Kasvissyönti maailman pelastuksena?

[Heikki Jokipii]

Tässä taas lihansyönti on pelastuksena (IPS):

Brasilian maanviljelijät vaihtavat polttopuun biokaasuun

�" klips �"

Tuosta lainauksesta selvinnee dilemma: kasvihuonekaasuja vähennetään laajalla toiminnalla, joka ihan varmasti itsessään lisää kasvihuonepäästöjä.

Näin paljon IPS on nyt ihastunut biokaasun. Toinen artikkeli samasta asiasta heti perään:

Kansainvälinen yhteistyö tuo biokaasun Kuuban maaseudulle

Sama dilemma tietysti on voimassa tuossakin tapauksessa. Onko tätä.kaikkea ajateltu loppuun:

Biokompostori on yhdistetty sikalaan, sillä se käyttää pääasiassa sianlantaa. Ajoittain siihen lisätään lehmänlantaa, jotta biokaasusta tulisi vahvempaa.

Cancion biokompostorin jätevedet päätyvät lannoittamaan luomuviljeltyjä vihanneksia, yrttejä, lääkekasveja ja hedelmäpuita.

Mutta niin siis siinäkin vilahtaa IPS:n lukkari rakkaus, luomuviljely.

[Heikki Jokipii]

Näin hän näkee lihansyönnin tuelvaisuuden. Tarvitaan vain hyvä solunluovuttajalehmä:

Search for the perfect cell-donor cow: Why cultured lab-grown beef is the future of sustainable meat

At a glance, the formula for cultured �" or lab-grown �" meat is simple. Take some animal cells, feed them on a nutrient-filled broth so they duplicate lots of times, then alter that broth slightly so the cells turn into the constituent parts of meat: muscle, fat, and connective tissue. Perfect this recipe and we could �" theoretically �" satiate the entire planet’s hunger for burgers and steaks with cells taken from a single cow.

Getting those cells right is a make-or-break issue for the cultured meat industry.

[Heikki Jokipii]

Näin mediassa yritetään edelleen nähdä jotain ratkaisevaa käännettä:

Kasviproteiinien kulutus valtavirtaistuu ja kasvaa pikavauhtia, lihankulutus laskenut kahtena vuotena �" K-ryhmä: Peilaa osaltaan lihansyöntiin

Mutta jos katsotaan artikkelissa olevaa lihansyönnin käyrää, se on kyllä vähän laskenut, mutta on viimeiset 5 vuotta ollut korkeammalla tasolla kuin koskaan. Artikkeli kyllä myöntää:

Lihansyönti on laskussa, mutta kuinka pitkään?

Lihankulutus on laskenut hieman kahtena edellisenä vuotena, selviää Luken eli Luonnonvarakeskuksen tuoreista tilastoista.

Kyse voi olla käännekohdasta, mutta vielä on kuitenkin liian aikaista julistaa, että lihankulutus olisi kääntynyt pysyvästi laskuun. Lihankulutus on aiemminkin laskenut kahtena perättäisenä vuotena ja lähtenyt sen jälkeen taas nousuun.

Nyt en heti pysty asiaa (esim. linkillä) dokumentoimaan, täytyy turvautua mutuun. Olisiko jo kymmenkunta vuotta toitotettu erilaisista "boomeista", joiden pitäisi (ainakin kohtapuoleen) kovasti vähentää lihansyöntiä?

Mutta ainoa mikä samana aikana on ollut selvästi nähtävissä oleva trendi (ks. Luken käyrä) on se, että siipikarja on korvannut sianlihan.

[Heikki Jokipii]

Hänellä on tällainen voiko sanoa tolkun ihmisen näkemys lihakysymyksestä:

Meillä on nyt ”hemputisti” toivoa, sanoo ilmastopaneelin Markku Ollikainen �" ja kertoo, miten ”ei kauhean fiksusti” toiminut hallitus saisi sähköautot yleistymään

MAATALOUDEN päästöjä pitäisi Ollikaisen nopeiden laskujen mukaan saada vähennettyä kaksi miljoonaa tonnia kymmenessä vuodessa. Tavoite on kova. Mitä pitäisi tehdä?

”Vaikka ruokavalinnoillakin on merkitystä, sanoisin, että senkin kanssa voidaan vielä edetä rauhassa.”

Sen sijaan hän kohdistaisi päätökset ylemmälle tasolle, esimerkiksi rehuntuottajille. Tutkimukset viittaavat siihen, että märehtijöiden metaanipäästöjä voitaisiin vähentää lisäämällä rehuun tiettyjä lisäaineita.

”Parasta olisi vaatimus, että kaiken myytävän rehun tulee sisältää komponentteja, jotka vähentävät päästöjä ainakin 10�"12 prosenttia.”
[..]
Nykyisistä päästöistä jäisi noin viisi prosenttia, jotka kompensoitaisiin kasvavilla hiilinieluilla. Siihen auttaisi ruoantuotannon muutos.

”Vuoteen 2050 mennessä tämän kaiken pitäisi olla ajettu läpi.”

RUOANTUOTANNON vallankumouksella Ollikainen viittaa soluviljeltyihin, bioreaktorissa kasvatettaviin kasvis- tai eläinperustaisiin proteiineihin. Ollikainen uskoo, että Suomesta voisi tulla tässä supervalta.

”Globaalistihan toivo on se, että erityisesti hirmuiseksi kasvanut kotieläintalous voidaan ajaa alas ja sitä kautta vapauttaa maata takaisin luonnolle ja makeaa vettä ihmisille. Uskon myös, että soluviljely ratkaisee kasvavan väestön ruokkimisen haasteen.”

Ollikaisen mielestä visiot eivät ole vihamielisiä perinteiselle maataloudelle, vaikka sen mittakaava pienenisi. Soluviljely tarvitsee maataloudesta glukoosia eli sokeria, ja osa ihmisistä haluaa aina käyttää perinteisiä maataloustuotteita.

Vaikka tietysti kaikki riippuu siitä, kuinka suuri osa ihmisistä noin tekee. Jos se osuus on suuri, koko muutoksen merkitys voi siinä mukana kutistua olemattomaksi.

[Heikki Jokipii]

MT oli napannut esiin em. Hesarin haastattelusta sitten juuri tämän:

HS: Markku Ollikainen kohdistaisi päästöpäätökset rehuntuottajille

Markku Ollikainen kertoo Helsingin Sanomille, että maatalouden päästöjä tulisi vähentää esimerkiksi käyttämällä rehussa märehtijöiden metaanipäästöjä vähentäviä komponentteja.

Mutta jos sitä kurin, ks. lainausta edellä, voidaan saavuttaa vain 10-12% vähennys, vaikutus jää vähäiseksi. Olisi sama kuin jokaisen syömättä jättämästä joka 10. pihvistä. Tai 10-12% prosentin hurahtamisesta veganismiin.

[Heikki Jokipii]

Nämä tuntuvat olevan tosissaan:

Animal-free ice cream maker Perfect Day eyes launch of lab-made milk and mozzarella cheese

Eli ilman lehmää tuotettuna olisi Amerikassa kohta saatavissa maidon lisäksi jätskiä ja useamman sorttisia juustoja.

Jos tuo tuota kautta yleistyy, siitä seuraa ainakin jännitteitä tähän astiselle eläinaktivistien ja luomuaktivistien jonkinasteiselle yhteisymmärrykselle. Radikaalit eläinaktivistit luultavasti ottavat tuon riemuiten vastaan. Luomuväelle se on luultavasti mahdotonta, jos jo D-vitamiinin lisääminen luomumaitoon oli heille vaikea pala.

Me tolkun ihmiset voimme kaikessa rauhassa miettiä kantaamme.

Nyt myös tämä firma on lähtenyt tuohon kilpailuun mukaan:

Impossible Foods Is Now Developing a Plant-Based Alternative to Cow's Milk

EU:lle nuo tulevat olemaan ongelma. Ensimmäiseksi se, saako noita kutsua maidoiksi. 

Mutta koska tuossa on käytetty myös geenitekniikkaa, USA:ssa on käynyt jo näin:

'Lives Are Potentially At Risk': Organic Activists Freak Out Over 'GMO' Ice Cream

Kuten tavallista, kauhukuvia säästelemättä. Henki voi mennä!

Tuosta seuraa todennäköisesti todellakin jännitteitä, skismaa. Kun vegaanien kesä juuri näytti pelastetulta! Mutta nyt sitten pitäisi luomuaate tässä rytäkässä siinä leirissä hylätä?

Mutta mutta kyllä tuo antaa ajattelemisen aiheita vähemmän jyrkillekin. Jotka kuitenkin ovat usein omaksuneet käsityksen, että eläintuotannon vähentäminen on hyödyllistä ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta.

[Heikki Jokipii]

Mutta koska teoreettisesti on näin, nämä tutkijat pitävät yhä asian lippua korkealla:

Kovin hyönteisbuumi meni jo, mutta tutkijat uskovat edelleen tuotannon hyötyihin: Hyönteisten kasvatuksesta kiinnostuneille julkaistiin opas

Hyönteisiä voidaan kasvattaa ihmisravinnoksi tai rehuksi ja kasvatus voi olla todella resurssitehokasta, kirjoittajat korostavat.

Mutta aivan vastaavalla tavalla kuin edellä, pari vuotta sitten tekemässämme hintavertailussa, jopa luomujauheliha löi kirkkaasti sirkat. (Kumpaakin sukupuolta olevan) perheenemännän resurssitarkastelussa (eurot) ei tuo tutkijoiden pähkäily vakuuta. Plus sitten se, että syökö perhe tuota.

Tästä riittänee tämä vähä:

Sirkkojen käyttö elintarvikkeena ja rehuissa soijan sijaan voisi hillitä ilmaston lämpenemistä �" tuntuisi Amazonin sademetsissä asti

Hyönteisten käyttö ihmisten ja eläinten ruokana voi pienentää eurooppalaisten kuluttajien hiilijalanjälkeä. Se voisi vähentää myös kannustimia soijapapujen viljelyyn Amazonilla.

Sen toteamiseksi, että vieläkään eivät asiasta innostuneet ole antaneet periksi. Kaikista takapakeista huolimatta. Mutta voiko tuosta huomata, että painopiste saattaa olla vähän muuttunut? Eläimet mainitaan, jo otsikossa. Niiden ruokatottumuksia lienee helpompi muuttaa?

MT ei olisi MT, ellei erityisen otollisena asiana mainittaisi tuota tuontiruoan korvaamista kotoperäisellä. Luultavasti  tekstissä kerrotaan, että sirkkoja voi kasvattaa Suomessakin.

Ihan erilliskysymyksenä: kasvatetaanko soijapapuja Amazonin alueella? Luultavasti hyvin vähän, jos lainkaan.

Toinen erilliskysymys: jos EU hyväksyisi muuntogeenisen soijan viljelyn, luultavasti täällä tarvittava soija voitaisiin myös tuottaa täällä.

[Heikki Jokipii]

Hän kuvittelee jo löytäneensä jonkinlaisen säännön tai ohjeen (lihav. HJ) :

Mainonta ja maailmantuska

Viime kädessä voi kuitenkin olla vaikeampaa määritellä poikkeuksia kuin itse sääntöä. Millainen mainonta ei ole ympäristölle haitallista? Arkijärjellä ajatellen sellainen mainonta, joka ohjaa kuluttamaan aiempaa ympäristöystävällisempiä tuotteita. Mutta tässä törmätään ainakin kahteen uuteen ongelmaan. Ensinnäkin, mitä pidämme normina? Brasilialaisen naudanlihan vaihtaminen luomukinkkuun on ympäristöteko, mutta jos kasvispainotteisesti syönyt ihminen ostaa mainonnan seurauksena luomukinkun joulupöytään, se ei ole. Onko siis luomukinkun mainostaminen okei vai ei? Ja toiseksi: jos ympäristöystävällisempää vaihtoehtoa kuluttaa enemmän kuin aiempaa tuotetta, se voi helposti johtaa isompiin haittavaikutuksiin kuin vanhassa tuotteessa pitäytyminen. Tämä paradoksi selittää osaltaan esimerkiksi energiankulutuksen kasvua energiatehokkuuden parantuessa: kun sähköstä ei enää joudu maksamaan itseään kipeäksi, on helpompaa jättää valot päälle.

Mutta ei ole. Vaan on itse asiassa mainonnan uhri. Mainonnalla hänet on saatu uskomaan, että luomukinkku olisi jotenkin ympäristöystävällinen. Ei tutkimuksin.

Jossain määrin samaan tapaan on tapahtunut myös hänen vakuuttuneisuudessaan, että brasilialainen naudanliha on pahasta. Sekin on luultavasti syntynyt mainonnanomaisista kampanjoista kotimaisen lihan puolesta. Joissa aina luodaan kuvaa, että brasialialaista naudanlihaa tuotetaan ainoastaan tuhoamalla sademetsää. Asiat ovat kuitenkin kovin toisin: täällä, edellä siitä enemmän.

Kolmantena ongelmallisena kohtana voisi mainita sianlihan suosittamisen. Märehtijä nauta muuttaa syötäväksi sellaista, jota me emme muutoin voisi syödä. Sika periaatteessa ei. Vrt. myös: Maaseutumedian vertailevat pohdiskelut muutaman vuoden takaa.

[Heikki Jokipii]

MT oli löytänyt Taloustohtorista tuloksen, joka luultavasti sitä miellytti:

Maatilojen suurimmat ilmastopäästöt ovat peräisin multa- ja turvepelloilta �" karjan tuottama metaani ei yhtä merkittävä

Luonnonvarakeskus Luken laskurista selviää, että karjatilojen kotieläinten metaanipäästötkin ovat eloperäisiä maita pienemmät.

Apropos, tuo Taloustohtori: löytäisimmekö me sieltä meitä miellyttävän tuloksen? 

[Heikki Jokipii]

Tämä Helsinkin päätös taisi saada kaikki vähän sekaisin:

Helsinki teki kohutun lihapäätöksen, mutta kotimaisuus jäi puolitiehen

Ja sotkemaan asiaan siihen kuulumattomiakin toisia asioita. Niinkuin tuon kotimaisuuden. Tässähän "syytetyt" ovat täysin oikeassa:

Helsinki on keskiviikkona puolustautunut vetoamalla hankintalakiin.

�" Kaupunki on julkinen hankkija. Emme voi edellyttää pelkästään kotimaista, koska meitä sitoo julkinen hankintalaki. Hankintalaki ei mahdollista, että kilpailuttaisimme ja sanoisimme, että haluamme suomalaista, tiimipäällikkö Johanna af Hällström sanoi Iltalehden haastattelussa.

Sitten Iltalehti neuvoo kikkailemaan, ja kiertämään noita sääntöjä.

Miksi? Osittain ehkä protektionistisessa hengessä, mutta osittain taustalla on usko, että lähellä tuotetulla olisi pienemmät ilmastopäästöt. Joka on kuitenkin illuusio.

[Heikki Jokipii]

Varsinainen asia tulee otsikossa esille...

Isänmaallisuutta myös syömistottumuksiin

... vaikka sitten itse jutussa yritetään hakea perusteluja myös niistä (mukama) pienemmistä ilmastopäästöistä.

Antibiootitkin tuodaan aina mukaan, esille. Vaikka niitä koskevat aivan samat määräykset koko EU:ssa. "Right or wrong, my country."

Ei, ei varsinaisesti liity kasvissyöntiin. Mutta näin on asioita nyt yleisesti sotkettu (ks. myös juuri edellä).

PS. 08.11.21: Sama juttu tänään:

Helsingin päätös luopua lihatarjoiluista on vahingollinen

[..] vähentää lihan käyttöä kaupungin tilaisuuksissa vaikkapa 50 prosenttia ja tarjota vain ekologisesti tuotettua suomalaista lihaa ja maitoa.

Hesari ei varmaan julkaisisi, jos yrittäisi ehdottaa, että "vain Brasilian cerrado-tasangoilla kasvatettua lihaa". 

[Heikki Jokipii]

MT osaa kertoa näistä vähäisistä muutoksista pillastumatta tai riehaantumatta:

Punaisen lihan tuotanto ja kulutus jatkavat laskuaan, siipikarjanlihan kulutus kasvaa
Lihan kokonaiskulutus on ollut tammi�"syyskuussa liki viime vuoden tasolla.

Sen olemme jo toisaalla todenneet, ettei tuossa havaitussa siirtymässä ole luomubroileri käytännössä millään tavalla mukana.

[Heikki Jokipii]

Vähän piruuttanikin muotoilin tuon edellä olevan ehdotuksen Helsingin kaupungille brasilialaisen lihan suosimisesta. Mutta tässä sille lisäperuste, lähtihän Helsinki asiassa ilmastoperusteluista:

Brazil's JBS aims to cut cow methane emissions globally with feed additive

Siellä on siis päätetty ottaa käyttöön tuo keksintö, jonka käyttöönottoa Suomessa vasta epäröiden harkitaan . Ainakin jonkin aikaa saattaa siis brasilialainen liha olla huomattavasti suomalaista ilmastoystävällisempää.

***

Kun tässä oli löytynyt Helsingin päätökselle hyvin konkreettinen vasta-argumentti...

Helsingin kaupungin uusi linjaus syrjii kala-allergikkoja

... ei siinäkään maltettu olla ehdottamatta tällaista (lihav. HJ):

Vaihtoehtona ehdotamme kaupungin tilaisuuksissa käytettävän lähialueiden maito- ja karjatilallisten tuotteita ja riistaa.

Enää puuttui, että olisi ehdotettu tarjottavaksi kauppatorilta pyydystettyjä puluja tai sieltä täältä kaupungista jousipyssyllä ammuttuja citykaneja.

Lähialue-ehdotuksessa on tietysti taustalla, että kuvitellaan ruoan kuljetuksesta syntyvän runsaasti päästöjä. Tai ei edes välttämättä kuvitella, ollaan vaan paikallisprotektionisteja, sitä erityisesti ujostelematta.

***

Luomulihaa ei ole tuohon keskusteluun vielä yritetty tunkea. Mutta eiköhän kohtapuoleen joku sitäkin yritä. Ellei sitten tuolla 'ekologisesti tuotetulla' edellä jo siihen viitattu? Sanaa 'luomu' ei kuitenkaan mainittu.

[Heikki Jokipii]

Tässäkin uutisessa taas tämä esille:

Glasgow'n ilmastokokouksen yhteydessä on julkistettu Amazonin tiedepaneelin raportti sademetsäalueen tilasta.

Raportin mukaan Amazonin metsistä on hävinnyt tai pirstoutunut yli 30 prosenttia.

Merkittävä osa Amazonista uhkaa muuttua hiilinielusta päästöjen lähteeksi, jos metsäkato jatkuu. Amazonilla vaarassa ovat myös alueen monimuotoinen luonto, makean veden varannot ja miljoonien ihmisten elinkeinot.

Suurin syy Amazonin metsäkatoon ja metsien heikkenemiseen onkin raportin mukaan juuri karjanlaidunten ja viljelymaiden leviäminen, kun metsää raivataan niiden tieltä. Globaali lihan ja muiden hyödykkeiden kulutuksen kasvu ajaa metsiä entistä ahtaammalle, kertoo ympäristöjärjestö WWF tiedotteessaan.

Eli nytkin annetaan vähintään ymmärtää, että brasialialaista lihaa ei voida muuten tuottaa kuin metsää hävittämällä. (Vrt. juuri edellä esiin tulleet ehdotukset. Tai tämä.)

Sellainenkin pieni epätarkkuus tuossa on, että viljelymaita ei paljonkaan sademetsään raivata. Koska maaperä siellä on tarkoitukseen paradoksaalisesti aika kelvotonta: hyvin ohutta ja erittäin altista eroosiolle. Vaikka pystyykin raivaamattomana ylläpitämään erittäin monimuotoista kasvustoa.

Sekin on muuten kiistanalainen asia, onko Amazonas koskaan ollut hiilinielu! On myös laskelmia, että hyvinvoivimmillaan se nopean lahoamisen kautta päästi yhtä paljon hiilidioksidia ilmaan kuin sitä sitoi.

Jos kaikenlainen maataloustoiminta halutaan alueella kieltää (tai ainakaan sen häviämistä ei tuossa surra), jää muuten hiukan ihmettelemään, mitkä elinkeinot ovat sen jälkeen alueella vaarassa. Kaupan ja teollisuuden harjoittaminen kun kaiketi on alueella hyvin vähäistä?

[Heikki Jokipii]

Sitten voi vielä olla näinkin:

Yllättävä tutkimustulos: Turvemaiden käyttöön vaikuttaminen toisi Suomessa merkittävästi suuremmat ilmastohyödyt kuin lihan- ja maidonkulutuksen radikaali pudottaminen

Lihan- ja maidonkulutuksen pudotusta tehokkaampi keino on puuttua turvemaiden käyttöön, linjaa tutkimusprofessori Jyrki Niemi.

Maksumuuri. Mutta jos nyt alustavasti uskomme tuon, niin kaikenlainen puuhailu esim. Helsingissä, lihan kulutuksen vähentämiseksi joutuu oikeastaan hyvinkin arveluttavaan valoon.