Tieteellisyys kyllä näkyy Mikkelin kansainvälisessä luomukonferenssissa. Ainakin sen ensimmäisissä lehdistötiedotteissa, joissa väitteet ovat jopa äärimmäisen varovaisia.
Professori John P. Reganold puhuu luomusta vain
osana ratkaisua:
Luomu 2000-luvulla – osana ruokaturvallisuuden säilyttämistäPäättäjien on luotava otollinen ilmapiiri, jossa luonnonmukaiset ja muut innovatiiviset tuotantojärjestelmät voivat pyrkiä kohti aidosti kestävää tuotantotapaa. Tuotantojärjestelmien kehittyminen vaikuttaa maailman ruokaturvallisuuteen ja ekosysteemiin, eikä tehtävä ole helppo.
Tarvitaan siis jotain kokonaan uutta? Tiedotteessa ei täsmennetä, mitä nämä muut "innovatiiviset tuotantojärjestelmät" ovat. Geenitekniikkaa hyväksi käyttävä viljely ihan varmasti on innovatiivista, kelpaako se mukaan? Mutta varma hän on siitä, että luomulla on tässä paikkansa:
* Luonnonmukainen tuotanto voisi ottaa isompaa roolia maailman ruokatuotannossa. Yksi tuotantojärjestelmä ei kuitenkaan yksin pysty turvallisesti ruokkimaan koko planeettaa, Reganold huomauttaa.
Miksi? Tästä hän on myös varma:
Vaikka luomusadot ovat yleensä pienempiä kuin tavanomaiset, luomuviljely on viimeaikaisten tutkimusten mukaan kannattavampaa ja ympäristöystävällisempää. Luonnonmukaisesti tuotettu ruoka on vähintään yhtä ravinteikasta kuin tavanomaisesti tuotettu, eikä siinä ole torjunta-ainejäämiä.
Reganoldin kannattavuusargumenttia on täällä jo ihmetelty: jos luomutuotteet pystytään eri keinoin myymään kalliimpaan hintaan ja/tai tiloja tuetaan yhteiskunnan taholta enemmän, miten se tekisi luomuviljelystä "kestävämpää"? Ympäristöystävällisyyden suhteen "viimeaikaiset tutkimukset" antavat kyllä
vähintäänkin ristiriitaista viestiä. Torjunta-ainejäämien puute alkaa kyllä olla argumenttina aika "väsynyt", tästä täällä jo usein esille tuodusta syystä:
10,000 times more pesticides ‘naturally’ in plants than synthetic residue on foodJa kun nuo pienemmät sadot tuli myönnettyä, niin sitten huomio muihin asioihin (lihav. HJ):
Reganoldin mukaan globaalien ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan tuotantojärjestelmä, joka yhdistää luonnonmukaiset ja muut innovatiiviset tuotantojärjestelmät. Tämä yksin ei riitä, vaan lisätoimia tarvitaan aina ruokahävikin pienentämisestä kulutustottumusten muuttamiseen.
Tutkimusprofessori Raija Tahvosen mukaan ...
Luomun terveysvaikutukset puhuttavat – lisätutkimuksia tarvitaan... terveysvaikutuksissa ei ole osoitettuja eroja - mutta ehkä niitä vielä lisätutkimuksissa löytyy? Ellei ennen, niin sitten sukupolvien yli ulottuvissa tutkimushankkeissa.
* Ruokavalioiden vaikutusta hyvinvointiin on tutkittava lisää erityisesti yli sukupolvien kestävissä tutkimushankkeissa, korostaa Tahvonen.
Jos ihmisiä tutkitaan, niin kauan saamme odottaa: sukupolvella kun yleisesti, mm. sukututkimuksessa, tarkoitetaan 30 vuotta.
Professori Carola Strassner tavallaan vesitti heti alkuun luomusanomansa, tuomalla esiin tämän taustafaktan:
Tuottaako luomuruokajärjestelmä terveellisempiä ruokavalioita?* Eurooppalaisissa tutkimuksissa on todettu luomutuotteita käyttävillä kuluttajilla olevan yleensä myös ravitsemuksellisesti parempi ruokavalio. He siis syövät enemmän hedelmiä, kasviksia, kokojyväviljoja ja vähemmän lihaa, toteaa Strassner.
Ranskassa ja Saksassa luomukulutusta selvitetään kansallisen ravitsemustutkimuksen yhteydessä. Esimerkiksi Saksassa terveellisen ruokavalion, ravitsemustietämyksen ja terveellisen elämäntavan välillä on selkeä positiivinen yhteys.
Eli itse luomulla ei siis oikeastaan siinäkään ole välttämättä mitään tärkeää roolia.
Mutta kaikki kolme kyllä näyttävät silti olevan vakuuttuneita, että kyllä luomulla ja luomuviljelyllä
jotain positiivista merkitystä
täytyy olla.
PS. Konferensissa pidettyjä
varsinaisia esitelmiä ei ole laitettu helposti löydettäviksi. Linkki on vain erääseen yleiseen tietokantaan, etsi sitten sieltä.