Luomun ihan oikea kysyntä - meillä ja maailmalla

[Heikki Jokipii]

Tämän osalta Pro Luomu ei malttanut odottaa varsinaiseen tilaisuuteen vaan julkaisi jo nyt lehdistötiedotteen:

Luomuelintarvikepäivä 2023: Vastuullisen ruuan ammattilaistapahtumassa tietoa tuuppauksesta ja kuluttajista

Kuinka kuluttajien ostoskori tuupataan kestävämmäksi?

Yksi pohjoismaiden johtavista spesialisteista tuuppauksessa, Linda Lindström, esittelee vastuullisen ruuan ammattilaistapahtumassa Luomuelintarvikepäivässä 27.9.2023 kokemuksiaan vastuullisten tuotteiden tuuppauksesta Ruotsin päivittäistavarakaupoissa (mm. ICA, COOP). Lisäksi Linda jakaa kolme konkreettista työkalua, joiden avulla tuuppaat kuluttajia tekemään vastuullisempia valintoja omassa liiketoiminnassasi.

Tuuppaus, englanniksi nudging, tarkoittaa toimintaa, jossa pyritään vaikuttamaan ihmisten valintoihin ympäristöä tai valinta-arkkitehtuuria muokkaamalla. Tuuppauksessa ei ole kyse valittavissa olevien vaihtoehtojen vähentämisestä tai kieltämisestä vaan siitä, että ihmisten käyttäytymistä ja valintoihin vaikuttavia esteitä ymmärtämällä voidaan luoda vaihtoehtoja, jotka ihminen haluaa valita.

Melko sopivasti olemme juuri saaneetkin tietoja tuon tuuppauksen tehosta Ruotsissa. – Tästä emme paljon odota:

Mitkä asiat edistävät luomun menekkiä, mitä oston esteitä pitäisi ylittää? Missä tuoteryhmissä kuluttajat erityisesti haluavat lisätä luomun ostamista? Luomun kuluttajabarometri 2023 tarjoaa uusia luomutuotteita kehittäville ja luomutuotteita jo markkinoiville yrityksille arvokasta tietoa, miten vastata entistä paremmin kuluttajien tarpeisiin ja odotuksiin.

Luomuelintarvikepäivässä julkistamme uunituoreita tuloksia tästä kahden vuoden välein tehtävästä laajasta kuluttajatutkimuksesta. Tällä kertaa tutkimukseen vastasi yli 2300 suomalaista, joka takaa aiempaa tarkempaa tietoa luomun kulutuksesta, asenteista ja arvoista sekä ensimmäistä kertaa tietoa myös maakuntatasolla.

Vaan sen sijaan odottaisimme uunituoreita tietoja toteutuneesta myynnistä. Ruotsin malliin. Eikö Pro Luomussa jo kyllästytä sen selvityttämiseen kahden vuoden välein, mitä kuluttajat sanovat aikovansa tehdä? Jos vanhat merkit paikkansa pitävät...

Luomun kuluttajabarometrista tarkan analyysin tulee Luomuelintarvikepäivään kertomaan Kantar Agri Oy:n Pasi Saarnivaara, joka on pitkän linjan kuluttajatutkimuksen ja yritysanalytiikan asiantuntija. Pasin avulla tuoreesta tutkimuksesta löytyvät merkittävimmät kulutuksen muutokset ja potentiaalisimmat kohderyhmät vastuullisille elintarvikkeille.

... niin ainakaan tuossa esityksessä ei kerrota yhtikäs mitään kulutuksen muutoksista.

[Heikki Jokipii]

Sain Suomen Kuvalehden käsiini. On harmillista, että se on maksumuurin takana, monta kohtaa olisi ansainnut lainauksen.  Vapaamuotoisesti nämä kohdat.

Erityisesti Itä-Suomessa pakko tuottaa jotain ihmisille syötävää oli aiheuttanut vaikeuksia. Ennen oli iloisesti syötetty luomutuotanto karjalle, joka kuitenkaan ei ollut luomuksi rekisteröityä.

Haastateltu tila vetosi siihen, että luomuviljasta sai vain saman kuin tavanomaisesta. Kuitenkin siitä olisi pitänyt saada paljon enemmän, koska kolmannes pellosta oli apilalla, latautumassa (!). Hyvin poikeuksellisesti tuo fakta tuli esille.

Sen lisäksi mainittiin rikkakasvit. Ja kerrottiin tilan ainoasta uudesta investoinnista tavanomaiseen siirtymisen jälkeen. Oli hankittu massiivinen kone kasvinsuojeluaineiden levittämiseen.

[Heikki Jokipii]

Me täältä sivusta seuraten olemme saaneet vaikutelman, että luomuruoka jää hissukseen yhä enemmän syrjään liikkeen valikoimista. Itäkeskuksen liikkeen ohi kävellen, Hesarin mainontaa satunnaisesti seuraten. Toki kosmetiikkaa, nautintoaineita, ravintolisiä, ns. terveystuotteita yms. voi myydä luomuna.

Mainos:

Ruohonjuuri Oy - Iloa ja elinvoimaa!
Ruohonjuuri on luomuruokaan, luonnonkosmetiikkaan ja terveystuotteisiin erikoistunut vähittäiskauppaketju. Ruohonjuuressa me uskomme, että hyvinvointi kumpuaa rehellisestä ruuasta ja hyvän olon oivalluksista. (lihav. HJ)

Eivätkä usko. Viimeksi sen alennusmyyntituotteiden listasta näkyi, miten vähäinen merkitys ruoalla nykyisin on sen myynnissä. Ja sen rehellisyyden kanssa on vähän niin ja näin.

Oikein hyvä analyysi (maksumuurin takana) siitä, millä häikäilemättömyydella Ruohonjuuri on asemansa säilyttänyt:

Ei ihan tavallinen kauppaketju

Ekokauppa Ruohonjuuresta on tullut nopeasti kasvava ja hyvin kannattava kauppaketju, jonka osa sijoittajista haluaisi jo pörssiin. HS Visio selvitti, mitä Ruohonjuuressa tapahtui ja vieläkö idealismia riittää.

Kun muut luomukaupat ovat toinen toisensa jälkeen pudonneet kelkasta.

[Heikki Jokipii]

Maatilan Pellervon pääkirjoituksessa ollaan myös luomusta huolissaan, ote:

https://maatilanpellervo.fi/wp-content/uploads/2023/09/MP0623.pdf

ANNE PENTTILÄ, TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ, "Luomun etsikkoaika":

Lähiruoka on osittain napannut itselleen astet-
ta paremman tuotteen mielikuvan. Lähiruoka on
helposti miellettävä asia: sitä parempi ympäris-
tölle mitä lyhyempi kuljetusmatka, ja tuottees-
ta maksamani raha jää lähelle, ehkä jopa omaan
kuntaan. Luomua pitää selittää kuluttajalle
enemmän.

Pellolla asia on edellä kuvattua monimut-
kaisempi ja mielenkiintoisempi. Kun halutaan
säästää kallistuneita panoksia, tavanomaises-
sa viljelyssä otetaan käyttöön luomun menetel-
miä. Vastaavasti luomuviljelijöiden käyttöön tulee
enemmän ostopanoksia ja tekniikkaa avuksi esi-
merkiksi rikkaongelman ratkaisussa. Uudistavan
viljelyn menetelmiä käytetään molemmissa tuo-
tantomuodoissa. Luonnonmukainen viljely kokee
eräänlaista renessanssia, uudelleen tulemista, ja
vastakkainasettelu*) luomu- ja tavanomaisen vilje-
lyn kesken vähenee. Sen sijaan markkinoinnissa
luomun etsikkoaika jatkuu.

Oikein teemanumero? Sisällysluettelosta:

TEEMA: Luomutuotanto
& suoramyynti
22 Usko luomuun kestää alamäessäkin
Vähä-Riihilän tilalla
27 Alusta loppuun Koivistonkulmalla tehty
30 Luomu tähyää viennin kasvuun
44 Pohjoisen luomuviljelyyn haetaan
uusia kasveja
56 Hyvä viljelijä tuotantotavasta riippumatta

_________

*) Tässä tuo pääkirjoitus puhuu oikeastaan itseään vastaan:

Viimeaikaista luomutuotteiden menekin laskua on selitetty
paitsi kuluttajien kavenneella ostovoimalla myös
luomun brändäyksen epäonnistumisella. Ei ole
osattu perustella kuluttajalle riittävän hyvin, mik-
si luomutuotteesta pitäisi maksaa enemmän kuin
tavanomaisesti tuotetusta. Suomalainen ruoka
mielletään puhtaammaksi ja turvallisemmaksi
kuin muualla tuotettu. – Niin ajatellaan muuten
muissakin maissa: oman maan ruoka on parem-
paa kuin toisaalla tuotettu.

Tarvittaisiin, olisi tarvittu siis  kovaa vastakkainasettelua, luomu versus tavanomainen! Löysäily kotimaisen puolesta, "melkein luomua", juuri syö luomun markkinat! No, tavallaanhan kirjoitus puhuu bändäyksen epäonnistumisesta, tuossa.

[Heikki Jokipii]

Luonnollisuus ei tässä tarkoita luonnonmukaista:

Luonnollisuus, helppous, kestävyys, huoltovarmuus ja hintojen nousu – kaikki tämä vaikuttaa siihen, millaista lihaa suomalaiset ostavat

Lihatalo Snellmanilla on huomattu, että koronapandemia muutti lihaan liittyvän keskustelun sävyä.
TILAAJALLE

Snellmanilla ei edes ole luomua valikoimassaan. Ja muuta tietoa ei ole tullut kuin se, että luomun osuus lihankulutuksesta on se surkea 1%. – Ruotsissakin muuten vain 1,5%.

[Heikki Jokipii]

Kyllä luomulla on ongelmia valmiissa pussi- ym. keitoissakin.

Tämä kuitenkin ehkä eniten pistää silmään. Ainoa tarjolla oleva valmis luomupizza on yhä tämä:

Pirkka Luomu pizza vegetariana 422g pakaste
3,99
9,45/kg

Ei toista K-kaupan suuressa valikoimassa (71 vaihtoehtoa):

https://www.k-ruoka.fi/kauppa/tuotehaku/pakasteet/pizzat-ja-pizzapohjat

Eikä yhtään S-kaupalla (69 vaihtoehtoa):

https://www.s-kaupat.fi/tuotteet/pakasteet-1/pakastepizzat/pakastepizzat


***

Asiaa osataan kyllä luomuväen piirissä valittaa, kuten tässä OP:n haastattelussa:

Sen sijaan puolivalmisteita ja etenkään valmisruokia ei ole luomuna juuri tarjolla. Valmisruokien kysyntä kasvoi jo ennen koronaa, mutta etenkin pandemia-aika on saanut ihmiset tarttumaan nopeisiin ateriavaihtoehtoihin.

– Valmisruokien kehittäminen olisi siis kahtena kuluneena vuonna ollut hyvä sauma lisätä luomun päätymistä ostoskoriin, Lamminparras kertoo.

Aikaa kehitämiseen olisi tietysti ollut jo ennen tuotakin. Jostain muusta on kyse kuin siitä, ettei vain tullut ryhdyttyä.

PS. Nettisurfailuni pohjalla: myös Ruotsissa on tarjolla valmiita luomupizzoja vähän, josko ollenkaan. Tämä havaintoni on hyvin yksinkertaisella tavalla osoitettavissa vääräksi: linkki tuollaiseen tuotteeseen.

[Heikki Jokipii]

Anna-lehdessä:

Koska ruoka on kallista, suomalaisnaiset jättävät nyt tietyt ruoat ostamatta: ”On paljon, mitä en voi enää ostaa”

Kyselyyn vastaajat kertoivat säästävänsä monin eri keinoin kauppalaskussaan. Lähes 80 prosenttia vastasi säästävänsä ostamalla alennuksessa tai tarjouksessa olevia tuotteita. Puolet vastaajista puolestaan kertoi valitsevansa kaupan sen mukaan, missä on edullisimmat hinnat.

Moni mainitsi myös säästävänsä ruokavalinnoillaan. Melkein puolet vastaajista ostaa sesongissa olevia kasviksia. Vajaa 40 prosenttia puolestaan ostaa halvimpien merkkien tuotteita, ja 25 prosenttia ei enää juurikaan osta luomutuotteita. Osa on myös vähentänyt lihan tai kalan ostamista.

(lihav. HJ)

Tuo lähes 80 prosenttia jättää ostamatta luomutuotteita sen vuoksi, että niitä on harvoin tarjouksissa.

Mutta kumma vastahakoisuus on käyttää keskusliikkeiden tietokoneita. Sieltä saataisiin helpommin ja luotettavammin tietoa:

- sekä hinnoista
- että toteutuneista ostoksista.

Eikä tuollaiseen massatietoon käsittääkseni edes tarvitsisi kysyä asiakkaiden lupaa.


PS. Luomutuotteiden välttäminen ei kyllä sitten enää tule esille Annan säästövinkeisssä. Vaikka se meidän tutkimustemme mukaan olisi erittäin tehokas säästökeino. Paitsi niiden kohdalla, jotka eivät koskaan tai pitkään aikaan ole luomutuotteita ostaneet. 

[Heikki Jokipii]

Outi Vahtila, HAMK, Käytännon Maamies:

Luomu sakkaa – kasvukäyrätavoite edellyttää uusia lääkkeitä (pdf)

Kuulostaa järkevältä ja helpolta, mut-
ta miksi käytännössä on niin vaikeaa, että
noin 600 tilaa luopui luomusta, kun uusi
cap-kausi alkoi? Luomun kasvun tavoitteet
näyttävät siis ainakin tällä hetkellä jäävän
kauas tavoitellusta.
Voimassa olevan maa- ja metsätalousmi-
nisteriön Luomu 2.0 -ohjelman luomuta-
voitteet vuoteen 2030 mennessä ovat isot.
Ohjelmassa tavoitellaan sitä, että 25 prosent-
tia Suomen peltoalasta viljellään luomuna ja
että 25 prosenttia ammattikeittiöiden käyttä-
mästä raaka-aineesta on luomua. Kuluttaja-
kysynnässä tavoitellaan luomun tuplaamista
viiteen prosenttiin. Tavoitteita on asetettu
myös luomukeruualan, luomuvesiviljelyn ja
viennin suhteen. Mielenkiintoinen seikka
on se, että Petteri Orpon hallitusohjelmas-
sa luomua ei mainita kertaakaan – haloo
hallitus.

Juuri tuolla toisessa triidissä huomasimme:

Siinä, että valtiovalta ei enää yritä ohjailla ihmisten ruokavalintoja, on tapahtunut merkittävä muutos. Sitä ei ole tapahtunut Ruotsissa. Eikä EU:ssa.

Toisessa triidissä avasimme taas kysymyksen siitä, millä tavalla Suomessa tuollaisia myöhempiäkin hallituksia sitovia päätöksiä oikein tehdään.

[Heikki Jokipii]

Huonoa on leivonnaisten kysyntä luomuna.

Erityisesti niitä ei löydy tavallisista ruokakaupoista. S-ryhmän leivonnaiset (199 tuotetta):

https://www.s-kaupat.fi/tuotteet/leivat-keksit-ja-leivonnaiset-1/leivonnaiset

Eikä yhtään luomutuotetta. Ei myöskään korpuissa ja rinkeleissä (40 tuotetta):

https://www.s-kaupat.fi/tuotteet/leivat-keksit-ja-leivonnaiset-1/korput-ja-rinkelit

Eikä kahvikekseissä (50 tuotetta):

https://www.s-kaupat.fi/tuotteet/leivat-keksit-ja-leivonnaiset-1/keksit/muut-keksit-ja-kahvikeksit

***

Nyt vertailuun tarvittaisiin tieto siitä, mikä on tavanomaisten tuotteiden myyntivolyymi tuossa tuoteryhmässsä. — Sekin tieto on kaupan tietokoneilla!

[Heikki Jokipii]

Ei tietoa tapauksen taustoista. Mutta eiköhän tämäkin kerro, ettei luomu ole mennyt toivotulla tavalla kaupaksi:

Jättierä luomuteetä ovh. 12 000 euroa, Jyväskylä

[Heikki Jokipii]

Selkosanomissa 22.09.2023 selkeästi valehdellaan:

Maatiloilla tuotetaan monenlaista ruokaa

Luomu-tuotteiden suosio on kasvanut. Suomessa viljellään luomua noin 4900 tilalla.

Jo tuo luku oli väärä, vuodelta 2021. Nyt oikea on 4324. Puhumatta muusta suosion vähenemisestä. Mekin uskalsimme nyt käyttää tuota selkeää sanaa. Ei toimittaja tuolla päivämäärällä tehdyssä jutussa voi tuolla tavalla erehtyä.

[Heikki Jokipii]

Vaan sen sijaan odottaisimme uunituoreita tietoja toteutuneesta myynnistä. Ruotsin malliin. Eikö Pro Luomussa jo kyllästytä sen selvityttämiseen kahden vuoden välein, mitä kuluttajat sanovat aikovansa tehdä? Jos vanhat merkit paikkansa pitävät...

Luomun kuluttajabarometrista tarkan analyysin tulee Luomuelintarvikepäivään kertomaan Kantar Agri Oy:n Pasi Saarnivaara, joka on pitkän linjan kuluttajatutkimuksen ja yritysanalytiikan asiantuntija. Pasin avulla tuoreesta tutkimuksesta löytyvät merkittävimmät kulutuksen muutokset ja potentiaalisimmat kohderyhmät vastuullisille elintarvikkeille.

... niin ainakaan tuossa esityksessä ei kerrota yhtikäs mitään kulutuksen muutoksista.

Vanhat merkit pitivät paikkansa. Luomukulutuksen reaalimuutoksista ei kerrottu. Tai muuttumattomuudestakaan. Mitään lukua luomun osuudesta tai myynnin euromäärästä ei kerrottu. Onko se yhä 2,2% kuten vuonna 2022? Vai jo vähemmän?

Luomua viikoittain ostavien määrä pysynyt ennallaan – luomun imago kuluttajien silmissä entistä parempi

Sen sijaan kerrottiin, mitä haastatellut kertoivat tehneensä. Ja aikovat tehdä.

Noin 30 prosenttia suomalaista kertoo ostavansa edelleen luomua aktiivisesti eli vähintään kerran viikossa. Tämä selviää Pro Luomun elokuussa 2023 teettämästä laajasta kuluttajatutkimuksesta (Kantar Agri), joka julkistettiin Luomuelintarvikepäivässä Helsingissä 27.9. Määrä on pysynyt lähes samana kuin edellisessä mittauksessa vuonna 2021, vaikka luomun myynti kaupoissa on notkahtanut inflaation seurauksena.

Ja tämä on vallassa edelleen:

Mutta kumma vastahakoisuus on käyttää keskusliikkeiden tietokoneita. Sieltä saataisiin helpommin ja luotettavammin tietoa:

- sekä hinnoista
- että toteutuneista ostoksista.

Eikä tuollaiseen massatietoon käsittääkseni edes tarvitsisi kysyä asiakkaiden lupaa.

Vaikka tuon avulla vasta lopulta selviäisi, onko tällaiseen pinnistettyyn optimismiin perustetta:

”Kuluttajatutkimus kertoo, että luomu on suomalaisille edelleen tärkeä valintakriteeri, vaikka tällä hetkellä kaupassa valintaan saattaa lopulta vaikuttaa kaikista eniten hinta. Eli ero toivotun ja todellisen ostokäyttäytymisen välillä saattaa olla tällä hetkellä isompi kuin tavallisesti. Tulokset ovat kuitenkin positiivisemmat kuin odotimme, ja kertovat luomun potentiaalista myös tulevaisuudessa”, pohtii Pro Luomun toiminnanjohtaja Aura Lamminparras.

(lihav. HJ)

Lisävalaistusta voimme saada näistä tutkimuksista. Kun ne joskus ilmestyvät. Myös luomun osalta.

Siellä muuten aloitellaan jo uutta kierrosta:

Mitä löytyy suomalaisesta ruokakorista? - Ostodataa kerätään jälleen tieteen hyväksi

Itse asiassa siis voitaisiin saada ehkä hyvinkin tuoreita vastauksia Lamminpartaankin uumoiluihin?

[Heikki Jokipii]

Tämä valinta saattoi tässä tilanteessa tuntua strategisesti hyvältä:

Suomalainen luomusinihomejuusto palkittiin kilpailun parhaana – raati kuvaili herkkua aromikkaaksi ja juuri sopivan murenevaksi

Saloniemen juustolan kotimainen luomusinihomejuusto on palkittu kuluttajatuotesarjan parhaana Vuoden Luomutuote -kilpailussa. Palkinto julkistettiin Luomuelintarvikepäivässä Helsingissä.

Ja voihan olla, että tuolla jotenkin parannetaan luomujuuston myyntiä. Tai sitten asiaa joudutaan miettimään edelleen. Kuten Ruotsissa.

Joskus lupaamamme lista Vuoden Luomutuote -voittajista, ja niiden myöhemmästä menestyksestä puuttuu täältä yhä. Eikä löydy muualtakaan netistä!

[Heikki Jokipii]

Jos tätä Pro Luomun tiedotteen ingressiä vielä kommentoisi:

Suomalaisten arvio omasta luomun ostamisestaan on kuluttajatutkimuksen mukaan odotettua positiivisempi, vaikka kokemus luomutuotteiden hintojen noususta noudattelee inflaatiota ja yleistä ruuan hinnan nousua. Mielikuva luomusta vastuullisena tuotantotapana on vahvistunut.

Kokemus ostamisesta on pelkkä väärä muistikuva, jos luomuostosten määrä vuodesta 2021 laski.

Kokemusta hinnoista ei tarvittaisi, jos ne tiedettäisiin. Ja tiedetäänhän ne. Periaatteessa. (Jos tuossa yritetään vihjata, että luomutuotteiden hinnat eivät oikeasti nousseetkaan, se on kyllä muunneltua totuutta. Jonka kyllä täällä tiedämme.)

Ainoa, mikä periaatteessa vaatii selvittämistä kyselyin, on tuo mielikuva, imago.

Mutta onkohan Pro Luomulla – ja jopa meilläkin! – liiallinen usko sen merkitykseen? Ja suurimmalle osalle ihmisiä ruoka onkin vain ruokaa? Vailla sen ihmeempiä muita merkityksiä? Kärjistäen: ihan yks hailee, miten se on tuotettu. Kunhan hyvältä maistuu jne.?

[Heikki Jokipii]

Näin sitten Stara otsikostaan alkaen tulkitsee tuon Pro Luomun tiedotteen sanoman:

Ruoka on kalliimpaa kuin aikoihin – luomua ostetaan vähintään kerran viikossa

Eli juuri siten kuin Lamminparras halusi sen tulkittavan. Tätä myöten:

– Erityisesti mielikuva luomun vastuullisuudesta on vahvistunut parin viime vuoden aikana. Samassa ajassa on ajatus luomusta viherpiiperryksenä tai elitistisenä valintana heikentynyt.

Tuhma inflaatio ei kosketa kilttiä luomua. Se kyllä sopii meille kaikille. Yleinen hintojen nousu on paha.