Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa

[Heikki Jokipii]

Pelkäänpä - hänen aiemman toimintansa perusteella - että tämä nimitys, vaikkei se enää Luomuinstituutissa tapahtunutkaan, on nyt vahvistus luomutieteelle Suomessa:

Suomen ensimmäinen kestävyystieteen professuuri LUT:hen

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (Lappeenranta University of Technology, LUT) on aloittanut Suomen ensimmäisenä kestävyystieteen professorina maatalous- ja metsätieteen tohtori (MTT) Helena Kahiluoto. Uusi professuuri vahvistaa LUT:n jo ennestään laajaa kestävyystieteen osaamista.

Kahiluodon erikoisosaamista ovat ravitsemusturvan, ilmastonmuutoksen ja vesistöjen kytkennät, sekä oikeudenmukainen kiertotalous.

... ja myös aika tiukka sitoutuminen juuri tietyntyyppisiin ratkaisuehdotuksiin noissa ongelmissa!

Tämä hänen haastattelunsa Hesarissa ei kyllä ihan pahimpia epäilyksiä vahvistanut ...

Kestävyystieteen ensimmäinen professori miettii, miten ravinteet saadaan riittämään kaikille

.... mutta kyllä siinä keinolannoitteille oli varattu pahiksen rooli, ei roolia tuon hänen ongelmansa ratkaisijana.

Olemme tuoneet aivan liikaa maaperän ja ilmakehän ravinteita aktiiviseen muotoon eli lannoitteiksi ja jätteiksi. Ne rehevöittävät peltoja ja vesiä.

Ja ratkaisu kehitysmaidenkin ongelmiin olisi tässä:

Lantaa voitaisiin kuljettaa tiiviissä muodossa EU-maista Afrikkaan. Näin vähennettäisiin vesistöjen rehevöitymistä pohjoisessa ja lisättäisiin satoja etelässä.

Varmasti tuossakin on ideaa. Mutta vain osaratkaisuna. Eikä se onnistu pitkällä tähtäimellä. Eli kestävänä mallina.

[Heikki Jokipii]

Jäähyväisluento.

Tutkittua tietoa luomusta -luento: Katkelmia luomun kehitysvaiheista

Luennoitsija: Luomuinstituutin johtaja, professori Pirjo Siiskonen

Aihe mielenkiintoinen, tutustun varmasti luentoaineistoon, kun se nettiin tulee.

Samalla kuitenkin kaihertaa mielessä (siellä jo jonkinaikaa ollut) ajatus, että entäpä jos minä itse tekisin samasta aiheesta akateemisen tutkielman! 

[Heikki Jokipii]

Aavisteluni menivät täysin pieleen. Virka täytettiin ...

Luomuinstituutin johtajaksi valittiin kokenut luomututkija

Luomuinstituutin johtajan tehtävään on valittu maatalous- ja metsätieteiden tohtori Sari Iivonen ajalle 1.1.2017 – 31.12.2020.

... eikä ainakaan tuon uutisen mukaan toimenkuvaakaan muutettu.

Nyt sitten odotellaan, lupaako Sari Iivonen kaudellaan muutosta tähän tosiasiaan. Siiskosen aikana sitä silloin tällöin lupailtiin, vaikka vähän epämääräisesti.

[Heikki Jokipii]

Vanhaa akateemista ajattelua ja teoretisointia luomuviljelystä:

Luomuliiton uusi puheenjohtaja Pirjo Siiskonen: Koko maan ruuantuotanto pitää saada luomuun

Tai siis oikeastaan nykyistä, koska hän on edellisessä virassaan vielä vuoden loppuun. Mutta niin moneen kertaan tuo idea on täällä käsitelty, ettei maksane vaivaa sitä kaikkea toistaa.

Mutta nyt olisi jollekin lehtimiehelle "tuhannen taalan paikka" kysyä Sari Iivoselta, mitä mieltä hän on tuosta kaikesta. Ellei nyt, niin viimeistän siinä vaiheessa, kun Iivonen astuu virkaansa. ("Edeltäjänne mielestä ...")

[Heikki Jokipii]

Jäähyväisluento.

Tutkittua tietoa luomusta -luento: Katkelmia luomun kehitysvaiheista

Luennoitsija: Luomuinstituutin johtaja, professori Pirjo Siiskonen

Aihe mielenkiintoinen, tutustun varmasti luentoaineistoon, kun se nettiin tulee.

Nyt se on täällä (pdf) ja varsin valaiseva, oikein hyvin tehty.

Ensi vaikutelmani on, että luomun kehitys Suomessa on tosiaan tapahtunut n. 30 vuodessa (plus miinus jokunen vuosi) ja sen toimijat, aktivistit taitavat pääosin yhä olla keskuudessamme. Ja toinen huomio: ovatpahan aika hyvin onnistuneet järjestämään virkoja itselleen ja/tai toisilleen ... 

Mikä siitä kyllä oikeastaan puuttuu, ovat luomun takapakit, sitä kohtaan esitetty kritiikki. Kun siellä esimerkiksi tuodaan esiin "1930-luvulla A. I. Virtasen kehittämä typpikotovarainen viljely- ja ruokintajärjestelmä", niin ei tuoda esiin sitä, miten  A. I. Virtanen myöhemmin myönsi, että tuo hänen ideansa on epäkäytännöllinen, ei toimi.

[Heikki Jokipii]

Mikkelin ammattikorkeakoulussakaan ei ole oltu toimettomina, siellä on saatu aikaan tällainen oppikirja:

Luomun käyttäjän käsikirja - uusi julkaisu luomun käyttäjälle

Onko tuote varmasti luomua ja miten sen käytöstä voi kertoa asiakkaalle oikein? Useita ammattikeittiöitä askarruttaavaan kysymykseen löytyy nyt vastaus Luomun käyttäjän käsikirjasta. Viesti luomusta oikein –hankkeessa koottu käsikirja on helppokäyttöinen opas, joka kokoaa keskeiset tiedot ensi kertaa yhteen ammattikeittiöiden ja kaupan alan käyttöön.

Kyllä, käytännön myynninedistämiseen tuo painottuu. Mutta niin näyttää painottuvan se varsinainenkin akateeminen luomutiede.

"""

Nyt akateemisissa luomupiireissä ollaan Suomeen tuomassa uutta luomugurua (Länsi-Savo):

Kansainvälinen luomualan konferessi Mikkeliin — vieraat pääsevät tutustumaan myös paikallisiin luomutiloihin

Konferenssissa puhuu useita kansainvälisiä johtavia luomututkijoita, muun muassa professori John P. Reganold Washingtonin valtion yliopistosta.

Tapahtuman pääjärjestäjänä toimii Luomuinstituutti.

Tämän Reganoldin ajatuksia on täällä jo käsitelty:

Vs: Luomu sittenkin riittäisi maailmalle? - Worldwatchin uusi yritys

(Tämä aiempi keskustelu hänestä jäi kesken.)

[Heikki Jokipii]

Mutta luomua tutkitaan muuallakin kuin Mikkelissä (Vaasan yliopisto):

Minä ja tiede -luento: Suosi luomua - saa arvostusta? (Seinäjoki)

[Jarrumies]

Joo, näin Luomalan hankkeessa tutkitaan:
https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2012/06/tiedote-2012-06-05-12-24-40-537538

Luomun yhteiskunnallisen arvostuksen tutkiminen tie kestävän talouden kasvuun
Vaasan, Helsingin ja Jyväskylän yliopiston yhteishankkeelle puolen miljoonan akatemiarahoitus

"Suomen Akatemia on myöntänyt 570 000 euroa Vaasan yliopiston, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun yhteishankkeelle. ”Vihreän talouden valtavirtaistuminen – luomutuotannon ja -kuluttamisen yhteiskunnallinen oikeuttaminen” -tutkimushankkeessa tarkastellaan kestävään talouteen ja luonnonvarojen vastuulliseen hyödyntämiseen liittyviä yhteiskunnallisia kysymyksiä.
...
Lisätiedot:
Professori Harri Luomala, Vaasan yliopisto, puh. 050 511 8886, harri.luomala@uwasa.fi
Professori Sami Kurki, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, puh. 0500 811 232, sami.p.kurki@helsinki.fi
KTT Marjo Siltaoja, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, puh. 040 576 7841, marjo.siltaoja@jyu.fi"

Tällaisia tuloksia tuolla rahalla on jo saatu:
http://yle.fi/uutiset/3-9152535

"Kuluttajatutkimuksissa on tullut ilmi, että ruoan valinnoilla halutaan myös kertoa itsestä, ilmaista omaa identiteettiä. Kyse ei siis ole yksinomaan terveydestä, kehon hyvinvoinnista, vaan valinnoilla avaudutaan omasta arvotaustasta muille.
– Olen havainnut tutkimuksissa, että joissakin tapauksissa luomu valitaan sen takia, että se välittää itsestä jotain tiettyä viestiä. Vastuullisuutta, ympäristönsuojelua ja jopa varallisuutta, sillä onhan luomutuote tavallista kalliimpaa, kertoo Harri Luomala.
Yrityksille uudet ruokatrendit ovat selvä markkinarako. Osa trendien perässä liikkuvista kuluttajista vaihtaa helposti markkinoille tulevaan uuteen uutuuteen, mutta tutkija uskoo vaihtoehtoisen ajattelun ydinjoukon pysyvyyteen.
– Kestävän kulutuksen kannattaminen, läpinäkyvyys tai luomun suosiminen ovat tuleet jäädäkseen. Ydinporukka ei lähde minnekään. Se porukka on Suomessakin jo aika merkittävä ja se kasvaa koko ajan, sanoo kuluttajatutkimusta tekevä professori Harri Luomala Vaasan yliopistosta."

Tässä on havaittu, että itse asiassa vain mielikuva vaikuttaa:
http://yle.fi/uutiset/3-9327467

[Heikki Jokipii]

Ensin ajattelin, ettei tuo "Vaasan" hanke olisi yhtä "tunnustuksellista" tutkimusta kuin pääosa "Mikkelin" hankkeista, mutta kyllä tässäkin nämä lähtökohdat otetaan annettuina ja jo hyväksyttyinä (asettamisuutisesta):

Pyrkimys kestävän talouden kehittämiseen vaatii tuekseen laajan yhteiskunnallisen hyväksynnän. Kestävän talouden sosiaalisen hyväksynnän rakentumista tarkastellaan tutkimushankkeessa luomutuotannon ja -kulutuksen kautta. Suomi tarjoaa tutkimukselle kiinnostavan maaperän, sillä luomutuotannon kasvattaminen on nostettu keskeiseksi tavoitteeksi hallitusohjelmassa ja kansallista maabrändiä pohtineessa työryhmässä. Luomukulutuksen kasvu on kuitenkin ollut hidasta verrattaessa muihin maihin.

Eli kärjistäen: siinäkin vain etsitään keinoja, joilla luomu saataisiin "yhteiskunnallisesti hyväksyttyä". Ja kulutus (sitä kautta) kasvuun, kuten niissä "muissa maissa".*)

Nyt noissa uutisissa nostetaan kyllä esiin teemoja, jotka tuntuvat hiukan kriittisiltäkin, kuten vaikka tämä esimerkki, johon Jarrumies tuossa jo viittaisikin:

Brändi maistuu hyvältä – Miksi tuote tuntuu paremmalta paremmassa paketissa?

[...]Professori Luomala puhuu tuhlaavaisen signaloinnin teoriasta.

– Niitä tuotteita ostamalla kerrot siitä, että olet sen verran fiksu ja sinulla on rahaa, että voit suosia näitä. Ja sillä, että nämä eivät hyödytä vain itseäsi lähetät tuhlaavaisen signaalin, jolla haluat vastineeksi muilta kunnioitusta. Tällä tavoin näytät näennäisesti omaa epäitsekkyyttäsi.

Mutta onko kyse siitä, että etsitään vain keinoja saada tuo mekanismi toimimaan paremmmin, myös Suomessa? Kaikki kuluttajat täytyy saada mukaan tähän "tuhlaavaiseen signalointiin"? Jos tuo teoria toimii hyvin Helsingin Kampissa, miten sen saisi toimimaan Kauhajoellakin (esimerkkipaikkakunnat ko. artikkelissa)? Ja juuri siten, että se edistäisi luomun kulutusta?

_______________

*) Joka väitekin muuten otetaan hyvin annettuna tosiasiana. Vaikka se on tosi vain, jos valitsemme sopivasti nämä "muut maat", katsomme vaikka Ruotsiin ja Tanskaan. Jos otamme mukaan kaikki maat, tai vaikkapa vain kaikki kehittyneet, rikkaat maat, ei Suomi niin kovasti muista poikkeakaan, luomun kulutuksessa ja sen trendeissä.

[Heikki Jokipii]

Kun ...

Suomen yliopistokeskukset juhlistavat Suomi 100-juhlavuotta haastekampanjalla

Suomen yliopistokeskukset juhlistavat yhdessä Suomi 100 -juhlavuotta käynnistämällä 100 haastetta -kampanjan. Kampanjassa yliopistokeskukset tuovat esille ajankohtaisia teemoja ja ongelmia. Haasteita esittävät myös alueellisesti ja valtakunnallisesti tunnetut ihmiset.

... niin Mikkelin listalla eli ehdotuksissa on sitten tämä:

Mikkelin yliopistokeskuksen haastevideot:

 o Kuinka ruoantuotannosta saadaan 20% luomua?
 Pirjo Siiskonen, Luomuliiton puheenjohtaja

Vähemmän tunnustuksellisella linjalla tuo haaste olisi tietysti: miksi ruoantuotannosta pitäisi saada 20% luomua? Avoimena sille mahdollisuudelle, ettei pitäisikään.

[Heikki Jokipii]

Ainakin pari "rakasta vihollistamme" on nyt poistunut näistä kuvioista:

Vuosi ja väki on vaihtunut Luomuinstituutin koordinaatioyksikössä

Johtaja Pirjo Siiskonen siirtyy eläkepäiville, tutkimuskoordinaattori Jaakko Nuutila Luonnonvarakeskuksen kansainvälisiin tehtäviin ja tutkimusavustaja Juho Hämäläinen palaa kandiopintojensa pariin.

Ja tämä on nyt sitten ihan virallista:

Vuoden vaihteessa Luomuinstituutin hallinnointi siirtyi sopimuksen mukaisesti Luonnonvarakeskuksen tehtäväksi vuosiksi 2017-2020.

Mutta löysänä "asiantuntijaverkostona" Luomuinstituutti siis jatkaa. Ja uusi johtajakin sille on siis valittu. Hänellehän laitoimme jo hyvissä ajoin tämän kysymyksemme odottamaan:

Vanhaa akateemista ajattelua ja teoretisointia luomuviljelystä:

Luomuliiton uusi puheenjohtaja Pirjo Siiskonen: Koko maan ruuantuotanto pitää saada luomuun

Tai siis oikeastaan nykyistä, koska hän on edellisessä virassaan vielä vuoden loppuun. Mutta niin moneen kertaan tuo idea on täällä käsitelty, ettei maksane vaivaa sitä kaikkea toistaa.

Mutta nyt olisi jollekin lehtimiehelle "tuhannen taalan paikka" kysyä Sari Iivoselta, mitä mieltä hän on tuosta kaikesta. Ellei nyt, niin viimeistän siinä vaiheessa, kun Iivonen astuu virkaansa. ("Edeltäjänne mielestä ...")

[Heikki Jokipii]

Helsingin yliopisto ilmoitti tämän projektin tänään päättyneeksi:

Selvitys luomun kehityksestä kahdeksassa Euroopan maassa

Tuliko siitä mitään tulosta? Tuosta ei selvinnyt. Tuollainen tuore selvitys ja vertailu olisi mitä mielenkiintoisin. Vaikka se olisi vähän "tunnustuksellinenkin"!

[Heikki Jokipii]

Tällainen julkaisu löytyi:

Luomun kehityksestä kahdeksassa Euroopan maassa: Tilastoihin perustuva selvitys Itävallan, Norjan, Ruotsin, Saksan, Suomen, Tanskan ja Viron luomuruokaketjusta ja sen kehityksestä

Tuo olisi tietysti tilattavissa, mutta eikö tuon voisi julkaista netissä?

Hiukan selvityksen (tilastollista) luotettavuutta kyllä syö, että puhutaan 8 maasta - mutta luetellaan samassa otsikossa vain 7 maata! 

Tuohon on valittu suuren luomun kysynnän maita kuten Itävalta, Ruotsi, Saksa ja Tanska. Mutta vertailukohdaksi on sitten kyllä tuotu myös maita, joissa luomun kysyntä on pientä kuten Norja, Suomi ja Viro.

[Heikki Jokipii]

Tuosta maavertailusta pitää Pirjo Siiskonen luennon Luomuinstituutissa 21.2.17. Pian sen jälkeen varmaan saamme nettiin luentodiat, joista ainakin päätulokset selviävät.

[Heikki Jokipii]

Tämä on Ruralia-instituutin tutkimus ...

Leimatusta salonkikelpoiseksi - Luomu suomalaisessa mediassa

... vaikka raportti siitä ilmestyykin Luomulehdessä.

Samaa toivomme tästäkin kuin edellä mainitusta maavertailusta. Se onkin luultavasti jonkin ajan kuluttua netistä tavoitettavissa, ainakin siis päätuloksiltaan.

PS. Itse asiassa se on jo, täältä s. 18:

https://issuu.com/luomulehti/docs/luomulehti_1_2017_issuu