Miksi GM on hyvä asia?

[Heikki Jokipii]

Perustutkimusta. Vähän varmuuden vuoksikin:

Crops that tolerate droughts and climate change? Here’s how cactus genes could help

[Heikki Jokipii]

Ei varsinaisia uutisia, mutta violetin tomaatin tarina:

Here’s how the GMO purple tomato soon to be in US grocery stores came to fruition

[Heikki Jokipii]

Ludger Wess uudelleentwiittasi
Devang Mehta 🌱👨🏽‍🔬🧬
@drdevangm
These kinds of press releases always leave me conflicted. One the one hand it’s a great innovation, on the other universities parroting the loaded phrase “foreign DNA” is 😬

WUR Plant
@WURplant·20. huhtik.
🥔 Researcher @_danielmonino made a breakthrough in fighting potato #lateblight. With the gene editing technology CRISPR/Cas, he made #potato plants resistant to this disease, without insertion of foreign DNA in the potato genome. Read more👉
https://www.wur.nl/en/research-results/research-institutes/plant-research/show-wpr/breakthrough-in-fight-against-devastating-potato-disease.htm

Kyse on jo aiemminkin esille tulleesta näkökohdasta: geenieditoinnin ylistyksestä ei saa tulla siirtogeenisyyden demonisointia. Molemmilla menetelmillä on paikkansa.

[Heikki Jokipii]

Tällaisella voitaisiin edetä EU:nkin torjunta-aineiden vähentamistavoitteessa:

Moth sex pheromones: Tweaking plants with gene editing can replace some pesticides

[Heikki Jokipii]

Tämä vaara uhkaa nyt. Hyvin niukasti kerrotaan siitä, mitä on tehtävissä:

Vaarallista kasvintuhoojaa löydetty ensi kertaa taimituotannosta Suomessa ‒ tomaatin ruskokurttuvirus piinaa useita EU-maita

Niukasti täälläkin:

https://www.ruokavirasto.fi/tomaatinruskokurttuvirus

Tässä jutussa kerrotaan, että geenitekniikasta voi olla kasviviruksia vastaan apua:

Kasvivirus kaappaa kasvin puolustusjärjestelmän, mutta tutkijat voivat löytää keinon iskeä takaisin

[Heikki Jokipii]

Mielenkiintoinen tapaus.

Aina ei 100%:sti onnistuta:

30 years of waiting for an insect-resistant tomato but questions about taste may limit its market

Tai ei onnistuta heti. Jutun mukaan työtä jatketaan maun parantamisen osalta. Mutta tuossa on rajoituttu perinteisiin jalostusmenetelmiin. Ajallisesti se merkitsee tätä:

Once seed companies have access to Mutschler-Chu’s elite lines, they’ll need to cross breed the plants with their own varieties of tomatoes — that process could take up to five years, so we won’t be seeing the tomatoes in stores for a short while yet.

However, because Mutschler-Chu used traditional breeding techniques to create the pest-resistant tomatoes — rather than modifying them with genes from other species — they won’t need to go through the lengthy regulatory approval process for GMOs, and, when the fruits do hit the produce aisle, they could be more quickly accepted by consumers.

(lihav. HJ)

Mutta luultavasti asiaan vaikuttavat geenitkin on tuossa tutkimustyössä paikallistettu. Ja erilaisia välineitä on olemassa juuri niiden muuttamiseksi halutuissa hyvänmakuisissa tomaattilajikkeissa. Joka voisi tapahtua sellaisessa maassa, jossa ei edellytetä tuota pitkää hyväksymisprosessia.

[Heikki Jokipii]

Tässä asiassa onkin sitten kaksi kilpailevaa ratkaisua, tuo UK:n ja tämä USA:n:

Exploring GMO canola as a cheap source of omega-3 fatty acid for farmed salmon

<klips>

Onko se siis rapsi vai ruistankio? Tuolla UK:n ratkaisulla on kyllä kilpailussa pahasti "handikappia" EU:n takia (eikä siinä välttämättä edes Brexit auta).

Mutta ruistankio on yhä tiukasti kisassa mukana:

A shortage of healthful omega-3 fatty acid from fish looms as the global climate heats up. Here is a plant-based biotechnology solution

Mutta ihmeelinen kasvi tuo ruistankio eli Camelina sativa on muutenkin. Varsinkin geenitekniikalla terästettynä. Tässä kerrotaan, miten sen avulla ratkaistaan lentokonepolttoaineongelmaa:

Podcast: Growing jetfuel? How genetically-engineered camelina is making sustainable biofuels a reality

[Heikki Jokipii]

Tämä on tietysti se keskeisin kysymys:

Does GMO corn increase crop yields? More than 20 years of data confirm it does — and provides substantial health and safety benefits

Jonka ympärillä käydään kiivainta ideologista taistelua ja informaatiosotaa.

[Heikki Jokipii]

Australia liittynee kerhoon tämän takia:

Australia slated to approve country’s first genetically modified crop: Disease-resistant bananas

Scientists have submitted Australia’s first genetically modified fruit – a Cavendish banana – to regulators for approval, saying it has been engineered to withstand a deadly fungus that poses a threat to banana growers worldwide.

The banana, known as QCAV-4, has been genetically modified to resist a fungus known as Panama disease tropical race 4 (TR4), which is threatening the multibillion-dollar Cavendish industry globally.

If approved, the banana would become Australia’s first GM fruit to be approved for cultivation and consumption, as well as the first GM banana to be approved worldwide.

Ja tekee siis ehkä asiassa maailmanlaajuisen palveluksen.

[Heikki Jokipii]

Menee osin yli hilseen, mutta läpimurrosta tämänkin keksinnön yhteydessä puhutaan:

A new large-scale genetic modification method makes it possible to reveal the role and properties of duplicated genes in plants

On nyt linkattu tänne. Odottamaan sitä, kuulemmeko siitä lisää.

[Heikki Jokipii]

Vähän isompi hanke:

2023 Innovation Issue: Inari aims to boost crop yields through unique gene-editing technology

Yhteistyöhanke. Mukana amerikkalaisia ja eurooppalaisia tahoja.

[Heikki Jokipii]

Näissä artikkeleissa on molemmissa kyse mahdollisesta puutteesta makeasta vedestä:

Rice is in trouble: A new generation of CRISPR varietals may be the only remedy as climate change escalates

Why salt-tolerant crops could reduce massive drain on limited fresh water reserves

Ja siitä, miten geenitekniikasta voi löytyä siihen ongelmaan apu.

[Heikki Jokipii]

Uutinen:

Ludger Wess uudelleentwiittasi
Stuart Smyth
@stuartsmyth66·9t
This is great news! Now Bangladeshi farmers will have the opportunity to reap the benefits of the technology, especially reduced pesticide use.

Arif Hossain
@arifromel
The commercial cultivation of #BtCotton has been granted approval in Bangladesh. The esteemed 14th meeting of the National Committee on Biosafety (NCB) concluded with this significant decision.
@ScienceAlly @FarmingFutureBD @SheilaAfrica @AgBioWorld @USAID_BD #Relief2Resilience

https://twitter.com/arifromel/status/1665312849709740039/photo/1

[Heikki Jokipii]

Vai onko banaani niin kauhea hyvää? No, lapsenlapseni tykkäävät kovasti.

Uskokaamme, että nyt tämä projekti on valmis, tehty:

Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen·7t
Banaani on pelastettu geenitekniikan avulla. Otetaanko tämä lajike viljelyyn?

Genetically modified bananas out to stop Cavendish catastrophe

Tuolta osin. Vielä se täytyy hyväksyä viljeltäväksi. Ja myyntiin EU:ssa. Myös kuluttajien täytyy ehkä päästä ennakkoluuloistaan?

[Heikki Jokipii]

Missä määrin tässä kehitystyössä on käytetty geenitekniikkaa, ei täysin tästä ehkä selviä:

Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦 uudelleentwiittasi
Czapp
@Czapp_portal·31. maalisk.
Brazil just introduced a new wheat strain that can thrive in tropical climates, paving the way for self-sufficiency in just 5 years! Discover the incredible breakthrough that could change the game for agriculture.

Brazil Develops Tropical Wheat and Predicts Self-sufficiency in 5 Years

Mutta joka tapauksessa saavutus on hyvin merkityksellinen. Brasilialle mutta myös monelle muulle maalle. Yksityiskohtana: varsinkin lähitulevaisuudessa, jossa vehnän toimitukset Venäjältä ja Ukrainasta säilyvät näillä näkymin epävarmoina. Hiukan tuossa väläyteltiin mahdollisuutta, että jatkossa Brasilia voisi olla myös vehnän vientimaa.

Mutta myös niin, että muutkin tropiikissa tai lähellä olevat maat voisivat itse tuottaa tarvitsemansa vehnän.