WWF:n ruokaopas

[Heikki Jokipii]

Ei tunnu WWF:ää häiritsevän tässä mikään:

Hikiän mehiläisten valomerkki

Ensimmäisenä suomalaisena biodynaamisen hunajan tuottajana Hikiän sitoutuu arvojensa ja tavoitteidensa mukaisesti tekemään kaikkensa pysäyttääkseen pölyttäjien määrän vähenemisen omalla toiminta-alueellaan.

Kansainvälisellä WWF:llä on ollut pyrkimystä tieteellisyyteen ja analyyttisyyteen. Mutta suomalaisella ilmeisesti ei. Kun sanoo sanan luomu �" tai biodynaaminen, kuten tuossa �" niin mukaan vain, meikäläisiä olette!

Tuolla yritykselle tuokin varmaan kelpaa sen nykyisessä selvässä, kaikkia väyliä käyttävässä julkisuuskampanjassa.

***

WWF on muuten selvästi laajentanut tätä tapahtumaansa siihen suuntaan, että puhutaan enemmän luonnon monimuotoisuudesta. Näin oli tänään mm. radiossa.

Kuitenkin se keskeinen rituaali yhä on, että sammutetaan tiettyyn kellonaikaan kaikki sähkövalot. Joka tietysti on symbolinen ele siihen suuntaan, että fossiilisia polttoaineita ei enää käytettäisi. Joita oletettavasti sähkön tuotannossa käytetään.

Nyt on tulossa mielenkiintoinen tilanne, kun Olkiluoto 3 käynnistyy syksyllä. Sähkövalojen sammuttaminen ei silloin enää Suomessa osu lainkaan oikeaan osoitteeseen, kun 90% sähköstä on tuotettu tavalla, josta ei tule hiilidioksidipäästöjä. Mehiläisvahastakin tehdyt kynttilät tuottavat niitä enemmän.

[Heikki Jokipii]

Tämä oli helppo laskea:

Tutkimus: 20 yritystä tuottaa 55 prosenttia maailman muovijätteestä

Plastic Waste Makers Index -tutkimuksessa tarkasteltiin myös kertakäyttömuovijätteen tuotantoa maittain väkilukuun suhteutettuna. Listan kärjessä olivat Australia ja Yhdysvallat.

Suomi, jossa tuotetaan vuosittain 38 kiloa muovijätettä asukasta kohden, löytyy listan sijalta 17. Maailman keskiarvo oli 15 kiloa muovijätettä vuodessa ihmistä kohden.[/quote]

Mutta sitä ei tuossa ola laskettu eikä kerrottu, mitä sille muoville sitten tapahtui. Meillä ja maailmalla.

[Heikki Jokipii]

Erityisen merkittävä - ja erilaisten järjestöjen kampanjamateriaaleja ajatellen huvittava - on tuo arvio luomukangaskasseista. Siitäkin olemme täällä jo sanoneet, mutta myös tästä:

Tutkimus haastaa vallalla olleen käsityksen siitä, että muovipussin käyttö on ympäristön kannalta huono valinta. Muovipussia käytettäessä olennaista on, että pussi päätyy lopulta oikeaan paikkaan: roska-astiaan roskispussina hyödynnettynä. Näin materiaali ei rasita luontoa lähimetsässä, maantieojassa tai Itämerellä.

Ja näinhän yleensä käy. Muovipussin vastustajat sen sijaan etsivät skenaarioita, joissa pussi enemmän tai vähemmän suoraan heitetään mereen. Ja löytävät sitten sellaisia esimerkkitapauksia jostain Afrikasta, ks. edellä 12.01.19.

Ei tuo tanskalaisten tulos varmaan kampanjointia lopeta, vaikka tulisikin WWF:n tietoon. Sen verran rakas vihollinen muovikassi tuolle väelle on. Jo vuosikymmenien takaa.

Ihan hyvä, että tutkitaan:

Roskan reitit ja kulkeutuminen merellä ovat usein tuntemattomia �" Nyt meriroskan seikkailuja pääsee seuraamaan lähes reaaliajassa

Suomen ympäristökeskus on mukana hankkeessa, jossa selvitetään Itämerellä ja Jäämerellä ajelehtivan roskan reittejä.

Mutta tämä tiedetään jo etukäteen:

Syken Pohjoiset meriroskat -hanke lähettää kaksi meriroskapoijua keräämään tietoa roskan reiteistä ja kulkeutumisesta merellä.

”Pohjoisella Jäämerellä tavattavista meriroskista suuri osa on peräisin eteläisemmiltä leveysasteilta, erityisesti Euroopasta. Niiden tarkkoja reittejä ja kulkeutumista ei vielä tunneta hyvin. Siksi poijut tuottavat arvokasta lisätietoa", kertoo pohjoisesta meriroskayhteistyöstä vastaava Syken erikoistutkija Hermanni Kaartokallio tiedotteessa.

Mutta jos sieltä kuitenkin löytyy jokunen suomalaiseksi tunnistettava muoviesine, kyllä siitä huuto saadaan aikaiseksi, että muovista täytyy Suomen kaupoissa luopua.

[Heikki Jokipii]

Taas spekuloidaan sillä, minkälainen rapuvuosi tästä tulee. Kuten vaikka MT:

Tämä tiedetään nyt rapuvuodesta ensimmäisten saaliiden perusteella
Erä 23.07.2021
Janica Pörhönen
Alkanut rapukausi näyttää lupaavalta, koska isotkin ravut ovat jo vaihtaneet kuortaan ja naaraatkin voivat mennä mertoihin heti kauden alkaessa, arvioi tutkija.

Mutta kyllä se aikalailla tässä pysyy:

Vaikka logiikka asiassa on aika sama kuin WWF:n riistasuosituksessa. Vuosittain Suomessa saadaan n. 2-3 miljoonaa täplärapua ja alle miljoona jokirapua. Eli jos ne kaikki jaettaisiin tasan, jokainen jouduttaisiin jakamaan: kansalaista kohti korkeintaan 0,7 rapua. Joka on joskus rapua syönyt, ymmärtää, mitä tuo merkitsisi: oikeudenmukaiseen ratkaisuun tarvittaisiin rapuveitsen lisäksi kirurgin veistä! Ja tarkkuutta!

[Heikki Jokipii]

Varmasti hauska harrastus...

Metsästäneiden määrä pysyi ennallaan vuonna 2020

... mutta noistakin luvuista näkee, miten lopulta typerä oli WWF:n riistasuositus. Kerrotuista saaliista ehkä enemmän jakoa kuin sananlaskun yhdestä pyystä. Mutta onko oikeastaan paljonkaan enemmän, 5,5 miljoonalle syötäväksi jaettuna?

[Heikki Jokipii]

Muovin kohdalla ongelmien parannusehdotukset ovat aina rajoittavia, kehotuksia vähentämään, luopumaan. Kuten aivan tyypillisesti WWF:n ehdotukset, joita on käsitelty edellä tässä triidissä. Mutta entäs tämä "teknologinen" ratkaisu:

Plastic, Perfected

Researchers have developed a promising and "infinitely recyclable" plastic called polydiketoenamine.

Pienellellä alkusijoituksella sille luvataan kilpailukykyä, myös taloudellisesti:

A team of researchers at the U.S. Department of Energy's Lawrence Berkeley National Laboratory has developed an "infinitely recyclable" plastic called polydiketoenamine, or PDK. Items made of PDK can be bathed in acid that separates the plastic molecules from any additives; this material can then be reassembled into different shapes, textures, and colors again and again without loss of performance or quality. While producing virgin PDK resin is initially expensive, the researchers calculate that recycled PDK resin will be competitive with petroleum-based virgin plastic resins.

[Heikki Jokipii]

Tässäkin WWF on tavallaan oikeilla jäjillä:

Raportti: Haitallisista tuista luopuminen loisi kymmeniä miljoonia ympäristöystävällisiä työpaikkoja

Valtiot käyttävät vuosittain noin 500 miljardia dollaria luonnon monimuotoisuuden kannalta haitallisiin tukiin. Koronakriisi on osoittanut, että nopeatkin taloudelliset muutokset ovat mahdollisia, ja niihin pitäisi nyt ryhtyä, sanoo ympäristöjärjestö WWF.

Mutta ei uskalla niitä jälkiä seurata. Vaan tuossakin selvästi vihjataan, että jatketaan luomuviljelyn, ko. tavoitteiden vastaisen viljelymenetelmän, kannattamista (lihav. HJ):

Jos rahat osoitettaisiin vihreisiin kannusteisiin, voisi syntyä työpaikkoja maatalouden, kalastuksen, metsätalouden ja infrastruktuurin alalle. Se voisi tarkoittaa esimerkiksi vaihtoehtoisten viljelymenetelmien hyödyntämistä, luonnon omia keinoja painottavan infrastruktuurin rakentamista sekä ruokaketjua, joka minimoi ruokajätteen, WWF:n raportissa kerrotaan.

Vaihtoehtoiset menetelmät voisivat tuossa tarkoittaa moderneimman tekniikan käyttöönottoa. Mutta tuskinpa tarkoittavat.

[Heikki Jokipii]

On se varmaan näinkin:

Ulkopaikkakuntalaisten tehokas seuruepyynti turhauttaa paikallisia hirvenpyytäjiä Inarissa: "Kuin tulisivat meidän jääkaapista hakemaan lihaa"

Mutta täällä ihan etelässä ei voi sille mitään, että tämä tuli mieleen:

Mukana artikkelissa oli myös (helsinkiläisen) lihayrittäjä Veijo Wotkinin hapan kommentti, että hirvenlihat katoavat metsästäjien pakastekaappeihin, joista ne sitten 2 vuoden päästä syötetään koirille ...

Tuohon oli vielä jatkopuheenvuoro Wotkinin mainoksessa Ilta-Sanomissa:

Hirvi, syksyn riistaherkku
niitä kaataa meille Eestin serkku

[Heikki Jokipii]

Radikaali näkökanta:

Metsäntutkija: "Hirvikantaa pitää saada reilusti pienemmäksi ja valkohäntäpeura kokonaan pois"

Hirven talvikanta on moninkertaistunut 1960-luvulta. Männyn ja koivun taimia popsivat hirvet mietityttävät metsänistuttajaa. ”Männyn ja koivun viljely on vähentynyt pieneksi, ja kuusta istutetaan paljon mäntymaille.”

Smolanderin mielestä maanomistajien pitäisi vaatia ponnekkaammin hirvikannan pienentämistä. Heidän pitäisi antaa metsästysoikeus seuroille, jotka sitoutuvat pienentämään kantaa ja siten luoda painetta viranomaisten päätöksiin kaatomääristä.

”Kantaa pitäisi saada reilusti pienemmäksi, ja valkohäntäpeura pitäisi hävittää vieraslajina kokonaan pois.”

Mitähän tuohon WWF? Sen lihaoppaassa lukee edelleen näin:

https://wwf.fi/lihaopas/info/riista/

Kestävästi pyydetty riista on oiva vaihtoehto, kun haluat syödä ympäristön kannalta parempaa lihaa. Hirvi, metsäkauris ja valkohäntäkauris kestävät nykyisen kokoisen metsästyksen hyvin. Riistaa ei kuitenkaan riitä kestävästi pyydettynä kattamaan koko tämänhetkinen lihankulutuksemme. Poro ei ole riistaa.

WWF:n Lihaoppaassa on arvioitu kotimaisista hirvieläimistä hirvi, metsäkauris ja valkohäntäkauris. Hirvieläinten osuus riistasta on kilomäärällisesti ylivoimaisesti merkittävin, ja näiden lajien kannat kestävät nykyisen kokoisen metsästyksen hyvin. Valkohäntäkauris on Suomeen Pohjois-Amerikasta tuotu vieraslaji.

Vaikka tuossa tuodaan esille, että valkohäntäkauris on vieraslaji, niin suositus näyttää olevan, että sitäkin pitäisi metsästää kestävästi, vain nykyinen määrä? Kun taas Heikki Smolander MT:ssä ehdottaa jonkinlaista "valkohäntäkaurissyksyä", jolloin sitä tulisi kerralla paljon, ja ehkä köyhempienkin perheiden ruokapöytään. �"  Siinä mallissa tuon riistan makuun ei kuitenkaan saisi ihastua. 

[Heikki Jokipii]

Vieläkään se ei ole muuttunut. Jutut rapukaudesta tulevat mediaan näihin aikoihin yhtä varmasti kuin jutut joulusta sitten myöhemmin. Vaikka kotimaisten rapujen suhteen on samoin konjakin suhteen vanhassa Radio Jerevan -jutussa:

�" Meille on lähetetty kysymys: mitä on konjakki?

�" Me vastaammme: konjakki on juoma, jota neuvostokansa juo. Valittujen edustajiensa kautta.

[Heikki Jokipii]

Kun kierrätys nähdään ainoana vaihtoehtona tälle "jumalattomalle" menolle:

Meret hukkuvat muoviin �" meriin päätyy vuosittain yli 10 miljoonaa tonnia muovia

Muovijätteen määrä valtamerissä ja muilla vesialueilla uhkaa kaksinkertaistua vuoteen 2030 mennessä, todetaan YK:n ympäristöohjelman raportissa. Kaikesta maailman muovista alle kymmenen prosenttia kierrätetään.

(lihav. HJ)

Tämä on muka väistämätön seuraus:

Muovin hyödyllinen ominaisuus, kestävyys, muuttuu ongelmaksi, kun muovista tulee jätettä. Suurin osa kaikesta muovista päätyy ennemmin tai myöhemmin mereen. [..]

(lihav. HJ)

Muovilla on myös seuraava ominaisuus: se palaa. Ja antaa palaessaan energiaa. Ei niin, etteikö kierrätys voisi olla hyvä juttu. Mutta nyt näyttää siltä, että vain siihen ratkaisuun hirttäytyminen on osittain  juuri tuon ongelman syynä. Ja on jo pidemmän aikaa näyttänyt.

[Heikki Jokipii]

Hesari hehkutti tänään Kenian radikaalia muovikassiratkaisua:

Maa ilman muovipusseja
Kenia kielsi muovipussit ankarien rangaistusten uhalla neljä vuotta sitten. HS tutustui Nairobissa tuloksiin.

Mutta artikkelissa myönnetään:

Muoviongelma on globaali, mutta erityisen selvästi se lyö silmille maissa, joissa kierrätys ja jätteen poltto energiaksi eivät toimi yhtä laajasti kuin esimerkiksi Suomessa.

Minä sanoisin selvemmin: Kenia ja muut tuollaiset maat saavuttaisivat parempia tuloksia matkimalla Suomea kuin kieltämällä. Todisteena mm. saman artikkelin masentava kuva, jossa kuvateksti:

Turistikaupan vessan takana oli sekalainen roskakasa. Pulloja ja tölkkejä ei Keniassa kierrätetä. Osa tästäkin kasasta saattoi kuitenkin olla menossa kierrätykseen, sillä Nairobissa toimii yksityisiä yrittäjiä, jotka ostavat muoviroskaa ja myyvät sitä eteenpäin kierrätysmuovia hyödyntäville tehtaille.

(lihav. HJ)

Mutta ei poltettavaksi. Minä näen tuossa kuvassa muovikassejakin!

[Heikki Jokipii]

Mutta kun on elänyt koko elämänsä yltäkylläisyydessä, alkaa kaivata sellaista, mitä ei marketista saa. Suomen luonto on ihan hillitön aarreaitta, jossa on hyvin paljon muutakin kuin ne sienet ja marjat. Ei silti ole pakko syödä pettua. (Vaikkakin Ossi sanoo, että pettu trendaa kolmen vuoden sisään.)

Erittäin paljon lyhyempi aika pelkästään tuon villiruoan varassa saa kaipaamaan sitä mitä marketista saa. Luultavasti olisi pakko syödä tuota pettua, koska tutkimusten mukaan se olisi niitä harvoja luonnon syötäviä, josta saisi riittävästi kaloreita.

Kaikki hyvät voimat meitä varjelkoot tilanteelta, jossa "pettu trendaa"! (Jos se tapahtuu koko kansan kohdalla.)

MT kertoo, minkälaisia nuo tilanteet ennen olivat:

Pettuleipä elätti nälän varjossa elänyttä kansaa �" teoriassa ihminen pysyy hengissä syömällä 1,5 kiloa pettua päivässä
Pettuun turvauduttiin yksittäisissä perheissä aina 1930-luvulle asti.

[Heikki Jokipii]

Tämän mielenosoituksen symboliikka oli tänä vuonna erityisen kehno:

Valot sammuvat taas WWF:n Earth Hourin ajaksi

Koska nyt olemme jo hyvin lähellä tilannetta, jossa:

"Valot sammuvat Euroopassa"

[Heikki Jokipii]

Tuliko muovista lopulta liian hyvä vihollinen?

These Environmentalists Want To Ban Single-Use Plastics Because Recycling Them 'Will Never Work'
And yet infinitely recyclable plastics are on the horizon.

Sama oikeastaan koskee polttamistakin. Ei sitäkään saa tehdä. Sen täytyy säilyä?