Viljely ei ole luontoa

[Heikki Jokipii]

Tässä sentään tehtäneen tämä päätös:

EU:n komissio on lykkäämässä kiisteltyä lakiesitystä luonnon ennallistamisesta – perusteluna Ukrainan sotaan liittyvät kiireelliset toimenpiteet

MT:n tietojen mukaan yksi keskeinen syy lykkäykseen on myös useista jäsenmaista tullut kova arvostelu.

[Heikki Jokipii]

Tätä kysyttiin tässä tutkimuksessa:

Is it possible to attain the same soil organic matter content in arable agricultural soils as under natural vegetation?

Ja vastaus kyllä pääpiirteissään oli: ei, ei se ole mahdollista. Vaikka poikkeuksia tuotiin esille, vaikka erilaisia keinoja asiaa edistää tuotiin esille. Kuitenkin johtopäätös oli tämä:

To maintain global SOC stocks at we consider it is more important to reduce current rates of land clearance and sustainably produce necessary food on existing agricultural land.

Tuon tutkimuksen pohjalta ei synny optimismia nk. hiiliviljelyn suhteen.

Tällainen vinkki toisesta asiaa koskevasta tutkimuksesta:

Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen
·11min
Peltomaiden #hiilensidonta -kykyä on vahvasti yliarvioitu. Tästä aiheesta on keskusteltu jo monta vuotta, mutta selkeää näkemystä potentiaalista on vaikea muodostaa. Sitäkin tärkeämpää on olla raivaamatta enempää metsää pelloksi.

Photosynthetic limits on carbon sequestration in croplands

***

Erilaiset hankkeet Suomessa eivät vastaa tuohon haasteeseen tai kritiikkiin. Hiiliviljelyn ilosanoman levittämistä jatketaan muina miehinä.

[Heikki Jokipii]

Tätä voi pitää hienoa juttuna:

Pentti Linkolan toive toteutui, ja vanha, koskematon metsä on nyt suojeltu – Laipansalossa luonto saa elää omaa elämäänsä jatkossakin

Mutta voisi ajatella, että joku pitäisi hienona juttuna sitäkin, että rakennettu kaupunkiympäristö säilyy ennallaan. Eikä luonto pääse häiritsemään ja valtaamaan sitä:

Arkeologien uskomaton löytö: Hondurasin viidakosta paljastui 1000 vuotta sitten kadonnut kaupunki

Ei niin, ettei tämäkin olisi hyväksyttävää toimintaa:

Helsinki panostaa luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen

Mutta äärimmäisenä ajatuskokeena: voisiko Helsinki hävitä monimuotoisen luontonsa alle?

***

Jos vielä jatkaisi radikaalia ajatuskoetta, pitäisikö radiossa/TV:ssä olla ohjelma "Kaupunkiretki". Jossa vältelttäisiin visusti luontoa. Ei vierailtaisi edes kaupungin puistossa! 

Siinä olisi muuten jopa jotain helsinkiläispoika Pentti Linkolan radikalismia!

[Heikki Jokipii]

MMM halusi tänä vuonna vielä viime tingassa esittää keinotekoiset perustelunsa tälle aktiolleen:

Suomen luonnon päivänä 27. elokuuta pääsee taas luomutiloille

Vastaväitteitä on edellä ja muuallakin täällä. Mutta pitäisi ehkä vastata juuri tuohon?

***

Voisi siinä ottaa esille tämänkin yksityiskohdan.

[Heikki Jokipii]

Mutta MT liputtaa tässäkin mukana:

Luomutilat avaavat ovensa lauantaina luonnon päivänä
Suomi on ensimmäinen maa maailmassa, joka liputtaa luonnolleen.

Tietysti. MTK on yksi järjestäjistä.

***

Jännittävää muuten, ettei luonnonsuojeluväen piirissä – meidät poislukien – ole yhtään ihmetelty sitä, että maataloutta juhlitaan luontona. Vaikka toisaalla juuri kiistellään ennallistamisesta, so. siitä, pitäisikö osa siihen käytetystä maasta palauttaa taas luonnoksi. – Mutta luomuväki on valitettavasti saanut läpi oman konseptinsa siitä, minkälainen on (luonnon) "lievä raiskaus".

[Heikki Jokipii]

Pelli on tehnyt eräänlaisen yhteenvedon kaudestaan Hesarissa:

Ihminen on suuri, luonto pieni

Villin luonnon rippeet sinnittelevät Homo sapiens -jättiläisen varpaanväleissä, kirjoittaa luontokadon kirjeenvaihtaja Petja Pelli.

Ja vaikkei hän monta kertaa maanviljelyä maInitsekaan, tuo sopinee linkata tähän triidiin. Sillä olemme täällä omalla tavallamme, ja siitä näkökulmasta esittäneet hyvin samankaltaisia ajatuksia. Esimerkki. Pelli:

IHMISLAJI on suuri myös siinä mielessä, että se muodostaa elätteineen fyysisesti ison osan maapallon asukeista. Ihminen ja sen tuotantoeläinten painon arvioidaan olevan noin 96 prosenttia kaikkien maailman nisäkkäiden painosta.

Jäljelle jäävään neljään prosenttiin jäävät kaikki muut: hiiret, jänikset, tiikerit, karhut, hirvet ja norsut.

Suomessa on yli 800 000 nautaa, kun karhuja on runsaat kaksituhatta ja susia kolmisensataa – vuodenajasta riippuen. Koiria on 700 000.

Jos Suomen kansallislinnuksi pitäisi valita laji, jonka populaation kokonaismassa Suomen rajojen sisällä on suurin, ei voittajasta olisi epäselvyyttä: Onnea, kana!

Moniaallakin on täälläkin tuosta kirjoitettu. Samoja tuntoja on varmasti uutisessamne vuodelta 2012:

On valinta, mitä eläimiä kohtelee hyvin

[Heikki Jokipii]

Matt Ridley luonnollisuuden myytistä ja myyntikikasta:

Viewpoint: The ’natural food’ sham — ‘Effective communication on the ethics of science may be hindered by appeals to naturalness’

The word “natural” is the single biggest selling point on any food item in a grocery store. It’s widely used and there are absolutely no rules about when you can or cannot use it.

But what does it mean in the context of food?

Does it mean made by a natural, biological process within a living wild organism and untouched thereafter – in which case almost nothing qualifies?

Does it mean organic? That is to say, farmed but without chemical fertiliser? In which case it’s a very arbitrary definition.

Does it mean healthy? That is to say low-carb, low-fat, low-sugar or something? In which case you have to face the fact that lots of natural things are bad for you – deadly nightshade, destroying angel mushrooms etc.

Kirjoitus päättyy tähän avoimeen kirjeeseen nykyiselle kuninkaalle:

Since the terms ‘natural’ and ‘organic’ appear to have become synonymous and even more widely used in food marketing and advertising since the Nuffield Council on Bioethics produced its report, I will simply conclude with the thoughts of evolutionary biologist Richard Dawkins in an open letter to the Prince of Wales some years ago:

   

Agriculture has always been unnatural. Our species began to depart from our natural hunter-gatherer lifestyle as recently as 10,000 years ago – too short to measure on the evolutionary timescale. Wheat, be it ever so wholemeal and stoneground, is not a natural food for Homo sapiens. Nor is milk, except for children. Almost every morsel of our food is genetically modified – admittedly by artificial selection not artificial mutation, but the end result is the same. A wheat grain is a genetically modified grass seed, just as a Pekinese is a genetically modified wolf. Playing God? We’ve been playing god for centuries!

[Heikki Jokipii]

Tähän jatkoksi. Näin hän lupaa:

Kuningas Charles III on Britannian vanhimpana kruunattava monarkki

Walesin prinssin ominaisuudessa Charles on tullut elämänsä aikana tunnetuksi poliittisista kannanotoista ja kampanjoinnista esimerkiksi ympäristöasioiden puolesta. Prinssin kannanotot ja kirjeet ministereille herättivät ajaoittain närkästystä Britannian hallituksissa.

Vuonna 2018, kun Charles täytti 70 vuotta, hän kertoi BBC:n dokumentissa muuttavansa tapojaan jos hänestä tulee kuningas. Hän korosti, että kuninkaan ja prinssin roolit ovat täysin erillisiä ja erilaisia.

Kuninkaana hän pysyisi visusti "perustuslaillisissa rajoissa", joiden ulkopuolelle kaikki poliittiset kannanotot jäävät.

– Ajatus, että toimisin täysin samalla tavalla, jos minusta tulee kuningas, on täyttä hölynpölyä, koska nämä kaksi instituutiota ovat täysin erilaisia, Charles sanoi dokumentissa.

Uskommeko tuo? Miksemme uskoisi! — Hänen aiempi pitkäaikainen ystävänsä  Vandana Shiva saattaa nyt olla hieman pettynyt? Yhteistyö ei tuon mukaan jatkuisi yhtä saumattomana kuin ennen.

[Heikki Jokipii]

Tämä on selvitetty:

Selvitys: Pientaloalueet tuhoavat luontoa enemmän kuin kerrostaloalueet

Tuoreessa julkaisussa pientaloalueiden rakentaminen nähdään merkittävänä syynä pääkaupunkiseudun metsäkatoon.

Ei tule esille, paljonko maatalousalueiden leviäminen tuhoaa. Onko (väistämättä amatöörimäisen tehottoman) kaupunkiviljelyn suosiminen tuosta näkökulmasta hyödyllistä? Luomuviljelyn suosimisesta mainitsemattakaan. Äh, tuossa se kuitenkin tuli mainituksi!   

[Heikki Jokipii]

Uusintana yhdeksän vuoden takaa:

"Miksipä on tuo jätetty koivahainen kaatamatta?"

[Heikki Jokipii]

Novo tästä:

Biodiversität und Landwirtschaft

Die Artenvielfalt verändert sich mit den Formen der Landnutzung. Ziel der modernen Landwirtschaft ist es, Nahrungsmittel zu produzieren, und nicht, die Artenzusammensetzung des Hochmittelalters wiederherzustellen.

Se ei tarkkaan ottaen ole luonto, josta olemme riippuvaisia, vaan:

Wir sind zwar abhängig von der Natur, doch es ist nicht die Natur, sondern die Landwirtschaft, die uns mit Lebensmitteln versorgt. Die Menschen haben seit der neolithischen Revolution die natürliche Vegetation bewusst in Nutzflächen umgewandelt, um eine ganz bestimmte Ökosystemleistung zu maximieren: die Nahrungsmittelproduktion. Ein Übermaß an biologischer Vielfalt steht dem Erfolg der Landwirtschaft im Wege. „Landwirtschaft ist der hartnäckige Versuch, der Natur etwas Essbares abzuringen. Je weiter sie sich dabei von der ‚reinen Natur’ entfernte, desto reichhaltiger, vielfältiger und gesünder wurden unsere Lebensmittel“, schreiben Dirk Maxeiner und Michael Miersch.1

Kirjoituksessa on koko joukko happamia kommentteja myös EU:n yhä voimassa olevaa luomuistamisohjelmaa kohtaan.

[Heikki Jokipii]

What is natural food?

Natural is an increasingly sought-after characteristic yet incredibly difficult to define in the food industry. So then, what exactly constitutes natural food? New Food’s Grace Galler investigates…

Hauska tarkastelu sanan semantiikasta. Kaksi seikkaa tuodaan erityisesti esiin: viljelytapa (esim. luomu) ei tee tuloksesta eli ruoasta luonnollista. Myös geenieditointi: ei voi väittää, ettei se olisi luonnollista, jos lopputulosta ei voi erottaa ihan varmasti luonnon muokkaamasta ja tuottamasta kasvista.

Tietysti tuosta tarkastelusta voi mennä askelen pidemmälle: onko ylipäänsä varmaa, että luonnollinen on aina parasta? Mitä sillä milloinkin tarkoitetaankin ...

[Heikki Jokipii]

Ridley puhui asiasta aiemminkin. Ja jatkaa tässä:

Viewpoint: Do you avoid GM crops because they were ‘made by science’ but buy organic food because it’s more ‘natural’? What does naturalness even mean?

[Heikki Jokipii]

EU on herännyt tähän tavoitteeseen:

Komissio: Iso osa luonnosta pitää palauttaa kohti luonnontilaa kaikissa jäsenmaissa

Siihenhän on tämä keino:

How ‘agricultural intensification’ could cut global farm land use by almost 50%, increase biodiversity and help address climate change

Eikä se, mitä komissio nyt muutoin, muussa yhteydessä suosittaa!

Luke selventää, mitä se tarkoittaa:

EU:n ennallistamisasetusehdotuksen luontotyyppi- ja turvemaatavoitteiden vaikutukset Suomessa

Luonnonvarakeskus on arvioinut luonnon ennallistamista koskevan Euroopan komission lainsäädäntöehdotuksen vaikutuksia Suomessa. Arvion mukaan luontotyyppien ennallistamistoimet koskisivat 2–6 miljoonaa hehtaaria ja tarkoittaisivat 13–19 miljardin euron toimenpidekustannuksia vuoteen 2050 mennessä. Ehdotuksen mukaisen turvepeltojen ennallistamisen ei odoteta heikentävän ruokaturvaa. Selvitys on maa- ja metsätalousministeriön tilaama työ.

(lihav. HJ)

Sikäli kuinka tämä selventää:

Turvemaiden ennallistaminen ja vettämistoimet eivät vaikutusarviointien perusteella heikennä ruokaturvaa Suomessa, jos mahdollisuudet joustoihin ja toimenpiteiden alueelliseen kohdentamiseen hyödynnetään.

”Turvemaavaltaisissa seutukunnissa, kunnissa ja yksittäisillä maatiloilla tuotannon ja tulojen lasku voi olla merkittävää ilman muita toimia. Ruokaturva ei kuitenkaan vaarannu, koska tuotanto voi lisääntyä toisaalla,” kertoo tutkimusprofessori Heikki Lehtonen Lukesta.

Peltoja se koskisi näin:

“Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan turvepeltoja tulisi ennallistaa vuoteen 2050 mennessä 107 100–189 000 hehtaaria, josta 54 600–94 500 hehtaaria tulisi vettää. Ennallistamis- ja vettämispinta-alaan vaikuttaa, kuinka iso osa tavoitteesta katetaan muussa kuin maatalouskäytössä olevalla turvemaalla. Paikkatietoanalyysin perusteella Suomesta löytyy yli 100 000 hehtaaria mahdollisesti vettämiseen soveltuvia turvepeltoja”, toteaa Luken tutkija Hanna Kekkonen.

Meidän näkemyksemme siitä, miten tuotanto voisi toisaalla lisääntyä, lienee tullut kirkkaan selväksi. Suomessa on yli 300 000 hehtaaria peltoa, joista voisi saada noin nelinkertaisesti syötävää nykyiseen verrattuna.

[Heikki Jokipii]

Jälleen vailla mitään kriittisyyttä:

Luomutilat jälleen mukana juhlimassa Suomen luonnon päivää – tämän vuoden teemana terveys ja hyvinvointi

Suomen luonnon päivää juhlitaan kymmenennen kerran 26.8.2023. Yhtä monta kertaa luomutilat ovat avanneet ovensa yleisölle luonnon oman päivän kunniaksi. Myös tänä vuonna luomutilat nostavat lipun salkoon ja näyttävät, miten ruokaa tuotetaan luonnonmukaisesti.
[..]
Teema sopii hyvin niin luontoon kuin luomuunkin, sillä luomuviljelyn lähtökohtana on tuottaa ruokaa sopusoinnussa luonnon kanssa.

Vielä ei mukana olevien tilojen lista ole valmis. Mutta todennäköistä ellei varmaa on, että tänäkin vuonna siellä on oleva pari kolme biodynaamista tilaa.