Author Topic: Luomu sittenkin riittäisi maailmalle? - Worldwatchin uusi yritys  (Read 23584 times)

Jarrumies

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 636
    • View Profile
Tässä jutussa kerrotaan aluksi uudesta tutkimuksesta, joka osoittaa luomuviljelyn hiididioksipäästöjen olevat selvästi suuremmat kuin tavanomaisen (ks. http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=26.msg13174#msg13174).

Mutta huomautetaan, että sama asia on todettu aikaisemminkin::
https://newatlas.com/organic-farming-impact-climate-change-environment/57665/

Quote
This isn't the first study to raise questions over the greater environmental cost of organic farming recently. As the world's population rapidly grows many scientists are trying to balance the increasing demand for food with better agricultural production methods. A large study published earlier this year called for more efficient "high-yield" farming to better make use of land already cleared for the purpose.

"Our results suggest that high-yield farming could be harnessed to meet the growing demand for food without destroying more of the natural world," says Andrew Balmford, lead author on this earlier study. "However, if we are to avert mass extinction it is vital that land-efficient agriculture is linked to more wilderness being spared the plough."

Tästä tutkimuksesta lisää tässä:
https://www.cam.ac.uk/research/news/high-yield-farming-costs-the-environment-less-than-previously-thought-and-could-help-spare-habitats

Ja tutkimusjulkaisu saatavissa tästä:
https://www.researchgate.net/publication/327653888_The_environmental_costs_and_benefits_of_high-yield_farming
« Last Edit: 15.12.18 - klo:16:41 by Jarrumies »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 11710
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomu sittenkin riittäisi maailmalle?
« Reply #76 on: 27.12.18 - klo:07:10 »
Nämä tunnetut luomuprofessorit (Pretty ja Reganold) yrittävät nyt tällaista:

Environmentally friendly farming practices used by nearly one third of world's farms

Eli yrittävät vallata tämän YK:n eli FAO:n lanseeraamaan käsitteen ja yrittävät laskea siihen luomuviljelyn mukaan (lihav. HJ);

Quote
The researchers analyzed farms that use some form of "sustainable intensification," a term for various practices, including organic farming, that use land, water, biodiversity, labor, knowledge and technology to both grow crops and reduce environmental impacts like pesticide pollution, soil erosion, and greenhouse gas emissions.

Tämä Reganold on tehnyt tämän ennenkin. Hänhän kävi täällä Suomessa luomukonferenssissa v. 2017 kertomassa, miten luomu on vallan ylivoimainen viljelytapa,  kunhan sitä vähän yhdistetään muihin "innovatiivisiin järjestelmiin" (Luomu 3.0?). Pretty ei ollut tuolla Mikkein konferenssissa  mukana, mutta kyllä hänkin on vastaavanlaisia ideoita omalla tahollaan aiemminkin tuottanut ja esittänyt.

Paul McDivitt ei tee niin:

Can we meet a growing need for food without destroying our environment?

Hän toteaa kyllä tämän:

Quote
Debates over the future of food and farming are often framed as a choice between two seemingly diametrical approaches. One, conventional agriculture, aims to produce as much food as possible with vast monocultures dependent on irrigation systems, synthetic fertilizers and pesticides. The other, organic farming, prioritizes sustainability, using natural inputs and processes to make farms more hospitable to nature.


Mutta tämä esitetään korkeintaan nk. kolmantena tienä, jossa luomu ei ole sen osa:

Quote
An evolving concept called sustainable intensification seeks to bridge this gap by taking the best ideas from both sides and minimizing their weaknesses, such as conventional agriculture’s fertilizer overuse and organic farming’s tendency toward lower yields.

“We just can’t go all conservation agriculture or organic,” explains Vara Prasad, a crop scientist at Kansas State University. “At the same time, we cannot afford to be polluting our environment with the negative impacts that are happening now.”

Sustainable intensification recognizes the need to produce enough food to feed a growing population, but seeks to do so in the most environmentally friendly way possible. In particular, it focuses on increasing yields — the amount of food produced per unit of land — as a way to minimize the need to convert forest and other uncultivated land to farms.
(lihav. HJ)

Ja sitä mukaa kun hän esittelee tuon "kestävän tehostamisen" vaihtoehdon ideoita ja keinoja, sitä enemmän tulee esille sellaisia, jotka ovat luomussa ehdottomasti kiellettyjä.

Tämä hänen käyttämänsä lainaus kuvaa hyvin hänen linjaansa:

Quote
“One thing that often gets forgotten is that fertilizer application isn’t inherently bad,” explains Michael Clark, a postdoctoral researcher at the University of Oxford. “When you start applying too much is when it becomes an issue.”

Tällaisiakin vaikeuksia tai takapakkeja saattaa ilmetä ...

Quote
In addition, in what’s known as Jevons paradox, efficiency gains can incentivize farmers to produce more, which can lead to additional land clearing. In order to reap the full benefits of sustainable intensification, we’ll have to do a better job of making sure that natural areas are off limits to agricultural expansion.

... mutta kuitenkin tämä on hänen perusfilosofiansa asiassa - ja meidänkin:

Quote
Although challenges remain, the math of sustainable intensification is simple: The more food we produce on the least amount of land with the least environmental impact, the better off humans — and nature — will be.
« Last Edit: 27.12.18 - klo:09:43 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 11710
    • View Profile
    • Email
Mielenkiintoinen yritys. Ilkka Alarotu twiitissään linkkasi tähän artikkeliin:

https://www.hsph.harvard.edu/nutritionsource/sustainability/

Tällaisella saatteella:

Quote
18. tammik.
”Global food systems are not sustainable. We need to rethink how we eat and rethink the way we produce food in the process"

Ja Pro Luomu twiittasi tuon eteenpäin.

Se, mikä tuossa oli mielenkiintoisinta, että tuo artikkeli ei mitenkään tule siihen johtopäätökseen, että tuo kestävyys olisi tai edellyttäisi luomuviljelyä! Mutta haluttiinko antaa vaikutelma, että se olisi niin sanonut?
« Last Edit: 19.01.19 - klo:08:50 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 11710
    • View Profile
    • Email
Tuo linkattu kirjoitus perustui pitkälle Lancetin suurta huomiota herättäneeseen tieteelliseen artikkeliin.

Yrittikö luomuväki noin (härkisti) hämätä, että luomun asia olisi saanut sieltä ja siis tieteeltä tukea?

Niin ei joka tapauksessa tapahtunut, vaan Lancet/tutkimus suositteli "kestävää tehostamista":

Quote
"Designing and operationalising sustainable food systems that can deliver healthy diets for a growing and wealthier world population presents a formidable challenge. Nothing less than a new global agricultural revolution. The good news is that it is not only doable, we have increasing evidence that it can be achieved mits.

"Designing and operationalising sustainable food systems that can deliver healthy diets for a growing and wealthier world population presents a formidable challenge. Nothing less than a new global agricultural revolution. The good news is that it is not only doable, we have increasing evidence that it can be achieved through sustainable intensification that benefits both farmer, consumer and planet," says co-lead Commissioner Professor Johan Rockström, Stockholm Resilience Centre, Sweden and Potsdam Institute for Climate Impact Research, Germany.

"Humanity now poses a threat to the stability of the planet. Sustainability of the food system must therefore be defined from a planetary perspective. Five key environmental processes regulate the state of the planet. Our definition of sustainable food production requires that we use no additional land, safeguard existing biodiversity, reduce consumptive water use and manage water responsibly, substantially reduce nitrogen and phosphorus pollution, produce zero carbon dioxide emissions, and cause no further increase in methane and nitrous oxide emissions. There is no silver bullet for combatting harmful food production practices, but by defining and quantifying a safe operating space for food systems, diets can be identified that will nurture human health and support environmental sustainability." Professor Rockström continues.
(lihav. HJ)

Luomu olisi juuri tuollainen "silver bullet" jäykkine lukkoonlyötyine sääntöineen, suljettuna uusilta keinoilta. Vaikka tilanne on nyt tietyssä mielessä uusi.

PS. Tuo Rockström on ehkä aiemmin tällä tavalla "flirttaillut" luomuviljelyn kanssa, mutta ei ole (kuten tuostakin linkistä näkyy) sen varsinainen tukija.

PS2. Siitä, miten luomuväki yritti joskus omia tuon (alunperin FAO:n) kestävän tehostamisen (intensification) käsitteen ja idean, on ollut puhetta aiemminkin.

Ja ihan tässä triidissä, ihan sen alkupäässä, miten muitakin maatalouden hyviä, uusia tai perinteisiäkin, ideoita on yritetty luokitella luomuksi. Ja sillä tavalla saatu näyttämään uskottavammalta otsikon toivoton unelma.

Tuli mieleen, että olisiko se unelma utopia vai dystopia? En nimittäin ole mitenkään vakuuttunut, että luomusta olisi erityisen hyviä seurauksia maailmalle siinäkään teoreettisessa tapauksessa, että sillä nippa nappa saataisiin maailman väestö ruokituksi.
« Last Edit: 20.01.19 - klo:17:47 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 11710
    • View Profile
    • Email
Tässä Jules Prettyn ja hänen laillaan määritellyn kestävän tehostamisen idean kritiikki, tältä kannalta:

Viewpoint: GMO crops are key to sustainable farming—why are some scientists afraid to talk about them?

Mehän jo totesimme hänestä (heistä) tämän:

Nämä tunnetut luomuprofessorit (Pretty ja Reganold) yrittävät nyt tällaista:

Environmentally friendly farming practices used by nearly one third of world's farms

Eli yrittävät vallata tämän YK:n eli FAO:n lanseeraamaan käsitteen ja yrittävät laskea siihen luomuviljelyn mukaan (lihav. HJ);

Quote
The researchers analyzed farms that use some form of "sustainable intensification," a term for various practices, including organic farming, that use land, water, biodiversity, labor, knowledge and technology to both grow crops and reduce environmental impacts like pesticide pollution, soil erosion, and greenhouse gas emissions.

Hyvinhän tuohon taudinkuvaan kuuluu, että tuolla tavalla sopivasti myös unohtaa modernin kasvinjalostuksen, niinkun Henry Miller ja Colin Carter artikkelissaan kuvaavat:

Quote
Molecular genetic engineering has spawned a strange new allergy. No, not the kind of allergy that causes hives or wheezing; rather, an aversion to mentioning the role of genetic engineering in agriculture. In analyses, reports, and supposedly scholarly articles on sustainable agriculture, individuals and institutions that know better often ignore or downplay the importance of the newer technologies, such as recombinant DNA (“gene-splicing”) and gene editing.

An example of this was just published in the journal Science – a review by Professor Jules Pretty, titled, “Intensification for redesigned and sustainable agriculture systems.”  Less a review than a narrowly-focused, biased opinion piece, it seemed more appropriate to a New Age, anti-technology publication than to Science.

Jos asian olisi tuonut esille, olisi ollut pakko kertoa, mitkä ovat luomusääntöjen ahtaat rajoitukset siinä suhteessa. Ja olisi ollut hissukseen pakko myöntää, että luomu ei voi kuulua (tulevaisuuden/YK:n tai FAO:n tavoin määriteltyyn) kestävään tehostamiseen.

***

Tässä kuitenkin reiluuden vuoksi linkki myös ko. Prettyn artikkeliin:

Intensification for redesigned and sustainable agricultural systems

Totta on, ettei siinä geenitekniikkkaa mainita. Mutta oikeastaan siinä tuodaan esille tällä tavalla, miksei luomu tähän asiaan kuulu (lihav. HJ):

Quote
SI seeks to develop synergies between agricultural and landscape-wide system components and is now a priority for the Sustainable Development Goals of the United Nations. The concept is open; emphasizes outcomes rather than means, can be applied to any size of enterprise; and does not predetermine technologies, production type, or design components.

Kun taas luomu, kaikissa yksityiskohdissa, korostaa nimenomaan välineitä.  Ja julistaa osan niistä ehdottomaan pannaan, riippumatta siitä, mitä niillä voitaisiin saada aikaan (outcomes). Mukaan lukien muuntogeeniset lajikkeet.

Vaikka sitten Pretty (alussa) vihjaileekin luomun suuntaan tuomalla esiin, että Vihreän vallankumouksen suuret saavutukset kuulemma saavutettiin luonnon kustannuksella.

Mutta meidän täytynee myös huomata, että kun hän siinä esittää "piirakkana", minkälaisia SI-tiloja sitä on, niin luomutiloilla  ei siinä ole omaa viipalettaan. Niitä ei siis tällä kertaa laskettu mukaan!


PS. Mutta Henry Miller ja Colin Carter sanovat tämänkin ulos ja julki:

Quote
Pretty’s observation that SI “is now a priority for the Sustainable Development Goals of the United Nations” is noteworthy, because UN agencies such as, incomprehensibly, its Food and Agriculture Organization (FAO), are notorious for their unwillingness to acknowledge the already-prodigious scientific, economic, and humanitarian contributions and future potential of genetic engineering in their reports and analyses.

Ja kyllä, tästä olen voimakkaasti samaa mieltä. FAO:lle ei riitä, että se vetää sinänsä oikeata linjaa. Sen tulisi reilusti myös sanoa, mitä linjaa se ei kannata. Tehdä täysin selväksi, että sen hylkäämiin vaihtoehtoihin kuuluu luomulinja. Ja paljon nykyistä reippaaammin ja rohkeammin sen pitäisi liputtaa geenitekniikan puolesta.

Ettei professoreille Pretty ja Reganold jäisi minkäänlaista mahdollisuutta yrittää em. hämäystä.
« Last Edit: 29.01.19 - klo:14:33 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 11710
    • View Profile
    • Email
Tässä on vaihteeksi rehellinen ja realistinen luomuviljelijä:

Metsien jatkuvaa kasvatusta ja luomuviljelyä – Hermanni Lallukka pyrkii tekemään tilallaan päätöksiä, jotka kantavat pitkälle tulevaisuuteen

Quote
Hermanni Lallukan aikana viljelyssä on siirrytty luomuun. Osin siitä on kiittäminen puoliso Elsa Lallukkaa.

"Kun me tapasimme, Hermannin näkökulma oli, että luomuviljelyllä ruokaa ei riitä kaikille maailman ihmisille", Elsa Lallukka kertoo.

Hermanni Lallukka sanoo päätyneensä siihen, ettei hän suomalaisena viljelijänä ole vastuussa kaikkien maailman ihmisten ruokkimisesta.

"Kun tilalla on pyrittävä taloudelliseen kannattavuuteen, on erikoistuttava. Yksi vaihtoehto on luomuviljely, eikä siitä kannata huonoa omaatuntoa tuntea", Hermanni Lallukka sanoo.

Kyynistä? Sanoisin, ettei ollenkaan niin kyynistä kuin vaikkapa em.  luomuprofessorien käytös. Tai monen muun täällä mainitun, keskustelun kauan sitten aloittaneesta Worldwatchista alkaen. Toinen asia on sitten, että tätä saa Hermanni L.  luultavasti kauan ja turhaan odottaa:

Quote
Taloudellisen kannattavuuden lisäksi luomussa tuntuu hyvältä, että siinä pyritään ylläpitämään maan kasvukuntoa ja sitä kautta tulevaisuuden tuotantomahdollisuuksia.

Mutta siitä meillä on jo omat keskustelumme, vaikka tämä:

Quote
Mitä ihmettä on tuo maan kasvukunto, jos se ei milloinkaan tule esille? Vuodesta vuoteenhan luomusadot pysyvät tavanomaista kehnompina.
« Last Edit: 12.02.19 - klo:08:36 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 11710
    • View Profile
    • Email
Myös Euroopan parlamentti on teettänyt tällaisen analyysin:

Quote
Farming  without plant protection products
Can we grow without using herbicides, fungicides and insecticides?

IN-DEPTH ANALYSIS
Panel for the Future of Science and Technology
EPRS | European Parliamentary Research Service
Scientific Foresight Unit (STOA)
PE 634.416 – March 2019


Täältä löytyy pdf ja tämä seloste:

http://www.europarl.europa.eu/thinktank/en/document.html?reference=EPRS_IDA(2019)634416

Quote
Plant Protection Products (PPPs) are often perceived by consumers as very harmful for human health and for the environment. The tendency in the EU policy is to stimulate the reduction of PPPs. Can we maintain high yield with less PPPs? This paper presents the current state of the art regarding the role of PPPs in securing global food production, preserving biodiversity and supporting farmer’s income. The role of various stakeholders on the current perception of risk by the general public is given and promising alternative and more sustainable strategies to further reduce PPP use are commented.
« Last Edit: 26.05.19 - klo:12:27 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 11710
    • View Profile
    • Email
Entä millaisiin johtopäätöksiin tuo analyysi sitten tuli? Tällaisiin:

Quote
7. General conclusions

• Crop yield cannot decrease but has to increase to close the yield gap and to feed 11 billion people in the future in a sustainable way.
• Increase in yield within the sustainability borders of the planet implies, besides other measures, no further land use changes and adequate crop protection.
• Crop production in the EU without PPPs is not realistic at the moment, but there are indications that reductions are possble without or with acceptable yield losses; the (financial) risk for the grower is however an important aspect to consider.
• Modern PPPs are more specific towards target pests. As a consequence, more PPPs are needed in some crops.
• There is a considerable loss of biodiversity by the applications of PPPs, both synthetic as well as natural, but this loss is surpassed by changes in land use (expansion of arable land).
• The lower yield in organic farming is partially due to less efficient crop protection compared to conventional farming.
• Therefore, organic production should be higher priced than conventional production.  However, if all food were produced in organic systems, lower income classes would switch to cheaper and unhealthy food. The potential negative health effects thereof (obesitas, …) are more important as a risk than the exposure to PPPs.
• There is no clear indication that natural PPPs are better for biodiversity or the environment.
• Assuming that a fixed amount of food should be produced to feed the world population,the higher land use of organic production has a negative impact on the biodiversity at the
global level.
• To improve the sustainability of crop production the sustainable intensification of the IPM system by pursuing sustainability targets is the most promising. They include the reduction of PPPs by new technologies, precision farming, development of resistant varieties by both, classical and new breeding techniques. Organic farming, agro-ecology and agroforestry have on average less potential in this respect, but can be beneficial in a restricted number of specific situations, such as buffering nature reserves from intensive agriculture.
• New technologies in breeding, crop protection, precision farming, … will further decrease the use and dependence on PPP’s.
• PPPs are amongst the best studied compounds in our life. Their risk is not zero, but acceptable and in accordance with current scientific insights. Re-evaluations every 10 years ensure regularly updated risk assessments.
• Safety factors in the evaluation of the risk of PPPs are much higher than safety factors used
for other risks in our daily life.
• The perception of risk of PPPs by the general public is diametrically opposed to the risk classification of scientists.
• Multiple actors are involved in risk communication, resulting in conflicting messages. Scientists are considered less neutral than one could expect. Some actors are framed as ideology-driven and others are suspected to work on demand for non-governmental organizations (NGOs) or the chemical industry. Neutral key opinion leaders are however needed as the worst that could happen would be that people believe that risk assessments are arbitrary and their results depend on who pays for them.

Tuon pohjalta kuvittelisi, ettei parlamentti enää sortuisi sellaisiin skandaalimaisiin päätöksiin ja luomusuosituksiin Afrikankaan osalta, millaiseen se sortui vuonna 2016.

PS. Tuossa ei otettu esiin keinolannoitteita, mutta jos olisi otettu, niin niiden välttäminen tietysti vain vahventaisi noita johtopäätöksiä.
« Last Edit: 27.05.19 - klo:06:26 by Heikki Jokipii »