Steinerilaisuus se yhä sinnittelee

[Heikki Jokipii]

Mitä uutta tälle pienelle yhdistykselle? Facebookista, yksi uusi päivitys:

Österbottens biodynamiska förening
29. huhtikuuta ·

"Han erkänner att själva skörden inte alltid är målet med odlingen."

I senaste numret av Kyrkpressen (nr 9/2021) får vi ta del av hur Kaj Löfvik ser på odling och vår del i naturen.

Kaj har fungerat många år som vice ordförande i föreningen och är från om med i år verksamhetsgranskare🌱🌿🌷

Yhdistyksen nettisivu on ennallaan, mm. toimimattomine tilalinkkeineen.

Toisin kuin Biodynaaminen yhdistys, se kuitenkin nettisivullaan kertoo yhdistyksen toimihenkilöt: puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, koko hallitus.

Jos tuota FB-merkintää vähän "väärinkäyttäisi", niin niinhän sen olemme täälläkin mieltäneet, että jotain aivan muuta biodynaamisessa viljelyssä tavoitellaan kuin hyviä satoja.

PS. Kun tuo juttu oli julkaistu ilmeisesti luterilaista kirkkoa lähellä olevassa julkaisussa, hiukan kyllä tulee mieleen myös toinen keskustelumme.

[Heikki Jokipii]

Artikkelissa yritetään monin tavoin todistella tämä järkeväksi hommaksi:

Kaupunkilaisten oma pelto sopii ammattikeittiön kumppaniksi

Kaupunkilaisten oma pelto on ruokaosuuskunta, joka kasvattaa lähiruokaa kumppanuusmaatalousmallia noudattaen. Biodynaamisia kasviksia – ituhippien hommaa vai järkevä tapa hankkia ravintolan raaka-aineet?

– klips —

PS. 07.06.21: Yleensä, kun puhutaan luomun käytöstä joukkoruokailussa, mainitaan vaikeutena tarvittavat volyymit. Se on tuosta artikkelista täysin unohtunut. Volyymikysymys vain kärjistyy biodynaamisen viljelyn kohdalla. Kenelle tuo artikkeli oli suunnattu?

Tästä (lainaus samasta artikkelista) saa vähän täsmennystä volyymeistä (pystyy haarukoimaan):

Oman pellon tavoitteena on myydä parisataa sato-osuutta vuosittain. Tälle vuodelle budjetoidusta 160 osuudesta kolmannes on vielä myymättä. Tässä saattaa näkyä koronan vaikutus, Olli Repo aprikoi.
[..]
Kun kuluttaja liittyy jäseneksi, hän maksaa yhdestä osuudesta ja saa joka toinen viikko satokassin. Ravintola puolestaan voi valita omaan tarpeeseensa sopivan mallin: esimerkiksi viisi tai kymmenen sato-osuutta, joiden sisältöön pääsee itse vaikuttamaan. Voi myös toimia kuten Skörd viime vuonna: ravintola liittyi mukaan yhdellä sato-osuudella ja tilasi lisäksi tilanteen mukaan kasviksia.

Toisaalta tiedämme, ettei se satokassi kovin massiivinen ole. Jos nimittäin täytyisi useampia ihmisiä ruokkia. Niinkuin ravintolan oletetaan tekevän, joka päivä. Kyllä tuo "ituhippien homman" puolelle taitaa kallistua.

[Heikki Jokipii]

Biodynaaminen yhdistys
6. kesäkuuta kello 4.31 -
kertoi Facebookissa:

https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=3958950237491758&id=292442690809216&__tn__=%2As%2As-R

Keskiviikkona järjestettiin Rekolassa biodynaamisen viljelykoulutuksen toinen päivä. Päivän teemana olivat biodynaamisten preparaattien käytännöllinen valmistus, käyttö ja vaikutukset niin maaperässä, kompostissa kuin ravintomme laadussakin 🌱🐮🌀✨

Biodynaamisten preparaattien maailma on erittäin mielenkiintoinen, tulevaisuuteen katsova kokonaisuus jonka ymmärtämiseksi tarvitsemme uusinta luonnontieteellistä tutkimusta, taiteellis-esteettistä luonnonhavainnointia kuin myös omakohtaista sekä käytännöllistä työtä preparaattien levityksessä ja valmistuksessa. Kiitos kaikille osallistujielle, päivä oli upea ja varmasti paljon jokainen opimme jälleen!

Viestiin liittyi muutama kuvakin. Eräästä niistä voimme päätellä tai ainakin arvaten arvioida, että suurin piirtein saman verran oli osallistujia kuin ensimmäisessä koulutuspäivässäkin: kymmenkunta.

[Heikki Jokipii]

Biodynaaminen yhdistys viestitti FB:ssä myös tämän:

Tapolan kyläyhteisö avasi keväällä kyläkaupan keskeiselle paikalle Niinikoskella. Puodista saa myös tilan biodynaamisia tuotteita ja koko kyläyhteisön upeita käsityö- ja taidetuotteita. Ehdottomasti kesän tärkeä retkikohde 👇🔥

Joilllekin ehkä yllätykseksi me suosittelemme tuota kauppaa. Toki emme kyllä biodynaamisia tuotteita, mutta muutakin siellä on siis ostettavaa. Ja tuo yhteisö ansaitsee meidänkin tukemme.

[Heikki Jokipii]

Uusi tapa tarkastella Demeter-tilojen lukumäärää Suomessa löytyi kansainvälisen liiton sivuilta tätä kautta (etusivun valinnoista kuvake "Products"):

https://database.demeter.net/welcome

https://database.demeter.net/oppub/all/all/all/643

https://database.demeter.net/oppub/all/all/all/643/all/producer

Toisin kuin tilastosivu, jota*) ilmeisesti päivitetään kerran vuodessa, tuo sivu (tietokanta) on selvästi aika ajantainen:

All data are subject to a three monthly review and update by each of the certifiers.

Huomaamme nopeasti, että tilojen lukumäärissä on ero: tilastosivun mukaan niitä on 13, tietokannan mukaan 11. (Ruotsin kohdalla nuo lukumäärät ovat samat eli 15).

Tietokannan lista stemmaa muutoin Biodynaamisen yhdistyksen listan kanssa, jos siinä otamme huomioon vain Demeter-tilat. Yksi poikkeus on: Solsidans trädgård.

Onko nyt aika ottaa kirjaimellisemmin tämä tieto:

Odlingen är nu så liten så det blir för dyrt att ekocertifiera men vi odlar fortsättningsvis som vi gjort de senaste 30 åren.

Eli Demeter-sertifioinnista on nyt luovuttu? Se ei kuitenkaan ole varmaa niin kauan kuin tila kuitenkin yhä on Biodynaamisen yhdistyksen listassa. Ja/tai käyttää Demeter-merkkiä FB-sivullaan. **)

***

Hämäävä on tietokannasta löydettävissä oleva tieto, että kolmella tilalla, joista yksi on Kaupunkilaisten oma pelto, Demeter-sertifiointi ei ole enää voimassa (?).

________

* (12.06.21:) joka linkki lakkasi tänään toimimasta ko. sivuston uudistuksen yhteydessä. Tässä puheenvuorossa esitetyt linkit näyttävät yhä toimivan. Taisimme saada ne tänne talteen viime tingassa. Ja pelkään, että nekin tiedot kohta viedään piiloon ja salasanan taakse.

**) PS2 12.06.21: Ei käytä enää. Mutta on yhä B-yhdistyksen listassa "Demeter".

[Heikki Jokipii]

Tuossa tietokannassa on puutteensa. Siellä ilmoitetaan:

Please understand that this website lists only data of operations which agreed to be published in the internet. Thus data is not complete and cannot be used for statistical purposes.

Niinpä jo huomasin, että esimerkiksi Egyptistä tiedot sieltä puuttuvat. Niinpä en saanut lisätietoa Seppo Lohtajan esille tuomasta Sekemin biodynaamisesta sankaritilasta.

Mutta Suomen tiedot siellä luultavasti sitten aika täydellisinä ovat. Jopa Suomen ainoa (1) siirtymävaiheessa oleva tila tuli siellä erikseen esille. — Tuli muuten esille vasta tänään, so. eilen ei näkynyt. Sitä nyt ilmeisesti päivitetään aktiivisesti. Joten täytynee vähän aikaa odotella, ennen kuin enempiä johtopäätöksiä tekee.

[Heikki Jokipii]

Viestiin liittyi muutama kuvakin. Eräästä niistä voimme päätellä tai ainakin arvaten arvioida, että suurin piirtein saman verran oli osallistujia kuin ensimmäisessä koulutuspäivässäkin: kymmenkunta.

Toisessa tuohon liittyvässä kuvassa näemme tutun näköisen masiinan:

https://www.facebook.com/biodyn.fi/photos/pcb.3958950237491758/3958950010825114/

Eli tuon preparaattien levityslaitteen. Onkohan Rekolan tilalla oma tuollainen laite? Vai olisiko se kuljetettu Haltijan tilalta tuota kurssia varten paikalle? Vesilahdelta ei ole pitkä matka Kangasalle.

[Heikki Jokipii]

Siihen "mysteeriin", miksi Sri Lankassa on niin tuhottomasti (pieniä) biodynaamisia tiloja, saattoi löytyä selitys tätä kautta:

https://database.demeter.net/operator/Small-Organic-Farmers-Association-SOFA

Ja menemällä tuolla sivulla kerrotulle kotisivulle:

http://sofasl.org/

It is a great pleasure to issue this message to the official website of the Small Organic Farmers’ Association (SOFA) as its President. We started our organization working with only 189 organic farmers as far back as 1997. Having started as a small society, with more than 15 years experience with the Fairtrade concept, we have now become a very strong organization with more than 2600 organic farmers engaged in producing organic tea, spices, coconut, paddy, herbs and many other products according to the international organic standards.

Näyttää siltä, että Demeter-serfiointi on suotu kerralla noille yli 2600 mikrotilalle.

Hehtareitahan tuossa on tilaa kohti alle 0,5!

***

Kenian mysteeri ei tuosta tietokannastakaan selvinnyt. Keniaa ei löydy lainkaan.

[Heikki Jokipii]

Tästä ko. tietokannan listasta tuli systeemi hiukan selvemmäksi:

Certifiers
Debio Norway (30)
Demeter Austria (296)
Demeter Denmark (56)
Demeter Finland (17)
Demeter France (927)
Demeter Germany (2101)
Demeter India (52)
Demeter International (249)
Demeter Italy (379)
Demeter Luxembourg (12)
Demeter NZ (13)
Demeter Netherlands (229)
Demeter Slovenia (40)
Demeter Spain (298)
Demeter Sweden (27)
Demeter Switzerland (54)
Demeter USA (13)
Demeter United Kingdom (117)
IBD Brazil (36)
Show fewer

Eli niissä maissa, joissa biodynaaminen viljely on voimissaan, on yleensä myös oma sertifiointiorganisaationsa. Mutta sen lisäksi Demeter International sertifioi suoraan.

Suomellakin on oma sertifioijaorganisaationsa vaikka se sertifioitavien määrän kannalta tuskin olisi tarpeen. Ehkä se joskus 1990 kieppeillä vielä oli.

Demeter International on sertfioinut tiloja Afrikassa: Tunisiassa, Etelä-Afrikassa, Etiopiassa ja Tansaniassa. Mutta Egyptiä ei senkään listassa näy. Afrikassa ei ole omaa sertifiointiorganisaatiota. Eli maa ja siellä oleva Sekemin sankaritila jää edelleen mysteeriksi. Kyseisen tilan omalla sivustolla esitellään tällainen Demeter-sertifikaatti:

https://www.sekem.com/wp-content/uploads/2021/02/ISIS-Demeter-Certificate.pdf

Jossa kyllä Demeter-merkkiä käytetään. Mutta Demeter International ei ilmoita tuntevansa tuollaista sertifioijaa. Se ei ole yllä olevassa listassa. Tässä kuitenkin ko. organisaation nettiosoite mahdollisia myöhempiä tutkimuksia varten:

http://www.coae-egypt.com/about/

Tästäkin nettiosoitteesta voisi olla apua:

http://www.ebdaegypt.com/inspection-certification/

Hiukan omasta järjestelystä näyttää olevan kyse, mutta sellaista riitaa siihen ei liittyne kuin seuraavaan tapaukseen.

Se ei ole enää yllätys tai uusi tieto, että Australiaa ei myöskään tuossa tietokannassa lainkaan mainita. Joten "ortodoksisen" linjan biodynaamisia tiloja sinne ei ole syntynyt sen jälkeen kun viimeinen lopetti 1954.

[Heikki Jokipii]

Tältä sivulta...

https://www.demeter.net/about/organisation/

... löytyi tällainen tilastollinen yhteenveto:

2020 Statistics

In the last decade, biodynamic hectares have increased by 57% and we welcomed more than 1.800 new farmers to our movement (vs. 2010). Product categories for fruit, bananas especially, have seen a huge demand increase. The demand for biodynamic wine has also seen year-on-year growth and today, there are more than 1.000 biodynamic vineyards in 22 countries.


Biodynamic hectares
221.000
+15% vs. 2019
Find out more
Demeter farms
6.500
+ 7% vs. 2019
Find out more
Demeter processors
1.100
+13% vs. 2019
Find out more

Ja "Find out more" -linkkien kautta löytyy kuvinakin lisää yhteenvetotietoa. Mutta ei enää tietoa maakohtaisesti.

Sieltä löytyy sama tieto, että biodynaamisten hehtaarien määrä olisi globaalisti kasvanut viime vuodesta vuodesta 2019 vuoteen 2020 yli 220 000 hehtariin. Ja tilojen määrä lähes lukuun 6 500. Ja vuosittainen kehitys. Globaalisti se näyttää nousevalta noin 1990-luvulta alkaen. Päinvastoin kuin Suomessa.

Pro Luomu taas juuri äskettäin vuosittaisessa koosteessaan kertoi Suomen luomuviljelystä:

Vuonna 2020 Suomen luomuviljelty peltoala oli 315 112 hehtaaria. Siitä 33 968 hehtaaria oli siirtymävaiheen alaa. 
[..]
Luomutilojen kokonaismäärä oli 5 010. Se oli    11 % kaikista tiloista.

Ei se itse otettu maailman parantamisen urakka noiden lukujen valossa kovin toivekkaalta näytä kansainväliselle yhdistyksellekään. Nousujohteisuudesta huolimatta. Tulevana aatteen 100-vuotisjuhlavuonna viljelytavan asema maailman maatalouden kokonaisuudessa hyvin todennäköisesti on yhtä mitätön.

***

PS. Nuo yhteenvetoluvut ovat muuten kuitenkin yhä samat kuin edellä, jolloin niiden ilmoitettiin olevan 7/2020, eli ilmeisesti heinäkuulta. Mielenkiintoista nähdä, tuleeko uusia lukuja kesän aikana.

[Heikki Jokipii]

Tietokannan lista stemmaa muutoin Biodynaamisen yhdistyksen listan kanssa, jos siinä otamme huomioon vain Demeter-tilat. Yksi poikkeus on: Solsidans trädgård.

— klips —

Hämäävä on tietokannasta löydettävissä oleva tieto, että kolmella tilalla, joista yksi on Kaupunkilaisten oma pelto, Demeter-sertifiointi ei ole enää voimassa (?).

Äkkiä tajusin, että mitäpä tuollaista ihmettelemään, kun voi kysyä. Lähetin listojen eroavaisuuksista sähköpostin Biodynaamiselle yhdistykselle.

PS. Ehkä asiaan löytyy selitys, mutta noiden kolmen tilan osalta sertifiointi on lakannut olemasta voimassa tuon toisen lähteen mukaan yli vuosi sitten (kaikilla 1 Feb 2020). Joten pienen teknisen viiveen selityskään ei tuntuisi oikein uskottavalta. Tai mikäpä siinä, uskotaan kaikki, jos vastaus saadaan.

[Heikki Jokipii]

Hauska idea, mutta siinä samalla lehti saa piilomainostettua (lihav. HJ):

Hani, 1 vuotta, syö jopa kuusi espanjansiruetanaa päivässä – Espoossa suunnitellaan ankkapartioita pitämään haitallinen vieraslaji kurissa

Pekingin ankka Hani, 1 vuotta, kopistaa maata niin että nokka tärisee. Hani ja sen seuralaiset Sofi ja Klara pitävät Pohjois-Espoon Takkulassa sijaitsevan PieniKylä-tilan etanat, kotilot ja haitalliset hyönteiset kurissa kaivamalla niiden munat maasta ja syömällä ne. Ankat syövät myös aikuisia etanoita ja kotiloita.

Pienikylä-tilalla viljellään biodynaamisesti eikä käytetä torjunta-aineita. Ankat ovat tärkeä ja tehokas apu tuholaistorjunnassa.

Sana ilmestyy tekstissä aivan vailla selityksiä. Pitäisikö lehdelle huomauttaa, että tuo nyt tapahtuu biodynaamisesti aivan väärin? Etana olisi pitänyt nylkeä ja sirotella tuhka pieninä määrinä viljelyksille.

Mutta PieniKylä-tilalla lieneekin vielä opittavaa. Sehän on jo jonkin aikaa roikkunut Biodynaamisen yhdistyksen tilalistalla, mutta luomutilana, saamatta Demeter-statusta. 

[Heikki Jokipii]

Italiassa on syntynyt tällainen protestiliike sitä vastaan, että senaatti eri tavoin yrittää pönkittää biodynaamisen viljelyn asemaa:

On the Legal Status of Biodynamic Agriculture in Italy

We suggest that biodynamic agriculture is not a suitable subject for public funding, and are worried that the explicit approval of pseudoscience by the Italian government  is a further example (after the “Stamina scandal” of 2013) of the mainstreaming of esoteric ideas, a tendency that many of us had hoped not to see in the aftermath of the pandemic.

We ask colleagues and interested citizens in Italy and worldwide to express their dismay at these developments by signing this petition.

Vihje tähän Jarrumieheltä, sähköpostitse. Valitteli työkiireitään, kun ei ole itse viime aikoina täällä kirjoittanut. Mutta onko hän näin kuitenkin miehemme Roomassa. 

Tuossa julkilausumassa ei vastusteta luomua sinänsä, vaan nimenomaisesti tätä sen pseudotieteellistä ilmentymää.

Huonosti perusteltu erityisasema biodynaamiselle linjalle on Suomessakin tässä suotu.

PS. Yleiseurooppalaisessa hengessä allekirjoitinpa minäkin tuon vetoomuksen.

[Heikki Jokipii]

Toisaalta tiedämme, ettei se satokassi kovin massiivinen ole. Jos nimittäin täytyisi useampia ihmisiä ruokkia. Niinkuin ravintolan oletetaan tekevän, joka päivä. Kyllä tuo "ituhippien homman" puolelle taitaa kallistua.

Kaupunkilaisten Oma Pelto kertoo kyllä avoimesti itsestään:

https://www.omapelto.fi/tietoa-meista

Siinä tulee tieto volyymeistäkin:

Herttoniemen ruokaosuukunta

Noin 200 jäsentä

6 hehtaarin viljely

Biodynaaminen ja luomu

6 sadonjakelupistettä

3 palkattua viljelijää vuonna 2021

Satomaksu päätetään vuosittain

Liikevaihto noin 200.000 €

Kotitalouksien lisäksi jäseninä mm. päiväkoti Arabian Helmi

Liikevaihto per jäsen siis n. 1111 euroa. Vuodessa, kuukautta kohti noin satasen verran.

Ei todellakaan ravintola Skörd yhdellä sato-osuudella pitkälle pötki.Vaikka sitä sitten tarvittaessa täydentäisikin. Eikä kyllä tuo päiväkotikaan.

Yksityisen jäsenen tilannetta selitetään parhain päin:

Ruokaosuuskunnan Kaupunkilaisten oman pellon satokausi kestää 20 viikkoa. Sato-osuus maksaa 450 euroa. Sato-osuuteen hinnaksi tulee 22,50 euroa viikossa. Sijoitus on varsin pieni verrattuna perheen ruokaostoksiin viikossa. Kuntosalin jäsenyys voi maksaa enemmän kuin sato-osuus. Pellolla käydään myös kuntoilemassa, koska kumppanuusmaatalouteen kuuluu, että jäsenet osallistuvat ruuan viljelyyn.

(lihav. HJ)

Eli ylimääräisestä vaivasta tehdäänkin asian hyvä puoli! Taloudellisuus on täällä jo käsitelty täällä. (Se laskelma on tehty n. vuosi sitten, mutta olennaisesti ei mikään siitä ole muuttunut.) Lainaan sieltä itseäni:

Joskus aiemminkin täällä tehtiin jo arvio, että jäsenyydellä tuossa ruokakassi saattaa tulla halvemmaksi kuin kaupasta ostettu luomuruoka. Mutta eiköhän tuo yksi esimerkkilaskelma jo sen osoita, että varsinaista säästöä ei siinä perheen ruokamenoihin synny.

Muun ohella tuossa saattoi kehkeytyä yksi lisäselitys sille, miksi se kumppanuusmaatalous kiinnostaa Suomessa kuitenkin niin harvoja.

[Heikki Jokipii]

Enpähän osannut lukea huolella Aromilehden artikkelia, edellä volyymeja arvioidessa. Artikkelissahan kerrottiin näinkin selvästi:

Oman pellon tavoitteena on myydä parisataa sato-osuutta vuosittain. Tälle vuodelle budjetoidusta 160 osuudesta kolmannes on vielä myymättä. Tässä saattaa näkyä koronan vaikutus, Olli Repo aprikoi.

– Epävarmuus omasta toimeentulosta voi vaikuttaa. Muualla maailmassa korona on tuonut csa-tiloille lisää asiakkaita, me emme ehkä ole löytäneet oikeita kanavia. Rekossa ja Uudenmaan ruuassa tilausmäärät ovat kasvaneet. Tietysti tämä on vaikeampi konsepti ostaa, koska tähän liittyy riskinkantoa, johon emme ole tottuneet. Sijoituksen riskinä ovat erilaiset satovuodet.

(lihav. HJ)

Nipistetty budjettikaan ei kesäkuun alussa näyttänyt toteutuvalta. Toiminta supistumassa noin puoleen? Melko rajusti siis. Juhlavuosi uhkaa lässähtää.