Author Topic: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta  (Read 331252 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25165
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #900 on: 17.02.24 - klo:06:01 »
Nyt Ruokavirastoa ei tarvitse tähän tapaan kiittää. Sen puuttuvat tilastotaulukot eivät vieläkään löydy täältä:

https://www.ruokavirasto.fi/teemat/luomu/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/

Sillä Ruokavirastolle on ollut mahdollisista ne kesäkuusta 2023 ne julkaista. Tai viimeistään heinäkuusta. Mutta se ei ole tapahtunut edes vielä tammikuussa 2024. Tänään.

Mutta helmikuussa  ne viime vuonnakin julkaistiin (maaliskuussa lopullisesti). Ja hyvin myöhään aikaisempinakin vuosina.

Nyt siellä näyttää tältä:

https://www.ruokavirasto.fi/teemat/luomu/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/

Quote
Vuosi 2023
Toimijoiden ja tuotantoalojen yhteenveto ELY-keskuksittain 2023 - Ennakkotietoja 26.6.2023 (pdf)
Tärkeimpien vilja- ja nurmikasvien tuotantoalat 2023 - Ennakkotietoja 26.6.2023 (pdf)
Luomueläinmäärien yhteenveto 2023 (pdf)
Luomueläinmäärien yhteenveto ELY-keskuksittain 2023 (pdf)

Vieläkin tietoa tarjotaan tipoittain. Luomueläimet tulivat nyt. Puutarhatilastot eivät.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25165
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #901 on: 17.02.24 - klo:10:14 »
Päällimmäiset vaikutelmat tuosta luomueläinraportista.

Lypsylehemien väheneminen oli oikeastaan kuitenkin aika maltillista. Tilojen määrä –13 %, eläinten määrä –14 %. Yllättävästi sitten myös lihanautojen määrä on pysynyt aika ennallaan.

Luomulihasikatilojen määrä on pudonnut 10:stä 7:än, mutta sikojen määrä on pudonnut vain vähän, noin parisen sataa. Luomukinkuista – eli siis luomusioista – saimme jo syksymmälä tietää tämän.

Rajuin pudotus oli kanoissa. Munintakanat –32 %, tilojen lukumäärä –32 %. Luomukanaloita enää 37.

Broileritkin –15 %. Kun ne jo vähissä olivatkin. Tilamäärä (3) ennallaan.

Tuolla toisessa triidissä emme vielä tienneet tilannetta. Nyt tiedämme. Luomumunien menestystarina hiipuu.

Myöskään luomussa tähän asti vahvan lampaan asema ei ollut vahvistunut: tilat –6 %, lampaat –7 %.

Yleisesti luomueläintilojen määrä oli vähentynyt noin sadalla, –8 %. Sillä on oma merkityksenä luomun taloudelle.
« Last Edit: 17.02.24 - klo:16:28 by Heikki Jokipii »

Jarrumies

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 742
    • View Profile
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #902 on: 19.02.24 - klo:10:06 »
Vuosittaiset maitotilastot ilmestyivät:
https://www.luke.fi/fi/tilastot/maito-ja-maitotuotetilasto/maidontuotanto-2023

Quote
Vuonna 2023 maitoa tuotettiin 2 174 miljoonaa litraa, mikä on vajaa prosentin vähemmän kuin vuonna 2022. Meijerimaidon määrä oli 2 132 miljoonaa litraa. 

Maidontuottajien määrä väheni vuoden aikana kahdeksalla prosentilla. Vuoden lopussa oli noin 4 200 maidontuottajaa.

Luomumaitoa tuotettiin hieman yli 73 miljoonaa litraa eli yhdeksän prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Luomumaidontuottajien määrä väheni viidenneksellä viime vuoden aikana, ja tuottajien määrä tippui alle sadan.


Vuosi   Luomun osuus vastaanotetusta maitomäärästä
2000         0.688 %
2001         0.785 %
2002         0.978 %
2003         1.165 %
2004         1.379 %
2005         1.184 %
2006         1.161 %
2007         1.205 %
2008         1.283 %
2009         1.329 %
2010         1.353 %
2011         1.434 %
2012         1.717 %
2013         1.856 %
2014         2.061 %
2015         2.331 %
2016         2.376 %
2017         2.725 %
2018         3.018 %
2019         3.271 %
2020         3.445 %
2021         3.668 %
2022         3.750 %
2023         3.442 %


Luomun osuudet olen laskenut Luken taulukosta:
https://statdb.luke.fi/PxWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__02%20Maito-%20ja%20maitotuotetilasto__04%20Vuositilastot/02_Meijerimaidon_tuotanto_v.px/table/tableViewLayout1/?loadedQueryId=ab2e1079-93ef-42d8-81d4-a8fe5058afe7&timeType=from&timeValue=2000

Vastaanotetun luomumaidon osuus lähti siis viime vuonna 2023 selvään laskuun noustuaan sitä ennen lähes joka vuosi. Kaikesta vastaanotetusta luomumaidosta ei kuitenkaan tehdä luomutuotteita vaan osa myydään tavanomaisina maitotuotteina.

Mutta kuinka suuri osuus vastaanotetusta myydään tavanomaisina maitotuotteina? Siitä ei ole saavissa tilastoja mutta sitä voisi kuitenkin likimääräisesti arvioida. Kerätäänpä tähän triidiin tietoja arviointeja varten. Mikä oli esim. juotavana luomumaitona myydyn luomumaidon osuus kaikesta juotavasta maidosta?

Proluomun taulukossa
https://proluomu.fi/luomumyynnin-elpymista-saadaan-viela-odottaa/
on tieto, että luomumaidon osuus arvosta oli 3 % vuonna 2023. Siis tuo tieto on euromääräisestä arvosta. Koska luomumaitojen hinnat ovat selvästi suurempia kuin tavanomaisen, niin voimme päätellä, että luomumaidon osuus myydystä litramäärästä on selvästi alle 3 %, ehkäpä jopa alle 2 prosenttia.
« Last Edit: 19.02.24 - klo:10:38 by Jarrumies »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25165
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #903 on: 22.02.24 - klo:05:19 »
Tuo on jännä havainto. Luomumaidon myyminen tavanomaisen joukossa oli takavuosina tavallista, ja se jopa tunnustettiin. Nyt on palattu siihen?

Tehkäämme tosiaan noin. Katsokaamme, mitä tilastoista irtoaa.

***

Kuuluisiko tämän tilaston tarkastelu tähän triidiin:

https://www.luke.fi/fi/tilastot/maataloustuotteiden-tuottajahinnat/maataloustuotteiden-tuottajahinnat-2023

Vai avataanko sille oma triidi?

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25165
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #904 on: 23.02.24 - klo:05:19 »
Tällaisiakin välineitä Luke tarjoaa meille tarkastelujemme tueksi ja avuksi:

Satopotentiaalin voi nyt tarkastaa satotilastosta

Quote
Viljelijät ovat yli sata vuotta rakentaneet kuvan suomalaisesta peltokasvituotannosta antamalla satotietonsa tilastointia varten. Luken tilastopalvelut jatkaa tiedon koostamista tuottaen kaikkien saataville nykyhetken ja koko satavuotisen tilastoinnin tiedot. Nyt tilastointiin on lisätty satopotentiaali, joka antaa viljelijälle mahdollisuuden arvioida oman tuotannon tehokkuutta suhteessa oman alueen satopotentiaaliin.

Hehtaarisato on mittari, jolla viljelyn tehokkuus on mielekästä mitata. Nyt jokainen viljelijä voi tarkistaa satotilastosta, kuuluuko vuonna 2023 oma sato parhaan kymmenyksen joukkoon.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) satotilastossa on perinteisesti julkaistu keskisatoja. Ne ovat kertoneet, paljonko hehtaarin alalta eli 10 000 neliömetrin alalta on keskimäärin kiloina saatu viljelykasveista satoa.

Se on hyvä suure, kun arvioidaan, kuinka paljon satoa joltain tietyltä alueelta (maakunta) saatiin tiettynä vuonna ja onko uusin kasvukausi tuottanut surkean, keskimääräisen vai jopa erinomaisen sadon. Keskisatojen avulla on myös mahdollista vertailla alueita vuosittain tai kasvilajeittain, ja vertailla luomun satotasoja tavanomaisen viljelyn satotasoihin. Kaikki tämä on tarpeellista ja todella mielenkiintoista.

Kyllä, vaikkei tuossa suoranaisesti otetakaan luomusatoja esille, tuon pienen maininnan lisäksi. Varsinaisissa tilastotaulukossa, johon linkki alempana, otetaan:

https://statdb.luke.fi/PxWeb/sq/3455f51d-091a-44e8-b646-1535af40ed9f

PS. Pieni kritiikki Lukelle: tuo on hiukan hankala lukea.

Jarrumies

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 742
    • View Profile
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #905 on: 23.02.24 - klo:20:30 »
Tuo on jännä havainto. Luomumaidon myyminen tavanomaisen joukossa oli takavuosina tavallista, ja se jopa tunnustettiin. Nyt on palattu siihen?

Tehkäämme tosiaan noin. Katsokaamme, mitä tilastoista irtoaa.

***

Kuuluisiko tämän tilaston tarkastelu tähän triidiin:

https://www.luke.fi/fi/tilastot/maataloustuotteiden-tuottajahinnat/maataloustuotteiden-tuottajahinnat-2023

Vai avataanko sille oma triidi?

Voit vaihtaa sopivampaan paikkaan, minulle sopii miten vain.

Jarrumies

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 742
    • View Profile
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #906 on: 24.02.24 - klo:10:32 »
Missä maakunnissa ovat huonoimmat ja parhaimmat luomuviljelijät verrattuna parhaisiin tavanomaisiin viljelijöihin samoissa maakunnissa?

Luke lisäsi vuoden 2023 tilastoihinsa satopotentiaalin (kg/ha):
https://www.luke.fi/fi/blogit/satopotentiaalin-voi-nyt-tarkastaa-satotilastosta
Potentiaali on määritelty hehtaarisadoksi, johon pääsee korkeintaan 10 prosenttia kyseisen alueen tiloista kyseisenä kasvukautena.

Alle olen laskenut luomun satopotentiaalin suhteessa tavanomaisen satopotentiaaliin. Taulukko 1 on järjestetty luomun suhteellisen osuuden mukaiseen nousevaan järjestykseen. Alussa ovat siis ne kasvit ja maakunnat, joissa luomuviljelijät menestyvät heikoimmin suhteessa tavanomaisiin viljelijöihin. Taulukosta on jätetty pois ne rivit, joissa oli puuttuva tieto (..). Jos puuttuvat tiedot olisi esitetty kasveittain ja maakunnittain, niin taulukossa olisi ollut 940 riviä, nyt tieto oli täydellinen vain 177 rivillä.
Laskelman lähde: https://statdb.luke.fi/PxWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__14%20Satotilasto/01a_Viljelykasvien_sato_mk.px/

Taulukon 1 jälkeen on taulukko 2, jossa on koko maan osalta täydellisinä (siis myös puuttuvat tiedot mukana) kaikki 47 Luken julkaisemaa viljelykasvia.

Taulukko 1 Satopotentiaalit (kg/ha) ja luomun osuus (Luomun%) tavanomaisen satopotentiaalista maakunnittain
         
Tav   Luomu Luomun% Kasvi Maakunta[/b]
3940   1180   29.9 %   Ohra yhteensä   Pohjois-Karjala
3940   1180   29.9 %   .Rehuohra   Pohjois-Karjala
5500   2080   37.8 %   .Syysvehnä   Etelä-Pohjanmaa
34930   15030   43.0 %   .Esikuivattu säilörehu   Kanta-Häme
31480   13550   43.0 %   .Esikuivattu säilörehu   Varsinais-Suomi
34410   14880   43.2 %   Säilörehu yhteensä   Kanta-Häme
23750   10430   43.9 %   Säilörehu yhteensä   Uusimaa
30280   13500   44.6 %   Säilörehu yhteensä   Varsinais-Suomi
5430   2510   46.2 %   .Ruokaherne   Kymenlaakso
4140   1940   46.9 %   .Syysvehnä   Etelä-Karjala
4000   1910   47.8 %   Kaura   Keski-Suomi
21760   10430   47.9 %   .Esikuivattu säilörehu   Uusimaa
37170   18090   48.7 %   Säilörehu yhteensä   Keski-Pohjanmaa
37170   18090   48.7 %   .Esikuivattu säilörehu   Keski-Pohjanmaa
5760   2860   49.7 %   Herne   Kymenlaakso
5850   2930   50.1 %   .Rehuherne   Kymenlaakso
33610   17010   50.6 %   Säilörehu yhteensä   Pirkanmaa
25150   12940   51.5 %   .Esikuivattu säilörehu   Keski-Suomi
25430   13130   51.6 %   .Esikuivattu säilörehu   Ahvenanmaa
45710   23710   51.9 %   .Esikuivattu säilörehu   Satakunta
5940   3150   53.0 %   Ruis   KOKO MAA
36820   19840   53.9 %   .Esikuivattu säilörehu   Pirkanmaa
2000   1080   54.0 %   .Rypsi yhteensä   Etelä-Pohjanmaa
5710   3090   54.1 %   .Mallasohra   Etelä-Pohjanmaa
2470   1340   54.3 %   ..Kevätrypsi   Etelä-Savo
7000   3820   54.6 %   Ruis   Satakunta
2000   1110   55.5 %   ..Kevätrypsi   Etelä-Pohjanmaa
2580   1440   55.8 %   Härkäpapu   Varsinais-Suomi
4090   2300   56.2 %   .Kevätvehnä   Kymenlaakso
5440   3100   57.0 %   Ruis   Etelä-Pohjanmaa
26480   15140   57.2 %   Säilörehu yhteensä   Keski-Suomi
4500   2600   57.8 %   Ohra yhteensä   Kanta-Häme
5650   3350   59.3 %   .Rehuherne   Pirkanmaa
30000   17840   59.5 %   .Tuoresäilörehu   KOKO MAA
5070   3060   60.4 %   .Rehuohra   Pohjois-Pohjanmaa
32170   19420   60.4 %   Säilörehu yhteensä   Pohjanmaa
5070   3080   60.7 %   Ohra yhteensä   Pohjois-Pohjanmaa
4250   2600   61.2 %   .Mallasohra   Kanta-Häme
4920   3010   61.2 %   Kaura   Pohjois-Pohjanmaa
3700   2270   61.4 %   Herne   Satakunta
25000   15360   61.4 %   Säilörehu yhteensä   Kainuu
25000   15360   61.4 %   .Esikuivattu säilörehu   Kainuu
25430   15730   61.9 %   Säilörehu yhteensä   Ahvenanmaa
4810   3020   62.8 %   Kaura   Uusimaa
4710   2960   62.8 %   Ohra yhteensä   Kymenlaakso
2460   1560   63.4 %   .Rapsi yhteensä   KOKO MAA
9450   6050   64.0 %   .Tuoresäilörehu   Varsinais-Suomi
36440   23360   64.1 %   .Esikuivattu säilörehu   Etelä-Pohjanmaa
4000   2570   64.3 %   .Rehuohra   Varsinais-Suomi
5000   3230   64.6 %   Kaura   Päijät-Häme
3500   2270   64.9 %   .Rehuherne   Satakunta
5380   3510   65.2 %   Kaura   Kymenlaakso
4940   3230   65.4 %   Kaura   KOKO MAA
30030   19650   65.4 %   Säilörehu yhteensä   Pohjois-Pohjanmaa
36160   23710   65.6 %   Säilörehu yhteensä   Satakunta
2470   1630   66.0 %   .Rypsi yhteensä   Etelä-Savo
35290   23360   66.2 %   Säilörehu yhteensä   Etelä-Pohjanmaa
4470   2980   66.7 %   Ohra yhteensä   Satakunta
4480   3010   67.2 %   .Rehuohra   KOKO MAA
4600   3100   67.4 %   Kaura   Pirkanmaa
4460   3020   67.7 %   Ohra yhteensä   KOKO MAA
32110   21860   68.1 %   .Esikuivattu säilörehu   Pohjanmaa
2040   1390   68.1 %   .Rypsi yhteensä   Pohjois-Pohjanmaa
2040   1390   68.1 %   ..Kevätrypsi   Pohjois-Pohjanmaa
4500   3100   68.9 %   .Kevätvehnä   KOKO MAA
4500   3100   68.9 %   Ohra yhteensä   Etelä-Savo
4500   3100   68.9 %   .Rehuohra   Etelä-Savo
6600   4550   68.9 %   .Syysvehnä   Satakunta
5600   3880   69.3 %   Ruis   Kanta-Häme
3500   2460   70.3 %   .Kevätvehnä   Varsinais-Suomi
3500   2460   70.3 %   .Kevätvehnä   Etelä-Karjala
4310   3040   70.5 %   .Rehuohra   Satakunta
4960   3510   70.8 %   Kaura   Etelä-Pohjanmaa
30680   21750   70.9 %   Säilörehu yhteensä   KOKO MAA
30030   21330   71.0 %   .Esikuivattu säilörehu   Pohjois-Pohjanmaa
5190   3690   71.1 %   Ruis   Uusimaa
4500   3200   71.1 %   .Rehuohra   Kanta-Häme
5780   4140   71.6 %   Ruis   Varsinais-Suomi
4710   3390   72.0 %   .Mallasohra   Kymenlaakso
30670   22120   72.1 %   .Esikuivattu säilörehu   KOKO MAA
3990   2880   72.2 %   Ohra yhteensä   Uusimaa
2490   1800   72.3 %   Ruis   Pohjois-Karjala
6030   4380   72.6 %   .Syysvehnä   KOKO MAA
5000   3640   72.8 %   Kaura   Etelä-Karjala
4500   3300   73.3 %   Kaura   Pohjois-Karjala
3990   2930   73.4 %   Ohra yhteensä   Varsinais-Suomi
4350   3200   73.6 %   Kaura   Pohjois-Savo
5030   3710   73.8 %   Kaura   Pohjanmaa
3970   2930   73.8 %   Ohra yhteensä   Etelä-Karjala
3970   2930   73.8 %   .Rehuohra   Etelä-Karjala
4200   3130   74.5 %   Ohra yhteensä   Keski-Pohjanmaa
4200   3130   74.5 %   .Rehuohra   Keski-Pohjanmaa
5010   3740   74.7 %   Kaura   Kanta-Häme
3750   2830   75.5 %   Herne   Pohjois-Pohjanmaa
3750   2830   75.5 %   .Rehuherne   Pohjois-Pohjanmaa
4800   3630   75.6 %   .Kevätvehnä   Satakunta
4170   3210   77.0 %   .Rehuherne   KOKO MAA
3910   3050   78.0 %   Ohra yhteensä   Kainuu
3910   3050   78.0 %   .Rehuohra   Kainuu
5830   4550   78.0 %   Ruis   Pohjanmaa
3650   2850   78.1 %   .Ruokaherne   KOKO MAA
4380   3420   78.1 %   Herne   Pirkanmaa
28160   22000   78.1 %   Säilörehu yhteensä   Pohjois-Karjala
4820   3770   78.2 %   Ruis   Kymenlaakso
4070   3190   78.4 %   Herne   KOKO MAA
1890   1490   78.8 %   ..Kevätrypsi   KOKO MAA
3900   3090   79.2 %   .Kevätvehnä   Uusimaa
4930   3910   79.3 %   Kaura   Varsinais-Suomi
6030   4810   79.8 %   .Syysvehnä   Uusimaa
4270   3410   79.9 %   .Mallasohra   KOKO MAA
4380   3540   80.8 %   Ohra yhteensä   Pirkanmaa
4050   3280   81.0 %   .Kevätvehnä   Pohjois-Karjala
28160   22960   81.5 %   .Esikuivattu säilörehu   Pohjois-Karjala
9150   7530   82.3 %   .Tuoresäilörehu   Kanta-Häme
4320   3560   82.4 %   Ohra yhteensä   Päijät-Häme
4120   3430   83.3 %   Ohra yhteensä   Pohjois-Savo
3050   2540   83.3 %   Härkäpapu   Satakunta
33000   27670   83.8 %   Säilörehu yhteensä   Kymenlaakso
3600   3030   84.2 %   .Mallasohra   Varsinais-Suomi
4060   3430   84.5 %   .Rehuohra   Pohjois-Savo
1930   1650   85.5 %   .Rypsi yhteensä   KOKO MAA
4500   3850   85.6 %   Ohra yhteensä   Etelä-Pohjanmaa
4500   3850   85.6 %   .Rehuohra   Etelä-Pohjanmaa
28000   24000   85.7 %   Säilörehu yhteensä   Etelä-Savo
28000   24000   85.7 %   .Esikuivattu säilörehu   Etelä-Savo
1550   1340   86.5 %   .Rypsi yhteensä   Etelä-Karjala
4800   4150   86.5 %   Kaura   Satakunta
28500   24780   86.9 %   .Esikuivattu säilörehu   Pohjois-Savo
28320   24780   87.5 %   Säilörehu yhteensä   Pohjois-Savo
1490   1310   87.9 %   .Rypsi yhteensä   Pohjois-Karjala
1740   1570   90.2 %   .Rypsi yhteensä   Varsinais-Suomi
2530   2290   90.5 %   ..Syysrypsi   Varsinais-Suomi
29260   26790   91.6 %   Säilörehu yhteensä   Päijät-Häme
4910   4510   91.9 %   .Mallasohra   Pohjanmaa
3500   3220   92.0 %   Kaura   Kainuu
4770   4400   92.2 %   .Rehuohra   Pohjanmaa
4710   4360   92.6 %   Herne   Etelä-Pohjanmaa
4770   4480   93.9 %   Ohra yhteensä   Pohjanmaa
2280   2150   94.3 %   .Rypsi yhteensä   Pohjanmaa
2280   2150   94.3 %   ..Kevätrypsi   Pohjanmaa
4270   4030   94.4 %   Kaura   Etelä-Savo
3980   3780   95.0 %   Herne   Varsinais-Suomi
5000   4770   95.4 %   .Kevätvehnä   Etelä-Pohjanmaa
6200   5940   95.8 %   .Syysvehnä   Varsinais-Suomi
3940   3780   95.9 %   .Rehuherne   Varsinais-Suomi
2590   2500   96.5 %   Härkäpapu   Uusimaa
2130   2080   97.7 %   ..Syysrypsi   KOKO MAA
21190   20730   97.8 %   Säilörehu yhteensä   Lappi
5580   5460   97.8 %   .Syysvehnä   Kymenlaakso
31250   30980   99.1 %   .Esikuivattu säilörehu   Kymenlaakso
5000   4970   99.4 %   Herne   Pohjanmaa
5000   4980   99.6 %   .Rehuherne   Pohjanmaa
4520   4510   99.8 %   Kaura   Ahvenanmaa
5320   5320   100.0 %   .Kevätvehnä   Pohjanmaa
3370   3400   100.9 %   Herne   Uusimaa
3510   3560   101.4 %   .Rehuherne   Uusimaa
4710   4820   102.3 %   .Rehuherne   Etelä-Pohjanmaa
25930   26790   103.3 %   .Esikuivattu säilörehu   Päijät-Häme
3610   3730   103.3 %   Ruis   Etelä-Savo
6110   6340   103.8 %   .Syysvehnä   Kanta-Häme
3440   3590   104.4 %   Herne   Etelä-Karjala
2640   2770   104.9 %   .Kevätvehnä   Ahvenanmaa
3760   4010   106.6 %   .Rehuherne   Etelä-Karjala
2810   3000   106.8 %   Härkäpapu   KOKO MAA
1780   1920   107.9 %   .Rypsi yhteensä   Satakunta
23010   25600   111.3 %   .Tuoresäilörehu   Pirkanmaa
3470   3910   112.7 %   Herne   Kanta-Häme
4510   5200   115.3 %   Ruis   Päijät-Häme
4910   5990   122.0 %   .Rehuherne   Päijät-Häme
3080   3760   122.1 %   .Ruokaherne   Varsinais-Suomi
21190   25920   122.3 %   .Esikuivattu säilörehu   Lappi
4850   5990   123.5 %   Herne   Päijät-Häme
5240   6480   123.7 %   .Syysvehnä   Pohjanmaa
3480   4310   123.9 %   Ruis   Pirkanmaa
3470   4420   127.4 %   .Rehuherne   Kanta-Häme
4100   6060   147.8 %   Herne   Etelä-Savo
4100   6060   147.8 %   .Rehuherne   Etelä-Savo

Taulukko 2 Satopotentiaalit (kg/ha) ja luomun osuus (Luomun%) tavanomaisen satopotentiaalista, KOKO MAA Taulukko kasveittain Luken käyttämässä järjestyksessä. Huomatkaa, että Luke ei ole laskenut esimerkiksi vehnälle satopotentiaalia vaan ainostaan erikseen syys- ja kevätvehnälle.

Tav   Luomu Luomun% Kasvi Maakunta
..   ..   ..   Vehnä yhteensä   KOKO MAA
6030   4380   72.6 %   .Syysvehnä   KOKO MAA
4500   3100   68.9 %   .Kevätvehnä   KOKO MAA
..   ..   ..   Ruisvehnä   KOKO MAA
5940   3150   53.0 %   Ruis   KOKO MAA
4460   3020   67.7 %   Ohra yhteensä   KOKO MAA
4480   3010   67.2 %   .Rehuohra   KOKO MAA
4270   3410   79.9 %   .Mallasohra   KOKO MAA
..   ..   ..   .Syysohra   KOKO MAA
4940   3230   65.4 %   Kaura   KOKO MAA
..   ..   ..   Seosvilja yhteensä   KOKO MAA
..   ..   ..   .Seosvilja (vain vilja)   KOKO MAA
..   ..   ..   .Seosvilja (valkuaiskasvit + vilja)   KOKO MAA
..   ..   ..   Tattari   KOKO MAA
..   ..   ..   Rypsi ja rapsi yhteensä   KOKO MAA
1930   1650   85.5 %   .Rypsi yhteensä   KOKO MAA
1890   1490   78.8 %   ..Kevätrypsi   KOKO MAA
2130   2080   97.7 %   ..Syysrypsi   KOKO MAA
2460   1560   63.4 %   .Rapsi yhteensä   KOKO MAA
2160   ..   ..   ..Kevätrapsi   KOKO MAA
2860   ..   ..   ..Syysrapsi   KOKO MAA
..   ..   ..   Öljypellava   KOKO MAA
..   ..   ..   Öljyhamppu   KOKO MAA
..   ..   ..   Kumina   KOKO MAA
..   ..   ..   Peruna yhteensä   KOKO MAA
..   ..   ..   .Ruokaperuna   KOKO MAA
..   ..   ..   .Varhaisperuna   KOKO MAA
..   ..   ..   .Ruokateollisuusperuna   KOKO MAA
..   ..   ..   .Tärkkelysperuna   KOKO MAA
..   ..   ..   .Muu peruna   KOKO MAA
..   ..   ..   Sokerijuurikas   KOKO MAA
4070   3190   78.4 %   Herne   KOKO MAA
3650   2850   78.1 %   .Ruokaherne   KOKO MAA
4170   3210   77.0 %   .Rehuherne   KOKO MAA
..   ..   ..   Herne, säilörehu   KOKO MAA
2810   3000   106.8 %   Härkäpapu   KOKO MAA
..   ..   ..   Härkäpapu, säilörehu   KOKO MAA
..   ..   ..   Timotein siemen   KOKO MAA
..   ..   ..   Kuivaheinä   KOKO MAA
30680   21750   70.9 %   Säilörehu yhteensä   KOKO MAA
30670   22120   72.1 %   .Esikuivattu säilörehu   KOKO MAA
30000   17840   59.5 %   .Tuoresäilörehu   KOKO MAA
..   ..   ..   Tuorerehu   KOKO MAA
..   ..   ..   Tuorevilja yhteensä   KOKO MAA
..   ..   ..   .Kokoviljasäilörehu   KOKO MAA
..   ..   ..   .Tuoresäilövilja   KOKO MAA
..   ..   ..   Vihantavilja säilörehuksi   KOKO MAA


« Last Edit: 24.02.24 - klo:11:47 by Jarrumies »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25165
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #907 on: 25.02.24 - klo:05:03 »
Tuo tilastosi vaatii vielä sulattelemista. Tässä väliin tämä vuosittainen. MT ja Luke:

Naudanlihan tuotanto kasvoi viime vuonna, sika ja siipikarja alamäessä

Quote
Suomessa tuotettiin viime vuonna lihaa 389 miljoonaa kiloa. Suurin siivu näistä kiloista on sianlihalla, vaikka sen määrä väheni.
[..]
Luomulihaa tuotettiin 4,4 miljoonaa kiloa, josta naudanlihan osuus oli noin 80 prosenttia. Luomunaudanlihan tuotanto lisääntyi edellisvuodesta, kun taas luomusian- ja luomulampaanlihan tuotanto väheni.

https://www.luke.fi/fi/tilastot/lihantuotanto/lihantuotanto-2023

Niinpä luomulihan osuus on nyt n. 1,1%. (Tai oli viime vuonna.) Niinpä meillä ei ole edellenkään tietoa luomusiipikarjan lihan määrästä. Niinpä luomusianlihaa (ml. tietysti luomukinkku) tuotetaan yhä vähemmän. Jonka jo huomasimmekin

Lampaanlihan tuotanto muuten ihan kaikkineenkin väheni. Olisiko tuontilammas nyt jyräämässä markkinat? Vai mistä on kyse?

Missään järkevässä suhteessa ei lisääntyneeseenkään luomunaudanlihan tuotantoon ole 173 159 ha luomunurmea. Siinä pitäisi ottaa käyttöön uusi tilastointiluokka: latausnurmi. Täällä olevaa tietoa vähän ihmetellenkin:

Quote
Erilaisia ympäristönurmia ja kesantoja ennustetaan olevan yhteensä 226 800 hehtaaria. Viime kesänä niitä oli 216 200 hehtaaria.

Oliko/onko luomun nurmi tuossa mukana? Leijonanosalla?

Sen voinee huomauttaa, että luomun satapotentiaaleissa ei varmaankaan/tietystikään latausalaa ole mukaan laskettu.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25165
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #908 on: 26.02.24 - klo:12:50 »
MT:

Yhdestä perustomaatista ruuanlaiton luottopakiksi ja naposteluherkuksi – suomalaisista on tullut tomaattikansaa

Quote
Luonnonvarakeskuksen tilastoista selviää, että keskivertosuomalainen syö nykyään vajaat 65 kiloa tuoreita vihanneksia vuodessa, ja tästä määrästä yli 10 kiloa on tomaatteja. Suomessa syödyistä tuoreista tomaateista noin 60 prosenttia on kotimaisia

Josta viimevuotisen tiedon mukaan korkeintaan n. 170 g on kotimaisia luomutomaatteja. — Siitä saamme näilla hetkillä tuoreeemmankin tiedon. Luke on kertonut, että vuoden 2023 puutarhatilastot ilmestyvat helmikuussa 2024.
« Last Edit: 27.02.24 - klo:15:36 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25165
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #909 on: 28.02.24 - klo:05:03 »
Luomuväki tulkitsee nuo tulokset omalla tavallaan:

https://www.luke.fi/fi/documents/peltokasvien-luomusadot-ja-tilojen-valinen-satovaihtelu-suomessa-suomen-maataloustieteen-paivien-esitysabstrakti-2024

Quote
Satopotentiaalin vertailuissa havaittiin, että luomutilat voivat saavuttaa palkokasveilla suurempia ja monilla viljoilla lähes samansuuruisia satotasoja kuin mediaanitilat tavanomaisessa tuotannossa.
Tulokset osoittavat, että suomalaisilla luomutiloilla olisi mahdollisuudet parantaa satotasoja enemmän
kuin tavanomaisessa tuotannossa olevilla tiloilla. Tilojen saavuttamaan satotasoon vaikuttaa kasvilajin
ja viljelytekijöiden lisäksi myös viljelijöiden asettamat tavoitteet ja päätökset. Erinomaisia satoja
saavuttavien luomutilojen viljelykäytänteiden tarkastelu voisi antaa arvokasta tietoa luomutuotannon
kehittämiseen Suomessa.

Vielä tämän tosiasian tunnustamisen jälkeenkin:

Quote
Luomutilat saavuttivat keskimäärin 65 % tavanomaisen tilan sadoista.

Jossa siinäkään ei siis ole tarkasteltu tilan koko pinta-alaa.

Koko todellisuudeksi jää:

Luomu tuotti vain noin 40 prosenttia viljasta tavanomaiseen verrattuna! Edes luomun satotason tuplaaminen ei siis riitä!

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25165
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #910 on: 29.02.24 - klo:14:59 »
Ei kerinnyt Ruokavirasto julkaisemaan luomupuutarhaviljelyn pinta-aloja. Kun Luke jo julkaisee (muun sadon ohella) luomusadon tiedot:

https://www.luke.fi/fi/tilastot/puutarhatilastot/puutarhatilastot-2023

Täsmällisesti lupaamaan aikana. Kuten aina. Luvattiin helmikuussa, se oli helmikuussa.

***

Jo meille perinteiseen tapaan vuoden 2023 tiedot Pro Luomun pohjaan sovitettuina:

Luomupuutarhatuotanto, sato (1000 kg)

                2023    2022   2021   2020
 
Tarhaherne    81     349     344     638
Valkokaali     719    686     758     712
Porkkana     2245  2697   2497   3176
Sipuli           366    549     318     476
Tomaatti      446    906     826     676
Kurkku        291    321     262     162
Marjat         533    669     728     631
Omena        109     78      151    107

Tarhaherneen romahdus*) pistää tietysti silmään. Mutta myös tomaatin kohdalla voimme puhua jonkinasteisesta romahduksesta,

Luomutomaatteja tuotettiin siis Suomessa enää alle 100 grammaa henkeä kohti.

Otetaan tämä tieto vielä Luken pääsivulta:

Quote
Kasvihuonevihannestuotanto oli 88 miljoonaa kiloa, josta kasvihuonekurkkua oli 50 miljoonaa kiloa. Tomaattia tuotettiin 30 miljoonaa kiloa, josta erikoistomaatteja oli 6 miljoonaa kiloa.
(lihav. HJ)

_____

*) viljelypinta-alakin oli pudennut. Hehtaareja 774 ==> 180 (?).
« Last Edit: 29.02.24 - klo:16:44 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25165
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #911 on: 01.03.24 - klo:05:49 »
Tätä lukiessa tuli Luke mieleen:

Suomi on tilastovoittaja

Quote
Maailmanpankin mukaan Suomen tilastoekosysteemi on maailman paras.
[..]
Suomessa hallitus toisensa jälkeen rakentaa ohjelmaansa tilastoihin nojautuen ja pyrkii niiden avulla ennakoimaan mahdollisimman tarkasti jokaisen lakimuutoksen seuraukset. Tällä on hyvin suuri vaikutus esimerkiksi siihen, millaisia ratkaisuja voi ja kannattaa tehdä juuri nyt julkisen talouden säästöurakassa.

Hehkutettu tietopohjainen valmistelu tarvitsee rukkaamattomia tietoja, ja niitä tarjoava saa istua toimistossaan huomennakin, vaikka tiedot olisivat hallituksen kannalta huonoja.

Mutta valitettavasti myös Ruokavirasto, joka viivyttelee eli panttaa tietojaan. Niin, ja myös Pro Luomu, joa tekee samaa omilla tiedoillaan. Sillä ei ole virallsta asemaa, mutta puoliviralinen on.

***

Ruokaviraston viivyttely jatkuu edelleen. Mutta Luke antaa jo meille eräistä luomumarjoistakin myös tiedot viljelyaloista:

https://statdb.luke.fi/PxWeb/sq/4b6fd953-6a40-4ebe-b2ea-dce34cb50615?lang=fi

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25165
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #912 on: 01.03.24 - klo:08:25 »
Kyllä. Voi sanoa, että ihan samanlaisena se säilyi. Myös tämä säilyi muuten samana...

Sen verran täytyy palata Ruokaviraston puutarhatilastoon, että suomalaisista marjoista ja hedelmistä, joita luomuna täällä viljellään, ylivoimaisesti tärkein on mustaherukka 400,4 ha:n viljelyalalla. Sitä viljellään erityisesti Pohjois-Karjalassa: 130 ha. Eli tärkeydessään ylittää myös "Muut marjat ja hedelmät".

... mutta viljelyala oli Pohjois-Karjalassa edellisestä vuodesta hieman kasvanut. Kokonaisala muuten ei ollut.

Tänä vuonna ei säilynyt. Ainakaan koko maassa.

Sekä luomumansikan että luomuherukan sadot laskivat huomattavasti. Luomumansikan viljelyalakin oli laskenut. Mutta luomuherukan viljelyala oli edellisestä vuodesta noussut.

Luomumansikkaa tuotettiin 250 000 kiloa. Suomalaista kohti alle 50 grammaa. Muutama mansikka. Sen verran kuin róyhkeimmät ottavat toriilla ihan maistiaisiksi.
 

Pro Luomun viimekesäinen touhottaminen asiasta tapahtui aika lailla tyhjän takia.

Omenan osalta palaamme n. tähän laskelmaan:

Vuoteen ei ilmeisesti ole tarvinnut luomuomenista paljon puhua. Jos v. 2019 luomusato oli seuraava:

Omena        116 000 kiloa. Suomalaista kohti 21 grammaa. Yksi omenaviipale.

Kun tuon kasvin viljelyalassakaan ei ole ollut trendiä ylöspäin, luultavasti tänä vuonnakin  vähittäiskauppoihin asti kotimainen luomuomena päätyy harvoin. Ja jos kuulemme, että luomuedelmiä menee kaupaksi hyvin, ne eivät ole omenia. Eivät ainakaan kotimaisia
« Last Edit: 01.03.24 - klo:17:43 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25165
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #913 on: 02.03.24 - klo:05:17 »
Toisesta Luken tilastosta:

Quote
Luomuperuna 8 miljoonaa kiloa (-9 %)

Ja nyt tuosta toisesta, ettá luomuporkkanaa tuli 2,245 miljoonaa kiloa. Ja kaikkia muita niin, että luomuvihanneksia on yhteensä 4,049 miljoonaa kiloa.

Syötävää tuossa kaikessa on n. 12 miljoonaa kiloa. Potentiaalisia syöjiä 5,5 miljoonaa?

Henkeä kohti siis n. 2,2 kiloa. Varsinaisia kasviksia 736 grammaa.

Arvoidaanpa luomukasvisten merkitystä myös toisella tavalla.

Meille kerrotaan totuutena kasviksista (Sydänliitto, mutta ei ainoana):

Kasvikset ovat terveellisen ruokavalion perusta

Quote
Kasviksia suositellaan syötäväksi vähintään puoli kiloa päivässä. Tämä määrä saadaan kuudesta, oman kämmenen kokoisesta annoksesta. Lapselle suositellaan vähintään viittä, oman kämmenen kokoista annosta päivässä.

Yksi annos eli noin kourallinen on esimerkiksi

    yksi keskikokoinen tomaatti,
    yksi keskikokoinen porkkana,
    1½ dl raastetta tai vihersalaattia,
    1½ dl kypsennettyjä kasviksia eli lämmintä kasvislisäkettä,
    1 dl marjoja, tai
    yksi hedelmä

Tähän määrään ei lasketa perunaa eikä mehuja.

Kuinka monelle ihmiselle olisi mahdollista saavuttaa tuo puoli kiloa luomukasviksilla? Jaamme kilomäärän vuoden päivien lukumäärällä, jonka jaamme kahdella:

4049000/(365/2)

Tuloksena 22 186 ihmistä. Noin 0,4 % suomalaisista.

Vielä sama hiukan Sydänliiton linjasta tinkien, ottamalla perunan mukaan:

12000000/(365/2)

Tuloksena 65 753 ihmistä. Noin 1,2 % suomalaisista.

Suomalaiset luomumarjat ja -hedelmät eivät arvioita muuta. Vrt. juuri edellä.
« Last Edit: 02.03.24 - klo:10:28 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25165
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #914 on: 03.03.24 - klo:10:10 »
Tuohon edelliseen täytyy vielä laskea ja lisätä tämä vertailuluku:

Puutarhaviljelyssä haastava vuosi 2023

Quote
Vuonna 2023 Suomessa tuotettiin yhteensä 282 miljoona kiloa vihanneksia, marjoja ja hedelmiä. Määrä oli noin 25 miljoonaa kiloa edellisvuotta vähemmän.

282000000/(365/2)

Siitä tulee 1545205.47945.

Eli Suomen koko vihannessadostakaan ei saada tarpeeksi vihanneksia Sydänliiton normien*) täyttämiseksi koko väestölle. Vaan ainoastaan n. 1,5 miljoonalle ihmiselle. Se on noin 28% väestöstä. Mutta se on vallan erilainen prosenttiluku kuin 0,4%.

Tuota määrää täytyy sitten täydentää tuontivihanneksilla ja -hedelmillä. Ja niinhän tehdään.

***

Perunassa muuten on vitamiineja. Jos hyväksymme sen löysennetyn version, että perunan saa laskea mukaan, saamme 489,7 miljoonaa kiloa+282 miljoonaa kiloa, yhteensä 771,7 miljoonaa kiloa, joilla saamme jo lähes 3 miljoonaa kansalaista terveellisesti ruokituiksi.


_______

*) viittaamme nyt niihin. Voidaan tietysti aina keskustella, riittäisikö vähempikin. Mutta luomuvihannesten merkitys jää joka tapauksessa mitättömäksi.
« Last Edit: 03.03.24 - klo:15:37 by Heikki Jokipii »