Luomun vienti ja tuonti

[Heikki Jokipii]

Pro Luomun luomuvientiselvityksessä viime keväältä (30.03.19) oli tällainen tieto:

LUOMUVIENNIN PÄÄTUOTERYHMÄT
1. Viljapohjaiset tuotteet
• Kattaa yli 60 % luomuviennin arvosta
• Mukana mylly- ja leipomotuotteet
sekä erilaiset kaurapohjaiset
valmisteet
2. Maitojalosteet
3. Luonnontuotteet
4. Makeiset
5. Perunajauhot

Tuon viljan eli kauran dominanssin jo tiesimmekin. Kuten myös osasimme vähintään aavistaa tämän tuotteiden suhteellisen vähäisen jalostusasteen:

VIENNISTÄ SUURIN OSA B-to-B –MYYNTIÄ
• Private label –tuotteita
• Raaka-aineita ja puolivalmisteita

B to B tarkoittaa, että suomalainen luomu myytiin ulkomaisille firmoille, jotka jalostavat sen kuluttajille myytäväksi. Minähän olen vitsaillut, että suomalainen luomukaura menee Saksaan, josta se palaa takaisin Suomeen luomumüslinä.

Kiitos tietysti noistakin tiedoista, mutta olisi kuvitellut, että samalla vaivalla olisi tuota raporttia tehtäessä ollut antaa jokin prosenttiarvio noille muillekin tuotteille tai -ryhmille. Kun oli jo selvitetty, että ne ovat kärjessä. Tai euroarvio.

Tasan jaettuna kunkin osuus olisi alle 10% ja euroarvio 2,5-3 miljoonaa. Tällaisen tiedon bongasimmekin jo MT:stä v. 2015:

Kaikkiaan täältä viedään luomumetsämarjoja vuodessa 2—5 miljoonan euron arvosta. Eniten viedään pakastettua puolukkaa ja mustikkaa.

Joka suurin piirtein stemmaa meidän tuon arviomme kanssa. Ja osoittaa myös, ettei sillä rikastu. Ja ettei saatu kilohinta ole sinne päinkään, mitä vähittäismyynnissä Stockan Herkussa.

[Heikki Jokipii]

Erkki Pöytäniemen visiot romahtivat syistä, joista hänellä ei voinut olla tietoa v. 2013. Minkä olemme kyllä myös edellä tuoneet esiin. Mutta joka tapauksessa hänen n. 100 milj. euron tavoitteestaan on luomuväki nyt pudottanut tavoitetasoaan tähän:

Luomuviennin
tavoitteena
30-40 milj. euroa
vuonna 2023

Noin se sanotaan Pro Luomun keväisessä luomuvientiselvityksessä. (Lehdistötiedotteessa taisi vilahtaa myös luku 50 miljoonaa.)

Mutta samalla siinä de facto myönnetään, että tämä vuoden takainen linkattu kirjoitus oli täysin utopistinen:

Nyt ei tarvitsekaan metsästää tuota lehteä, ainakaan Kottilan ja Nurron artikkeleiden osalta, ne löytyvät nyt Pro Luomun sivuilta (pari muuta löytyy myös tästä linkistä). Eikä myöskään tarvitse enää metsästää tai odottaa tätä tietoa:

Luomu voisi olla suomalaisen ruoan vientivaltti

Jopa, jos niin uskaltaa sanoa, harhaanjohtamista tai valehtelua viran puolesta.

Suomella olisi hyvät edellytykset valjastaa luomu ruokavientinsä kärkivaltiksi.

Koska jopa 50 miljoonaa v. 2023 osoittaa vain, että tällaisia edellytyksiä ja mahdollisuuksia ei ole. Mitätöntä mikä mitätöntä, jos koko ruokaviennissä puhumme 1,5 miljardista ja suurempaan lukuun pyritään.

Perinteinen ceterum censeo tuohon Luken uutiseen. Jos sen ingressin mukaan ...

Elintarvikekaupan alijäämä oli viime vuonna 3,7 miljardia euroa. Luomuruuan myynti kasvaa maailmalla ja Suomessa vauhdilla.

... niin mikä oli luomuruoan osuus ja vaikutus tuohon Suomen alijäämään?

[Heikki Jokipii]

Venäjän luomulainsäädännön asia näyttää hyvin menevän eteenpäin:

Ministry of Agriculture Gains Exclusive Rights to Organic Trademark

Jonkinlaista maatalouden ympäristömerkkiä siellä kehitetään siinä ohessa:

Unlike the bill on environmentally friendly agricultural products, which allows the use of fertilizers, plant protection products, feed and food additives in the group of the safest fertilizers for humans and the environment, the law on organic products, which comes into force in 2020, implies a complete ban on the use of agrochemicals.

Kovasti siinä korostetaan varsinaisen luomujärjestelmän tiukkuutta. Vakuuttavuutta etsitään myös täydentävistä määräyksistä ja luomutoimijoiden rekisteröinnistä.

Venäläinen luomumerkki ei (visuaalisesti) ihan suoranainen kopio ole EU:n luomumerkistä, mutta tuo sen kyllä mieleen. Ja mieleen tulee tietysti se edellä esitetty kysymys, hyväksyykö EU (ja muu mailma) Venäjän luomusysteemin. Mutta kohta on sen ratkaisun hetki käsillä, jos Venäjä pyrkii lisäämään luomuvientiään.

Nyt tietysti on vähän kaikki kauppa-asioissa jäissä, syistä, jotka eivät liity luomuun. Kotimarkkinoista on ensin kyse ...

Currently, the Ministry of Agriculture of Russia, together with other authorities, is developing by-laws, including the maintenance of a register of organic producers, several state standards have been developed.

The introduction of a single labeling model will contribute to improving the quality of products on the domestic market and, in general, the development of the country's agro-industrial complex.

... muttta vientihaaveita/pyrkimyksiä ei ole unohdettu:

The creation of Russian protected brands of organic and environmentally friendly agricultural products, in combination with other measures provided by the Government of Russia and the Ministry of Agriculture, will solve the tasks set by the President of the Russian Federation to increase agricultural exports, as well as improve food quality.

[Heikki Jokipii]

Hesari kertoi tästä:

Arktista eksotiikkaa pöytiin maailman suurimmilla ruokamessuilla – Suomi on pääosassa Grüne Wochella
Suomi on pääosassa maailman suurimmilla ruoka­messuilla Berliinin Grüne Wochella.

Paperi-Hesarissa oli lause:

Grüne Wochella Suomi hakee profiilia arktisen, puhtaan, antibiootittoman ja kekseliään luomusuperfoodin maana.

(lihav. HJ)

Ja muitakin enemmmän tai vähemmän luomuun viittaavia ilmaisuja.

Mutta nyt kun arvioidaan osallistumisen tulosta, eipä luomu olekaan enää keskeisessä roolissa:

Suomen ruokavienti Saksaan puolitoistakertaistui alkuvuonna — "Grüne Woche oli todella tärkeä tapahtuma

Luomua ei tuossa artikkelissa mainita lainkaan.

Saksan markkinoilla pakkausten pitää olla houkuttelevia ja kiinnostavia, pakkauskokojen oikeita ja tuotteiden luonnollisesti hyvän makuisia.

​Nyt pinnalla ovat tuotteet, joissa on mahdollisimman vähän ja mahdollisimman luonnollisia aineosia.

Olisiko niin, että luomua on saksalaisilla riittävästi itselläänkin, mutta luonnollinen sitten vähän harvinaisempaa ja siksi kiinnostavaa?

[Heikki Jokipii]

Media näytti napanneen tästä Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportista vain ennusteen lihan kulutuksen vähentymisestä:

PTT:n maa- ja elintarviketalouden ennuste: Vilkastuva vienti pitää Suomen elintarviketaloutta vedossa

Saa nyt sitten nähdä kuinka sen asian kanssa käy. Se on siinä mielessä helppo seurattava, että se on mitattavissa ihan kilomääränä. Ja Lihatiedotus kertoo sen meille joka vuosi.

Mutta minusta raportin pääsanoma, myös sen tekstiin tutustuessa, on juuri tuo minkä otsikko kertoo: elintarvikevienti kasvaa.

Sitä läpikäydessä kiinnitin myös huomiota siihen, mitä siellä ei ollut: luomuviennille ei annettu tuossa tärkeätä roolia. Itse asiassa ei minkäänlaista roolia: sitä ei mainittu lainkaan!

Tällaisesta ajattelutavasta tai uskosta ei siis näkynyt jälkeäkään.

[Heikki Jokipii]

Yksi taustatieto talteen tästä:

Ruokavientiä on Suomesta noin 1,5 miljardin euron edestä, kun tuonnin arvo on noin neljä miljardia.

Tuosta luomuviennin tavoitetaso 30-40 miljoonaa vuoteen 2023 mennessä on 2-2,6%. Ilmankos PTT ei siitä mitään maininnutkaan. Ruokatuonnista se on noin prosentti, eli se ei tuota kauppatasetta paranna. Puhumattakaan siitä, että se toistaiseksi tarkkaan tuntemattomalla ("ceterum censeo"!) summalla sitä heikentää.

[Heikki Jokipii]

Ruokaviennin yleisnäkymät näyttävät paranevan:

Työ- ja elinkeinoministeriö ennustaa: Elintarvikevienti kasvaa tänä vuonna 1,75 miljardiin ja rikkoo aiemmat ennätykset

Raportista ote:

Suomesta vietiin vuonna 2018 elintarvikkeita ja juomia 1,55 miljardilla eurolla tullitilastojen mukaan. Vuonna 2017 vienti oli 1,63 miljardia euroa, joten vähennystä oli noin 5 %. Maailmanmarkkinahintojen heilahtelut vaikuttavat viennin arvoon. Vuonna 2019 viennin ennakoidaan kiipeävän noin 1,8 miljardiin euroon. Tammi-heinäkuun vienti ylitti miljardin, ja kasvua viime vuoden vastaavaan aikaan oli 13,3 %. Kasvua on sekä EU-maiden että kolmansien maiden osuudessa.

Raportissa ei mainittu luomuvientiä. Mutta jos olettaisi, että se myös olisi em. kasvu-uralla ja olisi jo tänä vuonna 30 miljoonaa, olisi se koko elintarvikeviennista 1,7 prosenttia. Jos 40 miljoonaa, 2,2%. Hesarin "luomusuperfood" ei ole tuon suhteellisen menestyksen takana.

[Heikki Jokipii]

Ruokaviennin 2018 tilastotkin ovat ilmestyneet. Niistä tai asiaa koskevista uutisista ei löydy nyt mitään lainattavaa otsikkomme asiasta.

Vaikkapa tässä uutisessa ...

Kiinaan menee jo kymmenesosa Suomessa kasvatetusta sianlihasta – Hinnat ovat nousseet ja vienti on varovastikin arvioiden hyvin kannattavaa

... mainitaan broileritkin. Mutta ei (Luomuinvestin) luomubroilereita. Niin vähäinen niiden merkitys on, että ne täysin peittyvät tuohon kokonaisuuteen, näkymättömiin. Vaikka Hongkong on myös Kiinaa.

Vaikka se oli vasta tämän vuoden alussa kun Ninios murjaisi tämän:

MTK:n vientijohtajana aloittanut Thimjos Ninios: "Kaura ja luomubroileri ovat ruokaviennin keihäänkärjet."

[Heikki Jokipii]

Jarrumies oli tuolla Ruotsin tilannetta käsitellessään  löytänyt oikein hyvän selvityksen myös tämän aiheen kannalta:

Raportin 1. osa saatavissa:
https://www.ekolantbruk.se/pdf/161104.pdf

Siinä käsitellään aika laajasti Ruotsin lisäksi koko maailman luomumarkkinoita ja erityisesti vientiä ja tuontia. Se on siinä suhteessa jopa runsaudensarvi. Ihan maistiaisiksi, siitä sain tiedon, että aivan oikein olin aavistanut, että luomutuotteiden kauppa luomun suurkuluttaja-alueiden,  USA:n ja EU:n välillä on vähäistä:

Vuonna 2018 USA:sta tuotiin luomutuotteita 171 miljoonaa kiloa ja sen osuus ko. tuonnista oli van 5,2% (s. 24).

Eli henkeä kohti vajaa 400 grammaa. Mutta tuo oli vain maistiainen. Siellä on paljon tietoa, myös EU:n sisäisestä luomukaupasta.

[Heikki Jokipii]

Tätä en osaa arvoida:

Tuemmeko kiinalaisten lihansyöntiä veronmaksajien rahoilla?

Mutta itse kysymys ja sen logiikka on hyvä. Ja tietysti mielessäni on se jo täällä esitetty kysymys:

tuemmeko "saksalaisten" luomunsyöntiä veronmaksajien rahoilla?

Kuluvan vuoden aikana sianlihan vienti Kiinaan on kasvanut yli odotusten melkein kymmeneen prosenttiin kotimaisesta tuotannosta. Moni on iloinnut lihayhtiöiden ja siantuottajien puolesta.

Veronmaksajana pohdin, kannattaako iloita.

Suomen maatalous on julkisin varoin tuettua tuotantoa. Tukien tarkoituksena on turvata omavaraisuutta ja laskea ruuan kuluttajahintaa.

Luomuviennin kohdalla tuo asetelma kärjistyy: jos valtaosa luomukaurasta viedään ulkomaille, se ei kyllä millään tavalla tue Suomen omavaraisuuttakaan. Eikä laske ruoan kuluttajahintaa täällä.

Meidän pitäisi lopulta painostaa viranomaiset vastaamaan kysymykseemme. Sitähän olemme jo pitkään suunnitelleet.

[Heikki Jokipii]

Aiemmin toisaalla viitattu Pirjo Markkolan Suomen maatalouden historia 3 (2004) kirjoittaa (s. 344):

EU-jäsenyyden alkuvaiheessa luomupeltoalan kasvu oli voimakasta perinteisiilä viljanviljelyalueilla Etelä-Suomessa. Kotimainen luomuviljantuotanto kasvoi kysyntää nopeammin, mikä johti laajamittaiseen luomuviljan vientiin Keski-Eurooppaan.

Väitettä osaltaan tuki samalla sivulla oleva kaavio, josta näki, miten luomuala ampaisi kasvuun v. 1995 ja sen jälkeen.

Mutta eikö tuohon ole sittemmin juututtu? Luomuvilja menee edelleen suurelta osin vientiin, ilmeisesti edelleen Keski-Eurooppaan. Huonompilaatuinen osa eläimille, mutta aika vähän suomalaisten ihmisten syötäväksi.

Sen sijaan, että luomuviljan tuotantoa sopeutettaisiin kysyntään, luomuviljan vientiä edelleen jatketaan. Ja yritetään luoda kuvaa, että siitä pitäisi meidän olla iloisia ja ylpeitäkin. *)

Vaikka saman kirjan mukaan 2000-luvun alun keskustelussa ovat olleet esillä mm. "tuotannon ja kulutuksen paikallisuutta korostava lähiruoka-ajattelu". Kun luomun "tavoitteet ovat ajassa muuttuvia" (s. 345). Em. käytännössä ei kuitenkaan mikään ole muuttunut.

_______

*) Tähän tapaan:

Suomalaisen luomuviennin tärkein raaka-aine on luomukaura, jota viedään maailmalle esimerkiksi hiutaleiksi ja jauhoiksi jalostettuna. Viennin vetämänä kaura on noussut Suomen viljellyimmäksi luomuviljaksi; esimerkiksi viime vuonna koko Suomen luomuviljasadosta yli 60 % oli kauraa.

[Heikki Jokipii]

Näin on yleisestikin nähtävästi laita:

Ruokaa tuodaan Suomeen kalliilla ja viedään halvalla – lokakuussa tuotu 4,6 miljoonaa kiloa lihaa maksoi enemmän kuin viety 6,7 miljoonan kilon määrä

Mutta erityisen selvästi näin lienee luomuviennin kohdalla, jossa tuotteet viedään aika vähän jalostettuna. Luomuvientiä ei kyllä tuossa uutisessa mainittu. Syyn siihen uskon olevan sama kuin ennenkin: se on volyymiltaan niin mitätöntä.

Taas on aika muistuttaa siitä, että luomun osalta sitä toista tietoa ei ole päivitetty: kukaan ei tunnut tietävän paljonko luomua Suomeen tuodaan. Yksikään kansanedustajakaan ei ole viime aikoina ollut siitä tiedosta kiinnostunut.

[Heikki Jokipii]

Tätä yritetään yhä aina tuoda esille (lihav. HJ):

Suomalaiset elintarvikeyritykset vahvasti esillä Saksassa - Suomen tunnettuus ruokamaana vahvistuu

Suomalaisten elintarvikkeiden vienti Saksaan on merkittävässä kasvussa. Erityisesti Pohjois-Saksassa on suurta kysyntää luomu- ja terveysvaikutteisille tuotteille. Pääosan viennistämme muodostavat kauratuotteet, alkoholijuomat, voi ja muut maitorasvat, leipomovalmisteet sekä tuore kala, toteaa Food from Finland-ohjelman johtaja Esa Wrang.

Vaikka emme sitten kyllä kuule mitään menestystarinoita asiassa. Luomutuotteissa jäämme edelleen täysin tanskalaisten varjoon. Siitä voisi luvata syödä vaikka luomuhattunsa, jos sellainen olisi, ja jos toisin kävisi.

[Heikki Jokipii]

Tämä täytyy lainata, erityisesti yksi lause siitä (jatkoksi edelliseen, lihav. HJ):

Saksalaisille joutuu selittämään suomalaisia elintarvikkeita – miksi hirvi on purkissa ja mikä hillossa maksaa?

Ruoka
23.01.2020
Riitta Mustonen

Suomen ruokavienti Saksaan kasvoi viime vuonna ennätyslukemiin, mutta brändituotteiden viennissä otetaan vasta ensi askeleita.

Suomesta vietiin viime vuonna ennätysmäärä elintarvikkeita Saksaan, ennusteen mukaan peräti 117 miljoonan arvosta. Mennäänpä katsomaan Saksan suurimpaan luomumarketketjuun LPG:hen, mitä suomalaistuotteita sieltä löytyy.

Kymmenientuhansien tuotteiden joukossa on yksi suomalainen tuote: Kaslinkin Aito-kaurajuoma.

Haluatko jatkaa lukemista?

Siis: yksi. Kymmenien tuhansien joukossa.  Ja kiitos, tällä kertaa minulle lukeminen riittää!   

[Jarrumies]

No minä jatkoin lukemista. Toisessa luomukaupassa on peräti 300 prosenttia suurempi määrä suomalaisia luomutuotteita:

Toisessa luomuketjussa Dennreessä suomalaisia tuotteita löytyy jo kolme: Aito-kaurajuoman lisäksi pakastealtaassa on Jymy-jäätelöä ja karkkihyllyssä Makulakun lakritsaa.

Tässä selvä näyttö siitä, että luomu on Suomen ruokaviennin "keihäänkärki".