Tehoviljelyn iso piikki

[Heikki Jokipii]

Näin se sana putkahtaa esiin aivan kuin refleksinä, automaattisesti tässäkin:

Luonnonsuojelijat tukevat maataloutta – "akuutti kriisi selvitettävä ja vastakkainasettelu pois"

Sulkava haluaa, että maatilat uudistuvat. Hänen mielestään tehotuotannon edistäminen ja luonnonsuojelun vastustaminen heikentävät suomalaisen maatalouden kilpailukykyä.

(lihav. HJ)

Aivan selvästi hän ei sano, mikä se tehoton vaihtoehto sitten olisi. Se käsitys kuitenkin syntyy, että kilpailukyky tulee lähinnä siitä, että tehdään etupäässä kaikkea muuta kuin - ruokaa.

[Heikki Jokipii]

Jälkimiete edelliseen, ja tämä lainaus samasta artikkelista (lihav. HJ):

"Suomen luonnonsuojeluliitto pitää kotimaista ruuantuotantoa tärkeänä ja tukee toimillaan maaseudun mahdollisuuksia", Sulkava kommentoi perjantaina järjestettävää traktorimarssia.

Kuten olemme monessa yhteydessä todenneet, niin luomualan lisääminen vähentää kotimaista ruoantuotantoa.

SLL ei taida olla tietoinen tästä, sehän maatalousohjelmassaan kannattaa tätä, koko EU:nkin osalta:

Vaadimme EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamista seuraavasti
[...]
5) Luonnonmukaisen maataloustuotannon osuutta lisätään merkittävästi.

Erityisenä kysymyksenä tuli mieleen, että kun tuon traktorimarssinkin osallistujat vaativat, että kotimaista ruokaa suosittaisiin enemmän, ovatko hekään miettineet, että heidän porukassaan on myös väkeä, joka ei oikeastaan sitä tuota, juuri nimeksikään? Tai ehkä juuri nimeksi, eli sen neljäsosan normaalista.

PS. klo 17:45: Lähetin Risto Sulkavalle ihmettelyni tästä ristiriidasta.

[Heikki Jokipii]

Aivan selvästi hän ei sano, mikä se tehoton vaihtoehto sitten olisi. Se käsitys kuitenkin syntyy, että kilpailukyky tulee lähinnä siitä, että tehdään etupäässä kaikkea muuta kuin - ruokaa.

Ei se tästä Maaseutumediankaan jutusta selviä (vaikka - tottakai - arvaamme, että luomua sillä "vaihtoehdolla" tarkoitetaan):

Tehomaatalous Luonnonsuojeluliiton hampaissa

Maataloutta pitää Sulkavan mukaan kehittää ja ylläpitää ”myös vähän vaihtoehtoisilla tavoilla”.

Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja näkee maatalouden tulevaisuuden liitännäiselinkeinoissa ja biopolttoaineissa.

”Osittain veikkaan, että Suomessa monimuotoisuuden elvytys voisi olla tuotantosuunta.”

(lihav. HJ)

Jos hän aiemmin valittelee (vähättelee), että "[...] Ranskalainen saa joka tapauksessa suuremmat sadot”, niin eikö sama ranskalainen saa suuremmat sadot myös biopolttoaineiden tuottamisessa? Mutta sama vaikutelma tuosta tulee kuin edellä, että Luonnonsuojeluliiton näkemyksen mukaan Suomen maatalouden tehtävänä on tuottaa mieluiten kaikkea muuta kuin ruokaa.


PS. Meillä on Suomen Luonnonsuojeluliiton kanssa täysin eri näkemys biopolttoaineiden oivallisuudesta, ja vielä aivan erikseen jyrkästi eroava kanta pelloilla tuotettavasta energiasta, joka meidän mielestämme on synti ja rikos sekä ihmiskuntaa että luontoa kohtaan. (Mutta siitä enemmän ko. keskustelussa.)

PS2.

PS. klo 17:45: Lähetin Risto Sulkavalle ihmettelyni tästä ristiriidasta.

En tainnut oikein selvin sanoin pyytää tai ainakaan vaatia vastausta, mutta joka tapauksessa sellaista ei ole tullut.

[Heikki Jokipii]

Toinen tällainen variksenpelättisana "tehoviljelyn" ohella on "monokulttuuri". Tässä Iida Ruishalmeen analyysi siitä käsitteestä ja itse asiasta myös:

Are monocultures the great evil of GMOs and modern ag?

Iida R. on Suomesta kotoisin, jos joku nimestä niin päätteli, päätteli aivan oikein. Toivottavasti hän julkaisisi tuon kirjoituksensa - ja muita hyviä kirjoituksiaan - myös suomeksi.

[Heikki Jokipii]

Tästä otsikoinnista vastuu on täysin Suomen IPS:n ja maailma.netin:

Costa Rica ei uhraa metsiään tehomaataloudelle

Tässä on linkki alkuperäiseen uutiseen:

Forests and Crops Make Friendly Neighbors in Costa Rica

Sen enempää suomennetussa artikkelissa kuin alkuperäisessäkään ei tehomaataloudesta sanota yhtään mitään. Ja jos rivien välissä jotain sanotaan, niin puhutaan sen puolesta:

Vaikka maatalouteen käytetty maa-ala on jopa vähentynyt, Costa Rican ruokaturva on kohentunut. FAOn mukaan costaricalaisista alle viisi prosenttia on aliravittuja eikä kukaan näe nälkää.

"Täällä on opittu, ettei metsiä tarvitse hakata satojen lisäämiseksi", toteaa FAOn Costa Rican johtaja Octavio Ramírez.

Tämä entinen käytäntö ei ihan varmasti ollut tehoviljelyä:

"Metsien hakkaaminen viljelysten ja karjanhoidon tieltä oli käytäntö Costa Ricassa 1970- ja 1980 -luvuilla", muistuttaa Costa Rican metsien rahoitussäätiötä Fonafifoa johtava Jorge Mario Rodríguez.

Uudet käytännöt, suurempine satoineen, pienemmällä viljelypinta-alalla, sitä sensijaan varmasti ovat. Joku peltometsäviljely mainitaan keinojen joukossa, mutta muualta tiedämme jo, että sen merkitys on marginaalinen satojen nostamisessa.

(Kommentti lähetetty myös ko. sivustolle.)

[Heikki Jokipii]

Tässäkin HS:n artikkelissa tänään ...

Tutkimusretkeilijä etsi intiaanikansoja sademetsästä – työssä tarvittiin laulutaitoa ja alumiinikattiloita

... tuttu syyllinen löytyy ja muistetaan mainita:

Brasilian Amazonialla elää yhä arviolta 50–70 eristyksissä olevaa intiaaniryhmää, eniten koko maailmassa. Heitä uhkaavat laittomat metsurit, maakeinottelijat, tehomaatalous, kullankaivajat ja salakuljettajat.

(lihav. HJ)

Vaikka varmasti - jos toimittaja asetettaisiin tiukan kysymyksen eteen - hän ei kyllä pystyisi perustelemaan sitä, miten alueelle leviävä luomumaatalous olisi intiaanien kannalta parempi vaihtoehto. Luultavasti hän ei edes yrittäisi, vaan väittäisi vaan tarkoittaneensa yleensä maanviljelyä.

Lisäksi tiedämme, ettei Amazonian sademetsäalue ole hyvää maatalousaluetta, hyvin ohuen humuskerroksen takia. Niinpä todennäköisin (laittoman) maatalouden muoto siellä ei suinkaan ole tehoviljely, lannoitteineen. Vaan ryöstöviljely: viidakko kaskeksi, siitä pari satoa (tai vain yksi), ja sitten pois, uuteen paikkaan.

[Heikki Jokipii]

Tämäkin on tavallaan sitä, miten ihmiset on "koulutettu" epäilemään aina tehoviljelyä ja sen keinoja (lihav. HJ):

Sietämätön lemu ajoi perheen kodistaan Päijät-Hämeessä – ”Haisee aivan ruumiille”

KOLMIHENKISEN perheen viikonloppu sai tuskallisen sävyn Päijät-Hämeen maaseudulla, kun maanomistaja levitti kotitalon viereiselle pellolle pahanhajuista lannoitetta. Perheenäiti Marjutin mukaan musta tavara lemusi myrkkykemikaaleille ja hajuun meinasi tukehtua.

Sinänsä myrkkykemikaalin haju taitaa olla samanlainen ilmiö kuin linnunmaidon maku: vaikka siitä voi puhua, niin ... (olihan täällä kerran esimerkki, miten joku todisti, kuinka hänen lapsuudessaan koko koti haisi DDT:lle)

Mutta sen lisäksi tarinasta muutoin voi päätellä, että kyse lienee epäonnistuneesti (?) tuotetusta kompostoidusta mullasta. Ihan "kemikaalivapaasta" luomukamasta.

ILTA-SANOMIEN tavoittama maanviljelijä kertoo levittäneensä pellolleen tunnetusta yrityksestä hankkimaansa kompostijätettä. Maanviljelijä myöntää, että lannoite haisee varsin pahalle.

– Mutta se kynnetään kahden–kolmen päivän sisällä ja sitten haju lakkaa. Tiedän kymmeniä maanviljelijöitä, jotka levittävät sitä samaa kompostia. Tämä on täysin normaalia maataloustoimintaa, maanviljelijä sanoo.

[Heikki Jokipii]

Toinen tällainen variksenpelättisana "tehoviljelyn" ohella on "monokulttuuri". Tässä Iida Ruishalmeen analyysi siitä käsitteestä ja itse asiasta myös:

Are monocultures the great evil of GMOs and modern ag?

Iida R. on Suomesta kotoisin, jos joku nimestä niin päätteli, päätteli aivan oikein. Toivottavasti hän julkaisisi tuon kirjoituksensa - ja muita hyviä kirjoituksiaan - myös suomeksi.

Tässä vielä toinen analyysi tästä monokulttuurista, samalta GLP-sivustolta:

GMOs=Monoculture=Bio-disaster? Time to revise simplistic ideological narrative

[Heikki Jokipii]

Ja siihen piikkiinhän mahtuu, kun Henry Alen tässä yrittää olla tasapuolinen ja laajakatseinen:

– Tänä päivänä lihansyöjiä syyllistetään helposti. Totta kai lihan tehotuotanto on maapallomme kannalta kestämätöntä, mutta se on eri keskustelu eikä sitä pidä sotkea tähän, sanoo Alen.

– Ajatellaan vaikka kaukana Siperiassa elävää poronkasvattajaa – selviytyäkseen on tämä käyttänyt porostaan kaiken mahdollisen. Lihan ruuaksi, taljan vaatteiksi sekä luut ja sarvet käyttöesineiksi. Mikä onkaan tälläisen miehen kasvattaman lihan hiilijalanjälki? Alen kysyy.

Henri Alenin viime keväällä avatussa Finnjävel -ravintolassa ei tehotuotettua lihaa nähdä. Karigasniemeläisen Lumiporon ja Tammisaarelaisen Bovikin luomutilan lammasta ja kyyttöä kylläkin.

(lihav. HJ)

Vaikka hyvin pienellä  miettimisellä kyllä selviää, että se tehottomasti tuotettu liha vasta maapalloa, luontoa rasittaakin. Eikä niitä luomueläimiäkään tuolla tavalla tarkkaan käytetä, sarvia myöten. Eikä niistä poroista riitä syötävää kuin hyvin pienelle ryhmälle - "eliitille", Alenin asiakkaille.

[Heikki Jokipii]

Hesarin artikkelissa "Ötököistä ruokaturvaa" tänään (lihav. HJ):

Ennen muuta [Luken johtava tutkija Anne] Pihlanto toivoisi hyönteisten korvaavan soijaa - sekä ihmisravinnossa että eläinten rehussa.

"Soija on tuontitavaraa ja sen tehoviljely aiheuttaa ympäristöongelmia."

Luultavasti hänkin sanoi tuon sen suuremmin ajattelematta, noinhan on tapana sanoa. Vaikka sitten myöhemmin artikkelissa mainittiin soijan ongelmaksi, että sen takia raivataan sademetsää. Joka ei kyllä ole tehoviljelyä vaan pikemminkin ryöstöviljelyä, erityisesti kun tiedetään miten huonoa viljelysmaata entinen sademetsä on.

Sitten artikkelissa kerrottiin, että täydennysvalkuaisessa kotimaisessa rehutuotannossa kotimaisuusaste on vain 10-20%. Siitä ongelmasta ja ratkaisuyrityksistä meillä on jo keskustelu hyvässä alussa täällä.

[Heikki Jokipii]

Ennen kuin tämä asia, havainto eli ilmiö yhtään (tutkijoille) selkenee ...

Saksalaistutkijat pyydystivät hyönteisiä 27 vuoden ajan ja tulos oli hälyttävä: Saalis pieneni 76 prosenttia – ”Jotain menee pieleen, jos tämä jatkuu”

... niin alustavasti se jo laitetaan tehoviljelyn piikkiin (lihav. HJ):

Hyönteisten määrän vähenemisellä on suuri merkitys ravintoketjulle. Suomessa voi käydä samoin, jos asutus tiivistyy ja maatalous tehostuu Saksan mittoihin. Kato voi liittyä myös laajempaan sukupuuttoaaltoon, sanoo tutkija.

Ja vaikka myönnetään, ettei ilmiötä osata kunnolla selittää, niin tämä tietysti heti tiedetään (lihav. HJ):

Maatalouden ja ihmisasutuksen yhä tiivistyessä hyönteiset menettävät luontaisia elinalueitaan ja kuolevat torjunta-aineisiin.

PS,. Samaan tapaan asian uutisoi Kansan Uutiset:

HÄLYTTÄVÄ VAROITUSMERKKI: KOLME NELJÄSOSAA LENTÄVISTÄ HYÖNTEISISTÄ HÄVINNYT SAKSASSA

"Laajan saksalaisilla luonnonsuojelualueilla tehdyn tutkimuksen mukaan on lentävien hyönteisten määrä vähentynyt vuodesta 1989 lähtien peräti 76 prosenttia.
[...]
Syystä ei varmuutta

Yksiselitteistä syytä ei tutkimuksen johtaja Hans de Kroon ole tiedotusvälineille antamissaan lausunnoissa pystynyt antamaan.

Todennäköisimpinä syinä tutkijat pitävät muutoksia elinympäristöissä ja torjunta-aineiden laajaa käyttöä. Myös ilmastonmuutos on voinut vaikuttaa asiaan.
[...]
Tutkijat korostavat, että kiireelliset lisätutkimukset olisivat tarpeen sekä toisilla alueilla että tarkempien mekanismien selvittämiseksi. Lentävien hyönteisten häviämistahti on tutkituilla alueilla ollut keskimäärin 6 prosenttia vuodessa."

(lihav. HJ)

Siinä tulikin jo kolme todennäköisintä syytä.

Viaton kysymys. Mitä Saksassa tapahtui v. 1989? Ai niin, Berliiinin muuri murtui. Aloitettiinko silloin ja vasta silloin myös torjunta-aineiden käyttö?

[Heikki Jokipii]

Tässä Guardianin artikkelissa pohditaan tuota em. ilmiötä lisää:

Warning of 'ecological Armageddon' after dramatic plunge in insect numbers

Tällainenkin näkökulma tulee esille:

Goulson said a likely explanation could be that the flying insects perish when they leave the nature reserves. “Farmland has very little to offer for any wild creature,” he said. “But exactly what is causing their death is open to debate. It could be simply that there is no food for them or it could be, more specifically, exposure to chemical pesticides, or a combination of the two.”

Eli voi olla ne torjunta-aineet, tai sitten maatalousmaa ei ylipäänsä tarjoa hyönteisille kyllin syötävää.

Minulle mieleen tullut kysymys: onko Saksassa siirrytty tuona aikana viljelemään jotain tiettyä viljalajia? Mtä ei olisi tehty muissa maissa, joissa ko. ilmiötä ei ole havaittu? Ainakin tietämäni mukaan Saksassa energiakasvit ovat viime aikoina vallanneet peltoja (vaikka se kehitys on tainnut alkaa vasta 2000-luvulla?).

Hesarihan (tai SYKE:n erikoistutkija Juha Pöyry) tiesi:

Pöyry sanoo, että Saksan hyönteismäärien kehityksen ei kuitenkaan voi olettaa pätevän ympäri Eurooppaa.

”Maatalous on Saksassa tehokkaampaa ja asutus tiiviimpää kuin esimerkiksi Suomessa. Lajien elinympäristöt ovat siellä hyvin pirstaleisia.”

PÖYRY kertoo, että Britanniassa tehdyssä seurannassa yöperhosten määrä on pudonnut jyrkästi 1960-luvulta näihin päiviin. Niin on tosin käynyt vain saarivaltion eteläosissa, joissa maatalous ja ihmisasutus on Saksan tavoin hyvin tiivistä.

Pohjois-Englannissa ja Skotlannissa yöperhosten määrä ei ole juuri vähentynyt – ei myöskään Suomessa.

Suomessa ei myöskään ole viitteitä hyönteisten kokonaismäärän vähenemisestä valtakunnallisella tasolla. Kolmena viime vuonna kesämökkien pihoilla on saattanut havaita tavallista vähemmän pörrääjiä, mutta se on mennyt vuosittaisen säävaihtelun piikkiin.

Tuossakin on taas se kyseenlainen samaistus: maatalouden tiiviys = tehokkuus! Eli intensiivinen viljaly on tehoviljelyä, ks. edellä 05.09.11. Mutta tietääkseni se enempää Britanniassa kuin Suomessakaan ei ole erityisesti vältelty torjunta-aineita.

PS. Jos tilanne on tuo, eikö se merkitse sitä, ettei ihmisen nyt missään tapauksessa pidä ryhtyä hyönteisiä pyydystämään ja syömään?  Ainakaan Saksassa?

[Heikki Jokipii]

HS ja/tai Birdlife kertovat:

Maailmanlaajuinen selvitys varoittaa: Sukupuutto uhkaa joka kahdeksatta lintulajia – suurin syy maatalous

TÄRKEIMMÄT syyt lintukatoon ovat raportin mukaan tärkeysjärjestyksessä tehomaatalous, metsien hakkuut, vieraslajien leviäminen, kestämätön metsästys sekä ilmastonmuutos, joka pidemmällä aikavälillä voi muodostua kaikkein pahimmaksi uhaksi linnuille.

Laajeneva ja tehostuva maatalous uhkaa kaiken kaikkiaan jopa 74 prosenttia maailman lähes 1 500:sta uhanalaiseksi luokitellusta lintulajista.

(lihav. HJ)

Ja minkälaista tämä tehomaatalous sitten on:

Raportin mukaan maatalouskäytössä oli 300 vuotta sitten vain noin kuusi prosenttia planeetan maapinta-alasta. Nykyään maatalouskäytössä (mukaan lukien laidunmaat) on jopa 38 prosenttia maapinta-alasta.

Nopeimmin luonnonalueita muutetaan maatalouskäyttöön trooppisilla alueilla. Tähän ajaa kasvava globaali kahvin, kaakaon, sokerin ja soijan kysyntä.

(Eiköhän Afrikan nopealla västönkasvullakin ole jotain tekemistä asian kanssa? Ei, halutaan syylistää vain noita "ylellisyystuotteita" käyttäviä, ei nälkäisiä lapsia tai heidän vanhempiaan! HJ)

Samaa tarinaa englanniksi Bird Life Internationalin sivuilta, Euroopan osalta:

http://www.birdlife.org/europe-and-central-asia/agriculture-and-biodiversity-eu

Ja näyttää siltä, että Bird Live suosittelee ihan omaa maatalouden harjoittamistapaa:

http://www.birdlife.org/europe-and-central-asia/less-favoured-areas-and-high-nature-value-farmland

Joka ei ole suoranaisesti luomua, mutta vahvasti sinnepäin. Siis selvästi sellaista, jossa asiat tehdään niin laajaperäisesti, että ne ovat vähän rempallaan. Ja niin linnutkin saavat osansa. Tästä näkemyksestä varmasti tulee tämäkin HS:n uutisessa myöhemmin esiintyvä teoria:

KUUKAUSI sitten HS uutisoi Keski-Euroopan lintukadosta. Peltolinnut ovat vähentyneet Ranskassa ainakin kolmanneksella.

Pääsyyllisiä ovat tutkijoiden mukaan maanviljelyksessä käytettävät hyönteismyrkyt. Ne eivät tapa lintuja, mutta tuhoavat niiden ruokaa eli hyönteisiä.

Mutta miten päästä yli siitä loogisesta tosiasiasta, että jos maata viljellään ekstensiivisesti ja huonotuottoisesti, niin tietysti silloin viljelypinta-alaa tarvitaan paljon? Ja jos melkein koko maa on viljeltyä, kuten Ranska, niin silloin tietysti linnutkin ovat viljellystä alasta riippuvaisia. Suomessa ei kyllä hyönteismyrkkyjen käyttö uhkaa hyönteisiä hävittää sukupuuttoon (vaikka joskus kesäiltana ulkoterassilla sitä eräiden lajien osalta suoranaisesti, ainakin alitajuisesti, toivoisikin ...  )

Mutta voisi kokeilla, miten tuosta loogisesti irtoava iskulause toimisi tai saisi kannatusta:

"Lintujen vuoksi EU:n maatalous on tehtävä tehottomaksi!"

Tuo voisi olla jo Hesarillekin liikaa. 

_________

Tämä sen lisäksi, että Bird Lifen ilmaisu "intensive agriculture" oli tavanomaiseen tapaan käännetty suomeksi "tehomaatalous". Josta jo edellä. - Silloin kun luomulla yritetään saada (ihan sääntöjen puitteissa) kunnon satoja, se on kyllä "intensiivistä viljelyä"! Vaihtoehtoinen slogan edelliselle: "Euroopan linnut tarvitsevat laiskoja luomuviljelijöitä!" 

[Heikki Jokipii]

Ja siihen piikkiinhän mahtuu, kun Henry Alen tässä yrittää olla tasapuolinen ja laajakatseinen:

<klips>
Henri Alenin viime keväällä avatussa Finnjävel -ravintolassa ei tehotuotettua lihaa nähdä.
<klips>

Vaikka hyvin pienellä  miettimisellä kyllä selviää, että se tehottomasti tuotettu liha vasta maapalloa, luontoa rasittaakin. Eikä niitä luomueläimiäkään tuolla tavalla tarkkaan käytetä, sarvia myöten. Eikä niistä poroista riitä syötävää kuin hyvin pienelle ryhmälle - "eliitille", Alenin asiakkaille.

Henry Alen on pyrkinyt muissakin kannaotoissaan olemaan jollakin tavalla tasapuolinen, keskitiellä, kuten vaikka tässä:

Huippukokki Henri Alén: ”Eettisyys on seuraava suuri ruokatrendi”

Maailma ei pelastu syyllistämällä niitä, jotka eivät osta luomua tai lähiruokaa. Finnjävel-ravintolan juuri avanneen Henri Alénin mielestä tärkeintä
[...]
Alénin mielestä luomu- tai lähiruokainnostuksen ei kuitenkaan tule johtaa siihen, että aivan kaiken pitäisi olla luomua tai läheltä.

Noista lihavoimistani sanoista kyllä hiukan paistaa, minne päin hän kuitenkin oli kallellaan pari vuotta sitten. Mutta tästä tuoreesta twiitistä näkyy, että nyt hän on todella funtsannut asiaa, ennakkoluulottomasti:

Henri Alen @HenriAlen · 3. toukok.

Geeni manipulaatio vai tuholaistorjunta? Luomu vai tehoviljely? Ruokaa kaikille vai kestävästi osalle? Siinä miettimistä.. #haloo? #kukaties #amiksessaeipuhuttu

[Heikki Jokipii]

Taas käytetään toisiinsa kuulumattomien asioiden kytkemistä, jotta saadaan ikävistä asioista syytettyä modernia maataloutta:

Näkökulma: Kenen vettä syömme?

Etelän tuotannon vitsauksena on paitsi alati kasvava globaali kysyntä, paradoksaalisesti myös ”kehittyneet” viljelymenetelmät. 1960-luvulla toteutettu vihreä vallankumous toi mukanaan keinokastelun, joka kyllä paransi satoja, mutta perustui pohjavesivarantojen ylikulutukseen. Jäljet ovat nähtävissä nyt, kun lähteet ja kaivot alkavat sen seurauksena olla kuivia ja viljelymaat pilalle suolaantuneita. Myös suurteollisuuden suosimat monokulttuuriplantaasit ja väkilannoitteiden käyttö häiritsevät vesikiertoa aivan toisella tavalla kuin pienen mittakaavan monilajiset ja viljelykiertoon perustuvat viljelmät.

Kirjoittaja ei yritäkään laskea, paljonko vettä kuluttaisi saman ruokamäärän tuottaminen noilla pienillä (ilmeisesti) luomutiloilla. Eikä Vihreä vallankumous takuulla perustunut pohjavesivarojen käyttöön, eikä oikeastaan tuonut keinokastelua mukanaan. Perinteisillä menetelmillä uskotaan pärjättävän ilman keinolannoitteta, mutta ilman vettä toimivasta viljelymenetelmästä en ole kyllä kuullut. Ei sellaista ollut käytössä silloinkaan, että kun keinokastelua jo tuhansia vuosia sitten käytettiin.

Eikä artikkeli yritäkään perustella, miten väkilannoitteiden käyttö häiritsisi vesikiertoa. Perusteluksi riittää, että väitetään niin olevan. Samassa lauseessa, jossa toisena syyllisenä esitetään monokulttuuriplantaasit (sanassakin jo propagandistisesti koplattu kaksi eri asiaa). Eikä "suurteolllisuudella" ole juuri tekemistä, saati sananvaltaa maataloudessa, missään maailmassa. Vaikka Vandana Shiva toista kertookin.