Tehoviljelyn iso piikki

[Heikki Jokipii]

Tuo Hesarin kirjoitus tuotti kaksikin yleisökirjoitusta lehteen.

Toinen niistä myötäili ko. kirjoituksen tehomaatalouskauhistelua:

Ruoan tehotuotanto aiheuttaa elämille kärsimystä

JUTUSSA Ruoan vallankumous (HS 3.1.) kuvattiin ansiokkaasti monia tehomaatalouden ongelmia. Mainitsematta jäi eläinperäisen ruoantuotannon aiheuttama kärsimys niin muunlajisille eläimille kuin ihmisillekin.

Tämä ei:

Maapallo ei kestä luomumaataloutta

HS KIRJOITTI (3.1.), että maapallo ei enää kestä tehomaataloutta. Asia on päinvastoin. Hanna Tuomiston meta-analyysin mukaan luomumaatalous vaatii keskimäärin noin kaksinkertaisen peltoalan. Tämän vuoksi luomu myös tuhoaa biodiversiteettiä ja aiheuttaa jopa yli puolet enemmän hiilipäästöjä tuotetta kohden. Metsälle jää vähemmän tilaa. Maapallo ei kestäisi tehomaatalouden vaihtamista luomuun. Nälkä lisääntyisi.

[Heikki Jokipii]

Tässäkin se taas tuli (lihav. HJ)

Brasilian alkuperäiskansat vaativat presidentti Bolsonaroa tilille Amazonin sademetsän tuhoamisesta

Bolsonaron hallitus on esittänyt lainsäädäntöä, joka höllentäisi Amazonin aluetta koskevia rajoituksia kaivostoiminnalle, öljyn ja kaasun tuotannolle sekä tehomaataloudelle.

(lihav. HJ)

Kuulinko vain minä niin, mutta äsken kuulosti siltä, että uutistenlukija sanoi tuon viimeisen, lihavoivun sanan erityinen inho tai kauhistelu äänessään?

[Heikki Jokipii]

Mielipidetutkimus ja asian pohdintaa:

Lähes 40 prosenttia kansalaisista pitää Suomen maataloutta tehotuotantona – onko se sitä?

Markkinoilla pärjääminen vaatii alalla kuin alalla tehokkuutta. Tehotuotanto sana kuitenkin särähtää monen korvaan.

Onko tehotuotanto pahasta ja mikä on tehotuotannon ja tehokkaan tuotannon ero?

"Tehotuotanto-termillä on huono maine. Sitä käytetään synonyyminä teolliselle maataloudelle, jossa ei välitetä eläinten hyvinvoinnista tai ympäristöstä", pohtii tutkimusprofessori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskuksesta.

Koska tehomaatalous on sanana kokenut kovia, on käyttöön tullut uusia termejä kuten kestävä tehostaminen ja resurssiviisaus, Niemi kertoo. "Ne korostavat tuotantopanosten huolellista käyttöä."

Ruuan tehokas tuotanto on myönteinen asia, Niemi sanoo.

Tehokas viljely tarvitsee saman ruokamäärän tuottamiseen vähemmän peltoalaa ja muita tuotannontekijöitä kuin tehoton. Maailmanlaajuisesti katsottuna viljelyalaa ei ole enää ympäristösyistä varaa lisätä, joten tehokkuutta on edelleen parannettava.

Sitä ei tuoda esille, että 13,9% Suomen viljelyalasta on omistettu viljelytavalle, joka väistämättä tarvitsee tuotettuun ruokamäärään nähden paljon peltoalaa. Ja lisää pitäisi semmoista viljelyalaa MMM:n ja EU:n mielestä saada. Eikä Jyrki Niemi tietääkseni ole ainakaan julkisesti asettunut tätä pyrkimystä vastustamaan.

Suomi ja EU eivät kaiketi kuulu maailmaan.

[Heikki Jokipii]

Yleisökirjoitus yrittää vähän purkaa tätä asetelmaa:

Mitä on tehotuotanto?

Tehotuotanto-termiä ymmärretään väärin. Ruuan tehotuotanto on positiivinen juttu. Tehoton tuotanto taas ei.

[Heikki Jokipii]

Osa saksalaisista tutkijoista ottaa ilmeisen tosissaan sen mahdollisuuden, että myös tuulivoimalat ovat hyönteiskadon syy:

CIRCA 1,2 BILLIONEN TOTE INSEKTEN PRO JAHR
"Insektenkiller" Windpark: Forscher sehen "besorgniserregende Entwicklung"

Kyllä tuo tuulivoiman lisääminen hyönteiskadon syynä elää yhä eräänä hypoteesina  Saksassa:

Windkraft und Insektensterben
Riskante Höhe?

Yhtenä lisämausteenaan: tuulivoimaloiden koon kasvaminen?

— klips —

Nyt suhtautumisessa tuohon tuulivoimalateoriaan täytyy olla varovainen - varsinkin kun sitä ei ole kunnolla tutkittu. Tuo artikkelikin myöntää tai toteaa, että kyse voi olla myös vain ajallisesta yhteensattumasta.

Mutta kuten edellä olemme huomanneet, tällaista tieteellistä varovaisuutta ei juuri näy, jos joku keksii ehdottaa syylliseksi (johonkin pahaan, tähänkin) tehoviljelyä. Kuten HS, ks. juuri edellä.

Annaleena Ylhäinen uudelleentwiittasi
Jarkko Hantula twiitin 7. toukok.

Yksi globaalin #hyönteiskato.n merkittävimmistä syistä näyttäisi olevan jatkuvasti lisääntyvä keinovalo.

https://science.sciencemag.org/content/372/6542/556

***

Mutta edellä mainitulla tavalla varovaisia ollaan, edelleen.

[Heikki Jokipii]

Tämä kuuluu samaan kielenkäyttöön (lihav. HJ):

Kankaanrinta ja Herlin korostivat, että parhaat tavat vaikuttaa ympäristön tilaan on äänestää vaaleissa ja valita syömämme ruoka oikein. Jokainen, oli varakas tai ei, voi varmistua siitä, että ruoka jota syö on ympäristölle ystävällistä, pariskunta vakuutti.

– Älä syö sellaista lihaa, joka on teollisesti tuotettu ja valtavan ekokatastrofin osatekijä, Herlin tähdensi.

YLE:n uutisessa:

Ilkka Herlin: Rikkailla on moraalinen vastuu käyttää varojaan ilmaston hyväksi

Kun muualta tiedämme heidän "flirttailunsa" luomuaatteen kanssa, osaamme kyllä tuon tulkita. Siinä ei vastusteta tehdasmaisia lihanjalostamoja!

[Heikki Jokipii]

Hesarin TV-ohjelmasivulla:

Maapalloa uhkaavasta vesipulasta varoittava dokumentti hätkähdyttää, mutta lopulta tärkeä asia on hukkua korostettuun dramaattisuuteen

DOKUMENTTI tekee pistoja eri puolille maapalloa, mutta enimmäkseen katse on valtameren toisella puolella. Se nostaa vesikriisin merkittävimmiksi aiheuttajiksi pohjavesivarantojen ehtymisen sekä sademetsien hakkuut. Ne ovat puolestaan pitkälti tehomaatalouden seurausta, dokumentti esittää. Vettä kuluu, kun yhdeksälle miljardille ihmiselle tuotetaan ruokaa ja yltäkylläisyyttä.

(lihav. HJ)

Edelleen näyttää olevan luvallista ja korrektia kirjoittaa noin. Saattaa toki olla niin, että ko. dokumentissakin asia on ilmaistu samalla tavalla.

[Heikki Jokipii]

Tällaiseenkin uutiseen saadaan ujutettua epäluulon lietsomista moderneja maatalouden keinoja kohtaan:

Uusi ruokakriisi uhkaa maailmaa: ruuan hinnan nopeasta kohoamisesta ongelmia erityisesti kehitysmaille

Maatalouden tuottavuus on siis kohentunut huomattavasti. Mutta sillä on ollut hintansa, kuten todetaan FAO:n joulukuussa julkaisemassa Solaw 2021 -raportissa, jossa tarkastellaan maailman maaperä- ja  käyttöä maatalouteen ja ruuantuotantoon.

Raportin mukaan järjestelmä on murtumispisteessä. Tuottavuuden nousu on saatu aikaan lisäämällä koneiden, lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöä. Tämä on köyhdyttänyt maaperän jo kolmasosalla viljelyyn käytetystä alasta ja kiihdyttänyt eroosiota.

Katsokaamme, mistä kohtaa tuota raporttia nuo lauseet, nuo käsitykset on saatu. Sen täytynee olla tämä kohta:

https://www.fao.org/3/cb7654en/online/src/html/chapter-1-2.html

1.2 Human-induced land degradation
As agriculture intensifies, converging evidence indicates the extent and severity of land degradation (Map S.7), where soil is eroded, nutrients are depleted and salinity increases. Human-induced degradation affects 34 percent (1 660 million ha) of agricultural land (Table S.2). Extending cultivation into areas of marginal land quality and increasing intensification on existing cropland are constrained by soil erosion and depletion of carbon, nutrients and soil biodiversity. The treatment of soils with inorganic fertilizers to increase or sustain yields has had significant adverse effects on soil health, and has contributed to freshwater pollution induced by run-off and drainage.

Mutta nyt hitaasti: mitä tuossa oikeastaan, oikeasti sanottiin?

Sanottiin, että kun viljely tulee intensiivisemmäksi, eroosio lisääntyy, ravinteet käytetään loppuun, ja suolaisuus lisääntyy (1. virke). Mistä se voisi johtua? Eroosio liiasta kyntämisestä, rikkakasvien mekaanisesta torjunnassa. Ravinteiden loppuminen siitä, ettei lannoiteta tarpeeksi. Suolaantumisella omat syynsä, mutta tuottavuudesta ei siinä tai noissa muissakaan ole kyse.

(2. virke.) Viljely laajenee marginaalisille alueille siitä syystä, että hyviä maita viljellään tehottomasti. Jos ja kun harrastetaan kaskiviljelyä, se lisää eroosiota, mutta ei ole tehoviljelyä. Jos yritetään viljellä intensiivisemmin hyviä maita, vaikka esim. vain yhtä lannoitetta lisäämällä, siitäkään ei hyvää seuraa. Mutta tehokkuutta sellainen ei ole. Koneiden käyttöä tuossa ei mainita lainkaan. Miten KU kuvittelee koneilla maaperää köyhdytettävän? No, hurjasti kyntämällä se onnistuu. Mutta kyllä sen voi tehdä härjillä tai hevosillakin.

Vasta viimeisessä virkkeessä syyllinen sitten kaikkeen löydetään epäorgaanisista lannoitteista. Mutta totta se ei ole, vaikka FAO:n tekstissä lukeekin.

Analyysi on joka tapauksessa tuossa kesken. Ruokakriisiä tuskin ratkaistaan jollain mukavasti tehottomammalla tuotannolla.

[Heikki Jokipii]

Otsikon aiheesta tämäkin:

How “Conventional” Became a Dirty Word in Agriculture
And why we should instead embrace it

Mm. näin:

Each of these uses is reductive and can be harmful: there is no single conventional baseline against which to compare new techniques; alternatives always have their own downsides; “Big bad farming” is a myth; and averages obscure vast differences in practice. What’s more, given the specific way in which farming in the United States has evolved, so-called alternative farms often share much in common with the so-called conventional farms they’re poised against. Ultimately, the term conventional agriculture should be abandoned and replaced with words to describe farm characteristics or practices, like no-till, cover crops, or crop rotation, or at least terms like “nonorganic” or nonregenerative when broad-brush generalization is necessary.

[Heikki Jokipii]

Hesarin kirja-arvostelusta:

Ville-Juhani Sutisen kirjoitukset voivat olla opas eloon­jäämiseen maailmassa, joka on rikki

Lihan tehotuotanto on yksi suurimmista ilmaston lämmittäjistä ja valtava eettinen musta aukko. Sutisen mukaan meillä vallitsee ”lihaparadoksi”: isä voi kokata lapselleen lihapullia ja samalla opettaa, että maailmassa pitää suojella pienempiä ja heikompia.

Ihmiset vähintään aavistavat, että lähimarketin liha tulee tehdastiloilta. Silti ”jossain” on edelleen Piippolan vaarin tila, onnellisine possuineen ja vanhuuteen kuolevine lypsylehmineen.

[Heikki Jokipii]

Piikkiin tämäkin:

”Olin koulussa tosi levoton” – huippukokki Jonathan Slotten intohimo ruoanlaittoon syttyi sattumalta

Laadusta Slotte ei tingi: raaka-aineiden pitää olla laadukkaita.

”Nopealla aikataululla tehotuotetut raaka-aineet eivät koskaan ole yhtä maukkaita eikä niistä saa laitettua täydellistä annosta. Hyvät raaka-aineet ovat edellytys todelliseen herkulliseen ruokaan. Tuotteille pitää antaa aikaa kasvaa. Ne keräävät kasvukauden aikana makua. Tehotuotettu liha maistuu aivan eriltä kuin rauhassa kasvatettu liha, koska eläinten stressaaminen ja teollinen kasvatus eivät tee maulle hyvää.”

[Heikki Jokipii]

Taistelua käydään myös kielestä:

Viewpoint: Sustainable, natural, chemical, toxic — Words used by activists to label agriculture can distort science and turn the public against sensible farming

Sopii hyvin tähän triidiin. "Tehoviljelyn" vastustamisella taitaa olla pisimmät perinteet.

[Heikki Jokipii]

Paperihesarissa tämä juttu oli tälläisella otsikolla:

Tehotuotetulla lihalla ei ole tulevaisuutta

Ja hyvin siinä kaikilla tehotuotantokliseillä maalailtiinkin. Osittain antaen ymmärtää, että tehotuotannolle vaihtoehtoista lihantuotantoa jossain Suomessa harjoitettaisiin. Mutta tuskinpa muutama viikko luomubroilerille lisäelämää suuria merkitsee. Eikä luomukinkkua tuottava sikakaan puolta vuotta kauempaa elä.

No, kirjoituksen kärki saattoi kyllä olla lihansyönnissä sinänsä. Ja ilmastopäästöissä. Voidaan kyllä kysyä, miten eläinten kohtelu siihen asiaan kuuluu? Tässä loppulauseessa ei siltä kannalta ole mitään järkeä:

Tehotuotetulla lihalla ei ole tulevaisuutta ilmastokatastrofin muuttamassa maailmassa. Mitä nopeammin se ymmärretään, sen parempi.

Koska pienellä järkeilyllä on helppo ymmärtää, että mitä nopeammin ja tehokkaammin syötävät eläimet pääsevät hengestään, sitä parempi ilmastolle (ainakin vallitsevan teorian mukaan).

Jopa vuohi on märehtijä. Ja tuottaa koko elinikänsä metaania. Mutta on kooltaan niin pieni ja lukumääräisesti sen verran harvinainen, ettei siitä pidä tehdä... syntipukkia.

[Heikki Jokipii]

Erittäin virkistävää nähdä tässä uutisessa tällainen lause ja ajatus (lihav. HJ)

Afrikan vihreä muuri on jäänyt puolitiehen, mutta elintärkeä puiden suojavyöhyke on yhä mahdollinen

Sen jälkeen arviolta 80 prosenttia Sahelin maaperästä on köyhtynyt huomattavasti. Ylilaiduntaminen, tehottomat viljelytavat ja ilmastonmuutos ovat kiihdyttäneet aavikoitumista ja luontokatoa.

[Heikki Jokipii]

Mitähän tässä tutkija tai tuon uutisen laatija on ajatellut (loppulause):

Suomalaistutkimus: Lannoitepula voi iskeä pahasti tehomaatalouteen, ja silloin maailman viljantuotanto on pulassa

Tämä tulos vahvistaa aiemmassa tutkimuksessa tehdyt havainnot, joissa ennustettiin siirtymistä luonnonmukaiseen maatalouteen. Siinä ei käytetä synteettisiä lannoitteita, ja nykyiset korkean sadon alueet kärsivät eniten.

Tutkimustulos on syntynyt suurten tietoaineistojen analysoinnilla ja sitä voidaan hyödyntää valmistautumisessa odottamattomiin häiriöihin.

Näitä ovat esimerkiksi koronapandemia, Ukrainan sota ja sen seurauksena asetetut pakotteet tai Suezin kanavan liikennöinnin katkeaminen.

Tuloksia voi hyödyntää myös vihreän siirtymän vauhdittamisessa, joka edellyttää juuri synteettisten lannoitteiden tai torjunta-aineiden vähentämistä.

"Tutkimustulosten pohjalta" siis vapaaehtoisesti pienennetään satoja? Ja se on vielä "hyödyntämistä"? Tässä esitetään aivan liian ruusuinen kuva luomusadoista Suomessa:

Miten vaikuttaisi Suomessa?
Paikallisemmassa tutkimuksessa on aiemmin havaittu, että maatilojen kemikaalien, lannoitteiden ja torjunta-aineiden kokonaismäärän väheneminen voi vähentää satoja 10–40 prosenttia. Tutkimuksen skenaariossa kaikkien tuotantopanosten 75 prosentin pieneneminen vähensi suomalaisen vehnän, ohran ja perunan satoja enintään 45 prosenttia.

Meidän jo useassa paikasssa  täällä käsitelty iskulauseeemme: täysluomulla tuotettaisiin vain neljännes nykyisestä ruoasta.

Vaatisiko tuo uutinen nyt oikaisuvaatimuksia? Sinä eivät ole faktat kohdallaan.

Kuvituskuvan teksti on erityisen harhaanjohtava:

Maissinviljely on usein hyvin riippuvainen keinolannoitteista ja koneista. Alhaisemman satotason alueilla riippuvuus on pienempi. Kuvituskuva. Kuva: Pasi Toivonen / Yle

Tai ei. Oikeastaan se kertoo asian oikein. Jos tyydytään alhaiseen satotasoon, riippuvaisia ei olla.