Luomun vienti ja tuonti

[Heikki Jokipii]

Tuolta vielä:

Hedelmä- ja vihannesosastoilta myydään yli 20 prosenttia kaikesta päivittäistavarakaupan luomumyynnistä.

368 miljoonasta eurosta 20% on 74 miljoonaa euroa. Vaikka luomu kallista onkin ei alle 6 miljoonasta kilosta kotimaisia vihanneksia ja mitättömästä määrästä luomuomenia (152 000 kiloa)  tuollaista summaa saa.*) Niinpä voi rauhassa päätellä, että siitäkin tuoteryhmästä suurin osa on tuontitavaraa. Nuo luvut ovat vuodelta 2018, mutta jo tiedetään, että ne eivät tule olennaisesti muuttumaan v. 2019 kohdalla.

Sitten siitä viennistä. Toiveikkain mielin tänne lähdetään:

Suomalaisyritykset joukolla maailman merkittävimmässä luomutapahtumassa

Tällaisesta haaveillaan:

Suomalaistuotteista eniten kiinnostavat Annaleena Soultin mukaan esimerkiksi kaura- ja marjapohjaiset tuotteet. Hänellä on myös selkeä näkemys, mitä tulevaisuudessa tarvittaisiin.

– Jos Härkiksen ja Nyhtökauran tapaisia tuotteita olisi luomuna, ne olisivat aivan varma hitti. Samoin kaurajuomista luomuversiot ovat erittäin hyviä, ja välipalat ylipäätään, hän sanoo.

Mutta kun niitä ei ole. Noillakaan messuilla. Miksi ei? Mihin tuossa tulevaisuutta tarvitaan?

Minä kiinnittäisin huomiota siihen, että samaa vanhaa se kaikki on: luomukauraa ja -marjoja. Siinä saattaa piillä osaselitys tuolle äskeisellekin. Luomumarjojen sadot vaihtelevat liikaa. Ja kelvollista vientikelpoista luomukauraa saadaan Suomesta myös yllättävän vähän.

Lähtötilanteesta ei ole kuitenkaan raportoida kuin tämä entinen:

Suomen luomuviennin arvo oli vuonna 2019 tehdyn selvityksen mukaan noin 30 miljoonaa euroa. Arvossa ei ole mukana alkoholituotteita.

Luomuvienti on lyhyessä ajassa kolminkertaistunut ja sen arvioidaan kasvavan tulevina vuosina 10-30 prosenttia vuodessa. Tärkein luomuvientimaa tällä hetkellä on Saksa ja sen jälkeen Pohjoismaat sekä muu Keski-Eurooppa.

Noilla eväillä ei kyllä Tanskan hegemoniaa Saksan luomumarkkinoilla mitenkään horjuteta. Muuta tuskin on juuri odotettavissa kuin juuri edellä mainitun kaltaisia "menestystarinoita". Yksi tai kolme tarjolla olevan tuotteen joukossa.

Tällaista ironiaa nuo kauppamiehet tuskin kaipaisivat. Tokko oikein sietäisivätkään:

Toisessa luomuketjussa Dennreessä suomalaisia tuotteita löytyy jo kolme: Aito-kaurajuoman lisäksi pakastealtaassa on Jymy-jäätelöä ja karkkihyllyssä Makulakun lakritsaa.

Tässä selvä näyttö siitä, että luomu on Suomen ruokaviennin "keihäänkärki".

Mutta ainahan on mahdolista, että olemme väärässä, Ja jatkossa Dennreessä on esim. neljä suomalaista tuotetta. Ainakin tarjolla.

***

Eikö ole kerrassaan käsittämätonta, että ne ulkomaan pellet eivät tajua, miten juuri suomalainen luomu on sitä parasta? Luotettavinta! Luonnonläheisintä: muista tunturipurot! Kyllä siitä voi maksaa enemmän kuin tanskalaisesta halpaluomusta. Ei muuta kuin arktisuutta matkaan? Vaikka yötöntä yötä, ja siihen tapaan. Kyllä se siitä tällä kertaa lähtee - tällä kertaa, vaikkei ennen lähtenytkään?

__________

*) noin puolet luomuvihannessadosta kiloina oli porkkanaa, 2,9 miljoonaa kiloa. Foodien äsken katsotulla hinnalla sitä myydään 1,85 euroa/kg. Jos kaikki on myyty sillä hinnalla, se tekee 5,3 mijoonaa euroa. "Myydäänpä" samantien luomukaalitkin: niistä saatiin n. 1 miljoona. Kun nuo vähennetään, selittämättä jää n. 67,7 miljoonaa. Arvataanpa: noin 60 miljoonaa saadaan ulkomailta tuoduista luomuhedelmistä ja -vihanneksista? Tuo arvaus saattoi mennä alakanttiinkin.

[Heikki Jokipii]

Se vaikutelma tuosta Pro Luomun kirjoituksesta tulee, että kun tätä on tarjota...

Suomalaista luomutarjontaa messuilla edustavat erityisesti erilaiset luomukaura- ja muut luomuviljatuotteet sekä luomuluonnontuotteet, kuten marjat ja mahla.

... niin juuri siitä uskotaan olevan erityisen kova kysyntä, maailman luomumarkkinoilla!

Suomalaistuotteista eniten kiinnostavat Annaleena Soultin mukaan esimerkiksi kaura- ja marjapohjaiset tuotteet.

Myös tuosta tulee kuva, että sitä luomukaura saisi vain Suomesta. Mutta katsotaan mikä on Saksan tilanne sen suhteen. Etsitään se tieto.  - Tällainen kaavio löytyi:

https://www.oekolandbau.de/fileadmin/_processed_/e/1/csm_Biohafer_Importanteile_9e7fe1740b.jpg

Suomalaista luomukauraa on siis Saksan markkinoilla huomattava 3% osuus. Kuitenkin Puola menee ohi 5% osuudella. Mutta  Saksalla itsellään on 85% osuus! (2017/18)

Tuon kuvan nappasin tällaisesta artikkelista:

Pflanzliche Drinks als Alternativen zu Milch   (Ökolandbau.de)

Josta selvisi, etteivät erilaiset luomuisat maitojuomat ole Saksassa ennestään tuntememattomia. Eli niidenkään markkinoiden valtaaminen suomalaisilla luomutuotteilla ei ole mitenkään helppoa.

[Heikki Jokipii]

Pro Luomun perinteinen uutinen kertoi tänä vuonna tällaista:

Tilastossa on ensimmäistä kertaa mukana Euroopan luomutuonnin luvut. Eniten luomutuotteita tuodaan Eurooppaan Kiinasta, Ecuadorista ja Dominikaanisesta tasavallasta. Suurin tuontituoteryhmä on hedelmät, jossa luomubanaani on suurin yksittäinen tuote.

Vuoden 2018 maailman luomumarkkinoiden luvut julkistettiin keskiviikkona Biofach-messuilla Saksan Nürnbergissä ja ne on koonnut luomututkimuslaitos FiBL yhdessä IFOAM:in kanssa.

Tuossa noin niukasti, mutta noihin tilastoihin kannattaa nyt ehdottomasti tutustua tarkemmin. Ja julkaista tulokset täällä ihan lukuina.

Nyt olisi ehkä mahdollisuus tutkia ihan numeraalisisesti, onko maailman luomun tilanne todella tällainen, millainen sen olemme vähän epäsuorien tietojen pohjalta päätelleet olevan.

Myös tähän linkki, mistä niitä pääsee tutkimaan:

https://www.fibl.org/en/info-centre/news/global-organic-area-continues-to-grow-over-71-5-million-hectares-of-farmland-are-organic.html

[Heikki Jokipii]

Pro Luomun messu-uutisessa kerrottiin, ketkä ovat mukana:

Biofach-messuilla mukana olevat suomalaiset elintarvikeyritykset

Finnamyl, FP-Kotaja, Helsingin Mylly, Humble, Hunajainen SAM, Jokilaakson Juusto, Kaskein Marja, Kiantama, Kinnusen Mylly, Nordic Koivu, Osuuskunta Maitomaa, Porokylän Leipomo, Ravintoraisio, SunSpelt, Suomisen Maito, Toripiha ja Vavesaaren Tila.

Mutta voisi myös kiinnittää huomiota siihen, mikä firma ei ole. Luomuinvest eli LuomuNokka ei ole. Vielä pari vuotta sitten se oli. Luomunokan omalla sivustolla on jo pari vuotta roikkunut uusimpana uutisena tämä:

Suomalaisen luomukanapojan vienti on vahvassa kasvussa erityisesti Aasiassa. Viennin voimakkaaseen kehittämiseen Luomu Invest Oy on solminut yhteistyösopimuksen ruotsalaisen Kronfågel Ab:n kanssa.
LUE LISÄÄ

Juuri nyt ei tuokaan uutinen aukea tuon enempää: "Error establishing a database connection".

***

Taikauskoisuuteen emme kehota, mutta jos joku luomufirma mainitaan täällä oikein nimeltä, se tietää usein huonoa onnea firmalle tulevaisuudessa. 

[Heikki Jokipii]

Palaan vielä tähän visioon:

Suomen luomuviennin arvo oli vuonna 2019 tehdyn selvityksen mukaan noin 30 miljoonaa euroa. Arvossa ei ole mukana alkoholituotteita.

Luomuvienti on lyhyessä ajassa kolminkertaistunut ja sen arvioidaan kasvavan tulevina vuosina 10-30 prosenttia vuodessa.Tärkein luomuvientimaa tällä hetkellä on Saksa ja sen jälkeen Pohjoismaat sekä muu Keski-Eurooppa.

Samaa esitti Kottila viime keväänä:

Luomuvientiä harjoittavat yritykset odottavat vientinsä kasvavan lähivuosina. Maltillisesti arvioiden luomuvienti voi olla 40–50 miljoonaa euroa vuonna 2023.

Kasvua on näköpiirissä muun muassa luomukaurasta ja luomumaidosta valmistetuille tuotteille sekä luomuluonnontuotteille. Kasvua haetaan ensisijaisesti jo vakiintuneilta vientimarkkinoilta eli Keski-Euroopasta ja Pohjoismaista sekä jonkin verran Aasiasta.

Pöytäniemen vanhasta selvityksestä (2013) saamme kuitenkin tietää, ettei se ihan noin käynyt:

Suomesta viedään luomuraaka-aineita ja luomutuotteita tällä hetkellä arviolta alle kymmenellä miljoonalla eurolla vuodessa. Vielä vuonna 2009 luomuvienti oli noin 14 miljoonaa euroa, ja suurin yksittäinen vientituote oli Saksaan viety palaleipä. Sittemmin kotimaisen luomukysynnän kasvu ja kilpailun kiristyminen vientimarkkinoilla ovat supistaneet vientiä.…

Eli se laski noin 50%. Ja oli sitten siinä alle tai noin 10 miljoonassa monta vuotta (ks. myös edellä). Siitä alhaisesta arvosta se on nyttemmin ("lyhyessä ajassa") kolminkertaistunut: mutta siinä tuskin voi nähdä trendiä, joka väistämättä jatkuisi.

Tämäntyyppisiä olivat silloinkin luomutuotteet:

Luomutuotteita vie Suomesta noin 60 yritystä, joista 4–5 vastaa suurimmasta osasta vientiä. Merkittävin vientituote on jo pitkään ollut luomukaura ja siitä jalostetut tuotteet kuten hiutaleet ja jogurttityyppinen kauravälipala. Luomuviennistä noin viidesosa on raaka-aineita, enimmäkseen viljaa.

Muita Suomesta vietäviä luomutuotteita ovat esimerkiksi ruis-, vehnä- ja perunajauho, leipä, ruislastut, luonnonmarjat, laktoositon maito, lakritsa, suklaa ja rypsiöljy. Jatkossa luomuviennissä olisi satsattava entistäkin enemmän tuoteinnovaatioihin ja erilaistamiseen.

Ja nämä kohdemaat:

Suomalaisluomun tärkeimmät vientimaat ovat nyt Tanska, Ruotsi, Saksa ja Ranska. Saksa on Euroopan suurin luomumarkkina-alue ja vastaa noin kolmanneksesta maanosan yhteensä 21,5 miljardin euron luomukulutuksesta. Saksan luomumarkkinat ovat kuitenkin erittäin kilpaillut.

Niinpä Pöytäniemi silloin täysin järkevasti kehotti, että tehtäisiin jotain toisella tavalla, ja yritettäisiin viedä luomuamme Venäjälle. Hän ei voinut tietää, mitä Ukrainassa ja Krimillä tulisi tapahtumaan.

Mitä nyt siis pitäisi tehdä? Emme osaa sanoa, mutta Saksan luomumarkkinat ovat yhä erittäin kilpaillut. Josta esimerkkejäkin edellä.

[Heikki Jokipii]

Tällainen twiitti saavutti meidätkin, eli olisi vielä näinkin:

***

VYR ry 11. helmik.
Luomuviljan vientimarkkinat toimivat hyvin tahmeasti. Luomun pinta-ala kasvaa kaikkialla #vyrseminaari

https://mobile.twitter.com/VYR_fi/status/1227203178766225408/photo/1

***

Eli tarjontaa on liikaa. Valitettavasti varmaankin myös Saksassa. Nyt en ihan osaa sanoa, miten se tuosta taulukosta  luetaan, mutta kai VYR asian oikein kertoo.

Annaleena Ylhäinen vastaustwiitissään 13. helmik. tiesi:

Luomuviljamarkkina tukossa koko Euroopassa. #luomusopimus kannattaa tehdä heti mikäli ylipäänsä haluaa saada tavaransa kaupaksi. #luomu Luomuviljavarastot ovat nyt suuret.

Toteutuuko siis tämäkään (Kottila keväällä 2019, lihav. HJ):

Kasvua on näköpiirissä muun muassa luomukaurasta ja luomumaidosta valmistetuille tuotteille [...]

Tällaista oli meidän tarjontamme Biofach-messuilla 2020 (lihav. HJ):

Suomalaista luomutarjontaa messuilla edustavat erityisesti erilaiset luomukaura- ja muut luomuviljatuotteet sekä luomuluonnontuotteet, kuten marjat ja mahla.

Suomalaisenkaan luomun kysyntä Euroopassa kun ei ole rajatonta.

[Heikki Jokipii]

Luomuisa Satakunta, artikkeli noin vuoden takaa (lihav. HJ):

Lähiluomulle kysyntää vähittäiskaupassa

Luomun myynti on kasvussa lähes kaikissa tuoteryhmissä. Osa päivittäistavarakaupan luomumyynnin arvoon laskemista tuotteista on ”tuontiluomua”. Tämä on luonnollista niiden tuoteryhmien osalta, joita ei Suomessa pystytä ilmasto-olojen puolesta tuottamaan. Arviota siitä, kuinka iso osa myytävästä luomusta on tuontia tai kotimaista ei ole julkaistu. Oletettavasti luomutarjonnan lisääntyminen ja monipuolistuminen edistävät luomukulutusta myös kotimaassa tuotettujen tuotteiden osalta.

(kursiv. myös HJ)

Uskotaanko tuohon lihavoituun yleisemminkin luomuväen piirissä?

Mutta aika kummallinen usko se on. Rahansa voi yleensä käyttää vain yhteen kertaan.

Mutta kun tuota kursivoidun lauseen arviota ei ole vieläkään julkaistu, emme voi lainkaan sanoa, onko jotain tuollaista tapahtunut. Vai perustuiko myös vuoden 2019 luomun kysynnän pieni kasvu tuontiluomun myynnin lisääntymiseen.

Pro Luomun tuoreimassa tiedotteessa 5.2.2020 ei sitä tietoa ollut. Vaikka taas siihen olisi ollut oivallinen mahdollisuus. Niinpä mekin olemme pakotettuja jatkamaan tämäntyyppistä haarukointia:

368 miljoonasta eurosta 20% on 74 miljoonaa euroa. Vaikka luomu kallista onkin ei alle 6 miljoonasta kilosta kotimaisia vihanneksia ja mitättömästä määrästä luomuomenia (152 000 kiloa)  tuollaista summaa saa.*) Niinpä voi rauhassa päätellä, että siitäkin tuoteryhmästä suurin osa on tuontitavaraa. Nuo luvut ovat vuodelta 2018, mutta jo tiedetään, että ne eivät tule olennaisesti muuttumaan v. 2019 kohdalla.
<klips>
*) noin puolet luomuvihannessadosta kiloina oli porkkanaa, 2,9 miljoonaa kiloa. Foodien äsken katsotulla hinnalla sitä myydään 1,85 euroa/kg. Jos kaikki on myyty sillä hinnalla, se tekee 5,3 mijoonaa euroa. "Myydäänpä" samantien luomukaalitkin: niistä saatiin n. 1 miljoona. Kun nuo vähennetään, selittämättä jää n. 67,7 miljoonaa. Arvataanpa: noin 60 miljoonaa saadaan ulkomailta tuoduista luomuhedelmistä ja -vihanneksista? Tuo arvaus saattoi mennä alakanttiinkin.

Enkä osaa kuvitella, että ja miten luomukahvinkaan esilläolo kaupoissa tai hyväkään myynti lisäisi kotimaisten luomutuotteiden kulutusta.

[Heikki Jokipii]

Kauppalehti komppaa Pro Luomua ja Kottilaa:

Näin luomun suosio kasvaa – "Suomessa on paljon hyviä tuotteita, niitä pitäisi vaan enemmän viedä ulkomaille"

Mitään uutta ja omaa sanottavaa tai analyysiä ei lehdellä ole. Sikäli ette menetä mitään, jos ette näe artikkelia maksumuurin takaa.

[Heikki Jokipii]

Tämän tiedon päivityksessä joudumme odottamaan Pro Luomun Luomu Suomessa 2019 -koostetta:

Luomuelintarvikkeita vietiin Suomesta noin 25-30
miljoonalla eurolla vuonna 2018. Luomun osuus koko
elintarvikeviennistä on noin 2 %.

Hupaisasti tuossakin on tuollainen maaginen osuus, 2%. Kuten luomutuotannossakin, jossa osuudet ovat saman "taian" vaikutuspiirissä. Vaikka tuossakin odottaisi, että osuus olisi lähempänä luomuviljelyalan osuutta 10,3% (2018).

Oikeastaan mitään uutisia vuoden 2019 luomuviennistä ei ole näkynyt. Siis sellaisia, joissa olisi kerrottu toteutumasta. Pyrkimyksistä on toki kerrottu, ks. vaikka edellä.  Ja toiveista (16.02.20) ja uskosta, että hyvin siinä käy. Mutta onko niin tapahtunut? Sillä ei tuolla 2% osuudellakaan vielä oikein vientivaltista voi puhua. Eikä vielä sitä vähän suuremmallakaan.

***

Tavanomaisen ruokaviennin kohdalla mietitään tätä eli kokonaishyötyä:

ELIN­TAR­VI­KE­VIEN­TI HYÖ­DYT­TÄÄ SUO­MEA ENEM­MÄN KUIN VIEN­TI­LU­VUT OSOIT­TA­VAT

Mutta mietitäänkö ja lasketaanko luomuviennin kohdalla? Kuten sanottu: ei mietitä eikä lasketa. Ei ehkä uskalleta sitä tehdä, koska kokonaistaloudelliset tarkastelut ovat luomuväen näkökulmasta olleet usein ikävällä tavalla yllätyksellisiä.

[Heikki Jokipii]

Törmätäänkö vientiponnisteluissa samaan ilmiöön kuin kotimaassakin:

Miten viestiä arktisesta ruuasta saksalaisille kuluttajille?

Eettisyys ja luomu vaikuttavat valintoihin vahvasti, suomalaista ruokaa ei tunnettu

Saksalaiset arvostavat eettistä tuotantoa sekä luomutuotteita. Luomun kannatus Saksassa on vahva ja niinpä näissäkin keskusteluissa useampi kuin 2/3 vastaajista sanoi pyrkivänsä valitsemaan luomutuotteita.

Noin siis saksalaiset kertovat tekevänsä. Mutta jo he todella tekisivät niin, olisi luomun osuus kulutuksesta valtavasti suurempi kuin se nyt on.

Jos Suomen vienti-ihmiset ovat tuossa uskossa, he ehkä harhautuvat yrittämään mahdotonta. Niilla niche-markkinoilla on oikeasti tilaa liian vähän.

[Heikki Jokipii]

Tällainen twiitti saavutti meidätkin, eli olisi vielä näinkin:

***

VYR ry 11. helmik.
Luomuviljan vientimarkkinat toimivat hyvin tahmeasti. Luomun pinta-ala kasvaa kaikkialla #vyrseminaari

https://mobile.twitter.com/VYR_fi/status/1227203178766225408/photo/1

***

Eli tarjontaa on liikaa. Valitettavasti varmaankin myös Saksassa. Nyt en ihan osaa sanoa, miten se tuosta taulukosta  luetaan, mutta kai VYR asian oikein kertoo.

Annaleena Ylhäinen vastaustwiitissään 13. helmik. tiesi:

Luomuviljamarkkina tukossa koko Euroopassa. #luomusopimus kannattaa tehdä heti mikäli ylipäänsä haluaa saada tavaransa kaupaksi. #luomu Luomuviljavarastot ovat nyt suuret.

Luomuliitto tietysti valvoo jäsenistönsä etua:

Luomun hyödyt esille CAP-suunnitelmissa

Tällä hetkellä luomutuotantoa tuetaan kustannusperusteisesti II-pilarista. Mikäli otamme tämänhetkisen järjestelmän käyttöön ilman minkäänlaista uudelleenarviointia, luomutuki pienenee noin puoleen, koska tuen kustannusperusteisuudessa on viljan hinta yhtenä tekijänä ja luomutuotetun viljan myyntihinta on viimeisten vuosien aikana ollut merkittävästi korkeampi kuin tavanomaisesti tuotetun. Tarvitaankin radikaalia ajattelutavan muutosta, että tukijärjestelmämme perustuisi tuotetuista hyödyistä palkitsemiseen eikä kustannusten korvaamiseen.

Ja nuo hyödyt olisivat luonnon monimuotoisuudessa yms. Ja siksi valtion olisi kaivettava kuvettaan. (Nyt emme kommentoi tätä perustelua, tässä.)

Koska luomuviljasta ei sitä tarvittavaa ylimääräistä ehkä jatkossa saa? Ulkomailtakaan.

[Heikki Jokipii]

Pahus, juuri kun sitä kauran ylivaltaa piti luomuviennissä korvata luomuluonnontuotteilla:

Miljoonien marjasaalis uhkaa jäädä metsiin –"Pahimmassa tapauksessa tästä tulee katastrofivuosi"

Maatalous
06:00
Matti Tuominen
Pahimmillaan seurauksena on se, että osa marja-alan yrityksistä menee konkurssiin. Suurimassa konkurssivaarassa ovat lyhyen aikaa toimineet yritykset, jotka ovat tehneet suuria velkavetoisia investointeja.

Luonnontuotealan yritykset ovat pian suurissa vaikeuksissa ja miljoonien eurojen arvoinen marjasaalis uhkaa jäädä metsiin, jos koronaviruksen aiheuttamia kausityövoimaongelmia ei saada ratkaistua.

Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Birgitta Partanen pitää tilannetta huolestuttavana.

Haluatko jatkaa lukemista?

Birgitta Partanen on monessa yhteydessä saarnannut luomuluonnontuotteiden mahdollisuuksista. Ja missäpä ne muussa voisivat olla kuin viennissä.

[Heikki Jokipii]

Näin siellä nähdään:

Luomusektori katsoo hallituksen pettäneen luomun: Rahoitusongelmien syy ei ole luomussa vaan ympäristökorvauksessa.

Luomuasiantuntijoiden mukaan luomuun kohdistuu valtavat vientiodotukset, mutta niiden toteutuminen vaatii luomupinta-alan tasaista kasvua.

Luomulle olisi yhä kasvavaa kysyntää vientimarkkinoilla. Toisaalta ulkomaisen luomutuonnin riski kasvaa koko ajan, mikäli kotimaan tarjonta ei odotusten mukaisesti kasva.

Luomusektori on erittäin pettynyt hallituksen tekemään päätökseen pitää luomusitoumuksissa ainakin yksi välivuosi.

Haluatko jatkaa lukemista?.

Eli kaikkiin ongelmiin tuntuu olevan vastauksena: lisää luomuviljelyalaa!

Nyt täytyisi kyllä näidenkin vaatijoiden kommentoida jotenkin Luken raporttia:

Luomun tuotantoalan kasvu ei näy luomutuotteiden määrässä

Yleisemminkin: luomuväen kommentteja nyt kovasti odotellaan.

Me käsittelemme ko. raporttia pääosin täällä.

[Heikki Jokipii]

Tällälailla. Pro Luomu Facebookissa eilen:

Uusi tutkimus pitää ruuan omavaraisuuden tasoa Suomessa hyvänä kriisien kannalta, mutta muistuttaa, että lisäksi olisi tärkeää vähentää riippuvuutta eläinrehun valkuaisten ja lannoitteiden tuonnista.

Tässä suhteessa luomusta kannattaisi ottaa mallia. Sanotaan jopa, että suomalainen luomu on kotimaisinta ruokaa, sillä tuontipanosten osuus on luomutuotannossa hyvin vähäinen.

Varmasti sanotaan niin, kun itse on sanottu:

https://proluomu.fi/mita-on-luomu/yhteiskunta-hyotyy/

Mutta sitä ei sanota missään, mikä on tuonnin osuus luomussa. Koska se tieto on oikeastaan vain Pro Luomulla (ja sen jäseninä olevilla kaupoilla) eikä se sitä millään sano. Mutta otetaan tuo väite uudestaan tuosta Pro Luomun 29.03.2018 tiedotteesta:

Maataloudessa käytettävät tuotantotarvikkeet kuten lannoitteet, torjunta-aineet ja polttoaineet ovat valtaosin tuontituotteita, mikä heikentää ruoan omavaraisuusastetta. Tuontitarvikkeiden pieni osuus kustannuksista merkitsee sitä, että luomutuotannon kotimaisuusaste on korkeampi kuin tavanomaisen tuotannon. Suomalainen luomu on siis kotimaisinta ruokaa.

Ja käsitellään ihan se. Polttoaneissa tuskin on eroa luomun hyväksi, varsinkaan, jos otamme huomioon, kuinka vähän ruokaa kuomuviljelystä tulee.

Jäävät siis lannoitteet ja torjunta-aineet. Nyt ihmettelisin, missä määrin ne kuitenkaan tavanomaisessa viljelyssä ovat tuontituotteita. Jos entinen Kemira on nyt norjalainen Yara, eikö se tee lannoitteita kuitenkin Suomessa? Kriisien kannalta asiassa tuskin on juuri tai mitään eroa.

Lannoitteitakin, mutta erityisesti torjunta-aineita lienee suhteellisen helppo varmuusvarartoida? Jolloin oman tuotannon ylläpitäminen ei välttämättä ole mielekäs tavoite. Ehkä jokin suunnitelma kriisiaikaa varten on tarpeen tms.

Tämä koronakriisi ei ole sellainen kriisi. Nyt ongelman muodostaa työvoiman tuonnin hiipuminen! - Ihan oma projektinsa olisi tutkia, miten tavanomainen ja luomu vertautuvat tuontityövoiman käytössä.

Etsimällä etsitty tuo perustelu tietysti kuitenkin on, kun muistamme saamamme vahvat vihjeet siitä, miten myydyssä ruoassa tuonnin osuus on luomussa suurempi kuin tavanomaisessa. Ja jopa suurempi kuin Suomessa tuotetun luomun. Kun suomalaisesta luomusta puhutaan, tulisi aina lisätä, että sitä on kaupassa vähän!

***

Tuo rauhallinen teksti tuohon. Sen sijaan, että olisin sadatellut kauheasti. 

[Heikki Jokipii]

Tämä koronakriisi ei ole sellainen kriisi. Nyt ongelman muodostaa työvoiman tuonnin hiipuminen! - Ihan oma projektinsa olisi tutkia, miten tavanomainen ja luomu vertautuvat tuontityövoiman käytössä.

Tuohon ei tilastollisesti (vielä) pysty vastaamaan. Mutta vihje löytyy Pro Luomulta, sen viimeisestä tiedotteesta:

Luomukasviksilla kova kysyntä, löytyykö työvoimaa?

Kuluttajat suosivat nyt kotimaisia luomukasviksia. Yksi poikkeustilan tuomista haasteista on löytää luomutiloille tarpeeksi apukäsiä ulkomaista työvoimaa koskevien rajoitusten vuoksi.

Vihje on se, että tuon voi tulkita niin, että erityisesti luomutilat ovat olleet niistä ulkomaisista apukäsistä riippuvaisia. Ja nyt juuri ne erityisessä pulassa.

Tuo on aika huutavassa ristiriidassa sen kanssa, mitä Pro Luomu juuri tuli Facebookissa sanoneeksi, vanhaan kirjoitukseensa vedoten (ks. juuri edellä). Kyllä työvoima on myös tuotantopanoksia, ja sen tuonti tuotantopanosten tuontia. Ja nostaa tuontipanosten osuutta luomutuotannossa.

Jos ihan kylmästi ja esineellistävästi jatkaisi: työvoiman varmuusvarastointi on erityisen haastavaa!

PS. Tällä kertaa muistuttamatta Pro Luomua... no, ei sitten tällä kertaa muistuteta. Siitä, jossa aiemmin olemme hyödyntäneet usein erästä latinankielistä lentävää lausetta tai sanontaa. Joka sanonta alkaa ceter...