Author Topic: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee  (Read 285674 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 26688
    • View Profile
    • Email
Vs: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee
« Reply #180 on: 02.02.20 - klo:08:57 »
Näitä edellisen puheenvuoron tapauksia on enemmänkin. Mutta tässä vuokraus- tai myynti-ilmoituksessa tosiasia heti auliisti myönnetään:

Harrasteviljelijän idyllinen paratiisi

Quote
Peltoja on noin 60m2 ja niissä on viljelty biodynaamisesti 30-vuoden aikana esim. perunaa, sipulia, valkosipulia, porkkanaa, maa-artisokkaa, mustajuurta, kesäkurpitsaa, papuja, herneitä, yrttejä ja mansikoita.
« Last Edit: 02.02.20 - klo:10:48 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 26688
    • View Profile
    • Email
Vs: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee
« Reply #181 on: 03.02.20 - klo:06:39 »
Tarkoituksemmehan oli selvittää ammattimaiset tilat tästä joukosta, ja tuo viljelyala vie hänet armotta harrasteviljelijöiden luokkaan. Eli elämäntapaviljelijöihin.

Ei ole kuitenkaan ihan tarkka, selkeä tai veitsenterävä tuo jako elämäntapaviljelijöihin ja ammattimaisiin biodynaanaamisiiin viljelijöihin.

Sillä mm. näin kerrotaan johdannossa Demeter-ehtoihin Biodynaamisen yhdistyksen sivuilla:


Quote
Pyrkimyksenä on harjoittaa maataloutta siten, että maatilan kehittäminen yksilölliseksi kokonaisuudeksi johtaa tuottavuuteen ja terveyteen siten, että tuotannon vaatimat panokset ovat peräisin maatilalta itseltään. Jos näitä tuotantoehtoja pyritään käyttämään niin, kuten usein lakien kanssa on tapana, että pyritään vain täyttämään muodolliset vaatimukset tai niin, että niistä etsitään porsaanreikiä taloudellisen hyödyn kasvattamiseksi, tulisi valita joku muu tuotantosuunta kuin biodynaaminen maatalous. Demeter-tuotemerkkitoimikunnan ja neuvonnan tehtävä on estää tämän suuntainen kehitys.


Eli ammattimaisiltakin viljelijöillä edellytetään kilvoittelua elämäntavassa, ei niinkään tuottavuutta. Sitä ennen tuota elämäntapaa oli kuvattu näin:

Quote
Biodynaaminen työ edellyttää vahvaa yhteyttä sen perusluonteeseen, sen periaatteisiin ja tavoitteisiin. Tästä syystä on tärkeätä eläytyä luonnon prosesseihin tarkkailun, ajattelun ja havainnoinnin avulla. Syventyvä luonnon yhteyksien hahmottaminen on saavutettavissa jatkuvan työskentelyn avulla. Yhteistyö neuvontajärjestöissä ja yhdistyksissä, julkisilla foorumeilla sekä lehtien ja kirjojen parissa on tärkeä avun ja tuen lähde.


Pyhä kirjoitus on tämä, ja sellaisena pysyy:

Quote
Biodynaamisen maatalouden erityisenä tiedonlähteenä ja pohjana, sikäli kun se menee käytännöllistä tietoa ja luonnontieteellistä tietoa syvemmälle, on Rudolf Steinerin vuonna 1924 pitämä Maatalouskurssi ja se henkinen viitekehys, jossa tämä kurssi pidettiin eli antroposofia.


Tosin sitten siitä on "johdettu" lisää, kuten edellä tuli esille 24.01.20 biodynaamisten viinien kohdalla.

Mutta mitäpä se meille muille kuuluu, millaisessa hartaassa tunnelmassa nämä Demeter-viljelijät tiloillaan puuhastelevat. Eikä valtion uskonnollinen puolueettomuuskaan ole merkittävästi vaarassa, jos tukea tiloille annetaan luomunormien mukaisesti.  Jos ja kun tämä porukka on vielä lukumääräisesti hyvin pieni, ei se oikeastaan paljon erityishuomiota ansaitsisi. — Kuten olen useasti edellä sanonut — ja sitten kohdistanut tähän ryhmään erityishuomiota!


Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 26688
    • View Profile
    • Email
Vs: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee
« Reply #182 on: 04.02.20 - klo:05:27 »
Lisätietoa biodynaamisen viljelyn historiasta etsiessäni löysin häntä koskevan Wikipedia-artikkelin:

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Michael_Pax

Sähkössä ei siitä löytynyt juurikaan lisätietoa, muuta ehkä näistä siinä mainituista artikkeleista löytyy:

Sirkka-Liisa Virtanen-Lohtaja: Michael Pax – Suomen biologisen viljelyn grand old man 70-vuotias, Demeter 1/2001 s. 7–10
Sirkka-Liisa Virtanen-Lohtaja: Michael Pax jatkaa muisteluaan, Demeter 2/2001 s. 11–14

Niistä voisi löytyä tieto siitä, miten nimenomaisesti biodynaaminen viljely ennen vuosisadan eli vuosituhannen vaihdetta kehittyi tai oli kehittymättä. Ne löytyvät kyllä Kansalliskirjastosta, ainakin lukusalikäyttöön. Jos ne lukusaliin tilaa, voi samantien tilata selattavaksi Demeter-lehtiä isommankin pinon. Ties mitä niissä onkaan, koko historiasta.

Löytyi myös linkki tähän sähköisessä muodossa olevaan lähteeseen:

Tuija Mononen, Luomun verkostot, Joensuun yliopisto s. 66 (väitöskirja)
https://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-219-083-3/urn_isbn_978-952-219-083-3.pdf

Siitä tämä lainaus:

Quote
Ensimmäisen  luomuviljelykokeen  aloitti  Suomessa  vuoden  1927  keväällä  agronomi Henrik Wärnhjelm. Antroposofiaan olivat puolestaan tutustuneet diplomi-insinööri Uno Donner ja hänen vaimonsa Olly. He päättivät siirtää Lohjalla sijainneen Kirkniemen kartanon maat biodynaamiseen viljelyyn niin ikään vuonna 1927 ja jatkoivat tilanpitoa reilut 15 vuotta. Tila joutui sodan takia huonoon kuntoon ja pariskunta joutui siitä luopumaan. He olivat itse muuttaneet ulkomaille ja iso tila suunniteltiin alun perin palstoitettavaksi asutustiloiksi. Donnerit luovuttivat kartanon C. E. Mannerheimille virka-asunnoksi; valtio  oli  nimittäin  luvannut  Mannerheimille  asunnon  kiitokseksi  palveluksista.  Näin  tila säästyi jakamiselta. (Kuisma 2001, 130; Heinonen 2002; 2006.)
[...]
Pohjoismaista  ensimmäisenä yhdistys ennätettiin perustaa Tanskassa vuonna 1936. Suomi seurasi kymmenen vuoden viiveellä, kun vuonna 1946 perustettiin Rudolf Steinerin oppeihin nojaava Biodynaaminen yhdistys (ks. taulukko 7). Perustajina oli ensimmäisen viljelykokeen jo 1920-luvun lopulla tehnyt Henrik Wärnhjelm ystävineen. Vaikka hän oli lopettanut tilanpidon pari vuotta aiemmin, jatkoi hän viljelykokeita Kirkkonummella sijainneella Sjökullan koulutilalla.


Tuo pätkä perustui ilmeisesti pitkälle tähän lähteeseen:

Heinonen, Sampsa (2002). Suomalaisen luomun juurilla. Teoksessa Saukkonen, Anna (toim.): Ympäristöhistorian monet kasvot – kirjoituksia suomalaisesta ympäristöhistoriasta. Turun yliopiston Historian laitoksen julkaisuja 62. Turku. 327–347.0,

Tuon kyllä jo suurinpiirtein tiesimmekin. Eli ennen vuotta 1946 oli steinerilainen käytännön viljely juuri noin vaatimatonta. (Miten se jatkui sodan jälkeen 1950-luvulta eteenpäin, siitä saamme ehkä tarkempaa tietoa myös em. Demeter-lehdistä.)

Mutta juuri Heinosella oli tietoa ja näkemys myös luomun muista juurista Suomessa.

***

Kaiken kaikkiaan lienee syytä perustaa. tätä "100-vuotisjuhlaprojektiamme" varten ihan oma triidinsä, johon sitten aluksi keräämme lähteitä luomun historiasta Suomessa. Ja maailmalla, ainakin siltä osin, mitä on tietoa siitä, miten erilaiset kansainväliset virtaukset saavuttivat Suomen.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 26688
    • View Profile
    • Email
Vs: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee
« Reply #183 on: 06.02.20 - klo:05:01 »
Jos ja kun kokonaiskuva tuossa taulukossa kuitenkin lienee oikea, voimme panna merkille, miten ko. tiloista hyvin suuri osa sijaitsee kahdessa Euroopan maassa: Saksa ja Ranska. Väliin maailman listalla tunkee Sri Lanka. Kuriositeettina voisi joskus selvittää, miten ihmeessä tämä outo perinne on päässyt sinne pesiytymään.

Tällainen tausta asialle löytyi. Sri Lankassa on vanhastaan ollut viljelykseen liittyvä hyvin paljon steinerilaisuutta muistuttava uskomusjärjestelmä:

AGRI CULTURE TAKE A BOW!
Akila Wijerathna lauds age-old techniques in the field of agriculture


Quote
Austrian scientist Rudolf
Steiner is considered the
pioneer of modern BDA, which
has since become one of the
most sustainable and successful
forms of organic agriculture.
Today, it is practised in over
40 countries across the world.

This concept is not new to
Sri Lankan farmers, who have
grown accustomed to the use of
astrology and spiritual concepts
in indigenous farming. Spiritual
considerations are rated much
higher than astrology, and
universal spiritual linkages
among living organisms
are also considered.

Eli .... kuinka sen nyt sanoisi: siemen upposi hyvään maaperään? Järjestelmä on jopa tarkempi kuin Steinerilla, myös viljelijän oma horoskooppi täytyy ottaa huomioon, kun suotuista aikaa viljelytoimenpiteille etsitään:

Quote
In ancient farming in this
country, the auspicious time
(nekatha) – which is a moment
or time that’s most auspicious
for a particular occasion, or
commencement of an activity
– is calculated on the basis of
many variables. They include
the nature of the activity,
horoscope of the person who
has to perform the activity,
planetary position, lunar day
and nakshatra during the
period it is to be performed.

Ja niin poispäin, en siteeraa enempää. Tuon lisäksi historiasta varmastikin löytyy joku intomielinen maahan tullut eurooppalainen tai srilankalainen euroopankävijä, joka on maassaan ollut biodynaamisen viljelyn "pioneeri", vastaavalla tavalla kuin meilläkin. Meillä innostus alkaa olla täysin ohi, ilmeisesti Sri Lankassa se yhä jatkuu: tuo artikkeli oli vuodelta 2016, ja Sri Lankan biodynaamiset tilat (1 204 kappaletta!) ovat yhä kansainvälisen Demeter-liiton tilastoissa.
« Last Edit: 06.02.20 - klo:09:36 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 26688
    • View Profile
    • Email
Vs: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee
« Reply #184 on: 08.02.20 - klo:08:00 »
Ei se tunnu olevan niin nokonuukaa tässäkään. Kun "Luomuisa Satakunta" järjestää tällaisen ammattimatkan niin vierailukohteeksi käy tämä:

Quote
12.30-13.30 Rekolan biodynaaminen tila (Heponiementie 171, 36520 Raikku)
Omavarainen, ekologinen sekä ravinteita kierrättävä maatilakokonaisuus! Rekolassa peltoviljely, kotieläin- ja metsänhoito, kauppapuutarha, mansikanviljely ja yhteistyö asiakaspiirin kanssa muodostavat biodynaamisten periaatteiden mukaisen, yksilöllisen kokonaisuuden. Tilan toimintaa esittelevät Joona Rekola ja Henri Murto.

Mitähän ammattimaista järjestäjät olettavat osallistujien tuolta oppivan? — Biodynaamisille tiloille tuokin taitaa olla yksi olemassa olon – sen sinnittelyn! — tapa: ollaan kaikissa mahdollisissa  yhteyksissä jotenkin esillä. Niin tuolla tavalla kuin Suomen Luonnon päivässä tai Kansallismuseon tilaisuudessa (edellä 21.10.19).
« Last Edit: 08.02.20 - klo:08:40 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 26688
    • View Profile
    • Email
Vs: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee
« Reply #185 on: 08.02.20 - klo:09:01 »
Tuossa yhteisnumerossa Pentti Okkonen kertoo:

Quote

<klips>

Artikkeli maanviljelijästä meditoijana tuo meidät jälleen vuoden teeman ääreen.​ Teemaa käsitellään Maatalouspäivillä 2020 ​Goetheanumissa Sveitsissä helmikuussa. Siellä myös perustetaan uusi kansainvälinen ​Demeter-liitto, jossa yhdistyy kaksi isoa biodynaamista toimijaa.


<klips>

Mutta saimme siis vahvistuksen, että jonkinlainen kansainvälinen yhdistyminen Demeter-toiminnassa todella
tapahtuu. Vaikka jo löysimmekin edellä yhdistyksen, joka pitää kansainvälisiä tilastoja. Kirjatkaamme tämä tieto tähän "kirkkohistoriaan".

Kirjatkaamme edelleen tähän kirkkohistoriaamme, että tänä viikonloppuna tuo kirkolliskokous tapahtui. Löysin siitä saksankielisen kuvauksen, mutta odotelkaamme vielä suomen-. ruotsin- tai englanninkielistä.

PS. Tuo kokoontumismaa Sveitsi taitaa olla suhteessa maailman kaikkein biodynaamisin maa. Siellä on 297 Demeter-tilaa.  Noin samankokoinen Itävalta häviää hiukan 231:n lukumäärällä. Noin samankokoisessa Ruotsissa niitä on vain 17.
« Last Edit: 08.02.20 - klo:16:51 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 26688
    • View Profile
    • Email
Vs: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee
« Reply #186 on: 12.02.20 - klo:10:40 »
Mitään "efektiivistä katumusta" ei Alkon Etiketti-lehdessä ilmennyt, kun siellä esiteltiin itävaltalaisia viinejä:

Itävalta − viinimaa Euroopan sydämessä

Quote
Myös biodynaamiset viinit ja alkuviinit ovat nousemassa kovaa vauhtia trendistä valtavirtaan.


Sinänsä pikkujuttu, eikä moni lukija tuohon edes kiinnitä huomiota. Mutta silti, tuossakin asia esitetään ihan normaalina.

PS. Kansainvälisten Demeter-järjestöjen liitosta ei sitten kumma kyllä ole näkynytkään uutisia. Olen yrittänyt etsiä, mutta ei niitä netissä ole. Jäiköhän asiaan vielä jotain sääntöjen hiomista tms.?

PS2. Biodynaamisessakin viljelyssä halutaan nyt leikkiä tätä leikkiä ja antaa sille useampia nimiä:

What is BioEnergetic Agriculture?

Yrittää kirjoittaja siinä väittää sen olevan jotain erilaista, mutta tunnustaa aatteellisen velkansa Steinerille.

Ja Alko, hei! Kyllä sitä bioenergeettistäkin viiniä on saatavilla:

One Step Beyond – Franck Pascal’s Bio-energetic Champagne

« Last Edit: 12.02.20 - klo:16:18 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 26688
    • View Profile
    • Email
Vs: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee
« Reply #187 on: 16.02.20 - klo:06:36 »
Tällainen tiedote:

Quote
Voelkel biodynaamiset hedelmä- ja vihannesmehut – luomulaatua parhaimmillaan. Nyt kaupoissa! - ePressi
2 päivää sitten · Saksalaisen Voelkel -luomumehujen historia alkoi 100 vuotta sitten, kun Margaret ja Karl Voelkel aloittivat hedelmien ja vihannesten luomu- sekä biodynaamisen viljelyn vuonna 1920. Voelkel on perheyritys neljässä ...

Täällä tarkkana kuin biodynaaminen porkkana: eivät voineet aloittaa, koska koko hullutus keksittiin vasta 1924.

***

Nyt kun 100 miljardin dollarin rajan ylitysta luomumyynnissä netissä siellä täällä hehkutetaan, tuli mieleen kysymys:

onkohan Demeter-myynnistä saatavissa globaalia summalukua?

Täytyy yrittää etsiä. — Tällainen tieto löytyi 10 vuoden takaa:

https://books.google.fi/books?id=3wHoEEOQqhUC&pg=PA71&lpg=PA71&dq=demeter+sales+worldwide&source=bl&ots=o_LvUkd7l5&sig=ACfU3U3Sl9k5jpFmytlaOmldpJR2C5CF3Q&hl=fi&sa=X&ved=2ahUKEwi-sp_ApNXnAhXqoosKHfYLCSkQ6AEwDXoECAoQAQ

Silloin olisi ollut 3 800 biodynaamista tilaa, ja maailmanlaajuinen myynti 220 miljoonaa dollaria. Nykyisin tiloja on noin 6000. Siitä voi arvata myynnin olevan nyt jossain 350 miljoonan hujakoilla. Eli kyse on noin 3-4 promillen osuudesta — luomumyynnistä!


PS. 17.2.20: Tilojen lukumäärästä voidaan heti nähdä, että samanlaisissa promilleissa ollaan Suomessakin, myös myynnin osalta. Kun päädyimme yhteenvedossamme siihen, että varsinaisia ammattimaisia Demeter-tiloja on 7 kappaletta, se on 1,4 promillea Suomen luomutiloista.

En ole huomannut, että en sen enempää Biodynaaminen yhdistys, Luomuliitto kuin Pro Luomukaan olisi koskaan kertonut, millä summalla biodynaamisia tuotteita Suomessa yhteensä myydään.
« Last Edit: 07.02.22 - klo:04:03 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 26688
    • View Profile
    • Email
Vs: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee
« Reply #188 on: 17.02.20 - klo:05:11 »
Tuoltakin pohjalta ehdotuksemme v. 2014, että biodynaaminen viljely jätettäisin pois ulkoministeriön kirjasesta "Ruokaturvan ja maatalouden sanasto"', oli perusteltu. Niin äärimmäisen vähäisestä osasta maailman ruokaturvasta sillä huolehditaan. Jotain parannusehdotuksiamme otettiin tuolloin huomioon, mutta yhä vieiä on biodynaamisella viljelyllä oma kappaleensa ko. julkaisussa (pdf, s. 16). *)

Edes sen jälkeen saatu tieto Sri Lankan yllättävän suuresta biodynaamisten tilojen määrästä ei tuota arvioita muuta: sen n. 1 200 Demeter-tilaa ei kyllä kovin isoa osuutta sen 21,5 miljoonasta asukkaasta ruoki. Ks. edellä 06.02.20.

Varsinkin kun biodynaamisia hehtaarejakaan ei siellä ollut sen enempää kuin 1 479. Luomutilan normaalin tuottavuuden pohjalta nuo viljelijät pystyvät ehkä ruokkimaan perheensä. Mutta tuskin juurikaan muita. **)

______

*) (17.02.20) Tuon asiakirjan luonnehdinta biodynaamisesta viljelystä on nyttemmin tältä osin kyllä kelvollinen (lihav. HJ):

Quote
Biodynaaminen  viljely  muistuttaa  läheisesti  luonnonmukaista  viljelyä,  mutta  siinä  tehdään  toimenpiteitä,  jotka  eivät  kuulu  tieteellisen  tutkimustiedon  piiriin,  vaan  ne  liittyvät  viljelyn  ’henkiseen’  puoleen.  Siinä  korostetaan  planeettojen  ja  kuun  liikkeiden,  vuodenaikojen  vaihtelun  ja  vuorokausirytmiin perustuvaa ajoitusta ja viljelyteknisiä toimenpiteitä tämän aikataulun mukaisesti.

Selvemminkin asian olisi tietysti voinut sanoa: asia perustuu astrologiseen taikauskoon tms. Tuo oli aika kiltisti ja ystävällisesti ilmaistu.

**) (17.02.20) Elleivät sitten ole keksineet ryhtyä myymään biodynaamista teetä rikkaaseen Eurooppaan kovaan hintaan? Joka hiukan voisi muuttaa asian taloudellista kuvaa. Mutta ei sekään oikeastaan ruokaturvan näkökulmasta.
« Last Edit: 17.02.20 - klo:23:15 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 26688
    • View Profile
    • Email
Vs: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee
« Reply #189 on: 17.02.20 - klo:06:55 »
Raivoraittiin Steinerin seuraajat ovat kuitenkin päätyneet tähän:

Demeter viticulture

Quote
In Biodynamic viticulture not just the grapevines, but also the Demeter winegrowers root deeper. Few plants react as sensitively to the application of the Biodynamic preparations and the attentive human hand as the grapevine. Few products allow consumers to experience Biodynamic farming as powerfully as wine.


Eli harvat kasvit ovat niin herkkiä biodynaamisille preparaateille kuin viinirypäle. Ja kuluttajan pitäisi tämä myös voimakkaasti kokea, luvataan.

Demeter Internationalin sivustolta. (Vielä siellä ei ollut mitään huhutusta Kansainvälisten liittojen yhdistymisestä.)

PS. Toisaalta tästä jää vielä yksi looginen mahdollisuus (lainaus edeltä) :

Quote
Toisin sanoen olemme alkoholin myötä ottaneet itseemme vastaminän, joka on välitön vastustaja henkisen minämme teoille. Toisaalta alkoholi vaikuttaa vereen täsmälleen samoin kuin minä vaikuttaa vereen. Päästämme näin valloilleen sisäisen sodan, ja tuomitsemme varmasti voimattomuuteen kaiken sen, mikä lähtee minästä asettaessamme sille vastustajaksi alkoholin. Tämä on okkulttinen tosiasia.

Nimittäin se, että biodynaamisen viinin valmistaja suo muille sen oletetun voimakkaan elämyksen. Mutta on itse ilman!  8)
« Last Edit: 17.02.20 - klo:12:13 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 26688
    • View Profile
    • Email
Vs: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee
« Reply #190 on: 18.02.20 - klo:06:59 »
Tässä olisi Fingolle jälleen tilaisuus miettiä...

Fingo uudistaa strategiansa – jäsenjärjestöjä pyydetään osallistumaan

... tarvitseeko järjestö Biodynaamisen yhdistyksen kaltaista merkillistä viljelyideologiaaa ajavaa porukkaa joukkoonsa. Vai olisiko se strategia muodostettava niin, ettei sitä lainkaan näkyisi?

Tietysti jos ajatellaan näin...

Quote
“Haluamme kattojärjestönä palvella jäseniämme mahdollisimman hyvin ja asiakaskeskeisesti. Juuri siksi kannustamme heitä osallistumaan strategiatyöhön. Järjestöillä itsellään on paras ymmärrys omasta todellisuudestaan ja tarpeistaan. [...]


... niin "asiakas" Biodynaaminen yhdistys haluaa varmasti edelleen käyttää Fingoa hyväkseen, julkisuuskanavanaan. Vaikkei sen "todellisuudella ja tarpeilla" ole mitään järkevaa suhdetta Fingon tavoitteisiin. Eikä sen "oma todellisuus" edes — todellisuutta...
« Last Edit: 25.02.20 - klo:05:35 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 26688
    • View Profile
    • Email
Vs: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee
« Reply #191 on: 20.02.20 - klo:07:04 »
Hesarin paperiversiossa kuvatttin lyhyesti mutta peittelemättä...

Moni haluaa nyt juoda luomuviinejä, mutta maistuvatko ne paremmalta? HS testasi biodynaamisesti tuotettujen punaviinien helmet

Quote
Voiko biodynaamisesti tuotetun viinin tunnistaa jo maun perusteella? HS-raati testasi Alkon 15–20 euroa maksavat biodynaamiset punaviinit.


... myös ne naurettavat taikatemput, joita tuossa viljelyssä tehdään. Myös sen astrologinen taustateoria. Siitä huolimatta otettiin kohteliaan myönteinen asenne noihin viineihin. Ja itse viinit pääosin kehuttiin. Tällainen peruste vielä esitettiin (Jouko Mykkänen):

Quote
Itse teknokraattisena humanistina uskon, että keskimäärin biodynaamiset viinit ovat tavallisia viinejä parempia, koska viinintekijät suhtautuvat tekemiseensä innokkaammin, vakavammin ja välittävämmin kuin keskiverto viinintekijä.
« Last Edit: 25.02.20 - klo:05:12 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 26688
    • View Profile
    • Email
Vs: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee
« Reply #192 on: 22.02.20 - klo:07:47 »
Tämä kysymys jäi tietysti tuossa Hesarin maistelutilanteessa täysin vastaamatta:

Quote
Voiko biodynaamisesti tuotetun viinin tunnistaa jo maun perusteella? HS-raati testasi Alkon 15–20 euroa maksavat biodynaamiset punaviinit.

Koska kaikki "testissä" mukana olleet viinit olivat biodynaamisia. Mykkänenkin tuon tietysti tiesi. Mutta se ei häntä estänyt esittämästä tuota yllä olevaa arviotaan.
« Last Edit: 22.02.20 - klo:08:12 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 26688
    • View Profile
    • Email
Vs: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee
« Reply #193 on: 25.02.20 - klo:05:12 »
Kaurapuuroaineksia tarjolla tavanomaisena ja luomuna (Foodie)...

***
Kaurahiutale 1kg
1000 gr, Kotimaista
Hyllyväli 2
0 80/kot
0,80€/kg

****
Luomukaurahiutale 600g
600 gr, Kotimaista
Hyllyväli 2
0 85/kpl
1,42€/kg

****

... ja biodynaamisena (Ruohonjuuri)

https://www.ruohonjuuri.fi/kaurapuuro-holle-7640104953135

 Kaurapuuro, 250 g
Holle
5,40 €
( 21,60 € / kg )

***

Tuossa tekstissä puhutaan kyllä  luomusta, mutta paketin kuvassa näkyy Demeter-merkki.  Ja alempana tuoteseloste jatkuu:

***
AINESOSAT: Ainesosat: Biodynaamisesti viljelty täysjyväkaura, B1-vitamiini. HUOM. Sisältää gluteenia
ALKUPERÄMAA: Saksa

***

Tuo Demeter-puuro tulee siis yli 20 kertaa (27 kertaa!) kalliimmaksi kuin tavanomainen kaurapuuro. Ja jopa reippaasti yli 10 kertaa kalliimmaksi kuin tavallinen luomupuuro.

Kuinkahan on, intoutuisiko esim. Hesarin ruokatoimittaja kirjoittamaan, että kannattaa kuitenkin maksaa, koska biodynaamiset kauranviljelijät "suhtautuvat tekemiseensä innokkaammin, vakavammin ja välittävämmin kuin keskiverto" kauranviljelijä?
« Last Edit: 25.02.20 - klo:05:33 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 26688
    • View Profile
    • Email
Vs: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee
« Reply #194 on: 25.02.20 - klo:07:46 »
Tuossa yhteisnumerossa Pentti Okkonen kertoo:

Quote

<klips>

Artikkeli maanviljelijästä meditoijana tuo meidät jälleen vuoden teeman ääreen.​ Teemaa käsitellään Maatalouspäivillä 2020 ​Goetheanumissa Sveitsissä helmikuussa. Siellä myös perustetaan uusi kansainvälinen ​Demeter-liitto, jossa yhdistyy kaksi isoa biodynaamista toimijaa.


<klips>

Mutta saimme siis vahvistuksen, että jonkinlainen kansainvälinen yhdistyminen Demeter-toiminnassa todella
tapahtuu. Vaikka jo löysimmekin edellä yhdistyksen, joka pitää kansainvälisiä tilastoja. Kirjatkaamme tämä tieto tähän "kirkkohistoriaan".

Kirjatkaamme edelleen tähän kirkkohistoriaamme, että tänä viikonloppuna tuo kirkolliskokous tapahtui. Löysin siitä saksankielisen kuvauksen, mutta odotelkaamme vielä suomen-. ruotsin- tai englanninkielistä.

Nyt kun kaksi viikkoa on tuosta kokouksesta kulunut, eikä missään*) ole tietoa tuosta yhdistysmisestä, alan vahvasti epäillä, että yhdistymishanke meni pieleen. Ei siinä saksankielisessä lähteessäni oikeastaan kerrottu kuin että jotain tuollaista aiotaan tehdä, ei sitä, että jotain olisi tapahtunut.

Ja tuo kirkolliskokous meni historiaan sellaisena, jossa syntyi tai tuli esiin skisma?

______

*) esim. niissä paikoissa, joissa kaiken järjen mukaan tietoa pitäisi olla. Demeter Internationalin "News" kertoo yhä vielä, että tuo kokous järjestetään tuolloin, yhtä ja toista liirumlaarumia, tulevat osallistujat, mutta ei siitä, mitä kokous olisi päättänyt. Katsokaa vaikka itse:

https://www.demeter.net/agriculture-conference-2020

Hei, tuohon asti olin ihmettelyineni oikeasssa, mutta tuossa uutisessa oli linkki:

https://www.sektion-landwirtschaft.org/en/lwt/2020

Josta löytyi tämä linkki:

https://www.sektion-landwirtschaft.org/en/lwt/2020/einzelansicht/founding-the-biodynamic-federation-demeter-international-bfdi

Mutta ei, ei tuotakaan kautta saa varmistusta, että jotain olisi perustettu, oikeastaan vain aikomuksista! Videolinkin pohjalta olisi. Mutta ei siis "mustaa valkoisella". No, meillä ei ole asiassa kiirettä, kunhan vähän ihmetellään.
« Last Edit: 25.02.20 - klo:08:16 by Heikki Jokipii »