Luomun ihan oikea kysyntä - meillä ja maailmalla

[Heikki Jokipii]

Tässä tällaisen trendien haistelijan tuntuma:

Kesän grillitrendi on tässä – raakaa, perinteistä ja halvempaa: ”Kokkiohjelmat tuovat Etelä-Euroopan makumaailmaa Suomeen”

Lihajalostaja Wurstin toimitusjohtaja Jyrki Saarela ei aprikoi hetkeäkään, kun häneltä kysyy alkavan kesän hittituotteita.

”Raakamakkarat. Ne ovat nousseet joka vuosi ja grillauksessa ne ovat vahva tuote”, Saarela vastaa.

Toinen menestyjä on hänen mukaansa perinteinen, jauhoinen grillimakkara, jos hintataso on kohdallaan. Kokolihaakin grilliin laitetaan, mutta taantuma-ajan twistillä.
[..]
Saarelan mukaan asiakkaita kiinnostaa nyt myös lähellä tuotettu ruoka. Luomu on sen sijaan jäänyt lähtökuoppiin. Sen kasvu on jäänyt odotettua hitaammaksi.

”Tähän on varmasti yhtenä syynä se, että Suomessa ollaan jo tässä normaalissakin tuotannossa niin puhtaita, ettei ero luomuun ole suuri. Hinnassa on sen sijaan eroa.”

Meidän tuntumastamme grillaamiseen ja luomuun juuri edellä ja siitä taaksepäin.


PS. 28.05.23: Tekniikks & Talous oli huomannut tuon haastattelun:

Kesän grillimakkaratrendi on kaksijakoinen – Näin lihajalostajan pomo kommentoi taantuman ja kasvismakkaroiden vaikutusta alan näkymiin

[Heikki Jokipii]

Aamulehtikin joutui raportoimaan:

Suomalaiset ostivat halvempaa ruokaa ja väistivät puolet hintojen noususta – se heijastuu myös maatalouteen

[..]Ilman kulutuksen muutosta ruokalasku olisi noussut 565 euroa, joten syömällä halvempaa suomalaiset nipistivät puolen hintojen nousun vaikutuksesta.
[..]
Luomutuotteiden kysyntä väheni, mikä voi heijastua tänä vuonna luomun tuotantomääriin. Tuotannon ehtoja on tiukennettu, mikä ei lisää tuottajien kiinnostusta. Tämä ei ole suotuisa kehitys, sillä luomutuotanto on hyvä osa laadulla ja puhtaudella markkinoitua elintarvikeketjua. Vielä viime vuonna viljasadosta 5 prosenttia eli 155 miljoonaa kiloa oli luomua. Kauraa tästä oli 70 prosenttia. Muun viljan tavoin myös luomuviljasta suurin osa on mennyt rehuksi, pääosin luomukotieläimille.

Joutui, koska kovasti sympatiaa lehti tuossa luomua kohtaan osoittaa.

Sitä ei Aamulehti ei tuo esille, että myös luomuostoksia vähentämällä ovat suomalaiset onnistuneet välttämään hintojen nousua. Seurantamme perusteella luomutuotteiden hinnat nousivat prosentuaalisesti yhtä paljon kuin tavanomaisetkin. Koska ne olivat jo valmiiksi korkeita, niiden välttely oli jopa tehokkain keino säästää.

[Heikki Jokipii]

Kylläkin ohjeita kesälle 2022:

Luomuna grilliin

Grillikausi käynnistyy useimmilla suomalaisilla keväällä. Into yltyy kovimmaksi, kun ulkona paistaa aurinko. Niin grilliruokaan kuin itse grillaamiseenkin kuuluu konstailemattomuus. Kun raaka-aineet ovat luomuisen laadukkaita, ei monimutkaista reseptiikkaa tarvita. Grillaatpa tänä vuonna mökillä, puistossa, takapihalla tai parvekkeella – meiltä löytyy sinulle ihan luomuna grillattavaa.

Kurkkaa parhaat luomuvinkit grillikauteen 2022 ja vietä kesäsi ihan luomuna!

Mutta hupaisasti jo siinä ehdotetaan pääasiassa grillattavaksi kaikkea muuta paitsi sitä luontevinta asiaa: lihatuotteita, makkaraa. No, nakit mainittiin, ja niitä sentään luomuna löytyy (tuosta 56 valikoimasta yksi).

Eikä se varmaan tänäkään vuonna muutu. Ks. myös juuri edellä.

[Heikki Jokipii]

Ei jätetä. Tämä esitys on nyt luvattu:

Ajankohtaista ruokakaupassa – asiakkaiden ostovalinnat: miten käy luomun? asiakastietojohtaja Minna Vakkilainen, K-ryhmä

Ei kun se tilaisuus jätettiin kuitenkin käyttämättä. Tuosta kokouksesta on nyt pari viikkoa, eikä sen enempää Vakkilaisen kuin Kottilan esityksiä tuossa tilaisuudessa ole Pro Luomun sivuila julkaistu.

Odotamme siis tietoja luomumyynnin kehityksestä keväällä vuonna 2023. Toisaalla olemme kiinnittäneet huomiota Pro Luomun outoon kiireettömyyteen vuoden 2022 yhteenvetotietojen julkaisemisessa.

[Heikki Jokipii]

Kyllä tässäkin varmaan luomua tarkoitetaan:

Suomalaiset muuttivat syömistään, eikä moni pidä sen seurauksista

Kulutus näyttää kääntyneen kohti yhä halvempia tuotteita. Kotimaisuus ja erityisesti terveellisyys ovat menettäneet osan aiemmasta merkityksestään.

Vaikkemme täällä mitenkään luomun erityiseen terveellisyyteen uskokaan. Hiukan epäselvästi se tulee tässä esile:

Hävikki on vähentynyt erityisesti teollisuuden ja kaupan tarkennettua prosessejaan. Myös kuluttajien hukkaan heittämän ruuan määrä on todennäköisesti vähentynyt.

Niin kallista ruoka monille kuluttajille nyt on. Lisäksi ekologinen herätys on hiljalleen alkanut vaikuttaa yhä useampien suomalaisten tapoihin.

Jopa kauppa on nyt tapahtuneesta ymmällään. S-ryhmä on lähtenyt kilpailemaan hinnalla Lidlin rinnalle. Nyt myös K-ryhmä näyttää antaneen asiassa periksi.

Kesko pitää edelleen kiinni premium-valikoimistaan, mutta samaan aikaan valikoimaan nostetaan aiempaa halvempia tuotteita, joilla markkinaosuuksista laskuun kääntyneessä ruokakaupassa kilpaillaan.

Mutta eiköhän se tuossakin taida sitä olla, että luomun kaltaisiin premium-tuotteisiin ei niinkään aiota satsata.

[Heikki Jokipii]

Tämän uutisen merkitystä on tästä vähästä vaikea suoraan tulkita:

Luomumaidosta ylituotantoa Euroopassa — meijerijätti laski hintaa
Myös tavanomaisen maidon tuottajahinta on laskusuunnassa.
TILAAJALLE

[Heikki Jokipii]

Pro Luomun kooste 2022 sitten ilmestyi. Kun raportoitava oli  siinä (pdf) myös kysynnän vähenemisestä, tämä selitys näytti sivulla 27 kelvanneen edelleen:

Inflaatio vaikuttaa
kuluttajakäyttäytymiseen

• Inflaatio vaikuttaa
kuluttajakäyttäytymiseen voimakkaasti ja
sillä on ollut näkyviä seurauksia
luomumarkkinalle, jonka arvo laski vuonna
2022 yli kymmenen vuoden hyvän
kehityksen jälkeen.
• Kuluttajatutkimuksen (Kantar TNS Agri
2023) mukaan jopa 67 % suomalaisista
kertoo hintojen nousun vaikuttavan yleisesti
siihen, mitä ruokaa he kaupasta ostavat.
• Suomalaisista 57 % kertoo kokevansa, että
ruuan hinnan nousu vaikuttaa olennaisesti
siihen, miten hyvin he voivat huomioida
vastuullisia valintoja ruokaostoksilla.
Lähde: Kantar TNS Agri/Luomun menekinedistämiskampanjan
vaikuttavuuden mittaaminen 2022

Tuo "patenttiselitys" näyttää yhä kaikesta huolimatta luomuväelle kelpaavan ja riittävän.

Sitä kieltäydytään edes mahdollisuutena esille ottamasta, että takana olisi syvällisempiä muutoksia kuluttajien ajattelutavassa.

Oma kysymyksensä on sitten se, että kyllä luomuhinnoittelussa meidän tarkkailumme mukaan on pidetty siitä huoli, että niitäkin on suhteessa nostettu yhtä paljon kuin muunkin ruoan. Ja näin pidetty yllä sitä inflaatiota. Toisaalta myös luomukysyntää (ja sen laskuakin) on mitattu rahassa: halvemmilla hinnoilla osuus olisi jäänyt vielä pienemmäksi!

***

Huomattu oli tuo tapahtunut tosiasia täälläkin:

Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen
Myös Suomessa #luomu myynti on laskussa kuten muuallakin Euroopassa. https://epressi.com/tiedotteet/maatalous/ennatyksellinen-luomuviljasato-ja-notkahdus-markkinassa-milta-naytti-luomu-suomessa-vuonna-2022.html

https://twitter.com/AYlhainen/status/1663456118985703424/photo/1

Ylhäinen, joka aina seuraa kehitystä muissa Pohjoismaissa, ei vielä ole ehtinyt huomata tätä uusinta raporttia Ruotsista.

[Heikki Jokipii]

Iloitseminen tällaisesta (lihav. HJ)...

Ennätyksellinen luomuviljasato ja notkahdus markkinassa – miltä näytti luomu Suomessa vuonna 2022?

Vuonna 2022 saatiin ennätyssuuri luomuviljasato, 177,8 miljoonaa kiloa, joka oli 55 prosenttia suurempi kuin vuonna 2021. Luomuviljasato oli noin 5 prosenttia Suomen koko viljasadosta.

... tuntuu kyllä aika kornilta, jos samassa raportissa on tieto, että:

Luomupeltoala kasvoi neljä prosenttia tilamäärän vähentymisestä huolimatta ja viime vuonna Suomen peltoalasta 15 prosenttia oli luomutuotannossa.

Ja ennenkaikkea tieto, että luomun osuus ostoksista oli 2,2 prosenttia. Ja kun se on osuus käytetystä rahasta, luomun osuus syödystä ruoasta oli lähempänä yhtä prosenttia. Ja siitäkin epämääräisen suuri osa oli tänne muualta tuotua. Jota osuutta ei siis meille edes haluttu kertoa.

[Heikki Jokipii]

Edellisestä houkuttaa kyllä kovasti rakentaa (vähän) kärjistettyä iskulausetta:

Luomuviljelemme Suomessa 15 prosenttia peltopinta-alastamme.

Saadaksemme 1 prosentin ruoastamme.

Joku ei valtiomme johdossa osaa laskea.

Joku tai useampikin. Meillä tai EU:ssa.

[Heikki Jokipii]

Tuo melko surumielinen kooste ei herättänyt nyt innostusta mediassa. Vaikka siitä lehdistötiedote tehtiinkin. Edes Aamuset ei tällä kertaa ole versiota siitä julkaissut. Nyt Pro Luomu yrittää tällaisella (siitä myös lehdistötiedote):

Kokemuksia luomukampanjoinnista

Raporttiin on koottu kokemuksia kampanjatoimista, jotka toteutettiin lokakuun 2022 sekä maaliskuun 2023 aikana. Erilaisten toimien tarkoituksena oli tuupata kuluttajia ostamaan enemmän luomua, lisätä EU:n luomumerkin tunnettuutta sekä kertoa ymmärrettävällä tavalla, että luomu on luotettava, vastuullinen ja kestävä valinta.

”Raportti tarjoaa yrityksille tietoa ja erityisesti inspiraatiota omien luomukampanjoiden suunnittelun ja toteutuksen tueksi. Lisäksi raportista pääsee lukemaan myös luomun maistatuskiertueelle osallistuneiden yritysten ja vähittäiskauppojen kokemuksia sekä vinkkejä, joiden toivomme auttavan yrityksiä luomun markkinoinnissa”, kertoo Pro Luomun asiantuntija Heidi Haavisto-Meier.

Tuuppamista tarvitsevat siis ilmeisesti sekä kuluttajat että yritykset. Vrt. Ruotsi.

[Heikki Jokipii]

Makkaroista ja luomusta olemme edellä huomanneet tämän. Niinpä on hiukan huvittavaa, että tähän luomupuffiin oli mainoksena osunut griilimakkaramainos:

3 tieteellisesti todistettua syytä siirtyä luomuruokaan – jokaisen kannattaa lukea tämä

Tieteelliset syyt sille, ettei tänä kesänä grillata makkaraa?

Ks. myös tänne.

[Heikki Jokipii]

[..] Kuluttajille kampanja on näkynyt päivittäistavarakaupoissa ja niiden läheisyydessä sekä sosiaalisessa ja perinteisessä mediassa.[..]

Tällaiset perinteiset mediat kuten Pirkka, Yhteishyvä ja Etiketti ovat nyt pettäneet Pro Luomun luottamuksen.   

Muutoinkaan mitään innostusta asiaan ei ole näkynyt. Pro Luomun koosteesta 2022 ei ole vieläkään tehty muualla juttuja. Me taidamme olla ainoat kommentoijat?

[Heikki Jokipii]

Tuo melko surumielinen kooste ei herättänyt nyt innostusta mediassa. Vaikka siitä lehdistötiedote

Jännästi Ruotsissa on käynyt samalla lailla. Sielläkään raportti luomun alamäen jatkumisesta ei ole synnyttänyt edes kommentteja muussa mediassa. Näin netin mukaan.

[Heikki Jokipii]

Baltic Guide esittelee tilannetta näin:

Viro on luomun suurmaa – maassa on toiseksi eniten luomuviljeltyä peltoa EU:ssa

Mutta kannattaa kiinnittää huomiota siihen, mitä ei kerrota, ainakaan luvuilla. Kerrotaan kyllä luomutuotteiden valikoiman kasvamisesta kaupoissa. Mutta ei sitä, paljonko virolaiset todella niitä tuotteita ostavat. Se luku tai prosenttiosuus olisikin ollut aika ikävässä ristiriidassa noiden luomupinta-alojen kanssa.

— klips —

Vielä harvempi tietää, eikä tiedä siis tuon artikkelin lukemisen jälkeenkään, että luomun osuus vähittäismyynnistä (FiBL, 2018) on 2,7%.

Tähän keskusteluun koska uskon, että tämä seuraava kehitys heijastaa sitä etteivät Viron luomumarkkinat (myöskään muissa maissa!) ole kasvaneet.

Ylhäisellä oli tällainen tieto:

Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen
Virossa #luomu -pinta-ala ei ole vähentynyt, mutta ei myöskään kasvanut sitten vuoden 2019. Tuotannon arvo on pysynyt ennallaan.

https://twitter.com/AYlhainen/status/1667089574714122242/photo/1

[Heikki Jokipii]

KIKE-hankkeessakin oli taas tämä huomattu ja otettu keskustelun kohteeksi:

KIKE-hanke / Fennopromo
289 followers
1d

Tänään KIKE-hankkeen toisessa markkinakatsauksessa saimme kuulla tuoreinta markkinatietoa Ruotsista, Tanskasta, Isosta-Britanniasta, Etelä-Koreasta ja Japanista.
 
Ruotsissa kuumin kuluttajatrendi on lähituotteet ja kotimaisuus. Hyvänä kakkosena seuraa tuotteen ilmastovaikutukset. Hieman yllättäen luomutuotteiden trendi on pudonnut listalla sijalle 13. Luomutrendin vaihtelu eri puolilla Eurooppaa saikin aikaan vilkasta keskustelua!

https://www.linkedin.com/feed/update/urn:li:activity:7072511026688049152

Ja kaipa Suomestakin keskusteltiin.