100-vuotisjuhlaprojekti

[Heikki Jokipii]

Nyt olen sitten saanut sen aikaiseksi, ja tilannut tämän lehden vanhat vuosikerrat Kansalliskirjaston erikoislukusaliin (silläkin tietysti on oma merkityksensä, että lukusali vasta tästä päivästä alkaen on yleisölle avoinna):

https://www.kulttilehdet.fi/demeter/

Demeter

Biodynaamisen viljelyn, ravitsemuksen ja luonnonhoidon erikoislehti vuodesta 1964. Lehti tarjoaa myös laajempaa yhteiskunnallista näkökulmaa, esimerkiksi kehitysyhteistyöhön. [...]

Kun noita lehtiä kuitenkin on aika monta, tutkin pätkissä. Aloitan vuosista 1980-2000.

Jos tullaan nykyaikaan, niin huomaan, ettei lehti ole tänä vuonna ilmestynyt. Viimeinen numero taitaa olla tämä:

Suomessa se on vähän niin ja näin. Demeter- ja Takoja-lehdet joutuvat turvautumaan yhteisnumeroon:

https://www.antropos.fi/demeter-takoja-etusivu/

Tämän Demeter–Takoja-yhteisnumeron kirjoituksissa ja haastatteluissa kartoitetaan sekä periaatteellisesti että elämän kokemuksista käsin uudenlaisen maatalouden ja ravintokulttuurin mahdollisuuksia nykymaailmassa.

Vaikka nyt mentiin tätä vuotta jo kesäkuun puolelle. Ei ole Biodynaamisen yhdistyksen kaupassa tarjolla uudempaa numeroa:

https://kauppa.biodyn.fi/tuote/demeter-lehti-irtonumero

[Heikki Jokipii]

Mielenkiintoinen sinänsä olisi kysymys siitä, millä tavalla tällaiset aatteelliset virtaukset liittyvät meidän kysymyksenasetteluumme:

Oraansuojelijat Pekka Haavistosta Leif Färdigiin

Mutta lienee silti parasta jättää se ulkopuolelle. Rajoittumisessa on mestaruus, sanoi jo Rudolf Steinerin suuresti ihailema Goethe!

[Heikki Jokipii]

Historiaprojektimme pohjatiedoksi, perusteokseksi kelpaisi varmaankin tämä suhteellisen tuore (2018) kirja:

The Global History of Organic Farming

Amazonin kuvauksesta päätellen se ei välttämättä olisi liian puolueellinen. Kirjassa saattaa olla vähän anglosaksinen näkökulma, mutta osaamme kyllä ottaa sen huomioon. Sen verran toisaalta jo tiedän, että kirja kyllä tuntee myös Steinerin.

Hiukan tyyris se on hankittavaksi, varsinkin mahdollista pettymystä ajatellen. Helsingin yliopiston kirjastossa sitä ei ole, mutta Ruotsista löytyy. Kun Helsingin kaupungin kaukolainan hinta sieltä on kohtuullinen 4 euroa, taidanpa tilata. (Kello 7:05: tehty.)

Se löytyi kuitenkin Kansalliskirjastosta, joka nyttemmin onkin eri kirjasto kuin Yliopiston kirjasto. Mutta nyt se on minulla, ja raportoin kohta puoleen lukukokemuksestani. Mutta tottakai tänne voi ehdottaa myös muita asian historiaa kuvaavia teoksia, jos sellaisia tietää tai löytää.

[Heikki Jokipii]

Pari maistiaista em. kirjasta (s. 40 ja s. 45):

Albert Howard and the vast majority of organic farming activists rejecred the ideas of Rudolf Steiner, considering him to be an occultist who took a thoroughly unscientific approach.
[...]
Conford*) concluded that Steiner's doctrines did not materially affect the growth of organic farming.

On the European continent biodynamic farming is often conflated with organic farming. This is particularly true of the period from the 1930s to the end of the Second World War.
[...]
Because most of the practioners of biodynamic farming also practiced organic techniques that did not originate Steiner, it is difficult to entirely separate out the strands of organic farming from biodynamic methods in Europe.
[...]
Nor until after 1980 did the global organic farming movement gain institutional support or make significant inroads in Europe.

Suomessakin kehitys näyttää aika samanlaiselta, eikö?

_______

*) viite oli tähän kirjaan, joka täytynee myös etsiä ja katsoa:

https://www.amazon.com/Origins-Organic-Movement-Philip-Conford/dp/0863153364

[Heikki Jokipii]

Jos nyt sitten osoittautuu, niinkuin näyttää, että Steinerin merkitys*) on pienempi kuin oletimme, meidän tulisi muuten saada haarukoitua, missä vaiheessa luomun periaatteet "hakattiin kiveen".

Joku IFOAM:in perustaminen tapahtui jo aika aikaisessa vaiheessa (1972) ja se saattaa siinä asiassa olla tärkeä tapahtuma.

Yksityiskohta tuosta Wikipedia-artikkelista (lihav. HJ):

There were 5 founding members[3] representing different organizations: Lady Eve Balfour representing the Soil Association of Great Britain, Kjell Arman representing the Swedish Biodynamic Association, [...]

Niinpä ei steinerilaisuus siinäkään ehkä täysin merkityksetön ollut. Mutta opiskellaan historiaa lisää. Saiko Arman tuotua yhteisiin periaatteisiin osia omasta aatteestaan?


______

3) tuon artikkelin lähteestä tuo viimeinen kysymys ei vielä selvinnyt:

http://orgprints.org/18808/1/Paull2010IfoamJSRP.pdf

Siitä selvisi vain:

From the outset ‘biodynamic’ was accepted as a special case of ‘organic’. The formation of IFOAM created an entity which united the aspirations, the philosophies and the hopes of disparate groups each with roles primarily restricted to national advocacy.

*) juhlamme päivämäärää emme kai silti muuta?!

[Heikki Jokipii]

Ilmari Schepel puheenvuorossaan MT:ssa:

Itse toimin alan pioneerina aina 1970-luvun alusta lähtien, niin käytännön viljelijänä (ilman luomu­tukea) kuin neuvojana. Myös minua harmittavavat laaja valvonta sekä yhä paisuvat säännöt.

Oma havaintoni oli, että luomusiemenen ja monet muut vaatimukset syntyivät samaan tahtiin luomutukien kanssa. Viranomaiset ”kaappasivat” luomualan, niin meillä kuin muissa EU-maissa, ja sääntötahti paheni 1990-luvun kuluessa.

Toisaalta tällainen tieto tästä lähteestä:

Suomi viikon biodynaamisen tuotannon kehittämisen keskiössä (Itu Biodyn Oy 6.6.2016)

Demeter-tuotannon ehdot julkaistiin ensimmäisen kerran 1928, jonka jälkeen tuotannon ja jalostuksen kehittäminen on ollut jatkuvaa vuorovaikutusta viljelijöiden ja jalostajien sekä maakohtaisten että kansainvälisten toimijoiden kesken.

Niinpä jonkinlaisia sääntöjä on ollut tuosta asti*). Miten ne ovat kehittyneet, on juuri historiaprojektimme ongelma.

Luontevaa on, että erilaisia sääntöjä on tarkemmin kirjattu juuri siinä vaiheessa kun luomutukia on ryhdytty maksamaan. Varmaan säännöt ovat tällöin myös täsmentyneet, tulleet yksityiskohtaisemmiksi. Mutta perusversiot säännöistä ovat kyllä syntyneet muuten. Hyäksyttiinkö em. IFOAM:in perustavassa kokouksessa 1972 joku luomuviljelyn sääntöjen tapainen asiakirja?

On kilpaileva teoria tuolle "kaappaukselle" ja se on tämä: viranomaiset synnyttivät "luomualan".  Ilman viranomaisten myötävaikutusta "ala" olisi jäänyt hyvin pieneksi, aivan marginaaliin. Sellaiseksi, mitä biodynaaminen viljely Suomessa nykyään on.

***

Otsikon, aiheen vierestä:

Piru piilee pikkuasioissa. Schepel ottaa tuossa hampaisiinsa luomusiementen vaatimuksen ja pitää sitä ilmeisesti turhana niuhottamisena. Mutta onko se sitä? Vai loukkaantuneisuutta siitä, että siinä poistetaan yksi "vanha nautinta", luomuviljelyn lupa puolisalaa toimia tavanomaisen viljelyn siivellä? Kuten myös jo sanottu, tuo luomusiemenvaatimus tulee jatkossa vielä kärjistymään, jos/kun geenieditoidut  siemenet tulevat markkinoille. IFOAM katsoo, että ne ovat geenimuunneltuja ja siis kiellettyjä luomussa. Koska niitä ei käytännössä voi erottaa tavanomaisista, luomuviljelijän on käytettävä sertifioitua luomusiementä, jonka syntyhistoriasta on paperit.

Ja IFOAM ei ole viranomainen. Vaikka näyttääkin EU:ssa saaneen lähes sellaisen aseman.

____________________

*) olen taipuvainen luottamaan tuohon vuosilukuun, vaikka se onkin kaupallisesta lähteestä. Asia on tarkistettavissa, ja jos tuo asiakirja löytyy, moni seikka tässä historiassa selventyy.

[Heikki Jokipii]

Tässä arviossani olin kuitenkin täysin väärässä:

Kaikkia tietoja ei siitäkään löydy. Haluaisin tietää*) mm. minua vaivaamaan jääneen biodynaamisten tilojen lukumääräisen kehityksen. Minulla on siis matkaa yliopiston kirjastoon, kun se aukeaa yleisölle. Vaikka Monosella on tietoja biodynaamisen viljelyn varhaisvaiheesta, asia jotenkin liukenee näkymättömiin lähemmäksi nykyaikaa tullessa. Mikä tietysti saattaa osittain heijastaa asioiden todellistakin tilaa! 

- klips -

Eli tuo kehitys näyttäisi nyt tällaiselta:

Vuonna 2000: 60
Vuonna 2010: 15
Vuonna 2020: 10

Jo tuosta sarjasta näkyy, miksen pidä tuota lukua 60 uskottavana. Mutta pian se Kansalliskirjasto aukeaa.

Vaikka tuo sarja ei vaikuta uskottavalta, se saattaa olla kutakuinkin tosi. Nyt nimittäin olen ollut Kansalliskirjastossa, aloittanut vanhojen Demeter-lehtien läpikäynnin, ja seuraavassa siitä ensimmäiset tulokset. Numerot alempana tietysti tilojen lukumääriä (elleivät ole vuosilukuja tai sivunumeroita).

***

Demeter 3/79, s. 3:

Biodynaamiset kontrolliviljelmät vuodelta 1979

Demeter-laatuoikeudet 3
Biodyn-hyväksytyt biodynaamiset viljelijät 10

***

Demeter 3/82 s. 25 (Toimintakertomus vuodelta 1981)

Yhdistys myönsi Demeter-merkinnän 3 viljelijän tuotteille ja Biodyn-merkinnän 9 viljelijälle, jotka ovat siirtymävaiheessa bd-viljelyyn.

***

Demeter 3-4/83

"Laadun tarkkailutoimikunnan hyväksymät viljelijät 1983"

Takuumerkki 6
Biodyn-takuumerkki 12

***

Demeter 2b/91 [erillinen liite]

Biodynaamiset viljelijät

Demeter 22
Biodyn 39

***

Demeter-lehdessä 2/99 oli myös erillinen liite (mutta sidottuna lehden sisään, sivun 16 jälkeen). Siinä oli näin tarkka erittely. Perustuvat v. 1998 tarkkailuun.

Etelä-Suomen lääni
Demeter 27
Siirtymävaiheessa 2
Luomu 2 (!)

Länsi-Suomen lääni
Demeter 10
Luomu 1

Itä-Suomen lääni
Demeter 1

Lapin lääni
Demeter 2

Ahvenanmaan lääni
Demeter 2

***

Tuosta vuoden 1998 tilastosta voi helposti uskoa, että tilanne oli aika lailla samoin pari vuotta myöhemmin v. 2000. Joten biodynaamisia tiloja oli kuin olikin se 60. Tai ainakin sinnepäin: ainakin v. 1991 niitä oli siis 61.

Mutta seuraa tuosta keräämästäni tilastodatasta pari muutakin johtopäätöstä:

a) 20 vuotta tuota vuoden 2000 rajaa aiemmin biodynaaminen viljely ei ollut mitenkään erityisen isoa (volyymi noin sama kuin nykyisin). Se ei ollut Suomessa luomuviljelyn uranuurtaja, vaan kasvoi juuri samassa tahdissa kuin muukin luomuviljely, EU:n myötä. Vaikka biodynaamikot saivat yhdistyksensä jo v. 1946, asia ei moneen kymmeneen vuoteen Suomessa juurikaan ilmennyt varsinaisena viljelynä.

b) ja todellakin: tuo hurja biodynaamisen viljelyn romahdus on tapahtunut 2000-luvulla, jyrkin alamäki sen ensimmäisellä vuosikymmenellä. Eli juuri kun se alkoi vähän enemmän ilmetä, se alkoikin jo hävitä.

***

Pari bagatellia: kun rakas vastustajamme Ilmari Schepel aloitti Valamon luostarissa, hän Demeter-lehden mukaan kertoi aloittavansa biodynaamisen viljelyn. Mutta monesta yhteydestä on tullut selväksi, että sen idean hän aika nopeasti hylkäsi.

Tuon 1998 tilaston mukaan siis yrityksiä harjoittaa bd-viljelyä on ollut muuallakin kuin sen valta-alueilla. Kun varmaankin vielä lähden ko. lehtiä tutkimaan, voisin katsoa, jaksoivatko ne tilat kauan.

[Heikki Jokipii]

Olisiko tämä kirjoitus HS:ssa samana vuonna ollut myös kimmoke toisaalla mainittuun mielipidekirjoittajan*) ihmettelyyn:

Kaupunki
Biodynaaminen viljely kehittyi Rudolf Steinerin oppien pohjalta

Tilaajille
Lyy Juhani
Julkaistu: 23.11.1993 2:00
Joulukuussa 1923 perustettiin Suomen Antroposofinen seura, jonka toiminnan suuntaviivat oli luonut itävaltalainen Rudolf Steiner. Steinerin teoksia tutkittiin ja suomennettiin, hänen yhteiskunnallisia ideoitaan omaksuttiin. Moni apteekki Suomessa myi antroposofiselta pohjalta kehitettyjä luonnonlääkkeitä; antroposofinen toiminta oli vilkasta Suomessa 1920-luvulla. Seuraavalla vuosikymmenellä Steiner-pedagogiikasta keskusteltiin kirjailija Kersti Bergrothin Sininen kirja -kulttuurilehdessä. Sodan jälkeen yleistyi biologis-dynaaminen luonnonmukainen viljely, joka oli suuresti aikaansa edellä . Helsinkiin perustettiin 1955 Rudolf Steiner -koulu. Nyt steinerkouluja on 18 ja päiväkoteja 25 eri puolilla maata. Viime aikoina Steinerin ajatuksia soveltavan tieteellisen terapian muodot ovat herättäneet kiinnostusta.

TILAAJILLE
Haluatko lukea koko artikkelin

Tuo lihavoimani on ollut vallalla oleva käsitys. Johon me täälläkin olemme jossain määrin uskoneet. Mutta tapahtuiko todella niin, näyttää yhä enemmän epäilyttävältä. Vaan se olisi rajoittunut muutamiin kokeiluihin, ja toisaalta yhdistystoimintaan Helsingissä ja ehkä muissa suurissa kaupungeissä. Biodynaamisten tilojen lukumäärät sodan jälkeen näyttävät todella pieniltä, niin pieniltä, että tuskin on oikein puhua yleistymisestä. Mutta tarkistetaanpa asia vielä, kun päästään Demeter-lehtien läpikäynnissä sinne asti. Tai ihan sodanjälkeiseen aikaan ei niillä pääse, mutta meillä on jo tämä tieto em. Tuija Monosen väitöskirjasta:

Vuonna 1951 julkaistiin Vegetaarisessa lehdessä ensimmäinen, kaksi nimeä kattava  ”luettelo”  luomuviljelijöistä.  Toinen  näistä  oli  kylpyparantola;  luomuviljely  oli tuolloin tyypillistä terveysparantoloiden omissa puutarhoissa. (Heinonen 2002; 2006.)

Jos vaikka molemmat olisivat olleet biodynaamisia, silti ei tuo toimittaja Lyyn sananvalinta ole perusteltu. Ajasta 1970-luvulta eteenpäin taas ei ole tapana puhua sodanjälkeisenä aikana, vaikka se teknisesti sellaista onkin.

______

*) asiasta oli ollut lehdessä koko juttusarja, tuolloin. Googlen kautta:

Torstaina kerrotaan steinerkouluista ja perjantaina puhutaan lääketieteestä ja terapiasta, kehitysvammatyöstä, biodynaamisesta viljelystä. Lauantaina 27. marraskuuta selvitetään Snellman-korkeakoulun ...

[Heikki Jokipii]

Meillä oli itse asiassa kaksi tietoa biodynaamisten tilojen lukumäärästä Suomessa vuonna 2000. Tämä:

Tuossa edellä mainitussa teoksessa Roinila-Suokas (2000) oli tieto (s. 10), että vielä vuonna 2000 oli noin 50 tilalla Suomessa oikeus käyttää Demeter-merkkiä.

Roinila-Suokas (2000) on kirja, jota Biodynaaminen yhdistys yhä myy:

Tiedon uusilla teillä – biodynaamisen viljelyn tutkimus

Ja tämä:

Tästä dokumentista ...

LUONNONMUKAISEN MAATALOUDEN
PERUSTEET (pdf, 2006?)

... saamme tällaiset tiedot:

<klips>
Suomessa biodynaamista viljelyä  harjoitti  vuonna  2000  noin  60  ammattiviljelijää noin 1000 ha:n alalla. Biodynaamisten viljelijöiden osuus oli noin 1 %.

Mutta nyt meillä on Demeter-lehdistä, voi sanoa alkuperäislähteistä, poimittu tieto. Olemme niin sanoaksemme olleet tiedon uusilla teillä biodynaamisen viljelyn tutkimuksessa.

***

Ja tässä se tulee. Sellaisena kuin se on esitetty Demeterissä 2/2001, s. 14 jälkeen. Tietysti tiivistäen, ilman nimiä.

Viljelijäluettelo 2001

"Tiedot perustuvat vuoden 2000 tarkkailuun."

Uusimaa
Demeter 9
Siirtymävaiheessa Demeteriin 2 *)
Luomu 1

Itä-Uusimaa
Demeter 4

Kanta-Häme
Demeter 2

Päijät-Häme
Demeter 6

Kymenlaakso
Demeter 1

Varsinais-Suomi
Demeter 2
Luomu 1

Pirkanmaa
Demeter 2

Pohjanmaa
Demeter 1

Lappi
Demeter 1

Ahvenanmaa
Demeter 1

Nyt kiinnittäisin huomiota loppusummaan.  Mukaan olen laskenut siirtymävaiheessa olevat tilat (mutta en luomutiloja). Se on yhteensä 31 biodynaamista tilaa Suomessa v. 2000.

***

Tietysti olisi pitänyt tulla kummankin aiemman lähteen suhteen epäluuloiseksi jo siitä, että ne käyttivät sanaa "noin". Nythän ko. luku on aina vuosittain täsmällinen, tässä systeemissä. Niinpä kumpainenkin lähde on asiatekstissä aika anteeksiantamattomasti "oikaissut", käyttänyt mieli- tai muistikuvansa pohjalta lukua, joka oli tosi ehkä 1990-luvulla. Mutta ei enää tuolloin: alamäki oli jo alkanut.

Tuo tieto olisi ollut erittäin helppo tarkistaa tai kysyä: puhelinsoitto, sähköposti. Epätietoisuutta ei kummallakaan ole voinut olla siitä, mistä tiedustaa.

_________

*) aika merkillinen tapaus on näistä toinen, Mäntsälän Heinolan tila. Se oli siirtymävaiheessa tuolloin. Ja yhä on, Biodynaamisen yhdistyksen tänä keväänä päivitetyn listan mukaan.

[Heikki Jokipii]

Tuo tilalista löytyi Demeter-lehdestä (2/2002, s. 14 jälkeen) vielä vuodelta 2001, eli sen vuoden tilanteesta (silloin 28 tilaa). Mutta sitten listat loppuvat, myöhemmiltä vuosilta niitä ei löytynyt. Tähän on tietysti luonteva syy: listojen ylläpito ja julkaisu on siirtynyt nettiin. Tästä seuraa kuitenkin meidän kannaltamme pieni hankaluus, koska netissä oleva lista on aina enemmän tai vähemmän ajantasainen. Mutta luulenpa, että emme tarvitse tämän tarkempaa tietoa, jonka jo edellä saimme:

Tieto tuohon asiaan:

Kaikkein tiukimmin luonnonmukaisuus toteutuu biodynaamisella viljelytavalla, josta kertoo kansainvälinen Demeter-merkki. Biodynaamisen yhdistyksen virallisen neuvojan Pirkko Okkosen mukaan ehdot ovat tiukat ja rekisteröityjä viljelijöitä on Suomessa noin 15, heilläkin merkki on vain osassa tuotteita. Keski-Euroopassa merkki on yleinen.

Turun Sanomat 26.7.2010: Ekologisilla ruokaostoksilla

Eli tuo kehitys näyttäisi, korjattuna, nyt tällaiselta:

Vuonna 2000: 31
Vuonna 2001: 28
Vuonna 2010: 15
Vuonna 2020: 10

Outoa muuten, että myös Pirkko Okkonen käyttää tuossa haastattelussa sanaa "noin". Hänellähän oli asiasta aivan tarkka lukumäärätieto.

[Heikki Jokipii]

Tuo lihavoimani on ollut vallalla oleva käsitys. Johon me täälläkin olemme jossain määrin uskoneet. Mutta tapahtuiko todella niin, näyttää yhä enemmän epäilyttävältä. Vaan se olisi rajoittunut muutamiin kokeiluihin, ja toisaalta yhdistystoimintaan Helsingissä ja ehkä muissa suurissa kaupungeissä. Biodynaamisten tilojen lukumäärät sodan jälkeen näyttävät todella pieniltä, niin pieniltä, että tuskin on oikein puhua yleistymisestä. Mutta tarkistetaanpa asia vielä, kun päästään Demeter-lehtien läpikäynnissä sinne asti.

Tuohon (eli yleistymiseen "sodan jälkeen") löytyi aika selkeä vastaus Demeter-lehdestä (2/2011, s. 22) muisteluartikkelista Karin Dieckmann: "Välähdyksiä biodynaamisen yhdistyksen alkuvuosista Suomessa". Artikkeli oli ilmestynyt aiemmin samassa lehdessä numerossa 4/1981.

Se käsitteli 1940-luvun ja ajan 1950-luvun loppuun asti. Koko artikkelissa mainittiin vain neljä (4) biodynaamista tilaa. Joista kahden kohdalla samassa kertomuksessa ehdittiin kertoa jo niiden toiminnan lopettamisestakin. Vaikka maatiloista ei ollut tuon enempää kerrottavaa, yhdistyksen virkeästä toiminnasta tuona aikana kerrottiin sitten enemmän.

Täydellisyyden vuoksi olen kuitenkin tilannut Kansalliskirjaston lukusaliin myös loput numerot vuosilta 1964-1980.

[Heikki Jokipii]

Samalla reissuilla keräsin vielä vähän täydennystä 1980- ja 1990-lukujen biodynaamisten tilojen lukumäärätietoihin. Tässä näitä havaintojani.

***

Laaduntarkkailutoimikunnan hyväksymät viljelijät vuonna 1985 (Demeter 4/85, s. 16)

Demeter-laatumerkki 6
Biodyn-laatumerkki 14

Vuosi 1986 (Demeter 3/86, s. 22)

Demeter-laatumerkki 11
Biodyn-laatumerkki 19

Vuosi 1987 (Demeter, erillinen julkaisu laaduntarkkailusta 1987)*)

Demeter-tarkkailussa 10
Biodyn-tarkkailussa 29

Vuosi 1988 (Demeter 3/88, s. 24)

Demeter-laatumerkki 19
Biodyn-laatumerkki 33

Vuosi 1989 (Demeter 2/89, s. 23)

Demeter-laatumerkki 19
Biodyn-laatumerkki 33

Vuoden 1994 tarkkailuun perustuva viljelijäluettelo 1995 (aluellisesti eritelty, tässä vain yhteissummat)

Demeter 42
Biodyn 14
Siirtymävaihe 10
Luomu 17 **)

***

Noiden ja edellä kerättyjen tietojen pohjalta näyttää yhä selvemmin siltä, että biodynaamisen viljelyn esiinmarssi tapahtui aivan samassa aikataulussa kuin muunkin luomuviljelyn, eli juuri noina vuosikymmeninä. Eikä sillä siis Suomessa mitään edelläkävijän asemaa ollut. Vielä on näkemättä, paljonko niitä tiloja oli 1960- ja 1970-luvuilla. Vuoden 1979 tieto meillä jo on (edellä  17.06.20): se oli 13 kappaletta.

___________________

*) kirjoittajana toisesta yhteydestä tuntemamme Erkki Pöytäniemi. Tuossa erillisjulkaisussa hän selvensi meille "maallikoille", mikä on Demeter- ja Biodyn-tilan ero: Demeter-tilalla on kaikki biodynaamisessa viljelyksessä, Biodyn-tilalla vasta osa. Tuosta Biodyn-laatumerkistä lienee sittemmin luovuttu.

**) Hiukan ihmetyttävät nuo jo 90-luvulla listaan ilmestyneet luomutilat: ovatko ne jonkinlaisia ehdokasjäseniä? Oppipoikavaiheessa, ei vielä edes kisällejä? Myöhemminhän sain selville, miten entiset biodynaamiset tilat saattavat kuitenkin jäädä roikkumaan listalle luomutiloina.

Pari tällaista ehkä oppipoikavaiheessa olevaa uutta luomutilaa on nytkin Biodynaamisen yhdistyksen netissä olevalla listalla (Ojanen Ari, Pienikylä Oy).

[Heikki Jokipii]

Viimeinen saaliini ei ole kyllä kovin runsas. Mutta kävin kuitenkin kaikki Demeter-lehdet 1960-luvulta ja 1970-luvulta läpi ja vain tämän verran oli niistä löydettävissä. (Ja kyllä metsästysreissunikin saa nyt tähän jäädä.)

***

Demeter 2/1964, s.12

Biodynaamisen yhdistyksen syysmyyjäiset

15 myyjää

Demeter 2/1965, s 15, artikkeli "TILANNEKATSAUS HEINÄKUUSSA 1965"

"Kymmenellä maatilalla, kukin vähintään 10 ha, siirrytään tänä vuonna biodynaamiseen viljelytapaan tai kokeillaan sitä valmistavassa mielessä. Sen lisäksi harjoitetaan 11 palstalla, joista kukin on vähintään 1,5 ha:n suuruinen, osittain vihannesviljelyä ja kokeillaan menetelmää."

(lihav. HJ)

Välihuomio: Toivo Rautavaara kuului noina vuosina lehden neuvottelukuntaan! Myöskin tuossa linkissä siteerattu Urho Kari kirjoitti tuolloin usein Demeter-lehteen. Samoin linkissä mainittu Aaro Rajala. Kaikki he tavalla tai toisella myöhemmin "katuivat",  tulivat toisiin ajatuksiin.

Demeter 3/1976. s. 19 ("Tiedotuksia")

Demeter-oikeudet vuodeksi 1976 myönnettiin 1 henkilölle, Biodynaamisen yhdistyksen hyväksymän viljelijän oikeudet 2 henkilölle.

Demeter 3/1977, s. 2

Biodynaamisen viljelyn yhdyshenkilöt (paremman puutteessa)

6 henkilöä/tilaa

Nämä havainnot saattoivat jo edellä ollakin:

Demeter 3/1979, s. 3

Biodynaamiset kontrolliviljelijät

Demeter-laatuoikeudet 3
Biodynaamisen yhdistyksen hyväksymät biodynaamisen viljelyn laatuoikeudet 9

Demeter 2/1980, s. 26, ("Toimintakertomus 1979")

Demeter-laatumerkki 3
... yhdistyksen hyväksymät jne. 10

***

Nyt on siis pikku tutkielmani näistä lukumääristä valmis. Se ei varmasti kelpaisi gradutyöksi tai muuksi opinnäytteeksi, mutta jos sitä sellaisena arvioitaisiin, varmaankin työn ohjaaja tai arvostelija sanoisi muutaman hyväksyvän sanan lähteiden käytöstä.  Tavallaan tämä kooste oli helppo tehdä, mutta jossain mielessä henkisesti raskas: silmä kun aina välillä eksyi myös varsinaisiin steinerilaisiin teksteihin.

Johtopäätösosa on jo edellä pitkälle kirjoitettu, eivätkä 1960- ja 1970-luvun luvut sitä muuttaneet. Biodynaamisen viljelyn merkitys Suomessa on ollut mitätön. Myös luomuviljelylle. Harrastelijoiden suuri lukumäärä Biodynaamisessa yhdistyksessä antoi sille hetkeksi ylimääräistä merkitystä Luomuliittoa perustettaessa v. 1985. Jos ympäristöministeri Kaj Bärlundin vierailu v. 1988 kohdistuikin biodynaamiselle tilalle, ei hallituksen myöhempi luomumyönteisyys — siitymävaihetukineen — sieltä tullut. Vaan EU:sta, johon liittymiseen jo silloin valmistauduttiin.

Toinen kysymys on sitten se, että Suomessa hyvinkin pitkään käytettiin tuota sanaa synonyyminä luomulle. Esimerkkinä vaikka edellä mainittu Svenska YLE:n lähetys vuodelta 1990.

[Heikki Jokipii]

Historiaprojektimme pohjatiedoksi, perusteokseksi kelpaisi varmaankin tämä suhteellisen tuore (2018) kirja:

The Global History of Organic Farming

Amazonin kuvauksesta päätellen se ei välttämättä olisi liian puolueellinen. Kirjassa saattaa olla vähän anglosaksinen näkökulma, mutta osaamme kyllä ottaa sen huomioon. Sen verran toisaalta jo tiedän, että kirja kyllä tuntee myös Steinerin.

Olen hissukseen sitä nyt lukenut.

Kirja pitää selvästi Albert Howardia "luomuviljelyn isänä". Kuitenkin kuvaus hänen luomukonseptinsa kehityksestä – joka tapahtui asteittain — ajoittaa asian ratkaisevat vaiheet 1930- ja 1940-luvuille. Niinpä meidän pitää ilmeisesti kansainvälisestä näkökulmasta myöntää, että tässä iskulauseessaan Biodynaaminen yhdistys on oikeassa:

Biodynaaminen viljely on vanhin luonnonmukaisen viljelyn suuntauksista.

Jos he, tai heidän aateveljensä, Steinerin kirjan lisäksi saivat ensimmäisen version sen säännöistä aikaiseksi jo v. 1928. Ja Howard ja häne ryhmänsä vasta kymmenkunta vuotta myöhemmin. Vaikka menisikin sitten saivarteluksi, missä määrin nuo ensimmäiset säännöt olivat luomua ja missä määrin puhtaasti esoteriikkaa. (Ja sehän selviää sitten, jos/kun saamme nuo säännöt käsiimme, tai nykyaikana silmiemme eteen.)

Tosin tästä lähteestä saamme tiedon, että myös biodynaamisen viljelyn säännöt olisivat kehittyneet asteittain, ja olisivat olleet kunnolla valmiit*) vasta 1930-luvun lopulla:

https://ora.ox.ac.uk/objects/uuid:304a24bf-3961-4798-b13c-9e0a1e2aa339/download_file?file_format=pdf&safe_filename=Paull2011KoberwitzJOS.pdf&type_of_work=Journal+article

BIODYNAMIC AGRICULTURE:
THE JOURNEY FROM KOBERWITZ
TO THE WORLD, 1924-1938

Unlike ‘organic farming’, which appeared fully formed in Look to the Land and within a coherent manifesto (Paull, 2006), ‘bio-dynamic farming’ evolved over 14 years. Although Rudolf Steiner is credited as the “originator” of bio-dynamic agriculture (Pfeiffer, 1938a, p.vi), the term ‘bio-dynamic’ would have been entirely unfamiliar to him. The first English translation of Rudolf Steiner’s Agriculture Course of 1924, included, in the Editor’s Preface, the freshly coined phrase: “the ‘biological-dynamic’ methods” (Wachsmuth, 1929, p.F/4). Two pamphlets authored by Pfeiffer in a series: “The Biological-Dynamic Method of Rudolf Steiner” reflect the increasing adoption of the term ‘biological-dynamic’ (1934a, 1934b)

After a decade of use ‘biological-dynamic’ was contracted to ‘bio-dynamic’, with this new contraction appearing in Pfeiffer’s 1938 publications: Practical Guide to the Use of the Bio-Dynamic Preparations (1938f) (Plate 1); and Bio-dynamic Farming and Gardening (1938a) (Plate 1; Figure 1).

Tuosta täytyy painaa jatkotutkimuksia varten pari nimeä mieleen, Pfeiffer ja "Look to the Land", joka lienee tämä:

https://www.amazon.com/Look-Land-Lord-Northbourne/dp/B0007JJYSS


________________

*) toisaalta olemme saaneet tiedon, että ne ehtivät olla ohjenuorana myös osalle Natsi-Saksan viljelyideologeista.

[Heikki Jokipii]

Tuosta täytyy painaa jatkotutkimuksia varten pari nimeä mieleen, Pfeiffer ja "Look to the Land", joka lienee tämä:

https://www.amazon.com/Look-Land-Lord-Northbourne/dp/B0007JJYSS

Nuo molemmat kiinnostavat erityisesti siksi, että luomuviljelyn säännöt ovat pitkin matkaa enemmän tai vähemmän vaikuttaneet "kiveen hakatuilta". Sehän niissä on itse asiassa koko ajan myös ollut vikana, se on ollut eräs kriittisen asenteemme lähtökohta.

Nyt olisi siis tavoitteena löytää "ensimmäiset laintaulut". Vaikka mooseksia*) olisi ollut vaikka kaksi. Sitten tietysti tärkeä on "ensimmäinen kirkolliskokous" eli IFOAM:in perustaminen v. 1972 ja sen (mahdollisesti, luultavasti) määrittelemät säännöt.

Pfeifferilta löytyy teoksia Helsinkin kirjastoista. Tuota  "Look to the Land"-teosta ei niistä löytynyt, mutta sitä vartenhan kaukolainauspalvelu on.
.
_______

*) tämä on todellakin ihan sivuasia, mutta ylpeänä siitä, että olen lukenut Raamatun kannesta kanteen, ja yhä muistan siitä jotain, niin alkuperäinen Mooses toi israelilaisille sen mukaan kahdet laintaulut. Ihan ei siitäkään tekstistä selvinnyt, korvasivatko vai täydensivätkö uudet ensimmäisiä. Tämä ei ole kantaa uskontoon, lukekaa tarvittaessa sieltä itse.