Kehitysyhteistyöjärjestöjen sitoutuminen luomuun

[Heikki Jokipii]

Tämä FIDA:n toinen lause on tässä listassa hyvin virkistävä:

Burundissa tuetaan vähemmistökansojen oikeuksien toteutumista, etenkin batwa-kansanryhmän lasten oikeutta koulutukseen. Köyhiä maaseudun perheitä autetaan ottamaan käyttöön nykyaikaisia viljelymenetelmiä.

Mutta juuri FIDA on kunnostautunut tuolla tavalla ennenkin. Vaikeissa olosuhteissakin. Siellä jouduttiin lopettamaan, kun Pohjois-Korean viranomaiset tekivät avustusrahan liikkumisen mahdottomaksi.

[Heikki Jokipii]

Näin voi olla, juuri nyt:

Oxfam: Metsän istutus ei riitä päästöjen vähentämiseksi – Pahimmillaan johtaisi ruokaturvan heikkenemiseen

Hiilinielujen eli metsien uudelleenistutus ja metsitys ovat suosittuja, mutta riittämättömiä keinoja päästöjen vähentämiseksi. Jos Pariisin ilmastotavoitteet haluttaisiin saavuttaa pelkästään hiilinieluilla, pitäisi metsää istuttaa viisi kertaa Intian kokoinen alue. Tämä johtaisi ruuan hinnanousuun ja nälänhätään, selviää Oxfamin tuoreesta raportista.

Tuossa esille tuleva vaihtoehto on kuitenkin kelvoton:

Oxfamin mukaan metsän istuttaminen on toki tärkeää, mutta se pitäisi tehdä kestävästi eli maanviljelyksen edellytykset huomioiden. Yksi keino on esimerkiksi peltometsätalous, jolloin samalla alueella viljellään sekä peltokasveja että puita.

Myöskin Oxfamin täytyy tuolla tavalla suositella luomuista vaihtoehtoa.

Vaikka maatalouden tehostaminen, myös muuntogeenisillä lajikkeilla, olisi se ilmeinen parempi vaihtoehto.

Fingon osalta me jo tuosta luomuaatteen "salakuljetusyrityksestä" jo huomautimmekin, viime vuonna. Hyvän vinkin siitä, onko peltometsäviljely kelvollinen keino, saa tekemällä kysymyksen: paljonko sitä harrastetaan Suomessa? Tai Britanniassa, Oxfamin syntymaassa?

Vaikkapa tämä Jari Lepän artikkeli on hipihiljaa peltometsäviljelystä:

Suomen nielutavoite on haastava, mutta saavutettavissa

[Heikki Jokipii]

Voima-lehti on usein lähellä kehitysyhteistyöjärjestöjä (laitetaan siksi tähän). Ja se on tässä asiassa aiemmin osoittanut tiettyä taipumusta puoltoon.

Pukinsorkka tulee edelleen näkyviin (lihav. HJ):

Ministeriö korjaili ministerin väitteitä maatalouden ilmastopäästöistä

[..] sanoo maanviljelijä ja tutkija Juuso Joona Tyynelän tilalta Joutsenosta .

”Keinoina meillä on jo hiiltä sitova uudistava viljely, monipuolinen viljelykierto, jatkuva kasvipeitteisyys ja vajaatuottoisten turvepeltojen ennallistaminen sekä kosteikkoviljely. Maataloustuotantoa ei tarvitse ajaa alas, paremmat aidosti vaikuttavat viljelykäytännöt pitää vain saada leviämään tukien kannustimia muuttamalla.”

”Huoltovarmuuden kannalta hiiltä sitovat kuohkeat pellot typensitojakasveineen ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat monin verroin tärkeämpiä kuin tuontipanoksiin, kuten venäläisiin lannoitteiden raaka-aineisiin nojaava vallitseva viljelytapa. Pinta-ala- ja tuotantotukien sijaan maanviljelijöitä tulisi kannustaa tulosperusteisilla ja hyvin kohdennetuilla tuilla monimuotoisuuden, ilmaston ja vesien tilan parantamiseen”, Joona ehdottaa.

[Heikki Jokipii]

Perinteistään ei Fingo pääse irti. Ne tulevat jo Kepan ajalta. Sen Maailma kylässä -festivaalissa on nyt tällainen osio:

Systeemisyys ostoskorissa
Su 29.5.2022 13.45-14.15

Miten muutamme ruokajärjestelmän eli systeemin niin, että se on kestävää maapallolle ja sen ihmisille? Mitä kukin meistä voi tehdä omassa arjessaan? 

Aiheesta keskustelemassa WWF Suomen ruokaohjelman suojeluasiantuntia Elisa Niemi ja luomuviljelijä Jukka Lassila. Keskustelua johdattelee kestävän kehityksen johtaja Rilli Lappalainen Fingosta.

Jos keskustelijoiksi on valittu Luomuliiton entinen toiminnanjohtaja ja entinen puheenjohtaja, aika hyvin on tuossa kerrottava sanoma ennustettavissa. Eiköhän se ole edelleen "luomua, lähiruokaa ja Reilun kaupan tuotteita"?

Tulipa nimittäin  mieleen se noin 10 vuoden takainen KEPAn ruokakampanja, johon myös mm. kirkon Vastuuviikko-organisaatio lähti mukaan, jossa kehotettiin syömään "luomua, lähiruokaa ja Reilun kaupan tuotteita". Näistähän vain Reilun kaupan tuotteet edes teoreettisesti *) voisivat hyödyttää kehitysmaita, mutta niitä kaikkia vain ajettiin, ikäänkuin maailman köyhiä hyödyttävinä valintoina. Ja kampanjaan mukaan tulleet varmaan myös jotenkin kokivat kaupassa luomuhyllyn äärellä auttavansa nälkäisiä.

Ja tietysti täältäkin löytyy ...

https://www.maailmakylassa.fi/naytteilleasettajat/

... Biodynaaminen yhdistys.

[Heikki Jokipii]

Tästä puheenvuorosta ei tiedä:

Keynote Kumi Naidoo: Kohti oikeudenmukaisempaa ilmastotyötä

Kerran aiemmin hänen rohkeutensa tässä asiassa petti:

Greenpeace muuttamassa kantaansa muuntogeeniseen ruokaan?

Vai oliko se hänen järjestönsä rohkeus? (Uutisestamme vuodelta 2010 näyttävät valitettavasti linkit vanhentuneen.)

[Heikki Jokipii]

Kopio tästä twiitistä:

Ludger Wess
@LudgerWess
#hunger While Putin blocks the export of cereals to the starving South, these German #eNGOs demand to stop the export of #pesticides to Africa and Asia. I am ashamed. https://www.washingtonpost.com/climate-environment/2022/06/13/climate-disasters-collide-with-ukraine-war-deepen-hunger-crisis/

https://mobile.twitter.com/LudgerWess/status/1536951195272720384/photo/1

Siinä kuvassa on saksalaisten luomu-, ympäristö- ja kehitysyhteistyöjärjestöjen logoja.

[Heikki Jokipii]

Voima-lehti on usein lähellä kehitysyhteistyöjärjestöjä (laitetaan siksi tähän). Ja se on tässä asiassa aiemmin osoittanut tiettyä taipumusta puoltoon.

Uusimman Voima-lehden 8/2022 teemana on ruoka:

https://voima.fi/

Ja arvatkaapa mitä: joka artikkelissa luomua, luomua, luomua. Vähän ehkä välillä sen nimeä vaihdellen. Esimerkkejä:

https://voima.fi/artikkeli/2022/valta-pitaa-ottaa-haltuun-itse-tekemalla-sanoo-kumppannusviljelija-ruby-van-der-wekken/

Luomuviljely ylläpitää ja vahvistaa biodiversiteettiä, mikä on erityisen tärkeää nyt lajikadon aikana. Vähintään yhtä tärkeää on kuitenkin ruokasuvereniteetti ja ekologinen demokratia, jossa ihmiset voivat itse hallinnoida elämän perusasioita.

https://voima.fi/artikkeli/2022/ruoanlaitto-ja-syominen-nuo-katoavat-kansalaistaidot/

Luomua vaativat ihmiset ovat monin tavoin oikeassa. Mitä luonnon monimuotoisuuteen tulee, yksipuolinen tehoviljely ei suosi matoja, mönkiäisiä eikä mehiläisiä, ja pienimpien eläinten kadotessa katoavat isommatkin, kuten jyrsijät ja linnut.

https://voima.fi/blogit/paakirjoitus/2022/paakirjoitus-joka-hallitsee-ruokaa-hallitsee-maailmaa/

Tehomaatalous ei ole syntynyt tuottajien aloitteesta. Maanviljelyä on näennäisesti tehostettu ja keskitetty yhä suurempiin tilakokoihin yhä pienemmälle alueelle poliittisilla päätöksillä. Tiloista on tehty tehtaita. Tästä on seurannut ympäristöongelmia ja kosolti inhimillistä kärsimystä muun muassa velkaantumisen muodossa, tehotuotannon eläimille aiheuttamista kärsimyksistä nyt puhumattakaan. Ruoantuotanto on tehty entistä riippuvaisemmaksi sekä maailmantalouden heilahteluista että kemianteollisuuden lannoitteista, joista nytkin on pulaa.

https://voima.fi/artikkeli/2022/mtkn-mies-pitaa-ruokajarjestelman-muutosta-tarpeellisena/

Nykyaikainen viljely tukeutuu maasta kaivettujen ravinteiden ja maakasusta valmistetun typen varaan. Nämä pystytään kyllä korvaamaan ravinteiden kierrätämisellä, mutta toistaiseksi kierrättäminen on ollut kalliimpaa. Maaperästä on siis pumpattu ravinteita pelloille levitettäväksi samalla, kun kun esimerkiksi pelloilta valuva typpi rehevöittää vesistöjä.

Aina muistaen morkata tehoviljelyä.

[Heikki Jokipii]

Kepa/Fingo vain koventaa linjaansa:

https://maailmakylassa.fi/ruokamyyjaksi/

Vain kasvisruokaa

Festivaali siirtyy keväästä 2024 alkaen vain kasvisruokaa tarjoavaksi festivaaliksi, joten festivaalilla on kiellettyä myydä lihaa, kanaa ja kalaa. Maitotuotteita ja kanamunaa sisältävien annosten myynti on sallittua. Lisäksi jokainen ruokamyyjä sitoutuu tarjoamaan vähintään yhden vegaanisen ruoka-annoksen. Suosittelemme festivaalin ruokamyyjiä tarjoamaan kokonaan vegaanista ruokaa festivaalilla.

Suosimme vegaanista luomu- ja lähiruokaa

Ympäristö ja kestävä kehitys otetaan huomioon mahdollisimman hyvin Maailma kylässä -festivaalilla. Tämä näkyy myös festivaalin ruokatarjonnassa. Ruokamyyjien valinnoissa suositaan vegaanista, luomu- ja lähiruokaa tarjoavia toimijoita. Ruoamyyjiä velvoitetaan korvaamaan mahdollisuuksien mukaan tavalliset raaka-aineet sertifioidulla reilun kaupan tuoteilla.

Vuoden 2017 festivaalin kävijätutkimuksen mukaan lähes puolet festivaalikävijöistä valitsee luomu- ja lähiruokatuotteen aina kun mahdollista.

Fingolta/Kepalta alkaa jo hiukan unohtua, että sen piti olla kehitysyhteistyön puolesta puhuva järjestö.

Kasvisruokaan sitoutuminen on tuossa uutta. Perusteluna varmaan se, että niin vähennetään ilmastopäästöjä. Jota varmaankin kuvitellaan tehtävän myös luomuruokaa suosiessa.

Tosin se ei ole festivaaleista ensimmäinen:

Ahkera kyläseura kyrsiintyi Provinssin lihalinjauksesta ja lopettaa talkooavun – ”Märällä rätillä on maakunnan väkeä lyöty”

Vaikka siellä linja oli pehmeämpi:

Ilmajokelaisen Könnin kyläseuran suivaannutti Provinssin uusi linjaus, jonka mukaan ravintoloitsija saa myyntipaikan vuokrasta alennusta yhdestä kolmeen prosenttiin sen mukaan, miten riisuttu ruokalista on lihasta, siipikarjasta ja merenelävistä.

Täysi kolme prosenttia irtoaa vegaanisesta ruokalistasta.