Author Topic: Miksi GM on hyvä asia?  (Read 55325 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12210
    • View Profile
    • Email
Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« Reply #270 on: 15.11.18 - klo:05:10 »
Olemme täällä olleet tietoisia tästä mahdollisuudesta jo kauan, mutta tässä on perusteellisempi selvitys asiasta:

Edible cotton: How genetically modified cottonseed could revolutionize food and feed production

Eli puuvillan siemenet olisivat potentiaalinen proteiinin*) lähde. Niitä voivat käyttää nytkin rajoitetusti märehtijät, mutta yksimahaiset, ihminen mukaan lukien, eivät voi, niissä olevan gossypol-myrkyn takia.

Saatavissa olevien siementen määrä on minullekin uusi, yllättävä tieto:

Quote
If you could use cottonseeds as food for humans the way you can for sunflowers or use it without careful rationing as a feedstock, that would be a boon to cotton farmers. In fact, for every 1 pound of cotton fiber — the product, the plant produces 1.6 pounds of seed — the byproduct. Imagine if you were a farmer being able to produce straight up 2.6 pounds of product for sale instead.

Eli painossa mitattuna siemeniä saisi kasvista enemmän kuin puuvillaa!

Artikkeli kuvaa sitten, miten puuvillakasvia on kyetty geneettisesti muuntamaan niin, ettei tuota myrkyllistä ainetta siemenissä ole. Jopa niin, että aine säilyy kasvin muissa osissa, joissa sillä on funktionsa tuholaisten torjunnassa.

***

Saattaa jopa olla, että tuossa on monin tavoin problemaattisen puuvillan viimeinen mahdollisuus. Kilpailussa ekologisesti edullisempien tulevien vaihtoehtojensa kanssa. Tuo ruokaominaisuus kallistaisi vaakaa sen puolelle, sitten kuitenkin.


_______________

*) ja se olisi sitten kasvisproteiinia, joka nykyisin on niin isosti arvostettu juttu!
« Last Edit: 15.11.18 - klo:08:56 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12210
    • View Profile
    • Email
Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« Reply #271 on: 22.11.18 - klo:05:53 »
Kuivuuden kestävä vehnä. Ehkä, kohta puoleen,  jos:

Argentina could be first country to plant GMO wheat, engineered for drought resistance—if regulators approve

Meilläkin oli viime kesänä vaivana tuo kuivuus. Normaalisti näillä leveysasteilla haittana on kylmyys. Mutta siihenkin on löytymässä apua:

Gene sequencing could help researchers breed cold-resistant crops

Kylmyyteen liittyy lyhyt kasvukausi. Läpimurrot kasvien tarvitseman kasvuajan säätelyssä olemme jo noteeranneet.
« Last Edit: 22.11.18 - klo:06:10 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12210
    • View Profile
    • Email
Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« Reply #272 on: 24.11.18 - klo:10:15 »
Mitä ja miten tässä tarkalleen tehdään, en ehkä osaa kunnolla selittää:

Helping plants remove natural toxins could boost crop yields by 47 percent

Mutta (kaikkia?) satoja olisi tuon mukaan siis mahdollista kasvattaa lähes 50 prosentilla.
« Last Edit: 24.11.18 - klo:10:57 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12210
    • View Profile
    • Email
Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« Reply #273 on: 02.12.18 - klo:05:54 »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12210
    • View Profile
    • Email
Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« Reply #274 on: 04.12.18 - klo:06:14 »
Tämä on toteutunutta kehitystä, faktaa, ei ainoastaan lupauksia:

GMO corn doubles crop yields in Paraguay, report shows

Quote
The report states that in the 1999 harvest the productivity per hectare was 2292 kg. However, these levels of yield have increased 100% in two decades, registering about 5500 kg per hectare in the last campaign. In this scenario, in the case of transgenic maize, this technology contributed to double production, which means avoiding double use of land in terms of environmental impact.

Se on tietysti vielä lupaus, mutta en näe mitään syytä, miksei tuota samaa voisi tapahtua Afrikassakin. Tietysti tuossa sanottiin vain, että GMO-teknologia myötävaikutti tuohon tulokseen, jos ihan tarkkoja ollaan.
« Last Edit: 04.12.18 - klo:08:38 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12210
    • View Profile
    • Email
Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« Reply #275 on: 12.12.18 - klo:09:51 »
Geenieditoinnillla olisi mahdollista tehdä viiniköynnös sienitaudeille vastustuskykyiseksi ...

CRISPR-edited wine grapes could cut pesticide use in Europe, but regulatory hurdles remain

... ilman että se vaikuttaisi viinin makuun tai muihin ominaisuuksiin. Eikä ongelma ole välttämättä pieni:

Quote
When you toast during the holidays …. think about [this]: grape vines occupy 3 percent of the land cultivated in Europe, but they employ as much as 65 percent of the fungicides used in agriculture.

Luomuviininviljelyssä juuri sienitauteja torjutaan kuparijohdannaisilla, jotka ovat hyvin ongelmallisis. Siinä ei kyllä sitten tuo esitetty vaihtoehto ole mahdollinen. Niin on IFOAM linjannut, myös tuo on luomussa kiellettyä geenimuuntelua.

Konventionaalisellakaan puolella tuo ei ole vielä edennyt "kaupalliseen" vaiheeseen.
« Last Edit: 13.12.18 - klo:09:19 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12210
    • View Profile
    • Email
Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« Reply #276 on: 21.12.18 - klo:03:07 »
Tämä lienee aivan uuden tyyppinen hyöty (vrt. yritykseni luokitella näitä hyötyjä, triidin alussa):

GMO houseplant traps carcinogenic chemicals that home air filters miss

Siinä geenimuunnelltut kasvit siis puhdistavat sisäilmaa haitallisista aineista. Siinä mainittu kasvi tunnetaan koristekasvina Suomessakin.

Huonekasvien ilmaa puhdistavista vaikutuksista on toki puhuttu ennenkin, mutta siinäkin siis geenitekniikka voi olla avuksi.
« Last Edit: 21.12.18 - klo:07:17 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12210
    • View Profile
    • Email
Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« Reply #277 on: 25.12.18 - klo:08:14 »
Kuivuuteen on jo kehitetty apuja (ks. edellä vaikka 22.11.18). Mutta entäpä rankkasateet? Tukholmassa on nyt paikallistettu geenit, jotka vaikuttavat siihen, miten kasvi selviää hengissä veden alla:

The gene helping submerged plants

Vielä ei ole sovelluksia, mutta tuosta se alkaa.
« Last Edit: 25.12.18 - klo:08:20 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12210
    • View Profile
    • Email
Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« Reply #278 on: 26.12.18 - klo:07:26 »
Perussa on kehitetty ja ymmärtääkseni hyväksytty geenimuunneltu perunalajike, joka sisältää runsaasti enemmän rautaa ja sinkkiä:

https://m.proplanta.de/Agrar-Nachrichten/Wissenschaft/Forscher-zuechten-eisenreiche-Kartoffel-gegen-Anaemie_article1545643260.html?utm_source=Newsletter24122018&utm_medium=E-Mail-Newsletter&utm_term=24112014&utm_campaign=Agrarnews

Hyvä taistelussa anemiaa vastaan. Kyllä, Perussa on valtavasti perunalajikkeita. Mutta tätä ennen tuollaista ei ollut.

Eikä tämäkään ihan niin mennyt kuin tuo toinen linkattu artikkeli pelkäsi:

Quote
Uusin uhka on Perun viranomaisten suunnitelma tuoda ulkomailta geenimuunneltuja perunoita. Mariano pelkää, että tämä turmelisi paikalliset lajikkeet: ”Tällä hetkellä yritämme järjestäytyä muiden yhteisöjen kanssa, jotta pystyisimme vastustamaan geenimuunneltua perunaa. Sitä paitsi geenimuunneltujen perunoiden viljelemiseen tarvittaisiin paljon kemiallisia lannoitteita, eikä meillä olisi niihin varaa.”

Tuon lajikkeen olivat kehittäneet perulaiset tiedemiehet itse. Eikä ainakaan tuossa saksankielisessä selosteessa ollut mainintaa, että se vaatisi enemmän (kemiallisia) lannoitteita. Mutta sen sijaan siinä mainitaan, että tuota lajiketta pystytään kasvattamaan alueilla aina 4000 metrin korkeuteen asti.

Siten se voi tietysti olla uhka paikallisille lajikkeille, että se on niitä parempi.
« Last Edit: 26.12.18 - klo:08:01 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12210
    • View Profile
    • Email
Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« Reply #279 on: 02.01.19 - klo:04:53 »
Tällainen ratkaisu on nyt kehitetty geenitekniikalla, tarkemmin sanottuna geenisaksia, geenieditointia käyttäen:

Rice plants that grow as clones from seed

Quote
Plant biologists at the University of California, Davis have discovered a way to make crop plants replicate through seeds as clones. The discovery, long sought by plant breeders and geneticists, could make it easier to propagate high-yielding, disease-resistant or climate-tolerant crops and make them available to the world's farmers.

The work is published Dec. 12 in the journal Nature.

Tämä oli se ongelma ja tähän keksittiin ratkaisu:

Quote
Since the 1920s, many crops have been grown from hybrid seeds created by crossing two varieties. These hybrids can have superior qualities in areas such as yield or pest resistance. But the seeds of hybrid crops do not produce plants with the same qualities.

Eli lajikkeita yhdistävissä hybrideissä on voimaa, mutta niissä on se hankaluus, että ne täytyy aina tuottaa uudelleen. Seuraavasta sukupolvesta eli siemenistä on tämä voima kadonnut.

Quote
The ability to produce a clone, an exact replica, of a plant from its seeds would be a major breakthrough for world agriculture. Instead of purchasing expensive hybrid seeds each year, which is often beyond the means of farmers in developing countries, farmers could replant seeds from their own hybrid plants and derive the benefits of high yields year after year.

Nyt tällä uudella menetelmällä siemeniä tavallaan kloonataan. Käytännössä tuossa kasvi tuottaa suvuttomasti siemeninä kopioita itsestään, ja tuon on osoitettu jatkuvan myös myöhempiin sukupolviin.

Siinä tuli sitten ratkaistuksi se ongelma, jolla Vandana Shiva ym. ovat vuosikausia ratsastaneeet. On toinen kysymys, tuliko tuossa luotua uusi ongelma: miten nyt turvata jalostajan oikeudet?

Mutta suuresta läpimurrosta uskaltaa Sciencedaily tuossa puhua. Ja jos nyt mennään siihen ajatukseen mukaan, niin todellakin, osaa kuvitella miten se helpottaisi vaikkapa tämän parin vuoden takaisen superriisin levittämistä käyttöön:

Xinhua: "Superriisi" lyönyt maailmanennätyksiä Kiinassa

Quote
Hybridiriisistä on saatu tänä vuonna ennätyksellinen 23 tonnin hehtaarisato, Kiinan valtion uutistoimisto kertoo. Keskimääräinen sato on 6,5 tonnia hehtaarilta.

Ja mitä se vaikuttaisi.

Tuo Sciencedailyn kuvaama läpimurto oli tehty riisissä. Mutta sen tietojen mukaan kyseessä on yleisempi mekanismi, joten asia on mahdollista toistaa myös muiden viljelykasvien kohdalla. Eipä aikaakaan, kun joku tekee tuon saman Euroopassa (ja Suomessa!) yleisemmin viljellyn lajin kohdalla.

Ja mitä sitten tapahtuu.

***

Myös GMO Pundit on pohdiskellut tuon keksinnön merkitystä blogissaan:

First Clonal Rice Seeds Are an Agricultural Dream Come True


« Last Edit: 29.01.19 - klo:14:13 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12210
    • View Profile
    • Email
Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« Reply #280 on: 06.01.19 - klo:07:16 »
Mitä ja miten tässä tarkalleen tehdään, en ehkä osaa kunnolla selittää:

Helping plants remove natural toxins could boost crop yields by 47 percent

Mutta (kaikkia?) satoja olisi tuon mukaan siis mahdollista kasvattaa lähes 50 prosentilla.

Oliko tuossa kysymys tästä:

Tutkijat onnistuivat korjaamaan ”yhden evoluution suurimmista virheistä” – Fotosynteesin ”bugin” korjaus kasvatti satoa 40 %

Joka tapauksessa tuo on siis nyt kerran toteutettu. Ja jos se onnistui tupakan kohdalla, se on toteutettavissa muidenkin viljelykasvien kanssa.

Tuossa saamme samalla listaamme uudenlaisen esimerkin siitä, miten GM on hyvä asia. Lista alkaa olla jo hengästyttävä.


PS. 11.1.19: Suomen Kuvalehdessä oli lisätieto, että tuo oli osa RIPE-nimistä hanketta, jota on rahoittanut Melinda ja Bill Gatesin säätiö. Ja se, että todellakin, tähtäimessä on soveltaa tuota keksintöä muihin viljelykasveihin. Tupakanviljelystä ei ollut kyse.
« Last Edit: 11.01.19 - klo:09:28 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12210
    • View Profile
    • Email
Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« Reply #281 on: 08.01.19 - klo:06:09 »
Geenieditoinnilla parannetaan jatkossa ruoan ravintoarvoja:

CRISPR crops poised to revolutionize our diets by increasing fiber, vitamins and ‘good oils’

Tai parannetaan missä parannetaan. Vielä näillä näkymin EU:ssa ei paranneta. Tai sitten odotetaan vuosikausia, että tuollainen ruoka tulee kauppoihin.

Ja täkäläiset ruoan tuottajatkin vain haaveilevat tällaisesta kilpailuedusta (lihav. alkup.)

Quote
According to Jon Entine, founder of the Genetic Literacy Project … the price of gene editing—a tiny fraction of the cost of traditional genetic modification… enables small companies to compete alongside agricultural giants, which could result in more diverse products and a faster development.

Ja Eurooppa ottaa taas askelen kohti eräiden kiinalaisten sille varaamaa tulevaisuuden roolia: maailman suurin ulkoilmamuseo. Tässä tapauksessa maatalouden ulkoilmamuseo.

Silloin joskus turistit huokaavat, että täällä tarjottu ruoka ei ehkä ole niin terveellistä, tai hyvääkään, mutta on, ah, niin alkuperäistä. Niinkuin museossa kuuluukin olla.
« Last Edit: 08.01.19 - klo:07:14 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12210
    • View Profile
    • Email
Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« Reply #282 on: 18.01.19 - klo:07:27 »
Geenitekniikalla voidaan turvata kaakaon eli suklaankin saatavuus:

These scientists are on a mission to save chocolate

Quote
Cacao isn't on the brink of extinction, but it is under threat.

Joa ja kun tuossa mainittuja asioita tehdään (ja osittain ollaan siihen pakotettuja?), pitää kyllä (Suomen) Reilun kaupankin viimeistään harkita uudelleen luomutuotteita suosiva linjansa.

Jos kaakaota saadaan kasvina kehitettyä säänkestävämmäksi, voisi kuvitella, että saman voisi tehdä kahvillekin? Siitähän on myös oltu huolissaan "muuttuvassa ilmastossamme".

Ei tullut tuo YLE:n toimittajalle lainkaan mieleen, kun hän maalaili kahviin kohdistuvia uhkakuvia:

Kahvien maailma on uhattuna, kertovat asiantuntijat kahdessa eri julkaisussa

Että minä nyt ehdotan ratkaisua, jota ei ole, ei vielä mietityttynäkään? Ei, ei lainkaan niin:

GMO coffee is on the horizon—but will we drink it?

Valistuneen arvauksen mukaan GMO-kahvi olisi noin tulossa noin 10-15 vuoden päästä. Ja sillä voitaisiin vastata sekä ilmasto- että tautihaasteisiin.

Mutta se täytyy tietysti myöntää, että noista kahdesta syystä luomukahvi saattaa alkaa olla maailmassa uhattuna. 8)
« Last Edit: 18.01.19 - klo:07:58 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12210
    • View Profile
    • Email
Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« Reply #283 on: 27.01.19 - klo:08:12 »
Joku tällainen tuote ...

Can ‘heart-healthy,’ gene-edited soybeans build consumer trust in new biotech crops?

... voisi olla se kaivattu läpimurtotuote, jollaista tarvittaisiin GMO-viljelyn hyväksyttävyyden edistämiseksi.

Jos se olisi osoitettavasti tavanomaista terveellisempi. Kuluttajaa ei välttämättä vakuuta se, että tuote on yhtä terveellinen, ja edut ovat viljelyn puolella.

Vannoutuneita vastustajia ei tietysti vakuuta mikään.
« Last Edit: 29.01.19 - klo:14:15 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12210
    • View Profile
    • Email
Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« Reply #284 on: 29.01.19 - klo:08:54 »
Tämä on upea suomalaisen tieteen saavutus:

Miten ihmeessä puu kasvaa paksuutta jopa tuhat vuotta? Suomalaiset kasvitieteilijät ratkaisivat 150 vuotta vanhan arvoituksen

Esille tulevat sen mahdolliset hyödyt varsinaisella sovellusalueella:

Quote
Tutkimustuloksista voi olla paljon hyötyä, sillä puissa odottaa valtavia jalostamisen mahdollisuuksia.

”Metsäpuita menetetään hakkuissa jatkuvasti, ja samalla poistetaan tärkeitä hiilen sitojia. Lisäksi puuta käytetään yhä uusiin tarkoituksiin ja runsaammin. Jos geenitekniikalla tehostettaisiin puiden hiilensidontaa ja paksuuskasvua, pystyttäisiin tuottamaan enemmän puubiomassaa pienemmällä alalla”, Helariutta toteaa.

Tämän ansiosta vielä villit alueet­ voitaisiin säästää. Näin vaalittaisiin luonnon monimuotoisuutta, joka hupenee hurjaa vauhtia.

Mutta muutoinkin Hesari oli tällä kertaa näin myönteinen asialle, haastateltujensa kautta:

Quote
Jotta sovelluksia saataisiin, geenitekniikan käyttö kasvinjalostuksessa pitäisi sallia Euroopassa. Yhdysvalloissa muuntogeenistä soijaa ja maissia on viljelty 1990-luvun lopulta asti.

”Pyrin olemaan elossa silloin, kun kasvigeenitekniikka hyväksytään täällä. Sitä ei ehkä tällä hetkellä tarvita Euroopassa, mutta voi tulla tilanne, jossa esimerkiksi siirtogeenisistä puista olisi hyötyä”, Helariutta toteaa.

Hän kertoo esimerkin geenimuokatusta kasvista, josta olisi apua ilmastonmuutoksen hillinnässä. Ruotsalaiset ja kiinalaiset tutkijat onnistuivat vähentämään riisin metaanipäästöjä roimasti. He siirsivät ohrasta riisiin geenin, joka ohjaa kasvin ilmasta ottaman hiilidioksidin käyttöä.

Sen ansiosta riisi hyödyntää enemmän hiiltä tärkkelyksen ja jyvien kasvattamiseen. Silloin sitä riittää vähemmän juuriin, jossa bakteerit muuttavat suuren osan hiilestä metaaniksi.

Riisinviljely synnyttää 7–17 prosenttia maailman metaanipäästöistä.

Metaani taas on hiilidioksidin jälkeen toiseksi tärkein kasvihuonekaasu, ja se on aiheuttanut noin 20 prosenttia maapallon lämpenemisestä esiteollisen ajan jälkeen.

Melkein metaanipäästötöntä susiba2-riisiä on viljelty kenttäkokeissa Kiinassa kolme vuotta. Haittoja ei ole ilmaantunut, sen sijaan sadot ovat olleet parempia kuin perinteisillä riisilajikkeilla.

Mutta jo tuon ensinmainitun, varsinaisen asian takia on nyt tavallaan/varmaankin väistämätöntä, että geenimuuntelusta puhutaan vaalikeskustelussa, vimeistään eurovaaleissa. Onhan tuo puun käyttö juuri se asia, joka hiertää suomalaisessa ilmastopoliitiikassa. Sisäisesti ja myös suhteissa muuhun EU:hun.

« Last Edit: 29.01.19 - klo:09:17 by Heikki Jokipii »