Miksi GM on hyvä asia?

[Heikki Jokipii]

Robert Paarlberg jatkaa:

97% of bioengineered crops are soybean, yellow corn, cotton and canola. Can science break the ‘social panic’ that has limited this breakthrough technology?

It seemed at first that the CRISPR crops would escape GMO-type regulations, but in 2018 advocacy groups in the EU used technical legal arguments to convince the European Court of Justice that the new crops should be regulated just as strictly as GM crops. If other governments follow this lead, the latest advance in agricultural science might be stifled as well.

Fortunately, most other countries are not following the EU’s example this time, having decided that genome-edited crops with no “foreign DNA” do not need to be treated as being exceptionally risky.

Ja viimeinen käänne on, ettei asia ehkä EU:ssakaan jää tuohon.

[Heikki Jokipii]

Nyt vaikkapa Luke kehuu näin ruistankion ominaisuuksia:

Camelinan terveysvaikutukset lisäävät sen kysyntää

Ja camelinaöljyä myydään luomuna. Mutta onko se sellaisenaan se, mitä tässä kehitystyössä tavoitellaan?

Tuo asia täytyisi nyt perusteellisesti selvittää. Vaikkapa täällä professori Schwab kertoo mm.:

Omega-rasvahapot

Omega-6-rasvahappoa eli linolihappoa on runsaasti muun muassa rypsi-, auringonkukka- ja soijaöljyssä. Omega-3-rasvahappoa eli alfalinoleenihappoa on myös rypsiöljyssä, rapsiöljyssä, saksanpähkinäöljyssä, hampunsiemenöljyssä, vehnänalkioöljyssä, saksanpähkinöissä sekä erityisen runsaasti pellavansiemenöljyssä ja camelina- eli kitupellavaöljyssä.

(lihav. HJ)

Ja sitten:

Kalaöljyvalmisteiden käyttöä ei suositella, sillä niillä voi olla epäedullisia vaikutuksia muun muassa LDL-kolesterolipitoisuuteen ja elimistön sokeriaineenvaihduntaan. Kalan syöntiin liittyen näitä epäedullisia vaikutuksia ei ole havaittu. Siksi kalaa olisi hyvä olla ruokavaliossa 2–3 kertaa viikossa, ellei sen syömiselle ole estettä (esimerkiksi allergia). Kala-allergiset turvaavat riittävän omega-3-rasvahappojen saannin käyttämällä alfalinoleenihappoa sisältäviä kasviöljyjä ja niistä tehtyjä tuotteita (esimerkiksi rypsi-, rapsi-, camelina-, pellava-, saksanpähkinä-, vehnänalkio- ja hampunsiemenöljyt). Myös saksanpähkinöissä on alfalinoleenihappoa.

(lihav. HJ)

Mutta toisaalta näin:

Sen sijaan lyhytketjuisimmat omega-3- ja omega-6-rasvahapot on nimetty välttämättömiksi rasvahapoiksi, koska ne on saatava ravinnosta. Nämä ovat nimeltään linolihappo (omega-6-rasvahappo) ja alfalinoleenihappo eli ALA (omega-3-rasvahappo). Niitä ei siis synny elimistössä, mutta elimistö pystyy muodostamaan niistä muita kyseisen omega-sarjan pitempiä rasvahappoja. Esimerkiksi kalan rasvassa runsaasti esiintyviä pitempiketjuisia omega-3-rasvahappoja – eikosapentaeenihappoa eli EPA:a ja dokosaheksaeenihappoa eli DHA:ta – elimistö pystyy valmistamaan alfalinoleenihaposta.

(lihav. HJ)

Voisiko siis olla niin, että ihmiskunta ei siis periaatteessa tarvitsekaan kalaa? Jolloin mm. fanaattisinkin luomuihminen voisi Suomessa yksikertaisesti olla ilman (kun sitä ei ole luomuna tarjolla)?

Ja tuolla edellä mainitulla kehitystyöllä olisi kyllä merkityksensä siinä, että tavallaan "kerskakulutusta" ohjattaisiin vähemmän luontoa rassaaviin*) uomiiin. Mutta lopulta vain siinä. Koskisi niitä, jotka jatkossakin haluavat nauttia tarvitsemansa omega 3 -rasvahapot lohen makuisina? Valitsevat tästä eteenpäin norjalaisen kasvatuslohen:

In March this year, Norway’s Food Safety Authority became the latest country to conclude that using Omega-3 enriched GM rapeseed oil in aquaculture feed poses no additional health or environmental risks.

______

*) so. rehukalojen ryöstökalastus todennäköisesti vähenisi. Tämä mielessä:

Ensuring the sustainability of marine fish stocks is a critical issue, especially in a year such as this when the El Niño climate phenomenon is predicted to return, placing extra pressure on feedstocks. In particular, El Niño negatively impacts South American catches of species such as Anchoveta in the Pacific, which typically account for around 40% of global fishmeal and fish oil production. The most recent major El Niño event (2014-2016) reportedly reduced fishmeal and fish oil output in Peru and Chile by as much as a quarter.

Siihen vetoaa myös tämä sivusto:

https://www.rothamsted.ac.uk/articles/gm-camelina-trial-frequently-asked-questions

Omega 3 fish oils are important for human health and usually obtained from eating sea fish. However, our current exploitation of marine stocks is unsustainable. Fish farming is not a solution, since captive fish also need to be fed oil rich food – usually derived from fish caught in the wild.

If we could harvest fish oils from farm-grown plants, less fish would need to be caught. That is why we are developing new strains of oil seeds containing omega 3 oils.

[Heikki Jokipii]

Tällaista kiusaa Äiti Luonto meille tekee:

Neuvo ammattitarhureille: Tuontitomaatteihin ei kannata koskea eikä tuoda kotiin – ”Kilpajuoksua virusta vastaan”

Tomaatin ruskokurttuvirus pystyy leviämään kosketuksesta. Kauppapuutarhaliiton väliaikaisen toiminnanjohtajan neuvo suomalaisille ammattitarhureille on, että ulkomaalaiset tomaatit ja paprikat on syytä jättää kauppaan.
TILAAJALLE

Lisätietoa:

https://www.ruokavirasto.fi/kasvit/kasvitaudit-ja-tuholaiset/kasvintuhoojahaku/karanteenituhoojat/tomaatin-ruskokurttuvirus/

https://www.ruokavirasto.fi/kasvit/uutiset/ajankohtaista-kasvinterveydesta/ruskokurttuvirusta-loytyi-tomaatintaimista/

Tähän triidiin, koska ehkä juuri geenitekniikasta voi tuohon löytyä apu. Käsittääkseni kasvinsuojeluaineista ei ole apua odotettavissa.

[Heikki Jokipii]

Olemme täällä jo maininneet, miten kasvukauden pituutta palkokasveilla on Intiassa onnistuttu geenitekniikalla säätelemään.

Kuvitellaan, että kyllä tämä ongelma ratkeaa tavanomaisen jalostuksen keinoin:

Pohjoisen luomuviljelyyn haetaan uusia kasveja

Pohjoisen Suomen viljelyolot poikkeavat merkittävästi maan eteläosista. Jo Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan korkeudella kasvukausi on keskimäärin kuukauden lyhyempi kuin Suomen eteläisimmissä maakunnissa.
[..]
Lötjönen on mukana Tehoa pohjoiseen luomuun -hankkeessa, joka kehittää ohran ja kauran sekä porkkanan, herneen ja härkä­pavun viljelymenetelmiä ja testaa myös niin sanottua uudistavaa viljelyä Pohjois-Suomessa. Hanketta koordinoi ProAgria, ja kenttäkokeista vastaa Luke toimipaikoissaan Ruukissa ja Jokioisilla. Lisäksi kokeita tehdään yhteensä neljällä maatilalla Pohjois-Pohjanmaalla ja Jokioisten lähettyvillä.

(lihav. HJ)

Näillä näkymin kun ei näytä olevan mitään toivoa, että edes geenieditoidut lajikkeet luomussa hyväksyttäisiin.

[Heikki Jokipii]

Kiinassa on lehmän kanssa siis onnistuttu noin. Mutta Suomessa, hyvästä alusta huolimatta, masennuttiin kesken kaiken, ja Huomen-lehmän tarinasta tuli lopulta surullinen. (Muistan, kun Huomen teurastettiin, niin yhdistys - periaatteellisista syistä ja/tai piruuttaan - lähetti kysymyksen, olisiko siitä saanut ostaa kimpaleen lihaa omaan pakkaseen. Ei saanut, Huomen täytettiin, osin hävitettiin "ongelmajätteenä").

GLP:ssäkin tällaista nostalgiaa:

How Dolly, the first cloned sheep, sparked bioethical debate over ‘creating life’

Ja niinkuin Huomen, myös Dolly nököttää eläinmuseossa. Aikanaan tietysti tuosta kehityksestä ja taistelusta ilmestyy perusteellinen historia.

[Heikki Jokipii]

Vallan hurjalta kuulostaa:

China’s CRISPR gene-edited silkworms spin fibers 6 times tougher than Kevlar

Ja tuo olisi siis tavallaan luonnollisen kuidun loistelias paluu.

Mutta ei "luonnonmukaisen". Täällä jo kauan sitten esitettiin kysymys:

Mitenköhän muuten tehdään luomusilkkiä?

Nämä silkkiperhoset ruokitaan luomuruoalla? Ts. että missään tapauksessa näitä mulperipuita ei ole lannoitettu keinolannoittein?

Mutta selvää lienee, ettei tuota uutta kiinalaista silkkiä tule olemaan luomuna.

[Heikki Jokipii]

Geenitekniikan käyttö eläinjalostuksessa tulee esiin tässäkin kiistakirjoituksessa:

Viewpoint: With meat demand expected to grow by 50% by 2050, it’s ‘immoral’ to oppose disease-resistant gene-edited animals

[Heikki Jokipii]

Pelkkä ilo ja huvikin voi olla hyvä asia:

Glow-in-the-dark houseplants: Bioluminescent flowers made using mushroom genes should be available by next spring

Sen aikaa, että tuollaiselle ominaisuudelle löydetään hyötykäyttöä!

[Heikki Jokipii]

Tomaatti tuntuu olevan kehittäjien erityissuosikki:

Tomatoes that are delicious, not too fleshy and yet harvestable? With gene editing, they may be on the way

Nyt yhdistetään kaksi tavoitetta:

A supermarket tomato can be a delicate thing, easily squashed. Tomatoes grown for canning are a lot tougher. Even when vine-ripened, they’re unscathed by huge harvesting machines that rip out plants row by row, shake loose the fruits, and fling them into trucks. Such durability makes these tomatoes cheap to farm, but they’re also a bit bland when eaten raw; cooks typically turn them into sauce.

Now, researchers have discovered the gene that gives canned tomatoes, typically the Roma variety, their durable shape. The finding, reported [September 18] in Nature Plants, could allow breeders to create tomato varieties that are delicious yet also strong enough to be harvested by machine.

[Heikki Jokipii]

Eräänlainen Graalin malja tämäkin. Tässä kerrotaan, että nyt olisi geenitekniikan avulla kehitettu krapulalääke:

Precision probiotics: Can this anti-hangover drink help you metabolize alcohol quicker?

Ei muuta kuin onnea yritykselle. Kuitenkin tämä muistaen! 

[Heikki Jokipii]

Siitä kaikesta on näin paljon aikaa. Vähän tai paljon, makuasia. Virstanpylväitä:

The first GMO was developed 50 years ago this November. Here are 8 key milestones in agriculture and medicine since

***

Onko tässä seuraava virstanpylväs?

China food security: advanced rice thriving where most vegetation dies – the salt deserts of Xinjiang

    China’s genetically modified rice doesn’t mind a bit of salt in the soil, and the grain is said to be making salinated land arable for other seasonal crops such as cotton
    Beijing has been casting the spotlight on Xinjiang for its achievements in bolstering the nation’s self-sufficiency drive

Suolaisuutta kestävissä lajikkeissa on kyllä muuallakin edistytty. Siinäkin, että muuntogeeniset lajikkeet auttavat maan palauttamisessa käyttökelpoiseksi muullekin viljelylle.

[Heikki Jokipii]

Eikö tällaisia olisi kivaa ostaa Suomessakin:

CRISPR-created strawberries that stay firmer and fresher longer could revolutionize fruit industry

Siitä nyt väännetään, tuleeko se mahdolliseksi.

[Heikki Jokipii]

Tai sitten tästä olisi täällä hyötyä:

How CRISPR trees could help us create optimized paper of the future

Wood consists of about 25 percent lignin, but the paper and fiber industries remove it because it lowers the quality of their products—for instance, by yellowing paper that comes in contact with air. Lowering the lignin content in the trees themselves would reduce the need for that process, said genome editing specialist Rodolphe Barrangou at North Carolina State University (NCSU) and coauthor of the paper, which was recently published in Science.

[Heikki Jokipii]

GM-perunan kanssa kävi näin:

300% yield boost: Analyzing Nigeria’s first GM potato project, one year later

In the first-year multilocational confined field trial, 80–100 per cent of the control potato (non-biotech potato) died of late blight diseases. But the biotech potato performed well, with 100 per cent of the modified plants showing no late blight symptoms on the foliage.

Ja kyse oli nimenomaan perunaruton kestävyydestä. — Ja mikseipä tuotakin voisi ottaa Suomessa käyttöön?

[Heikki Jokipii]

Jouluihmisiä en ehdottomasti ole, mutta noteerataanpa nyt ( ) tämäkin:

Creating the perfect Christmas tree: Researchers spent four decades creating a faster-growing, shed-free fir tree