Tuottava Maa Turvattu Luonto navi
22.10.18 - klo:13:18 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tuottava maa turvattu luonto ry - tervetuloa!
 
   Etusivu   Ohjeet Haku Jäsenet Kirjaudu Rekisteröidy  
Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: ”Nokitus” Ollilalle: se onkin sitten luomumaailma?  (Luettu 2393 kertaa)
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10420



Profiili Sähköposti
« : 26.12.10 - klo:03:44 »

Nyt näyttää olevan Suomessa menossa lähes kilpailu, kuka epärealistisimman luomuvision esittää, ja kuka sen tekee kehnommilla ja asiantuntemattomimmilla perusteilla.

Jos Ollilan "brändivaltuuskunnan" esitys, että puolet Suomessa syödystä ruoasta olisi luomua, oli jo aika hyvä yritys tässä kilpailussa, kyllä Markus Kröger nyt komeasti sen "voittaa", esittämällä, miten koko maailman pitäisi siirtyä kokonaan luomuun – ja tämä työllisyyden takia!

"Maatalous voisi palvella globaalia työllisyyttä" (HS)

Kirjoitus näyttää saaneen vastaansa rajuhkoa kritiikkiä jo HS:n omassa nettikeskustelussa, mutta lienee syytä käydä idean ja perustelujen täydellinen kehnous läpi myös täällä.

Kröger rakentaa nk. argumentointinsa yhdistämällä luomuun eli lopulliseen ehdotukseensa asioita, jotka eivät mitenkään siihen erityisesti kuulu. Mutta jotka jotenkin kuulostavat ”hyviltä” tai osin sitä ovatkin. Erään toisen kirjoituksen yhteydessä olemme jo kiinnittäneet huomiota samaan hämäystaktiikkaan.

Kaksi isompaa tällaista lainkaan pääasiaan kuulumatonta asiaa kirjoituksessa ovat

1.   Suomen maatalouden tukipolitiikka
2.   EU:n (tai yleensä rikkaan lännen) kauppapolitiikka maataloudessa

Lainaus
Suomen maatalous on kokenut viidessätoista vuodessa ennennäkemättömän muodonmuutoksen. Vuonna 1994 maatilojen tuloista alle 20 prosenttia tuli maataloustukena; nykyisin luku on keskimäärin yli 80 prosenttia.

Samalla myyntitulojen osuus kokonaistuloista on vähentynyt 80 prosentista 20 prosenttiin. Tilakoko on kasvanut dramaattisesti, ja markkinat ovat muuttuneet.

On tapahtunut rakennemurros, jossa maatalous on teollistunut ja suurten elintarvikeyritysten rooli ja valta on kasvanut. Tilakokojen ja varastojen kasvu sekä tuotannon keskittyminen näkyvät yhteiskunnan, kansantalouden ja ympäristön ongelmina, joista ei ole puhuttu tarpeeksi. Suomesta on arvioitu häviävän seuraavien kuuden vuoden aikana ainakin 13 000 tilaa.

Ovatko nämäkään tiedot ihan oikeita, siitäkin kiistellään HS:n keskustelussa, mutta miten nämä asiat voisivat perustella myöhempää ehdotusta luomuun siirtymisestä, en saa kiinni millään. Luomua tuetaan Suomessa maataloustuen kautta tavanomaista enemmän, ja luomutilat ovat tavanomaisia tiloja suurempia. Yhteiskunnan piilotukeakin luomu saa mm. laitosruokailun kautta, vaikka onneksi - vielä - vähän. - Mikä ongelma muuten voisi olla Suomessa "varastojen kasvu"?

Joka tapauksessa jotkin tällaiset mahdolliset sopeutumis- ym. ongelmat Suomessa eivät millään tavalla perustele sitä, että muualla maailmassa siirryttäisiin luomuviljelyyn.

Lainaus
EU:n maatalouspolitiikka siirsi vallan viljelijöiltä välikäsille. Tämä johti kuluista, laadusta ja hinnasta tinkimiseen, liialliseen koneellistumiseen sekä maailmanmarkkinoiden epävarmuuteen ja kieroutumiseen.

"Mielenkiintoisia" näkemyksiä – mutta mikään näistäkään seikoista ei liity hänen myöhempiin johtopäätöksiinsä.  Tyypillistä kyllä luomuväen argumentoinnille on se, että esitetään jokin kauhea "jeremiaadi" erilaisista ruoan tai maatalouden (oletetuista) epäkohdista - ja uskotaan/esitetään sitten, että luomu ratkaisee kaiken!

Ellei sitten tuossa "hinnasta tinkimisen" paheksumisessa yritetä vihjata, että kunnon kuluttajan täytyisi olla hintojen suhteen täysin välinpitämätön  ...  Virnistää

Lainaus
Maailmanmarkkinoilla alettiin viedä polkuhinnoin ostettua ja tuettua ylijäämätuotantoa etenkin kehitysmaihin. Voimistuessaan tämä dumppaamisena tunnettu ilmiö tuhosi elinkeinon sadoilta miljoonilta viljelijöiltä ympäri maapalloa, etenkin köyhillä seuduilla. Edes Suomessa pienviljelijät eivät pysty kilpailemaan, kun tukijärjestelmät vastaavat tuotteiden hinnoittelusta.

Tämä on ollut ongelma, mutta se ongelma ei liity luomuun eikä luomusta ole asiassa ratkaisuksi. Voi miltei sanoa, että jos köyhät kehitysmaat omaksuvat tai pikemminkin pitäytyvät luomuviljelyssä, tuottavuus jää tasolle, jossa ylijäämää myytäväksi ei riittävästi synny. Ja EU:n ja USA:n ylijäämävilja on silloin ilman tukiaisiakin välttämätöntä ja halvempaa kehitysmaiden kaupungeissa.

Mutta itse asiassa tämä L'Aquilan konsensus tarkoitti juuri sitä, että ylijäämätuotannon dumppaamisesta kehitysmaihin luovutaan ja autetaan kehitysmaita itse tuottamaan ruokansa. Mutta sen uskotaan nimenomaan onnistuvan tehoviljelyllä.

Lainaus
Viljelijöistä on tullut kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla keinottelevia riskinottajia. Viljakauppa käydään jo keväällä, vaikka sato on vasta tulossa. Tuottajasta tehdään markkinapeluri. Jos keinottelu on ongelmallista rahoitusmarkkinoilla, vielä vähemmän se toimii maataloudessa, joka vaatii pitkäjänteisyyttä, varmuutta ja sääntelyä.

Vaikka EU asettaakin tietyt rajat, Suomella on liikkumavaraa määritellä uudelleen oma maatalouspolitiikkansa. Poliittinen muutos vaatisi myös arvojen muutosta kohti perheviljelijäkeskeisyyttä.

Perheviljelijäkeskeisyys on täysin luomusta riippumaton asia. Se, miten kauppaa käydään, rahoitetaan ja säädellään, ei mitenkään liity luomuun.

Lainaus
Joitain viitteitä tällaisesta kehityksestä on nähtävissä viimeaikaisissa kannanotoissa, joissa on korostettu luomutuotannon merkitystä Suomen imagolle ja tulevaisuudelle.

Siinä oli viittaus Ollillan työryhmään, ja sitten Kröger "nokittaa", "korottaa tarjousta" reippaasti:

Lainaus
Laajasti ajateltuna maatalouden globalisaation tuomiin paineisiin voitaisiin vastata ihmispääomavaltaisella maatalousmallilla. Maailman väestön ennustetaan kasvavan seuraavina vuosikymmeninä miljardeilla. Samalla kun kasvava väestö tulisi ruokkia, pitäisi kuitenkin pyrkiä myös vähentämään maatalouden jo nyt luonnolle aiheuttamaa valtaisaa taakkaa ja tarjoamaan töitä.

On selvää, että nykyistä maatalousjärjestelmää, joka nojaa laajoihin yksilajisiin peltoihin, teholannoitukseen ja myrkytykseen, ei pystytä vain yksinkertaisesti laajentamaan. Satojen kasvu ja työpaikkojen lisäys on saavutettava muilla tavoilla.

Asiaan täysin kuulumaton asia: yksilajinen pelto. On tarkoituksenmukaisuuskysymys, millaisella alalla yhtä lajia viljellään.

”On selvää”? On aivan selvää, että tehoviljelyä pystytään laajentamaan, ja siihen ovat nyt sitoutuneet myös Afrikan maat.  Ja myös avunantajamaat, kuten USA.

Nykytilannettakaan ei saada ylläpidettyä luomumenetelmin, saati sitten aikaiseksi satojen välttämätöntä kasvua. Krögerille itselleen tuntui olleen yllätys, että Kuuba – luomuviljelyn ihannemaa – olikin joutunut tuomaan valtaosan elintarvikkeistaan ulkomailta. - Voisikin esittää, että ennen kuin "Krögerin mallista" yhtään edes "keskustellaan", pitäisi edes yhden maan, tuon Kuuban, osoittaa, että se pystyy ruokkimaan itsensä 100%:sti omalla luomuviljelyllään - koska luomumaailmalla ei sitten olisi rikasta tehoviljelevää naapuria, josta tuoda puuttuvat elintarvikkeet ...

Työpaikkojen määrä ei varmasti ole tulevaisuudessa sellainen ongelma kehitysmaissa, että suunnitelmallisesti pitäisi pyrkiä alkeellisempaan ja tuottamattomampaan tekniikkaan missään asiassa. Eikä myöskään maataloudessa. Ellei sitten – piilotavoitteena – ole myös pitää kehitysmaiden asukkaat köyhinä

Lainaus
Ihmispääomavaltainen malli voitaisiin toteuttaa siirtymällä laajamittaisesti luonnonmukaiseen tuotantoon, joka vaatii enemmän ihmistyövoimaa.

Tällainen ”ihmispääomavaltainen malli” on käytössä kaikissa niissä kehitysmaissa, jotka
a)   eivät ole olleet ”vihreän vallankumouksen” piirissä
b)   jotka viljelevät de facto luomumenetelmin, pienin hehtaarisadoin
c)   jotka ovat maailman köyhimpiä

Ja näissä maissa tämä tavoite on hyvin kaukana …

Lainaus
Näin maaseudulla voisi työskennellä jopa 10–15 prosenttia väestöstä, joten maaseutu tuottaisi työpaikkoja eikä aiheuttaisi muuttovirtaa kaupunkeihin.

… koska siellä maaseudulla työskentelee nyt päinvastoin usein valtaosa väestöstä. Minimaalisin tuloin.  Paine muuttaa kaupunkeihin lähes syntyy siitä, että tuottamaton omavaraisviljely ei lupaa (nuorille) mitään hyvää tulevaisuutta.

Lainaus
Kun maataloudessa päästäisiin eroon kemikaaleista ja geenimuuntelusta, luonnon ja viljelyn monimuotoisuus lisääntyisi ja kansanterveys paranisi.

Nykyinen petrokemiallinen viljely – sekä geenimuuntelu – tuhoavat monimuotoisuutta.

Millä ihmeen tavalla?  Jos maataloudessa päästään eroon tehokkaista menetelmistä, tarvitaan tuotoltaan huonon luomuviljelymenetelmän vuoksi valtavasti lisää viljelyalaa. Se ei, varsinkaan globaalisesti, varmasti lisää luonnon monimuotoisuutta. Kun mitään osoitettavaa haittaa ei sen enempää ”kemikaaleista” kuin geenimuuntelustakaan ole, niistä luopuminen tuskin parantaisi kansanterveyttä. Pienemmistä sadoista johtuva ruoan puute taas varmasti heikentää kansanterveyttä.

Lainaus
Nykyinen järjestelmä pyrkii monessa suhteessa kustannusten ulkoistamiseen: länsimailta kehitysmaille, elintarviketeollisuudelta pienviljelijöille ja kuluttajille, ruoantuotannosta luontoon. Ihmispääomavaltaisella mallilla maksimoitaisiin pääoman yhteiskunnallinen tuotto ja ympäristöhyödyt. Tämä vaatii muutosta sekä arvoissa että politiikassa.

Kuulostaa retorisesti komealta, mutta tässä ruoka-asiassa ei mitenkään ”siirretä kustannuksia”

- länsimailta kehitysmaille (silloinkaan, jos sinne veronmaksajien rahoilla "dumpataan" ruokaa, vaikka se ei ole hyvä juttu)
- elintarviketeollisuudelta pienviljelijöille tai
- ruoantuotannosta luontoon (vielä nyt. Maailmanlaajuisessa luomussa kyllä!)

Kustannusten siirtäminen sekä elintarviketeollisuudelta että vaikka ”pienviljelijöiltä” kuluttajille on taas aivan OK, niin se pitää ollakin. Ilmiölle on kansantaloustieteessä keksitty nimikin. Sitä sanotaan kaupaksi.

Ihmispääomavaltaisessa mallissa” eli luomun myötä nämä kustannukset kylläkin nousisivat kohtuuttomiksi, kaikille. Ja tietysti tämä kohdistuisi voimakkaimmin köyhiin. Sellaista muutosta ”arvoissa ja politiikassa” ei missään tapauksessa toivoisi.

Ympäristöhyötyjä ei saavutettaisi mitenkään.

Tuossa oli suurin piirtein kommentit niihin asioihin, jotka Kröger sanoi. Mutta siitä puuttuu vielä kommentti siihen, mitä Kröger ei sanonut, tai pikemminkin kysymys hänelle, jonka Norman Borlaug (tässä: Youtube) alunperin esitti:

koska luomuviljelyllä ei pystytä ruokkimaan kaikkia, mistä löytyvät ne noin 2 miljardia vapaaehtoista, jotka suostuvat olemaan ruokaa ilman?

***

Kaiken kaikkiaan Krögerin ajatukset ovat niin fantastisia, vailla realiteettien tajua, ideologian läpitunkemia, että on vaikea pysyä niitä kritisoidessa kohteliaana. Ja kun kaikki siinä on niin alusta loppuun väärin, on vaikea rakentaa lyhyttä, iskevää (ja kuitenkin kohteliasta) vastinettakaan, jonka HS suostuisi julkaisemaan. (Vai julkaisisiko HS vastinetta kumminkaan ... tätäkin kirjoitusta sinne kyllä tarjottiin ... pitäisi jaksaa, mutta ehkäpä - ja toivottavasti - tässä maailmanlaajuisessa taistelussakaan "sota ei yhtä miestä kaipaa" ... Surullinen)
« Viimeksi muokattu: 26.12.10 - klo:13:44 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10420



Profiili Sähköposti
« Vastaus #1 : 27.12.10 - klo:08:10 »

Krögerin kirjoitus on ehkä tulkinnanvarainen *) siinä, tarkoittaako hän, että luomuviljely pitäisi ottaa yksinomaiseksi malliksi maailmalle vai ei.  Olemme tulkinneet hänen niin tarkoittavan.

Mutta ellei hän niin tarkoittanut, odottaisi, että hän olisi hahmottanut jotkin rajat sille, paljonko luomua olisi.

Mutta sitten hän olisi päätynyt siihen ”dilemmaan”, josta kerroimme jo v. 2002 tässä artikkelissa:

"Kukaan ei ole sellaista väittänytkään"

Eli syitä siihen, miksi luomua ei sitten suositellakaan yleisenä ratkaisuna, on lähes mahdotonta sanoa, kertomatta siinä samalla syitä, miksi se ei ole oikeastaan kelvollinen vaihtoehto lainkaan. Jos esim. myönnetään, että luomun hehtaarituotto on ratkaisevasti tavanomaista heikompi, on aika vaikea perustella luomua  pienimuotoisenakaan ratkaisuna ”luontoa säästävänä”.
____________________

*) Sen voi jopa tulkita suositukseksi, joka koskisi vain Suomea: näin Suomi vastaisi "globalisaation tuomiin paineisiin"! Sellaisena se olisi kyllä sitten [kohteliaisuusfiltterin poistamia sanoja] Kirjoituksen otsikko, jossa puhutaan "globaalista työllisyydestä", puhuu kyllä tätä tulkintaa vastaan. Mutta toisaalta HS:ssa on piintynyt tapa, että toimittajat tekevät otsikot tai ainakin muuttavat kirjoittajien ehdottamia [nimim. "Kokemusta on"  Hymyilee]
« Viimeksi muokattu: 27.12.10 - klo:08:51 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10420



Profiili Sähköposti
« Vastaus #2 : 28.12.10 - klo:09:10 »

Maatalouspolitiikan professori, emeritus, Risto Ihamuotila kirjoitti 28.12.2010 Krögerile komean vastineen HS:n mielipidepalstalla, ja näin vapautti meidät velvollisuudesta tätä yrittää. Lainaan sen tänne nyt kokonaisuudessaan, jotta sekin on vastaavalla tavalla nähtävissä kuin Krögerinkin kirjoitus. Kommentoin joitakin kohtia.

Lainaus
Luomuviljelyyn siirtyminen on maatalousutopiaa

Ingressi: "Maailman elintarviketuotannon riittävä lisääminen on tulevan maatalouspolitiikan tärkein tehtävä."

Markus Kröger kirjoitti HS:n Vieraskynässä 24. 12., että maataloudessa pitäisi siirtyä luomuviljelyyn, joka tarjoaa runsaasti työpaikkoja ja säästää ympäristöä. Ajatus on sinänsä kaunis, mutta ikävä kyllä melkoista utopiaa.

Muutoin samaa mieltä – mutta en näe luomussa juurikaan mitään kauneusarvoja …  Hymyilee leveästi

Ihamuotila toteaa maailman tilanteen, ja vaihtoehdot:

Lainaus
Maailmassa on ennusteiden mukaan yhdeksän miljardia ihmistä vuonna 2050. Jotta näin suuri väestömäärä pystyttäisiin edes kohtuullisesti ruokkimaan, tulisi maailman elintarviketuotannon lisääntyä elintarvikejärjestö FAO:n mukaan puolitoistakertaiseksi jo seuraavien parinkymmenen vuoden aikana. Se on mahdollista vain merkittävällä uuden viljelysmaan käyttöönotolla tai tuotannon huomattavalla tehostumisella. Mahdollisuudet laajaan pellonraivaukseen ovat rajalliset, paitsi ehkä tropiikin sademetsissä. Niihin ei ilmasto- eikä muistakaan syistä tulisi enää koskea. Nykyisenkin viljelyalan säilyttäminen tuottavana on ilmeisesti vaikeutumassa.

Jos ilmastonmuutos tapahtuu alan tutkijoiden käsityksen mukaisesti, laajenee subtrooppinen korkeapaine maailman tärkeimpien viljelyalueiden ylle aiheuttaen kuivuutta ja satotason laskua. Muiden muassa Australian pitkäaikainen ja Etelä-Venäjän viime kesän katastrofaalinen kuivuus ovat tästä jo näyttönä. Niiden seurauksena viljan maailmanmarkkinahinnat hypähtivät korkealle, jota viljamarkkinoille ilmaantunut spekulointi on vielä lisännyt.

Ilmastonmuutoksen osalta tuo voi pitää paikkansa, vaikka teoria ihmisen osuudesta asiaan osoittautuisikin liioitelluksi. Sääolosuhteet esim. Afrikassa ovat olleet vaikeita ja yllätyksellisiä tuhansien vuosien ajan, ja saattavat olla jatkossakin, hiilidioksidista riippumattakin.

Lainaus
Näyttääkin siltä, että lähes ainoa tie maapallon väestön ravinnonsaannin edes jonkinlaiseen turvaamiseen edellyttää tuotannon merkittävää tehostamista. Siihen ei luomumenetelmin valitettavasti päästä. Tarvitaan lannoitteita ja muita tuotantovälineitä nykyistä enemmän, erityisesti kehitysmaissa.

Myös maataloustutkimusta on tehostettava. Geenimuuntelulla voi siinä olla merkittävä asema. Ihmisiä on koetettu saada pelkäämään tätä menetelmää. Biotekniikan käyttö kyllä hyväksytään lääketieteessä, mutta ei ravinnontuotannossa. Se on merkillistä. Kaikki nykyiset viljelykasvit ovat geenimuuntelun tulosta ja kaukana alkuperäisistä kantamuodoistaan.

Jos geenimuuntelun avulla saadaan kasvit vastustuskykyisiksi tuholaisille, päästäisiin eroon myrkkyjen käytöstä. Jos viljoihin saataisiin siirrettyä hernekasvien typensidontageeni, voitaisiin typpilannoitusta merkittävästi vähentää. Viljelykustannukset pienenevät ja samalla lähennytään luomua, kun kasvinsuojeluaineita ja lannoitteita tarvitaan entistä vähemmän. Jos kasvien kuivuudenkestävyyttä pystytään parantamaan geenimuuntelulla, voisi sillä olla ilmaston muuttuessa ratkaisevaa merkitystä.

Minusta on hyvä ilmaisu, ja luultavasti oikea arvio, että tuon viljakasvien typensidontaominaisuuden keksimisen jälkeenkin typpilannoitusta luultavasti voidaan vain ”merkittävästi vähentää”, ei siitä kokonaan luopua. Lisäksi ko. keksintö on vasta laboratoriovaiheessa, ei vielä kovin lähellä tuotantoon ottamista. Typpilannoitteen ohella on tietysti muitakin lannoitteita, mm. tämä lannoitteiden ”murheenkryyni”, fosfori.

Lainaus
Maailman elintarviketuotannon riittävä lisääminen on tulevan maatalouspolitiikan tärkein tehtävä. Tavoite on myös poliittisesti keskeinen, sillä jos asiassa ei onnistuta, voi seurauksena olla pahoja rauhattomuuksia kehitysmaissa ja paineita ennalta arvaamattomiin muuttoliikkeisiin.

Juuri näin. Jos tavoiteltaisiin Krögerin ”idylliä”, tuloksena voisi olla tämän tyyppinen painajainen.

Lainaus
Suomessa maatalouden harjoittamisen edellytykset ilmeisesti paranevat kasvukauden pidentyessä ilmastonmuutoksen seurauksena.

Omassa maatalouspolitiikassamme on määriteltävä, miten sinänsä vaatimaton vastuumme maailman elintarviketuotannon riittävyydestä hoidetaan.

Ihamuotila ei sitä suoraan sano, vai sanooko rivien välissä, mutta minä sen nyt ainakin sanon: jos Suomen maatalouden väkinäinen ohjaaminen luomun suuntaan pienentäisi satoja, eräs sen seuraus voisi olla, että myös Suomi joutuisi tuomaan enemmän ruokaa ulkomailta, ja näin osaltaan heikentäisi ruoan yleistä riittävyyttä maailmalla. Tietysti vain hiukan, mutta heikentäisi kuitenkin.

Joka tapauksessa kiitämme Risto Ihamuotilaa tästä kirjoituksesta, joka näin pitkästä aikaa toi myös järjen äänen ja  tosiasiat mukaan tähän viimeaikaiseen yleiseen ”luomuhypetykseen”, myös ja erityisesti HS:n palstoilla.

PS. 31.12.2010: Nyttemmin Ihamuotilan kirjoitus löytyy (yhtenäisenä) myös täältä.
« Viimeksi muokattu: 31.12.10 - klo:08:59 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10420



Profiili Sähköposti
« Vastaus #3 : 27.09.17 - klo:05:38 »

Tuo Ollilan työryhmän 50% luomuvisio on Suomen osalta jo käytännössä unohdettu, mutta nyt IFOAM visioi samaa koko EU:n osalta. Ja Suomen Luomuinstituutti ei näe tässä mitään hassua?

Luomun tiekartta kestävään ruoka- ja viljelyjärjestelmään Euroopassa

Lainaus
Euroopan luomusektorin etujärjestö IFOAM EU esitteli konferenssissaan Tallinnassa 5.-6.9.2017 tuoreen strategiansa, jonka avulla toteutetaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteita siten, että puolet Euroopan viljelyalasta on siirtynyt luomuun vuoteen 2030 mennessä.

Tuossa olisi oikeastaan Luomuinstituutille ihan tehtävä. Se laskisi - etukäteen, ennen kuin tuota ryhdyttäisiin toteuttamaan - paljonko Eurooppa tuossa skenaariossa joutuisi tuomaan ruoastaan ulkomailta.

Ja kun tässä tarkoitetaan luomutukien massiivista lisäämistä...

Lainaus
EU:n maatalouspolitiikan edellytetään jatkossa ottavan huomioon nykyistä paremmin viljelyn ympäristövaikutukset, jolloin luomuviljelyn tuottama yhteinen hyvä ympäristölle ja yhteiskunnalle kompensoitaisiin nykyistä paremmin verrattuna tavanomaisen viljelyn tukijärjestelmään.

... niin Luomuinstituutti voisi laskea senkin rahamäärän, mitä Euroopan veronmaksajien olisi maksettava.

Se voisi olla jo liikaa vaadittu, että instituutti arvioisi tuon "yhteisen hyvän ympäristölle": mikä on sen arvo, onko sitä?
« Viimeksi muokattu: 27.09.17 - klo:16:50 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10420



Profiili Sähköposti
« Vastaus #4 : 17.10.17 - klo:05:03 »

Tässä Tuomo Tupaselan haastattelussa Luken sivustolla ...

Pilottihallista eurooppalaisen luomutuotannon näköalapaikalle

... Tupaselan vastaus tähän ei hyvin ylimalkaisena oikeastaan ole kovin mielenkiintoinen, mutta mielenkiintoinen on tämä itse kysymys:

Lainaus
Euroopan luomusektorin etujärjestö IFOAM EU tuoreen strategian mukaan puolet Euroopan viljelyalasta on siirtynyt luomuun vuoteen 2030 mennessä. Millaiseen suuntaan luomua pitäisi mielestäsi viedä Suomessa ja Euroopassa?

Luke tai ainakin haastattelija otti siis tosissaan ja vakavissaan nuo IFOAM:in pilvilinnat!

Jos kysymys esitettiin noin, tietysti Tupaselalla olisi ollut mahdollista ja asiaan kuuluvaakin vastauksessaan vähän toppuutella. Mitä hän ei tehnyt, mikä pantakoon näin merkille. Tässä kohtaa hänen vastauksessaan kyllä tietty asiantuntemus vilahtaa:

Lainaus
Tällä hetkellä EU:n sisäinen tuotanto ei riittäne kattamaan kasvavaa kysyntää.

Kun yli puolet myydystä luomusta tuodaan. Mutta mistä se johtuu, ja onko se muuttumassa tai muutettavissa, sitä hän ei analysoi. Tai sitä, mitä muutoin seuraisi tuosta visiosta, toteutettuna,  Euroopan ruokahuollolle. Ja osin maailmankin!
« Viimeksi muokattu: 17.10.17 - klo:08:52 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10420



Profiili Sähköposti
« Vastaus #5 : 17.10.17 - klo:15:31 »

Lähti sitten tämä sähkökirje.

***

Tuomo Tupasela
Luke


Hei/päivää

Vastasit Luken haastattelussa kysymykseen, jossa viitattin IFOAM:in yltiöpäiseen suunnitelmaan, että EU:n viljelyalasta olisi puolet luomua v. 2030, vain niin, että tarkastelit luomuviljelyä.


Mikä on käsityksesi siitä, mikä olisi Euroopan ruokahuollon kokonaistilanne, jos tuohon vuoteen mennessä puolet viljelyalasta tuottaisi alle puolet nykyisestä ruoasta, ehkä kolmanneksen, ehkä jopa vähemmän (kuten Suomessa)?

Ystävällisesti, mutta tiukasti vastausta vaatien

Heikki Jokipii

puheenjohtaja
Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa - Turvattu Luonto ry
tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10420



Profiili Sähköposti
« Vastaus #6 : 20.10.17 - klo:08:21 »

Tupasela vastasi:

Lainaus
Kuten huomasit, olen enemmänkin elintarviketeknologi ja aistinvaraisen arvostelun tutkija, kuin maanviljelyksen asiantuntija. Olen kuitenkin tietoinen erilaisista näkemyksistä siitä miten käy, jos luomun määrää kasvatetaan ja pystyykö Eurooppa tuottamaan tarpeeksi oman ruokahuoltonsa varmistamiseksi?
 
Sillä tietämyksellä mikä minulla on tällä hetkellä, niin en voi valitettavasti vastata kysymykseesi, mikä on minun näkemykseni asiasta. Oletan, että minun työnkuva EGTOPissa tulee fokusoitumaan enemmän elintarvikeprosesseihin ja laatuun. Siinä sivussa tulen aivan varmasti oppimaan myös lisää EUn ruokahuollosta ja luomusta osana sitä.

Tämä vastaus täytynee nyt hänen osaltaan hyväksyä, enempää tivaamatta.
tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10420



Profiili Sähköposti
« Vastaus #7 : 12.02.18 - klo:08:21 »

Tässä Tupaselan uudessa matkaraportissa ei ole paljon  uutta tietoa ...

Matkaraportti: 5th Organic Processing Conference

... mutta onpahan se, että tämä 50% tavoite otetaan siellä edelleen näin tosissaan:

Lainaus
Avaussession aiheena oli miten saavuttaa 50% luomupeltoala vuoteen 2030 mennessä. Avauspuheen piti Eduardo Cuoco (IFOAM EU director). Keskustelussa oli aiheina mm. pitäisikö isot elintarvikeyritykset saada mukaan yhteistyöhön, eikä kilpailla niiden kanssa. Luomukulutusluvut vaihtelevat eri maissa – Pohjoismaissa hyviä –Etelä-Euroopassa alhaisemmat. Tulotasot vaikuttavat luomun käyttöön. Kauppa ei välttämättä näe bisneksessään eroja luomun ja tavanomaisen välillä. Luomutiedotusta ja tietoa pitäisi saada kouluihin.

Eli tarkasteltiin vain sitä, miten tuo kaupallisesti ja organisatorisesti saataisiin aikaiseksi. Ei sitä, mitä sitten tapahtuisi. Ei siis vastauksia kysymykseemme Tupaselalle, edellä.

Jos konferenssissa hyvinkin onnistuttaisiin sen itselleen asettamissa tavoitteissa  ...

Lainaus
Tänä vuonna konferenssissa otettiin huomioon innovatiiviset välineet (digitalisaatio), joiden avulla luomutoimijat voivat parantaa laatua sekä varmistaa avoimuuden ja jäljitettävyyden arvoketjussa. Konferenssissa tarkasteltiin myös luomualan suuntauksia ja tulevaisuuden näkymiä.

... niin mitä hyötyä Euroopalle olisi, jos eräs erittäin pieni osa sen ruoasta olisi jotenkin "laadukkampaa" tai "jäljitettävämpää", jos (omaa, itse tuotettua) ruokaa sitten yhteensä olisi liian vähän? Pitääkö, sopiiko Suomen Luken olla mukana tällaisessa?
« Viimeksi muokattu: 12.02.18 - klo:09:02 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10420



Profiili Sähköposti
« Vastaus #8 : 07.10.18 - klo:08:05 »

IFOAM ei ole tästä visiostaan luopunut:

Matkakuulumisia Euroopan luomukonferenssista Itävallasta (25.-26.9.2018, Vienna, Austria )

Lainaus
Luomutuotannon kasvu jatkuu vahvana Euroopassa kulutuskysynnän kasvun seurauksena. Konferenssissa nousi useassa puheenvuorossa esille kasvu ja kasvutavoitteet. IFOAM on asettanut tavoitteeksi luomutuotannon ja agroekologisiin menetelmiin pohjautuvan maataloustuotannon  kasvattamisen  50 % Euroopan peltopinta-alasta vuoteen 2030 mennessä. Keskusteluissa todettiin, että tämä kunnianhimoinen, mutta saavutettavissa oleva tavoite on tärkeä.

Eikä tuon matkaraportin tekijä Luomuinstituutin Sari Iivonen myöskään aseta sen järkevyyttä ja tärkeyttä kyseenalaiseksi.

Mietitiinkö siellä jo jotain uudenlaista, uusia keinoja sallivaa luomua, "Luomu 3.0:a"?

Lainaus
Myös luomutuotannon sääntöjä pitää olla mahdollista kehittää, jotta sääntely antaa tilaa tutkimus- ja kokemusperäiselle tuotannon kehittämiselle. Tarvittaessa myös tuotannon pääperiaatteita täytyy olla mahdollista tarkastella uudelleen, totesi IFOAM EU:n presidentti Jan Plagge.

Sillä nykyisillä säännöillä tuon IFOAM:in tavoitteen toteutuminen kyllä tarkoittaisi Euroopan ruoantuotannon romahtamista. Minkä Sari Iivosen ja muiden konferenssiin osallistujien kyllä täytyy hyvin tietää. Mutta varmaankin sen sanominen ulos tuollaisessa tilaisuudessa tai sen selostamisenkin yhteydessä olisi etikettivirhe?


PS. Tämäkään ei Iivosta mitenkään hätkäytä tai anna aihetta selityksiin (lihav. HJ):

Lainaus
Retki jatkui luomuviinintuotantoon tutustumisella Nikolaihof Wachau (www.nikolaihof.at) viinitilalla. Tila on 2000 vuotta vanha ja siellä oli vieläkin käytössä roomalaisten rakentama viinikellari, jossa tilan biodynaamisesti tuottamat valkoviinit saavat kehittyä tammitynnyreissä.

Vertaa siihen, mitä sanottiin asiasta toisessa keskustelussamme. Minä ja "JösseJänis" (Agronetissä).
« Viimeksi muokattu: 07.10.18 - klo:10:40 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.4 | SMF © 2006-2007, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!