Minkä sosiaaliryhmän (taloudellista) etua luomun tukeminen lopulta edistää?

[Heikki Jokipii]

PS. klo 10:50: lähetin Ilkka Alarotulle twitterin kautta kysymyksen, pystyisikö S-ryhmä tuottamaan samanlaisen kartan.

Vastaus tuli (yksityisviestinä, mutta asia on kovin julkinen):

Pystymme varmastikin, mutta pyrimme olemaan matkimatta heidän tiedotteitaan.

Ja vastaus lähti:

No, jos ei samalla tavalla, mutta tieto itsessään on mielenkiintoinen. Ellette vastavaa - ei tarvitse olla samanlainen - tietoa julkaise, uskon tilanteen olevan teillä sama: luomua käytetään pääosin Helsingin ympäristössä ja noilla rannikkoseuduilla.

[Heikki Jokipii]

Keskustelu twitterissä jatkui näin. Alarotu:

Suurissa etelän kaupungeissa ja yliopistokaupungeissa käytetään eniten luomua.

Jokipii:

Luomun suurkulutusalueet tiedetään hyvin. Entä ne muut? Eikö asiasta voisi tehdä taulukkoa, kunnittain ja maakunnittain?

Loppupäivän osalta me kumpainenkin varmaan nyt vietämme sapattia.  Jolloin tiukimman juutalaisen tulkinnan mukaan ei saisi edes kirjoittaa!

[Heikki Jokipii]

Huomasinpa muuten, että myös Kiuruvesi, joka mainostaa kuntana itseään "Luomu-Suomen pääkaupunkina", oli tuossa Keskon kysyntäkartassa merkitty hyvin vaaleanvihreällä värikoodilla, joka viittasi luomun 0,13%-0,5% osuuteen kokonaismyynnistä.

Niinpä siellä katsotaan, että Kiuruveden asukkailla on veronmaksajina varaa (ja halua) siihen, mihin heillä ei yksityisinä kuluttajina ole.

Juvan kunnassakin on puhuttu paljon luomusta ja nyt tämä huomionosoitus osui juvalaiseen:

Henna Kekkonen on Vuoden luomukuluttaja

Vilkaistaanpa siis myös, mikä on luomukulutuksen yleinen taso tuossa kunnassa. Se on se 0,13%-0,5%.


PS. 14.10.16: Myös tähän uutiseen ja sen tietoon, että ...

Luomussa olevien peltohehtaarien osuus viljelysmaasta on Valtimolla 33 prosenttia, mikä on reilusti yli maakunnan ja koko maan keskiarvon.

... laitoin kommentin, että luomun kulutus kaupassa jää Valtimossa alle prosentin. (Olisi varmaan pitänyt kirjoittaa "Valtimolla", mutta en nyt korjaa tätä yksityiskohtaa.)

[Heikki Jokipii]

Nostimme asian myös uutisiimme:

Ketä luomutuki oikeasti hyödyttää?

***

Kyllähän tieto sekä S-ryhmällä että Keskolla (ja varmaan myös Lidlilläkin) on siitäkin, paljonko luomuruokaa ostetaan ihan euroissa, kussakin kunnassa ja/tai maakunnassa. Tästä saisi helposti myös yhteenvetotaulukon.

Selvää tietysti on, että kaikessa kulutuksessa on alueellisia eroja. Niinpä nekin tiedot - vaikka rinnakkain - tuohon kuviteltuun/toivottuun taulukkoon!

Ja sitten summat, paljonko luomun suurkulutusalueet asiaan rahaa käyttävät, ja muu Suomi. Siinä tietysti tulisi saman tien mukana myös arvio siitä, paljonko asiaa valtiovalta tukee. Ja ketä se - alueellisesti - tukee.

Tästä ei vielä saisi sitä arviota, mitä tulonsaajaryhmää luomutuella eniten tuetaan, mutta tuo tieto olisi jo itsessään mielenkiintoinen.

[Heikki Jokipii]

Näin sitten Liimataisen keksimästä - ja luultavasti ihan perusteettomasta eli epätodesta - iskulauseesta yritetään tehdä yleisesti hyväksyttyä faktaa:

Kansa kaappasi luomun hipstereiltä – tarjontaa tarvitaan lisää

HOK-Elannon kaupoissa näkyy selkeä kulutustottumusten muutos: ennen edelläkävijöiden yksinoikeudeksi leimautuneesta luomuruoasta on tullut pääkaupunkiseudulla tavallisten ihmisten valinta. Jopa siinä määrin, että HOK-Elanto vetoaa tuottajiin: vastatkaa asiakkaidemme huutoon ja tuokaa markkinoille lisää arjen ostoskoriin sopivia luomutuotteita.

HOK-Elannolta ihan erikseen voisi vaatia luomun myyntitilastojen laajempaa avaamista eli julkistamista. Siitä eli helpoimmasta voisi aloittaa, että kerrottaisiin, mistä myymälöistä eli millä alueilla luomu myydään. Ja millä alueilla ei (juurikaan) myydä. Enemmän tietoa, kuin vain nuo luomumyynnin huippualueet.

Varmasti, ellei tietosuojavaltuutettu siitä pillastu, S-ryhmän korttitietoaineistosta pystyisi suorastaan testaamaankin väitteet "tavisten" luomuostoksista, väitteet tuosta "kaappaamisesta".

Liimataisen mukaan tämä aika mahdoton yhtälö on ratkaistavissa näin helposti:

Tänään Luomuelintarvikepäivässä puhunut Veli-Matti Liimatainen vetoaakin nyt luomutuottajiin:

– Kasvun takaamiseksi tarvitsemme lisää tarjontaa eli lisää mahdollisimman monen kukkarolle sopivia, arjen ostoskoriin istuvia volyymituotteita luomuna.

Eli luomutuottajat yksinkertaisesti tuottakoot halvempaa luomua, ja a vot, kyllä sitten köyhätkin sitä ostavat.

[Heikki Jokipii]

Tämä kirjoittaja (Janica Brander) yhtyy osin HS:n Juha Akkasen kriittisiin ajatuksiin ...

Kun kotiruoasta tuli eliitin hifistelyä

... mutta yrittää vielä - tavanomaiseen tapaan, sanoisin - pelastaa luomun ja sen idean puhumalla samaan hengenvetoon lähiruoasta.

Kyllä, vähävaraisella ihmisellä ei ole rahaa ostaa luomubroileria, sillä yksi paketti rintafileitä maksaa saman verran kuin ihmisellä on käytettävissä perheen parin päivän ruokaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki luomu ja lähiruoka olisi eliitin hifistelyä, jolle pitää naureskella. Myös itse kasvatetut yrtiti, tomaatit, kurpitsat ja perunat ovat lähiruokaa, samoin sienet ja marjat. Mitä muuta toreilla myydään kuin lähiruokaa?

Myös itse tekemisen autuus on asiaan sotkettu, eli asiaan oikeasti kuulumattomien mielikuvien "palettia" käytetään vapautuneesti tässä "maalailussa".

[Heikki Jokipii]

Akkasen kolumni sai vastaansa myös kaksi mielipidekirjoitusta Hesarissa. Myös niissä häivytettiin luomu täysin, ja yritettiin uskotella, että kyse on vain kotimaisesta ruoasta, lähiruoasta, jonka suosiminen ja syöminen ei olisikaan elitismiä. Tämä kirjoitus  ei edes mainitse luomua:

Suomalaisen ruokakulttuurin kehitys ei ole elitismiä

(Ellei sitten tässä siitä vihjattu: "Reko-ryhmien kautta pääsee helposti käsiksi huippuluokan tuotteisiin."?)

Toisessa vastaavassa kirjoituksessa luomu sentään sanana kerran mainittiin, mutta mentiin eteenpäin, niinkuin ei olisi, ja jatkettiin samalla tavalla suomalaisen ruoan ylistämistä. Ikäänkuin Akkanen olisi sitä kritisoinut.

Köyhällekin ruuan alkuperällä voi olla merkitystä

On luonnollista, että varakkailla on enemmän valinnanvaraa. Kaikki lähiruoan ostajat eivät kuitenkaan ole varakkaita ja siten elitistejä.

***

Edellähän (02.10.16) näimme, kun Yhteishyvä sen meille kertoi, että edes luomun ostajat eivät kaikki ole varakkaita ... 

[Heikki Jokipii]

Tämän tutkimuksen tällä tiedolla emme me eikä oikeastaan kukaan muukaan tee mitään:

Suomalaisia kiinnostavat Luomu- ja Reilun kaupan –tuotteet. Vastaajista 36 prosenttia kertoo käyttävänsä jonkun verran luomutuotteita usein tai melko usein.

Miksi tuota tutkimusta on edes, tuolla tavalla, yritetty? Jo tuo sinänsä vaikeasti tulkittava Pro Luomun luomubarometri (ks. edellä) antaa parempaa tietoa.

PS. Vaimo tuossa vieressä huomautti, että jopa hän olisi voinut vastata noin: sen verran usein tulee vahingossa ostettua luomutuotteita.

[Heikki Jokipii]

Nyt Yhteishyväkin vetoaa tuohon HOK-Elannon selvitykseen:

Ei pelkkää hipsteriherkkua – luomua ostetaan nyt melkein joka kotiin

Edelleen voi vaatia, tai ainakin pyytää, että kyseisen tutkimuksen tuloksia avattaisiin enemmän. Tällaiset yleiset tiedot eivät lopulta kerro kulutuksen jakaumasta yhtään mitään:

Luomun huima suosio

* HOK-Elannon tutkimuksen mukaan 90 prosenttia pääkaupunkiseudun talouksista ostaa luomua.
* Kolmannes tutkimukseen vastanneista ostaa luomua vähintään kerran viikossa. Luomuun liittyvät positiiviset asenteet ovat vahvistuneet, ja luomutuotteiden saatavuuden koetaan parantuneen.
* Pääkaupunkiseutu on Suomen suurin luomumarkkina-alue, ja HOK-Elanto on Suomen suurin luomun myyjä. Sen osuus on noin viidennes Suomen koko luomumarkkinasta.

90% on siis ainakin kerran elämässään ostanut luomua. Jos kolmannes ostaa vähintään kerran viikossa luomua (joka sekään ei ole usein), 2/3 ostaa harvemmin. Ei, ei tuosta voi yleistää, että luomusta olisi tullut tavallisten ihmisten tavallista ruokaa, saati, että se olisi "tavallisen kansankin suursuosiossa". Varsinkin, kun tämänkin väitteen totuuden kanssa on vähän niin ja näin:

Onneksi luomun hinta on pudonnut ja se on yhä useamman saatavilla.

Pääkaupunkiseudulla on 1,1 miljoonaa asukasta, eli myös noin viidennes koko Suomen väestä. Alueella myydään kyllä luomua enemmän kuin muualla Suomessa, mutta ei kuitenkaan sitten valtavia määriä sielläkään. Ja pääkaupunkiseudun tulotaso on muuta Suomea korkeampi. Jos luomua ostetaan siellä vähän enemmän, niin muualla Suomessa sitten vastaavasti vähemmän. Yhteishyvä on valtakunnallinen lehti, joten tuo otsikko jo siten johtaa harhaan: vähintään 4/5 osaa talouksista eivät nuokaan tulokset koske.

[Heikki Jokipii]

HOK-Elanto ei vieläkään ole julkaissut tarkempia tietoja tutkimuksestaan, mutta käyttää sitä tai ainakin vetoaa siihen tässäkin mainoksessaan:

Luomua Jakomäestä Punavuoreen

Ja tuota Jakomäkeä - joka on perinteisesti köyhemmän väen asuinalueen symboli Helsingissä - käytetään sitten näin (lihav. HJ):

Pääkaupunkiseudun sisälläkin luomun kysyntä vaihtelee huomattavasti. Todellisia hevijuusereita löytyy Helsingistä Käpylän, Kallion ja Punavuoren kaupunginosista. Luomun myynti on kuitenkin nousussa lähes koko seudulla, ja kovia kasvuprosentteja on esimerkiksi Helsingin Jakomäessä, Espoon Karaportissa, Vantaan Tikkurilassa sekä Tuusulassa.

Mutta ei tietoa siitä, mikä on luomun osuus nyt jakomäkeläisten ostoista. Jota lukua sitten voisi verrata Käpylän, Kallion ja Punavuoren vastaavinn prosentteihin. Joita niitäkään ei kerrota. Kuvassakin esitetään vain korkeimmat kasvuprosentit.

[Heikki Jokipii]

A. W. Yrjänä osoittaa (toista asiaa koskevassa) haastattelussaan kyllä tällaista ymmärtämystä:

Tehotuotettua lihaa Yrjänän kotona ei syödä. Mies sanoo kyllä tiedostavansa, että luomun ostaminen on sillä tavalla elitististä, että tavallista työtä tekevä kolmen lapsen perhe ei pysty ruoalla hifistelemään. 

Mutta häntä itseään se ei siis koske: hänelle luomulihaa ja riistaa. Mutta päinvastoin kuin HOK-Elannon teksteissä, siinä reilusti tuodaan esille asian todellinen laita.

[Heikki Jokipii]

Kun "kolme vuosikymmentä luomun puolesta taistellut" Pirjo Siiskonen kertoo, että "Etelä-Savo istuu aarrearkun päällä", niin kyllä välitön assosiaatio merirosvotarinoista on seuraava: keneltä sen arkun sisältö on ryöstetty?

PS. Mikä se onkaan, että luomuväen mieleen tulee usein näitä rikolliseen toimintaan liittyviä kielikuvia? Myös muuntelemassamme "Luomun tarinassa" puhuttiin "Robin Hoodin iloisesta joukosta" - joka on tietysti (ks. edellä) täysin epäonnistunut kielikuva yhteydessä, jossa käytännössä ryöstetään köyhiltä (so. kaikilta veronmaksajilta) ja annetaan rikkaille.

[Heikki Jokipii]

PS. 14.10.16: Myös tähän uutiseen ja sen tietoon, että ...

Luomussa olevien peltohehtaarien osuus viljelysmaasta on Valtimolla 33 prosenttia, mikä on reilusti yli maakunnan ja koko maan keskiarvon.

... laitoin kommentin, että luomun kulutus kaupassa jää Valtimossa alle prosentin. (Olisi varmaan pitänyt kirjoittaa "Valtimolla", mutta en nyt korjaa tätä yksityiskohtaa.)

Tällä kertaa Karjalainen-lehti kirjoittaa asian ihan niinkuin se on:

Luomun myynti lisääntyy - tuotanto pientä ja kaukana kuluttajista

[...] Myös etäisyydet ovat pitkät ja tuotantoerät pieniä.

- Luomutuotteiden kysyntä keskittyy pääkaupunkiseudulle ja isoihin kaupunkeihin. Luomua tuotetaan kaukana näistä kasvukeskuksista, Sari Iivonen toteaa.

Eli jos tuolle edellisessä puheenvuorossa keskustelulle Robin Hood -vertaukselle antaisi jotain ymmärtämystä, niin pääkaupunkiseudulla sijaitsee näiden "iloisten veikkojen" Nottingham - sieltä pyritään rahat (luomuhinnoissa) viemään ... 

[Heikki Jokipii]

Linkkaan tämän tähän ...

Luomutuote on hoikan valinta - luomun terveellisyys luultua pienempi

... koska tämä Suomessa uusi luomumyynnin markkinatutkija on keksinyt uuden kysymyksen tämän tutkimiseen:

Hoikista suomalaisista peräti 38 prosenttia kertoo ostaneensa edellisellä kauppareissulla luomutuotteen, kun muiden kohdalla luku vaihtelee tutkimuksen mukaan 10 ja 20 prosentin välillä.

(lihav. HJ9

Sen, mitä tuli ostettua juuri viime reissulla, muistaa luultavasti paremmin kuin osaa arvioida paljonko ja kuinka usein sitä yleensä ostaa? Vrt. ideani, että (luvalla, tietysti) tarkistettaisiin kauppakassit eli ostokset heti kassan jälkeen (jonka esitin tuolla salamyyntikeskustelumme yhteydessä).

Tuo olisi sitten perustieto myös sen tarkemmassa tutkimisessa, miten luomun ostaminen muutoin jakautuu, mm. sosiaaliryhmittäin.

[Heikki Jokipii]

Nyt Yhteishyväkin vetoaa tuohon HOK-Elannon selvitykseen:

Ei pelkkää hipsteriherkkua – luomua ostetaan nyt melkein joka kotiin

Edelleen voi vaatia, tai ainakin pyytää, että kyseisen tutkimuksen tuloksia avattaisiin enemmän. [...]

Jos ei tuota liikkeen omaa tutkimusta avata enempää (liikesalaisuus- tms. syistä), niin tämän tutkimuksen tulokset tulevat aikanaan olemaan täysin julkisia:

Tutkija tuntee pian ruokakassisi sisällön – S-ryhmän ostotiedot kertovat, mitä Suomi oikeasti syö

Jos tutkija päättää tarkastella myös luomun kulutusta, saamme varmaankin vastauksia moniin kysymyksiimme. Ja tämä olisi todellakin etu, tärkeä asia ja merkittävä ero eräisiin muihin luomukulutusta mitanneisiin tutkimuksiin:

Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professorin Mikael Fogelholmin mukaan asiakasomistajarekisteritiedot tarjoavat kansainvälisestikin ainutlaatuisen mahdollisuuden tutkia ruoan kulutusta ja siihen vaikuttavia tekijöitä.

– Rekisteritietojen etuna on objektiivisuus, sillä asiakas ei niitä käytettäessä itse joudu miettimään ja raportoimaan ostoksiaan tai syömisiään, toisin kuin ruokapäiväkirjoissa ja ruoankäyttökyselyissä.

Eli toivomme todella, että luomukulutuskin otettaisiin tuohon mukaan. Vaikka sitten (tuloksia tulkitessa) täytyykin muistaa, miten pääkaupunkiseutu tuossa suhteessa on koko maahan nähden hyvin poikkeuksellinen alue.