Tehoviljelyn iso piikki

[Heikki Jokipii]

MT kuitenkin "säestää" edellistä tällä:

Ruoantuotanto on haavoittuvinta siellä, missä tuotanto on tehokkainta, paljastaa suomalaistutkimus

Erilaiset tuotantopanosten saatavuuteen johtavat häiriöt iskisivät koviten kaikkein satoisimpien alueiden sato-odotuksiin, selviää Aalto-yliopiston tuoreesta tutkimuksesta.

Tutkimuksen lähtökohtana oli selvittää, miten tuootantopanosten saatavuusongelmat vaikuttaisivat satoihin ja elintarvikkeiden saatavuuteen koko maailman tasolla.

Ja näin lähelle luomulinjaa myös MT jutussaan tulee:

”Näiden suurimmassa vaarassa olevien alueiden olisi etsittävä keinoja vähentää riippuvuuttaan tuontipanoksista, jotta lievennettäisiin mahdollisten häiriöiden vaikutusta elintarviketuotantoon. Esimerkiksi teolliset lannoitteet voitaisiin korvata kestävästi ja paikallisesti tuotetuilla orgaanisilla lannoitteilla”, tutkija Mika Jalava sanoo tiedotteessa.

Koska tuolle ei esitetä vastaväitteitä. Vai olisiko tässä jo pilkahdus realismia:

Suurin vaikutus on luonnollisesti lannoitteilla. Tutkimuksen mukaan häiriö lannoitteiden saatavuudessa laskisi satoisuutta suunnilleen yhtä paljon, kuin kaikkien tuotantopanosten väheneminen yhteensä.

***

Se on myös... hupaisaa, miten myös MT hyväksyy mukisematta "raaka-arviot" luomun handikapista. Joissa ei oteta huomioon typen latausalaa.

[Heikki Jokipii]

Sattumoisin ilmestyi juuri tuon uutisen jälkeen Luken ennakkotilasto.

Josta Jarrumies on tehnyt komean yhteenvedon tavanomaisen ja luomun satotasojen eroista:

Jossa hän heti muistaa muistuttaa:

Luomun satotason (kg/ha) osuus tavanomaisen satotasosta kasveittain vuosina 2020, 2021, 2023e. Value merkitsee, että prosenttilukua ei voitu laskea, koska luomun tai tavanomaisen tai molempien tiedot puuttuvat. Vuoden 2023 luku on ennakkotieto.
(Huom. luomun "lataukseen" käyttämiä hehtaareja ei ole huomioitu.)

Vielä toinen suora linkki tuohon puheenvuoroon:

http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=160.msg36139#msg36139

Jolioin, jolta pohjalta tässä sitaatissa mainitut prosenttiarviot ovat yksinkertaisesti aivan liian alhaisia.

Miten vaikuttaisi Suomessa? Paikallisemmassa tutkimuksessa on aiemmin havaittu, että maatilojen kemikaalien, lannoitteiden ja torjunta-aineiden kokonaismäärän väheneminen voi vähentää satoja 10–40 prosenttia. Tutkimuksen skenaariossa kaikkien tuotantopanosten 75 prosentin pieneneminen vähensi suomalaisen vehnän, ohran ja perunan satoja enintään 45 prosenttia.

Kohtuuttoman matalia. Jopa tarkoituksellisen vähätteleviä.

[Heikki Jokipii]

Tämän artikkelin tulkitsen Kehitys-Utvecling -lehdeltä nk. neulanpistopolitiikaksi:

Ruoan tehotuotannolla on hintansa

Kielteisiä vaikutuksia syntyy muun muassa kasvihuonekaasu- ja typpipäästöistä sekä liiallisesta tai vääränlaisesta vesivarantojen ja maa-alueiden käytöstä. Osa haitoista kohdistuu suoraan ihmisiin. Ne näkyvät epäterveellisinä ruokatottumuksina, aliravitsemuksena ja köyhyytenä. Lähes kolme neljäsosaa taloudellisista tappioista johtuukin epäterveellisistä ruokavalioista ja niiden aiheuttamista kroonisista sairauksista ja tuotannollisista menetyksistä.

Jos ruoan hintaan lisättäisiin ulkoisten haittojen kustannukset, tehotuotettu ruoka olisi selvästi kalliimpaa kuin terveellinen ja ilmastokestävä ruoka.

(lihav. HJ)

Luomua ei suoraan kyllä mainita. Mutta ei kyllä tuoda esille selkeää vaihtoehtoa tehotuotannolle. Mutta kaikki ikävät ilmiöt laitetaan tuttuun tapaan tehoviljelyn piikkiin.

[Heikki Jokipii]

Tällaisen tehoviljelyn tölväisyn katsoo Hesari olevan ihan korrektia:

Kesän terveyspommit kypsyvät, nyt kannattaa mennä metsään

Marjametsässä voi kerätä terveyttä ja makuelämyksiä. Jos tomaatit ja kurkut ovat menettäneet arominsa tehoviljelyssä, mustikat, metsävadelmat ja hillat ovat herkkua, jokaisenoikeudella poimittuna vieläpä ilmaista sellaista.

(lihav. HJ)

Koska se kirjoittaa noin pääkirjoituksessaan.