Kehitysyhteistyöjärjestöjen sitoutuminen luomuun

[Heikki Jokipii]

USA:ssa on nyt kerätty tällainen lista ...

Worst 10 list: Advocacy groups that put ideology ahead of science on food and farming issues

... niistä järjestöistä, jotka pontevimmin vastustavat tiedettä maatalousasioissa, ideologisessa varmuudessaan.

Minkälainen olisi sama lista Suomessa? Osin se koostuisi varmaan samoista järjestöistä, mutta erojakin voi olla, tai on varmasti.Tällaiset järjestöt täällä kyllä jo oikeastaan "uskollinen lukijamme" pääosin tietääkin, mutta listasta voisi ehkä olla apua satunnaiselle kävijälle?

Eikä meitä varmaan tässä syytettäisi "mustien listojen" tekemisestä - koska nuo järjestöt ovat ylpeitä linjanvedoistaan! Ja siten varmaan myös listallemme pääsemisestä ... 

Nuo järjestöt eivät varmasti olisi kaikki kehitysyhteistyöjärjestöjä, mutta laitoin tämän tänne sen muistutukseksi, että järjestön julkilausuttu tavoite tai nimi ei aina suoraan kerro,  mitä asioita se todella ajaa.

[Heikki Jokipii]

Kun rupesin mielessäni hahmottelemaan tuota suomalaista listaa, niin tietysti siinä samoja olisivat Greenpeace ja Maan Ystävät.

Vastaavalla tavalla kotimaisia itsestään selvyyksiä olisivat tietysti GMO-vapaa Suomi, Luomuliitto ja Pro Luomu. Biodynaaminen yhdistys tietysti myös, mutta se on kovin pieni, joten sen vaikutus on varmaan asiassa pienempi kuin Alkon! 

Kepa on valitettavasti yhä laskettava mukaan. Myös Kepan jäsenjärjestöistä koko joukko eli aika monta.

Suomessa luonnonsuojelujärjestöistä mukaan olisi laskettava myös WWF. Samoin Suomen Luonnonsuojeluliitto ja Luontoliitto. - Luonnonsuojelujärjestöjen mainitseminen tämän otsikon alla ei lopulta ole niin kaukaa haettua, koska yleensä ellei aina ne puhuvat globaaleista ratkaisuista - jolloin mukana ovat kehitysmaatkin.

Onko kaikki puolueet laskettava mukaan? (Vihreät ehkä kohta poislukien ...?  )

[Heikki Jokipii]

Kepan osalta täytyy ehkä tutkia asian nykytilannetta tarkemmin. Mutta mitään muutosta tässä ei ollut tänä vuonnakaan:

http://www.maailmakylassa.fi/festivaali-info/naytteilleasettajat/ruokamyyjat

Myyjiä on lisäksi kannustettu suosimaan luomu- ja lähiruokaa sekä Reilun kaupan tuotteita.

Voihan tietysti olla, että tuo on vain laiskuutta/rationalisointia. Nettisivuston päivittäjälle annettu vain ohjeet: "Hei, käypä laittamassa sille ruokamyyntisivulle uudet päivämäärät"? Tai uusi päivämäärä on tullut sivulle muuta kautta, eikä itse sivua ole lainkaan muutettu.

***

Festivaalin asiaohjelmasta ei ole vielä annettu tietoa. Näytteilleasettajien joukossa on runsaasti luomutoimijoita ja luomuaatteen ajajia. Biodynaamisesta yhdistyksestä - tietysti: yhä Kepan jäsenjärjestö! - alkaen.

[Heikki Jokipii]

Nyt on YK-liittokin liittynyt luomun kannattajien porukkaan, tällä tavalla:

Kiuruveden kaupunkistrategian painotus luomu- ja lähiruokaan toi kunniaa kaupungille

Suomen YK -liiton UNDP:n julistaman ”Ilmianna kuntasi kestävä teko” -kilpailun parhaimmisto on julkaistu. Kolmenneksi parhaaksi kestäväksi kuntateoksi on valittu Kiuruveden kaupunkistrategia.

Strategia valittiin parhaimpien joukkoon, koska strategian yhdeksi painopisteeksi on nimetty lähi- ja luomuruoka,  joka noudattaa ekologisuuden, eettisyyden ja kestävän kehityksen arvoja. Taustalla on ruokapalvelujen johtajan tekemä aloite, ja nykyään Kiuruveden ruokapalvelujen lähtökohtana on ”lapsemme ja vanhuksemme ansaitsevat parasta kotimaista ruokaa”.

Tuossa YK-liitto ei tietysti linjaa, millaista maatalouspolitiikkaa tulisi harjoittaa kehitysmaissa, mutta kyllä se rivien välissä sen sanoo.

[Heikki Jokipii]

YK-liiton omilla sivuilla tuosta kerrotaan:

Parhaat ilmiannot kestäviksi kuntateoiksi on valittu!

Kestävää päätöksentekoa -mobiiliaineiston tuottaneiden Suomen YK-liiton ja UNDP:n julistama kuntahaaste on otettu vastaan innolla. ’Ilmianna kuntasi kestävä teko’ -kilpailussa haastettiin kunnat ja kuntalaiset ilmiantamaan omilla paikkakunnillaan tehtyjä, kestävää kehitystä tukevia toimenpiteitä. Haaste otettiinkin vastaan useissa kunnissa ja sunnuntaina vietettävien kuntavaalien kunniaksi YK-liitto ja UNDP ovat nyt valinneet parhaat ilmiannot! Teot pääsevät myöhemmin osaksi Kestävää päätöksentekoa -mobiilikurssia.

Mukana ja siis myöhemmin liitettävänä on niin muodoin tämäkin teko:

#kestäväteko 3)
Kiuruveden kaupunkistrategian 2013-2016 yhdeksi painopistealueeksi on nimetty lähi- ja luomuruoka, joka noudattaa ekologisuuden, eettisyyden ja kestävän kehityksen arvoja

Ennestään tässä mobiilikurssissa löytyy ainakin tämä teksti:

Julkisten hankintojen merkitystä kestävässä kehityksessä ei voi painottaa liikaa, koska niiden avulla voidaan tehokkaasti edistää kestävämpiä kulutus- ja tuotantotapoja. Alatavoite 12.7 kehottaakin julkishallintoa tekemään hankintansa kestävän kehityksen mukaisesti.

Osa kunnista suoriutuu tehtävästä jo nyt mainiosti. Esimerkiksi Jyväskylä on sitoutunut kasvattamaan ekologisten tuotteidensa osuutta hankinnoissa. Kaupunki on kehittänyt elektronisen tilaussysteemin, jonka avulla tilauksen tekijä voi tarkistaa, onko tilattava tuote eko-, reilu- tai energiasertifioitu.

Tuossa tuo "ekologinen" tai "eko-" mitä ilmeisemmin viittaa luomuun. (Ja "reilu-" Reiluun kauppaan - eli useimmiten myös luomuun!)

[Heikki Jokipii]

Tämä lähti:

***

Eeva Reittila
YK-liitto


Miten ihmeessä YK-liitto on voinut antaa tällaisen tunnustuksen "kestävien kuntatekojen" kilpailussaan:

"#kestäväteko 3)
Kiuruveden kaupunkistrategian 2013-2016 yhdeksi painopistealueeksi on nimetty lähi- ja luomuruoka, joka noudattaa ekologisuuden, eettisyyden ja kestävän kehityksen arvoja."

Nythän luomuviljely maailmanlaajuisena ratkaisuna - ja se lienee itsestään selvästi YK-liiton silmämääränä - johtaisi hirvitttävään nälkäkatastrofiin.

Jos Sinä tiedottajana et suoraan pysty kysymykseemme vastaamaan, pystynet ohjaamaan tämän kysymyksemme sellaiselle henkilölle organisaatiossanne, joka pystyy, ja on tuosta päätöksestänne enemmän vastuussa.


Heikki Jokipii [jne.]

[Heikki Jokipii]

Saimme tällaisen vastauksen (lähettäjänä Veera Vehkasalo, YK-liiton vaikuttamistyön vastaava):

Kiitos palautteestasi.

Kestävän kehityksen tavoitteet ovat universaaleja, mutta ratkaisut niiden toteuttamiseen on löydettävä paikallisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että ne ratkaisut jotka ovat toisaalla kannustettavia eivät toimi yleistettävinä kaikkialle tai olisi toivottavia välttämättä maailmanlaajuisena ratkaisuna. Olemme tässä palkinneet yhden paikallisen ratkaisun - jonka osana on paitsi luomu- myös lähiruoka. Ruoan alkuperään ja tuotantotapojen kestävyyteen huomion kiinnittäminen on keskeistä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Maailman nälkäongelman syyt ovat moninaiset, ja tällä hetkellä maailmassa olisi määrällisesti ruokaa riittävästi kaikille, jos se vain jaettaisiin tasaisesti.

Saimmeko vastauksen? Mitä mieltä ollaan?

Varsinkin, kun tiedämme, etteivät Kiuruveden asukkaat juurikaan luomua syö. Eli se ei oikeastaan ole edes "paikallinen ratkaisu".

Täältä niitä Kiuruveden stategioita löytyy. Luomu mainitaan yleensä johdantosivulla, näin:

Luomu-Suomen pääkaupunki
- LUOnnonMUkaisuus
- ekologisuus
- eettisyys
- kestävä kehitys
- osa elämäntapaa ja tuotantoa

Mutta sitten ei enää mainitakaan, paitsi ehkä  tähän tapaan:

Lähiruoka ja elintarvikkeiden
jatkojalostus
- Jalosteiden markkinointi  ja myynti
- yrittäjien aktivointi

Niinpä Kiuruveden strategisena tavoitteena on saada myytyä (jalostettua) luomua ja lähiruokaa, ilmeisesti lähinnä pääkaupunkiseudulle. (Eli noin halvalla Kiuruvesi ansaitsi palkintonsa, muutamalla "pallukalla" tai luetelmaviivalla ensimmäisessä powerpoint-diassa!)

Täytyykö YK-liitolle (Vehkasalolle) kertoa, että maailmassa ei kohta olisi määrällisesti ruokaa riittävästi kaikille, tasaisesti jaettavaksi, jos muuallakin, Kiuruveden tapaan, edistettäisiin luomuviljelyn leviämistä?

Mutta ei tuossa kyllä tullut perustelluksi, että luomu ja lähiruoka olisivat jotenkin hyvä ratkaisu Kiuruvedelläkään, siinäkään tapauksessa, jos se olisi tosiasia (mitä se ei siis ole). Eikä perustelluksi, miksi YK-liiton pitäisi edes tällaisesta yrityksestä palkita. (Siis: hyvin löysästä yrityksestä. Mutta miksi siitäkään.)

[Heikki Jokipii]

Kun YK-liitto vastauksessaan kovasti yritti luikerella asiasta vetoamalla eri ratkaisuhin eri maissa tai paikoissa, niin toistan kuitenkin näkemykseni:

Tuossa YK-liitto ei tietysti linjaa, millaista maatalouspolitiikkaa tulisi harjoittaa kehitysmaissa, mutta kyllä se rivien välissä sen sanoo.

Muuta osoittaakseen sen tulisi nyt nettisivullaan julkisesti sanoa, ettei se luomua kehitysmaissa kannata. (Josta lähetin myös äsken ehdotuksen Veera Vehkasalolle sähköpostitse.)

***

YK-liitto ei vielä tuolla manoveerillään taida päästä listallemme (ks. edellä 04.04.17), tämä taisi olla sen ensimmäinen "stiplu". 

[Heikki Jokipii]

Tässä kehitysyhteistyöjärjestöjen raportissa .....

Tutkimusraportti: Solidaarisuustalous leviää Euroopassa ja maailmalla

... Suomen osuus on seuraava:

Suomalaishankkeista raportissa esitellään Oma maa -osuuskunta, joka tuottaa jäsenilleen ekologisen viljelyn periaattein kasvatettua ruokaa.

Ja tällainenhan tuo osuuskunta on:

http://www.omamaa.fi/

Sinähän jo etusivulla sanotaan asia suomenkielellä selvemmin: luomuosuuskunta.

Miksi tuo valinta, miksi luomu? Edellyttääkö solidaarisuus heidän mielestään ehkä, että meilläkin olisi ruokaa vähän ja se olisi suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin kallista?

[Heikki Jokipii]

Myös Kepa näyttää olevan tuossa ideassa täysin mukana:

https://www.kepa.fi/tapahtumat/tuhokehitys-poikki

Tuon tilaisuuden voi sanoa pääesiintyjän kirjaesittelystä ei asia kaikin puolin selviä:

https://intokustannus.fi/kirja/tuhokehitys-poikki/

Mutta luultavasti voimme olla varmoja, jos vanhat merkit paikkansa pitävät, että häneltä riittää muutama paha sana myös modernille maatalousteknologialle. Muihinkin hänen puheenvuoroihinsa ja niitä koskevaan keskuteluun olisimme voineet linkata, jo täällä.

[Heikki Jokipii]

Fida ei ole otsikossa mainitulla luomulinjalla, tästä uutisesta päätellen:

Pohjoiskorealaiset tutustumiskäynnillä suomalaisilla maatiloilla

Pitkänen kuitenkin kertoi, että korealaiset ovat kokeneet vierailun hyvin innostavana ja opettavaisena.

"Vierailijoita on kiinnostanut esimerkiksi koneellistuminen ja kuinka se on viety täällä pitkälle. Myös korkeat hehtaarisadot, perunan jatkojalostus sekä systemaattinen ravinnetasapainon ylläpito esimerkiksi lannoitteiden käytön ja maaperäanalyysin avulla on herättänyt kiinnostusta", Pitkänen kertoo.

[Heikki Jokipii]

Tässäkin tilaisuudessa "tuoksuu" luomuaate, vaikka pääasian sanotaan olevan toinen:

Naisten oikeudet ruokahankkeissa

Ruoantuotanto on jatkuvan muutoksen pyörteissä maailmassa. Etenkin ilmastonmuutoksen seuraukset, maataloustuotannon teollistuminen ja yksipuolistuminen, sekä maanhallintakonfliktit aiheuttavat globaalin etelän pienviljelijöille ongelmia.
[...]
Toisaalta naiset usein huolehtivat maanviljelyn jatkuvuuden edellytyksistä, kuten monimuotoisten maatiaissiementen säilyttämisestä ja vaihtamisesta.
[...]
Puhutaanko ruokasuvereniteetista vai ruokaturvasta - miksi?

Tilaisuuden järjestäjänä onkin edellä 07.06.16 mainittu Siemenpuu-säätiö. Mukaan kutsutussa on kyllä henkilöitä, joiden vuoksi tuo eilinen tilaisuus ei välttämättä muodostunut pelkäksi luomu-uskon vahvistamiseksi.

[Heikki Jokipii]

Nyt tämä yhdistyminen on sitten tapahtunut:

Kehys ja Kepa ovat nyt Fingo

Tehtävä säilyy tällaisena (lihav. HJ) ...

Fingon vaikuttamistyön teemoja ovat muun muassa kehitysyhteistyö, kestävä kehitys, ilmastonmuutos, veropolitiikka, yritysvastuu ja ruokaturva kehittyvissä maissa.

... ja myös me jatkamme sen tarkkailua, miten Fingon linja tuossa lihavoidussa kysymyksessä kehittyy.


PS. Se vieno toivomuksemme, että edes Biodynaaminen yhdistys tuossa yhteydessä kohteliaasti erotettaisiin jäsenyydestä, ei ole toteutunut:

https://www.fingo.fi/meista/jasenet

[Heikki Jokipii]

Tämä alkaa tämäkin olla jo pitkähkö ketju. Mutta nähtävästi yhä jatkuu. Yhä vielä näyttää siltä, että jos tällaiset tahot järjestävät seminaarin ...

Miten kestämättömästä kehityksestä tehdään kestävää? Intialaisen aktivistin Ashish Kotharin mukaan vaihtoehtoja on jo olemassa

Onko kestämättömälle kehitykselle vaihtoehtoja, pohdittiin keskiviikkona Helsingin yliopiston kehitystutkimuksen oppiaineen, Kehitystutkimuksen seuran ja ympäristöjärjestö Siemenpuu-säätiön järjestämässä seminaarissa.

... niin aika väistämättömästi siellä täytyy tämän idean pulpahtaa esiin (lihav. HJ):

Etelä-Intiassa on esimerkiksi kastittomien naisten yhteisöjä, jotka ovat paikallisen järjestön tuella ottaneet vallan takaisin itselleen. Ne luomuviljelevät perinteisiä viljakasveja ja ovat parantaneet näin ruokaturvaa, perustaneet oman yhteisömedian ja koulun ja haastaneet samalla syvään juurtuneen sukupuoli-, kasti- ja luokkasyrjinnän.

[Heikki Jokipii]

Fingo (entinen Kepa) ottaa taas kantaa luomuviljelyn puolesta Maailma kylässä -festivaalinsa filmi- ja keskusteluohjelmassa, tällä valinnallaan:

https://www.maailmakylassa.fi/ohjelma/burkinabe-bounty

Cultures of Resistance -verkoston dokumenttielokuva "Burkinabè Bounty" kertoo länsiafrikkalaisen Burkina Fason matkasta kohti omavaraista ruoantuotantoa. 

Luovuus nousee keskeiseksi välineeksi, kun viljelijät, opiskelijat, taiteilijat ja paikallinen "slow food" -liike puolustavat perinteitään suurmaataloutta vastaan. Naiset pyrkivät oman varallisuutensa haltijoiksi myymällä paikallisia tuotteita, nuoret marssivat kaduilla Monsanton kaltaisia suuryrityksiä vastaan ja tanssistakin löydetään vallankumouksellisia keinoja. 

(lihav. HJ)

Tuosta ei ehkä suoraan selviä, mistä on kyse, vaan se täytyy päätellä noista lihavoiduista vihjesanoista.

Mitä filmin tekijä luvassa olevassa haastattelussaan sitten kertookin, niin aiemmassa haastatelussaan hän kertoi tulevaisuuden suunnitelmistaan näin:

https://www.raindance.org/interview-filmmaker-activist-iara-lee/

When we ask Iara what’s next on her slate, she surprises us with the declaration that she’s taking the unlikely leap from documentary filmmaking to organic farming. “I want to be in close proximity to nature in a very visceral way,” she says. To start, she’ll be learning the ropes from the people around the world who have been doing it for years, beginning with Indonesia and Sikkim �" India’s first fully organic state.

(lihav. ja linkkaus HJ)

Filmin trailerista, joka löytyy verkosta, puhutaan "agroekologiasta", joka on luomuviljelyn vanhastaan tuttu peitenimi. Tästä pyrkimyksestä kerrotaan esim. tässä artikkelissa:

Burkina Faso: Farmers going against the grain
Burkina Faso's farmers are turning away from industrial farming and embracing agro-ecological techniques

Far from the Lankoande's rural farm are the western industrial food businesses dominating the agricultural sector. These large-scale companies rely on monoculture, or single species, crops and massive amounts of chemicals and fertilizers, and consume water and fuels at unsustainable rates. Despite their scale they aren't feeding everyone. According to the 2015 figures from the Food and Agriculture Organisation (FAO), there are 795 million hungry people in the world and 98 percent of them live in developing countries. Industrial agriculture may have helped to grow more food for the world but it has placed that food out of the reach of the most impoverished.

In contrast, a defining feature of agroecology is that it embraces small-scale and decentralised solutions to food security and shuns industrial farming. "Industrial farming is not the solution at all. I don't believe in it," says Fatou Batta, who works with the Association Nourrir Sans Detruire (ASND) and another NGO called Groundswell International.

Ja luomukielessähän vaihtoehto sille, että käyttää "massiivisia määriä" kemiallisia lannoitteita ja torjunta-aineita, on se, ettei käytä niitä yhtään. Ja ne ovat aina suuria firmoja ja tiloja, jotka tehoviljelevät, kun taas luomuviljelyä  harjoittavat pikkutilat.

Tuolla toisessa keskustelussamme viitatussa tutkimuksessa oli Burkina Faso mukana, ja sen mukaan maassa käytettiin keskimäärin alle 10 kiloa (keinotekoista) typpeä hehtaarille. Ja maissin keskimääräinen hehtaarituotto oli sen mukainen, vain 1,5 tonnia. Kun potentiaalia olisi yli 5 tonniin.

Eikä WFP kerro, että maassa olisi mitenkään hyvä ruokatilanne tai muutenkaan. Filmin trailerissa yritetään tori- ja sadonkorjuunäkymin luoda vaikutelmaa suhteellisesta yltäkylläisyydestä ruoan suhteen. Luultavasti samaa niksiä käytetään itse filmissäkin.

Tosiasiassa Burkina Fasossa käydään vakavaa keskustelua muuntogeenisten lajikkeiden käyttöönotosta:

Burkina Faso is moving forward with GMO research

Mutta sen haluvat nämä länsimaistaustaiset NGO:t ja heidän myötäjuoksijansa estää. Samanlainen näyttää olevan tuo toinenkin mainittu NGO. Sen taustalla näyttää olevan hollantilaisia ja saksalaisia luomujärjestöjä ja -ihmisiä. Eräällä noista järjestöistä - agroekologian nimeen vannovalla - on nimessään ETC, ja sillä luultavasti on yhteyksiä täällä aiemmin myös RAFI -nimellä tunnettuun kanadalaiseen järjestöön.

Mutta luulenpa/pelkäänpä, etteivät nämä asiat tule Maailma kylässä -festivaalissa esille. Vaan siellä ollaan hurmaantuneita tuosta mukama niin spontaanista "vastarinnasta". Ja "vallankumouksesta", joka pyrkii pitämään asiat ennallaan. Eikä siellä luultavasti pyritä aitoon keskusteluun, vaan tuon (edellisestä päätellen umpivihreän) filmintekijän vähän laajennettu haastattelu riittää keskusteluksi.