Vs: Antiluomu.org osallistuu Suomen Luonto -lehden "Vuoden turhake"-kilpailuun

[Heikki Jokipii]

Kummalla tässä rahastetaan, erytritolilla vai luomulla:

https://foodin.fi/tuote/erytritoli-luomu-200g-2/

Mutta helppo on tuosta laskea, että kilohinta on 18,75 €. Tuotteesta, joka:

Erytritoli soveltuu kaikkeen makeutukseen tavanomaisen sokerin tavoin.

Tavanomainen sokeri soveltuu myös kaikkeen makeuttamiseen tavanomaisen sokerin tavoin. Äsken haettu halvin kilohinta (Dansukker Siro Erikoishieno Sokeri 1Kg) Foodiesta on 1,29 €. — Jos liikaa sokeria haluaa välttää, helpoin tapaa voisi olla jakaa tuo kilon pussi pienempiin, jotta sen muistaisi? 

[Heikki Jokipii]

Talouselämän mielestä tämä tällainen on/olisi ihan OK:

Altian jatkaja Anora myy tarinoita, mutta kuinka hyvä tarina Tom Cruiselle olisi luomu-Koskenkorva? – Toimii erityisesti Tukholmassa, sanoo toimitusjohtaja

Meidän mielestämme ei ihan ole. Mutta kyllä hän (ja lehti) tässä rajoitetussa mielessä saattoi oikeassa olla:

Eli edelleen n. 20%, viidennes Ruotsin luomumyynnnistä tapahtui viinakaupassa. Tämä täytyy edelleen muistaa, kun vertaamme maiden luomumyynnin lukuja. Meillä ei Alkon myyntiä lasketa luomun kokonaismyyntiin.

[Heikki Jokipii]

Aika hyvä sijoitus:

https://forsmantee.fi/collections/matcha/products/luomu-matcha-pf3-syksyn-sato

30 grammaa 17€, kilohinta, siis 567 euroa. Mutta ei terävimpään kärkeen.

Ei, ei voita edes omassa sarjassaan. Ruohonjuuresta löytyi tämä)

https://www.ruohonjuuri.fi/products/clearspring-matcha-vihreateejauhe-30-g

22,95 €
765,00 € / kg
5.0 star rating
6 Suosittelua
Ikiaikaista viisautta terveytesi tueksi - Ruohonjuuren paras tee! Clearspring Matcha, luomuteen rollsroyce!

Silmien hieraisun jälkeen täytyi taas tarkistaa Foodiesta, mitä luomuteet siellä maksavat. Tulos: välillä 27.60€/kg — 156.33€/kg.

***

Näitä bongauksia voi tietysti jatkaa loputtomiin. Mutta erityisen hyvin juuri nämä luomunautintoaineet tuovat esille, miten luomun talous perustuu suurelta osin erään kuluttajasegmentin täydelliseen hintasokeuteen.

[Heikki Jokipii]

Kuuden vuoden takaa:

Saako luomuviinistä krapulan? Suomalaisasiantuntija vastaa

Sitkeästi vellovien huhujen mukaan luomuviinit eivät aiheuttaisi yhtä kovaa krapulaa tai lainkaan kehnoa oloa seuraavaksi aamuksi. Illalliselle kannattaisikin valita luomupunkkua ja piknikille luomuvalkkaria, eikä päänsärky seuraisi mukana.

Usein asiat, jotka kuulostavat liian hyviltä ollakseen totta, ovat sitä. Näin on myös luomuviinihuhun laita. Vaikka viiniasiantuntija Arto Koskelokin on tietoinen huhuista, on hän todennut sen vääräksi.

- Olen kuullut biodynaamisia viinejä tuottavalta tuttavaltani, että luomuviinit eivät aiheuttaisi krapulaa, mutta olen sittemmin itse todennut sen paikkaansa pitämättömäksi, Koskelo nauraa.

Määrällä on siis vaikutusta krapulaan myös luomuviinejä nauttiessa.

Mutta tuo meneekin nyt kinkkiseksi. Tässä väitetään tosissaaan, että geenitekniikalla olisi kehitetty viinilajike, josta ei krapulaa niin helposti saisi:

From hangover-free wine to naturally spicy tomatoes, here’s how CRISPR gene editing promises to revolutionize food

Alkuperäiseen artikkeliin:

Spicy Tomatoes, Hangover-proof Wine: Is There Anything CRISPR Can't Do?

Emme osaa ottaa varmaa kantaa tuon väitteen totuudellisuuteen. Musta tuntuu -menetelmällä varminta on edelleen uskoa, että viinin määrä kuitenkin on ratkaisevin asia.

Mutta jos oletetaan, että EU tuon geenimuunnellun lajikkeen (vähintään tänne tuotavaksi) ja tuon terveysväitteen virallisesti hyväksyisi, Alko joutuisi vähän kiusalliseen asemaan. Sen voisi olla pakko hyväksyä, että maahantuoja mainostaa tuollaista "terveysviininä' tms. Mutta samaa ei saisi sanoa luomuviinistä!

PS. On ehkä kuitenkin syytä muistaa asiassa se viisaus minkä olemme oppineet Asterixista. 

[Heikki Jokipii]

Tämä kehitystyö etenee:

‘Lab grown coffee can be a reality’: Cell-derived coffee on the horizon as demand for java soars, exceeding global supply

Ja suomalaisetkin näyttävät olevan tuon uutisen mukaan sinä mukana. Tulevaisuudessa ehkä saamme aitoa suomalaista kahvia!

Ja miksi tuo olisi mitenkään huonompi kahvivaihtoehto kuin edellä mainittu sikurikahvi? Vaan emme tiedä. Ehkäpä jopa tuolla tekniikalla osataan eräänä päivänä tehdä jokaiselle ihan personoitua kahvia. Mutta luomuvaihtoehtoja ei siinä tule olemaan tarjolla.

[Heikki Jokipii]

Tässä esitellään tuohon em. paratiisiin luiskahtanut käärme:

https://www.google.com/amp/s/amp.theguardian.com/environment/2021/oct/16/lab-grown-coffee-eco-friendly

Eco-friendly, lab-grown coffee is on the way, but it comes with a catch

Beanless brews can cut deforestation and greenhouse gas emissions dramatically – but what will happen to workers in traditional coffee-growing regions?

Mutta kerrotaan myös tai vahvistetaan, että kehitystyö on täydessä vauhdissa. Sekin, että suomalaisia on siinä täysillä mukana.

Välitöntä menestystä tuolle ei kuitenkaan tällaisten markkinatutkimusten tulosten pohjalta voi ennustaa:

But it’s unclear how many people would be willing to give up conventional coffee for one of its beanless counterparts. A 2019 survey by Dalhousie University found that 72% of Canadians say they would not drink lab-grown coffee.

[Heikki Jokipii]

Mutta eivät ole kuluttajatkaan ottaneet tuota Pro Luomun viestiä vastaan. Kovasti tuossa yritetään kertoa kysynnän kasvusta, mutta tuleehan sieltä myös tämä tyly tosiasia:

Luomuolutvalikoiman laajentuminen tekisi todennäköisesti hyvää myös luomun markkinaosuudelle päivittäistavarakaupan panimotuotteissa, joka on nyt vain noin 1,4 prosentin luokkaa.

(lihav. HJ)

Parempaa olutta geenieditoidulla ohralla:

New gene-edited barley that could improve beer

Luomuolut joutuu markkinoilla yhä ahtaammalle.

[Heikki Jokipii]

Taas yksi syy, miksi luomukahvi ei ole viljelijälle jatkossa välttämättä mielenkiintoinen vaihtoehto:

Study Confirms Effectiveness of Transgenic Coffee Against CBB

Coffee is the second most valuable international crop commodity after oil, and the coffee berry borer (CBB) is one of the main factors that threaten its global trade. Now for the first time, scientists reported the stable transformation and expression of the Cry10Aa protein in Arabica coffee plants with the potential to control the CBB.

Yhtä turvallinen kuin tuo tulee olemaan. Sikäli kuinka olen ymmärtänyt, luomulisää ei saa tuhoutuneista sadoista. Niin reilu ei ole edes nk. Reilu kauppa!

Tässä englanniksi tuosta ötökästä:

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Hypothenemus_hampei

The presence of the insect affects the economy of over 20 million families that depend on the coffee harvest. Due to the losses in yield and quality caused by the insect, growers end up losing significant amounts of income.
[..]
The insect is endemic to central Africa and has now spread to most coffee-producing countries through the accidental introduction of contaminated seeds. 

(lihav. HJ)

[Heikki Jokipii]

Tämä on varmasti ihan hyvää:

https://www.foodie.fi/entry/auran-sinappi-luomu-makea-sinappi-125g/6409531700290

Mutta en silti ymmärrä, mitä lisarvoa joku voi kuvitella joulukinkkuunsa saavansa maksamalla tuotteesta 10.32€/kg. Kun täsmälleen saman tavanomaisen tuotteen saa hintaan 5.64€/kg. Olisiko sinapeista milloinkaan mitattu esim. torjunta-aine jäämiä? Tässä voi jotain makueroa olla:

https://www.ruohonjuuri.fi/products/biona-dijon-sinappi-200-g

Mutta oli sitten hintakin pompsahtanut: 19,25 € / kg.

Dijon-sinappia löytyy Foodiesta n. kympin kilo.

PS. Kyllä minua nyt taitaa yhä kaihertaa lupaukseni. Ja yritän tällä tavalla sitä kiertää!   

[Heikki Jokipii]

Tämä on yhtä epämääräinen tapaus...

Koskenkorva Vodka Climate Action 40%

Altia lanseeraa maailman ensimmäisen regeneratiivisesti eli uudistavasti viljellystä ohrasta valmistetun vodkan. Vodkan raaka-aineena käytetty ohra on regeneratiivisesti viljelty BSAG:n Carbon Action -alustan määrittelemien uudistavan maanviljelyn kriteerien mukaisesti. Regeneratiivinen viljely on monihyötyinen viljelykeino, jonka tavoite on muuntaa pellot päästölähteistä merkittäviksi hiilinieluiksi. Sen avulla saadaan parannettua maaperän kuntoa, mikä mahdollistaa suuremmat sadot ja estää maaperän eroosiota.

... kuin tuo regeneratiivinen viljely on. Vahva epäilyksemme on, että Altia nyt yrittää tarjota samaa luomuturhaketta — siis luomuvodkaa — uudella nimellä.

[Heikki Jokipii]

Heidän on tainnut olla pikku pakko päätyä tällaiseen tulokseen:

Luomukuohuviinin hiilijalanjälki jää pieneksi

Elinkaarianalyysissä tutkitun luomukuohuviinin hiilijalanjälki jää pienemmäksi kuin tavanomaisesti tuotetun. Luomuskumpan päästöjä pienentää mm. eloperäisen lannoitteen käyttö luomurypäleiden tuotannossa väkilannoitteen sijaan.

Mutta emmepä taida tuota tulosta "ostaa". Ainakin se täytyy läpikäydä tarkemmin. Aika varovaisesti tutkijat itsekin suhtautuvat. Hauskasti muuten tuossakin tuli esille tämä näkökulma:

Tarkastellun luomukuohuviinin päästöjä per litra pienentää myös se, että se on tuotettu Trevison alueella, jossa rypälesadot ovat eurooppalaisen laatuviinituotannon korkeimpia. Lisäksi Corvezzon viinitilalla tuotetaan aurinkosähköä, joka kattaa osan valmistuksen energiantarpeesta.

(lihav. HJ)

Eli muutettavat muuttaen se, jonka me olemme esille tuoneet juuri edellä mainitussa luomuvodkalaskelmassamme.

[Heikki Jokipii]

Ottaako Alko — aikanaan — tasapuolisesti myös näitä valikoimiinsa:

Pesticide fears spark winegrower interest in CRISPR-edited, disease-resistant grapes

Näillä näkymin Alko kyllä saa lisäaikaa asian harkitsemiseen siitäkin, että EU:n täytynee ensin hyväksyä nuo tuotteet myytäviksi unionin alueella. Mutta hyvät perusteet Alkolla tulee olemaan lisätä ne vastuullisten viinien sarjaansa:

The wine industry’s interest in breeding techniques and gene editing stems from its over-reliance on pesticides, which has become a safety concern for consumers.

Tämä viljelijä painaa asiaa Ranskassa eli EU:ssa eteenpäin:

French winegrower pleads for gene editing approval to provide disease and drought resistance

In an open letter, the winegrower and trade unionist André Baniol takes a firm stand for it:

   

The accumulation of lies and destructive actions have forged an apocalyptic image to the concept of genetically modified organism (GMO).

    However, it seems to me perfectly possible to explain that the transfer of genes by genetic manipulation does not make the receptor more dangerous than the transfer by backcrossing, neither for the environment nor for human consumption.

Addressed to the presidents of the French Institute of Vine and Wine (IFV) and the FranceAgriMer specialist wine council, this letter adds to the voices expressed in favor of new genomic technologies. Abbreviated NTG (or NBT in English), they represent a set of techniques developed since 2001 to modify the genome of an organism in a very targeted way using “scissors” in order to give it a specific characteristic.

[Heikki Jokipii]

Kun vahinko on jo tapahtunut tai tapahtumassa, tämä saksalainen meppi tekee hyvän ehdotuksen:

Agri chief in EU Parliament: We must ‘move forward’ on new breeding techniques

According to its flagship Farm to Fork strategy, the EU wants to halve chemical pesticides’ use and harmful effects by 2030.

To this end, the European Commission will revise the EU Directive on the Sustainable Use of Pesticides (SUD) by the end of March. The SUD will thus be the first major legislative proposal to be presented as part of the Farm to Fork strategy.

He said that to offer farmers alternative options in time, the development and authorisation of biological plant protection products, so-called low-risk pesticides, must be promoted.

At the same time, however, there must be progress on new breeding techniques, Lins said, adding that “we need to have this debate more openly.”

For example, in viticulture or apple growing, the development of more fungus-resistant varieties could contribute to using fewer fungicides, Lins explained.

German Agriculture Minister Cem Özdemir and Environment Minister Steffi Lemke have repeatedly spoken out to reduce pesticides since taking office without making a clear statement on the new government’s position regarding new gene-editing techniques.

(lihav. HJ)

Ja tukee sillä  juuri edellä mainittua ranskalaista viininviljelijää. — Tietysti ehdotus on laajakantoisempi, koskee myös muuta maataloutta. Mutta tämä nyt tässä triidissä.

Joten se aika ehkä lähestyy, jolloin Alkon on liitettävä valikoimiinsa muuntogeenisiä viinejä, tälläisten tuotteiden ohella tai sijasta.

[Heikki Jokipii]

Googlesta:

Teepussin huuhtelu kiehuvalla vedellä on hyvä ajatus – vihreässä teessä on vähemmän haitallisia aineita kuin mustassa - Ruoka - Maaseudun Tulevaisuus
14 tuntia sitten — "Eräissä kiinalaisissa luomuna myydyissä teelaaduissa on kansainvälisten vertaisarvioitujen tutkimusten mukaan suunnilleen saman verran raskasmetalleja kuin ...

Pöh, maksumuurin takana:

Teepussin huuhtelu kiehuvalla vedellä on hyvä ajatus – vihreässä teessä on vähemmän haitallisia aineita kuin mustassa

Ruoka 08.02.2022
Paula Liesmäki
Maailmanlaajuisesti toimivien yritysten tuotteissa teen alkuperä jää yleensä pimentoon, Ympäristö ja Terveys -lehden artikkelissa kerrotaan.

Tästä lähteestä kiinnostuksen herättänyt lause kokonaan:

https://www.researchgate.net/profile/Kirsti_Loukola-Ruskeeniemi/publication/338644742_Arseeniriskin_hallinta_Suomessa_ja_Saksassa/links/5e3a70d2299bf1cdb90e55b2/Arseeniriskin-hallinta-Suomessa-ja-Saksassa.pdf

Eräissä kiinalaisissa
luomuna myydyissä teelaaduissa on kan-
sainvälisten vertaisarvioitujen tutkimusten
mukaan suunnilleen saman verran raskas-
metalleja kuin kiinalaisessa normaalin
tuotannon teessä.

Aina silloin tällöin luomunautintoaineita mainostetaan (ainakin vihjaten) myös terveyseduilla.

[Heikki Jokipii]

Joten se aika ehkä lähestyy, jolloin Alkon on liitettävä valikoimiinsa muuntogeenisiä viinejä, tälläisten tuotteiden ohella tai sijasta.

Kappas vain (Alkon sivulla):

Viinin tulevaisuus

4. Tulevaisuuden viini on geenimuokattua ja se tehdään laboratoriossa.
[..]
 Rypäleiden geenimuokkaus niin, että ne kestäisivät home- ja kasvitauteja paremmin, säästäisi sekä työtä että ympäristöä, sillä torjunta-aineiden tarve vähenisi. Todennäköistä on, että kymmenen vuoden kuluttua aiheesta käydään enemmän keskustelua kuin nyt.

Ennakkoluuloton, pitkistä viiniperinteistä vapaa Suomi voisi olla kasvitauteja paremmin kestävien hybridiviinien ensimmäinen markkina-alue. [..]