Suomesta "luomumaa"?

[Heikki Jokipii]

Mutta mikä tässä nyt mättää? Mihin tuollaista julkilausumaa tarvitaan? Onko kuitenkin ollut havaittavissa, että valtion puolella kustannusten kasvu olisi jotain tahoa siellä alkanut hirvittää, ja uusien sopimusten solmimista olisi puolisalaa toppuuteltu? **)
[...]
**) ja mistä tuo edes tiedetään: keväällähän ne sopimukset eli sitoumukset tehdään, ja viime keväänä tehtiin sopimukset koskien vuotta 2018?

Mutta kyllä Luomuliitto sittenkin oikeassa oli, mitä kautta tämän tiedon sitten oli sitten saanutkaan:

Luomutukien piiriin ei oteta enää uusia tiloja – syynä maaseutuohjelman rahojen loppuminen

Luomusitoumuksen tekeminen ei ole enää mahdollista ensi keväänä. Syynä on maaseutuohjelman rahojen loppuminen.

"Maaseutuohjelmassa luomuun on varattu yhteensä 326 miljoonaa euroa ja se on käytännössä jo sidottu voimassa oleviin luomusitoumuksiin ja yhteen jatkovuoteen (2020). Sen vuoksi uusia luomusitoumuksia ei voi enää tehdä", maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) kertoi keskiviikkona MTK:n valtuuskunnan kokouksessa.

Tällaisia ohjeita en kyllä tuon ilmoituksen jälkeen ymmärrä:

Sinänsä luomutuotannon harjoittamisen voi aloittaa, mutta tukia uudet luomutilat eivät saa.
[...]
"Viestini luomukursseille ilmoittautuneille on kuitenkin selvä: kurssi kannattaa suorittaa, mikäli luomutuotanto kiinnostaa. En usko, että luomun kysyntä tulee vähentymään", ministeri sanoo.

Kehottaako ministeri tuossa, että ko. viljelijät asettuvat kyttäämään, koska niitä luomutukia on taas jaossa, valmistelemaan omalta kohdaltaan noin asiaa? Luomutuotannon (luomualan) määrä Suomessa ei kyllä nykyisin ole luomun kysynnästä kiinni, mutta ilmoittaako ministeri tuossa, että tulevaisuudessa on? Ainakin niin päin, että jos luomun kysyntä nykyisestä vähenee, sitten ei uusia luomusopimuksia tehdä? Mutta Leppä ei usko niin tapahtuvan.

[Heikki Jokipii]

Kyllä Luomuliitto tässäkin oikeassa oli:

Maaseutuohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että vuoden 2020 lopussa luonnonmukaisen tuotannon kokonaisala olisi 355 000 ha (n. 16 % peltoalasta). Niin kauan kun tavoitetta ei ole saavutettu, ei ole mitään perusteita olla tekemättä uusia sitoumuksia. Vuonna 2018 myönnettiin luomukorvausta noin 268 900 hehtaarille.

Nimittäin siinä mielessä, että näin ei siis virallista tavoitetta saavuteta. Eviran ennakkotilastojenkin mukaan luomualaa olisi nyt vain 290 600 ha ja sen osuus 12,8%. Ja siihen se nyt siis ilmeisesti jää vuoteen 2020 asti. Selvästi alle tuon 16 prosentin. Ja paljon alle sen 20%:n osuuden, josta pitkään puhuttiin vuoden 2020 tavoitteena (pdf).

[Heikki Jokipii]

Ja kyllähän Luomulitolla näin ollen on tietty moraalinen oikeus rätkyttää:

Luomuliitto ihmettelee hallituksen aikeita: Luomu edistäisi ilmasto- ja ympäristötavoitteita ja houkuttaisi nuoria alalle

Lepän ilmoitus ei tullut Rännärin mukaan Luomuliitolle yllätyksenä. Uhka on tiedostettu jo pitkään, ja sen vuoksi Luomuliitto otti kantaa uusien luomusitoumusten puolesta viimeksi viikko sitten järjestetyillä luomupäivillä.

Rännäri muistuttaa, ettei kyse ole vain ensi vuodesta. Todennäköisesti sitoumuksiin olisi tulossa kahden tai kolmen vuoden katkos.

Jos luomusitoumuksia ei tulevina vuosina tehdä, vajaiksi ei välttämättä jää pelkästään hallituksen tavoittelemat luomuhehtaarit. Pahempaa on, että se voi aiheuttaa luomukarjatiloille rehupulan.

Me nyt tällä kertaa, tässä yhteydessä jätämme rätkyttämättä noista ilmasto- ja ympäristötavoitteita koskevista väitteistä. Tai siitä kirjoituksen viimeisen kappaleen väitteestä, että luomulla voitaisiin edistää elintarvikevientiä.

[Heikki Jokipii]

Tässä kohdassa Pro Luomun kannanotossa on realismia (lihav.) ja toiveajattelua (kursiv., molemmat korostukset HJ):

Luomuun siirtyminen on viljelijälle taloudellisesti riskialtis vaihe. Siirtyminen vaatii uuden tuotantotavan opettelua ja usein myös investointeja, eikä tuotteista saa siirtymävaiheen aikana tavanomaista korkeampaa markkinahintaa. Siksi luomutuen epääminen tuskin houkuttelee kovin monia viljelijöitä siirtymään luomuun tai laajentamaan luomutuotantoaan. Nykyiseltä luomualalta voidaan saada nykyistä enemmän tuotantoa esimerkiksi satotasoa nostamalla, mikä on luomualan yhteinen tavoite. Lisää luomualaa voi teoriassa tulla myös ilman varsinaista luomutukea, mutta siirtymävaiheen taloudellisten riskien takia se on epätodennäköistä.

Kun muistetaan, miten joku määrä viljelijöitä vuosittain lopettaa luomuviljelyn, vaikka olisi edelleen saanutkin luomutukea, niin kyllä tuo nyt sitä merkitsee, ettei ensi vuonna (ja parina sitä seuraavana?) uusia luomuviljelijöitä tule. Tai luomualaa laajenneta. Edes tuon kursivoidun  toiveajattelun toteutuminen ei uusia luomuviljelijöitä (tai laajentajia) auttaisi. Eikä mitään "melkein luomua", siirtymävaiheluomua varmaankaan tule kaupan tiskeille.

Nyt olen hiukan odotellut poliittisia vastauksia, kommentteja tuosta hallituksen säästölinjasta. Onko mikään oppositiopuolue reagoinut? Vai ovatko ne(kin) hiljaa tyytyväisiä siihen, että Leppä tekee tämän "likaisen työn"?

[Heikki Jokipii]

Vääntö tässä kysymyksessä näyttää todellakin liittyvän EU:n politiikkaan ja sitä koskeviin odotuksiin:

Itä- ja Keski-Suomen luomutuottajat vaativat luomurahoituksen turvaamista myös vuoden 2020 jälkeen

Luomutuotannon ensi vuoden rahoitukseen liittyvän epävarmuuden rinnalla luomualan edunvalvojat kiinnittävät huomiota myös myöhempien aikojen uhkaan, eli mitä luomulle on tapahtumassa nykyisen EU-rahoituskauden jälkeen.

Nykyinen luomukorvausjärjestelmä on voimassa tämänhetkisen tiedon mukaan vielä vuoden 2020 loppuun. Uuden seitsenvuotisen rahoituskauden on tarkoitus alkaa vuonna 2021.

Myös se, sallitaanko sekatilat, on ollut keskustelun kohteena EU:ssa:

Valiokunta näkee uhkana sen, että seuraavalla rahoituskaudella kotieläintila voisi olla luomussa vain kasvintuotannon osalta.

"Kaikkien kotieläintilojen ei ole mahdollista saada tuotantosopimusta luomutuotteille esimerkiksi sijaintinsa vuoksi. Ilmastotavoitteitta edistetään jo mahdollistamalla pelkästään peltoviljely luomuna karjatiloilla", valiokunta perustelee.

Ja ennenkaikkea: rahallisia tukia on voinut saada, vaikka siirtyykin luomuun vain puolittain. EU on kai ollut nihkeä tätä järjestelyä kohtaan. Me olemme kiinnittäneet huomiota siihen, että tuo järjestely suo hyvät mahdollisuudet luomuviljelyn loisimiseen. Ilmastotavoitteita sillä tuskin edistetään.

PS. Kuvituskuvassa on luomulehmiä laitumella. Minusta kuvassa pitäisi näkyä enemmän voikukkia.

[Heikki Jokipii]

Puolueilta ei vieläkään ole tullut reagointia luomun rahoituskysymykseen, mutta sen sijaan Maaseudun Tulevaisuus pääkirjoituksessaan eli MTK vetoaa puolueisiin:

Puolueiden taattava luomun rahoitus

Nämä ovat pääkirjoituksen mukaan asiakirjoja joihin voi vedota:

Esitykset ovat räikeässä risti­riidassa pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman (kesk.), edellisen Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen hyväksymän luomutuotannon edistämisohjelman ja Suomen maa­brändiohjelman kanssa.

Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan tavoitteena on luomualan nostaminen 20 prosenttiin peltoalasta vuoteen 2020 mennessä.

Tämä perustelu ontuu pahasti:

Luomu ei ole ongelmaton tuotanto­muoto, mutta viime vuosina ala on lähtenyt markkinavetoiseen kasvuun. Myös tuotannon kannattavuus on ollut tavanomaista tuotantoa parempi. Päätös sulkea luomusitoumusten teko uusilta yrittäjiltä pysäyttää alan kasvun ja vie uskoa poliittiseen päätöksen­tekoon.

Sillä mitä tuollainen markkinaehtoinen kasvu edellyttäisi? Ei ainakaan tukien lisäämistä. Mutta kirjoittaja kyllä selvästi tietää, miten luomun kannattavuus ja kasvukin perustuu suurempiin tukiin. Eikä sitä markkinoilta saatu suurempi hinta jaksa yksin kannattaa.

Sen lisäksi, että vähän yli 2% osuus ruokaostoksista ei varmasti edellytä yli 20% osuutta peltoalasta.

Mikä keneltäkin sitten vie uskoa poliittiseen päätöksentekoon? Minulta se väheni, kun seurasin sitä prosessia, jossa nuo mainitut asiakirjat hyväksyttiin!

[Heikki Jokipii]

Kainuussa on pullat jo hyvin luomuväellä uunissa, kuulemma:

Luomuviljelyyn siirtyminen tyssää tukirahan loppumiseen – Kainuun yli sata luomutilaa voivat kuitenkin huokaista helpotuksesta

Kainuussa oli viime vuoden tilastojen mukaan 111 luomutilaa. Niillä ei ole välitöntä huolta luomukorvauksista, sillä uusien tukien jäädytyksen ansiosta jo luomuna viljeleville tiloille voidaan turvata tukimaksut.

– Harmillisinta uusien luomutilojen tukien jäädyttämisessä on, että uusien yrittäjien saaminen on hankalaa. Sukupolvenvaihdosten ja tilakauppojen määrä on vähentynyt jo nyt huomattavasti, sanoo MTK Pohjois-Suomen puheenjohtaja Matti Tyhtilä.

Mutta eiköhän noin ole vanhojen luomutilojen osalta muuallakin? - Sama realismi on vallalla Kainuussakin:

Luomuun siirtymistä suunnittelevat maatilat joutuvatkin nyt laittamaan suunnitelmansa uusiksi, kertoo MTK Pohjois-Suomen toiminnanjohtaja Matti Tyhtilä.

– Ministeri Lepän viesti on, että luomuun voi siirtyä myös ilman tukia, mutta varmasti käytännössä luomuun siirtyminen pelkän markkinahinnan varassa on hyvin vähäistä, arvioi Tyhtilä.

Sitähän mekin, juuri edelläkin. Tässä on vähän uutta tietoa tai ainakin hieman uusi skenaario:

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton puheenjohtajan Juha Marttilan mukaan neuvotteluja uusista luomukorvaussitoumuksista käydään koko ajan.

– Jos EU menee oikein juntturaan, voi uuden ohjelmakauden rahojen myöntäminen siirtyä vuoteen 2023 saakka, varoittaa Marttila.

(lihav. HJ)

Mutta tarkoittako Marttila tuossa EU:n luomulinjan muuttumista? Luultavasti vain päätöksenteon hitautta. Mutta seuraus kuitenkin olisi, etteivät Pro Luomun luomuviljelyalaa kuvaavat nousussa olevat pylväät pitkään aikaan olisi nousussa.

Mutta oma vaikutuksensa voi olla silläkin, että tällä välin EU:n uusi luomuasetus tulee voimaan? Luomukasvihuoneisiin se ei vaikuta, niistä on sovittu erikseen, mutta ehkä johonkin muuhun? Vaikkapa sekatiloihin, jota jo edellä pelättiin.


PS. Alkuvuodesta kiinnitimme sattumoisin huomiota juuri Kanuuseen. Sekin on jo täällä kerrottu että Kainuun mahdollisuudet ovat tässä. Myös ja nimenomaan niin on luomun osalta. Kyllähän kainuulaiset tämän itse tietää mutta eivät ole tietävinään.

[Heikki Jokipii]

Tämän uuden asiain tilan virallinen selvennys:

Mavi kokosi neuvot luomutiloille ja luomua harkitseville – miten edetä, jos luomua rajoitetaan ensi vuonna

Vanha luomuviljelyala on siis turvassa, ja erilaiset järjestelytkin sen puitteissa mahdollisia. Sen sijaa uusille luomutiloille ja -viljelijöille on tarjolla vain tämä masentava ohje:

Luomutilaksi voi ryhtyä myös ilman sitoumusta. Luonnonmukaisen tuotannon voi aloittaa ilmoittamalla tilansa luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjestelmään.

Masentava erittyisesti sikäli, ettei sitä luomun markkinahintaakaan tuolloin pariin vuoteen irtoa.

Oikein olemme mekin asian tulkinneet, näemmä.

PS. Pro Agrian luomukoulutustilaisuuksista yksi näytti olevan peruttu. Mutta yhä suuri osa on kurssiohjelmissa paikallaan, myös ensi vuonna (?).

PS2. Eivätpä ole vieläkään puolueet kantojaan tuohon kysymykseen julkistaneet. Ainakaan Googlella ei niitä löydy.

[Heikki Jokipii]

Tämän voisi jo ehkä tulkita puoleen kannanotoksi, eli Vihreiden (vaikkei se ihan puolueen ylimmältä*) johdolta tulekaan):

Juuri luomuun pitäisi nyt panostaa

Jari Lepän syyksi asia laitetaan:

Maaseutuohjelman puutteellinen rahoitus ei ole tullut ministerille yllätyksenä. Ilmiselvästi tahtoa rahojen löytämiseen ei ole ollut, vaikka aikaa on ollut.

Tahtotilan puute on todella surullista ja huolestuttavaa, koska juuri luomuun pitäisi nyt panostaa.

Mutta jos maaseutuohjelmassa luomuun on varattu yhteensä 326 miljoonaa euroa, niin kyllä se jonkinlaisesta hallituksenkin tahtotilasta kertoo.

__________

*) on kirjoittaja sentään tätä:

SILJA KERÄNEN
Maaseutu- ja erävihreiden puheenjohtaja
Vihreiden maatalouspoliittisen työryhmän pj

Joten hänellä lienee oikeus tässä asiassa puhua Vihreiden suulla, heidän edustajanaan.

[Heikki Jokipii]

Toivottavaa muuten olisi, että kaikki muutkin puolueet tulisivat avoimesti asiassa linjoineen esille.

Ellei nyt, niin viimeistään seuraavien hallitusneuvotteluiden yhteydessä. Saataisiin lopulta tuo Suomen (rajoitettukin) luomumaatavoite kunnolla poliittisesti käsiteltyä. Äänestäjien silmien edessä, eikä sillä tavalla keittiön kautta kuin tähän asti.

Tietysti olisi jo nyt kiva kuulla, katsovatko puolueet, että se runsas 2% elintarvikemyynnistä ja -tuotannosta*) kaipaisi vielä lisää miljoonia tuekseen. Ja vielä lisää hehtaareja.

Puolueissa ja poliitikoissa saattaa nimittäin olla sellaistakin hiukan salattuakin tahtotilaa, jolle tuo Lepän ilmoitus tuli helpotuksena. Eli sitä, että kyllä tuo jo sietikin tulla, eiköhän luomua ole jo riittävästi. Ja että eiköhän tuo 326 miljoonaa eli noin 60 miljoonaa vuotta kohti, ole jo riittävästi.

_______________

*) juu, uutisen (5. 04. 2017) luvut ovat hiukan vanhoja, mutta eivät ole olennaisestti tuosta muuttuneet.

[Heikki Jokipii]

Vihreiden kansanedustaja Hanna Halmeenpää kertoi myös mielipiteensä luomurahoituksesta ja sitä nyt uhkaavasta kriisistä ...

Lisää luomua! (MT, vieraskolumni)

... mutta tuo ei oikeastaan lisää tietoamme. Tiesimme jo, että Virreät haluaisivat, että rahoitusta lisättäisiin.

Tämä tuntuu hänestäkin hyvältä argumentilta ...

Maatilojen kannattavuuskirjanpidon mukaan luomutuotanto kannattaa tavanomaista tuotantoa paremmin. Syitä ovat korkeampi myyntihinta, pienemmät tuotantokustannukset ja suuremmat tuet.

... vaikka se on pohjimmiltaan täysin mieletön. Homma on siis kannattavaa, koska se ei pärjää ilman korkeampia hintoja ja suurempia tukia! Jostain hän uskoo tämänkin tietävänsä ...

Luomuelintarvikkeilla on tällä hetkellä kysyntää enemmän kuin on tarjontaa.

... eikä sitten vaivaudu etsimään selitystä siihen, että myyntiprosentit pysyvät alhaisina. Vaikka luomuala on kasvanut koko ajan. Muuta hän ei näe kuin että sen pitäisi vieläkin kasvaa.

[Heikki Jokipii]

Otetaan tähän kantaa muuten myöhemmin, mutta huomataan tämä yksi kohta:

CAP-uudistus ja luomu

Keskustelua herättää myös se, että luomupinta-alan kasvu ei näy markkinoilla vastaavana luomutuotteiden määränä.

Viittaako tuo meihin vai olisiko joku muu myös kiinnittänyt huomiota asiaan?

Vastauksessa kysymys sitten kyllä kierretään:

Kyse on siis satokasvivaatimusehdon kiristämisestä. On ristiriitaista ajatella, että luomutilan viljelykierrossa olevat nurmilohkot olisivat jotenkin merkityksettömiä. Tähän törmää esim. luomun kehittämisohjelman arvioinnissa. Nurmilohkojen ja muiden välikasvien merkitys lannoitukselle, kasvinsuojelulle, hiilensidonnalle sekä rehuntuotannolle on kaikkea muuta kuin passiivinen luonnonmukaisen tuotannon kokonaisuudessa.

Tähän voi tulla muutos, mikäli tukijärjestelmä muuttuu, kuten EU lupailee: siirrytään vaatimusten noudattamisesta ja säännöistä tuloksiin ja tuloksellisuuteen. Mikäli nurmet saavat tärkeän roolin hiilensitojina, saavat nurmet tulevaisuudessa aivan toisenlaisen arvon.

Jos luomunurmet olisivat hyviä rehuntuottajina, niin sen täytyisi näkyä suurempana määränä luomueläintuotteita. Vaan eipä näy.

Niinpä luomunurmille annetaan toinen tehtävä: ne ovatkin hiilensitojia. Se kuulostaa nykyisin kunnialliselta tehtävältä. Tosiasiassa niiden tärkein tehtävä on toimia typensitojina. Hiilensitojina metsät niiden paikalla olisivat tietysti ylivoimaisia.

Mutta kaikkiaan vastaamatta kyllä jää, miten voi olla niin, että n. 10% osuus viljelyalasta tuottaa vain vähän yli prosentin (volyymissa) myytävää markkinoille. Ja oletettavasti siis viljelyalan lisääminen 20 prosenttiin ei lisäisi suomalaisia luomutuotteita markkinoilla kuin ehkä yhdellä prosenttiyksiköllä.

Mutta kaikkia se ei tunnu häiritsevän.  Esimerkiksi (juuri edellä) Hanna Halmeenpää ei näyttänyt olevan asiasta moksiskaan.

[Heikki Jokipii]

Otetaan nyt samantien tämäkin, liittyyhän se tähänkin keskusteluun:

Uutiset luomutuotannon paremmasta kannattavuudesta ovat johtaneet keskusteluun siitä, johtuuko parempi kannattavuus korkeammista tuista ja voitaisiinko luomutuet poistaa, kun tuotteille saadaan paremmat hinnat markkinoilta.

Tuota keskustelua me emme niinkään ole avanneet, vaan Ranska. Mutta kyllähän tuo täysin looginen kysymys on. Ja USA:ssa käsittääkseni tuo toimii? Ainakin jossain määrin. Jotain luomutukea sielläkin maksetaan, mutta on vielä tarkemmin selvittämättä, kuinka paljon, ja miten se tapahtuu.

Halmenpää-kommentissa (5.12.18) tuli jo sanottua kuinka mieletöntä on tukea ajatusta Luomu-Suomesta luomun kannattavuudella, jos kannattavuus perustuu suurempiin valtion tukiin. Voisi vielä lisätä, että näin on, vaikka tuet parantaisivat kannattavuutta vain osittain eli parempien hintojen ja pienempien tuotantokustannusten ohella.

[Heikki Jokipii]

Asiantuntemukseen vedotaan ...

ProAgrian asiantuntijat: Luomun kehitys taattava hakukatkosta huolimatta

... ja siltä osin varmaan oikeinkin, että luultavasti he pystyvät arvioimaan tuon säästöpäätöksen seuraukset hyvinkin tarkasti.

Mutta siihen kysymykseen ei tuolla asiantuntemuksella löydy oikeata vastausta, pitäisikö luomutuotantoa Suomessa  kehittää ja laajentaa. Onko tämä uhka ...

"Uhkana onkin nyt luomutuotteiden tuonti ennen kuin kotimainen tuotanto saadaan liikkeelle. Kotimainen jatkojalostus tarvitsee myös riittävän raaka-aineen saannin, johon saattaa nyt tulla häiriöitä", sanoo Terhemaa.

... vai peräti varteen otettava mahdollisuus. Mehän olemme arvioineet, että luomun vähäinen kysyntä voitaisiin täysin tyydyttää tuonnilla. Ja se tulisi halvemmaksi kuin nykytilanne. Vaikkei se edes kovin suurta muutosta merkitsisi: jo nyt suurin osa myydystä luomusta on tuontituotteita (sikäli kuin olemme saaneet tietoa asiasta).

[Heikki Jokipii]

Kun luomualan organisaatiot vaativat, että ...

Luomutuotannon laajeneminen turvattava

... niin erityisesti perusteluosa, "Miksi Suomen kannattaa investoida luomuun?", on kyllä vähän surkuhupaisa. Yksinkertaisesti vain kerrotaan uudelleen jo heppoisiksi osoittautuneet väitteet.

Vaikkapa ruokaviennin näkymiä luomun avulla maalaillaan yhä, vaikka ne unelmat ovat täysin romahtaneet.

(Lisätukea luomulle vaaditaan sattumoisin juuri saman verran, 10-15 miljoonaa, mikä on koko Suomen luomuviennin arvo!)

Tämäkin vain toistetaan ...

Luomutuotanto hyödyttää koko suomalaista yhteiskuntaa, sillä luomun viljelymenetelmät sitovat hiiltä maaperään, edistävät luonnon monimuotoisuutta ja kierrättävät ravinteita. Luomu on suunnannäyttäjä, kun ruoantuotannon menetelmiä reivataan kestävään suuntaan.

... eikä olla tietääkseenkään siitä, minkälaista tieteellistä keskustelua asiasta maailmalla käydään.

Sekin meni tuossa pieleen, että kun suuntaa (veneelle) valitaan, sitä ei koskaan tehdä reivaamalla!  Sensijaan voimme olla hyvinkin samaa mieltä siitä, että luomun eteenpäin vieviä (taloudellisia) purjeita sopisi hyvinkin raivata.