Luomun vienti ja tuonti

[Heikki Jokipii]

Varmemmaksi  vakuudeksi vielä tämä lainaus Pöytäniemen (2013) tiivistelmästä:

Suomalaisluomun tärkeimmät vientimaat ovat nyt Tanska, Ruotsi, Saksa ja Ranska. Saksa on Euroopan suurin luomumarkkina-alue ja vastaa noin kolmanneksesta maanosan yhteensä 21,5 miljardin euron luomukulutuksesta. Saksan luomumarkkinat ovat kuitenkin erittäin kilpaillut.

Venäjän luomumarkkinat vuonna 2012 olivat vain 115 miljoonaa euroa, mutta ne kasvavat arviolta noin 15 % vuosivauhdilla. Suomalaisten kannattaisikin tarjota luomua Venäjän kasvaville markkinoille etenkin Pietarin alueella. Kysyntää löytyisi muun muassa luomumeijeri- ja luomutuoretuotteille. Vientiä helpottaisi se, että suomalaisilla elintarvikkeilla on Venäjällä jo entuudestaan hyvä maine, minkä lisäksi maantieteellinen sijaintimme tarjoaa logistiikkaetuja.

Suomalaiselle luomuviennille on kasvupotentiaalia myös nykyisissä päävientimaissa sekä Pohjois-Amerikassa ja Kaukoidässä. Luomulle kannattaisi etsiä uusia vientimahdollisuuksia muun muassa pohjoismaisen päivittäistavarakaupan private label -markkinoilta. Keskieurooppalaiset luomubränditukkurit ottavat PL-valikoimaansa myös erikoisempia luomutuotteita.

Parhaimmillaan Suomen vuotuinen luomuvienti voisi markkinapotentiaalin valossa nousta jopa sataan miljoonaan euroon, josta puolet olisi luomumeijerituotteita. Tämä kuitenkin edellyttäisi julkiselta sektorilta johdonmukaista luomutuotannon ja -viennin edistämistä sekä yritystason strategisia valintoja. Tällä hetkellä suomalaisen luomuviennin kasvun suurin este on se, että kotimaista luomua ei ole saatavilla riittävästi.

(lihav. HJ)

Vaikka siis nuo arviointiraportin (2018) tekijät osasivat lainata useita lauseita tuosta, koko ajatuskulkua he eivät saaneet siirrettyä.

Pöytäniemen näkemys saattoi olla kirjoitushetkenään vielä aika realistinen, esim. luomumeijerituotteiden osalta. Enää se ei ole. Eivätkä sen pohjalta arvioidut luvutkaan. Tuo 100 miljoonan arvio tulisi joko unohtaa - tai sitten perustella jollain aivan uudella tavalla.

Edellä on esitetty tietoja siitä, miten myös noilla muilla mainituilla alueilla luomumarkkinat ovat erittäin kilpaillut.

[Heikki Jokipii]

Uudessa julkilausumassaan  Luomuliittokin puhuu viennistä ja vetoaa siihen:

Luomuliitto vaatii myös, että uudessa CAP:issa turvataan luomutuotannon kannattavuus, sillä elintarvikeviennin kasvattaminen edellyttää luomutuotannon lisäämistä. Laatutietoiset kuluttajat vientimaissa haluavat ostaa puhdasta, laadukasta ja sertifioitua ruokaa – pelkkä suomalaisuus ei riitä.

Mutta kyllä suomalaisuus, tai mikä se sitten onkin, on hyvin tähän asti riittänyt, jos tavanomaisen osuus ruokaviennistä on yli 99% ja luomun osuus vain jossakin välillä 0,6 % -0,9 %. (ks. edellä 21.4.18). Ja mikään asiassa ei tunnu muuttuneen. Hieman vaihteleva, mutta vuosi 2017 huomioon ottaen jopa nousujohteinen*)  Suomen ruokavienti näyttää kehittyvän täysin luomusta riippumatta.

Mutta kannattavuudesta kannattaa kyllä puhua: onko luomuvienti koskaan Suomelle kannattanut? Kannattaisiko se jatkossakaan?  Olisiko Suomen luovuttava luomuviennin lisäämisen pyrkimyksestä siinäkin tapauksessa, että sen saisi onnistumaan? Mitä siis ei ainakaan noin viiteen vuoteen ole tapahtunut.

________

*) vuoden 2014 jyrkän romahduksen syy tuossa käyrässä on täällä useaan kertaan tullut esille!

[Heikki Jokipii]

Tästä vähän vanhemmasta uutisesta voimme lukea, miten myös Kazakstanissa löytyy samanlaisia näkemyksiä maan ruokaviennin mahdollisuuksista kuin Suomessa luomuväellä:

Kazakhstan ‘goes organic’ to compete in $90 billion non-GMO food market

Tämä näyttää sielläkin joillekin itsestään selvältä:

“We can use these hectares for starting ecological production,” Isaeva said in an interview in London. “It’s our advantage. We cannot compete by price with U.S., Australian and Canadian agricultural products, but we can be a competitor in the organic markets.”

Sitä, että itse luomumarkkinat ovat kovasti kilpailtuja, ei sielläkään nähdä minään uhkana. Mutta varmaan, jos he noin tekevät, he pystyvät niillä markkinoilla kilpailemaan - Suomen kanssa!

[Heikki Jokipii]

Pro Luomu tukee kannanotollaan Luomuliittoa. Vientiin viitataan tuossakin, mutta minusta falskisti:

Kannanotto: Suomi tarvitsee lisää luomupeltoja

Luomun kysyntä kasvaa sekä kotimarkkinoilla että viennissä. Viime vuonna luomutuotteiden myynti Suomessa lisääntyi 13 % ja oli noin 310 miljoonaa euroa. Ala arvioi, että myynti on mahdollista nostaa 2-3-kertaiseksi lähivuosina. Luomun maailmanmarkkina oli yli 80 miljardia euroa vuonna 2016, ja kasvoi edellisestä vuodesta noin 10 %. Suomen puhdas ja arktinen ympäristö sekä luotettava toiminta tekevät suomalaisista luomutuotteista uskottavia myös vientimarkkinoilla.

(Lihav. HJ)

Sillä mitä ihmeen merkitystä tuolla maailmanmarkkinoiden koolla on, jos Suomen luomuvienti on täysin vähäpätöistä. Eikä sen osalta ole nähtävissä mitään kasvuakaan. Pro Luomun Kottila ja Nurro aika äskettäin artikkelissaan todistivat, miten luomuvienti on jämähtänyt siihen noin 10 - 15 miljoonaan euroon. Ks. edellä 21.04.18. tai suoraan täältä.

Kun tuo tosiasia aktiivisesti unohdetaan, ei nähdä absurdiutta tässäkään:

Luomumarkkinan kasvun suurin este sekä kotimarkkinoilla että viennissä on tuotannon vähäisyys, sillä epävarmuus luomuraaka-aineiden saannista jarruttaa yritysten tuotekehitystä. Luomualan laajenemisen pysäyttäminen lisää tätä epävarmuutta ja saattaa nostaa tuontiluomun osuutta kuluttajan ostokorissa.

Lisäksi Suomen hallitus on sitoutunut toteuttamaan kansallista luomuohjelmaa, jonka tavoitteena on nostaa luomun osuus 20 %:iin maan peltoalasta. Tällä hetkellä luomun osuus on noin 13 % peltoalasta; uutta luomualaa tulee tukea tavoitteen saavuttamiseen asti.

Miten ihmeen paljon sitä luomupeltoalaa pitäisi olla, luomuviennin näkökulmasta, jos n. 13 prosentin osuudella on saavutettu vajaan 1 prosentin osuus viennistä. Nykytilanteesta arvioiden tuon 20% toteutuminenkaan ei nostaisi luomuvientiä mitättömän kynnyksen yläpuolelle.

Arktisuus ym. voivat olla sinänsä uskottavia tosiasioina ulkomaalaisillekin, mutta eivät näytä lainkaan lisäävän myyntiä.


PS. Vaikka tuossa tuontiluomustakin oli puhe, ei ollut Pro Luomulla vieläkään kanttia kertoa, mikä sen tuontiluomun osuus kuluttajan ostoskorissa nyt on. Ihan numeroarviona? Pro Luomu kyllä sen tietää, ja onkin ainoa, joka tietää.

PS2. Ja todistustaakka on minusta edelleen luomuväellä sen osoittamisessa, että luomuviennistä olisi (yhteensä) hyötyä Suomelle. Siinähän ei tarvitsisi kiistellä millään lailla luomun hyödyistä sinänsä, vaan vastauksen voisi laskea puhtaasti euroissa. Mutta kaikki kustannuseurot olisi laskelmaan otettava mukaan! Todistukseksi ei riitä, että yksittäinen luomuviljelija tai -yritys sillä tienaa.

[Heikki Jokipii]

On oikeastaan suorastaan ihmeellistä, miten tuo myytti luomuviennin mahdollisuuksista saattaa pysyä hengissä, vaikka kokemus, empiria vuodesta toiseen toista osoittaa. Se alkoi ehkä aikanaan eräistä poliitikoista, mutta yhä sitä toistetaan. Samoilla argumenteilla. Tai pikemminkin samoilla kieli- ja mielikuvilla. Tosiasoitahan ei ei asian puolesta tuolloinkaan ollut esittää, eikä ole vieläkään.

Jos kyse olisi silkasta erehdyksestä, sen voisi antaa anteeksi. Mutta yhä enemmän alkaa tuntua, että asiassa valehdellaan hyvinkin tahallaan.

Mikä tuossa on lopulta takana? En tiedä, mutta ihan ilmaistuna tavoitteena on siis houkutella valtiovalta antamaan rahallista tukea luomuviljelyalan lisäämiselle. Vaikka vähän jekuttaenkin, myös tällä tavalla, luomuviennin lupaavia ja jopa huimia taloudellisia mahdollisuuksia maalaillen. Minusta tuollainen on rumaa.

[Heikki Jokipii]

Tässäkin luomun piilomainosartikkelissa yritetään luoda kuvaa, että suomalaisella luomulla olisi jotain erityisiä etuja viennissä ..

Ruokatrendit: Luomun suosio jatkaa kasvamistaan eurooppalaisilla ruokatoreillakin

Suomen osastolla esittäytyy näyttävästi yhdeksän yritystä.

Pitkien talvien ansiosta suomalaiset kasvit hyödyntävät lyhyet kesät ja valoisat yöt. Tämän tuloksena syntyy terveellisiä ja vitamiineja täynnä olevia tuotteita.

– Kaikki esillä olevat elintarvikkeemme ovat ajan hermolla, kertoo yli kolmekymmentä vuotta Suomen elintarvikeviennin eteen uurastanut Food from Finland -ohjelman projektipäällikkö Anna-Leena Soult.

– Esimerkiksi kauratuotteet ovat voimakkaasti nouseva sektori, ja Suomihan on maailman toiseksi suurin kauranviejä. Lisäksi meillä on erikoistuotteita, kuten puhdasta ja gluteenitonta kauraa, joka on maailmalla kovasti haluttua.

Arktiset Aromit -yhdistyksen osastolla on jatkuvasti väkeä. Toiminnanjohtaja Birgitta Partanen jakaa tietoja luonnontuotealan kattojärjestön jäsenyritysten tarjonnasta.

– Samalla teen kyselyjä kiinnostuneista ostajista ja välitän yhteystiedot meidän yrityksillemme. Ne tuottavat esimerkiksi marjoja ja sieniä, joihin ei tarvita lannoitteita, kastelua tai torjunta-aineita, hän toteaa.

... vaikka tuonkin artikkelin tarkka lukeminen antaa sen oikean kuvan, miten toivottoman kilpaillut Keski-Euroopan luomumarkkinat ovat.

Vaikkei tuossa ihan nimeltä luomutuotteita mainitakaan.

[Heikki Jokipii]

Luomuliitto on uudessa julkilausumassaan edelleen asiasta varma:

Elintarvikeviennissä ruuan puhtaus ja laatu korostuu. Pelkkä suomalaisuus ei riitä, vaan tuotteen täytyy olla jonkun standardin mukaista. Näin ollen luomu on ratkaisu vientikysymykseen. Elintarvikeviennin kasvattaminenkin siis edellyttää luomutuotannon tukemista.

Eikä esitä itselleen kysymystä, miksei viennin kasvattaminen ole tuota tähän asti edellyttänyt. Vaan tavanomaisten elintarvikkeiden vienti on viime vuonna kasvanut, kun taas luomuvienti on junnannut paikallaan.

Etteikö vain olisi niin, että luomuviennin kasvattaminen edellyttää luomutuotannon tukemista. (Ja luomutuotanto Suomessa edellyttää luomuvientiä, erityisesti viljojen osalta.) Ja siinä olisi sen asian ihan oikea, rehellinen perustelu.

Toistan:

Jos kyse olisi silkasta erehdyksestä, sen voisi antaa anteeksi. Mutta yhä enemmän alkaa tuntua, että asiassa valehdellaan hyvinkin tahallaan.

Mikä tuossa on lopulta takana? En tiedä, mutta ihan ilmaistuna tavoitteena on siis houkutella valtiovalta antamaan rahallista tukea luomuviljelyalan lisäämiselle. Vaikka vähän jekuttaenkin, myös tällä tavalla, luomuviennin lupaavia ja jopa huimia taloudellisia mahdollisuuksia maalaillen. Minusta tuollainen on rumaa.

[Heikki Jokipii]

ProAgria Keskusten Liitto tarjosi kannanotossaan (pdf) 11.12.2018 mm. tällaisen analyysin luomuviennistä:

Vientinäkymät

Vienti tarjoaa mahdollisuuksia, kun osataan löytää oikeat luomutuotteet. Ulkomaanvientiä olisi saatava aikaan muussakin kuin kaurassa, mikä vaatii kasvintuotannon kasvua. Markkinoilla on tilaa jalosteille. Suomen viennin jalostusaste on nykyisellään liian alhainen. Muissa maissa vienti keskittyy pidemmälle jalostettuihin tuotteisiin, joissa myös kate on parempi ja jää kotimaahan. Jatkojalostuksen kehittymistä on osaltaan jarruttanut raaka-aineen puute.

Maailmalla luomu on ainoa kasvava elintarvikesektori, joten nyt olisi hyvä aika suomalaisten tuotteiden päästä markkinoille. Jos ei ole riittävästi volyymiä tuottaa tulevaisuudessa, voi teollisuus jarruttaa jalostusta. Hyvään kasvuun Suomessa lähtenyt luomutuotanto jää nopeasti muiden maiden jalkoihin.Tanskassa on valtion toimesta satsattu luomutuotantoon tänä keväänä isoja summia. Ranskassa oltiin leikkaamassa syksyllä 2017 luomutukea, mutta leikkausten sijaan Ranska onkin nyt panostamassa luomutuotannon kehittämiseen. Keväällä puolestaan julkaistiin uutinen Venäjällä luomutuotannon herättämisestä kukoistukseen. Saksassa luomukorvauksen tasoja on nostettu. Lähialueilla kasvu siis jatkuu.Viennissä onnistuminen on toki kotimaan markkinoiden lisäksi todella tärkeää. Jos siellä ei onnistuta, niin markkinat saattavat jumittua Suomessa varsinkin hyvän satovuoden jälkeen. Kaurassakin törmättiin Baltian ja Euroopan nousevaan kilpailuun, vaikka siellä tuotettu kauransa ei ole yhtä laadukasta kuin meillä.

Oikein olemme mekin asian täällä kertoneet, kun olemme tuoneet esille, että luomuviennin tuotteiden jalostusaste on surkean alhainen.

Mutta miten vuodesta toiseen jaksetaan ja kehdataan jatkaa tämän mantran toistamista, että jatkojalostuksen kehittymistä on  jarruttanut raaka-aineen puute? Miten ihmeessä sitä raaka-ainetta ei sitten synny, jos ja kun viljelypinta-alaa sen tuottamiseen kyllä on? Miksei se kasvintuotanto (luomussa) ei sitten kasva?

Oikein olemme senkin kertoneet, että yritykset lisätä luomuvientiä ovat törmänneet ja törmäävät rajuun kilpailuun.

Mutta siitä olemme Pro Agrian kanssa kovasti eri mieltä, että asiassa olisi nyt mahdollisuuksia, että nyt olisi mitenkään "hyvä aika".

Jos "luomu on ainoa kasvava elintarvikesektori",  niin miten voi olla niin, että Suomen tavanomainen elintarvikevienti kuitenkin on kasvanut?

Uutinen siitä, että Venäjällä luomutuotanto on "heräämässä kukoistukseen", on siellä Pro Agriassa nähty. Mutta ei sen implikaatioita: sehän voi olla lopullinen naula Suomen luomuviennin arkkuun, ks. edellä 27.09.18.

Ei niin, ettei se voisi olla hyvä asia. Kun luomuvienti ei mitä ilmeisemmin ole hyvä bisnes. Vaan siinä saadaan vain jotain roposia takaisin luomun tukemiseen syydetyistä rahoista. Joten luomuviennin lopettaminen, ja sitä varten ylläpidetyn luomutuotannon alasajo voisi olla parempi idea.  Luomukaurasta aloittaen.

[Heikki Jokipii]

Epäilemättä on niin, että nuo äskeiset kommenttini olivat toistoa, tolkutusta.

Mutta samaa oli myös tuo luomuväen, tai heidän myötäilijansa eli Pro Agrian teksti.

Mitään uutta, tai mitään kunnollista perustelua siinä ei esitetty, miksi luomua voitaisiin Suomesta erityisesti ulkomaille viedä. Miten siinä voitaisiin onnistua. Sitä, miten se olisi Suomelle kannattavaa, ei edes tekstissä kosketeltu.

Sellainen perustelu, että vienti olisi tärkeää kotimarkkinoiden kannalta ...

Jos siellä ei onnistuta, niin markkinat saattavat jumittua Suomessa varsinkin hyvän satovuoden jälkeen.

... on vähintään kehäpäätelmä. Arvoton. Mieletön. Täysin tolkuton.

[Heikki Jokipii]

Jos Luomufoorumissa parin kuukauden päästä pidetään tällainen esitelmä ...

12.15 Miten luomun vienti tuplataan?
ohjelmajohtaja Esa Wrang, Business Finland/Food from Finland

... niin kohtuullista lienee odottaa, että samassa yhteydessä ilmoitetaan mistä tasosta tuo tuplaus aiotaan tehdä.  Eli se, mikä on luomuviennin taso nykyisin. Eikä vain epämääräisenä haarukkana, vaan yhtenä mahdollisimman oikeana lukuna.

Se ei tietysti ole loogisesti välttämätöntä, mutta kun Pro Luomun Marja-Riitta Kottilakin varmasti osallistuu tuohon tilaisuuteen, ja siitä varmasti uutisoidaan lisää Pro Luomun sivuilla, toivoisi, että samassa yhteydessä kerrottaisiin, paljonko nykyisin luomua tuodaan, mikä on sen osuus Suomen luomun kulutuksesta.

Siitä asiasta lähetin hänelle toivomuksen/muistutuksen myös Turun Sanomien nettikeskustelussa.

Luomuviennin kokonaistaloudesta kuulisi tietysti mielellään enemmänkin. Meillähän on asiasta omat epäilyksemme. Mutta onkohan siitä liikaa liikesalaisuuden piirissä?

[Heikki Jokipii]

Hesari kertoi tästä:

Arktista eksotiikkaa pöytiin maailman suurimmilla ruokamessuilla – Suomi on pääosassa Grüne Wochella
Suomi on pääosassa maailman suurimmilla ruoka­messuilla Berliinin Grüne Wochella.

Paperi-Hesarissa oli lause:

Grüne Wochella Suomi hakee profiilia arktisen, puhtaan, antibiootittoman ja kekseliään luomusuperfoodin maana.

(lihav. HJ)

Ja muitakin enemmmän tai vähemmän luomuun viittaavia ilmaisuja.

Eipä oltu teemojen valinnassa kovin kekseliäitä. Mutta Pro Luomu on nyt varmastikin valtiovaltaan tyytyväinen:

Pro Luomu ohjelmanjulistuksesaan antaa tämän aika toivottomaksi osoittautuneen yrityksen valtiovallan tehtäväksi:

Luomun vientiä tulee edistää
Luomu on globaalisti tunnettu standardi, jonka kulutus kasvaa ympäri maailmaa. Suomalaiset luomutuotteet kiinnostavat monissa maissa, ja kotimaisesta luomuviljasta merkittävä osa menee jo nyt vientiin. Suomalaisissa luomutuotteissa on merkittävää vientipotentiaalia, joka kannattaa hyödyntää.

Jos nyt ottaa tosissaan Pro Luomun toimeksiannot, niin helpompaa hallituksella olisi, jos sen tehtäväksi olisi laitettu edistää luomun tuontia. 

Mutta tuossakin avoimeksi kysymykseksi jää, miksi sen viennin edistäminen jatkossa olisi järkevää, jos se tähän mennessä on lyönyt niin huonosti leiville. Ollut oikeastaan aika hyödytöntä, kaikki asian kustannukset huomioon ottaen. Näyttäisi siltä, että luomun vientipotentiaalia ei voi hyödyntää, vaan tuo toimeliaisuus on pikemminkin "taidetta taiteen vuoksi".

Kuten varmaan Luomuliittokin. Valtionkin rahoista tuota messuille osallistumista tuettiin. Tosin vain 400 000 eurolla.

[Heikki Jokipii]

Tässä ei ole kyse luomutuotteista:

Venäläinen kauppaketju toi Saksaan euron viinipullot ja B-laadun pakasteleikkeet – Lidlin haastajalle on iso valmis kohderyhmä

Vielä. Mutta osaa hyvin kuvitella, että jollekulle tulee mieleen, että muita halvemmilla venäläisillä luomutuotteilla kannattaisi tuolla tavalla Saksan ja muun Euroopan markkinoita yrittää vallata. Sitä kautta voisivat ehkä tulla myös Kazakstanin luomutuotteet (edellä 21.11.18).

Koska siitähän Venäjällä on visio, puitesuunnitelmat ja jo aloitettuja toimenpiteitäkin. Mm. luomutuotantoa koskeva laki tulee voimaan v. 2020. Jos EU ja Saksa sen hyväksyy, niin siinähän se sitten melkein olikin (?).  Kaikki on valmista tuota valtausyritystä varten.

[Heikki Jokipii]

Tässä ei vielä ole kyse venäläisestä luomusta (ks. juuri edellä):

Euro-East aloittaa luomutuotteiden maahantuonnin

Luomutuotteiden maahantuonti alkaa keväällä, jolloin saamme valikoimaamme ensimmäisenä luomutuotteena granaattiomenamehua. Euro-Eastin luomu granaattiomenamehua tulee löytymään kaupoista kolmessa eri pakkauskoossa, 1 litran laispullo, 0,2 l lasipullo sekä 1 litran tetrapakkaus.

Euro-Eastin täyteläinen tuorepuristettu luomu granaattiomenamehu valmistetaan huolella valituista granaattiomenoista Azerbaidžanissa Agsuhissa. Mehuun käytettävät granaattiomenat ovat luomupuutarhasta käsin poimittuja ja yhteen litraan mehua käytetään noin kolme kiloa mehukkaita kypsiä granaattiomenoita.

Mutta idästä tulevasta kuitenkin. Tuostako se nyt alkaa? Ja firman missiohan on tällainen:

Euro-East Oy on alati kehittyvä suomalainen maahantuontiyritys, joka vie sinut tutustumaan venäläisen ja itäeurooppalaisen keittiön ruokakulttuureihin. Missionamme on tehdä perinteistä ruokakulttuuria tunnetuksi sekä tarjota mahdollisuutta tutustua erilaisiin makuihin maailmalta. Venäläisen- sekä itäeurooppalaisen keittiön herkkujen myynnissä ja markkinoinnissa olemme alan markkinajohtaja: tuotteemme on saatavilla jo kaikista hyvin varustetuista ruokakaupoista ympäri Suomen.

Pro Luomun luomun kasvu-uutisestakin voimme löytää tällaisen:

Sahotan mukaan luomumarkkinoiden kasvu on vahvaa, mutta markkinat ovat myös juuri nyt suurien muutosten edessä. Syitä on useita.

– Muutamina edellisvuosina ns. halpamyymälät ovat ottaneet aiempaa enemmän luomua valikoimiinsa, ja kasvu on vahvaa tällä sektorilla. Halpamyymälöiden vahva ote luomuun saattaa tulevaisuudessa vaikuttaa myös laajemmin luomun hintoihin, Sahota arvioi.

Olisiko tuo jo - kun otamme huomioon edellä mainitsemamme uutisen - myös sen ennakointia, että halvempi venäläinen ja itäeurooppalainen luomu olisi tulossa koko Eurooppaan?

[Heikki Jokipii]

Pro Luomun uutisesta ...

Suomen luomuvienti on ottamassa kasvuloikkaa

... selviää, että monen vuoden ajan luomuviennin määrästä on kerrottu mutu-tietoa:

Luomuelintarvikkeita vietiin Suomesta noin 25-30 miljoonalla eurolla vuonna 2018, kertoo tuore kartoitus. Luku ei sisällä luomualkoholijuomia, joita myös viedään. Luomutuotteita vievät yritykset odottavat viennilleen selvää kasvua.
[...]
Pro Luomu teetti luomuvientikartoituksen edellisen kerran vuonna 2013. Tuolloin vienti arvioitiin vähän alle kymmeneksi miljoonaksi euroksi. Viidessä vuodessa viennin arvo on siis noin kolminkertaistunut.

Nyt sen arvioidaan olevan tätä luokkaa:

Pro Luomun teettämän selvityksen mukaan luomun osuus Suomen kaikesta elintarvikeviennistä on tällä hetkellä lähes kaksi prosenttia.

Jos käytetään kokonaisviennin arvona 1,6 miljardia, osuus olisi siis numeroina ilmaistuna 1,6-1,8%. Edelleen siis luomun osuus viennistä on pienempi kuin osuus kotimaan myynnistä. Joka sekään ei ole korkea.

"Viralllista optimimismia" on yhä ...

Luomuvientiä harjoittavat yritykset odottavat vientinsä kasvavan lähivuosina. Maltillisesti arvioiden luomuvienti voi olla 40–50 miljoonaa euroa vuonna 2023.

... mutta noin maltillista: luomuviennin arvioidaan kasvavan pienestä ei-ihan-niin pieneksi. Tuo 50 miljoonaakin on vain n. 3% nykyisestä ruokaviennistä. Mutta probleema onkin miten tuo elintarvikkeiden kokonaisvienti saataisiin rajusti kasvamaan: nythän tuonti on n. 4 miljardia, eli "kauppatase" reippaasti miinuksella. Siinä ei kyllä muutama kymmenen miljoonaa paljon auta, eikä saa vientivaltin tituleerausta.

Ceterum censeo: tuossakin olisi ollut oivallinen paikka ilmoittaa (vertailukohdaksi) luomun tuonnin luvut.

***

Tuossa on nyt Pro Luomulla edes jotain perusteita olla asiassa (noinkin) optimistinen. Mutta viimekeväisessä Pro Luomun vientimahdollisuuksien hehkutuksessa perustelut olivat siis täysin hatusta vedettyjä, ks. edellä 21.04.18. Mutta tuo usko, toivo (ja rakkaus) ei perusteita kaipaa.

[Heikki Jokipii]

Mutta ei tuo edellä esitetty (jonka uskoisin olevan ilman meitäkin tiedossa) estänyt Forssan Lehteä tulkitsemasta omassa versiossaan Pro Luomun uutisesta asiaa otsikossaan näin:

Luomusta Suomen vientihitti? – “Kysyntä kasvaa nyt Euroopan ja Amerikan lisäksi Aasiassa”

Ei, vaikka tuo itse uutisessaan selvästi esille luomuviennin vähäisyyden. Mutta tämä on tehnyt toimittajaan vaikutuksen:

– Luomun kysyntä kasvaa nyt Euroopan ja Amerikan lisäksi vahvasti Aasiassa, Kottila toteaa.

Edellä olemme esittäneet perustelun sille, että siitä huolimatta, jos tuo olisi tottakin, kasvaneen kysynnän ei millään tavalla tarvitse kohdistua Suomeen. Vaan meitä halvempiin maihin. Luomuviljely on hyvin työvaltaista.