro Luomulta. Mutta erityisen ihmetyttävä on sen usko luomuvientiin:
QuoteMuita tärkeitä vientituotteita ovat liha, alkoholijuomat sekä viljatuotteet. Luomuelintarvikkeiden vienti kasvaa nopeasti, mutta niiden osuus kokonaisviennistä jää noin kahteen prosenttiin. Luomutuotteita vietiin Suomesta vuonna 2018 vajaan 30 miljoonan euron arvosta.
(lihav. HJ)
Kun ei siitä ole edes uutta lukua esittää.
Vaikka tästä voi laskea ...
QuoteViime vuonna maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden vienti Suomesta supistui selvästi. Elintarvikkeita vietiin yhteensä 1 520 miljoonan euron arvosta, mikä oli neljä prosenttia vähemmän kuin vuonna 2017. Tänä vuonna elintarvikevienti kuitenkin kasvaa ennätysvauhtia. Vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä viennin arvo oli lähes 16 prosenttia edellisvuotta korkeammalla tasolla.
... että elintarvikevienti on yli 200 miljoonan kasvu-uralla. Josta
koko tuo 30 miljoonaa olisi vain murto-osa. Eikä siis lopulta mitään lukua annettu
luomuviennin erityisen nopeasta kasvusta!
Vai odotetaanko tuossa edes, että luomuvienti niin kovasti kasvaisi? Voihan tuon lukea niinkin, että sen uskotaan
jäävän tuohon 2% osuuteen?
Mutta kummasti tuossa uutisessa/tiedotteessa täytyi koplata yhteen (maailman) luomumarkkinoiden tietty kasvu ja Suomen elintarvikeviennin kasvu. Vaikka noilla kahdella asialla ei siis luultavasti ole juuri mitään tekemistä toistensa kanssa.
Quote from: Heikki Jokipii on 18.04.19 - klo:05:17
Quote <klips>
Luomulle olisi yhä kasvavaa kysyntää vientimarkkinoilla. Toisaalta ulkomaisen luomutuonnin riski kasvaa koko ajan, mikäli kotimaan tarjonta ei odotusten mukaisesti kasva.
<klips>
Tuo "luomutuonnin riski" on saattanut jo toteutuakin, mutta tietoa siitä yhä pantataan. Viimeinen epävirallinen tietomme on vuodelta 2017, ja silloin arvio tuonnin osuudesta oli 55%. Se on jo sellainen luku, että voi katsoa, että pahin on jo tapahtunut.
Alkaa jo todella tympiä ja harmittaa, ettei Pro Luomu tai mikään muukaan taho tuota tietoa päivitä, ihan virallisesti.
Halutaan edelleen ratsastaa mielikuvan varassa, järjestää mm. luomu- ja lähiruokamessuja jne. Mutta onko tuollainen laitaa? Kun tosiasia, joka kuitenkin läpi tihkuu, on mitä ilmeisemmin se, että luomu on kaikkea muuta.
Pro Luomu hämää ja sotkee koko kysymyksen (https://proluomu.fi/mita-on-luomu/yhteiskunta-hyotyy/) sivuillaan tällä tavalla:
QuoteMaataloudessa käytettävät tuotantotarvikkeet kuten lannoitteet, torjunta-aineet ja polttoaineet ovat valtaosin tuontituotteita, mikä heikentää ruoan omavaraisuusastetta. Tuontitarvikkeiden pieni osuus kustannuksista merkitsee sitä, että luomutuotannon kotimaisuusaste on korkeampi kuin tavanomaisen tuotannon. Suomalainen luomu on siis kotimaisinta ruokaa.
Niin saattaa olla siinä määrin kuinka Suomessa myydään
suomalaista luomua. Eli olisiko jo aika avoimesti kertoa, paljonko, mikä on sen osuus, mikä tuontiruoan?
Olisiko jonkun kansanedustajan esitettävä asiasta kysymys eduskunnan kyselytunnilla? Vai mikä tuossa auttaisi?
Tulipa mieleen, että voisiko tuohonkin em. kysymykseen syntyä vastaus S-ryhmän ja yliopistojen etukorttitutkimuksesta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=869.msg12092;topicseen#msg12092).
Tuotteissahan varmaan on tieto paitsi niiden luomuisuudesta niin myös niiden kotimaisuudesta?
Pro Luomun luomuvientiselvityksessä viime keväältä (30.03.19) oli tällainen tieto:
QuoteLUOMUVIENNIN P,,,,TUOTERYHM,,T
1. Viljapohjaiset tuotteet
• Kattaa yli 60 % luomuviennin arvosta
• Mukana mylly- ja leipomotuotteet
sekä erilaiset kaurapohjaiset
valmisteet
2. Maitojalosteet
3. Luonnontuotteet
4. Makeiset
5. Perunajauhot
Tuon viljan eli kauran dominanssin jo tiesimmekin. Kuten myös osasimme vähintään aavistaa tämän tuotteiden suhteellisen vähäisen jalostusasteen:
QuoteVIENNIST,, SUURIN OSA B-to-B "MYYNTI,,
• Private label "tuotteita
• Raaka-aineita ja puolivalmisteita
B to B tarkoittaa, että suomalainen luomu myytiin ulkomaisille firmoille, jotka jalostavat sen kuluttajille myytäväksi. Minähän olen vitsaillut, että suomalainen luomukaura menee Saksaan, josta se palaa takaisin Suomeen luomumüslinä.
Kiitos tietysti noistakin tiedoista, mutta olisi kuvitellut, että samalla vaivalla olisi tuota raporttia tehtäessä ollut antaa jokin prosenttiarvio noille muillekin tuotteille tai -ryhmille. Kun oli jo selvitetty, että ne ovat kärjessä. Tai euroarvio.
Tasan jaettuna kunkin osuus olisi alle 10% ja euroarvio 2,5-3 miljoonaa. Tällaisen tiedon bongasimmekin jo MT:stä v. 2015:
QuoteKaikkiaan täältä viedään luomumetsämarjoja vuodessa 2"5 miljoonan euron arvosta. Eniten viedään pakastettua puolukkaa ja mustikkaa.
Joka suurin piirtein stemmaa meidän tuon arviomme kanssa. Ja osoittaa myös, ettei sillä rikastu. Ja ettei saatu kilohinta ole sinne päinkään, mitä vähittäismyynnissä Stockan Herkussa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=541.msg14594#msg14594).
Erkki Pöytäniemen visiot romahtivat syistä, joista hänellä ei voinut olla tietoa v. 2013. Minkä olemme kyllä myös edellä tuoneet esiin. Mutta joka tapauksessa hänen n. 100 milj. euron tavoitteestaan on luomuväki nyt pudottanut tavoitetasoaan tähän:
QuoteLuomuviennin
tavoitteena
30-40 milj. euroa
vuonna 2023
Noin se sanotaan Pro Luomun keväisessä luomuvientiselvityksessä. (Lehdistötiedotteessa taisi vilahtaa myös luku 50 miljoonaa.)
Mutta samalla siinä de facto myönnetään, että tämä vuoden takainen linkattu kirjoitus oli täysin utopistinen:
Quote from: Heikki Jokipii on 21.04.18 - klo:00:06
Nyt ei tarvitsekaan metsästää tuota lehteä, ainakaan Kottilan ja Nurron artikkeleiden osalta, ne löytyvät nyt Pro Luomun sivuilta (pari muuta löytyy myös tästä linkistä). Eikä myöskään tarvitse enää metsästää tai odottaa tätä tietoa:
Luomu voisi olla suomalaisen ruoan vientivaltti (https://proluomu.fi/luomu-voisi-olla-suomalaisen-ruoan-vientivaltti/)
Jopa, jos niin uskaltaa sanoa, harhaanjohtamista tai valehtelua viran puolesta.
QuoteSuomella olisi hyvät edellytykset valjastaa luomu ruokavientinsä kärkivaltiksi.
Koska jopa 50 miljoonaa v. 2023 osoittaa vain, että tällaisia edellytyksiä ja mahdollisuuksia ei ole. Mitätöntä mikä mitätöntä, jos koko ruokaviennissä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.463225) puhumme 1,5 miljardista ja suurempaan lukuun pyritään.
Perinteinen ceterum censeo tuohon Luken uutiseen. Jos sen ingressin mukaan ...
QuoteElintarvikekaupan alijäämä oli viime vuonna 3,7 miljardia euroa. Luomuruuan myynti kasvaa maailmalla ja Suomessa vauhdilla.
... niin mikä oli luomuruoan osuus ja vaikutus tuohon Suomen
alijäämään?
Venäjän luomulainsäädännön asia näyttää hyvin menevän eteenpäin:
Ministry of Agriculture Gains Exclusive Rights to Organic Trademark (http://mcx.ru/en/news/Ministry-of-Agriculture-Gains-Exclusive-Rights-to-Organic-Trademark/)
Jonkinlaista maatalouden ympäristömerkkiä siellä kehitetään siinä ohessa:
QuoteUnlike the bill on environmentally friendly agricultural products, which allows the use of fertilizers, plant protection products, feed and food additives in the group of the safest fertilizers for humans and the environment, the law on organic products, which comes into force in 2020, implies a complete ban on the use of agrochemicals.
Kovasti siinä korostetaan varsinaisen
luomujärjestelmän tiukkuutta. Vakuuttavuutta etsitään myös täydentävistä määräyksistä ja luomutoimijoiden rekisteröinnistä.
Venäläinen luomumerkki ei (visuaalisesti) ihan suoranainen kopio ole EU:n luomumerkistä, mutta tuo sen kyllä mieleen. Ja mieleen tulee tietysti se edellä esitetty kysymys, hyväksyykö EU (ja muu mailma) Venäjän luomusysteemin. Mutta kohta on sen ratkaisun hetki käsillä, jos Venäjä pyrkii lisäämään luomuvientiään.
Nyt tietysti on vähän kaikki kauppa-asioissa jäissä, syistä, jotka eivät liity luomuun. Kotimarkkinoista on ensin kyse ...
QuoteCurrently, the Ministry of Agriculture of Russia, together with other authorities, is developing by-laws, including the maintenance of a register of organic producers, several state standards have been developed.
The introduction of a single labeling model will contribute to improving the quality of products on the domestic market and, in general, the development of the country's agro-industrial complex.
... muttta vientihaaveita/pyrkimyksiä ei ole unohdettu:
QuoteThe creation of Russian protected brands of organic and environmentally friendly agricultural products, in combination with other measures provided by the Government of Russia and the Ministry of Agriculture, will solve the tasks set by the President of the Russian Federation to increase agricultural exports, as well as improve food quality.
Quote from: Heikki Jokipii on 17.01.19 - klo:03:37
Hesari kertoi tästä:
Arktista eksotiikkaa pöytiin maailman suurimmilla ruokamessuilla " Suomi on pääosassa Grüne Wochella
Suomi on pääosassa maailman suurimmilla ruokamessuilla Berliinin Grüne Wochella. (https://www.hs.fi/talous/art-2000005967554.html)
Paperi-Hesarissa oli lause:
QuoteGrüne Wochella Suomi hakee profiilia arktisen, puhtaan, antibiootittoman ja kekseliään luomusuperfoodin maana.
(lihav. HJ)
Ja muitakin enemmmän tai vähemmän luomuun viittaavia ilmaisuja.
Mutta nyt kun arvioidaan osallistumisen tulosta, eipä luomu olekaan enää keskeisessä roolissa:
Suomen ruokavienti Saksaan puolitoistakertaistui alkuvuonna " "Grüne Woche oli todella tärkeä tapahtuma (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.506450)
Luomua ei tuossa artikkelissa mainita lainkaan.
QuoteSaksan markkinoilla pakkausten pitää olla houkuttelevia ja kiinnostavia, pakkauskokojen oikeita ja tuotteiden luonnollisesti hyvän makuisia.
Nyt pinnalla ovat tuotteet, joissa on mahdollisimman vähän ja mahdollisimman luonnollisia aineosia.
Olisiko niin, että
luomua on saksalaisilla riittävästi itselläänkin, mutta
luonnollinen sitten vähän harvinaisempaa ja siksi kiinnostavaa?
Media näytti napanneen tästä Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportista vain ennusteen lihan kulutuksen vähentymisestä:
PTT:n maa- ja elintarviketalouden ennuste: Vilkastuva vienti pitää Suomen elintarviketaloutta vedossa (http://www.ptt.fi/julkaisut-ja-hankkeet/uutiset/pttn-maa-ja-elintarviketalouden-ennuste-vilkastuva-vienti-pitaa-suomen-elintarviketaloutta-vedossa.html)
Saa nyt sitten nähdä kuinka sen asian kanssa käy. Se on siinä mielessä helppo seurattava, että se on mitattavissa ihan kilomääränä. Ja Lihatiedotus kertoo sen meille joka vuosi.
Mutta minusta raportin pääsanoma, myös sen tekstiin tutustuessa, on juuri tuo minkä otsikko kertoo: elintarvikevienti kasvaa.
Sitä läpikäydessä kiinnitin myös huomiota siihen, mitä siellä ei ollut: luomuviennille ei annettu tuossa tärkeätä roolia. Itse asiassa ei minkäänlaista roolia: sitä ei mainittu lainkaan!
Tällaisesta ajattelutavasta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=721.msg13416#msg13416) tai uskosta ei siis näkynyt jälkeäkään.
Yksi taustatieto talteen tästä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.515688):
QuoteRuokavientiä on Suomesta noin 1,5 miljardin euron edestä, kun tuonnin arvo on noin neljä miljardia.
Tuosta luomuviennin tavoitetaso 30-40 miljoonaa vuoteen 2023 mennessä on 2-2,6%. Ilmankos PTT ei siitä mitään maininnutkaan. Ruokatuonnista se on noin prosentti, eli se ei tuota kauppatasetta paranna. Puhumattakaan siitä, että se toistaiseksi tarkkaan tuntemattomalla ("ceterum censeo"!) summalla sitä heikentää.
Ruokaviennin yleisnäkymät näyttävät paranevan:
Työ- ja elinkeinoministeriö ennustaa: Elintarvikevienti kasvaa tänä vuonna 1,75 miljardiin ja rikkoo aiemmat ennätykset (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli-1.560767)
Raportista ote:
QuoteSuomesta vietiin vuonna 2018 elintarvikkeita ja juomia 1,55 miljardilla eurolla tullitilastojen mukaan. Vuonna 2017 vienti oli 1,63 miljardia euroa, joten vähennystä oli noin 5 %. Maailmanmarkkinahintojen heilahtelut vaikuttavat viennin arvoon. Vuonna 2019 viennin ennakoidaan kiipeävän noin 1,8 miljardiin euroon. Tammi-heinäkuun vienti ylitti miljardin, ja kasvua viime vuoden vastaavaan aikaan oli 13,3 %. Kasvua on sekä EU-maiden että kolmansien maiden osuudessa.
Raportissa ei mainittu luomuvientiä. Mutta jos olettaisi, että se myös olisi em. kasvu-uralla ja olisi jo tänä vuonna 30 miljoonaa, olisi se koko elintarvikeviennista 1,7 prosenttia. Jos 40 miljoonaa, 2,2%. Hesarin "luomusuperfood" ei ole tuon suhteellisen menestyksen takana.
Ruokaviennin 2018 tilastotkin ovat ilmestyneet. Niistä tai asiaa koskevista uutisista ei löydy nyt mitään lainattavaa otsikkomme asiasta.
Vaikkapa tässä uutisessa ...
Kiinaan menee jo kymmenesosa Suomessa kasvatetusta sianlihasta " Hinnat ovat nousseet ja vienti on varovastikin arvioiden hyvin kannattavaa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.754516)
... mainitaan broileritkin. Mutta ei (Luomuinvestin) luomubroilereita. Niin vähäinen niiden merkitys on, että ne täysin peittyvät tuohon kokonaisuuteen, näkymättömiin. Vaikka Hongkong on myös Kiinaa.
Vaikka se oli vasta tämän vuoden alussa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.458459) kun Ninios murjaisi tämän:
QuoteMTK:n vientijohtajana aloittanut Thimjos Ninios: "Kaura ja luomubroileri ovat ruokaviennin keihäänkärjet."
Jarrumies oli tuolla Ruotsin tilannetta käsitellessään (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=696.msg15821#msg15821) löytänyt oikein hyvän selvityksen myös tämän aiheen kannalta:
Raportin 1. osa saatavissa:
https://www.ekolantbruk.se/pdf/161104.pdf
Siinä käsitellään aika laajasti Ruotsin lisäksi koko maailman luomumarkkinoita ja erityisesti vientiä ja tuontia. Se on siinä suhteessa jopa runsaudensarvi. Ihan maistiaisiksi, siitä sain tiedon, että aivan oikein olin aavistanut, että luomutuotteiden kauppa luomun suurkuluttaja-alueiden, USA:n ja EU:n välillä on vähäistä:
Vuonna 2018 USA:sta tuotiin luomutuotteita 171 miljoonaa kiloa ja sen osuus ko. tuonnista oli van 5,2% (s. 24).
Eli henkeä kohti vajaa 400 grammaa. Mutta tuo oli vain maistiainen. Siellä on paljon tietoa, myös EU:n sisäisestä luomukaupasta.
Tätä en osaa arvoida:
Tuemmeko kiinalaisten lihansyöntiä veronmaksajien rahoilla? (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/kommentit/artikkeli-1.755562)
Mutta itse kysymys ja sen logiikka on hyvä. Ja tietysti mielessäni on se jo täällä esitetty kysymys:
tuemmeko "saksalaisten" luomunsyöntiä veronmaksajien rahoilla?
QuoteKuluvan vuoden aikana sianlihan vienti Kiinaan on kasvanut yli odotusten melkein kymmeneen prosenttiin kotimaisesta tuotannosta. Moni on iloinnut lihayhtiöiden ja siantuottajien puolesta.
Veronmaksajana pohdin, kannattaako iloita.
Suomen maatalous on julkisin varoin tuettua tuotantoa. Tukien tarkoituksena on turvata omavaraisuutta ja laskea ruuan kuluttajahintaa.
Luomuviennin kohdalla tuo asetelma kärjistyy: jos valtaosa luomukaurasta viedään ulkomaille, se ei kyllä millään tavalla tue Suomen omavaraisuuttakaan. Eikä laske ruoan kuluttajahintaa täällä.
Meidän pitäisi lopulta painostaa viranomaiset vastaamaan kysymykseemme. Sitähän olemme jo pitkään suunnitelleet.
Aiemmin toisaalla viitattu (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg15931#msg15931) Pirjo Markkolan Suomen maatalouden historia 3 (2004) kirjoittaa (s. 344):
QuoteEU-jäsenyyden alkuvaiheessa luomupeltoalan kasvu oli voimakasta perinteisiilä viljanviljelyalueilla Etelä-Suomessa. Kotimainen luomuviljantuotanto kasvoi kysyntää nopeammin, mikä johti laajamittaiseen luomuviljan vientiin Keski-Eurooppaan.
Väitettä osaltaan tuki samalla sivulla oleva kaavio, josta näki, miten luomuala ampaisi kasvuun v. 1995 ja sen jälkeen.
Mutta eikö tuohon ole sittemmin juututtu? Luomuvilja menee edelleen suurelta osin vientiin, ilmeisesti edelleen Keski-Eurooppaan. Huonompilaatuinen osa eläimille, mutta aika vähän suomalaisten ihmisten syötäväksi.
Sen sijaan, että luomuviljan tuotantoa sopeutettaisiin kysyntään, luomuviljan vientiä edelleen jatketaan. Ja yritetään luoda kuvaa, että siitä pitäisi meidän olla iloisia ja ylpeitäkin (https://proluomu.fi/luomu-voisi-olla-suomalaisen-ruoan-vientivaltti/). *)
Vaikka saman kirjan mukaan 2000-luvun alun keskustelussa ovat olleet esillä mm. "tuotannon ja kulutuksen paikallisuutta korostava lähiruoka-ajattelu". Kun luomun "tavoitteet ovat ajassa muuttuvia" (s. 345). Em. käytännössä ei kuitenkaan mikään ole muuttunut.
_______
*) Tähän tapaan:
QuoteSuomalaisen luomuviennin tärkein raaka-aine on luomukaura, jota viedään maailmalle esimerkiksi hiutaleiksi ja jauhoiksi jalostettuna. Viennin vetämänä kaura on noussut Suomen viljellyimmäksi luomuviljaksi; esimerkiksi viime vuonna koko Suomen luomuviljasadosta yli 60 % oli kauraa.
Näin on yleisestikin nähtävästi laita:
Ruokaa tuodaan Suomeen kalliilla ja viedään halvalla " lokakuussa tuotu 4,6 miljoonaa kiloa lihaa maksoi enemmän kuin viety 6,7 miljoonan kilon määrä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.787021)
Mutta erityisen selvästi näin lienee luomuviennin kohdalla, jossa tuotteet viedään aika vähän jalostettuna. Luomuvientiä ei kyllä tuossa uutisessa mainittu. Syyn siihen uskon olevan sama kuin ennenkin: se on volyymiltaan niin mitätöntä.
Taas on aika muistuttaa siitä, että luomun osalta sitä toista tietoa ei ole päivitetty: kukaan ei tunnut tietävän paljonko luomua Suomeen tuodaan. Yksikään kansanedustajakaan ei ole viime aikoina ollut siitä tiedosta kiinnostunut.
Tätä yritetään yhä aina tuoda esille (lihav. HJ):
Suomalaiset elintarvikeyritykset vahvasti esillä Saksassa - Suomen tunnettuus ruokamaana vahvistuu (https://news.cision.com/fi/business-finland/r/suomalaiset-elintarvikeyritykset-vahvasti-esilla-saksassa---suomen-tunnettuus-ruokamaana-vahvistuu,c3008360)
QuoteSuomalaisten elintarvikkeiden vienti Saksaan on merkittävässä kasvussa. Erityisesti Pohjois-Saksassa on suurta kysyntää luomu- ja terveysvaikutteisille tuotteille. Pääosan viennistämme muodostavat kauratuotteet, alkoholijuomat, voi ja muut maitorasvat, leipomovalmisteet sekä tuore kala, toteaa Food from Finland-ohjelman johtaja Esa Wrang.
Vaikka emme sitten kyllä kuule mitään menestystarinoita asiassa. Luomutuotteissa jäämme edelleen täysin tanskalaisten varjoon. Siitä voisi luvata syödä vaikka luomuhattunsa, jos sellainen olisi, ja jos toisin kävisi.
Tämä täytyy lainata, erityisesti yksi lause siitä (jatkoksi edelliseen, lihav. HJ):
Saksalaisille joutuu selittämään suomalaisia elintarvikkeita " miksi hirvi on purkissa ja mikä hillossa maksaa? (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.912131)
QuoteRuoka
23.01.2020
Riitta Mustonen
Suomen ruokavienti Saksaan kasvoi viime vuonna ennätyslukemiin, mutta brändituotteiden viennissä otetaan vasta ensi askeleita.
Suomesta vietiin viime vuonna ennätysmäärä elintarvikkeita Saksaan, ennusteen mukaan peräti 117 miljoonan arvosta. Mennäänpä katsomaan Saksan suurimpaan luomumarketketjuun LPG:hen, mitä suomalaistuotteita sieltä löytyy.
Kymmenientuhansien tuotteiden joukossa on yksi suomalainen tuote: Kaslinkin Aito-kaurajuoma.
Haluatko jatkaa lukemista?
Siis: yksi. Kymmenien tuhansien joukossa. Ja kiitos, tällä kertaa minulle lukeminen riittää! ;D
No minä jatkoin lukemista. Toisessa luomukaupassa on
peräti 300 prosenttia suurempi määrä suomalaisia luomutuotteita:QuoteToisessa luomuketjussa Dennreessä suomalaisia tuotteita löytyy jo kolme: Aito-kaurajuoman lisäksi pakastealtaassa on Jymy-jäätelöä ja karkkihyllyssä Makulakun lakritsaa.
Tässä selvä näyttö siitä, että luomu on Suomen ruokaviennin "keihäänkärki".
Tuolta (https://proluomu.fi/luomun-myynti-tuplaantui-reilusti-vuosikymmenessa/) vielä:
QuoteHedelmä- ja vihannesosastoilta myydään yli 20 prosenttia kaikesta päivittäistavarakaupan luomumyynnistä.
368 miljoonasta eurosta 20% on 74 miljoonaa euroa. Vaikka luomu kallista onkin ei alle 6 miljoonasta kilosta kotimaisia vihanneksia ja mitättömästä määrästä luomuomenia (152 000 kiloa) tuollaista summaa saa.*) Niinpä voi rauhassa päätellä, että siitäkin tuoteryhmästä suurin osa on tuontitavaraa. Nuo luvut ovat vuodelta 2018, mutta jo tiedetään (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg16348#msg16348), että ne eivät tule olennaisesti muuttumaan v. 2019 kohdalla.
Sitten siitä viennistä. Toiveikkain mielin tänne lähdetään:
Suomalaisyritykset joukolla maailman merkittävimmässä luomutapahtumassa (https://proluomu.fi/suomalaisyritykset-joukolla-maailman-merkittavimmassa-luomutapahtumassa/)
Tällaisesta haaveillaan:
QuoteSuomalaistuotteista eniten kiinnostavat Annaleena Soultin mukaan esimerkiksi kaura- ja marjapohjaiset tuotteet. Hänellä on myös selkeä näkemys, mitä tulevaisuudessa tarvittaisiin.
" Jos Härkiksen ja Nyhtökauran tapaisia tuotteita olisi luomuna, ne olisivat aivan varma hitti. Samoin kaurajuomista luomuversiot ovat erittäin hyviä, ja välipalat ylipäätään, hän sanoo.
Mutta kun niitä ei ole. Noillakaan messuilla. Miksi ei? Mihin tuossa tulevaisuutta tarvitaan?
Minä kiinnittäisin huomiota siihen, että samaa vanhaa se kaikki on: luomukauraa ja -marjoja. Siinä saattaa piillä osaselitys tuolle äskeisellekin. Luomumarjojen sadot vaihtelevat liikaa. Ja kelvollista vientikelpoista luomukauraa saadaan Suomesta myös yllättävän vähän (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg15585#msg15585).
Lähtötilanteesta ei ole kuitenkaan raportoida kuin tämä entinen:
QuoteSuomen luomuviennin arvo oli vuonna 2019 tehdyn selvityksen mukaan noin 30 miljoonaa euroa. Arvossa ei ole mukana alkoholituotteita.
Luomuvienti on lyhyessä ajassa kolminkertaistunut ja sen arvioidaan kasvavan tulevina vuosina 10-30 prosenttia vuodessa. Tärkein luomuvientimaa tällä hetkellä on Saksa ja sen jälkeen Pohjoismaat sekä muu Keski-Eurooppa.
Noilla eväillä ei kyllä Tanskan hegemoniaa Saksan luomumarkkinoilla mitenkään horjuteta. Muuta tuskin on juuri odotettavissa kuin juuri edellä mainitun kaltaisia "menestystarinoita". Yksi tai kolme
tarjolla olevan tuotteen joukossa.
Tällaista ironiaa nuo kauppamiehet tuskin kaipaisivat. Tokko oikein sietäisivätkään:
Quote from: Jarrumies on 24.01.20 - klo:20:29
QuoteToisessa luomuketjussa Dennreessä suomalaisia tuotteita löytyy jo kolme: Aito-kaurajuoman lisäksi pakastealtaassa on Jymy-jäätelöä ja karkkihyllyssä Makulakun lakritsaa.
Tässä selvä näyttö siitä, että luomu on Suomen ruokaviennin "keihäänkärki".
Mutta ainahan on mahdolista, että olemme väärässä, Ja jatkossa Dennreessä on esim. neljä suomalaista tuotetta. Ainakin tarjolla.
***
Eikö ole kerrassaan käsittämätonta, että ne ulkomaan pellet eivät tajua, miten juuri suomalainen luomu on sitä parasta? Luotettavinta! Luonnonläheisintä: muista tunturipurot! Kyllä siitä voi maksaa enemmän kuin tanskalaisesta halpaluomusta. Ei muuta kuin arktisuutta matkaan (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=242)? Vaikka yötöntä yötä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=721.msg15042#msg15042), ja siihen tapaan. Kyllä se siitä tällä kertaa lähtee - tällä kertaa, vaikkei ennen lähtenytkään?
__________
*) noin puolet luomuvihannessadosta kiloina oli porkkanaa, 2,9 miljoonaa kiloa. Foodien äsken katsotulla hinnalla sitä myydään 1,85 euroa/kg. Jos kaikki on myyty sillä hinnalla, se tekee 5,3 mijoonaa euroa. "Myydäänpä" samantien luomukaalitkin: niistä saatiin n. 1 miljoona. Kun nuo vähennetään, selittämättä jää n. 67,7 miljoonaa. Arvataanpa: noin 60 miljoonaa saadaan ulkomailta tuoduista luomuhedelmistä ja -vihanneksista? Tuo arvaus saattoi mennä alakanttiinkin.
Se vaikutelma tuosta Pro Luomun kirjoituksesta tulee, että kun tätä on tarjota...
QuoteSuomalaista luomutarjontaa messuilla edustavat erityisesti erilaiset luomukaura- ja muut luomuviljatuotteet sekä luomuluonnontuotteet, kuten marjat ja mahla.
... niin
juuri siitä uskotaan olevan erityisen kova kysyntä, maailman luomumarkkinoilla!
QuoteSuomalaistuotteista eniten kiinnostavat Annaleena Soultin mukaan esimerkiksi kaura- ja marjapohjaiset tuotteet.
Myös tuosta tulee kuva, että sitä luomukaura saisi vain Suomesta. Mutta katsotaan mikä on Saksan tilanne sen suhteen. Etsitään se tieto. - Tällainen kaavio löytyi:
https://www.oekolandbau.de/fileadmin/_processed_/e/1/csm_Biohafer_Importanteile_9e7fe1740b.jpg
Suomalaista luomukauraa on siis Saksan markkinoilla huomattava 3% osuus. Kuitenkin Puola menee ohi 5% osuudella. Mutta Saksalla
itsellään on 85% osuus! (2017/18)
Tuon kuvan nappasin tällaisesta artikkelista:
Pflanzliche Drinks als Alternativen zu Milch (https://www.oekolandbau.de/verarbeitung/produktion/verfahren/vegane-und-vegetarische-lebensmittel/milchersatzprodukte/) (Ökolandbau.de)
Josta selvisi, etteivät erilaiset luomuisat maitojuomat ole Saksassa ennestään tuntememattomia. Eli niidenkään markkinoiden valtaaminen suomalaisilla luomutuotteilla ei ole mitenkään helppoa.
Pro Luomun perinteinen uutinen (https://proluomu.fi/maailman-luomumarkkina-kasvoi-yli-100-miljardiin-dollariin/) kertoi tänä vuonna tällaista:
QuoteTilastossa on ensimmäistä kertaa mukana Euroopan luomutuonnin luvut. Eniten luomutuotteita tuodaan Eurooppaan Kiinasta, Ecuadorista ja Dominikaanisesta tasavallasta. Suurin tuontituoteryhmä on hedelmät, jossa luomubanaani on suurin yksittäinen tuote.
Vuoden 2018 maailman luomumarkkinoiden luvut julkistettiin keskiviikkona Biofach-messuilla Saksan Nürnbergissä ja ne on koonnut luomututkimuslaitos FiBL yhdessä IFOAM:in kanssa.
Tuossa noin niukasti, mutta noihin tilastoihin kannattaa nyt ehdottomasti tutustua tarkemmin. Ja julkaista tulokset täällä ihan lukuina.
Nyt olisi ehkä mahdollisuus tutkia ihan numeraalisisesti, onko maailman luomun tilanne todella tällainen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg9743#msg9743), millainen sen olemme vähän epäsuorien tietojen pohjalta päätelleet olevan.
Myös tähän linkki, mistä niitä pääsee tutkimaan:
https://www.fibl.org/en/info-centre/news/global-organic-area-continues-to-grow-over-71-5-million-hectares-of-farmland-are-organic.html
Pro Luomun messu-uutisessa (https://proluomu.fi/suomalaisyritykset-joukolla-maailman-merkittavimmassa-luomutapahtumassa/) kerrottiin, ketkä ovat mukana:
QuoteBiofach-messuilla mukana olevat suomalaiset elintarvikeyritykset
Finnamyl, FP-Kotaja, Helsingin Mylly, Humble, Hunajainen SAM, Jokilaakson Juusto, Kaskein Marja, Kiantama, Kinnusen Mylly, Nordic Koivu, Osuuskunta Maitomaa, Porokylän Leipomo, Ravintoraisio, SunSpelt, Suomisen Maito, Toripiha ja Vavesaaren Tila.
Mutta voisi myös kiinnittää huomiota siihen, mikä firma ei ole. Luomuinvest eli LuomuNokka ei ole. Vielä pari vuotta sitten (https://www.businessfinland.fi/en/whats-new/events/2018/naturally-delicious-food-from-finland-at-biofach-organic-fair/) se oli. Luomunokan omalla sivustolla on jo pari vuotta roikkunut uusimpana uutisena tämä:
QuoteSuomalaisen luomukanapojan vienti on vahvassa kasvussa erityisesti Aasiassa. Viennin voimakkaaseen kehittämiseen Luomu Invest Oy on solminut yhteistyösopimuksen ruotsalaisen Kronfågel Ab:n kanssa.
LUE LIS,,,,
Juuri nyt ei tuokaan uutinen aukea tuon enempää: "Error establishing a database connection".
***
Taikauskoisuuteen emme kehota, mutta jos joku luomufirma mainitaan täällä oikein nimeltä, se tietää usein huonoa onnea firmalle tulevaisuudessa. 8)
Palaan vielä tähän visioon:
QuoteSuomen luomuviennin arvo oli vuonna 2019 tehdyn selvityksen mukaan noin 30 miljoonaa euroa. Arvossa ei ole mukana alkoholituotteita.
Luomuvienti on lyhyessä ajassa kolminkertaistunut ja sen arvioidaan kasvavan tulevina vuosina 10-30 prosenttia vuodessa.Tärkein luomuvientimaa tällä hetkellä on Saksa ja sen jälkeen Pohjoismaat sekä muu Keski-Eurooppa.
Samaa esitti Kottila viime keväänä:
QuoteLuomuvientiä harjoittavat yritykset odottavat vientinsä kasvavan lähivuosina. Maltillisesti arvioiden luomuvienti voi olla 40"50 miljoonaa euroa vuonna 2023.
Kasvua on näköpiirissä muun muassa luomukaurasta ja luomumaidosta valmistetuille tuotteille sekä luomuluonnontuotteille. Kasvua haetaan ensisijaisesti jo vakiintuneilta vientimarkkinoilta eli Keski-Euroopasta ja Pohjoismaista sekä jonkin verran Aasiasta.
Pöytäniemen vanhasta selvityksestä (2013) saamme kuitenkin tietää, ettei se ihan noin käynyt:
QuoteSuomesta viedään luomuraaka-aineita ja luomutuotteita tällä hetkellä arviolta alle kymmenellä miljoonalla eurolla vuodessa. Vielä vuonna 2009 luomuvienti oli noin 14 miljoonaa euroa, ja suurin yksittäinen vientituote oli Saksaan viety palaleipä. Sittemmin kotimaisen luomukysynnän kasvu ja kilpailun kiristyminen vientimarkkinoilla ovat supistaneet vientiä.…
Eli se laski noin 50%. Ja oli sitten siinä alle tai noin 10 miljoonassa monta vuotta (ks. myös edellä). Siitä alhaisesta arvosta se on nyttemmin ("lyhyessä ajassa") kolminkertaistunut: mutta siinä tuskin voi nähdä trendiä, joka väistämättä jatkuisi.
Tämäntyyppisiä olivat silloinkin luomutuotteet:
QuoteLuomutuotteita vie Suomesta noin 60 yritystä, joista 4"5 vastaa suurimmasta osasta vientiä. Merkittävin vientituote on jo pitkään ollut luomukaura ja siitä jalostetut tuotteet kuten hiutaleet ja jogurttityyppinen kauravälipala. Luomuviennistä noin viidesosa on raaka-aineita, enimmäkseen viljaa.
Muita Suomesta vietäviä luomutuotteita ovat esimerkiksi ruis-, vehnä- ja perunajauho, leipä, ruislastut, luonnonmarjat, laktoositon maito, lakritsa, suklaa ja rypsiöljy. Jatkossa luomuviennissä olisi satsattava entistäkin enemmän tuoteinnovaatioihin ja erilaistamiseen.
Ja nämä kohdemaat:
QuoteSuomalaisluomun tärkeimmät vientimaat ovat nyt Tanska, Ruotsi, Saksa ja Ranska. Saksa on Euroopan suurin luomumarkkina-alue ja vastaa noin kolmanneksesta maanosan yhteensä 21,5 miljardin euron luomukulutuksesta. Saksan luomumarkkinat ovat kuitenkin erittäin kilpaillut.
Niinpä Pöytäniemi silloin täysin järkevasti kehotti, että tehtäisiin
jotain toisella tavalla, ja yritettäisiin viedä luomuamme Venäjälle. Hän ei voinut tietää, mitä Ukrainassa ja Krimillä tulisi tapahtumaan.
Mitä nyt siis pitäisi tehdä? Emme osaa sanoa, mutta Saksan luomumarkkinat ovat yhä erittäin kilpaillut. Josta esimerkkejäkin edellä.
Tällainen twiitti saavutti meidätkin, eli olisi vielä näinkin:
***
VYR ry 11. helmik.
Luomuviljan vientimarkkinat toimivat hyvin tahmeasti. Luomun pinta-ala kasvaa kaikkialla #vyrseminaari
https://mobile.twitter.com/VYR_fi/status/1227203178766225408/photo/1
***
Eli tarjontaa on liikaa. Valitettavasti varmaankin myös Saksassa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg16364;topicseen#msg16364). Nyt en ihan osaa sanoa, miten se tuosta taulukosta luetaan, mutta kai VYR asian oikein kertoo.
Annaleena Ylhäinen vastaustwiitissään 13. helmik. tiesi:
QuoteLuomuviljamarkkina tukossa koko Euroopassa. #luomusopimus kannattaa tehdä heti mikäli ylipäänsä haluaa saada tavaransa kaupaksi. #luomu Luomuviljavarastot ovat nyt suuret.
Toteutuuko siis tämäkään (Kottila keväällä 2019, lihav. HJ):
QuoteKasvua on näköpiirissä muun muassa luomukaurasta ja luomumaidosta valmistetuille tuotteille [...]
Tällaista oli meidän tarjontamme Biofach-messuilla 2020 (lihav. HJ):
QuoteSuomalaista luomutarjontaa messuilla edustavat erityisesti erilaiset luomukaura- ja muut luomuviljatuotteet sekä luomuluonnontuotteet, kuten marjat ja mahla.
Suomalaisenkaan luomun kysyntä Euroopassa kun ei ole rajatonta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=591.msg2376#msg2376).
Luomuisa Satakunta, artikkeli noin vuoden takaa (lihav. HJ):
Lähiluomulle kysyntää vähittäiskaupassa (https://www.luomuisasatakunta.fi/kauppa/)
QuoteLuomun myynti on kasvussa lähes kaikissa tuoteryhmissä. Osa päivittäistavarakaupan luomumyynnin arvoon laskemista tuotteista on ”tuontiluomua”. Tämä on luonnollista niiden tuoteryhmien osalta, joita ei Suomessa pystytä ilmasto-olojen puolesta tuottamaan. Arviota siitä, kuinka iso osa myytävästä luomusta on tuontia tai kotimaista ei ole julkaistu. Oletettavasti luomutarjonnan lisääntyminen ja monipuolistuminen edistävät luomukulutusta myös kotimaassa tuotettujen tuotteiden osalta.
(kursiv. myös HJ)
Uskotaanko tuohon lihavoituun yleisemminkin luomuväen piirissä?
Mutta aika kummallinen usko se on. Rahansa voi yleensä käyttää vain yhteen kertaan.
Mutta kun tuota kursivoidun lauseen arviota ei ole vieläkään julkaistu, emme voi lainkaan sanoa, onko jotain tuollaista tapahtunut. Vai perustuiko myös vuoden 2019 luomun kysynnän pieni kasvu tuontiluomun myynnin lisääntymiseen.
Pro Luomun tuoreimassa tiedotteessa (https://proluomu.fi/luomun-myynti-tuplaantui-reilusti-vuosikymmenessa/) 5.2.2020 ei sitä tietoa ollut. Vaikka taas siihen olisi ollut oivallinen mahdollisuus. Niinpä mekin olemme pakotettuja jatkamaan tämäntyyppistä haarukointia:
Quote from: Heikki Jokipii on 11.02.20 - klo:17:44368 miljoonasta eurosta 20% on 74 miljoonaa euroa. Vaikka luomu kallista onkin ei alle 6 miljoonasta kilosta kotimaisia vihanneksia ja mitättömästä määrästä luomuomenia (152 000 kiloa) tuollaista summaa saa.*) Niinpä voi rauhassa päätellä, että siitäkin tuoteryhmästä suurin osa on tuontitavaraa. Nuo luvut ovat vuodelta 2018, mutta jo tiedetään (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg16348#msg16348), että ne eivät tule olennaisesti muuttumaan v. 2019 kohdalla.
<klips>
*) noin puolet luomuvihannessadosta kiloina oli porkkanaa, 2,9 miljoonaa kiloa. Foodien äsken katsotulla hinnalla sitä myydään 1,85 euroa/kg. Jos kaikki on myyty sillä hinnalla, se tekee 5,3 mijoonaa euroa. "Myydäänpä" samantien luomukaalitkin: niistä saatiin n. 1 miljoona. Kun nuo vähennetään, selittämättä jää n. 67,7 miljoonaa. Arvataanpa: noin 60 miljoonaa saadaan ulkomailta tuoduista luomuhedelmistä ja -vihanneksista? Tuo arvaus saattoi mennä alakanttiinkin.
Enkä osaa kuvitella, että ja miten luomukahvinkaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=610.msg16294#msg16294) esilläolo kaupoissa tai hyväkään myynti lisäisi kotimaisten luomutuotteiden kulutusta.
Kauppalehti komppaa Pro Luomua ja Kottilaa:
Näin luomun suosio kasvaa " "Suomessa on paljon hyviä tuotteita, niitä pitäisi vaan enemmän viedä ulkomaille" (https://www.kauppalehti.fi/uutiset/nain-luomun-suosio-kasvaa-suomessa-on-paljon-hyvia-tuotteita-niita-pitaisi-vaan-enemman-vieda-ulkomaille/2237c30e-7cf6-4c0a-a429-c5477ed0aca9)
Mitään uutta ja omaa sanottavaa tai analyysiä ei lehdellä ole. Sikäli ette menetä mitään, jos ette näe artikkelia maksumuurin takaa.
Tämän tiedon päivityksessä joudumme odottamaan Pro Luomun Luomu Suomessa 2019 -koostetta:
QuoteLuomuelintarvikkeita vietiin Suomesta noin 25-30
miljoonalla eurolla vuonna 2018. Luomun osuus koko
elintarvikeviennistä on noin 2 %.
Hupaisasti tuossakin on tuollainen maaginen osuus, 2%. Kuten luomutuotannossakin, jossa osuudet ovat saman "taian" vaikutuspiirissä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg16603#msg16603). Vaikka tuossakin odottaisi, että osuus olisi lähempänä luomuviljelyalan osuutta 10,3% (2018).
Oikeastaan mitään uutisia vuoden 2019 luomuviennistä ei ole näkynyt. Siis sellaisia, joissa olisi kerrottu toteutumasta. Pyrkimyksistä on toki kerrottu, ks. vaikka edellä. Ja toiveista (16.02.20) ja uskosta, että hyvin siinä käy. Mutta onko niin tapahtunut? Sillä ei tuolla 2% osuudellakaan vielä oikein vientivaltista (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg11736#msg11736) voi puhua. Eikä vielä sitä vähän suuremmallakaan.
***
Tavanomaisen ruokaviennin kohdalla mietitään tätä eli kokonaishyötyä:
ELINTARVIKEVIENTI HYÖDYTT,,,, SUOMEA ENEMM,,N KUIN VIENTILUVUT OSOITTAVAT (https://www.etl.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2020/elintarvikevienti-hyodyttaa-suomea-enemman-kuin-vientiluvut-osoittavat.html)
Mutta mietitäänkö ja lasketaanko luomuviennin kohdalla? Kuten sanottu: ei mietitä eikä lasketa. Ei ehkä uskalleta sitä tehdä, koska kokonaistaloudelliset tarkastelut (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=775.msg14717#msg14717) ovat luomuväen näkökulmasta olleet usein ikävällä tavalla yllätyksellisiä.
Törmätäänkö vientiponnisteluissa samaan ilmiöön kuin kotimaassakin:
Miten viestiä arktisesta ruuasta saksalaisille kuluttajille? (https://www.mtk.fi/-/arktisuus_saksa)
QuoteEettisyys ja luomu vaikuttavat valintoihin vahvasti, suomalaista ruokaa ei tunnettu
Saksalaiset arvostavat eettistä tuotantoa sekä luomutuotteita. Luomun kannatus Saksassa on vahva ja niinpä näissäkin keskusteluissa useampi kuin 2/3 vastaajista sanoi pyrkivänsä valitsemaan luomutuotteita.
Noin siis saksalaiset kertovat tekevänsä. Mutta jo he todella tekisivät (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg16417#msg16417) niin, olisi luomun osuus kulutuksesta valtavasti suurempi kuin se nyt on.
Jos Suomen vienti-ihmiset ovat tuossa uskossa, he ehkä harhautuvat yrittämään mahdotonta. Niilla niche-markkinoilla on oikeasti tilaa liian vähän.
Quote from: Heikki Jokipii on 17.02.20 - klo:03:24
Tällainen twiitti saavutti meidätkin, eli olisi vielä näinkin:
***
VYR ry 11. helmik.
Luomuviljan vientimarkkinat toimivat hyvin tahmeasti. Luomun pinta-ala kasvaa kaikkialla #vyrseminaari
https://mobile.twitter.com/VYR_fi/status/1227203178766225408/photo/1
***
Eli tarjontaa on liikaa. Valitettavasti varmaankin myös Saksassa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg16364;topicseen#msg16364). Nyt en ihan osaa sanoa, miten se tuosta taulukosta luetaan, mutta kai VYR asian oikein kertoo.
Annaleena Ylhäinen vastaustwiitissään 13. helmik. tiesi:
QuoteLuomuviljamarkkina tukossa koko Euroopassa. #luomusopimus kannattaa tehdä heti mikäli ylipäänsä haluaa saada tavaransa kaupaksi. #luomu Luomuviljavarastot ovat nyt suuret.
Luomuliitto tietysti valvoo jäsenistönsä etua:
Luomun hyödyt esille CAP-suunnitelmissa (http://www.luomuliitto.fi/luomun-hyodyt-esille-cap-suunnitelmissa/)
QuoteTällä hetkellä luomutuotantoa tuetaan kustannusperusteisesti II-pilarista. Mikäli otamme tämänhetkisen järjestelmän käyttöön ilman minkäänlaista uudelleenarviointia, luomutuki pienenee noin puoleen, koska tuen kustannusperusteisuudessa on viljan hinta yhtenä tekijänä ja luomutuotetun viljan myyntihinta on viimeisten vuosien aikana ollut merkittävästi korkeampi kuin tavanomaisesti tuotetun. Tarvitaankin radikaalia ajattelutavan muutosta, että tukijärjestelmämme perustuisi tuotetuista hyödyistä palkitsemiseen eikä kustannusten korvaamiseen.
Ja nuo hyödyt olisivat luonnon monimuotoisuudessa yms. Ja siksi valtion olisi kaivettava kuvettaan. (Nyt emme kommentoi tätä perustelua, tässä.)
Koska luomuviljasta ei sitä tarvittavaa ylimääräistä ehkä jatkossa saa? Ulkomailtakaan.
Pahus, juuri kun sitä kauran ylivaltaa piti luomuviennissä korvata luomuluonnontuotteilla:
Miljoonien marjasaalis uhkaa jäädä metsiin ""Pahimmassa tapauksessa tästä tulee katastrofivuosi" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1038125)
QuoteMaatalous
06:00
Matti Tuominen
Pahimmillaan seurauksena on se, että osa marja-alan yrityksistä menee konkurssiin. Suurimassa konkurssivaarassa ovat lyhyen aikaa toimineet yritykset, jotka ovat tehneet suuria velkavetoisia investointeja.
Luonnontuotealan yritykset ovat pian suurissa vaikeuksissa ja miljoonien eurojen arvoinen marjasaalis uhkaa jäädä metsiin, jos koronaviruksen aiheuttamia kausityövoimaongelmia ei saada ratkaistua.
Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Birgitta Partanen pitää tilannetta huolestuttavana.
Haluatko jatkaa lukemista?
Birgitta Partanen on monessa yhteydessä saarnannut luomuluonnontuotteiden mahdollisuuksista. Ja missäpä ne muussa voisivat olla kuin viennissä (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=314).
Quote from: Heikki Jokipii on 18.04.19 - klo:05:17
Näin siellä nähdään:
Luomusektori katsoo hallituksen pettäneen luomun: Rahoitusongelmien syy ei ole luomussa vaan ympäristökorvauksessa. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.413422)
QuoteLuomuasiantuntijoiden mukaan luomuun kohdistuu valtavat vientiodotukset, mutta niiden toteutuminen vaatii luomupinta-alan tasaista kasvua.
Luomulle olisi yhä kasvavaa kysyntää vientimarkkinoilla. Toisaalta ulkomaisen luomutuonnin riski kasvaa koko ajan, mikäli kotimaan tarjonta ei odotusten mukaisesti kasva.
Luomusektori on erittäin pettynyt hallituksen tekemään päätökseen pitää luomusitoumuksissa ainakin yksi välivuosi.
Haluatko jatkaa lukemista?.
Eli kaikkiin ongelmiin tuntuu olevan vastauksena: lisää luomuviljelyalaa!
Nyt täytyisi kyllä näidenkin vaatijoiden kommentoida jotenkin Luken raporttia:
Luomun tuotantoalan kasvu ei näy luomutuotteiden määrässä (https://www.luke.fi/uutinen/luomun-tuotantoalan-kasvu-ei-nay-luomutuotteiden-maarassa/)
Yleisemminkin: luomuväen kommentteja nyt kovasti odotellaan.
Me käsittelemme ko. raporttia pääosin täällä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg16901#msg16901).
Tällälailla. Pro Luomu Facebookissa eilen:
QuoteUusi tutkimus pitää ruuan omavaraisuuden tasoa Suomessa hyvänä kriisien kannalta, mutta muistuttaa, että lisäksi olisi tärkeää vähentää riippuvuutta eläinrehun valkuaisten ja lannoitteiden tuonnista.
Tässä suhteessa luomusta kannattaisi ottaa mallia. Sanotaan jopa, että suomalainen luomu on kotimaisinta ruokaa, sillä tuontipanosten osuus on luomutuotannossa hyvin vähäinen.
Varmasti sanotaan niin, kun itse on sanottu:
https://proluomu.fi/mita-on-luomu/yhteiskunta-hyotyy/
Mutta sitä ei sanota missään, mikä on tuonnin osuus luomussa. Koska se tieto on oikeastaan vain Pro Luomulla (ja sen jäseninä olevilla kaupoilla) eikä se sitä millään sano. Mutta otetaan tuo väite uudestaan tuosta Pro Luomun 29.03.2018 tiedotteesta:
QuoteMaataloudessa käytettävät tuotantotarvikkeet kuten lannoitteet, torjunta-aineet ja polttoaineet ovat valtaosin tuontituotteita, mikä heikentää ruoan omavaraisuusastetta. Tuontitarvikkeiden pieni osuus kustannuksista merkitsee sitä, että luomutuotannon kotimaisuusaste on korkeampi kuin tavanomaisen tuotannon. Suomalainen luomu on siis kotimaisinta ruokaa.
Ja käsitellään ihan se. Polttoaneissa tuskin on eroa luomun hyväksi, varsinkaan, jos otamme huomioon, kuinka vähän ruokaa kuomuviljelystä tulee.
Jäävät siis lannoitteet ja torjunta-aineet. Nyt ihmettelisin, missä määrin ne kuitenkaan tavanomaisessa viljelyssä ovat tuontituotteita. Jos entinen Kemira on nyt norjalainen Yara, eikö se tee lannoitteita kuitenkin Suomessa? Kriisien kannalta asiassa tuskin on juuri tai mitään eroa.
Lannoitteitakin, mutta erityisesti torjunta-aineita lienee suhteellisen helppo varmuusvarartoida? Jolloin oman tuotannon ylläpitäminen ei välttämättä ole mielekäs tavoite. Ehkä jokin suunnitelma kriisiaikaa varten on tarpeen tms.
Tämä koronakriisi ei ole sellainen kriisi. Nyt ongelman muodostaa
työvoiman tuonnin hiipuminen! - Ihan oma projektinsa olisi tutkia, miten tavanomainen ja luomu vertautuvat tuontityövoiman käytössä.
Etsimällä etsitty tuo perustelu tietysti kuitenkin on, kun muistamme saamamme vahvat vihjeet siitä, miten myydyssä ruoassa tuonnin osuus on luomussa
suurempi kuin tavanomaisessa. Ja jopa
suurempi kuin Suomessa tuotetun luomun. Kun suomalaisesta luomusta puhutaan, tulisi aina lisätä, että sitä on kaupassa vähän!
***
Tuo rauhallinen teksti tuohon. Sen sijaan, että olisin sadatellut kauheasti. 8)
Quote from: Heikki Jokipii on 20.04.20 - klo:02:29
Tämä koronakriisi ei ole sellainen kriisi. Nyt ongelman muodostaa työvoiman tuonnin hiipuminen! - Ihan oma projektinsa olisi tutkia, miten tavanomainen ja luomu vertautuvat tuontityövoiman käytössä.
Tuohon ei tilastollisesti (vielä) pysty vastaamaan. Mutta vihje löytyy Pro Luomulta, sen viimeisestä tiedotteesta:
Luomukasviksilla kova kysyntä, löytyykö työvoimaa? (https://proluomu.fi/luomukasviksilla-kova-kysynta-loytyyko-tyovoimaa/)
QuoteKuluttajat suosivat nyt kotimaisia luomukasviksia. Yksi poikkeustilan tuomista haasteista on löytää luomutiloille tarpeeksi apukäsiä ulkomaista työvoimaa koskevien rajoitusten vuoksi.
Vihje on se, että tuon voi tulkita niin, että erityisesti luomutilat ovat olleet niistä ulkomaisista apukäsistä riippuvaisia. Ja nyt juuri ne erityisessä pulassa.
Tuo on aika huutavassa ristiriidassa sen kanssa, mitä Pro Luomu juuri tuli Facebookissa sanoneeksi, vanhaan kirjoitukseensa vedoten (ks. juuri edellä). Kyllä työvoima on myös tuotantopanoksia, ja sen tuonti tuotantopanosten tuontia. Ja nostaa tuontipanosten osuutta luomutuotannossa.
Jos ihan kylmästi ja esineellistävästi jatkaisi:
työvoiman varmuusvarastointi on erityisen haastavaa!
PS. Tällä kertaa muistuttamatta Pro Luomua... no, ei sitten tällä kertaa muistuteta. Siitä, jossa aiemmin olemme hyödyntäneet usein erästä latinankielistä lentävää lausetta tai sanontaa. Joka sanonta alkaa ceter...
Juuri ilmestyneestä Pro Luomun vuosittaisesta koosteesta (https://proluomu.fi/wp-content/uploads/sites/11/2018/03/luomu-suomessa-2019-2.pdf) (pdf, koskien vuotta 2019) voimme heti lainata sen dian 20:
QuoteLuomuelintarvikkeita vietiin Suomesta noin 25-30
miljoonalla eurolla vuonna 2018. Luomun osuus koko
elintarvikeviennistä on noin 2 %.
• Viidessä vuodessa viennin arvo on kolminkertaistunut.
• Luomuviennin suurimmat tuoteryhmät ovat mylly- ja
leipomotuotteet sekä erilaiset kaurapohjaiset valmisteet,
maitovalmisteet sekä luonnontuotteet.
• Suomesta viedään myös luomumakeisia, -perunajauhoja ja
-erikoiskahveja.
• Luomutuotteita viedään eniten Saksaan ja Ruotsiin sekä
muihin Pohjoismaihin ja Keski-Eurooppaan. Vientiä on myös
Kiinaan, Japaniin ja Etelä-Koreaan sekä jonkin verran
Pohjois-Amerikkaan.
Happamasti voimme todeta kaksi asiaa. Sen, että vienti on, jos ei ihan ennallaan, niin hyvin pienissä luvuissa (ja osuudessa). Ja menestys näkyy vain toiveikkaasti ennakoivassa kaaviossa. Ja sen, ettei luomun tuonnista taaskaan ole mitään. Vaikka Pro Luomulla takuulla on kyky esittää asiasta ainakin hyvin valistunut arvio. " Huomaan nyt, että tuoretta tietoa ei ollut tarjolla viennistäkään: tuossa puhuttiin vuodesta 2018. Optimistinen kaavio oli viritetty vuoteen 2023. Luvut olivat samat joista oli jo puhetta edellä. Turhaan otettiin tuo sivu esille: se on kopio viime vuoden koosteesta.
Tuossa koostetiedotteessa myönnettiin luomukeruun romahdus. Koosteessa annettiin nämä tiedot:
Quote• Vuonna 2019 kerättiin myyntiin 0,5
miljoonaa kiloa luomumustikkaa,
vajaat 0,5 miljoonaa kiloa
luomupuolukkaa ja 19 tuhatta kiloa
luomulakkaa.
Tästä lähteestä saamme joitakin tietoja luonnonmarjojen taloudesta ja viennistä.
https://www.aitoluonto.fi/toimialat/raaka-ainetuotanto/luonnonmarjat/
Mutta siinä ja sen taustana olevassa Ruokaviraston tilastossa ei luomua ole kunnolla eritelty. Mutta ihan rohkeillakin oletuksilla sen osuudesta voimme kyllä päätellä, että mikään ei tänä vuonnakaan horjuta kauran ylivaltaa luomuviennissä. Eivät ainakaan luonnontuotteet, keruu. Kun vielä viime vuoden romahduksen jälkeen uhkaa tämän vuoden katastrofi, ks. edellä 03.04.20.
Eikä siinä viennissä tule näkymään luomuväen nyt taas ennakoimaa nousua, tänäkään vuonna. Kuten ei tapahtunut v. 2013, jolloin luomuväki myös oli asiasta lähes varma (ks. tämän triidin alku).
Tällaista Kottilan mukaan (https://proluomu.fi/suomen-luomuvienti-on-ottamassa-kasvuloikkaa/) viime vuoden keväällä toivottiin, ja tällaista pelättiin:
QuoteLuomuviennin suurimmat kasvuodotukset ovat luomuluonnontuotteiden valmistajilla, jotka odottavat viennin arvon jopa viisinkertaistuvan vuoteen 2023 mennessä. Samalla viennin tulevaisuudennäkymät ovat kuitenkin hyvin epävarmat: yritykset pitävät viennin kasvun suurimpana esteenä luomukeruualueiden sertifiointiin mahdollisesti tulevia muutoksia.
Se, mitä pelättiin, taisikin pudota niskaan. Vielä viime keväänä ei tietysti tiedetty mitään koronasta.
Realismin puraisu:
Eivätkö turistit syö Suomessa? Visit Finland luopui ruokamatkailuhankkeista (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.1104719)
QuoteMT Plus
Ruoka
29.05.2020
Riitta Mustonen
Kreikan-kävijä kaihoaa kreikkalaista salaattia ja Italian-matkaaja palaa saapasmaahan pitsan perässä, mutta mikä saa turistin takaisin Suomeen? Business Finlandin mielestä ei ainakaan ruoka, sillä se ei jatkanut ruokamatkailun rahoitusta.
[kuvateksti:] Terhi Hook esitteli Suomea saksalaisille ruokamatkailumaana Berliinin Grüne Wochella viime tammikuussa.
Business Finlandin matkailuorganisaation Visit Finlandin saama rahoitus ruokamatkailun kehittämiseen lopetettiin. Vuosille 2018"19 saatiin 600 000 euroa, ja sen turvin Visit Finland osallistui esimerkiksi Berliinin Grüne Wochelle markkinoimaan Suomea ruokamatkailumaana.
MT PLUS
Haluatko lukea koko jutun?
Vaikkei luomua tuossa erikseen mainitakaan, puree se siihenkin: luomuhan on ollut kovasti etualalla esim. tuon Grüne Wochen yhteydessä (ks. edellä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg13378;topicseen#msg13378)).
Hiukan jää nyt kotimaankin luomuruokamatkailu nyt koronakriisin skitsofrenian jalkoihin: vaikka kotimaan matkailu on ulkomaan matkailua parempi asia, ei valtiovaltiovalta nyt kuitenkaan erityisesti suosittele ryntäystä Uudenmaan viruskeskittymästä muualle maahan. Ja siihenhän se ilmiö on perustunut. Nyt Suomen Luonnon Päivä on siirretty ensi vuoteen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=597.msg17523#msg17523). Ensinhän näin jo kävi lähi- ja luomuruokamessuille (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=652.msg16680#msg16680)
Helsingissä.
Tästä raportista pitäisi selvitä, mikä on on ollut luomuisuuden rahallinen merkitys:
https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/viljelijat/tuet-ja-rahoitus/marsi-2018-raportti.pdf
Otetaan esimerkiksi Lapin mustikka. Hinta 1,85 kilolta v. 2018 (s. 30). Luomuna samanhintaista (s. 38). Ei selvinnyt.
Sen sijaan saamme jonkinlaisen arvion siitä, mikä on luomuluonnonmarjojen merkitys luomuviennissä. Luomumustikoita kerättiin v 2018 Pro Luomun mukaan:
QuoteVuonna 2018 luomumustikkaa kerättiin myyntiin
ennätysmäärä, yli 3,38 miljoonaa kiloa.
Niiden arvo tuon mukaan olisi ollut 6,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 määrä putosi puoleen miljoonaan kiloon, rahallinen arvo tietysti vastaavasti.
YLE:n uutinen yrittää nostaa luomutuotantoa esille erityisen kotimaisena vaihtoehtona:
Ruoan kotimaisuus on harhaa " Luonnonvarakeskuksen tutkija: "Meillä ei ole ensimmäistäkään tuotetta ilman tuontia" (https://yle.fi/uutiset/3-11368687)
Käyttäen jo tuttuja argumentteja lannoiteista:
QuoteYksi tapa vähentää tuontiriippuvuutta maataloudessa on esimerkiksi teollisten lannoitteiden käytön välttäminen, eli siirtyä kohti luomutuotantoa.
" Luomun ytimessä on viljelykierto ja ravinteiden osalta mahdollisimman omavarainen ravinnekierto tilan sisällä, sanoo Luomuliiton toiminnanjohtaja Susann Rännäri.
Täysin ravinneomavaraiseksi eivät luomutilat Rännärin mukaan pääse, mutta maailmalta rahdatun väkilannoitteen sijaan voidaan turvautua kotimaisiin vaihtoehtoihin.
Kierrätyslannoitteita valmistetaan suomalaisen elintarvike- ja metsäteollisuuden sivuvirroista.
Lisäksi tuotantoeläimille syötettävä soija voidaan korvata viljelemällä herneitä, papuja tai lupiinia valkuaisrehuksi.
Täysin ohitetaan, eli selvästi tietoisesti jätetään mainitsematta se tosiasia, että leijonanosa Suomessa kulutetusta luomuruoasta on tuontiruokaa.
Ja myös se, että mitä enemmän luomuviljelyalaa täällä on, sitä enemmän on painetta yleisestikin ruoan tuontiin. Koska syötävää se luomuala tuottaa hyvin vähän (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg17534#msg17534)
Tuon luomutilan ravinne omavaraisuuden kanssakin on niin ja näin, minkä olemme toisessa keskustelussamme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=740.msg4762#msg4762) hyvin dokumentoineet. Myös elintarviketeollisuuden sivuvirtojen käyttäminen luomussa on käytännössä loisimista tavanomaisen viljelyn siivellä.
Myös "mahdollisimman omavarainen ravinnekierto tilan sisällä" on tavoite, joka kokonaan jättää huomioon ottamatta sen, että valtaosa suomalaisista ei asu maatiloilla. Siitäkin huomautimme äskettäin toisessa yhteydessä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg17559#msg17559).
Tässä YLE:n uutisessa oli valittu haastateltavaksi luomuviljelijä:
Elintarvikekauran viljely kovassa kasvussa " kaupan hyllyllä jo satoja kauratuotteita, viljelijöitä tarvitaan lisää
Suomalainen kaura kiinnostaa myös ulkomailla, sillä Suomi on maailman toiseksi suurin kauranviejämaa. (https://yle.fi/uutiset/3-11382372)
Mutta uskallamme sanoa jo nyt käytettävissä olevien tietojen pohjalta, ettei luomukauran merkitys kauran viennissäkään kovin suuri ole, tuossa kokonaisuudessa. Luomukauran osuus kokonaiskaurasadosta oli 6,5%. Vientikelpoisen elintarvikekauran määrästä meiltä puuttuu nyt tuore tieto. Mutta VYR:in mukaan siitäkin alle 60% käytettiin elintarviketeollisuudessa eli oli potentiaalisesti vietävissä ulos.
QuoteEsimerkiksi viime vuonna elintarviketeollisuus käytti noin 123 miljoonaa kiloa kauraa.
VYR:in mukaan luomukauraa siitä oli 43 miljoonaa kiloa. Jaa-a, nyt täytynee vetää väitteensä takaisin. Juuri kaurassa luomulla taitaakin olla viennissä yllättävän suuri osuus. Mutta ei sitten kyllä missään muussa elintarvikeviennissä. Tuostakin oli 7,6 miljoonaa kiloa tuotu ulkomailta.
Luomuviennille kauralla onkin sitten ratkaiseva merkitys. Juuri edellä 04.06.20 haarukoimmme, miten vähän siinä auttavat luomuluonnonmarjat.
Olemme tuolla toisaalla kiinnittäneet huomiota Pro Luomun outoon kiireettömyyteen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg17721#msg17721) luomukoosteensa 2019 päivittämisessä puutarhatuotteiden osalta. Mutta jos he joskus tässä sen päivityksen tekevät, voisivat he kyllä päivittää tämänkin tiedon (s. 20):
QuoteSuomen luomuvienti
• Luomuelintarvikkeita vietiin Suomesta noin 25-30 miljoonalla eurolla vuonna 2018. Luomun osuus koko elintarvikeviennistä on noin 2 %.
Tuon tiedon siis vuodelle 2019. Niin, ja kiva olisi, jos annettaisiin (samalta vuodelta) myös tieto luomutuonnista, tuontituotteiden osuudesta luomumyynnissä. Täällä on kyllä joskus jo se toivomus taidettu aiemmin esittääkin. 8)
Samoin se on viennin ja tuonnin kanssa kuin tuotannonkin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg18127#msg18127). Kokonaistilanteesta annetaan hyvin ajantasaista tietoa:
VILJAN VIENTI VAHVASSA VEDOSSA EDELLISEEN KAUTEEN VERRATTUNA (https://www.farmit.net/kaura-ohra-kevatvehna-syysvehna/2020/08/04/viljan-vienti-vahvassa-vedossa-edelliseen-kauteen)
Mutta luomusta erikseen ei, tai niitä tietoja tulee isolla viiveellä. Nyt olisi ollut kiva tietää, miten luomukauran, luomuviennin päätuotteen, on käynyt. Eli kuinka on käynyt VYR:in ja Annaleena Ylhäisen synkähköille alkuvuodesta tehdyille ennustuksille:
Quote from: Heikki Jokipii on 17.02.20 - klo:03:24
Tällainen twiitti saavutti meidätkin, eli olisi vielä näinkin:
***
VYR ry 11. helmik.
Luomuviljan vientimarkkinat toimivat hyvin tahmeasti. Luomun pinta-ala kasvaa kaikkialla #vyrseminaari
https://mobile.twitter.com/VYR_fi/status/1227203178766225408/photo/1
***
Eli tarjontaa on liikaa. Valitettavasti varmaankin myös Saksassa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg16364;topicseen#msg16364). Nyt en ihan osaa sanoa, miten se tuosta taulukosta luetaan, mutta kai VYR asian oikein kertoo.
Annaleena Ylhäinen vastaustwiitissään 13. helmik. tiesi:
QuoteLuomuviljamarkkina tukossa koko Euroopassa. #luomusopimus kannattaa tehdä heti mikäli ylipäänsä haluaa saada tavaransa kaupaksi. #luomu Luomuviljavarastot ovat nyt suuret.
Eikä VYR:in luomuryhmästäkään ole tuossa mitään apua, vaikka kerrotaankin, että se on Pro Luomun arvoketjutyöryhmä toimialueellaan. Se toimii hyvin laiskasti, tyytyy kerran vuodessa keväisin julkaisemaan dokumentin "Arvio luomuviljan tarjonnasta ja kysynnästä". Eikä julkaise pöytäkirjoja, joista ilmenisi, että se olisi kokouksissaan laaja-alaisesti käsitellyt luomuviljan tilannetta.
Siitä on jo kohta 4 vuotta kun Pro Luomu on viimeksi
julkaissut tietoja luomun tuonnista. Ja silloinkin Ruotsista:
QuoteRuotsissa luomun suosion raju kasvu on saanut aikaan sen, että kotimainen tuotanto ei riitä kattamaan kysyntää. Ruotsalaisille myytävästä luomusta 60 % on tuontia.
Tanska ja Ruotsi syövät runsaasti luomua (https://proluomu.fi/tanska-ja-ruotsi-syovat-runsaasti-luomua/)
(19.10.2016 klo 12:01)
Suomen vastaavaa lukua se ei ole saanut millään ulos rykäistyä. Ei silloin eikä myöhemminkään. Kun se ei sitä anna, kukaan muukaan ei anna. Kaikki levittelevät käsiään: kun sitä ei meillä tilastoida.
Siitä on vielä kauemmin kun media osoitti asiaan kiinnostusta:
Suomeen tulee yhä enemmän ulkomaista luomua (http://yle.fi/uutiset/6747168) (YLE, Talous 24.7.2013)
Silloinkin kysyttiin asiaa Pro Luomulta ja muistettiin kertoa tämä:
QuoteUlkomaisen luomun osuuden arvioidaan Suomessa olevan nyt noin 30 prosenttia kaikista luomutuotteista. Asiaa ei kuitenkaan tilastoida mitenkään, joten tarkkoja osuuksia ei tiedä kukaan.
Tuo 30% oli varmasti liian matala luku jo tuolloin:
Quote from: Heikki Jokipii on 18.04.19 - klo:05:17
Viimeinen epävirallinen tietomme on vuodelta 2017, ja silloin arvio tuonnin osuudesta oli 55%. Se on jo sellainen luku, että voi katsoa, että pahin on jo tapahtunut.
Tuo prosenttitieto (arvio) tuli yksityismailissa Pro Luomulta. Jouduimme itse tuon tiedon kerjäämään. Voi olla, että tarkkoja lukuja ei tiedä nytkään kukaan, mutta kaupan tietokoneiden uumenissa tieto on. Ja siten Pro Luomun saavutettavissa. Nyt vain sähäkkä ison median toimittaja uudelleen asialle: kyllä se tieto sieltä irtoaa!
Kerrotaan tapahtuneen näin:
Suomen ruokavienti vetää " pulmina bulkki ja Kiinan rooli (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.1195103)
QuoteElintarvikeviennin arvo kasvoi viime vuoden aikana yli 14 prosenttia ja kuluvan vuoden alkupuoliskolla vienti oli yli 5 prosenttia suurempi kuin viime vuoden vastaavaan aikaan. Eniten on kasvanut sianlihan ja maitojauheen vienti.
Ainakaan otsikkoon ja ingressiin asti ei luomu ollut päässyt. Vaikka sen piti olla ruokaviennin keihäänkärki.
Quote from: Heikki Jokipii on 15.03.20 - klo:06:36
Tämän tiedon päivityksessä joudumme odottamaan Pro Luomun Luomu Suomessa 2019 -koostetta:
QuoteLuomuelintarvikkeita vietiin Suomesta noin 25-30
miljoonalla eurolla vuonna 2018. Luomun osuus koko
elintarvikeviennistä on noin 2 %.
Hupaisasti tuossakin on tuollainen maaginen osuus, 2%. Kuten luomutuotannossakin, jossa osuudet ovat saman "taian" vaikutuspiirissä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg16603#msg16603). Vaikka tuossakin odottaisi, että osuus olisi lähempänä luomuviljelyalan osuutta 10,3% (2018).
Se kooste tuli, mutta siinä ei ollut tuon uudempaa tietoa. Mutta vaikka käyttäisimme sen ennustetta (arvio v. 2023) tulevalle kasvulle, 40-50 miljoonaa, ei tuo prosenttiluku olisi neljää enempää. Eli
koko luomuvienti jäisi koko ruokaviennin
kasvun prosenttien varjoon.
Tämän me jo periaatteessa tiesimmekin:
Luomuviljan tulevaisuus riippuu viennistä " alan uhkakuvassa tuotanto kasvaa, mutta ei riittävästi (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1231412)
QuoteLuomuviljan kysyntä Suomessa perustuu pitkälti luomutuotteiden vientiin, sanoi Fazer Myllyn toimitusjohtaja Jarkko Arrajoki Vilja-alan yhteistyöryhmän luomuviljawebinaarissa viime viikolla.
Luomutuotteiden kysyntä kasvaa kotimaassa tasaisesti, mutta päivittäistavarakaupan myynnistä vain 2,6 prosenttia on luomua.
.
"Luomuvalikoimaa toivotaan lisää, mutta tuotteita ei osteta yhtä hanakasti", Arrajoki sanoo kuluttaja käyttäytymisestä.
Eikä luomuviljan osalta ole apua erikoisista luomuluonnontuotteistakaan, kuten juuri tuolla toisella puolella (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg19146#msg19146) totesimme.
Niinkin päin jo tiesimme, että Suomen luomuvienti perustuu pitkälti viljatuotteisiin.
Keihäänkärki-kielikuvan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg15714#msg15714) kehittäjä Thimjos Ninios ei tässä esityksessään (Luomuliiton Luomupäivillä) enää ollut yhtä varma suomalaisen luomun vientimahdollisuuksista:
http://www.luomuliitto.fi/hallinta/wp-content/uploads/2020/11/Luomupaivat_luomun-kv-kauppa.pdf
Quote[...]
• Kilpailu muiden kv-luomutuotteiden kanssa.
" Suomalaisen luomutuotteen hinta usein korkeampi.
" Vientivolyymit usein pieniä.
• Erottautuminen tärkeää. Pelkkä luomu ei aina riitä, kilpailu on kovaa.
[...]
Tuohon toisen triidin puheenvuoroon (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=144.msg19231#msg19231) jatkoa tässä. Siellä viitattiin Pro Luomun tiedotteeseen, jossa väitettiin Suomella olevan erilaisia ylivoimatekijöitä, jotka ovat
Quote[...] erinomaisia lähtökohtia luomutuotannon lisäämiseen ja uskottavaan luomutuotteiden vientiin.
(lihav. HJ)
Vaan miten on? Fazer Myllyn Jarkko Arrajoki VYR-luomuviljawebinaarin (https://www.vyr.fi/fin/ajankohtaista/menneet-tapahtumat/luomuviljawebinaari-2020/) esityksessään totesi näin:
QuoteLuomun tulevaisuus perustuu vientiin
• Maailman kansainvälisimmät elintarvikkeet ovat luomua. Tämä on Suomen
luomuraaka-aineeseen perustuvan liiketoiminnan kehityksen etu ja kulmakivi
• Luomuelintarvikkeiden viennissä on potentiaalia, nyt vasta noin 30 M,
• Vuosittainen 10 % kasvuvauhti arvossa on täysin tehtävissä
• Nyt iso osa B2B-myyntiä jota ei pidä väheksyä vaan enempi sillä ylpeillä
• Kärjessä ovat mylly- ja leipomotuotteet, kaura non-dairy, maitovalmisteet ja
luonnontuotteet
• Meidän kotimarkkinoita ovat jo Saksa, Ruotsi, muut Pohjoismaat ja Keski-
Eurooppa
• Itä-Aasia, Kaakkois-Aasia ja Pohjois-Amerikka kehittyvät vauhdilla
Eivät näytä ylivoimatekijät paljon vaikuttaneen, jos luomuvienti yhä on samalla säälittävän vaatimattomalla tasolla, jossa sen ollut jo 2 vuotta. Ja luomun osuus koko elintarvikeviennistä edelleen vain noin 2 %. Vaikka osuus viljelyalasta ja tiloista on jo reippaasti yli kymmenen prosenttia.
"Potentiaalia" ja "tehtävissä", ehkä. Mutta niin on uskottu olevan jo vuosikausia. Vieläkin Pro Luomullla on aineistossaan Erkki Pöytäniemen analyysi vuodelta 2013, jossa uskottiin 100 miljoonaan euron potentiaaliin. Silloin tosin perustuen toiveisiin Venäjän luomumarkkinoiden osittaisesta valtaamisesta. Mutta sellaisella tasolla sen pitäisi vähintään olla, jos sillä olisi viljelyalan määrittelemä osuutensa tästä menestystarinasta:
SUOMEN ELINTARVIKEVIENTI UUTEEN ENN,,TYKSEEN " SUURI MAHDOLLISUUS KASVUUN LIS,,ARVOTUOTTEILLA (https://www.businessfinland.fi/ajankohtaista/uutiset/2020/suomen-elintarvikevienti-uuteen-ennatykseen-suuri-mahdollisuus-kasvuun-lisaarvotuotteilla/) (Business Finland, 29.09.2020)
QuoteViime vuonna suomalainen ruoka- ja juomavienti kasvoi 12,8% ja päätyi kaikkien aikojen vientiennätykseen, 1,75 miljardiin euroon, jossa viennin arvo nousi vuoden aikana 200 miljoonaa euroa.
Mutta sellaista osuutta luomulla ei ole, ei sinne päinkään. Luomuviennillä alkaa olla " uskottavuusongelma.
Tämä tuli ilmi satouutisessa:
Tämän vuoden viljasato on 2000-luvun kolmanneksi pienin (https://www.luke.fi/uutinen/taman-vuoden-viljasato-on-2000-luvun-kolmanneksi-pienin/)
QuoteLuomusadot nousussa viljelyalan kasvun myötä
Luomupeltoala on ylittänyt jo muutama vuosi sitten kymmenesosan koko peltoalasta. Vaikka luomualaa leimaa suuri nurmiala, on myös luonnonmukaisesti viljelty vilja-ala kasvussa. Luomukaurasato kasvoikin viisi prosenttia viime vuodesta. Luomukaurasato, noin 80 miljoonaa kiloa, on noin seitsemän prosenttia Suomen koko kaurasadosta. Luomukauraa on sekä tuotu että viety Suomesta viime vuosina.
(kursiv. HJ)
Tällaista pari vuotta sitten epäilin:
Quote from: Heikki Jokipii on 18.04.18 - klo:04:02
Nyt jo uskallan tehdä tämän johtopäätöksen: luomukauran viennistä ei (hyvästä kokonaissadosta huolimatta) saatu yhtään lisätuloa, se ei kasvanut. Näennäinen kasvukin jouduttiin tekemään (vientilaatuisen luomukauran) tuontia lisäämällä, oltiin pelkkä läpikulkusatama.
Sekin uumoiluni uutisessamme ...
Suomen luomuvienti - täysin myttyyn mennyt unelma (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=467)
... että Suomen luomuviennin kokonaisarvo olisi jopa laskenut, on täysin mahdollinen.
VYR:n vuosittainen yksi luomutilasto on joka tapauksessa niin epäselväksi tehty, ettei luomukauran hyödystä Suomelle oikein arviota pysty tekemään. Tai voisi olla eräs taho, joka siihen laskelmaan pystyisi: Pro Luomu. Mutta se ei tunnu olevan sen intressissä.
Joka tapauksessa se, mitä Pro Luomukin tiedoitteissaan yhä kertoo (https://proluomu.fi/luomuviljoista-huippusato-luomukeruuala-romahti/), on tämä (lihav. HJ):
QuoteKuluttajamarkkinoiden kaurabuumi näkyi myös luomussa. Vuonna 2019 luomukauraa viljeltiin 66 % enemmän kuin edellisvuonna. Kaura onkin tärkein luomuvilja: yli puolet koko luomuviljasadosta oli kauraa. Valtaosa luomukaurasta viedään jalostettuna vientiin.
Eikä se, että suomalaisten luomukauran kulutus olisi erityisen merkittävää. No, jos vieläkin valtaosa viedään, jää tuosta luomukauran uudesta sadostakin keskiarvosuomalaiselle korkeintaan n. nelisen kiloa. Vanhasta VYR-tilastosta arvioiden.
Itä-Suomen yliopistolta:
Aasian markkinat saattavat yllättää luonnontuotealan yrittäjän (https://www.uef.fi/fi/artikkeli/aasian-markkinat-saattavat-yllattaa-luonnontuotealan-yrittajan)
QuoteLuomu ei ollutkaan myyntivaltti
Nykyisen terveyttä ja hyvinvointia suosivan trendin mukaisesti voisi luulla, että luomuleima tuotteen kyljessä olisi myyntivaltti. Asia ei kuitenkaan ole näin yksioikoinen, vaan luomu voi joskus olla kaupankäynnin hidaste tai jopa este. Tämän tuli huomaamaan yrittäjä, joka pyrki viemään erilaisia luonnonmarjoista valmistettuja luomutuotteita Kiinan markkinoille. Kiinassa luomutuote on erityistuotekategoriaan menevä tuote, joka vaatii tuoterekisteröinnin ja kalliita tutkimuksia, jotka vientiyritys joutuu luonnollisesti maksamaan. Tähän prosessiin voi kulua aikaa kaksi, jopa kolmekin vuotta. Siksi tuotetta, joka meidän ja myös eurooppalaisen mittapuun mukaan on luomua, ei saa Kiinassa markkinoida luomutuotteena, jos edellä kuvattua rekisteröintiä ei ole tehty. Tämän vuoksi Kiinan viennissä luomumerkki usein peitetään esimerkiksi tarralla, ja näin teki myös kyseinen yritys. Samaisen yrittäjän ihmetykseksi tuotteessa ei myöskään saa olla mainintaa, että siinä ei ole käytetty lisäaineita. Miksi näin on, siihen yrittäjä ei ole onnistunut saamaan tyhjentävää vastausta. Maalaisjärjellä ajateltuna kun voisi luulla, että tällainen tieto olisi kuluttajalle tärkeää.
Kiinan tiukat elintarvikemääräykset eivät aina ole tuotteeseen liittyviä, vaan voivat olla myös poliittisia. Haastatellun yrittäjän mielestä Kiinan markkinoille tähyävien kannattaa aina teettää ennakkoselvitys tuotteen vientikelpoisuudesta sikäläisen asiantuntijan avulla. Asiantuntijan apu on tarpeen monissa byrokraattisissa koukeroissa, muun muassa siinä, mitä tuote-etiketissä saa ja pitää lukea ja mitä taas ei saa sanoa. Sikäläinen asiantuntija myös tuntee maan tavat ja kulttuurin, pystyy verkostoitumaan helpommin sekä voi toimia tulkkina ja välittäjänä liikeneuvotteluissa. Tästä kaikesta on eittämättä hyötyä, jotta vältyttäisiin kulttuurieroista ja kielimuurista aiheutuvilta epäselvyyksiltä.
Jos luomuluonnontuotteet ovat Suomessakin aika kiinalainen juttu, sitä ne ovat Kiinassakin.
MT oli tulkinnut tuon em. tilanteen näin:
Luomumerkki piiloon ja lisenssi metsämustikoille " luonnontuotteiden markkinointi Aasiassa saattaa yllättää myyjän (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1259102)
Kommentti: jos luomuväki Suomessa on niin ylpeä siitä, että luomu on niin valvottua, mikseivät kiinalaisetkin saisi olla tarkkoja omasta merkistään? Mutta tästä...
QuoteLuonnosta saatavien tuotteiden käyttö ja kysyntä ovat kasvaneet niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Erityisesti kiinnostus metsämustikkaa kohtaan on kasvanut. Parhaimmillaan mustikoita on viety Suomesta Kiinaan yli kolme miljoonaa kiloa.
... on meillä yhä se kysymys, että onko luomumustikoiden osuus siitä mitenkään merkittävä. Ja tienattiinko juuri sillä (virallisella) ominaisuudella? Edellä sitä jo pohdittiin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg17542#msg17542). Ja vuosi 2018 oli se paras vuosi. "Mahtuu" noihin lukuihin, jos käytännöllisesti kaikki kerätyt luomumustikat vietiin Kiinaan.
Luomuviennistä tämäkin MT:n artikkeli:
Aiempaa suurempi luomuviljasato painaa hintoja " luomumallasohran hinta sukelsi ennätyssadon myötä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1259240)
QuoteMT Plus
Maatalous
04:00
Tuure Kiviranta
Yhtälö on vaikea: jotta luomuviljan vienti Suomesta olisi taloudellisesti järkevää, sen tuotannon täytyisi kasvaa nykyisestä vielä merkittävästi.
Luomuviljojen hinnat ovat laskeneet kymmeniä euroja vuodessa. Luomumallasohran ja -rehuherneen ostotarjouksista on sulanut pois sata euroa tonnilta.
Taustalla on luomuviljan tarjonnan kasvu lisääntyneen viljelyalan seurauksena. Luonnonvarakeskus Luken mukaan luomuviljasato oli tänä vuonna seitsemän prosenttia viime syksyä suurempi.
MT PLUS
Haluatko lukea koko jutun?
Enempää emme siitä pääse näkemään. Mutta tuosta jo näemme, että luomuohralle haaveillaan samaa kuin luomukauralle. Kun kotimaan kysyntä on rajallinen, niin viedään ulkomaille. Oli siitä sitten Suomelle kokonaishyötyä tai ei. " Teknisesti on varmaan niin, että luomuohraa pitäisi olla
enemmän, jotta siitä tuota kautta
päästäisiin eroon.
Kun tuo luomumallasohran viljelyn kasvu ei sitten perustunutkaan luomuoluen kysyntäpiikkiin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg19406#msg19406) täällä kotimaassa ;D
Vai myönnetäänkö tässä, että "jotta luomuviljan vienti Suomesta olisi taloudellisesti järkevää", ettei se kaikkineen sitä nyt ole?
PS. 3.2.21: Luomuohran viljelyala oli kasvanut vuonna 2020 viljoista eniten edellisestä vuodesta, 46%. Vuoden lopussa sitten huomattiin, että siitä olikin tullut ongelma.
Tämä idea on hyvin saatu istutetuksi toimittajien mieliin. Turun Sanomat:
Valtaosa maakunnan elintarvikeyrityksistä on hyvin pieniä " luomu tarjoaisi tien kasvuun ja vientiin (https://www.ts.fi/uutiset/talous/5169603/Valtaosa+maakunnan+elintarvikeyrityksista+on+hyvin+pienia++luomu+tarjoaisi+tien+kasvuun+ja+vientiin)
Ihan toinen asia on, paljonko näkemyksessä on realismia. Jos luomumyynti yleensä on pientä, ja luomuvienti vielä eritoten. Voi olla, ettei siinä pyyssä ole kahden jakoa.
***
Entä tämä sitten? Ruokavientiin satsataan kovaa:
https://mmm.fi/-/ruokatieto-yhdistyksen-vienninedistamiskampanjalle-lahes-kolme-miljoonaa-euroa
https://www.ruokatieto.fi/ajassa/tiedotteet/suomalaista-sian-ja-siipikarjanlihan-tunnettuutta-nostetaan-eu-rahoituksella-kiinassa
Kummastakaan asiaa koskevasta artikkelista ei löytynyt mainintoja luomutuotteista. Vaikka jälkimmäisessa hänet mainitaan ...
Quote”MTK:n vientijohtaja Thimjos Ninios innosti meidät lähtemään tälle yhteiselle matkalle ja ohjasi hakemuksen valmistelua aina tarvittaessa”, jatkaa Syväniemi.
... niin ei mainita hänen erästä lausuntoaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=721.msg13416#msg13416).
Tämä kyllä merkitsee sitäkin ...
Luomurehujen ja -elintarvikkeiden erityiset tuontivaatimukset Kazakstanista, Kiinasta, Moldovasta, Turkista, Ukrainasta ja Venäjältä (https://www.ruokavirasto.fi/teemat/luomu/luomu-uutisia_kansio/luomurehujen-ja--elintarvikkeiden-erityiset-tuontivaatimukset-kazakstanista-kiinasta-moldovasta-turkista-ukrainasta-ja-venajalta/)
... että EU on jollakin tavalla hyväksynyt noiden maiden luomusertifioinnin.
Ja sitä, että niistä maista on odotettavissa kohtapuoleen halpojen luomutuotteiden tulva.
Erkki Pöytäniemen v. 2013 idealle (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg4019#msg4019) voidaan jättää lopulliset jäähyväiset. Vaikka tuo selvitys yhä on Pro Luomun sivuilla tutkimusten osastossa (https://proluomu.fi/material/materiaalit/tutkimukset/). Venäjälle, itään ei jatkossa luomua viedä, sieltä tuodaan.
Vanha tuttumme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=745.msg4724#msg4724) on taas halunnut tulla esiin, nyt luomuviennin asiassa:
Joutsenolainen viljelijä vie luomurypsinsä Saksaan " 1,5"kertainen hinta ja ostaja maksaa rahdin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1308507)
Jos Juuso Joona haluaisi tai suostuisi, voisi hänen tilaltaan tehdä kokonaisanalyysin. Tiedämme nyt, että tilalle tuo on kannattavaa. Mutta paljonko yhteiskunta tuota kaikkea tukee? Eli onko tuo Suomelle kannattavaa?
Eli paljonko on järkeä tukea Saksan luomurypsin saatavuutta, suomalaisilla verorahoilla?
Ei tainnut (?) näistä virtuaalimessuista mitään ihmeellistä suomalaisille luomun viejille tulla:
Biofach-messut 17.-19.2.2021 kokonaan virtuaalisena (http://ekoneum.com/2021/02/biofach-messut-17-19-2-2021-kokonaan-virtuaalisena/)
Quote02.02.2021 Ajankohtaista | Kirjoittanut: Pirjo
Maailman merkittävin luomutapahtuma Biofach-messut järjestetään tänä vuonna kokonaan virtuaalisena 17.-19.2.2021. Tämä tarjoaa yrityksille erinomaisen tilaisuuden saada kontakteja ja kansainvälistä näkyvyyttä pienellä panostuksella. Lisätietoa löytyy mm. Luomualan kehittäjien yhteistyöryhmän Facebook-sivuilta : https://www.facebook.com/groups/476194372548524/
Mitä suunnitelmia ja hankkeita heillä sitten olikin, se on haluttu peittää meidän muiden silmiltä suljetun FB-ryhmän taakse. Ainakaan minä en saa tuosta linkistä mitään muuta näkyviin kuin tiedon tuon ryhmän olemassaolosta.
Normaalivuonna on kyllä kerrottu, miten hurmioituneita saksalaiset olivat siitäjasiitä suomalaisesta luomutuotteesta!
Tämäkään katsaus ei luomutuotteiden vientiä lainkaan mainitse:
Elintarvikevienti vetää, mutta ohuella pohjalla (https://www.ptt.fi/ajankohtaista/uutiset/elintarvikevienti-vetaa-mutta-ohuella-pohjalla.html)
Mutta sehän ei enää ole uutinen, uutta. Samoinhan on ollut kaikissa näissä artikkeleissa Suomen ruokaviennin piristymisestä.
Pro Luomulla on tällaista kerrottavaa:
Suomen luomuvienti tuplaantui kahdessa vuodessa (https://proluomu.fi/suomen-luomuvienti-tuplaantui-kahdessa-vuodessa/)
Näennäisesti hyvinkin myönteistä:
QuoteLuomutuotteiden viennin arvo vuonna 2020 oli 60 miljoonaa euroa. Kahdessa vuodessa viennin arvo on kaksinkertaistunut ja yritysten mukaan viennin kasvunäkymät ovat edelleen hyvät.
Mutta aika surkean vaatimaton todellisuus oikeastaan paljastuu seuraavasta kappaleesta..
QuotePro Luomun tekemän selvityksen mukaan luomuvienti on kasvanut viime vuosina hyvin ja sen osuus Suomen koko elintarvike- ja juomaviennistä oli 3,4 prosenttia vuonna 2020. Luomuviennissä luomun osuus oli jopa suhteellisesti suurempi kuin Suomen elintarvikemyynnistä, josta luomua oli 2,6 prosenttia.
... sille, joka heti huomaa tuosta, mihin
ei verrata. Joka on luomuviljelyyn omistettu peltoala Suomessa. Sen osuus vuonna 2020 oli vaihtoehtoisesti 13,9% (kaikki, myös siirtymävaihe) tai 12,4% (luomuhyväksytty).
Niihin, kumpaan vaan verrattuna, nuo molemmat Pro Luomun esittämät prosenttiluvut ovat
todella vaatimattomia. Myös luomuviennin, yhä, tuon kasvuhyppäyksen jälkeenkin.
***
Sitä tilaisuutta ei Pro Luomu tuossakaan käytä, että samassa yhteydessä olisi raottanut tiedon verhoa tuon asian vastinparista, eli luomutuonnista, ja sen luvuista nykyisin. Mutta kyllä se tietysti on eräällä tavalla kokonaan toinen juttu, myönnetään.
Ehkä kuitenkin luomutuonninkin tarkastelu tasapainopyrkimyksen näkökulmasta olisi hyödyllistä:
Maataloustuotteita ja elintarvikkeita viedään Suomesta entistä enemmän ulkomaille (https://www.luke.fi/uutinen/maataloustuotteita-ja-elintarvikkeita-viedaan-suomesta-entista-enemman-ulkomaille/)
QuoteMaataloustuotteiden ja elintarvikkeiden viennin arvo oli vuonna 2020 kaikkiaan yli 1,7 miljardia euroa. Viennin arvo on kasvanut vuosien 2015"2020 välisenä aikana huimasti, lähes neljännesmiljardilla (+16 %). Tuonnin arvo oli puolestaan noin 5,3 miljardia euroa. Siinäkin oli vuoteen 2015 verrattuna noin neljännesmiljardin kasvu (+5 %). Suhteellisesti viennin kasvu on ollut selvästi voimakkaampaa kuin tuonnin kasvu.
Ja siinä tarvittaisiin tieto myös luomutuonnin arvosta tai osuudesta.
Ohimennen voi myös huomata sen toisaalta noukitun tiedon, että ruokaviennin
kasvu oli vuonna 2020
suurempi kuin koko luomuvienti (n. kaksi kertaa sen verran). Vuosien 2015-2020 kasvu, lähes neljännesmiljardia, on noin 4 kertaa koko viime vuoden luomuviennin arvo. Ja se tulos oli viime vuodelta, kaksi vuotta sitten luomuvienti oli siitä noin puolet. Ja tuon tarkastelujakson alussa noin 10 miljoonaa.
Tämän kauan sitten saamamme epävirallisen tiedon pohjalta tuollainen tarkastelutapa, rinnakkain asettelu, olisi tarpeeen:
Quote from: Heikki Jokipii on 18.04.19 - klo:05:17
Tuo "luomutuonnin riski" on saattanut jo toteutuakin, mutta tietoa siitä yhä pantataan. Viimeinen epävirallinen tietomme on vuodelta 2017, ja silloin arvio tuonnin osuudesta oli 55%. Se on jo sellainen luku, että voi katsoa, että pahin on jo tapahtunut.
Siitä ei tietysti saa tuonnin arvoa, mutta tuota prosenttiosuutta viimeiseen Pro Luomun ilmoittamaan lukuun (v. 2019) 368 miljoonaan euroon soveltaen, kotimaassa myytyihin luomutuotteisiin käytetystä rahasta n. 200 miljoonaa olisi kulunut tuontituotteisiin. On todennäköistä, vaikkei ihan varmaa, että luomutuontiin on käytetty reippaasti enemmän rahaa, mitä viennistä on saatu. " Oma kysymyksensä on edelleen se täällä usein esiin tuotu, paljonko veronmaksajien rahoilla on annettu luomuviennille hintatukea tms.
***
Huomataan vielä Pro Luomun uutisesta se, mitä viedään. Se on kauraa (ja kauraa, kauraa..) ja:
QuoteMuita tärkeitä luomuviennin tuoteryhmiä ovat maitopohjaiset tuotteet, leipomotuotteet, ja luonnontuotteet. Suomesta viedään luomuna myös merkittäviä määriä perunatärkkelystä, makeisia, lastenruokaa ja alkoholituotteita.
Vaikka menee jo ehkä ilkeilyn puolelle, "keihäänkärki" luomubroileri ei ole tuossa listassa mukana.
Tämäkin on ehkä ilkeilyä, mutta...
QuoteLähes kaikki yritykset uskoivat viennin kasvavan myös tulevaisuudessa. Kulutustrendit tukevat luomun kasvua, ja monissa maissa, kuten Saksassa koronapandemia on vahvistanut luomun kysyntää.
... entä sitten, jos korona saadaan nitistettyä? Mikä nyt on EU:n ja koko maailman vakaa tarkoitus! Eräällä tavalla hupaisaa on sekin, että ulkomaalaisille yritetään myydä se, mikä ei suomalaisille kelpaa:
Quote”Osa vientituotteista, kuten leipä ja makeiset, eivät oikein ole Suomen markkinoilla löytäneet paikkaansa”, arvioi selvityksen toteuttanut Marja-Riitta Kottila Pro Luomusta.
***
Tätäkin on vielä kommentoitava:
Quote”Melko maltillisen kasvuarvion mukaan luomuvienti saattaisi hipoa jo 100 miljoonan euron rajaa vuonna 2025”, arvioi Marja-Riitta Kottila.
Silloinkaan se ei vielä (olisi n. 5,6%) edes
hipoisi luomun pinta-alaosuutta! Jos luomualan osuus lisääntyy siten, kuinka Pro Luomu toisaalla toivoo (ja ennustaa), se saattaa jopa etääntyä siitä.
Kauran asema on Suomessa yleisestikin vahva...
Kauran elintarvikekäyttö kasvoi viime vuonna 30 prosenttia " silti se on vain pieni osa kauran käytöstä ja tuotannosta (https://www.esaimaa.fi/uutissuomalainen/4106800)
... ja sitä myös viedään paljon:
Quote" Noin kolmasosa Suomessa tuotetusta kaurasta menee vientiin eli 300 miljoonaa kiloa (300 000 tonnia). Se on aika paljon ja se on pysynyt vakaana. Kauraa viedään nimenomaan kaurana. Jos sitä pystyttäisiin viemään kauratuotteina, se toisi elintarvikeketjun kannalta parempaa arvoa Suomeen, Karikallio sanoo.
Miten tuohon suhteutuu sitten luomukaura, luomuviennin ylivoimaisesti tärkein tavara?
Pro Luomun uutisessa ei kilomääristä kerrottu. VYR:in viimeisin arvio luomukauran koko elintarvikäytöstä teollisuudessa on 44 miljoonaa kiloa. Erikseen on kerrottu, että 1,5 miljoonaa kiloa menee vientiin (ilmeisesti jalostamattomana).
Luomukauran viennin tarkkoja kilomääriä emme siis tuostakaan saa. Mutta kyllä se kilomäärä tuonkin mukaan luultavasti pienempänä pysyy kuin luomuviljelyalan osuus edellyttäisi. Tämä Pro Luomun arvio onnistuu olemaan totta...
QuoteKaurapohjaiset tuotteet ovat edelleen luomuviennin suurin tuoteryhmä. Tuotteiden menestystä edesauttaa hyvä laatu sekä kasvipohjaisten tuotteiden suosion kasvu. Osa yrityksistä piti myös gluteenittomuutta hyvänä lisäarvona luomutuotteissa. Luomun osuus Suomen jauhojen ja myllytuotteiden viennistä oli jo noin kolmannes.
... vain siksi, että hyvin suuri osa muusta kaurasta viedään jalostamattomana, kuten edellä tuli ilmi. Mutta muu tavanomainen elintarvikevienti enemmän kuin kompensoi tuon kauran huonon jalostusasteen, kun lopputulema on näin:
QuotePro Luomun tekemän selvityksen mukaan luomuvienti on kasvanut viime vuosina hyvin ja sen osuus Suomen koko elintarvike- ja juomaviennistä oli 3,4 prosenttia vuonna 2020.
Ja luomun osuudeksi Suomen elintarvikeviennistä jää myös rahallisesti
vain tuo.
Eipä riittänyt tänäkään vuonna Pro Luomun sisu siihen, että se olisi kertonut kosteessaan (https://proluomu.fi/wp-content/uploads/2021/06/luomu-suomessa-2020.pdf) (pdf) mikä on luomumyynnissä tuontitavaran osuus. Se tieto on oikeastaan vain Pro Luomulla. Ja sitä se panttaa.
Viennistä kerrottiin sama, mikä on jo tullut esille jo edellä. Sen suhteellinen merkityskin on jo edellä tullut arvioiduksi.
On muuten vähän merkillistäkin, että Maaseudun Tulevaisuus vuosi vuoden jälkeen julkaisee tämän Pro Luomun tiedotteen lähes sellaisenaan (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1434928).
Eikä "ahdistele" Pro Luomua omasta näkökulmastaan kysymyksellä, mikä on tuontiruoan osuus luomukaupassa.
Tuonnin osuudesta ruoassa ilmestyi juuri (15.06.21) tällainen lehdistötiedote:
Elintarvikemarkkinoiden tuontiaste vakiintui (https://www.epressi.com/tiedotteet/tiede-ja-tutkimus/elintarvikemarkkinoiden-tuontiaste-vakiintui.html)
QuoteElintarvikemarkkinoiden tuontiaste nousi vuosina 2003"2011 vajaan prosenttiyksikön vuosivauhtia, mutta sitten kasvu pysähtyi. Vuonna 2016 Suomessa myytyjen elintarvikkeiden kotimaisuusaste oli 72 prosenttia. Tuontia ovat elintarviketuotannossa ja -jakelussa käytettävät tuotteet sekä elintarvikkeet kaupan hyllyllä.
Opimmeko tuosta sen, ettei tavanomaisissakaan elintarvikkeissa meillä ole ihan ajantasaista tietoa tuonnin osuudesta?
Mutta uskaltanemme silti käyttää tuota vuoden 2016 prosenttiosuutta vertailuissamme, oletuksella, että se pätee nykyäänkin. Olettaen toiseksi, että
joskus vielä saamme tietoa tuonnin osuudesta luomukaupassa.
Uusi kansallinen luomuohjelma (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=541.msg22209#msg22209) on omaksunut tietonsa, tavoitteensa ja keinonsa suoraan Pro Luomulta (s. 19):
QuoteHuhtikuussa 2021 julkaistun Pro Luomun tekemän vientiselvityksen mukaan luomuviennin arvo oli vuonna 2020 noin 50 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2018 oli noin 25"30 miljoonaa euroa. Kahdessa vuodessa viennin arvo oli lähes tuplaantunut. Viennistä suurin osa oli vientiä puolivalmisteina. Raaka-aineiden ja brändituotteiden osuus oli kummankin reilu 15 prosenttia. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä viennin arvo on 100 miljoonaa euroa.
Viennin päätuoteryhmiä ovat myllytuotteet, leipä, maitojalosteet, luonnontuotteet ja makeiset. Myllytuotteiden osuus on ollut lähes kolmannes Suomen jauhojen ja myllytuotteiden viennistä. Erityistä vientipotentiaalia on keruuluomutuotteissa. Tärkein vientimaa on ollut Saksa. Muita merkittäviä ovat olleet Ruotsi ja muut Pohjoismaat sekä Keski- ja Etelä-Euroopan maat.
Luomuviejät uskovat luomuviennin kasvuun, kunhan suomalaisten tuotteiden kilpailukyky markkinoilla säilyy. Toimenpiteet viennin lisäämiseksi 100 miljonaan euroon:
−Luomuraaka-aineiden jalostusarvon lisääminen viennissä ja elintarvike
-yritysten vientiyhteistyön lisääminen (koko ruokaketju),
−Panostusta viennin edistämistoimien kehittämiseen (Ruokavirasto, MMM, elintarvikeyritykset, Business Finland/ Food from Finland -ohjelma, Pro Luomu ry, Arktiset Aromit ry)
−Entistä tiiviimpi yhteistyö alan toimijoiden kesken, Pro Luomu ry:n ja muiden toimijoiden osallistuminen aktiivisesti myös vientitoimintojen kehittämiseen.
−Systemaattinen ja eri toimijoiden (erityisesti Food from Finland -ohjelma ja Pro Luomu ry) yhdessä toteutettu osallistuminen luomualan tärkeimpiin kansainvälisiin tapahtumiin, kuten BioFach-messuihin Saksassa vuosittain helmikuussa, muiden tärkeimpien tapahtumien tunnistaminen
−vain luomutuotteille ja yrityksille erikseen toteutetut vienninedistämis-tapahtumat ja toimenpiteet, yhteinen tapahtumasuunnittelu ja resursointi (Food from Finland ja Pro luomu)
−Yritysryhmien muodostaminen viennin mahdollistamiseksi: klusteritoiminta ja uusien ekosysteemien kehittäminen ja rahoitus (elintarvikeyritykset)
−Viennin ja myynnin osaamisen kasvattaminen (Business Finland/Food from Finland ja Pro luomu)
−Selvitetään mahdollisuudet kustannustehokkaasti sertifioida kansainvälisten luomustandardien mukaisesti, esim. BioSwiss (Ruokavirasto)
Mutta kyllä tässäkin olisi tarpeen edes tämä (s. 16):
QuoteNykyistä kattavamman kuvan saamiseksi luomukulutuksesta, sitä pitäisi pystyä seuraamaan myös muissa kanavissa kuin vähittäiskaupassa ja saada tietoa kotimaisten luomutuotteiden kulutuksesta sekä arvona että volyymina.
Muutettavat muuttaen. Eli sen selvittäminen, paljonko hyötyä luomuviljelystä Suomelle on. Tuemmeko massiivisesti luomuviljelyä Suomessa vain, jotta tuossa ylempänä mainittujen maiden kuluttajat saisivat halvalla tiettyjä aika matalan jalostusasteen luomutuotteita/raaka-aineita?
Vaatimus tällaisesta taloudellisesta selvityksestä on jo edellä useasti esitetty. Selvityksen pitäisi olla puolueeton ja objektiivinen. Niinpä sen tekijänä ei pitäisi olla mikään taho, jonka nimessä tai tarkoituksessa esiintyy luomun
edistäminen. Suomessa löytyy kyllä sopivia organisaatioita tehtävään. Vaikkapa valtiontalouden tarkastusvirasto, joka jo kerran vuosia sitten teki selvityksen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=670.msg3508#msg3508) luomun kokonaishyödyistä (mutta ei sittemmin ole sitä valitettavasti toistanut).
Lisäksi tuosta puuttuu täysin tarkastelu siitä, mikä merkitys ruokaviennin kokonaisuudessa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg21324#msg21324) edes tuolla 100 miljoonalla olisi. Ja Pro Luomun tapaan MMM:n selvitysryhmä on täysin unohtanut tai häivyttänyt näkyvistä asian vastapuolen, luomun tuonnin. Joka meidän epävirallisiin tietoohimme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg21324#msg21324) perustuvan arviomme mukaan olisi arvoltaan vähintään kaksinkertainen.
Tämä on siis merkittävä lause luomuohjelmassa:
QuoteNykyistä kattavamman kuvan saamiseksi luomukulutuksesta, sitä pitäisi pystyä seuraamaan myös muissa kanavissa kuin vähittäiskaupassa ja saada tietoa kotimaisten luomutuotteiden kulutuksesta sekä arvona että volyymina.
Yksinkertaisimmillaan voisi aloittaa kaurasta:
1. Paljonko sitä tuotetaan
a) ihmisten kulutukseen (rehukäyttö pois lukien)
b) paljonko siitä Suomen kulutukseen, paljonko vientiin
Tuo kaikki siis kiloissa.
Sitten puhutaan rahasta.
2. Paljonko siitä kaurasta
saadaan rahaa
a) Suomen markkinoilta
b) ulkomailta
Tuossa b-kohdassa voi tietysti olla oma monimutkaisuuteensa, kun ihan pelkkänä kaurana viljaa ei myydä. Tätä täytyy vielä funtsia.
3. Paljonko siihen kauraan satsataan
a) viljelypanoksina (maa, työ...)
b) valtion tukena. Luomutuet, mutta myös perustuki sille alalle, jolla luomukauraa viljellään. Myös sille alalle, jota tarvitaan ja käytetään typen keräämiseen tuolle viljelyalalle.
c) onko jotain erityistukea luomukauran vienninedistämiseen?
Jotenkin tuohon tapaan se käy. Sitä mukaa kuin tietoja saadaan, yritämme tuota mekin täällä. Mutta varsinainen hyvä uutinen tuossa on, että valtiovalta aikoo sen nyt ottaa tehtäväkseen.
Maksumuurin takana:
Tällaista maatalouspolitiikkaa Suomi ajaa nyt: Viljelijä saa luomusta paremmat rahat Euroopasta kuin kotimaasta (https://www.uusisuomi.fi/uutiset/tallaista-maatalouspolitiikkaa-suomi-ajaa-nyt-viljelija-saa-luomusta-paremmat-rahat-euroopasta-kuin-kotimaasta/c0b0a67e-7ad5-4e81-b09c-176f24ded5de)
QuoteSuomen esitys EU:n maataloustuista tukee luomutuotantoa ja ympäristötoimia asiantuntijoiden mukaan riittämättömästi. Samalla siirtymä luomuun ei sovi kaikille tuotannollisesti. Kysyimme viljelijöiltä ja asiantuntijoilta, miltä suomalaisen ruuantuotannon tulevaisuus näyttää.
Rukiin seassa kuuluu ruisrääkkä, ja tähkäpäitä pujotteleva maanviljelijä Juuso Joona pysähtyy kuuntelemaan lintua hetkeksi. Sen narahtelevat tavut ovat nykyisin hänen puhelimensa soittoäänenäkin.[..]
Varmasti viljelijä saakin. Mutta uskallan arvata, että tuossakaan artikkelissa ei ole tehty asian talouden kokonaisanalyysia.
Olisiko tästä apua tuon luomukauran arvoituksen selventämisesssä (lihav. HJ):
QuoteLuonnonmukaista ja tavanomaista tuotantoa harjoittavien tilojen myyntituottojen ja tukien summa, kokonaistuotto, oli kutakuinkin yhtä suuri, noin 140 000 euroa. Tästä oli tukien osuus luomutiloilla keskimäärin 50 prosenttia ja tavanomaista tuotantoa harjoittavilla 31 prosenttia. Muut kasvinviljelytilat -ryhmässä luomutilojen tuen osuus oli noin 75 prosenttia ja tavanomaisilla 50 prosenttia. Maitotiloilla tukien osuus oli kuitenkin ryhmissä sama, noin 30 prosenttia.
Lähde:
Latukka, Arto. (2017). Luomun kannattavuus parempi kuin tavallisen tuotannon. Luonnonvarakes-kus. Saatavilla: https://www.luke.fi/uutinen/luomun-kannattavuus-parempi-tavanomaisen-tuotannon/
Alustavasti kärjistäen: noin 75 prosenttia luomukauran viennin hyödyistä on veronmaksajien kukkarosta.
Aika käsittämätöntä, että YLE jeremiadissaan Venäjän talousvaikeuksista ja kansalaisten kyvyttömyydestä.ostaa edes peruselintarvikkeita, keskittyy kuitenkin luomuruoan tuotantoon ja myyntiin maassa:
Venäjällä voi pian tilata luomupaprikan ja seurata sen kasvua reaaliajassa, jos on varaa " ruoka on nyt huippukallista (https://yle.fi/uutiset/3-12057579)
QuoteRuoan hinta on nousussa ja venäläisten reaalitulot laskussa. Palkasta kuluu yhä suurempi osa ruokaan. Pieni joukko urbaaneja edelläkävijöitä hakee luomua, ja heille kehitetään nyt erilaisia palveluita.
Puheuutisissakin tuo oli: luomu, luomu, luomu...
Tähän triidiin, koska täällä on ollut eniten puhetta Venäjästä ja luomusta. Olisi voinut laittaa myös piilomainontatriidiin.
Ennemmin tai myöhemmin nuo luomutuottajat huomaavat, että vielä enemmän maksukukyistä kysyntää löytyy länsirajan takana:
QuoteTuore tutkimus kertoo, että pääkaupungissa palkkaero köyhimpien ja rikkaimpien välillä on 18-kertainen. Kymmenen prosenttia vähiten tienaavista moskovalaisista saa keskimäärin noin 230 euroa vastaavan kuukausipalkan, kun taas rikkaimmat yli 4 000 euroa vastaavan summan kuukaudessa.
Tämä vuosittainen Pro Luomun tapahtuma on taas tulossa:
Luomuelintarvikepäivä: luomualan näyteikkuna ja loistava paikka verkostoitua (https://proluomu.fi/luomuelintarvikepaiva-luomualan-nayteikkuna-ja-loistava-paikka-verkostoitua/)
Meilläkin alkaa asiassa jo perinne: olemme odottaneet tuossa tilaisuudessa julkistettavan tuoreen tiedon siitä, mikä on tuonnin osuus luomun kulutuksesta. Tähän mennessä kyllä turhaan.
Eikä julkistetun ohjelman aiheissa tänäkään vuonna ole sellaista, jos tuon tiedon olisi pakko tulla esille. Mutta ainahan se voi tulla, kun markkinoista tilaisuuden luonteen johdosta tietysti puhutaan.
Juuso Joona (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=745.msg4724#msg4724) ei tällä kertaa tuo suoraan esille luomuvaihtoehtoaan. Mutta sanoo sen rivien välissä (lihav. HJ):
Juuso Joonan kolumni: Miltä suomalaisen ruuantuotannon pitäisi mielestäsi näyttää 2030-luvulla? (https://yle.fi/uutiset/3-12158830)
QuoteVoisimmeko kotimaista tuotantoa kehittämällä vähentää tuontiruuan kautta ulkoistamaamme ympäristökuormaa? Voisimmeko parantaa ruuantuotannon huoltovarmuutta olemalla vähemmän riippuvaisia tuontipanoksista, kuten venäläisistä lannoitteiden raaka-aineista? [..]
Ignoroiden täysin sen, millaisen leijonanosan
tuonnin osuus muodostaa luomun kulutuksesta. Joka osuus on niin suuri, että sen kansalle kertomistakin vältellään!
Ignoroiden myös sen, mitä seurauksia (hänen tuossa myös rivien välissä hyväksymällään) EU:n uudella luomulinjauksella arvioidaan olevan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=550.msg23560#msg23560).
Ja viimeksi myös sen, että juuri lannoitteiden raaka-aineissa suomalainen oma tuotekehittely (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=692.msg23801#msg23801) näyttää varsin lupaavalta.
MT on antanut taas tilaa tämän haaveen elvyttäjälle:
Luomua Suomesta, s’il vous plaît! (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/kolumni/artikkeli-1.1645107)
QuoteLuomua ei tarvitse kuluttajan muualla Euroopassa etsiä; sitä löytyy kymmenistä luomukauppaketjuista, markettien luomuosastoilta ja toreilta. Luomu on Euroopassa suosittua, suurta bisnestä " ja Suomelle juuri sopiva niche, johon on viimeinkin tartuttava. Sillä siitä on muualla pula, markkinat vetävät kuin häkä ja pohjoisessa sijaitsevalla Suomella sille valmiiksi sopiva imago.
(lihav. HJ)
Tuo luomulle sopiva imago on ilmeisesti hyvin viettelevä ja sitkeä kuvitelma. Olemme sitä asiaa käsitelleet jo hyvin kauan sitten (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=591.msg10991#msg10991) (2012).
Ei sillä imagolla ratsastanut (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=721.msg10172#msg10172) Luomunokka saanut kuitenkaan luomubroilereidensa vientiä vetämään.
On aika uskaliasta olla varma siitä, minkälainen imago meillä on muiden silmissä. Ja myös siitä, mitä se ostopäätöksiin vaikuttaa.
Tällaiseen tulokseen oli tämä foorumi päätynyt:
Yhteinen ruokapöytä "keskustelufoorumi: Suomella on erinomaiset mahdollisuudet elintarvikeviennin kasvattamiseen (https://mmm.fi/-/yhteinen-ruokapoyta-keskustelufoorumi-suomella-on-erinomaiset-mahdollisuudet-elintarvikeviennin-kasvattamiseen)
Siihen iski heti MMM:n Anna-Leena Miettinen twiitillään:
QuoteHallitusohjelman kirjausten toimeenpano hyvässä vauhdissa. Myös #luomuohjelma'n toimeenpanoa pohtivassa sidosryhmätilaisuudessa keskusteltiin Luomu 2.0 tavoitteesta "Suomesta merkittävä luomutuotteiden viejämää"
Entisessä Neuvostoliitossa tuollaista kutsuttiin "viralliseksi optimismiksi". Perustelut tuolle luonnehdinnalle löytyvät kyllä edeltä. Meidän käsityksemme asiasta pähkinänkuoressa:
a) se ei onnistu
b) hiukan onnistuessaan, se ei kannata.
Hyvin monet toimijat tuntuvat tämän tietävän (https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000008601997.html) ja tähän toivonsa asettavan (lihav. HJ):
QuoteJänteen kaudella Linkosuo on kansainvälistynyt. Yhtiön liikevaihdosta yli 20 prosenttia menee vientiin. ”Se on tulevaisuuden liiketoimintasuunta, jota vahvistetaan.”
Linkosuon tunnettuja vientituotteita ovat erilaiset ruis- ja kaurapohjaiset snacksit. ”Kun aloitin toimitusjohtajana, sain yhdeksi tehtäväksi laskea tuoreleipäpuolta alas ja tuoda snacksit ja kuivatut palatuotteet markkinoille. Siinä on onnistuttu, vaikka kovaa työtä se on vaatinut.”
Jänne kertoo, että tämän vuoden aikana Linkosuo alkaa viedä myös luomutuotteita Eurooppaan, lähinnä Saksaan ja Tanskaan. ”Siellä luomun osuus on moninkertainen verrattuna Suomeen, ja asiakkaita riittää eri lailla kuin täällä.”
Erittäin usein siitä seuraa menestystäkin " raportoituna kiinnostuksena luomuruokamessuilla. Vrt. edellä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg13378#msg13378)
Tässä uutisesta tämän triidin kannalta relevantti tieto:
Venäjän Ruotsin-suurlähettiläs Aftonbladetille: Venäjää eivät kiinnosta lännen mahdolliset lisäpakotteet (https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008610650.html)
QuoteSen sijaan Tatarintsev näkee, että pakotteet ovat tehneet Venäjälle jopa hyvää.
”Meitä vastaan on ollut jo niin monia pakotteita, että niillä on ollut positiivinen vaikutus talouteemme ja maatalouteemme”, kertoo Tatarintsev haastattelussa uutistoimisto AFP:n mukaan.
”Olemme omavaraisempia ja pystyneet kasvattamaan vientiämme. Meillä ei ole italialaisia tai sveitsiläisiä juustoja, mutta olemme oppineet tekemään yhtä hyviä venäläisiä juustoja käyttämällä italialaisia ja sveitsiläisiä reseptejä.”
Näin kävi myös luomun kanssa. Venäjä tuottaa itse luomunsa, ja pyrkii sitä myös viemään.. Se ei tietysti nyt tai silloin onnistu, jos pakotteita lisätään.
Edellä YLE luomusta Venäjällä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg22895#msg22895). Vanhahko tieto Venäjän Luomun vientipyrkimyksistä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg13794#msg13794).
Teemme samantien havainnon, että Erkki Pöytäniemen "Luomutuotteiden vientipotentiaalin analyysi (2013)" on yhä linkattuna Pro Luomun tutkimusten sivulla. Siis se, jossa nähtiin, että Venäjällä ovat Suomen luomuviennin mahdollisuudet.
Quote from: Heikki Jokipii on 15.01.21 - klo:03:17
Tämä kyllä merkitsee sitäkin ...
Luomurehujen ja -elintarvikkeiden erityiset tuontivaatimukset Kazakstanista, Kiinasta, Moldovasta, Turkista, Ukrainasta ja Venäjältä (https://www.ruokavirasto.fi/teemat/luomu/luomu-uutisia_kansio/luomurehujen-ja--elintarvikkeiden-erityiset-tuontivaatimukset-kazakstanista-kiinasta-moldovasta-turkista-ukrainasta-ja-venajalta/)
... että EU on jollakin tavalla hyväksynyt noiden maiden luomusertifioinnin.
Ja sitä, että niistä maista on odotettavissa kohtapuoleen halpojen luomutuotteiden tulva.
Erkki Pöytäniemen v. 2013 idealle (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg4019#msg4019) voidaan jättää lopulliset jäähyväiset. Vaikka tuo selvitys yhä on Pro Luomun sivuilla tutkimusten osastossa (https://proluomu.fi/material/materiaalit/tutkimukset/). Venäjälle, itään ei jatkossa luomua viedä, sieltä tuodaan.
Maailmantapahtumat ovat nyt menneet siihen malliin, että varmaankin yksi maa voidaan noissa pohdinnoissa kokonaan unohtaa. Kumpaankin suuntaan.
Mutta neljä muuta noista mainituista maista jää. Tosin niistä Ukrainalla saattaa lähitulevaisuudessa olla vaikeuksia tuottaa vientiin yhtään mitään (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=112.msg25387#msg25387).
Tällainen on tulossa:
https://mmm.fi/tapahtumat/2022-03-15/elintarvikevientiselvityksen-julkistustilaisuus
Siitä selvityksestä voi odottaa saavansa objektiivista tietoa myös luomuviennistä, ja sen merkityksestä tuossa kokonaisuudessa. " Osuipa tilaisuus muuten saumaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=550.msg25551#msg25551)!
***
Sen osaamme jo ennakoida, että tätä yhtä tuotetta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=721.msg25556#msg25556) ei tulla erikseen mainitsemaan.
MT:
Berner tekisi isoista ruokaviejistä vetureita pienemmille ja tiivistäisi yhteistyötä Ruotsin kanssa, Lepästä vienti turvaa myös huoltovarmuutta " "Tällä hetkellä Suomella ei juurikaan ole maabrändiä ruokamaana" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.1845715)
QuoteRuoka 12:32
Eija Mansikkamäki
Berner ehdottaa teollisuudelle yhteistä FoodService-palvelualustaa myymään palveluita ja tuotteita kansainvälisille markkinoille. Suomen ruokataseen tasapainotus vaatisi viennin kolminkertaistamista.
Ei ole brändiä kun monta vuotta tuhlattiin haihatteluun, yritykseen rakentaa se luomun varaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=541.msg1627#msg1627).
MMM:
Bernerin selvitys: Alkutuotanto, teollisuus ja kauppa yhdessä kasvattamaan elintarvikevientiä (https://mmm.fi/-/bernerin-selvitys-alkutuotanto-teollisuus-ja-kauppa-yhdessa-kasvattamaan-elintarvikevientia)
Itse muistio:
Vientiselvitys aukeaa tästä (https://mmm.fi/documents/1410837/16313430/Vientiresepti15032022.pdf/514735e1-52a7-23a5-63c5-ca907880f7cc/Vientiresepti15032022.pdf/Vientiresepti15032022.pdf?t=1647329129265). ( pdf 15MB )
En löytänyt yhtään mainintaa luomusta.
Tämä kohta MMM:n tiedotteesta...
QuoteInnovaatiot tarjoavat Bernerin mielestä mahdollisuuden menestymiselle tulevaisuudessa. Suomessa etenkin nuori sukupolvi näkee Suomen teknologian ja digitalisaation edelläkävijämaana, ei niinkään bulkkia myyvänä maana.
- Vientimenestys ei ole kestävällä pohjalla, mikäli se perustuu bulkkiin ja halpoihin raaka-aineisiin. Harrastamme ylijäämävientiä, kun meidän tulisi viedä jalostettuja ja markkinoituja tuotteita, joihin luodaan tarinallinen haluttavuus, Berner kertoo.
(lihav. HJ)
... puhuu itseasiassa luomua ja luomuvienttä vastaan. Kun toisaalta tiedämme, Pro Luomun meille kertomana, että valtaosa luomuviennistä on nk. B to B -myyntiä. Eli myyntiä firmoille. Eli raaka-aineita. Eli bulkkia. Tähän tapaan:
Quote from: Heikki Jokipii on 06.08.17 - klo:02:53
Plus tietysti ne muut kustannukset, joita tuohon päälle tulevat tuon kauran saattamisesta vientikuntoon. Eli melkoisen paljon maksamme etuoikeudesta ja vaivaa näemme sen eteen, että saksalaiset saisivat luomumysliinsä suomalaista luomukauraa. Tai ainakin Suomen kautta käynyttä.
Ensimmäinen merikontillinen kananlihaa on nyt matkalla Atrialta Etelä-Koreaan, myös sianlihan vienti Hongkongiin käynnistyi (https://yle.fi/uutiset/3-12363422) (MT)
Oletettu "keihäänkärki" ei ole tuossa mukana. Mainitaan tuo nyt kuitenkin, vaikka tässä vähän lyödään lyötyä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=721.msg25556#msg25556).
Quote from: Heikki Jokipii on 04.03.22 - klo:15:17
Maailmantapahtumat ovat nyt menneet siihen malliin, että varmaankin yksi maa voidaan noissa pohdinnoissa kokonaan unohtaa. Kumpaankin suuntaan.
Mutta neljä muuta noista mainituista maista jää. Tosin niistä Ukrainalla saattaa lähitulevaisuudessa olla vaikeuksia tuottaa vientiin yhtään mitään (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=112.msg25387#msg25387).
Vähän tragikoominenkin tieto (varmistus edelliseen uumoiluni):
QuoteAnnaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen
War cut organic exports from Ukraine by 5 times " Ukraina on myös tärkeä #luomu viejä ja nyt vienti on varsin vaikeaa. https://apk-inform.com/en/news/1526015
Hesarissa tänään pitkä juttu ruokaviennistä:
Suomi haluaa moninkertaistaa ruokavientinsä, mutta tappiolla tuotetun possun vieminen Aasiaan herättää kysymyksiä (https://www.hs.fi/talous/art-2000008699246.html)
Eikä mitään mainintaa luomuviennistä. Ei lainkaan. Vaikka mm. kaurasta puhuttiin.
Tämän kysymyksen olemme edellä esittäneet luomuviennistä:
QuoteTOINEN kysymys on se, kuinka kannattavaa on viedä voimakkaasti verorahoilla tuettua ruokaa. Tätä on kyseenalaistanut muun muassa helsinkiläinen vihreä poliitikko, Helsingin kaupungin pääekonomisti Mikko Kiesiläinen.
Luomuviennistä Pro Luomun kooste kertoi, että sen arvo v. 2021 oli 100 miljoonaa euroa.
Summa on kuitenkin edelleen vain n. 5% noin 2 miljardin euron ruokaviennistä. Ei siis lähelläkään sen vertaa, mitä luomun 14,5% osuus viljelyalasta edellyttäisi. Vientituotteista oli tämä kerrottavana:
Quote• Luomuviennin suurimmat tuoteryhmät ovat myllytuotteet
ja maitojalosteet sekä leipomotuotteet ja erilaiset
luonnontuotteet kuten luonnonmarjat ja mahla.
• Suomesta viedään myös perunatärkkelystä, makeisia,
lastenruokaa ja alkoholituotteita.
• Viennistä lähes puolet oli puolivalmisteita ja vain 10 %
raaka-aineita.
Vaikkei siis ihan raaka-aineita vietykään, tämä taitaa edelleen olla faktaa:
Quote from: Heikki Jokipii on 13.08.19 - klo:03:52
QuoteVIENNIST,, SUURIN OSA B-to-B "MYYNTI,,
• Private label "tuotteita
• Raaka-aineita ja puolivalmisteita
B to B tarkoittaa, että suomalainen luomu myytiin ulkomaisille firmoille, jotka jalostavat sen kuluttajille myytäväksi. Minähän olen vitsaillut, että suomalainen luomukaura menee Saksaan, josta se palaa takaisin Suomeen luomumüslinä.
***
Tämä jo tuolla toisaalla todettiin:
Quote from: Heikki Jokipii on 08.06.22 - klo:06:51
Sen voi välittömästi huomata, että luomun tuonnista ei tänäkään vuonna kerrota (vrt. juuri edellä). Vaikka kaikki tietävät, että sillä on luomussa Suomessa hyvin merkittävä asema. Ja Pro Luomulla " koska kaupan keskusliikkeet ovat sen jäseniä " varmasti mahdollisuus kerätä siitä tarvittava tieto. Se saattaa olla jo kerättynä. Mutta sitä ei julkisteta.
Tällainen on tulossa:
Huomioi luomurehujen ja -elintarvikkeiden tehostettu tuontivalvonta 1.7.2022 alkaen (https://www.ruokavirasto.fi/teemat/luomu/luomu-uutisia_kansio/huomioi-luomurehujen-ja--elintarvikkeiden-tehostettu-tuontivalvonta-1.7.2022-alkaen/)
QuoteKäytännössä tämä tarkoittaa, että tullauksen yhteydessä kaikkien luomuna maahantuotavien rehu- ja elintarvike-erien asiakirjat tarkastetaan 1.7.2022"31.12.2022 välisenä aikana.
Tässä yhteydessä voi toistaa toiveemme, että jotain tehtäisiin myös ko. tuotteiden tilastoinnille. Tietysti pitemmällä tähtäimellä, ei vain tuota tehotarkkailuvaihetta varten.
Nyt olemme sen varassa, mitä Pro Luomu haluaa asiasta vuosiraportissaan kertoa. Ja tänäkään vuonna se ei halunnut kertoa mitään. Kuten edellä jo todettiin.
Eipä silti: jos tuossa tehovaiheesssa puolen vuoden aikana tilastoitaisiin kaikki, olisi se jo kelpo otos. Ja lisäisi tietoamme.
Kyllä se alkaa pikkuhiljaa riepomaan, että melkoinen tuonnin osuus myydyissä luomutuotteissa ignoroidaan. Jos tuon Pro Luomun*) osalta vielä nielisi, niin myös media näyttää täysin unohtaneen asian. Tämä uutinen on 9 vuoden takaa (jolloin 2013 se hetken aikaa oli aiheena muuallakin):
Luomun kysyntä Suomessa kasvaa " näin hurja määrä silti tuontitavaraa (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/luomun-kysynta-suomessa-kasvaa-nain-hurja-maara-silti-tuontitavaraa/3294896#gs.4lj2kz)
QuoteKasvaneeseen luomuelintarvikkeiden kysyntään vastataan nykyisin tuonnilla, jonka osuus luomumarkkinoista on jopa 37 prosenttia.
Kuvittelisi, että haluttaisiin päivittää tuo prosenttiluku. Mutta ei haluta. Kysymys on lakannut kiinnostamasta.
Mikä se muuten nykyisin olisi? Kuten sanottu, virallista tietoa ei tällä hetkellä ole. Koska myöskään eduskunnassa ei ole noin samaan ajan kuluessa vaadittu sitä kerrottavaksi. Tuo MTV:n uutinen on selvästi saanut prosenttitietonsa
Luomuinstituutilta. Se siis tiesi asian silloin. Ja tietää varmasti nytkin. Mutta ei ole siitä tuon jälkeen muille kertonut!
Tämä epävirallinen arvio (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=652.msg10285#msg10285) (55% v. 2017) hallussamme on. Haluamme virallisen.
_____
*)
PS. 11.07.22: Toivomus asiasta on nyt (taas) lähetetty sinnekin.
Jatkoehdotuksena tähän (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=610.msg27271#msg27271) tein siis 11.07.22 myös erikseen ehdotuksen tuonnin osuudesta (luomumyynnissä) kertomisesta Pro Luomun raporteissa. Myös siihen saatiin sanoisinko myönteinen vastaus:
QuoteKiitos palautteestasi, otamme palautteet huomioon toimintaa suunnitellessamme.
Siinä oli mukana ehdotus, ettei odotettaisi seuraavaa Luomu Suomessa -pakettia. Vaan julkaistaisiin asiasta erillisartikkeli jo nyt. Saa nähdä, toteutuuko. 8)
Tästä täytyy ottaa paremmin selvää (lihav. HJ):
Virolaiset ohittivat isot lihatalot ja ottivat ketjun omiin käsiinsä, naudanlihan hinnat nousivat välittömästi " nyt lihasta maksetaan viikon hinnan mukaan (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/dcc91fcf-51ae-4ea6-aab2-d3d603fd7342)
QuoteViron nautasektorin on muokkautunut viime vuosikymmenen ajan palvelemaan vientiä. Veturina toimii länsieurooppalaisten mieltymys luomulihaan.
Ihan luvuilla. Lienevät saatavissa, kunhan löytyvät. Sen olemme toki tienneet jo pidemmän aikaa, että Viron oma luomun kulutus on ollut mitätöntä. Eli tämän olemme tienneet (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=541.msg11475#msg11475) pidemmän aikaa.
Mutta nyt siis osoittautuu, että ihan tässä luomutuotteiden viennissä Viro pystyy nöyryyttämään meitä vähän joka asiassa. Se myy paremmin luomumarjoja. Suuri osa Suomen ulkomaankauppakelpoisesta luomukaurasta on peräisin Virosta. Ja nyt vielä tuokin. Kun oma luomueläintuotteidemme vienti lienee täysin jumissa. Ainakaan lihaa tuossa edellä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg26909#msg26909) ei Pro Luomu edes mainitse.
***
Yksityiskohtana: tiedämmekö varmasti, etteikö virolaista luomulihaa tuotaisi myös Suomeen? Länsi-Eurooppaan meidät usein kuitenkin lasketaan kuuluvan? En ole itse kuitenkaan tuohon satunnaisissa "ratsioissani" törmännyt.
MT:n otsikko:
”Haasteita on aina, mutta se motivoi eteenpäin”, luomutuottaja toteaa " vienti pitäisi saada rokkaamaan (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/3f3801be-054a-4db3-8dd8-e3a44113fbb5)
Pitäisi.
PS. Pro Luomun tällä listalla on yhä Erkki Pöytäniemen olosuhteiden uhriksi joutunut muistio (2013) luomun vientimahdollisuuksista:
https://proluomu.fi/material/materiaalit/tutkimukset/
Huomenna, Pro Luomun elintarvikepäivässä, tässäkin voi tulla jotain mielenkiintoista tietoa:
Quoteklo 14.10 Suomalaisen luomuviennin potentiaalit ja näkymät,
Head of Food Program Esa Wrang, Business Finland
Tai sitten ei tule, jos esitys keskittyy vain niihin luomuväelle perinteisesti huimaaviiin
näkymiin.
Luomutuonnista tuskin saamme lisätietoa. Sen tiedon antamiseen on kyllä useallakin tilaisuuden esiintyjällä periaatteessa mahdollisuus. Aina tilaisuuden avaajasta Harri Hovista alkaen. Tämä meidän osuutemme suuresta yleisöstä on kyllä siinä asiassa ilmoittanut järjestäjälle kiinnostuksensa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg27723#msg27723). ;D
Ei Wrangilla (https://proluomu.fi/wp-content/uploads/2022/10/esa-wrang_business-finland.pdf) (pdf) ollut uutta kerrottavaa. Tämän kaiken jo tiesimme:
QuoteTaustaa Suomen luomuviennistä
Luomutuotteiden viennin arvo vuonna 2020 oli 60 miljoonaa euroa.
• Kahdessa vuodessa 2018-2020 viennin arvo kaksinkertaistui
• Yritysten mukaan viennin kasvunäkymät ovat edelleen hyvät
• Luomun osuus Suomen koko elintarvike- ja juomaviennistä oli 3,4 prosenttia vuonna 2020.
Viennin suurimmat tuoteryhmät ovat
• kaurapohjaiset tuotteet
• maitopohjaiset tuotteet
• leipomotuotteet
• luonnontuotteet
• Suomesta viedään luomuna myös merkittäviä määriä perunatärkkelystä,
makeisia, lastenruokaa ja alkoholituotteita.
Suomalaisen luomuviennin eteen tehty työ on ollut sirpaleista.
Pitkäjänteisellä, systemaattisella työllä luomuviennistä kehittyy
merkittävä tukijalka kotimaisen luomutuotannon markkinoille sekä tärkeä
osa suomalaista ruokavientiä.
Mitään selitystä hän ei yrittänyt sille, että osuus oli
vain 3,4 prosenttia. Vaikka se tieto kertoo, ettei luomuvienti kovin tärkeä osa ruokavientiä ole. Ja
reippaasti alle sen, mitä sen pitäisi luomuviljelyalan osuuden pohjalla olla (kuten jo usein sanottu).
Tämänkin tiesimme:
QuoteTutkimusten mukaan kuluttajat Euroopassa ovat valmiita maksamaan
noin 5% lisähintaa luomutuotteista: vain 14% kuluttajista on valmis
maksamaan yli 10% korkeampaa hintaa luomusta.
Siihenkään hän ei yrittänyt vastausta, mistä näissä olosuhteissa saataisiin lisää ostajia Suomen luomutavaralle. Kun hän ei kuitenkaan voinut mainita erityisenä vahvuutena, että luomua kyettäisiin tuottamaan Suomessa erityisen halvalla.
Kauran ylivallasta tuli se lisätieto, että vuoden 2021 ennusteessa sen arvo oli 57 miljoonaa. Joten muille mainituille luomutuotteille jää hyvin vähän tilaa. Niitä vietäneen siis hyvin vähän.
Lisäksi Wrang esittelee laajasti maailman luomumarkkinoiden volyymeja. Mutta vaikealta näyttää, että sinne pääsisi tunkemaan mukaan. Ne ovat hyvin kilpaillut. Ja siellä ovat mukana myös ne maat, jotka
tunnetaan halvoista hinnoistaan!
Hän uskoo kuitenkin, että suomalaisen luomun imago on siten parannettavissa, että kaupaksi se saadaan:
QuoteVoimme nostaa viennin arvon lisää esimerkiksi seuraavien
argumenttien avulla:
o Käyttämällä selkeitä ravitsemuksellisia ja terveyteen liittyviä
väittämiä tuotteissamme
o Luonnollisuus, kestävän kehityksen mukaisuus,
antibioottivapaus, allergiavapaus, luomu " nämä täydentävät
tuotteiden argumentointia ja tuovat lisäarvoa viennissä,a, argumennteja
o Samoin tekevät tuoteturvallisuus, läpinäkyvyys, jäljitettävyys,
jne
o Tuotteiden käyttömukavuus ja life style sidonnaiset argumentit
tuovat myös lisäarvoa.
Tosin noita argumentteja käyttävät kaikki muutkin luomutuotteiden kauppaajat.
EU:ssa on tällaistakin liikehdintää:
Viewpoint: Farmer protests in Europe challenges misguided restrictions on biotechnology innovation (https://geneticliteracyproject.org/2022/11/23/viewpoint-farmer-protests-in-europe-challenges-misguided-restrictions-on-biology-innovation/)
Ei yksin luomuväen ja vihreiden aktivistien mielenosoituksia. *) Mutta syy, miksi otin sen tähän, oli jutussa oleva kaavio (Fig. 4). Siinä oli kuvallisesti verrattu, missä määrin luomu ja tavanomainen turvautuvat tuontiin. Euroopan sisällä ja Euroopan ulkopuolelta. Arvioitu viljelyhehtaareissa.
Eurooppaan oli tuossa varmaankin laskettu myös EU:n ulkopuoliset maat. Erityisesti Itä-Euroopan maat. Saksahan oli äskettäin ajautua kriisiin, kun luomurehun tuonti Ukrainasta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=550.msg25522#msg25522) loppui. Tulos kaaviossa on kuitenkin se, että luomu käyttää valtavasti enemmän "ulkopuolisia" hehtaareja.
______
*) kun jutun lukee, huomaa, että se on oikeastaan otsikoitu väärin. Nuo mielenosoitukset olivat kyllä EU:n luomuaikeita vastaan, mutta eivät koskeneet bioteknologiaa. Tähän meidän käyttöömme tai huomioomme sillä ei ole vaikutusta. Tuo johtui ilmeisesti siitä, että GLP:ssä oli vain ote artikkelista: alkuperäisessä saattoi olla enemmän GMO:sta jne.
Syntynyt tällainen muistio tai suunnitelma:
Toimeenpanosuunnitelma: Ruokajärjestelmän kansainvälistäminen on yhteistyöhön perustuva vahva kasvutarina (https://mmm.fi/-/toimeenpanosuunnitelma-ruokajarjestelman-kansainvalistaminen-on-yhteistyohon-perustuva-vahva-kasvutarina)
QuoteYhteinen ruokapöytä -keskustelufoorumin tilaama toimeenpanosuunnitelma suomalaisen ruokajärjestelmän kansainvälistämisestä julkaistiin 2. joulukuuta. Suunnitelma rakentuu vahvasti yhteistyön, koulutuksen ja ruokakulttuurin vahvistamiseen.
Keskeistä siinä oli tämä tavoite:
Quote- Yhteistyöllä ja yhteisellä tahtotilalla avaamme kansainväliset markkinat suomalaiselle ruualle ja kolminkertaistamme elintarvikevientimme, kannustaa Yhteisen ruokapöydän puheenjohtaja Reijo Karhinen.
Selasin huolellisesti tuon tuoreen muistion ja myös asiaan liittyvän vientiselvityksen viime keväältä.
Kummassakaan ei mainittu luomua kertaakaan. Ei edes kiertoilmauksin.
Quote from: Heikki Jokipii on 09.10.22 - klo:03:42
Ei Wrangilla (https://proluomu.fi/wp-content/uploads/2022/10/esa-wrang_business-finland.pdf) (pdf) ollut uutta kerrottavaa.
" klips "
Lisäksi Wrang esittelee laajasti maailman luomumarkkinoiden volyymeja. Mutta vaikealta näyttää, että sinne pääsisi tunkemaan mukaan. Ne ovat hyvin kilpaillut. Ja siellä ovat mukana myös ne maat, jotka tunnetaan halvoista hinnoistaan!
Voimme myös kysyä, pätevätkö nämä ennakko-odotukset yhä:
QuoteVuosittainen kasvuennuste globaalisti on +13% vuoteen 2030
mennessä
• Eri maissa kasvuvauhti vaihtelee paljon, mutta esimerkiksi
maailman suurimmissa luomumarkkinoissa USA:ssa ja
Saksassa koronapandemia on kasvattanut luomun myyntiä
• Luomumarkkinan arvo Euroopassa on 52 miljardia euroa:
suurimmat markkinat ovat Saksa 15 miljardia , ja Ranska
12,7 miljardia ,
• Suurin luomumarkkinan kasvu on Saksassa. Saksan
luomumarkkinan kasvu on ollut yli 20% kasvussa
edelleen. Tanska seuraa kasvun suhteen kakkosena
Euroopassa.
Kun useista noista maista nyt tihkuu tietoja siitä, että luomumyynti on hiipumassa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg30347#msg30347).
Huomasiko Wrang ollenkaan, mitä hän kirjoitti esityksensä sivulla 3 (lihav. HJ):
QuoteMarkkinan kasvua ovat vauhdittaneet kuluttajien halu tukea
paikallista tuotantoa, huoli omasta ja erityisesti lasten
terveydestä, huoli ympäristön ja eläinten hyvinvoinnista sekä halu
välttää kasvinsuojeluaineita
Tai tätä samassa diassa:
QuoteTutkimusten mukaan kuluttajat Euroopassa ovat valmiita maksamaan
noin 5% lisähintaa luomutuotteista: vain 14% kuluttajista on valmis
maksamaan yli 10% korkeampaa hintaa luomusta.
Suomessa ei pystytä noin halvoilla hinnoilla tuottamaan luomua edes omille markkinoille. EU:n perussääntö on lisäksi, ettei vientiä saa dumppauksella edistää.
Nyt luvataan tällaista tässä twiitissä:
QuoteAura Lamminparras
@AuraLamm·19t
Pro Luomu toteuttaa nyt alkuvuodesta 2023 selvityksen suomalaisen luomuviennin arvosta ja näkymistä. Tuloksia tästä selvityksestä tulossa viimeistään toukokuussa.
Ja meillähän on tämä ehdotuksemme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg27723#msg27723) siellä muhimassa. 8)
***
Tietoa hänellä oli myös tällaisesta tapahtumasta:
QuoteViexpo Virtual Export Event pe 27.1. klo 9 todella mielenkiintoista asiaa myös luomuelintarvikkeiden viennistä ja yritysryhmähankkeista. Kannattaa olla kuulolla, jos teemat kiinnostaa.
https://exportevent.viexpo.fi/ohjelma
https://twitter.com/AuraLamm/status/1613438466079219712?cxt=HHwWgIDT2ZHviuQsAAAA
Quote from: Heikki Jokipii on 14.02.22 - klo:03:05
Teemme samantien havainnon, että Erkki Pöytäniemen "Luomutuotteiden vientipotentiaalin analyysi (2013)" on yhä linkattuna Pro Luomun tutkimusten sivulla. Siis se, jossa nähtiin, että Venäjällä ovat Suomen luomuviennin mahdollisuudet.
Nyt vuoden vaihduttua voimme tehdä saman havainnon. Tänä vuonna tuo raportti täyttää 10 vuotta.
Mutta paljon, todella paljon on vettä virrannut Dneprissä sen ilmestymisen jälkeen.
Kulman kautta nämäkin odotukset (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg30705#msg30705) voivat nyt sortua samasta syystä.
Tuollaisten visioiden esittäjille ei itsessään pidä naureskella, jos heidän ennusteensa menee raskaasti pieleen. Se olisi liian helppoakin.
Mutta ole olemmekin mielestäni läpi tämän triidin kysyneetkin: olisiko tuosta viennistä Suomelle
hyötyä siinäkään tapauksessa, että se onnistuisi, jommalla kummalla tavalla?
Tästä listasta paremman puutteessa voimme arvioida tuontiluomun osuutta:
Quote from: Jarrumies on 10.02.23 - klo:17:35
Alla taulukossa Pro Luomun tiedotteista otetut luomun tuoteryhmien osuudet päivittäistavarakaupan elintarvikkeiden kokonaismyynnin arvosta kolmena viime vuonna. Viimeisenä lukuna on muutos prosenttiyksikköinä vuosien 2022 ja 2020 välillä, koska vuonna 2020 luomun myynnin arvo oli korkeimmillaan. Pro Luomu kertoo tiedotteissaan vain kaikkein parhaimpien tuoteryhmien myynnin osuudet.
2020 2021 2022 Tuoteryhmä Muutos 2022-2020 (%-yksikköä)
24 % 24 % 23 % Lastenruoka -1 %
21 % 20 % 16 % Kananmunat -5 %
18 % 17 % 14 % Kasviöljyt -4 %
14 % 13 % 12 % Hiutaleet ja suurimot -2 %
8 % 9 % 8 % Mehut ja mehukeitot 0 %
9.5 % 9 % 8 % Jauhot -1.5 %
8 % 8 % 7 % Kahvi,tee, kaakao -1 %
7 % 7 % 6 % Hedelmät -1 %
5.5 % 5 % 3 % Vihannekset -2.5 %
4.5 % 4 % 4 % Maito -0.5 %
4.5 % . . Kasvijuomat .
Luomulastenruoat ovat kaikki ulkomaisia. Onko toista tietoa? Kahvi, tee, kaakao on tietysti myös ulkomailta peräisin, vaikka tuotteen viimeistely tapahtuisikin Suomessa. Luomukasvisöljyjä valmistetaan kyllä Suomessakin, mutta sellainen tutina (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg31337#msg31337) minulla on, että valtaosa niistä tuodaan.
Luomuhedelmistä päättelimme tuolla näin:
Quote from: Heikki Jokipii on 11.02.23 - klo:03:03
Luomuhedelmien kohdalla pudotus ei ollut yhtä raju (7% --> 6%). Mutta tietäessämme, että kotimaiset luomuhedelmät ovat käytännössä vain omenia, surkeine satoineen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg20986#msg20986), voimme hyvin pitää koko ryhmää tuontitavarana.
Mehuista ja mehukeitoista voimme tuon pohjalta epäsuorasti päätellä, että hyvin suuri osa niidenkin luomuraaka-aineista tulee rajojemme ulkopuolelta. Luomuappelsiinia sisältävä mehu (https://www.k-ruoka.fi/kauppa/tuote/pirkka-hedelmamehu-2dl-luomu-6410405205759) voidaan kyllä merkitä valmistetuksi Suomessa, mutta ei se sitä suomalaiseksi luomutuotteeksi tee.
Niinpä jotenkin pintansa pitäneistä tuoteryhmistä päätellen, tässä myynnin laskussa, tuontiluomun osuus olisi
vahvistunut.
Koska Pro Luomu tuossa viimeisessä tiedotteessaan on osoittanut, että pystyy hyvin avoimesti kertomaan sille vaikeistakin asioista, uskomme, että tämäkin toteutuu (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg27723#msg27723).
Viime syksyinen (1.11.2022) huomio (pdf):
Luomun myynti laskee maailmalla " syynä tylsä imago vai kallis hinta? (https://ki-ke.fi/wp-content/uploads/2023/01/KIKE-HANKE-TIEDOTTAA-Luomun-myynti-laskee-syyna-tylsa-imago-vai-kallis-hinta_091222.pdf)
QuotePerinteisistä luomumarkkinoiden edelläkävijämaista, kuten Ruotsista ja Saksasta, on viime aikoina kuulunut hälyttäviä uutisia luomutuotteiden kysynnän laskusta ja myynnin vähenemisestä. KIKE eli Kiertotaloudesta lisää kilpailukykyä elintarvikevientiin -hanke päätti selvittää, mitä kansainvälisille
luomumarkkinoille kuuluu.
Wrang ei ilmeisesti vielä lokakuussa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg30705#msg30705) ollut tuosta tietoinen. 8)
Lastenruoka on se tuoteryhmä, jossa Pro Luomu voi kertoa (https://proluomu.fi/suomalaiset-nipistavat-vastuullisista-valinnoista-osa-luomutuoteryhmista-piti-silti-pintansa/), että sen luomuosuus on yhä korkea, vieläpä 2022 kasvoi:
QuoteOsa luomutuoteryhmistä pärjäsi ruuan hinnan noususta huolimatta kohtuullisesti. Luomulastenruuat oli kuitenkin ainoa tuoteryhmä, joka onnistui kasvattamaan sekä arvoa että volyymia.
Tiedämme, että sitäkin nyttemmin valmistetaan luomuna Suomessa (https://www.piltti.fi/ajankohtaista/vihdoin-saatavilla-piltti-luomu) (joskus " aika vähän aikaa sitten " ei valmistettu). Mutta yhä myös paljon luomuna tuodaan. On hyvin vaikea selvittää siinä tuonnin osuutta, täsmälisin luvuin. On muuten niinkin, että jostain syystä Pro Luomu ei ole tuosta luomun menestystuotteesta julkaissut yhtään erillisartikkelia (jossa olisi esim. vähän selvittänyt tuotakin kysymystä?).
Pro Luomun tulevan koosteen 2022 jo koossa olevia tietoja läpikäydessämme, muistimme ehdotuksemme:
Quote from: Heikki Jokipii on 05.03.23 - klo:08:23
Lisäksi on ehdotuksemme, että mukaan pitäisi mahtua tämä dia:
QuoteSuomen luomutuonti
Olen ihan varma, että senkin voi jo lihavoida!
Luomuväen vaalitavoitteissa oli myös kohta:
Quote4. Luomuviennin edistäminen riittävillä resursseilla.
Tuota voi aina tietysti yrittää. Mutta se tuonti. Kooste ei varmaankaan ehdi ilmestyä ennen vaaleja. Ja sen ilmestyminenkin tuolla lisäyksellä voisi olla joa vaarallista luomuväen kannalta, koska se meidän tietojemme ja aavistustemme mukaan asettaisi tämän väitteen kokonaan uuteen valoon:
QuoteLisäksi kasvava ja kehittyvä luomu sekä osaavat luomuviljelijät parantavat suomalaisen ruoan omavaraisuusastetta ja ovat edullinen vakuutus kriisien varalle.
(lihav. HJ)
Jos siis "virallisesti" osoittautuisi, niinkuin luulemme olevan, että jopa valtaosa myydyistä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg31337#msg31337) luomutuotteista tuodaan muualta.
Pieni ilonaihe heille löytyi pienestä kasvusta:
Suomen luomuelintarvikevienti kasvoi hiukan " yrityksillä edelleen kasvuodotuksia epävarmasta maailmantilanteesta huolimatta (https://proluomu.fi/suomen-luomuelintarvikevienti-kasvoi-hiukan-yrityksilla-edelleen-kasvuodotuksia-epavarmasta-maailmantilanteesta-huolimatta/)
QuoteSuomen luomuelintarvikeviennin arvo oli 59 miljoonaan euroa vuonna 2022, arvioi luomualan yhteistyöjärjestö Pro Luomu. Arvio perustuu luomuelintarvikkeita Suomesta vieville yrityksille tehtyyn kyselyyn.
Luomuelintarvikkeiden viennin arvo on kasvanut hieman edellisestä selvityksestä, joka koski vuoden 2020 luomuviennin arvoa.
Mukana tämä arvio:
Quote”Luomutuotteiden kysyntä on saattanut antaa väliaikaisesti tilaa edullisemmille vaihtoehdoille niillä kohdemarkkinoilla, joissa muun muassa energiakustannukset ovat nousseet merkittävästi. Uskon kuitenkin, että kyse on väliaikaisesta ilmiöstä. Luomumarkkinoiden kasvu on ollut eri puolilla Eurooppaa varsin pysyvä trendi, enkä usko luomun kasvun tähän pysähtyvän”, arvioi Food from Finland -vientiohjelman johtaja Esa Wrang.
Mutta täältä:
Elintarvikevienti ylittää ensimmäistä kertaa 2 miljardia euroa (https://www.businessfinland.fi/ajankohtaista/uutiset/tiedotteet/2023/elintarvikevienti-ylittaa-ensimmaista-kertaa-2-miljardia-euroa)
QuoteTullin vientitilastojen mukaan elintarvikevientimme on kasvanut vuoden 2022 tammi"lokakuun aikana noin 20 % verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon. Suomen elintarvikevienti tulee kasvamaan noin 2,1 miljardiin euroon vuonna 2022. Lisääntyvä vienti kasvattaa elintarvikealan kriisinkestävyyttä, sanoo Esa Wrang Business Finlandista.
Tehdäänpä yksinkertainen jakolasku miljoonilla: 59/2100. Saamme
2,8%. Se on luomuviennin osuus elintarvikeviennistämme.
Hyväksytyn luomupeltoalan osuus v. 2022 oli n.
13,6%. Silti on näin (lihav. HJ)
QuoteKansallisen luomuohjelman toimeenpanosuunnitelman tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä luomuviennin arvo on 100 miljoonaa euroa. Tämänhetkinen kasvuvauhti huomioiden tavoitteen saavuttaminen on haasteellista ja edellyttää toimia viennin edistämiseksi.
Eli haasteellista on jo
4,8% osuuden saavuttaminen?
Vähäisessä luomuviennissämme nämä asiat ovat säilyneet samoina:
QuoteSuomen luomuviennin kärjessä ovat edelleen myllytuotteet, joiden osuus koko luomuviennistä on noin 40 prosenttia. Suomen koko myllytuotteiden viennistä luomua on noin 30 prosenttia.
[..]
Myllytuotteiden lisäksi muita merkittäviä luomuviennin tuoteryhmiä ovat selvityksen mukaan maitotuotteet ja maitoa korvaavat kasvipohjaiset tuotteet, leipomotuotteet sekä luonnontuotteet.
[..]
Valtaosa luomuviennistä on jalostettuja tuotteita. Eniten viedään puolivalmisteita teollisuudelle, mutta luomuna viedään myös private label -tuotteita ja brändituotteita. Luomun vienti jalostamattomana raaka-aineena on vähäistä.
Kaaviosta näkyy, että puolivalmisteiden osuus oli peräti 62%. Vaikka se on jalostettuakin, niin eräässä mielessä raaka-aineeksi sekin pitää laskea.
Luomuleipomotuotteita ihmettelee vientitavarana, koska niitä Suomessa itsessään on huonosti tarjolla (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg32186#msg32186). Tai täältäkin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg32398#msg32398).
Kyllä tämäkin siellä oli vaikka vähän piilotettuna:
QuoteSelvityksen mukaan yritykset toivovat erityisesti raaka-aineen saatavuuden turvaamista suomalaisen luomutuotannon ja luomukeruun edistämisellä, [..]
Eli hiukan toisin sanoen, luomuviennin edistämiseksi luomutuotantoa pltäisi vielä lisätä. 8)
Jos Luomuliitto ottaa tuohon kantaa, voinemme odottaa samaa ehdotusta.
Tällaista pönkitystä kuitenkin kuulemma tarvitaan:
Quote”Food from Finland on ollut myös luomuviennin edistämiseksi tärkeä ohjelma. Yritysten keskuudessa on suuri huoli, sillä ohjelman jatkumisesta ei ole varmuutta tämän vuoden jälkeen. Koko ala toivoo pikaista ratkaisua asiaan”, sanoo Aura Lamminparras.
Luomuviennin kannalta saattaa tuollaista merkitystä sillä olla. Mutta koko ruokaviennissä tuskin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg32409#msg32409). Ja liikeyritystenkin huoli marginaalista. Tai ko. yritykset kokonaisuudessa marginaalisia.
Kun katsoo Food from Finlandin sivustoa, keskeinen päämäärä sillä on Suomen ruokaviennin edistäminen. Se saattaa jopa suunnata väärin resurssejaan, jos se enemmän tai vähemmän epätoivoisesti yrittää lisätä luomuvientiä. Muun ruokaviennin edistäminen sujuisi paremmin?
Tulee esille tavoiteluvuissakin. Luomuviennin tavoite vuoteen 2025 mennessä on 100 miljoonaa. Food from Finlandin tavoite koko ruokaviennille on 3 miljardia.
Tästä huomauttaminen meinasi unohtua:
Quote from: Heikki Jokipii on 08.06.22 - klo:06:51
Sen voi välittömästi huomata, että luomun tuonnista ei tänäkään vuonna kerrota (vrt. juuri edellä). Vaikka kaikki tietävät, että sillä on luomussa Suomessa hyvin merkittävä asema. Ja Pro Luomulla " koska kaupan keskusliikkeet ovat sen jäseniä " varmasti mahdollisuus kerätä siitä tarvittava tieto. Se saattaa olla jo kerättynä. Mutta sitä ei julkisteta.
Mutta eipä unohtunut, siinä se nyt on. Pro Luomulla oli
taas erinomainen mahdollsuus tarkastella luomutuontia. Jonka se
taas jätti käyttämättä.
Aamuset julkaisi Pro Luomun tiedotteen eilen:
Suomen luomuelintarvikevienti kasvoi hiukan (https://aamuset.fi/artikkeli/5965005)
Siihen voi aina luottaa. Luomuväen pää-äänenkannattaja?
Tällä kertaa julkaisi sellaisenaan, joten tuohon ei ole lisää kommentoitavaa.
Pro Luomun kokouksessa 10.5.23 oli tämä esitys:
QuoteMiltä näyttää luomun vienti " tuoreita tuloksia luomun vientiselvityksestä, selvityksen tekijä MMT Marja-Riitta Kottila, Pro Luomu
Niinpä ko. sivustollekin varmaan kohta ilmestyy tuo selvityskin. Täällähän on jo 3 selvitystä asiasta:
https://proluomu.fi/material/materiaalit/tutkimukset/
Vuosilta 2020, 2019 ja 2013. Samalla voisi olla aika siirtää tuo Erkki Pöytäniemen 2013 esitys hienotunteisesti passiiviarkistoon tavalla tai toisella. Maailman tapahtumat ovat niin lopullisesti ajaneet sen perusidean ohitse, tehneet sen vanhentuneeksi. Siinähän ehdotetaan luomuviennin suuntaamista ennenkaikkea Venäjälle. Ei niin, että asiassa mitään illuusioita olisi. Vuoden 2020 selvityksessä todetaan:
QuoteLUOMUVIENNIN P,,,,MARKKINAT
1. Saksa
• Yleisin yksittäinen viennin kohdemaa
2. Ruotsi ja muut Pohjoismaat
3. Muut Keski-Euroopan maat (kuten
Ranska, Italia, Hollanti)
4. Kiina, Japani
5. USA
Ja niiden kanssa on pakko jatkaa. Niin kilpailtuja kuin nuo markkinat ovatkin. Siinähän oli Pöytäniemen sinänsä oikea oivallus aikanaan, että Venäjän luomumarkkinat eivät yhtä lailla sitä silloin olleet.
Jos nimittäin yhä halutaan yrittää luomuvientiä ylläpitää ja jopa lisätä. Edellähän olemme kyllä esittäneet epäilyksemme näistä molemmista:
- onnistuuko se ja
- onko se Suomelle kannattavaa.
***
Emnekä väsy muistuttamasta tästä: yleiskuvan saamiseksi olisi myös välttämätöntä saada jonkinlainen selvitys siitä, paljonko luomua tuodaan.
Pro Luomu kooste 2022 sitten ilmestyi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg33177#msg33177). Luomuviennistä siinä (https://proluomu.fi/wp-content/uploads/2018/03/luomu-suomessa-2022.pdf) (pdf) oli s. 22 seuraava tieto:
Quote• Luomuelintarvikkeita vietiin Suomesta noin 59
miljoonalla eurolla vuonna 2022. Luomun osuus koko
elintarvikeviennin arvosta oli noin 3 %.
• Luomuviennin arvo on kasvanut hieman vuodesta 2020.
Joten edelleenkin voimme todeta, ettei luomuvienti mitenkään vastaa luomuviljelyalan osuutta, joka samaisen raportin mukaan oli 15 %. Pyrkimättä tarkkuuteen, luomun osuus siis n. 1/5 osa sitä, minkä sen "pitäisi" olla. Myös kasvuvaihe vuodesta 2018 on selvästi pysähtynyt.
Se oli pienoinen pettymys meille, että sitä meille jo puolittain luvattua (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg27723#msg27723) ei toteutettu. Tuonnin osuudesta luomumyynnissä ei kerrottu.
***
Mutta tuoreempaakin selvitystä luomuviennistä jo odotamme. Ks. juuri edellinen puheenvuoro.
Quote from: Heikki Jokipii on 23.06.19 - klo:05:25
Kirjoittaja Soil Associationista (UK:n luomuliitto) antaa Facebookissa (https://www.facebook.com/soilassociation/posts/russia-is-leading-the-way-already-having-banned-gm-crops-it-is-set-to-become-the/10154475760648816/) tukea käsityksellemme:
" klips "
Tosin tuo on jo vanhahko kommentti. Mutta pitkäjänteisestä projektista näyttää Venäjälläkin asiassa olevan kyse. Luultavasti tuo GMO:iden kieltäminenkin oli alustava toimenpide juuri tuossa tarkoituksessa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=79.msg14394#msg14394), jota tuo Soil Associationinkin kirjoittaja tuossa vihjaa.
Paljon lisätietoa tästä ei tule, mutta onpahan uudehko arvio asiasta:
Russia banned GMOs years ago to distinguish itself from the United States. What’s its current stance toward genetic engineering, CRISPR and other New Breeding Techniques? (https://geneticliteracyproject.org/2023/06/30/russia-banned-gmos-years-ago-to-distinguish-itself-from-the-united-states-whats-its-current-stance-toward-genetic-engineering-crispr-and-other-new-breeding-techniques/)
Quote from: Heikki Jokipii on 28.05.23 - klo:05:22
Pro Luomun kokouksessa 10.5.23 oli tämä esitys:
QuoteMiltä näyttää luomun vienti " tuoreita tuloksia luomun vientiselvityksestä, selvityksen tekijä MMT Marja-Riitta Kottila, Pro Luomu
Niinpä ko. sivustollekin varmaan kohta ilmestyy tuo selvityskin. Täällähän on jo 3 selvitystä asiasta:
https://proluomu.fi/material/materiaalit/tutkimukset/
Vuosilta 2020, 2019 ja 2013. Samalla voisi olla aika siirtää tuo Erkki Pöytäniemen 2013 esitys hienotunteisesti passiiviarkistoon tavalla tai toisella. Maailman tapahtumat ovat niin lopullisesti ajaneet sen perusidean ohitse, tehneet sen vanhentuneeksi. Siinähän ehdotetaan luomuviennin suuntaamista ennenkaikkea Venäjälle. Ei niin, että asiassa mitään illuusioita olisi.
Ei ole näkynyt Kottilan keväistä selvitystä siellä. Eikä Pöytäniemen selvitys ole sieltä poistunut. Venäjän Krimin miehityksestä on nyt 9 ja tuosta selvityksestä 10 vuotta. Vai onko tämä se Kottilan selvitys:
https://proluomu.fi/material/luomu-suomessa/luomun-vienti/
QuoteNoin puolet kyselyyn vastanneista arvioi luomuviennin kasvavan seuraavan kahden vuoden aikana.
Kuinka suuri osa (vielä) tuolloin arvioi luomun myynnin vientimaissa kasvavan? Kyllä tosin jo aavisteltiin:
QuoteYritykset kokivat kuitenkin tulevaisuuden vientinäkymien arvioimisen haasteelliseksi Ukrainan sodan, kustannusten nousun ja kuluttajien alentuneen ostovoiman vuoksi.
Ihan pelkkiä raaka-aineita ei luomuna viety, mutta tämä on tilanne:
QuoteValtaosa luomuviennistä on jalostettuja tuotteita. Eniten viedään puolivalmisteita teollisuudelle, mutta luomuna viedään myös private label -tuotteita ja brändituotteita. Luomun vienti jalostamattomana raaka-aineena on vähäistä.
Kaaviosta, että puolivalmisteiden osuus oli 62%. Kannattavuutta Suomelle ei analysoida. Onko tämä yhä (?) voimassa:
QuoteKansallisen luomuohjelman toimeenpanosuunnitelman tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä luomuviennin arvo on 100 miljoonaa euroa.
Keväällä oli eri hallitus (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=1042.msg33448#msg33448).
***
Samalla taas ceterum censeomme:
QuoteEmmekä väsy muistuttamasta tästä: yleiskuvan saamiseksi olisi myös välttämätöntä saada jonkinlainen selvitys siitä, paljonko luomua tuodaan.
Tämä artikkeli on kyllä jo keväältä:
Suomen luomuelintarvikevienti kasvoi hiukan (https://www.aamuset.fi/artikkeli/5965005)
Mutta näkymät näyttävät sille yhä yhtä surkeilta:
QuoteSuomen luomuelintarvikeviennin arvo oli 59 miljoonaan euroa vuonna 2022, arvioi luomualan yhteistyöjärjestö Pro Luomu. Arvio perustuu luomuelintarvikkeita Suomesta vieville yrityksille tehtyyn kyselyyn.
Luomuelintarvikkeiden viennin arvo on kasvanut hieman edellisestä selvityksestä, joka koski vuoden 2020 luomuviennin arvoa.
Luomuviennin kasvuvauhti on hidastunut kahden viimeisen vuoden aikana. On kuitenkin positiivista, että viennin arvo on edelleen hiukan korkeammalla tasolla kuin edellisessä selvityksessä, vaikka kuluttajien ostovoima on alentunut monissa elintarvikeviennin kohdemaissa Euroopassa.
Vaikka Pro Luomu äskettäin tiedotteessaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=696.msg35997#msg35997) viritteli tällaista (turhaa) toivoa:
QuoteRuotsi on edelleen merkittävä markkina luomutuotteille ja suomalaisten yritysten näkökulmasta myös tärkeä vientikanava suomalaisille luomutuotteille. Ruotsissa on noin 10,5 miljoonaa asukasta ja esimerkiksi vuonna 2021 luomutuotteita ostettiin 266 eurolla asukasta kohti (Suomessa 73,50 euroa/asukas).
Ruotsi tuo luomutuotteensa Tanskasta. Paitsi kahvin ym. eksoottisemman tavaran.
Näitä lukuja ei taida Lukelta löytyä luomusta erikseen?
Kotimaisen tuotannon osuus kulutuksesta (https://www.luke.fi/fi/tilastot/indikaattorit/agrikaattori-capvaikuttavuusindikaattorit-20232027/kotimaisen-tuotannon-osuus-kulutuksesta)
Quote[..] seurataan vuosittain keskeisten elintarvikkeiden kotimaista tuotantoa ja kulutusta, varastomääriä sekä vientiä ja tuontia.
Nämä tuoteryhmät ovat kuitenkin aika paljon luomumyynnissä esillä:
QuoteOn luonnollista, että monissa yksittäisissä elintarvikkeissa (esim. hedelmät, vihannekset, mausteet) omavaraisuus jää hyvin pieneksi tai kotimaista tuotantoa ei pohjoisissa oloissa ole lainkaan.
Erityisesti luomuhedelmät (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg35908#msg35908).
Quote from: Heikki Jokipii on 25.06.13 - klo:16:28
Siiis 14,3 prosenttia viljelymaasta luomulla, eli jopa lähes yhtä paljon hehtaareina kuin Suomessa. Ja maassa syödään kotimaista luomua vain noin puoli prosenttia kulutuksesta.
Luomuviljelyn surkeampi tuottokin huomioon ottaen Eesti siis tuottaisi ehkä noin kymmenkertaisen määrän luomua oman maansa kysyntään nähden.
Meinaako tämä sitä, että Eesti jo nyt vie maasta (jonnekin, Venäjälle?) huomattavia määriä luomutuotteita?
Vai meinaako se sitä, että Eestikin myy loput omille markkinoilleen, tavanomaisena? Ja saa, esim. EU:n kautta, tälle menettelylle riittävästi maataloustukea?
Mutta joka tapauksessa, noilla hinnoilla, Eesti kyllä "jyrää" Suomen luomun vientimarkkinat. Ellei myös Suomen luomun kotimarkkinat.
Mysteeri säilyy:
Virossa yli tuhannen hehtaarin maatilat jyräävät - luomua liki viidennes peltoalasta
Neuvostoajan jäänteinä Virossa on jättikokoisia maatiloja, jotka petraavat kannattavuuttaan.
TILAAJALLE (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/2a6495f4-562c-5740-83ad-bb323269d039)
Se ei riitä selitykseksi, että turisteille syötetään luomua.
Tämä saattaa riittää (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg19470#msg19470). Eli myyntikelpoinen kaura tuodaan Suomeen myytäväksi täältä eteenpäin?
Myös maaseutuverkostossa on Pro Luomun tapaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg37717#msg37717) Suomen luomuviennin suhteen tällaista virallista optimismia:
Ilmastoviisaille premium-elintarvikkeille markkinamahdollisuuksia GCC-maissa (https://maaseutuverkosto.fi/blogi/ilmastoviisaille-premium-elintarvikkeille-markkinamahdollisuuksia-gcc-maissa/)
QuoteLaihosen yritys on tuonut pohjoismaisia elintarvikkeita GCC-maihin jo vuodesta 2016. GCC-maihin lukeutuu Arabiemiraattien lisäksi Saudi-Arabia, Qatar, Bahrain, Oman ja Kuwait.
Markkinoinnin mahdollisuuksista kertoo esimerkiksi korkeatasoisten hotellien ja ravintoloiden määrä: yksin Dubaissa on lähes 100 viiden tähden hotellia ja noin 300 fine dining -ravintolaa. Abu Dhabissa fine dining -ravintoloita on 25 ja muissa Emiraattien pohjoisosan kaupungeissa yli 20.
“Kiinnostusta löytyy varmasti premium-tason, puhtaille ja korkealaatuisille elintarvikkeille. Sellaisia ovat esimerkiksi juuri Pohjoismaissa tuotetut, metsästä ammentavat ilmastoviisaat elintarvikkeet ja luomutuotteet”, Laihonen sanoo.
[..]
“Niinpä suomalaistuotteillekin on tilaa GCC-maiden Ikeoissa. On tärkeä myös ymmärtää, että Ikeoiden ruokaosastot mielletään premium-tason myymälöiksi, ei miksikään bulkkitavaran jakelijoiksi. Niihin on tulossa myös erilliset luomu-osastot”, Laihonen sanoo.
[..]
“Merkillepantavaa on myös Carrefourien luomuosastot. Vielä 2015 luomutuotteita oli esillä kymmenisen hyllymetriä, nyt luomuhyllyjä on jo 200 metriä.”
Luomu kiinnostaa erityisesti nuorempia ja edistyksellisiä kuluttajia. He arvostavat nimenomaan Pohjoismaiden puhtaita ja korkeatasoisia tuotteita. Vaikka upporikkaita, joille hinnalla ei ole mitään merkitystä, asuukin Arabiemiraateissa paljon, keskiluokkakin katsoo nyt hintaa.
Ilman optimismia ei tietysti mitään yritetä. Mutta täältä yrittämättömältä laidalta vo jupista, että onhan noita luomuviennin huikeita näkymiä ollut. Jotka ovat päättyneet kuin... kuin... kananlento (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=721.msg15042#msg15042).
Uudet perusluvut:
Suomi vahvistaa asemaansa ruoan viennissä " kärjessä erityisesti maitotaloustuotteet (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/50b7817b-7aeb-465f-b588-b557054bbb75)
QuoteUlkomaankaupan tuoreiden tilastojen mukaan elintarvikeviennin arvo pysyi vuonna 2023 korkealla 2,2 miljardin euron tasolla, Elintarviketeollisuusliitto (ETL) kertoo. Vuoteen 2019 verrattuna kasvua oli 23 prosenttia eli 450 miljoonaa euroa.
Viennin määrä on viime vuosien aikana hieman vähentynyt, joten kasvu on tullut pääosin jalostusasteen ja hintojen noususta.
Vuoteen 2022 verrattuna viennin arvo laski hieman vuonna 2023, mutta määrä kasvoi. Viljan määrä kasvoi viime vuonna huomattavasti sekä arvolla että määrällä mitattuna. Vaihtelu selittyy ETL:n mukaan satotilanteella, sillä hyvän satokauden jälkeen viedään enemmän.
Luomun viennistä tämä lienee viimeisin tieto:
Luomun vienti (https://proluomu.fi/material/luomu-suomessa/luomun-vienti/)
QuoteSuomen luomuelintarvikeviennin arvo oli 59 miljoonaan euroa vuonna 2022. Arvio perustuu Pro Luomun luomuelintarvikkeita Suomesta vieville yrityksille tekemään kyselyyn.
Luomuviennin osuus siis n. 2,7 %. Sitä edellisestä kehityksestä Pro Luomu pystyi kertomaan näin:
Suomen luomuvienti tuplaantui kahdessa vuodessa (https://proluomu.fi/suomen-luomuvienti-tuplaantui-kahdessa-vuodessa/) (2021)
Mutta kun lähtökohta oli pieni, tuon enempää se ei näkynyt. Mikä sen pitäisi olla? No, eikö sen pitäisi olla jossain lähempänä luomuviljelyn osuutta peltoalasta? Siis jotain n. 12 " 13,7 %?
Tänä vuonna, tänä keväänä Pro Luomu ei ole julkaissut erillisartikkelia luomuviennistä. Mitä se sitten merkitseekään. Mutta olemme täysin riippuvaisia Pro Luomusta noiden tietojen suhteen. Lukella ei ole tietoja erikseen luomuviennistä.
Sama juttu luomutuonnin kanssa.
Tämän kyselyn varassa mekin:
QuoteSuomen luomuelintarvikeviennin arvo oli 59 miljoonaan euroa vuonna 2022. Arvio perustuu Pro Luomun luomuelintarvikkeita Suomesta vieville yrityksille tekemään kyselyyn.
Jos se tänä vuonna tehdään.
MT nosti yksittäistapauksen esiin:
Luomuruuan valmistajista nousee ruokaviennin tekijöitä " jopa 80 prosenttia tuotannosta vientiin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/65373770-fd04-42ba-b198-4e1de1006cf0)
QuoteLaadukkaat raaka-aineet ja pitkäjänteinen työ premium-tuotteiden eteen poikivat sekä uusia kontakteja että ulkomaisia asiakkaita.
Tilaajalle
Me haluaisimme nähdä kokonaisuuden tuoreet prosentit.
MTK luomusivullaan tyytyy (2023) tähän:
Katsaus luomutuotantoon ja -markkinoihin (https://www.mtk.fi/-/luomukatsaus0623)
QuoteLuomutuonti ja -vienti
Luomun tuonti EU:n sisämarkkinakaupasta ei ole dataa. Suomalaisesta elintarvikeviennistä 3 %. Suurin vientituoteryhmä oli 40 % osuudella myllytuotteet.
Suomalaisia luomutuotteita vietiin vuonna 2022 lähes 60 miljoonalla eurolla. (pl. alkoholijuomat). Vuoteen 2020 verraten määrä on arvoltaan kasvanut kolmella miljoonalla. Suomalaisten luomutuotteiden vientimaiden kärkiviisikko koostui Saksasta, Ruotsista, Alankomaista, Yhdysvalloista ja Etelä-Koreasta. Luomutuotteita viedään Suomesta käytännössä kuitenkin yli 40 maahan.
Luomuohjelma 2.0 tavoitteena on kasvattaa viennin arvoa 100 miljoonaan euroon vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen nykyisestä tasosta edellyttää merkittävää panostusta kasvuvauhtiin.
(lihav. HJ)
Vaikka yleensä MTK "repii pelihousunsa" ruokatuonnin kohdalla. Ja epävirallisesti tiedämme, että osuus on luomussa hyvin korkea. MTK Pro Luomun jäsenenä voisi
vaatia tuoreen tiedon julkistamista.
Mutta olisiko
meidän jo aika "repiä pelihousumme" tästä:
Quote from: Heikki Jokipii on 15.04.23 - klo:15:09
Tästä huomauttaminen meinasi unohtua:
Quote from: Heikki Jokipii on 08.06.22 - klo:06:51
Sen voi välittömästi huomata, että luomun tuonnista ei tänäkään vuonna kerrota (vrt. juuri edellä). Vaikka kaikki tietävät, että sillä on luomussa Suomessa hyvin merkittävä asema. Ja Pro Luomulla " koska kaupan keskusliikkeet ovat sen jäseniä " varmasti mahdollisuus kerätä siitä tarvittava tieto. Se saattaa olla jo kerättynä. Mutta sitä ei julkisteta.
Mutta eipä unohtunut, siinä se nyt on. Pro Luomulla oli taas erinomainen mahdollsuus tarkastella luomutuontia. Jonka se taas jätti käyttämättä.
Kun se on jopa puolittain luvattu:
Quote from: Heikki Jokipii on 07.08.22 - klo:02:09
Jatkoehdotuksena tähän (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=610.msg27271#msg27271) tein siis 11.07.22 myös erikseen ehdotuksen tuonnin osuudesta (luomumyynnissä) kertomisesta Pro Luomun raporteissa. Myös siihen saatiin sanoisinko myönteinen vastaus:
QuoteKiitos palautteestasi, otamme palautteet huomioon toimintaa suunnitellessamme.
Siinä oli mukana ehdotus, ettei odotettaisi seuraavaa Luomu Suomessa -pakettia. Vaan julkaistaisiin asiasta erillisartikkeli jo nyt. Saa nähdä, toteutuuko. 8)
Jos muutosta ei tapahdu, niin esimerkiksi yleisökirjoituksena Maaseudun Tulevaisuuteen?
Kooste ilmestyi. Tuota edellämainittua ei tapahtunut. Yleisökirje MT:lle lähtee.
Katsotaan vaikka ensin, miten MT asian yleensä uutisoi.
Mutta sellainenkin yllätys uudessa koosteessa oli että luomuviennistäkään ei annettu tietoja. Koko dia oli poistettu.
Yleisökirje lähti. Mutta MT ei tässä pääkirjoituksessaan näytä mitenkään siihen reagoineen, ottaneen sitä huomion.
Ruuan hinta on eri asia kuin ruuan todellinen arvo (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/c46b3f2b-cbf9-40f8-89b3-3fd600345695)
Luomua ei mainita lainkaan. Ollaan siis täysin tyytyväisiä siihen, ettei tuonnin osuudesta luomussa anneta tietoja. Ja jatketaan S-ryhmän Coop-tuoteratkaisun morkkaamista. " Lähetin kopion kirjeestä myös itse MTK:lle. Mukana oli ehdotus, että MTK Pro Luomun jäsenenä voisi vaatia ko. tiedon julkistamisen.
Jarrumies, löysitpä tuolla toisessa triidissä todella herkullisen (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg39233#msg39233). Mutta ko. saitilla oli tämäkin:
Luomukauran vienti parantaisi luomukauran tuottajahintaa (https://yhdistyneetluomutuottajat.fi/luomukauran-vienti-parantaisi-luomukauran-tuottajahintaa/)
QuoteSuomesta ei käytännössä mene luomuviljaa vientiin. Kaikki luomuvilja jalostetaan Suomessa. Tärkein vilja luomussa on kaura, jota viljellään yli puolella luomuvilja-alasta. Puolet luomukaurasta menee elintarviketeollisuuteen lähinnä hiutaletuotantoon, josta suurin osa menee vientiin.
Nyt en kyllä pääse kirjoittaja ajatuskulkuun mukaan. Täysin jalostamattomalla tavaralla tuskin pystyy ansaitsemaan?
MT:
Pyörää ei pidä keksiä uudelleen ruokaviennissä, sanoo MTK " ”Meillä on suoraviivainen malli, joka toimii” (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/b81fb2b2-caef-43cd-9f17-b011dfbc566c)
QuoteMTK:ssa ollaan tyytyväisiä siihen, että kaikkien leikkausten tuoksinassa maan hallitus on pitänyt päänsä kylmänä kasvutavoitteissaan. Yksi on elintarvikkeiden vienti, jonka hallitus aikoo tuplata vuoteen 2031 mennessä.
Toinen kysymys on, kuinka asia etenee.
Hallitus kyllä tavoittelee tätäkin:
QuoteLuomu 2.0 -ohjelman tavoitteet vuoteen 2030 mennessä ovat:
[..]
4. Suomesta merkittävä luomutuotteiden viejämaa. Vientiä varten on kehitettävä kullekin markkinalle soveltuvia tuotteita ja nostettava luomutuotteiden jalostusastetta*).
Niin toivottomaksi kuin se onkin osoittautunut. Viimeinen luomuvientiä koskeva juttu Pro Luomun sivuilla " sen voi jo katsoa olevan (puoli)virallinen tietolähde " on
viime vuoden keväältä. Ja jopa näin:
Quote from: Heikki Jokipii on 15.05.24 - klo:03:44
Mutta sellainenkin yllätys uudessa koosteessa oli että luomuviennistäkään ei annettu tietoja. Koko dia oli poistettu.
PS. MT tai MTK
ei sitten reagoinut kirjeeseemme luomun tuontipainoitteisuudesta. Vaikka yritin jopa sen lähettämistä kirjaamon kautta.
_______
*) jalostusasteen nostaminen kotimarkkinoitakin varten tuntuu tökkivän (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg39072#msg39072). Vrt. koko tuo triidi.
Quote from: Heikki Jokipii on 07.05.24 - klo:10:13
Tänä vuonna, tänä keväänä Pro Luomu ei ole julkaissut erillisartikkelia luomuviennistä. Mitä se sitten merkitseekään. Mutta olemme täysin riippuvaisia Pro Luomusta noiden tietojen suhteen. Lukella ei ole tietoja erikseen luomuviennistä.
Sama juttu luomutuonnin kanssa.
Tämän kyselyn varassa mekin:
QuoteSuomen luomuelintarvikeviennin arvo oli 59 miljoonaan euroa vuonna 2022. Arvio perustuu Pro Luomun luomuelintarvikkeita Suomesta vieville yrityksille tekemään kyselyyn.
Jos se tänä vuonna tehdään.
Lukella ei sitä tietoa todellakaan ole. Tällaista tilastoa pidetään:
https://www.luke.fi/fi/tilastot/maataloustuotteiden-ja-elintarvikkeiden-ulkomaankauppa/maataloustuotteiden-ja-elintarvikkeiden-ulkomaankauppa-maaliskuu-2024-ennakko
Mutta siitä tilastosta ei pysty edes päättelemään tai valistuneesti arvaamaan luomun tilannetta.
Ja koska Pro Luomu ei tietoa anna (juuri edellinen puheenvuoro), mahdollistuu tällainen löysä spekulaatio (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=531.msg39323#msg39323) poliitikkojen parissakin. " Sitä olen jälleen ihmetellyt, miksei eduskunnan kyselytuntia ole käytetty tosiasioiden esille saamiseksi näissä kysymyksissä.
Tässäkään tilastossa ei ole tietoja luomukalasta:
https://www.luke.fi/fi/tilastot/kalan-ulkomaankauppa/kalan-ulkomaankauppa-maaliskuu-2024-ennakko
Nyt siitäkin syystä, että sellaista kauppaa ei tehdä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg38806#msg38806). Ei meiltä eikä meille.
Täältä samasta (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg39581#msg39581) myös tieto:
QuoteKotimaiselle luomulle olisi tarvetta, koska tällä hetkellä tarjonta perustuu usein ulkomaisiin raaka-aineisiin jai valmistajiin.
Onko Lukella siis kuitenkin tietoa myös luomun ulkomaankaupasta?
MT oli löytänyt haastateltavakseen tässä kysymyksessä luomuihmisen:
”Hyvä tuote myy itse itsensä” on historiaa "ruokavienti hakee uusia täkyjä kasvuyrityksistä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/99b54678-e4f3-4b52-bdf1-8024a0206966)
Joka varmaan on ylpeä tästä saavutuksestaan:
QuoteElintarvikeyritysten omaehtoisesta organisoinnista haetaan vientiin käytännön ratkaisuja. Luomutukkuun pääsy Berliinissä on ensimmäisiä saavutuksia.
Tuttu sanonta, että hyvä tuote myy itsensä, ei Vänskän mukaan päde maailmalla.
”Tuotteiden on lähdettävä markkinoilla nousevasta tarpeesta."
(lihav. HJ)
Eikä vaivaa päätään näillä luomuviennin masentavilla luvuilla (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg38011#msg38011).
PS. Vieläkään ei MTK (tai MT) ole reagoinut kirjeeseemme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg39154#msg39154) koskien tuonnin osuutta luomukaupassa, ja sen tiedon julkistamista.
Vuonna 2023 luomuhedelmien osuus myynnistä (arvosta) oli 6 % Pro Luomun koosteen mukaan.
Jos katsomme mitä S-kaupoissa on luomuhedelmiä myynnissä v. 2024...
https://www.s-kaupat.fi/tuotteet/hedelmat-ja-vihannekset-1/hedelmat?label=ORGANIC (19 tuotetta)
... näemme, ettei siellä ole yhtään kotimaista tuotetta. No, jos kohtuuden vuoksi otamme vertailuun koko sortimentin, ei ole sielläkään montaa kotimaista hedelmää:
https://www.s-kaupat.fi/tuotteet/hedelmat-ja-vihannekset-1/hedelmat
Yhden tavanomaisen kotimaisen omenan löysin.
Yhteensä luomuhedelmien suhteellinen suosio ei siis perustele millään tavalla luomuviljelyä Suomessa. Luomuvihanneksissa (osuus myynnin arvosta 2%) on hieman toisin, mutta aika suuri osuus niistäkin tuodaan:
https://www.s-kaupat.fi/tuotteet/hedelmat-ja-vihannekset-1/vihannekset?label=ORGANIC (23 tuotetta)
Noista valkosipuli, suippopaprika, chili, fenkoli, miniluumutomaatti, esikypsytetty maissi, purjo ja tankoparsa olivat tuontia. Eli noin kolmasosa.
PS. 23.12.2024. Ei ole Lidlissä toisin:
Punainen luomuomena
alkuperämaa: Italia
Myymälässä 27.12. - 29.12.
" 20 %
2,49 ,
1,99 ,
600 g | 3,32 ,/kg | maks. 3 pkt/talous (https://www.lidl.fi/p/punainen-luomuomena/p10018366) (lihav. HJ)
Täysin vailla suomalaisia luomutuotteita ei tarvitse pietarilaistenkaan olla:
https://fin--fin30-ru.translate.goog/index.php?route=product/manufacturer/info&manufacturer_id=165&_x_tr_sl=ru&_x_tr_tl=fi&_x_tr_hl=fi&_x_tr_pto=sc
Näyttää tämä yhä löytyvän Pro Luomun sivustolta:
Suomalaisluomua kannattaisi puskea Venäjän markkinoille (https://proluomu.fi/suomalaisluomua-kannattaisi-puskea-venajan-markkinoille/)
Eikä Pöytäniemen selvityskään (2013) ole täältä poistunut:
https://proluomu.fi/material/luomu-suomessa/tutkimukset/
Muutoin tuosta listasta näkyy, että myös Kottilan selvityksestä (2020) on jo kotvan aikaa. Voisi ehkä toivoa, että Pro Luomu hissukseen ihan tutkimuksin päivittäisi tiedot.
Tämä oli meille keväällä pettymys:
Quote from: Heikki Jokipii on 15.05.24 - klo:03:44
Kooste ilmestyi. Tuota edellämainittua ei tapahtunut. Yleisökirje MT:lle lähtee.
Katsotaan vaikka ensin, miten MT asian yleensä uutisoi.
Mutta sellainenkin yllätys uudessa koosteessa oli että luomuviennistäkään ei annettu tietoja. Koko dia oli poistettu.
Seuraamme, sanotaanko luomuviennistä mitään:
Ruokavientiselvitys -julkaisutilaisuus (https://mmm.fi/tapahtumat/2024-10-01/ruokavientiselvitys-julkaisutilaisuus)
QuoteTiistai 1.10.2024 klo 12.30 " 13.30
MAA- JA METS,,TALOUSMINISTERIÖ
Ruokavientiselvitys -julkaisutilaisuus
Maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta Spring Advisor Oy on tehnyt selvityksen yrityslähtöisestä yhteistyömallista elintarvikeviennin kasvattamiseksi. Selvitykseen on haastateltu yrityksiä elintarvikeviennin ja kaupan alalta. Lisäksi toimijoiden näkemyksiä on kerätty kyselyn avulla.
MT:ssä kolumni:
Pitääkö suomalaisissa ruokakaupoissa olla vuoden ympäri kaikki ne hedelmät ja vihannekset, joista pääsemme nauttimaan lomareissuillamme? (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/557071e9-3d43-4a09-a9dd-3003eba1e44a)
QuoteLomareissun jälkeen kotona miettii vesi kielellä herkkuja, joita Välimeren saarella sai maistella. Mutta tarvitseeko suomalaisten ruokakauppojen hyllyjen notkua samoista ruoista, pohtii toimittaja Maija Ala-Siurua.
Tulinpa ajatelleeksi, että mitä hedelmiä
luomuna S-kaupassa tarjotaan:
https://www.s-kaupat.fi/tuotteet/hedelmat-ja-vihannekset-1/hedelmat?label=ORGANIC
Nuo 11 tuotetta jaksaa läpikäydä.
Varmasti tuontia ovat
- banaani
- sitruuna
- taateli
- viinirypäle
- kiivi
- avokado
- lime
Kotimaisia voisivat periaatteessa olla omenat ja luumu.
Mutta eivät ole.
Niinpa uskaltaa sanoa, että käytännössa
kaikki luomuhedelmät tuodaan. (Varmasti myös suuri osa tavanomaisista, mutta sen voi nyt tässä ohittaa.)
Niinpä tämä arvio Pro Luomun 2023 koosteesta (dia 17) ...
QuoteTUOTERYHM,, LUOMUA
(arvosta)
Hedelmät 6 %
... voidaan aika kevyesti tulkita niin, että tuo ei
yhtään hyödytä tai edellytä Suomen omaa luomutuotantoa.
Vaikka Pro Luomu meille ei anna lukua tuontiluomun osuudesta Suomen luomun taloudessa, asiaa voi näin haarukoida.
Jarrumiehen esille tuomat näkökohdat (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=515.msg41211#msg41211) ovat hyvin relevantteja eli merkityksellisiä sen kautta, että leijonanosa myös luomuhedelmistä on viljelty noita keinoja käyttäen.
Niistä, jotka Suomessa myydään ja kulutetaan.
Ei yksin luomuviineistä.
Näitä on täältä saatavilla:
Kuivattuja kotimaisia luomuomenoita / luomu omena 8, / 100g (https://www.tori.fi/recommerce/forsale/item/15551069)
(Ohimennen todettuna: siis 80 , /kg.)
Vaikka tuoreita kotimaisia luomuomenia ei S-kaupassa ollutkaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg41104#msg41104).
Pro Luomun etusivulla meitä tervehtii kaksi (oletettavasti luomu-) parsakaalin palasta:
https://proluomu.fi/
Mutta kaupassa ei sitten niinkään enää. S-kauppa:
https://www.s-kaupat.fi/hakutulokset?queryString=Parsakaali
K-kauppa:
https://www.k-ruoka.fi/kauppa/tuotehaku?haku=parsakaali
Ainakaan kotimaisena. Molemmissa saatavana 1 ulkomainen luomuparsakaalituote.
Vrt. tähän arvioon (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg41497#msg41497). Ja siihen mitä edellä on todettu luomuhedelmistä. Pro Luomun mukaan luomuvihannesten osuus myynnistä oli v. 2023 2%. Mutta oliko kotimaisten myynti sitäkään?
Tässä MT:n jutussa ei mainita luomua:
Suomen ruokaviennin munat pantiin vuosiksi samaan koriin, ja se kostautui (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/eee46950-4971-40fd-a479-ab58c2cfaf84)
QuoteEU-komission asiantuntija nauroi suomalaisten hölmöydelle, kun Venäjä-viennin riski toteutui.
Mutta
yhä vielä on Pro Luomun sivustolla Erkki Pöytäniemen muistio...
Luomutuotteiden vientipotentiaalin analyysi (https://proluomu.fi/wp-content/uploads/2018/04/luomutuotteiden-vientipotentiaalin-analyysi.pdf) (2013, pdf)
... jossa kehotettiin toimimaan juuri noin:
QuoteVenäjän luomumarkkinat vuonna 2012 olivat vain 115 miljoonaa euroa, mutta ne kasvavat arviolta noin
15 % vuosivauhdilla. Suomalaisten kannattaisikin tarjota luomua Venäjän kasvaville
markkinoille etenkin Pietarin alueella. Kysyntää löytyisi muun muassa luomumeijeri- ja
luomutuoretuotteille. Vientiä helpottaisi se, että suomalaisilla elintarvikkeilla on Venäjällä jo
entuudestaan hyvä maine, minkä lisäksi maantieteellinen sijaintimme tarjoaa logistiikkaetuja.
Tässä kannattanee kiinnittää huomio maihin, joita tämä koskee:
Huomioi luomurehujen ja -elintarvikkeiden tehostettu tuontivalvonta 1.1.2025 alkaen (https://www.ruokavirasto.fi/teemat/luomu/luomu-uutisia_kansio/huomioi-luomurehujen-ja--elintarvikkeiden-tehostettu-tuontivalvonta-1.1.2025-alkaen/)
QuoteTehostettu valvonta koskee seuraavia yleisen nimikkeistön (CN) tuoteryhmiä ja lähtömaita:
Kiina: 0910 11 00, 2006 00 10, inkivääri
Peru: 0803 90 11, 0803 90 19, banaani
Peru: 0910 11 00, inkivääri
Tunisia: 0804 10 00, ex1106 30 90, taatelit
EU tuo huomattavan määrän luomutuotteistaan maista, joihin sen direktiivit eivät yllä!
Tämä on aina järkevää:
QuoteRehujen tuonnissa toimijan tulee huomioida, että mikäli kyseessä on EU:n ulkopuolelta saapuva, salmonellan suhteen riskialttiiksi määritelty kasviperäinen rehu (esim. öljykasvien siemenet ja niistä saatavat tuotteet), silloin toimijan on tehtävä tuonnista ennakkoilmoitus myös Ruokaviraston rehuhygienian valvontaa varten.
Mutta se on yhä vaan sitä kauraa:
Luomukaurabuumi sai hinnat ylös ja ostajien salaisuuden verhon alas − kukaan ei tee enää kauppaa julkisin hinnoin
Viljelijän on nyt mahdollista myydä pieniäkin eriä vientiin.
Tilaajalle (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/c4cbacaf-5524-499d-8766-1eaa6945d2ba)
Ja yhä kysyn: tienaako Suomi sillä mitään?
En ole niin kova protektionisti kuin Anne Kalmari...
Lukijalta: Kotimaista ruokaa ei voi suosia, jos alkuperää ei ole merkitty (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/14108be4-eff8-4b3c-b095-917001251bf6)
... mutta oikeastaan kaupan nettikoneissa, hinnastoissa olisi hyvä ominaisuus, jos sieltä saisi erikseen kotimaiset tuotteet. Olisi sieltä suoraan katsottavissa, mikä olisi tuontiluomun osuus. Erikseen se tieto olisi mielenkiintoinen luomuvihanneksista ja -hedelmistä.
Jos tuotemäärä on pienehkö, voi sen jo nyt tietysti tehdä yksitellen poimien. Mutta tuo ominaisuus olisi kiva.
Edelliseen ja tähän (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg43655#msg43655) viitaten nyt kerran yksitellen sen läpikäynti, kuinka paljon näistä on tuontitavaraa:
https://www.s-kaupat.fi/tuotteet/hedelmat-ja-vihannekset-1/vihannekset?label=ORGANIC
30 tuotetta.
Molemmat sipulit olivat ulkomailta.
Toinen tomaateista.
Toinen valkosipuleista.
Molemmat parsakaalit.
Keräkaali Suomesta, kukkakaali ulkomailta.
Kaikki paprikat ulkomailta.
Salaateista puolet kotimaisia, puolet ulkomailta.
Nämä vihannekset on tutkittava erikseen:
https://www.s-kaupat.fi/tuotteet/hedelmat-ja-vihannekset-1/juurekset?label=ORGANIC
12 tuotetta.
Porkkanat kotimaisia.
Inkivääri ulkomailta.
Samoin bataatti.
Samoin kurkuma.
Perunat kotimaisia.*)
Punajuurista kaksi kotimaista, yksi ulkomailta.
Nauris kotimaista.
_____________
*) vielä ei ole näiden aika (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=1026.msg43659#msg43659)
Quote from: Heikki Jokipii on 16.02.20 - klo:11:50Niinpä Pöytäniemi silloin täysin järkevasti kehotti, että tehtäisiin jotain toisella tavalla, ja yritettäisiin viedä luomuamme Venäjälle. Hän ei voinut tietää, mitä Ukrainassa ja Krimillä tulisi tapahtumaan.
Mitä nyt siis pitäisi tehdä? Emme osaa sanoa, mutta Saksan luomumarkkinat ovat yhä erittäin kilpaillut. Josta esimerkkejäkin edellä.
Eli kyseessä
oli hyvä analyysiyritys. Tässä ja nyt voinemme vähän ihmetellä, jos ja kun Pöytäniemen kirjoitus (2013) yhä roikkuu Pro Luomun sivustolla (2025).
https://proluomu.fi/material/luomu-suomessa/tutkimukset/
Eipä kyllä ensimmäisenäkään olevan vientiselvityksen (2020) arvio nappiin tainnut mennä:
QuoteArvio: Luomuviennin
arvo 95 milj. euroa
vuonna 2025.
Tällainen tilaisuus tulossa:
Vetäisikö vienti-luomu liikkeelle (osa I) webinaari 21.10.2025 (https://www.proagria.fi/tapahtumat/vetaisiko-vienti---luomu-liikkeelle-osa-i-webinaari-21-10-2025)
Tuon haaveen ympärillä. Viimeinen Pro Luomun uutinen luomuviennistä on kahden vuoden takaa. Tästä Kottilan vientiselvityksestä on viisi vuotta:
Suomen luomuvienti tuplaantui kahdessa vuodessa (https://proluomu.fi/suomen-luomuvienti-tuplaantui-kahdessa-vuodessa/)
Silloin oli vielä näin:
QuotePro Luomun tekemän selvityksen mukaan luomuvienti on kasvanut viime vuosina hyvin ja sen osuus Suomen koko elintarvike- ja juomaviennistä oli 3,4 prosenttia vuonna 2020. Luomuviennissä luomun osuus oli jopa suhteellisesti suurempi kuin Suomen elintarvikemyynnistä, josta luomua oli 2,6 prosenttia.
Kummassakaan näissä Luken 4.9.2025 julkaistuissa raporteissa ei ole mitään mainintaa luomusta:
https://www.luke.fi/fi/tilastot/maataloustuotteiden-ja-elintarvikkeiden-ulkomaankauppa/maataloustuotteiden-ja-elintarvikkeiden-ulkomaankauppa-2024
https://www.luke.fi/fi/tilastot/kalan-ulkomaankauppa/kalan-ulkomaankauppa-2024
Vrt. juuri edellä.
Tämä tulossa, jo edellä mainittiinkin:
Vetäisikö vienti. Luomu liikkeelle (osa I) webinaari 21.10.2025 (https://www.proagria.fi/tapahtumat/vetaisiko-vienti---luomu-liikkeelle-osa-i-webinaari-21-10-2025)
Jännää, että eräs esitelmöitsijöistä on yhä Erkki Pöytäniemi (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg45008#msg45008).
Tämäkin Pro Luomun tieto (https://proluomu.fi/material/luomu-suomessa/luomun-vienti/) alkaa olla jo aika vanha:
QuoteSuomen luomuelintarvikeviennin arvo oli 59 miljoonaan euroa vuonna 2022. Arvio perustuu Pro Luomun luomuelintarvikkeita Suomesta vieville yrityksille tekemään kyselyyn.
Ja tämä ei toteutunut:
QuoteKansallisen luomuohjelman toimeenpanosuunnitelman tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä luomuviennin arvo on 100 miljoonaa euroa.
Voinemme samantien taas kerran huomauttaa, että Pro Luomu, jolla tieto on, ei ole vuosikausiin kertonut tuonnin osuudesta Suomen luomumyynnissä.
Tässä voisi olla luomuviennin jo epätoivoisen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg45741#msg45741) yrittämisen
sijasta mahdollisuuksia:
Yliö: Halal-markkinat kasvavat. Suomen elintarvikevienti vaarassa pudota kyydistä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/5495875e-3f02-479e-9dfb-843c525adb81)
QuoteSuomeen on perustettava kansallinen halal-sertifiointikeskus, jotta suomalaisilla elintarvikeyrityksillä on mahdollisuus päästä osaksi kasvavia markkinoita, kirjoittavat Tuomo Rautakivi ja Mohammad Zen. Ilman Suomessa toimivaa ja Indonesian viranomaisten hyväksymää instituutiota elintarvikevienti Indonesiaan pysähtyy lokakuussa 2026.
Tässä Luken ruokavientiä käsittelevässä jutussa ei luomu tule lainkaan esiin:
Ruokakulttuurin muutokset näkyvät kotieläintuotteissa.
Vähän hyödynnettyjä ruhonosia viedään aiempaa enemmän (https://www.luke.fi/fi/uutiset/ruokakulttuurin-muutokset-nakyvat-kotielaintuotteissa-vahan-hyodynnettyja-ruhonosia-viedaan-aiempaa-enemman)
Poissa ovat mm. väitteet tiettyjen luomutuotteiden keihäänkärkiasemasta.
***
Yleisesti jännää on, että viennisskin perinteet ovat pitkät:
QuoteSuomalaisen maidon jalostuksen helmi on ollut voi, jonka laatua kehitti nobelistimme A.I. Virtanen muun muassa voisuolakeksinnöllä 1920- ja -30 luvuilla. Samoihin aikoihin myös juuston tuotanto kehittyi.
Jännäö on myös, että sekä voissa että juustossa luomu alikorostuu. Viennistä nyt puhumattakaan.
Liittyvätkö nämä uutiset toisiinsa?
Luomutuotteiden maailmanmarkkinat uuteen ennätykseen. Kysyntä kasvaa epävarmuudesta huolimatta (https://proluomu.fi/luomutuotteiden-maailmanmarkkinat-uuteen-ennatykseen-kysynta-kasvaa-epavarmuudesta-huolimatta/)
QuoteYhdysvallat on mielenkiintoinen luomumarkkina, se on arvoltaan maailman suurin, jopa suurempi kuin koko EU, mutta Yhdysvalloissa vain alle yksi prosentti maan viljelyalasta on luomutuotannossa. Tämä luo merkittävän epätasapainon kysynnän ja tarjonnan välille ja lisää Yhdysvaltojen riippuvuutta luomutuonnista, analysoi Lamminparras.
[..]
EU:n suurimmat luomutuotteiden viejämaat Yhdysvaltoihin olivat vuonna 2024 Italia, Romania, Kreikka, Espanja, Ruotsi ja Viro. Etelä-Euroopan maille merkittävä vientituote Atlantin taakse myös luomuna on oliiviöljy. Romaniasta vietiin luomuna Yhdysvaltoihin maissia ja Ruotsista ja Virosta kauraa.
Atlantin takana on tuontiluomun suurvalta
Vuonna 2024 Suomen naapurimaista Ruotsista ja Virosta vietiin Yhdysvaltoihin luomukauraa.
Tilaajalle (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/59400970-1907-4c42-bea9-4dcc6fc5d86c)
Mutta kovin eri tavalla (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?msg=8141) ei asia liene EU:ssakaan.
Tuo asia täytyisi tuorein luvuin ottaa täällä uuteen käsittelyyn. Etiäiseni: samantapaisiin tuloksiin päädytään. Ei ole EU omavarainen luomussa.
Suomessa Pro Luomu kerrtoi myös luomuhedelmien myynnin v. 2025 kasvaneen. Mutta edelleen on näin:
https://www.s-kaupat.fi/tuotteet/hedelmat-ja-vihannekset/hedelmat?label=ORGANIC
16 tuotetta.
Jotka kaikki ovat tuontitavaraa. Ranskasta ja Italiasta tuotuja luomuomenia myöten. Ne sentään siis EU:sta.
Luomumustikoitakin tuodaan Espanjasta:
https://fi.fresh.land/product/luomu-mustikat-1kg-3/
Kun vaikkapa luomuvihanneksissa (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg47327#msg47327) tai muussakaan luomutuotannossa ei ole tapahtunut mitään nousua, väistämäron selitys pienelle luomun kysynnän nousulle (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?msg=47109) kyllä on, että se on keskittynyt tuontitavaroihin.
Meillä on hyvin vanha ja epävirallinen tieto tuonnnin osuudesta luomumyynnissä. Mediakaan ei ole asiasta viime aikoina ollut kiinnostumut.
Vuodesta toiseen, ja niin myös vuodesta 2025, Pro Luomun kooste kertoo, että parhaiten kaupaksi luomuna menevä tuote on
banaani. Neljäntenä oli nyt luomukahvi. Dia 20.
Kumpaakin tuotetta koskee se rajoitus, sekä luomuna että tavanomaisena, ettei niitä voida viljellä Suomessa.
Kummankaan tuotteen suosiosta ei siis synny mitään perustetta, että luomuviljelyä pitäisi tukea Suomessa.
***
Ainoa
hedelmä, jota Suomessa kaupallisesti luomuna viljellään, ja siis mahdollinen kilpailija luomubabaainin kanssa, on luomuomena. Tämä koosteen väite (dia 8 ) on kummallinen ...
QuoteLuomuomenoita viljeli 59 yritystä (+6 vs.
2024) yhteensä 62 hehtaarilla. Viljelyala
kasvoi 1,5 % vuoteen 2024 verrattuna.
... kun sitten vierestä näemme, että tuotantomäärä on pudonnut 205 000 kilosta 115 000 kiloon.
Huomasitteko yksityiskohdan Pro Luomun 2925 raportissa, että siellä aiemmin ollut dia luomuviennistä oli kokonaan poistettu? Niinpä oli myös turha toivoa arviota luomun tuonnista.
Viimeksi Pro Luomu on raportoinut luomuviennistä 3 vuotta sitten:
Suomen luomuelintarvikevienti kasvoi hiukan. Yrityksillä edelleen kasvuodotuksia epävarmasta maailmantilanteesta huolimatta (https://proluomu.fi/suomen-luomuelintarvikevienti-kasvoi-hiukan-yrityksilla-edelleen-kasvuodotuksia-epavarmasta-maailmantilanteesta-huolimatta/)