Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta

[Heikki Jokipii]

Kuinka monelle ihmiselle olisi mahdollista saavuttaa tuo puoli kiloa luomukasviksilla? Jaamme kilomäärän vuoden päivien lukumäärällä, jonka jaamme kahdella:

4049000/(365/2)

Tuloksena 22 186 ihmistä. Noin 0,4 % suomalaisista.

Nyt YLE kertoi, että suositeltua määrää ollaan nostamassa puolesta kilosta 800 grammaan.

Noin 14 000 ihmistä. Noin 0,25 % suomalaisista.

Tuossa täytyi käyttää viime vuoden tuotantolukua, koska ymmärrettävästikin (kasvihuoneet!) tämän vuoden vastaavaa ei ole vielä saatavilla.

[Heikki Jokipii]

Menemättä ihan tarkkoihin lukuihin....

https://www.luke.fi/fi/tilastot/maito-ja-maitotuotetilasto/maito-ja-maitotuotetilasto-heinakuu-2024-ennakko-tietokantajulkistus

https://statdb.luke.fi/PxWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__02%20Maito-%20ja%20maitotuotetilasto__02%20Kuukausitilastot/02_Meijerimaidon_tuotanto_kk.px/table/tableViewLayout2/?loadedQueryId=e2934517-f6d2-464d-a6c8-90ddf994c0da&timeType=top&timeValue=13

... luomumaidon tuotanto, sen osuus, ja ilmeisesti myöskään kysyntä ei näytä mitenkään elpyvän.

Siinä vähän yli 3 prosentissa mennään. Kuten ennenkin.

[Heikki Jokipii]

Tämän kilpailun aika (Käytännön Maamies, lihav. HJ):

Satoennätyksiä luvassa

Aleksi Alannon Avenue korjattiin ensimmäisenä elokuun puolivälissä ja sen sato yllätti. Heti perään punnittiin Tommi Hasun ja Kaarle Tavelan luomukaurat, ja luomuennätys meni rikki. Toiveet uudesta kauraennätyksestä kohosivat tässä vaiheessa. Puolet kauroista on laossa, joten myös satotappioita ja laatuongelmia on tiedossa.
[..]
Seuraavana vuorossa oli Tommi Hasu Kouvolan Oravalasta. Hasun luomu-Proxy oli vakuuttava ilmestys, ja sato oli sen mukainen. Hasu viljelee luomupuhdaskauraa Helsingin Myllylle. Kun hinta on kiinnitetty hyvissä ajoin, ja ensimmäisen sadan hehtaarin keskisato huiteli yli neljässä tonnissa, oli isännällä syystäkin suu messingillä.

Toki enemmän kuin luomukaurasadot keskimäärin tänä vuonna.

Mutta:

Samana päivänä puitiin Pekka Eskolan Jacky Mellilässä, AgriSimolan Avanti Orimattilassa ja Pekka Kultin Proxy Isossakyrössä. Tästä jatkettiin seuraavana päivänä Ari Siivosen Nestorilla.

Kahdeksan tonnia meni rikki jo tässä vaiheessa, joten odotukset uudesta satoennätyksestä ovat ilmassa. Mutta se myös huomattiin, että varhainen lakoontuminen vie sadosta vähintään tonnin pois, jopa enemmän. Ennätyksiä odotetaan siis pystykasvustoista. Viimeisimmät puinnit venyvät syyskuulle, joten jännitettävää riittää.

[Heikki Jokipii]

Myös tällainen kisa on menossa:

Syysvehnälle nostetta Ruutukisasta

Pitkään tästä on haaveiltu, ja nyt se toteutuu, nimittäin syysvehnän Ruutukisa Lantmännen Agron koetilalla Hauholla. Syysvehnälajikkeiden satoisuus ja viljelyn temput testataan eliittisarjassa koko maatalousalan katseiden alla.

Tämä kuulostaa kovasti tehoviljelyltä:

Hauhon pelloilla Lantmännen Agron koetilalla korjataan vuodesta toiseen tavallisissa syysvehnän lajikekokeissa kymppitonnin ruutusatoja. Mitä sieltä irtoaisi, jos syysvehnän viljelisi satokisaotteilla?

Ensi kesänä se nähdään, sillä syyskuun alussa kylvetään ensimmäistä kertaa syysvehnää KM Ruutukisassa. Ruotsissa syysvehnän ruutukisa, Vetemästaren, on järjestetty jo useamman kerran, ja siellä on saatu 15 tonnin ruutusatoja.

Kisalohkolla on kasvanut kevätohra, jonka korjuun jälkeen pellolle on ruiskutettu glyfosaatti, ja se on kynnetty ja äestetty. Tämän jälkeen mennään joukkueiden laatimilla viljelyohjelmilla. Ruudut on tarkoitus kylvää heti syyskuun alussa. Kisan kulkua seurataan sosiaalisessa mediassa sekä syksyn mittaan, että ensi kasvukaudella.

Osallistujista mm. näin:

Käytännön Maamiehen toimitus ei meinaa pysyä nahoissaan, kun Ruutukisaan tupsahti 13 todella kovaa joukkuetta, joissa on yli 70 toinen toistaan kiinnostavampaa nimeä.

Mustialassa on perinteisesti kasvatettu parhaat satokisaajat ja KM:n lukijat. Nyt Mustialasta saatiin kokonainen joukkue, Tulevaisuuden viljelijät, jonka kapteenina toimii Tammelasta kotoisin oleva Vili Silmälä.

”Joukkueemme muodostuu kahdeksan hengen koulukaveriporukasta. Olemme kaikki opiskelleet vuosina 2020–2024 Mustialassa agrologin AMK-tutkintoa”, Silmälä kertoo.

Mustialan agrologi on alalla käsite, ja KM:n toimituksessa uskotaan joukkueen pitävän tätä lippua korkealla. Joukkue lähettää terveisiä Mustialan lehtoreille, joiden haaveena oli Ruutukisamenestys Mustialan tyyliin. KM:n toimituksessa ei tiedetä, mitä tämä tarkalleen tarkoittaa, mutta eiköhän se selviä ensi kesän aikana.

Mutta eikö Mustialan pitänyt olla luomuosaamisen keskus? Eikä tuossa nyt puhuta mistään luomusarjasta?

Näin onkin:

KM:n toimituksessa kuten myös Lantmännen Agron koetilalla Hauholla tuskaillaan, miten kisan sääntöjä sovelletaan luomuun. Kun esikasvina ei ole hernettä eikä kahden vuoden apilanurmea, eikä pelto ole muutenkaan luomutikissä, miten siellä oikein viljellään luomuna?

Joukkue suhtautuu tähän varsin tyynesti. Ovathan he tottuneet jokavuotiseen luomutarkastukseen. KM:n toimituksessa on jopa kuultu Hasun ylistävän luomutarkastusta, siinä kun tulee laitettua paperit ja paikat ojennukseen ja selvitettyä kaikenlaisia vyyhtejä.

Joten noudatamme Annaleena Ylhäisen neuvoa ja seuraamme sosiaalista mediaa.

[Heikki Jokipii]

Tässä palataan taas puoleen kiloon:

Nämä kasvikset kannattaa kypsentää ja nämä syödä raakana, jos haluaa vitamiinit parhaiten talteen

Tärkeintä on, että kasviksia syö puoli kiloa päivässä. Silloin tärkeitä ravintoaineita saa riittävästi.

Mutta edelleen se on luomun avulla toivotonta.

Artikkeli olikin vuodelta 2022. Mutta silloin ja nyt on "hupaisaa", ettei luomuväki ole reagoinut, ottanut kantaa noihin määrällisiin suosituksiin. Ei ole yritetty luoda myyttiä, että luomukasvikset olisivat niin paljon ravitsevampia, että vähäisempi määrä riittää. Koska tuotetut määrät henkeä kohti ovat niin kertakaikkiaan vähäisiä, ettei se enää olisi uskottavaa.

[Heikki Jokipii]

Luomuperunaa on kyllä kaupasta yli tuplahintaan saatavilla:

https://www.s-kaupat.fi/tuotteet/hedelmat-ja-vihannekset-1/juurekset/perunat

Tuplahintahan on aivan perinteinen taso. Eli perunaruton ja koloradonkuoriaisen uhat (juuri luomuperunaan kohdistuneet) eivät ainakaan vielä näytä realisoituneen.

***

Näin Luke kertoo käyneen:

Mitä Suomessa syötiin vuonna 2023?

Suomalaiset kuluttivat viime vuonna keskimäärin 133 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, lähes 78 kiloa lihaa, 86 kiloa viljaa, 14 kiloa kalaa, yli 11 kiloa kananmunia, 65 kiloa perunoita, 52 kiloa hedelmiä ja 57 kiloa vihanneksia.

(lihav. HJ)

Tänä vuonna se ei ihan noin voine (?) olla, koska ruokaperunaa tuli näin:

Ottakaamme heti esille meitä erityisesti kiinnostanut peruna. Sato miljoonaa kiloa (ruokaperuna) tavanomainen 229,3 ja luomu 3,2. Ja vielä erikseen varhaisperuna: tavanomainen 8,2 ja luomu 0,0.

Siitä tulisi vasta n. 42 kiloa henkeä kohti tavanomaista perunaa. Ja n. 0,6 kiloa henkeä kohti luomuperunaa.

Vai onko kohteena peruna yhteensä? Jolloin luvut ovat (miljoonaa kiloa): tavanomainen 489,7 ja luomu 8,4.

Nyt alkavat luvut näyttää oikeammilta: n. 89 kiloa henkeä kohti tavanomaista perunaa. Ja 1,7 kiloa henkeä kohti luomuperunaa. Perunasadon yhteensähän Luke arvio edellisestä vuodesta kasvaneen.

Nyt jossain määrin perunaakin tuodaan. Esille se tulee erityisesti varhaisperunoissa, jotka keväällä ovat kaupoissa kovasti kotoisin eteläisemmistä maista. Mutta nyt ei ole tähän laittaa tarkkoja lukuja.

[Heikki Jokipii]

Tiedätkö, kuinka monta ruisleipäpalaa tarvitset päivän täysjyvätarpeeseen?

Tällä viikolla vietetään leipäviikkoa, jonka teemana on täysjyvävilja. Syksyllä julkaistavissa suomalaisissa ravitsemussuosituksissa täysjyväviljasta annetaan ensi kertaa 90 gramman suositus.
[..]
90 grammaa täysviljaa vastaa esimerkiksi kolmea ruisleipäpalaa, yhtä lautasellista kaurapuuroa tai kolmea desilitraa keitettyjä ohrasuurimoita.

Vaikka Suomi on moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna täysjyväviljan saannissa kärkipäässä, riittää täällä asian eteen tehtävää.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimuksen mukaan suomalaiset saavat täysjyväviljaa keskimäärin 60 grammaa päivässä. Yleisin täysjyväviljan lähde suomalaisille on ruisleipä.

(lihav. HJ)

Lasketaan siis yksioikoisesti rukiina. Luomuruista tuli tänä vuonna 11 miljoonaa kiloa. Siis 2 kiloa henkeä kohti.

Tuo suositus edellyttäisi n. 33 kilon syömistä vuodessa. Jos sen tekee ruisleivällä. Joten aika lailla vastaava asetelma näyttää tuossa olevan kuin vihanneksissakin. Tosin tuohon on vaihtoehtoja.

***

Jatketaan tässä tästä. Tummat ruisleipää on luomuna suhteessa kaupasta parhaiten saatavilla. Kuitenkin tämä pariskunta oli päätynyt tällaiseen ratkaisuun:

Ruisleivät voi tehdä myös itse kotona

Nyt täällä Suomessa olemme turhautuneet aikaa vievään leivän hakuun. Aloitimme viime vuonna mieheni kanssa täysjyväruisjauhoihin tehdyn luomuruisleivän teon. Kävimme ensin työväenopiston kurssin ja sieltä saimme laadukkaan Valtimosta peräisin olevan juuren kotiin hyvien neuvojen lisäksi. Mieheni ryhtyi leipävastaavaksi, ja nyt meillä on enää yksi ongelma: se, ettei mieheni söisi ruisreikäleipää tuoreena heti uunista tulleena. Se kun ei enää vanhemmalla iällä oikein sovi vatsalle.

(lihav. HJ)

Siihen he eivät tietystikään ottaneet kantaa, että tuokaan ei siis ole kaikille suomalaisille mahdollista.

[Heikki Jokipii]

Yleistilanne:

Perunan nostot käynnissä – sokerijuurikas on tämän vuoden menestyjä

Perunan nostosesonki on meneillään. Perunasta on odotettavissa hyvä sato niin laadultaan kuin määrältään, kerrotaan Pro Agrian torstaina julkaisemassa kasvukausikatsauksessa.

Se katsaus lienee tämä:

https://www.proagria.fi/ajankohtaista/sadonkorjuu-loppusuoralla

Perunan nostosesonki on meneillään. Perunasta on odotettavissa hyvä sato niin laadultaan kuin määrältään. Suuret sademäärät kuun vaihteessa tulivat haastavaan aikaan, koska perunannostot olivat juuri pääsemässä vauhtiin. Pellot ovat onneksi kuivahtaneet menneen viikon aikana ja nostoja on päästy jatkamaan. Onkin tärkeää, että sateet pysyisivät vähäisinä, jotta peruna saataisiin nostaa hyvissä olosuhteissa. Viime vuoden kato perunassa on monella perunatilalla muistissa ja uutta katovuotta tilat eivät kestä. Sokerijuurikasta on alettu myös nostaa, mutta pääosin nostot ovat vasta alussa. Sokerijuurikas on tämän vuoden menestyjiä ja kasvattamassa hyvän sadon. Syksylle toivotaan hyviä nostokelejä, jotta suuri ja laadukas sato saataisiin talteen pelloilta.

Luomusadosta ei tuossa kerrota. Joutunemme tavalliseen tapaan tietoja siitä vielä kotvan odottamaan.

Luken julkistamiskalenterin mukaan tällainen olisi jo näin pian tulossa:

20.09.2024   Satoarvio 2024, tilanne 16.9.

Olisiko siinä jo luomusatoarvio erikseen? Edellisinä vuosina olemme siinä asiassa joutuneet odottamaan marraskuun loppupuolelle.

[Heikki Jokipii]

Täällä asia luvataan toiseen kertaan:

Ulkomaankauppa tasaa viljan kotimaisen kysynnän ja tarjonnan vaihteluita

Luken Tilastopalvelut seuraa kotimaisen viljan tuotantoa, käyttöä, kulutusta ja varastoja saatavilla olevien tilastotietojen pohjalta. Sekä viljatase- että maatilojen sadonkäyttötilasto kootaan satovuosittain. Viimeisimmät tilastot ovat arvioita satovuodelta 1.7.2023–30.6.2024. Tilastotiedot ovat saatavilla luke.fi-verkkopalvelusta. Myös Vilja-alan yhteistyöryhmä seuraa kuluvan satovuoden eli 1.7.2024–30.6.2025 tilannetta neljä kertaa vuodessa verkkosivuillaan. Luke julkaisee 20.9. satoarviotilaston kuvaten satonäkymiä Suomen pelloilla 16.9.2024.

(lihav. HJ)

Nyt on jännää.

Perunan osalta, ja siis ehkä luomuperunankin, voimme saada lisätietoa. Näitä vihanneksia suomalaiset syövät:

Varastovihannesten ja sipulin korjuu on aloitettu, mutta pääkorjuukausi on vielä edessä. Varastovihannesten, kuten porkkanan, kaalin ja sipulin, satonäkymät Pro Agria arvioi pääosin hyviksi.

Lämmin syksy voi jonkun verran nostaa viljelijöiden varastointikuluja, koska lämpimien juuresten viilentäminen varastoissa vaatii enemmän energiaa.

Tuorevihannesten, kuten salaattien, punajuuren, papujen, purjon sekä parsa- ja kukkakaalien, satokausi jatkuu vielä syyskuun loppuun, mikäli hallat eivät vioita satoa.

Myös vähemmän tuttuja kasveja, kuten fenkolia, juuripersiljaa ja latva-artisokkaa, korjataan vielä pelloilta. Samoin kurpitsat valmistuvat ja erikokoisia ja värisiä kurpitsoja on nyt myynnissä.

(lihav. HJ)

Mutta niiden kohdalla tiedonhalumme/uteliaisuutemme, ja tavanomaisen ja luomun satojen vertailumme saa vielä pitkään odottaa.

Kysynnästä eli kaupan tarjonnasta oli juuri toisessa triidissä.

[Heikki Jokipii]

Ohhoh! Tässäpä MT:llä eilen väite:

Viljoilla mahdollisuus 15 tonnin hehtaarisatoihin Suomessa, jos kaikki menee nappiin

Potentiaalia kelpo satoihin on, kun pellot on kunnossa ja työt tehdään huolella.
Tilaajalle

Tänään saamme Lukelta tuoreen arvion (tiedon), minkälaisia hehtaarisatoja saatiin kesällä 2024.

Kuten edellä sanottu, eniten jännittää, kerrotaanko siinä luomusadoista.

[Heikki Jokipii]

Se tuli taas täsmällisesti luvatuna aikana:

Satoarvio 2024 tarkentuu: herneestä huippusato, viljasato keskinkertainen

Täältä lisää:

Satoarvio 2024, tilanne 16.9.

Ja taulukosta:

https://statdb.luke.fi/PXWeb/sq/015e85e6-7e14-4a31-a3b5-9bb3301de779?lang=fi

Josta näemme kyllä, ettei viljoissa oltu lähelläkään edellisen puheenvuoron tasoa. Ja myös sen, ettei luomusadosta erikseen kerrottu.

Näinhän on:

Luken satotilaston satoarviot perustuvat paikallisten ProAgria-keskusten asiantuntijoiden omilta alueiltaan antamiin arvioihin, jotka kuvaavat tilannetta syyskuun 16. päivänä. Kuntakohtaisten arvioiden pohjana ovat silmämääräiset havainnot sekä paikallinen asiantuntemus. Viljelykasvien pinta-alat perustuvat Ruokaviraston maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmän tietoihin. Satotilasto laajenee ja tarkentuu marraskuun 28. päivänä, jolloin Luke julkaisee alueittaisia satotietoja maatiloilta saatavien satotietojen perusteella.

(lihav. HJ)

[Heikki Jokipii]

MT omassaan:

Luke: Herneestä tulee ennätyssato, viljasato keskinkertainen, juurikasta eniten kymmeneen vuoteen

Perunan kulutus on Suomessa hiipunut vuosikymmen toisensa perään. Sen myötä myös perunan viljelyala on laskenut ja on nyt kuudenneksen vuoden 1948 huippualasta.

Lähes 550 miljoonan kilon perunasatoarvio vastaa kutakuinkin vuosittaista kulutustamme.

Sokerijuurikkaan satoarvio ylittää 600 miljoonaa kiloa. Se on toteutuessaan suurin kymmeneen vuoteen. Perunan ja sokerijuurikkaan sadonkorjuu tapahtuu myöhään syksyllä ja on vielä kesken.

(lihav. HJ)

Niinpä nyt on maltettava ja tyydyttävä siihen, että Suomen perunasadon tämän vuotinen määrä (tavanomainen ja luomu) ja Yhdysvaltain ensi vuoden presidentti tiedetään vasta marraskuussa. 

Luomusokerijuurikkaan sadon määrästä  voimme jo tehdä valistuneen arvauksen, että se on 0. Vieläkään ei ole tullut esille tietoja, että luomusokeria yritettäisiin viljellä ja tehdä Suomessa.

[Heikki Jokipii]

Maltamme siis ja olemme kärsivällisiä Luken suhteen. Mutta Ruokaviraston suhteen emme ole. Olemme syyskuussa, ja vieläkin näistä sen taulukoista puuttuvat tiedot vuodelta 2024:

https://www.ruokavirasto.fi/teemat/luomu/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/

Nimittäin tiedot puutarhakasveista ja eläimistä. Mikä ihme siellä mättää?

Kun tänään on EU:n luomun päivä, eikö Ruokavirasto ihan sen kunniaksi voisi julkaista tietonsa. Jotka sillä kyllä on. 

Ne tilastot, jotka siellä jo ovat, on päivätty 3.7.2024. Ihan samalla päivämäärällä oli mahdollista julkistaa loputkin.

[Heikki Jokipii]

Ruismestari 2025 -kilpailuun voi nyt ilmoittautua mukaan – palkintona on 16 kuution perävaunu

Viljelykilpailussa on kyse vuonna 2025 puitavasta ruissadosta. Voittoon vaikuttavat viljeltävän ruisalan keskisato, sadon laatu ja hyvät viljelykäytänteet. Voittajan valitsee Pro Ruis yhdistyksen nimeämä raati, johon kuuluu ruisketjun toimijoita.

(lihav. HJ)

Luomusarjasta ei tuossa mainita. Mutta kaipa sellainenkin on. Pakkohan se on olla, jos lähtökohta on tällainen (Luken satotilasto 2023):

Hehtaarisato (kg/ha)   Korjuuala (1 000 ha)
YHTEENSÄ   Tavanomainen   Luomu   
3 530            3 870           2 170

Vaikka jotain tällaistakin kerrotaan olevan kisassa mukana:

Ruismestari ei siis ole puhdas satokilpailu, vaan huomiota kiinnitetään myös viljelyn taloudellisuuteen ja ekologisuuteen.

[Heikki Jokipii]

MT:

Kotimaista omenaa riittää keväälle saakka – hedelmät voi syödä kuorimatta myös talvella

Hedelmien poiminta on parhaillaan käynnissä. Omenoita saadaan noin 7 miljoonaa kiloa, päärynöitä 150 tonnia ja luumuja jonkin verran. Omenasadosta kesä- ja syyslajikkeet on jo varastoitu, ja nyt käynnissä oleva talvilajikkeiden poiminta jatkuu lokakuun lopulle saakka.

Tuosta on hyvin vähän luomua.

Saapi nähdä, paljonko luomuomenia tulee. Viime vuonna tuli n. 78 000 kiloa. Luomuomenan viljelyala*) näyttää jo vuosia (n. vuodesta 2017) pysyneen Ruokaviraston mukaan hyvin vakiintuneelta. Eikä siinä kai kovin nopeita muutoksia voi tullakaan?

Tuo luku oli vuodelta 2022. Vuonna 2023 luomuomenia tuotettiin 109 000 kiloa. Päärynää ei taideta lainkaan viljellä luomuna. Ainakaan kaupallisesti.

Luomuhedelmät tuodaan.