Suomen Kuvalehti oli löytänyt tällaisen erikoisen tapauksen:
Kuilu välillämmeTuuli Orasmaa on ympäristöaktiivi ja maatalouspolitiikan asiantuntija, jonka vanhemmat ovat 11. polven viljelijöitä.
Helsingin lähiliikenteen bussi Itäkeskuksesta ajaa perille 20 minuutissa. Majvikin tila Sipoossa on urbaanin elämän kyljessä mutta täyttä maaseutua. Tuuli Orasmaa perheineen on asunut tilan vieressä lokakuun alusta. Puoliso käy töissä tilalla, Orasmaa hoitaa vauvaa vanhempainvapaalla.
Vaikka Orasmaa ei itse työskentele tilalla, hän viihtyy yhteisöllisessä miljöössä, jossa käy palkatun väen lisäksi vapaaehtoisia biodynaamisesta viljelystä kiinnostuneita. Kaupungista hän ikävöi lähinnä tanssitunteja.
Orasmaa esittelee pienen navetan, jossa kymmenkunta alkuperäisrotuista nautaa, kyyttöä, ahmii rehua. Eläimillä on tärkeä tehtävänsä, vaikka maatilan varsinainen tuote ovat kasvikset, etenkin juurekset.
”Kyytöt tuottavat ensisijaisesti lantaa biodynaamista viljelyä varten. Ne laiduntavat ja ylläpitävät luonnonlaitumen biodiversiteettiä.”
Muutto maalle oli puolison haave jo pidempään, mutta Orasmaan on vielä vaikea mieltää itsensä muuksi kuin helsinkiläiseksi.
(lihav. HJ)
Sehän se on,
meidänkin tuntemamme Majvikin tila. Tällainen on esiteltävä henkilö:
Orasmaa työskentelee maa- ja metsätalousministeriössä erityisasiantuntijana. Hän on myös toiminut aktiivisesti ympäristöliikkeissä. Hän on kiinnostunut talouskasvun pakkoa kritisoivasta ajattelusta ja kohtuutaloudesta, jossa talous toimii maapallon kantokyvyn rajoissa.
Kuvatekstistä:
Onko ruoantuotannossa ilmastotoimien suhteen varaa kompromisseihin? Orasmaa on päätynyt siihen, että riskit ovat suuremmat, jos tuottajien näkemyksiä ei edes yritetä kuunnella.
Sitä sitten loppuartikkelikin pyöritellään. Biodynaamisuus tulee kerran uudestaan esille;
Majvikin tilapuodissa kurpitsat nököttävät hyllyillä. Itsepalvelukaupassa ei näy asiakkaita. Biodynaamisille kasviksille on kuitenkin ostajia fine dining -ravintoloista steinerpäiväkoteihin.
Nuo markkinoinnin vaikeudet ja tuon markkinoinnin tavan jo tiesimmekin.
Muutoin ei oikeastaan erityisesti selviä, mitä biodynaamisuus asiaan kuuluu. Steinerilaisten
julkisuushakuisuuden, ja onnistumisen siinä, olemme jo edellä panneet merkille. Vaikka haastateltu ei ehkä sitä ole, ko. tila ja sen ympärillä hyörivä muu väki ovat vankasti steinerilaisia.
