Steinerilaisuus se yhä sinnittelee

[Heikki Jokipii]

Rajoitusten tuleva, tässä jo ennakoitu purkaminen helpottaa heidänkin ahdinkoaan:

http://kurjentila.fi/tori

DEMETER TUOTTEITA KESONKULMAN KESÄTORILTA
Kurjen tilan kesätorilta löydät kesäiset kasvimaan antimet. Tarjonta muokkautuu sesongin mukaan käsittäen yli 40 biodynaamista tuotetta juureksista yrtteihin. Torilta saa ostaa myös tilan demeter lampaiden villasta kehrättyä lankaa ja lampaantaljoja.

Itseäni jo toistaen: mutta tuolta ne täytyy hakea. Normaaliin ruokakauppaan nuo tuotteet eivät tule.

PS. Samalta sivustolta löytyvä ekokyläyhdistyksen osuus ei muuten millään tavalla enää mainitse biodynaamisuutta.

***

Tässä Hesarin artikkelissa tänään myös biodynaamisuus vilahti:

Paluu juurille
Minna ja Taneli Enqvist tuottavat osan ruuastaan itse ja viettävät Kirkkonummella sellaista elämää, mitä ennen vanhaan mummoloissa oli.

Sillä tavalla, että mainittiin, että rouvan isällä oli biodynaaminen vihannestila. Edellä olemme enemmän tai vähemmän osoittaneet, että mummolan aikaa se ei ollut. Vaan Saksasta joskus 1980-luvulla ja sen jälkeen tuotua villitystä. Joka sittemmin meni ohi. Pariskunta asuu ja viljelee nyt samalla tilalla. Ja se ei enää ole biodynaaminen.  Luomua kyllä kerrotaan suosittavan — mahdollisuuksien mukaan.

[Heikki Jokipii]

Ehkä tuo Biodynaamisen yhdistyksen tilalista - ja oma versiomme siitä - on tullut minulle jo pakkomielteeksi. Mutta näissäkin tapauksissa on huomautettavaa.

— klips —

Tuo on siinä mielessä oikein, että ko. tila toimii edelleen, ja luomutilana. Mutta on siis tapaus, joka ainakin vähän aikaa on ollut Demeter-tila, mutta on sellaisena lopettanut.

— klips –

PS. Tästä yhdestä jäljellejääneestä tilasta ei löydy netistä tietoja, että se olisi joskus "syyllistynyt" biodynaamisuuteen:

Simolin Hannu
Mäenpää
Nahilankulmantie 136
17150 URAJÄRVI

Tiedustelin asiaa häneltä itseltään sähköpostilla, johon hän ystävällisesti vastasi. Ja kyllä, myös hänen tilansa on aiemmin ollut biodynaaminen.

Tältä pohjalta teen omaan listaamme pienen muutoksen.

[Heikki Jokipii]

Nyt voi olla, että tämä koronakriisi rassaa erityisesti biodynaamisia tiloja. Jotka ovat olleet hyvin riippuvaisia myynnistään suoraan ravintoloille. Siihen tapaan kuin edellä on kuvattu, linkkilähteillä dokumentoiden.

Yleinen arvio on, että ravintolat ovat ulosmyynnillään saaneet n. 10% normaalista liikevaihdostaan. Nyt kun valtiovalta on luvannut tukea myös ravintoloita, alustavasti sen on kerrottu tapahtuvan niin,  että kiinteitä kustannuksia korvataan.  Sillä saattaa myös  biodynaamisuutta harrastava ravintola pärjätä. Mutta myyntiä, ja biodynaamisten raaka-aineiden kysyntää se ei lisää. Siihen n. 10% normaalista on tyydyttävä.

Saadaako sitäkään? Ulosmyynnissäkin on kilpailua. Tietysti voi tapahtua myös niin, että se pienenpieni ostajasegmentti säilyttää ostouskollisuuteensa myös näissä olosuhteissa. Mutta en yhtään ihmettelisi, jos Suomen biodynaamisille tiloille kasautuisi vaikeuksia myös tätä kautta. Ja saisimme lähitulevaisuudessa kuulla siitä.

Ravintoloiden ostouskollisuuden luominen ja ylläpitäminen on ollut selvästi helpompaa. Kun tämä biodynaamisuus on niissä piireissä joskus onnistuttu saamaan jotenkin seksikkääksi piirteeksi. Varsinaista steinerilaista maailmankatsomusta ei siinä ole vaadittu.

Pro Luomulla oli tämä esimerkki luomuravintolasta, joka on onnistunut suhteellisen hyvin:

Kriisi poikii uusia innovaatioita

Luomulounaastaan tunnetusta ravintolasta on ollut mahdollista hakea noutolounasta. Lounasmyynti kattaa kuitenkin vain 20-30 prosenttia ravintolan tuloista. Kokous- ja juhlatoiminta on jäissä, joten yrityksen on selvittävä muilla keinoin.

Mutta huomattava on, että tuo ravintola ei ole biodynaaminen, niihin tuotteisiin keskittyvä. Niinpä analyysimme tai uumoilumme yllä voi edelleen pitää paikkansa. Erityisesti kerrannaisvaikutusten osalta, biodynaamisille tiloille.

***

Sen sijaan tämä projekti — eli Haltijan tilan rahoitus – näyttää lähteneen liikkeelle yllättävän hyvin:

Kun rahoitusosuudet tuohon ovat 100 euroa, täytyy löytyä 100 siinä määrin motivoitunutta aatteen kannattajaa, että heiltä tuo raha irtoaa. Löytyykö? Onko tuolla aatteella yhä vaadittavan laajaa kannatuspohjaa? Koko lainan hoitaminen pois vaatisi tietysti paljon enemmän (tarkkaa tietoa meillä ei tietysti ole säätiön koko varallisuudesta — kuten ei asiasta innostuneiden määrästäkään, saati heidän varallisuudestaan).

Nyt jo (11.05.20) on nettitietojen mukaan koossa 2 200 euroa. Noin kymppitonniin siis pitäisi päästä. Asiasta innostuneita on ainakin tämän verran:

https://www.kurkirahasto.fi/ajankohtaista/

Alla kuvia viimeisimmästä avoimesta Haltijaryhmän tapaamisesta 8.3.2020 Vesilahdessa. Suunnittelutyön jälkeen suuntasimme 14 ihmisen voimin rantaan perkaamaan vesoja ja paistamaan makkaraa. Mikäli haluat osallistua toiminnan suunnitteluun ryhmän kautta, ota yhteyttä s-postilla info(at)kurkirahasto.fi

Jatkamme tietysti asian seuraamista. Kun tämä biodynaamisen viljelyn kohtalo Suomessa on nyt muodostunut niin kumman kiehtovaksi kohteeksi. Kuten edellä 07.04.20 totesimme.

________

PS. Kuriositeettina tämä on hauska (lihav. HJ):

https://www.etuovi.com/kohde/9663235

[...]
Tontit rajoittuvat osittain viljeltyyn peltomaisemaan. Mahdollista liittyä kunnallisvesiliittymään, ei kunnallinen jätevesiliittymää. Toiselle tontille on rakennettu vaja, jota myydään purkukuntoisena. Osittain nurmikkoa ja osittain luonnontilassa. Ihanteellinen esimerkiksi biodynaamiselle viljelylle. Toisella tontilla noin 30 vuotta vanha koivumetsä. [...]

Ei, en minä vaan osaa selittää, miten se olisi niin passeli.

[Heikki Jokipii]

Tällaisia löytyy yhä lisää netin syövereistä:

Onnellisten lehmien keskellä (Voi hyvin)

Aivan varmasti biodynamisuudesta on kyse:

Maata Jaana ja Terho viljelevät biodynaamisesti. Maan hedelmällisyyttä vaalitaan luonnonmukaisin keinoin. Kemiallisia lannoitteita tai torjunta-aineita ei käytetä. Viljelijä havainnoi itse luonnon tapahtumia ja luottaa aisteihinsa. Biodynaamisessa viljelyssä painotetaan omavaraisuutta.

– Yleensä pelloille syydetään satoja kiloja kemiallisia lannoitteita. Me liuotamme herneen kokoisen nokareen preparaattia veteen, joka ruiskutetaan pellolle, Jaana selittää.

Preparaatti eli biodynaaminen ruiskute valitaan maan tilan mukaan. Jussilassa käytetään homeopaattisia preparaatteja. Jos esimerkiksi tulossa on pakkanen, käytetään valeriaanaa. Kuivalle ja märälle maalle on omat preparaattinsa.

– Kasvimaalla preparaatteja on helppo käyttää, mutta meillä on niin paljon pinta-alaa, ettemme ole vielä voineet käyttää preparaatteja kaikkialla, Jaana kertoo.

Biodynaaminen viljely on maan hoitoa homeopaattisesti. Pariskunta haluaa vapauttaa maan myrkyistä.

Artikkeli on julkaistu Voi hyvin -lehdessä 5/2008.

Mutta kymmenen vuotta myöhemmin se asia tässä vain vilahtaa:

Elämää Janakkalassa
Jussilan luomutilalla vaalitaan alkuperäisrotuja

Luomumatkailuyhdistyksen esittelyssä se mainitaan englanniksi näin:

Jussilan luomutila

[...]  The farm aims at self-sufficiency and is making a move towards biodynamic cultivation.
[..] The hostess is also an expert in conventional and animal homeopathy.
[...]
Activities
[...]
Also homeopathic treatments. [...]

Mutta suomeksi se ei tule esille. Tilan omalla sivullakaan ei biodynaamisuudesta kerrota. Tuosta nyt on vaikea päättää. Mutta tehdään välipäätös, että vielä emme muuta omaa listaamme, koska siitä ei ole merkkejä, että ko. tilalla olisi joskus ollut virallinen Demeter-status.

[Heikki Jokipii]

Kangasalan matkailuneuvonnalle on tietysti itsestäänselvyys, että tämäkin kohde otetaan mukaan. Visit Kangasala:

https://visitkangasala.fi/kohde/rekolan-biodynaaminen-tila/

Aivan kuten tamperelainen Kohokohdat -palsta muistaa Tampereen biodynaamiset ravintolat, ks. edellä, esim. 14.04.20.

[Heikki Jokipii]

Tällaistakin tukea on Suomessa saatavissa. Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö:

Suuntalinjat ja jakoperusteet

[...]
Steiner-rahasto tukee lääketieteellistä tutkimustyötä jonka aihe on

    Rudolf Steinerin viitoittaman antroposofisen lääketieteen tutkimus
[...]
    Biodynaamisen viljelyn tutkimus
[...]
Steiner-rahaston jatkokoulutus- ja projektiapurahoja myönnetään
[...]
Osallistuminen antroposofiseen jatkokoulutukseen, konferensseihin ja työpäiviin jotka ovat suunnattuja
[...]
Biodynaamisen viljelyn tutkijoille

Eräästä sen myöntämästä apurahasta oli puhetta edellä 10.12.19.

Auttavatko nuo tukirahat torjumaan  biodynaamisen viljelyn alamäkeä Suomessa? Luultavasti vain hyvin rajoitetulla tavalla. Siihen uskoakseen täytyisi uskoa steinerilaiseen "paradigmaan", siis siihen, että jotain uutta ja ratkaisevaa olisi siinä keksittävissä.

Että myös tavanomainen tiede lopultakin päätyisi siihen, että taivaankappaleilla on ratkaiseva vaikutus viljelykseen, että preparaatit todellakin toimivat. Sitä kyllä Atte Hermansson Majvikin tilalta täällä katsottavissa olevassa videonpätkässä selvästi toivoo, ja siihen uskoo.

Mielenkiintoista kyllä, että tuossa haastattelussaan Hermansson valittelee, että juuri muuta kirjallisuutta ei ole tarjolla kuin Steinerin "Maatalouskurssi". Haastattelu on vuodelta 2014, mutta asia ei meidän havaintojemme mukaan ole siitä juuri muuttunut. Jotain "katekismuksia" on ehkä ilmestynyt. Mutta varsinainen raamattu, käsikirja on edelleen tuo Steinerin kirja, vuodelta 1924.

[Heikki Jokipii]

Ruotsinkielisestä Wikipediasta saa muutamalla silmäyksellä käsityksen siitä, miten hupsua ko. viljely on:

https://sv.m.wikipedia.org/wiki/Biodynamiskt_jordbruk

Siinä on lisäksi hyviä lähteitä, usein linkkeinä, mm. historiaan. Täydentää suomenkielistä versiota.

Tätä lähdettä jouduin vähän etsimään (linkkiä ei ollut):

Chalker-Scott, Linda (2004). "The Myth of Biodynamic Agriculture". Master Gardener Magazine.

Se löytyi pdf:nä täältä:

https://s3.wp.wsu.edu/uploads/sites/403/2015/03/biodynamic-agriculture.pdf

Reputed to be the first alternative approach to agriculture, biodynamics has evolved over the last century to include many organic farming practices that have demonstrable benefits on land use and crop production.

Eli sekin kiinnitti huomiota siihen, että alunperin siinä ei ollut mukana luomun hyviä ja toimivia menetelmiä. Vaan ne on siihen vasta pikkuhiljaa viime vuosisadan aikana ympätty.

Helposti, lähes automaattisesti kuvittelisi asian olevan toisin päin. Mutta historiallisesti olikin niin, että nuo kummalliset rönsyt olivat ensin, vasta sitten asiaan liitettiin rationaalisia elementtejä.

***

Lähteissä näyttää olevan erikseen biodynaamisen viininviljelyn kritiikki. Siihen luultavasti vielä palaan.

[Heikki Jokipii]

Kaupunkilaisten Oman Pellon blogissa oli kopio Nina ja Olli Repon kumppanuusmaataloudesta Hesarissa ollut kirjoitus, mutta myös kopio Noel Bruderin pitkähköstä kirjoituksesta vuodelta 2014. Siitä ensin tämä lainaus:

https://www.omapelto.fi/blog

Vaikka kumppanuusmaatalouden ehtona ei ole biodynaaminen eikä luonnonmukainen viljely, melkein kaikki toimivat sen mukaisesti, lähinnä koska ympäristöystävällisyys sopii tuotannon mittakaavaan, ja koska jäsenet toivovat terveellisempää ruokaa.

Mekin olemme huomanneet saman. Vaikka sitten analysoineet syitä ehkä toisin.

Muuten tuo artikkeli sisältää mielenkiintoisia tietoja biodynaamisen liikkeen historiasta. Ja mikseipä nykytilastakin.

Vaikkapa sellaisen huomion voi nyt tehdä, että jutussa laajasti kuvatun Lahden Ruokaosuuskunnan omalla sivustolla viimeiset merkinnät ovat vuodelta 2018. Ja ko. sivustolta saatu Facebook-linkki ei toimi.

Ja Noel Bruder itse työskentelee nyttemmin Kaupunkilaisten Omalla Pellolla.

Vainun tieto:

https://vainu.io/company/lahden-ruokaosuuskunta-taloustiedot-ja-liikevaihto/547728/yritystiedot

"Toiminta lakannut"

***

Lisätietoja vuodelta 2014:

Parissa kuukaudessa ROK oli toiminnassa, ja sen jäsenmäärä kasvoi nopeasti muutamasta innokkaasta perustajasta 65 osakkaaseen. Tänä vuonna meitä on jo yli 100 osakasta. Sadonjakoon päästiin heti pääsiäisen jälkeen. Viljely on biodynaamisten periaatteiden mukaista ja ROK toimii tiiviissä yhteistyössä heinolalaisen Toivon tilan sekä Suomen ensimmäisen kumppanuusmaatilan, helsinkiläisen Herttoniemen ruokaosuuskunnan kanssa. Mielestäni on mielenkiintoista, että monilla osuuskuntamme perustajajäsenillä on Camphill-yhteisö tausta, joten yhteisöllisyys ja 'kulttuurin' palauttaminen ’agrikulttuuriin’ on ollut yhtenä ryhmän tavoitteena alusta lähtien.

Pitäisi ehkä liittää tuokin tila listaamme. Sinne lopettaneiden ryhmään. Sanottu ja tehty. Korjataan sitten, jos siihen on syytä.

Tuossakin mainittiin Camphill-yhteisö. Osuuskunnan blogissa oli vielä maininta yhteistyöstä Lahden näiden yhteisöjen kanssa. Ks. edellä.

***

Sen sijaan tämä projekti — eli Haltijan tilan rahoitus – näyttää lähteneen liikkeelle yllättävän hyvin:

Kun rahoitusosuudet tuohon ovat 100 euroa, täytyy löytyä 100 siinä määrin motivoitunutta aatteen kannattajaa, että heiltä tuo raha irtoaa. Löytyykö? Onko tuolla aatteella yhä vaadittavan laajaa kannatuspohjaa? Koko lainan hoitaminen pois vaatisi tietysti paljon enemmän (tarkkaa tietoa meillä ei tietysti ole säätiön koko varallisuudesta — kuten ei asiasta innostuneiden määrästäkään, saati heidän varallisuudestaan).

Nyt jo (11.05.20) on nettitietojen mukaan koossa 2 200 euroa. Noin kymppitonniin siis pitäisi päästä. [...]

Nyt kuluneen viikon aikana uutta rahoitusta ei ole tullut niin paljon, että Kurkirahasto olisi katsonut aiheeliseksi kertoa uuden luvun. Siihen voi olla monia syitä, mutta ilkeänä ihmisenä esitän oman teoriani: uskolliset kupattin tuon ensimmäisen noin yhden viikon aikana tyhjiin. Tämä teoria on täysin falsifoitavissa ja kumoutuu heti, jos Kurkirahasto ilmoittaa uuden komeamman luvun.

[Heikki Jokipii]

Kangasalan matkailuneuvonnalle on tietysti itsestäänselvyys, että tämäkin kohde otetaan mukaan. Visit Kangasala:

https://visitkangasala.fi/kohde/rekolan-biodynaaminen-tila/

Aivan kuten tamperelainen Kohokohdat -palsta muistaa Tampereen biodynaamiset ravintolat, ks. edellä, esim. 14.04.20.

Palaan vielä tuohon. Tällä sivullaan se kertoo:

https://visitkangasala.fi/ajankohtaista/kohti-kesaa-kangasalan-puutarhoilta/

Rekolan puutarha tuottaa biodynaamisia, luomusertifioituja hyötykasvien taimia myyntiin.

Kuinkahan monen matkailijan kuvitellaan olevan kiinnostunut siitä, että taimet ovat nimenomaan biodynaamisia. Siitä nyt puhumatta, mistä taimi sen itse tietää, toisin sanoen missä se sitten istutettaessa näkyy. Luultavasti sen näkemisessäkin tarvitaan "laajennetun luonnontieteen" harrastuksen koulimat silmät.


PS. Luomusiemenhän — ja myös siinä ohessa biodynaamisen siemenen — kyllä erottaa usein helposti tavanomaisesta: siinä on mukana ihan toisen kasvin (rikkakasvin) siemeniä.  Mutta taimien kohdalla sen ei enää pitäisi näkyä. Mutta erikseen ihmeteltynä: miten erottaa toisistaan biodynaamiset "tavallisista" luomutaimista? Tietysti siihen on yksi idioottivarma keino: kysymällä myyjältä, ovatko ne varmasti sellaisia. Sananvalintani edellisessä lauseessa ei muuten sitten ollut sattuma.

Hiukan ehkä sitten pistää silmään, että itse Rekolan tila Facebookissa myy noita taimiaan luomutaimina. Eikä hiisku biodynaamisuudesta mitään.

[Heikki Jokipii]

Lähteissä näyttää olevan erikseen biodynaamisen viininviljelyn kritiikki. Siihen luultavasti vielä palaan.

Ettei asia unohdu, niin otetaan siitä (pdf) nyt heti tämä lainaus:

Smith, D. (2006). "On Fertile Ground? Objections to Biodynamics". The World of Fine Wine (12): 108–113.

Professor John Reganold is Carpenter-Boggs’s thesis adviser
at Washington State University and arguably one of the leading
researchers into biodynamics. He is also apparently a believer in
the practice and a sometime biodynamics consultant to the
California wine industry. But he himself has recently said that
studies done on biodynamics “didn’t distinguish biodynamic
from organic.”17

The year 2005 was important for viticulture. It saw
publication from Reganold’s lab of the first peer-reviewed
comparison of biodynamic and organic practices with wine
grapes in particular. The results were conclusive. No differences
were found in soil quality “for any of the physical, chemical, or
biological parameters tested.” For the vines, “Analysis of leaves
showed no differences […] There were no differences in yield,
cluster count, cluster weight, and berry weight.” Although,
unsurprisingly, the team was able to discover some differences,
“there is little evidence the biodynamic preparations contribute to
grape quality. The differences observed were small and of
doubtful practical significance.”18 One has a certain feeling that
this is not the result they were looking for.

Otetaan vielä loppukappale:

It requires profound scientific blindness to follow practices
such as astrology and homeopathy, dynamizations and esoteric
fields of cosmic energy many years after such practices have
been shown to be scientifically barren. Such darkness calls for
exposure to the open light of day. If, as perhaps will be claimed,
there remains any argument in favor of these occult theories,
then we should expect to see evidence for them accumulated in
a rigorous and repeatable fashion. Failing that, what truly
appears new and different about biodynamic practice is only so
much hot air. It should be allowed to rise naturally and dissipate
on the vineyard breeze.

Ei tietysti meitä millään tavalla yllätä, että mitään biodynaamisen viinin ominaislaatua ei lainkaan pystytty tutkimuksessa havaitsemaan (eikä maaperän erityislaatuakaan). Ja johtopäätös on tietysti myös sama: se erilaisuus on 'kuumaa ilmaa". Jonka soisi nousevan luonnostaan ylös ja hajoavan viinitarhan [raikkaisiin] tuuliin.

Tuota Reganoldia pidetään ko. piireissä johtavana luomututkijana. Hänet oli jokunen vuosi sitten kutsuttu Suomeenkin.

Suomalaisiin biodynaamisiin marjaviineihin ei tarvitse ottaa kantaa: sellaisia ei ole, eikä markkinoilla (Alkossa) tarjota. Todettiinkin jo kerran:

Suomessa tuo asia ei muutoin aktualisoidu, paitsi Alkon tiskillä. Täällä mikään harvoista biodynaamisista tiloistamme tai puutarhoistamme ei ole ryhtynyt yrittämään Demeter-viinin valmistusta kotimaisista marjoista. Vaikea sanoa, vaatisiko se ihan oman ohjeistonsa, jos joku yrittäisi. — Tällä hetkellä kaupoista saatavissa oleva Demeter-mehukin tuodaan ulkomailta.

[Heikki Jokipii]

Vaikka tällä tarjotulla toiminnalla on varmasti hyvä tarkoitus (Kurkirahasto, lihavoinnit HJ) ...

Mahdollisuuksien Puutarhassa tapahtuu

Tässä tarhassa ja sitä ympäröivällä biodynaamisella maatilalla päiväkotiryhmät ja koululuokat voivat vierailla oppimassa mehiläisistä, kukkivista puista ja luonnon moninaisuudesta. Lapset pääsevät osallistumaan tarhan hoitoon ja sadonkorjuuseen  opetussuunnitelmaan soveltuvalla aikataululla ja tavalla. Hedelmätarhan toimintaan linkittyvät kurssit ja työpajat liittyen mehiläisten hoitoon sekä muut maatilan arkeen liittyvät toimet.

Pienet lapset oppivat mehiläisten salaisuuksia satujen ja tarinoiden kautta sekä tutustumalla niiden elinympäristöön.

... niin ovatko Steinerin sadut ja tarinat — jos niitä tuolla kerrotaan — lopulta oikein kasvattavia? Jos niitä tuolla kerrotaan. Ellei niitä kerrota — miksi ei?

Entä nämä isommat lapset:

Isommat lapset haluavat osallistua tekemiseen, hoitaa puita ja pensaita ja oppia millaista on olla maanviljelijä tai mehiläistarhaaja. Yläluokkalaiset voivat osallistua vaativampiinkin tilan hoitotöihin kuten ympäristönhoitotyöhön hoitamalla perinnemaisemia.

Opetetaanko heille biodynaamisten preparaattien tekemistä ja käyttöä? Ellei - miksi ei?

***

Kurkirahastolta ei ole tullut uutta tietoa Haltija-hankkeen rahoitustilanteesta. Mutta mitäpä asiassa hätäilemään, mekään.

[Heikki Jokipii]

Mutta Jean-Sébastien Fleyry tai Sanna Pöyry ei Reganoldin tutkimuksesta (kaksi puheenvuoroa taaksepäin) tiedä, tai ainakaan välitä:

Fleury – biodynaamisen samppanjan pioneeri ja brut nature -tyylin mestari

”Pinot Noir -voittoisen Fleur de l’Europe Brut Nature -samppanjamme harmonian salaisuus ovat kypsät ja terveet, biodynaamisesti viljellyt rypäleet, jotka ovat kasvaneet kymmeniä miljoonia vuosia vanhassa kalkki-savimaassa. Oikukkaan viljeltävän maineessa oleva Pinot Noir -köynnös viihtyy erinomaisesti tässä maaperässä”, Jean-Sébastien toteaa [...]

Vaan ottavat vielä myynninedistämisessä avukseen nuo kymmenet miljoonat vuodet.

Ihan juuri edelliseen puheenvuoroon viitaten: aikuisetkin kaipaavat satuja ja tarinoita. Ja tottakai niitä sitten heille myös kerrotaan.

***

Näitä kaupallisia tekstejä löytyisi tietysti loputtomiin. Ja on niitä edellä jo jonkun verran kerättykin. Mutta saattaa kokoelmamme olla jo riittävän edustava, eikä kaipaa enää lisänäytteitä tuosta genrestä. Millä sitä voisi ehkä täällä täydentää: jos joskus jossain järjestettäisiin aito sokkotesti. Hesarin testi (edellä 20.02.20) ei sellainen ollut.

Sekin on jo useampaankin kertaan ihmetelty, että haku "biodynaaminen" Googlella antaa valtaosin linkkejä juuri biodynaamisiin viineihin. Eikä paljonkaan muihin tuotteisiin. Tuon suhteen voisi ehkä laskea, vai olisiko se jossain jo valmiiksikin laskettu? Satunnaisotos äsken (aikana viikko): 30 tulosta, joista 22 viineistä.

PS. Kaksi em. osumista oli lisäksi kosmetiikkaa. Ja kaksi sitä outoa "biodynaamista*) kraniosakraaliterapiaa", joka kyllä mitä ilmeisemmin on huuhaata sekin, mutta ei liity steinerilaisuuteen, vaikka kyseistä sanaa käyttääkin. Toista luulin vielä edellä 01.06.15. Sanotaan se nyt uloskin: viittauksia biodynaamiseen ruokaan jäi siis tällä kertaa hyvin vähän. Tälläkin kertaa, sanon tuo saman haun usein tehneenä.

_______

") sanaahan Steiner ei luonut. Ruotsinkielisestä Wikipediasta:

Själva ordet "biodynamik" är inte uppfunnet av Steiner, utan av hans lärjungar inom det antroposofiska jordbruket.

Muutenkaan Google ei aina ole niin fiksu. Samalla haulla se tarjosi minulle tänään tällaista:

https://www.lumingerie.fi/demeter-soft-rintaliivit-claret

[Heikki Jokipii]

Auttavatko nuo tukirahat torjumaan  biodynaamisen viljelyn alamäkeä Suomessa? Luultavasti vain hyvin rajoitetulla tavalla. Siihen uskoakseen täytyisi uskoa steinerilaiseen "paradigmaan", siis siihen, että jotain uutta ja ratkaisevaa olisi siinä keksittävissä.

Sitä kuitenkin tänä vuonna tällä tavalla yritetään:

Steinerfonden, forskningsunderstöd 2020-2021 (Gyllenbergs)

[...]
Gerber    Sofi    Att kunskapa om det levande - biodynamiska lantbrukares praxis    10000,00
Granstedt    Artur    Stallgödseln och dess användning för markens organiska substans och bindning av kol i biodynamiskt lantbruk    10000,00
[...]
Vainio    Seppo    Impact of Biodynamic Farming on the Strawberries as Depicted Via Nutritional Nanovesicles - Mansikan Nano- ja Mikrorakkula Eksosomit Biodynaamisen Viljelyn Laatukriteerinä ja Ravinnon Elementtinä    20000,00
[...]

Näin säätiö tukee asiaa muuten:

Steinerfondens fortbildnings- och projektstipendier 2020-2021

[...]
Biodynaaminen yhdistys - Biodynamiska föreningen ry    
   20000,00
Biodynamiska Föreningen i Finland r.f.    
   4000,00
[...]
Hertell    Liisa    2000,00
[...]
Mahal    Katja    1000,00
[...]
Murto    Henri    8000,00
[...]
Okkonen    Pentti    900,00
[...]
Rännäri    Susann    900,00
[...]
Sylvia-koti yhdistys ry    
   3700,00
[...]

Jälkimmäisen ryhmän avustuksia saatettiin myöntää biodynaamiselle viljelylle enemmänkin yksityishenkilöiden kautta, mutta nuo nimet tunsin (ovat olleet täällä esillä). Sylvia-koti yhdistyksen avustus ei tietysti välttämättä kohdistunut maatalouden harjoittamiseen steinerilaisittain. Katja Mahalista ei ole ollut aiemmin tässä triidissä puhetta, mutta Google tiesi vielä hänestä (vaikka tieto on häipynyt Biodynaamisen yhdistyksen sivustolta):

Demeter Biodynaaminen yhdistys
biodyn.fi › tuote-osasto › jasenyys › page › page › page
27.3.2018 - Tässä numerossa jatkuu Katja Mahalin artikkelisarja preparaateista. Preparaattiteema pohjustettiin Goetheanumin maatalousosaston puolesta ...

Toisella haulla selvisi, että tuo artikkeli oli lehdessä Demeter 4/2017. Eräästä hänen netissä olevasta vanhasta esityksestään luomuneuvojana löytyi väite, että Demeter-merkki on Saksassa luomumerkeistä kaikkein arvostetuin.

Mikä on tuo: "Biodynamiska Föreningen i Finland r.f."? Tarkoitetaanko sillä Österbottens biodynamiska föreningiä? Mutta kyllä noilla rahoilla yhdistystä (tai kahtakin?) hyvin pyörittää, vaikka jäsenmaksutulot olisivatkin niukat. Eräs kohde näin ihan vieraan ehdottamana: tuosta varmaan riittää palkkaa jollekin ulkopuoliselle atk-konsultille, joka kävisi läpi yhdistyksen nettisivuston, että linkit siinä varmasti toimivat.


Ja noiden henkilöiden kohdalla: jos alkaakin näyttää siltä, että Suomesta ei oikein saa lisätietoa asiasta, tai henkistä tukea, ulkomaille ei tarvitse omilla rahoillaan matkustaa. (Lisäys 25.05.20)

[Heikki Jokipii]

Entä nämä isommat lapset:

Isommat lapset haluavat osallistua tekemiseen, hoitaa puita ja pensaita ja oppia millaista on olla maanviljelijä tai mehiläistarhaaja. Yläluokkalaiset voivat osallistua vaativampiinkin tilan hoitotöihin kuten ympäristönhoitotyöhön hoitamalla perinnemaisemia.

Opetetaanko heille biodynaamisten preparaattien tekemistä ja käyttöä? Ellei - miksi ei?

Ei, hitsi, en olisi tätä uskonut. Mutta Haltijan tilalla oli 22.05.20 talkoot (YouTube):

https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://m.youtube.com/watch%3Fv%3DuhsYYj4FNdw&ved=2ahUKEwjl-5yBvM7pAhXl8KYKHYyqAq0QtwIwAHoECAEQAQ&usg=AOvVaw2TwvjuTSO4rgsls9MRtt3X

Lapsiakin oli mukana. Ja heille totta vieköön näytettiin (ja selitettiin) miten biodynaamisia preparaatteja valmistetaan! Saivat itsekin olla mukana.

[Heikki Jokipii]

Tämän opinnäytetyön tekijä on omasta lähtökohdastaan saanut aikaan ihan järkevän kokonaisuuden:

Biodynaamisten viinien festivaali Porvoon tapahtumatarjonnan tulokkaana (2020)

Koska hänen ei ole missään vaiheessa tarvinnut miettiä, mitä järkeä biodynaamisissa viineissä on alunperin, tai nytkään. Ne nyt vaan ovat sellaisia.

Ei, nyt vastustan kiusausta lainata V. I. Leniniä, tai käyttää hänen sanontaansakaan.