Tehoviljelyn iso piikki

[Heikki Jokipii]

Osa saksalaisista tutkijoista ottaa ilmeisen tosissaan sen mahdollisuuden, että myös tuulivoimalat ovat hyönteiskadon syy:

CIRCA 1,2 BILLIONEN TOTE INSEKTEN PRO JAHR
"Insektenkiller" Windpark: Forscher sehen "besorgniserregende Entwicklung"

[Heikki Jokipii]

Pirjo Siiskonen ei suostu olemaan eläkkeellä. Vaan hoiti tänään entisiä virkojaan HS:n mielipideosastossa:

Ruokaa voidaan tuottaa ilman torjunta-aineita

Useat viimeaikaiset selvitykset ovat kiistatta todistaneet eliö- ja kasvilajien monimuotoisuuden vähenemisestä, jopa useiden lajien häviämisestä kokonaan.
TILAAJILLE
Haluatko lukea koko artikkelin?

Tuosta jo selviää, että luomuviljelyähän hän suosittelee, hyönteiskadon välttämiseksi. Ja suositteli  välttämään sekä tuhohyönteisten että rikkakasvien torjunta-aineita.

[Heikki Jokipii]

B!oggaaja "Professori" oli myös nähnyt Siiskosen kirjoituksen. Häneltä lainaus:

Pirullisia ympäristöongelmia

Tämän päivän Helsingin Sanomissa valtiotieteen tohtori Pirjo Siiskonen kertoi, että ruokaa voidaan tuottaa myös ilman torjunta-aineita. Se olisi hänen mukaansa tarpeen, jotta biodiversiteetin väheneminen saataisiin pysäytettyä.

Taustalla Siiskosen kirjoitukselle lienee ollut äskettäin julkaistu lista Suomen uhanalaisista lajeista. Sen mukaan joka yhdeksäs laji on uhanalainen. Ja niiden osuus on kasvanut sitten vuoden 2010, jolloin uhanalaisia oli vain joka kymmenes laji.

Siiskonen on oikeassa siinä, että ruokaa voidaan tosiaankin tuottaa ilman torjunta-aineita. Tosin silloin satotaso jää epävarmemmaksi ja siten myös alhaisemmaksi - myös Suomessa - koska tuholaisepidemiat ja muut yllättävät ongelmat aiheuttavat pahempaa jälkeä kuin torjunta-aineita käytettäessä.

Toisin sanoen mitä enemmän maailmassa siirryttäisiin puhtaaseen luomuviljelyyn, sitä enemmän tarvittaisiin peltopinta-alaa, mikäli haluttaisiin tuottaa sama määrä ruokaa kasvavan väestön elättämiseksi. Ja tuo pinta-ala tuskin voisi olla pois muualta kuin metsistä, joiden määrää taas halutaan lisätä ilmastonmuutoksen torjumiseksi - ja niin, biodiversiteetin suojelemiseksi.

Niinpä. Tehoviljelyä rutiininomaisesti usein syytetään, kun riittäisi, että syytettäisiiin viljelyä.

[Heikki Jokipii]

Tähänkin maailmanparannusvisioon HS:ssa ...

Tällä hetkellä pahinta on, että elonkirjo supistuu supistumistaan ja ravinnekierron epätasapaino pahenee.

Kun pölyttäjät katoavat ja maa menettää hedelmällisyytensä, myös oma ruokaturvamme romahtaa. Uuden peltoalan raivaaminen ja tehomaatalous vain syventävät ongelmaa.

”Ei ole mahdollista tinkiä siitä, että ihminen tarvitsee tietyn määrän ravintoa. Enemmän suita tarkoittaa lopulta myös enemmän kulutusta. Siksi väestönkasvua maailmassa täytyy rajoittaa”, Linnanen sanoo.

(lihav. HJ)

... oli tehomaatalous löydetty pahiksena. Vaikka jo tuosta ilmenee, että ihan muista asioista on kyse. Noin kevyesti näyttää oleva mahdollista yhdistää se uuden peltoalan raivaamiseen. Vaikka tuo yhdistäminen on itse asiassa täysin järkeä vailla.

[Heikki Jokipii]

Osa saksalaisista tutkijoista ottaa ilmeisen tosissaan sen mahdollisuuden, että myös tuulivoimalat ovat hyönteiskadon syy:

CIRCA 1,2 BILLIONEN TOTE INSEKTEN PRO JAHR
"Insektenkiller" Windpark: Forscher sehen "besorgniserregende Entwicklung"

Kyllä tuo tuulivoiman lisääminen hyönteiskadon syynä elää yhä eräänä hypoteesina  Saksassa:

Windkraft und Insektensterben
Riskante Höhe?

Yhtenä lisämausteenaan: tuulivoimaloiden koon kasvaminen?

Die Insektenbestände gehen seit Jahrzehnten dramatisch zurück. Nun sorgt eine Studie für Debatten unter Experten. Gibt es einen Zusammenhang mit dem Ausbau der Windkraft?

Paitsi Saksan Vihreän ympäristöministerin mielessä:

Das zeichnet sich nicht ab. Im Gegenteil. Umweltministerin Svenja Schulze sieht keine Notwendigkeit für weitere Forschungen - das Angebot der Wildtierstiftung, die Kosten  zur Hälfte zu übernehmen, hat sie abgelehnt.

Nyt suhtautumisessa tuohon tuulivoimalateoriaan täytyy olla varovainen - varsinkin kun sitä ei ole kunnolla tutkittu. Tuo artikkelikin myöntää tai toteaa, että kyse voi olla myös vain ajallisesta yhteensattumasta.
 
Mutta kuten edellä olemme huomanneet, tällaista tieteellistä varovaisuutta ei juuri näy, jos joku keksii ehdottaa syylliseksi (johonkin pahaan, tähänkin) tehoviljelyä. Kuten HS, ks. juuri edellä.

[Heikki Jokipii]

Hesarin laajassa artikkelissa Amazoniasta tänään (Piia Elonen, "tilaajille", jäljentänyt tähän käsin HJ) tämä täytyi kertoa näin:

Tehomaatalous voi kalskahtaa pahalta, mutta se on ratkaisu numero kaksi. Sademetsää on raivattu Brasiliassa jo niin valtavia määriä, että sen pitäisi riittää nykyiselle ja suuremmallekin karjalle ilman, että yhtään puuta tarvitsee enää kaataa.

Jonkin verran tuloksia on jo saatukin. Pihvilihan tuotanto on noussut yli puolitoistakertaiseksi, mutta karjalle varatun laidunmaan määrä on samaan aikaan vähentynyt noin viidenneksellä. Tuottavuus on siis noussut. Kun hehtaari laidunta   tuotti aiemmin 24 kiloa lihaa, nyt samalta alalta saadaan 67 kiloa.

Vaikka sisältö siis faktisesti ylistää tehomaataloutta, tiedetään, että lukija odottaa, että siitä puhuttaisiin pahaa, sitä syytettäsiin.

Muutoin tuo kirjoitus myötäilee suomalaisten lukijoiden odotuksia myös siinä, että tilanne siellä kuvataan siten, että laidunmaita saadaan ainoastaan sademetsiä raiivaamalla. Vrt. kuitenkin tämä laskelmamme.

[Heikki Jokipii]

Tällaistakin myyttiä on levitetty ...

Wheat myth debunked
The pervasive myth that intensive breeding has made modern wheat cultivars weaker and more dependent on pesticides and fertilisers is debunked by a major new study

The myth that modern wheat varieties are more heavily reliant on pesticides and fertilisers is debunked by new research published in Nature Plants today.

Lead author on the paper, Dr Kai Voss-Fels, a research fellow at The University of Queensland, said modern wheat cropping varieties actually out-perform older varieties in both optimum and harsh growing conditions.

... mutta nyt se on tutkimuksella kumottu. Vastaavanlaisia "ennen oli kaikki paremmin" -tarinoita liikkuu maatalouden ympärillä enemmänkin. Tästä jo kerroimmekin:

Tutkimus: moderni hybridimaissi käyttää typen tehokkaammin hyväkseen ...
... kuin vanhemmmat lajikkkeet.

[Heikki Jokipii]

Vastaavanlaisia "ennen oli kaikki paremmin" -tarinoita liikkuu maatalouden ympärillä enemmänkin. Tästä jo kerroimmekin:

Tutkimus: moderni hybridimaissi käyttää typen tehokkaammin hyväkseen ...
... kuin vanhemmmat lajikkkeet.

Ja tässä se kerrotaan uudelleen:

Hybrid corn boosts grain yields 89%, nitrogen use efficiency 73% over 70 years

Tuo juttu eli alkuperäinen artikkelii siis ilmestyi Naturessa.

[Heikki Jokipii]

Siis tiedetäänkö kuitenkin, että mehiläiskato olisi - jollakin tavalla - ihmisen syytä, ja asia vaatisi siis jotain sellaisia toimenpiteitä, joissa kielletään jotakin? Kuten freonit? Konkreettisia päätöksiä - vaikkei konkreettista syytä tiedetä?

***

Vähän siihen tapaan, kuin 1600-luvun ”lehmäkatoon” oli myös syynä ihminen, tai ainakin tietyt ihmiset. Asiaa oli mahdotonta muuten selittää.  Ajatelkaa nyt, jo yksin Punkalaitumen kirkkoherralta oli mennyt kahden vuoden aikana 95 nautaa!  Täällä lisää tästä yhdestä hyvin dokumentoidusta tapauksesta. Mutta silloin oli ”tahtoa” ja tehtiin ”konkreettisia päätöksiäkin”.

Jotta asia pysyisi entistäkin monimutkaisempana, nämä tutkijat ovat yhdistäneet mehiläiskadon (pesien romahtamisilmiön) kännykkäsäteilyyn:

The Effect of Cell Phone Radiations on the Life Cycle of Honeybees

En välttämättä innostu tuosta ideasta, mutta halusin sen tuoda esille (vinkki tähän Michael Mierschin twiittisivulta). Suomessa tuon asian tutkimiseen kyllä olisi mahdollisuuksia, niin paljon kännyköitä ja tukiasemia täällä on. Vai onko jo liian paljon, ettei löydy (alueellisia) eroja? Luultavasti jokaisella luomuhunajankin tuottajalla on Suomessa kännykkä?

[Heikki Jokipii]

Tässä sitä taas mennään:

Luontojärjestöt: EU:n tukema tehomaatalous on uudistettava – Tuottaa yhden kasvilajin autiomaita, joissa eläimillä ei ole elinmahdollisuutta

Tehoviljely on heille aina syyllinen, vaikka tuosta ei oikein selviäkään, millaista viljelyä tarkoitetaan. Ja sekään, miten oikein heidän mielestään pitäisi maataloutta harjoittaa. Guardianinkaan versiosta asia ei selvemmäksi tule. Jotain vihjeitä ehkä on siitä, että vähän luomumenetelmien suuntaan viitataan. Mutta nekin aika epäselviä ("hyönteismyrkkyjen valtasti lisääntynyt käyttö"). Vaikea on ymmärtää, että nykyinen systeemi johtaisi tähän:

Kirjeessä vaaditaan, että EU:n on pikaisesti muutettava yhteistä maatalouspolitiikkaansa (CAP). Tutkijoiden mukaan se toimii suorastaan tuhoisalla tavalla luonnon näkökulmasta.

Tällä hetkellä maanviljelijät saavat tukea peltojensa pinta-alan perusteella ja he voivat saada lisäavustusta, jos toteuttavat tiettyjä luontoa hyödyttäviä toimenpiteitä.

Luontotutkijoiden mielestä nykyinen maatalouspolitiikka – joka maksaa EU:n veronmaksajille 60 miljardia euroa vuodessa – muuttaa maaseudun vihreiksi autiomaiksi ja luonnottomiksi, maksimituottoisiksi monokulttuureiksi. Monokulttuurilla tarkoitetaan esimerkiksi peltoa, jolla elää vain yhtä ainoaa kasvilajia.

Minkä mukaan sitä tukea tulisi saada? Sama määrä jokaiselle maajussille? Auttaisiko se? Alakohtaisella tuella on kuitenkin pyritty eroon tuotantomääräisestä tuesta, joka juuri johti pyrkimykseen maksimituottoihin. Ja vilja- ym. vuoriin.

[Heikki Jokipii]

Greenpeacen mielestä keinolannoitteita ei edelleenkään voi käyttää käyttämättä niitä liikaa:

LEAKED: Brussels’ draft proposal for a European Green Deal

Greenpeace was also disappointed by the Commission’s “flawed policies” on transport, noting there was no mention of a kerosene tax to tackle aviation emissions. And farm policy proposals lack measures to tackle “the overconsumption of meat and dairy products, the impact of factory farms or overuse of artificial fertilisers,” the NGO said.

Clean air and water policies were also deemed insufficient to tackle pollution at source. “The sources are known, such as toxic effluents from factory farming that end up in rivers and groundwater,” Achterberg said.

Sellaista on järjestön mielestä teollinen maatalous.

[Heikki Jokipii]

Kuinkas nyt tämä sitten, kun Aamuset-lehdestä on kyse:

Tehokkaampi tuotanto pienentää ympäristöjalanjälkeä

Ei, tein teille jekun ja poistin otsikon lopusta sanan "luomuviljelyssä". Mutta silti voidaan kysyä, rajoittuuko tämä logiikka vain luomuviljelyyn:

Tehokkaamman tuotannon avulla luomutuotannon ympäristöjalanjälki pienenee.

– Kun tuotantopanoksien määrää viljelypinta-alaa kohden voidaan nostaa ja sadon määrää lisätä, niin tuotannon energiatehokkuus myös paranee, kertoo Luken erikoistutkija Liisa Särkkä.

Jos löytyy muita keinoja satotason lisäämiseen, sanokaamme geenimuuntelu, eikö niitäkin pitäisi käyttää? Jos ympäristöjalanjäljestä on kerran kyse? Mutta ei, kyse on ennenkaikkea rahasta:

Luomutuotteen kalliimpi hinta hyväksytään helpommin, jos tuote brändäytyy ylivertaiseksi laadultaan.

– Keskeisin toimenpidesuosituksemme on, että luomutuotteiden markkinoinnissa tulee hyödyntää entistä vahvemmin kuluttajan tunteita ja tunteiden aiheuttamia vastakohtia. Markkinointia kannattaa kohdistaa nuoriin ihmisiin, painottaa Särkkä.

Eli luomutuotteet täytyy brändätä, tunteisiinkin vetoamalla, sellaisiksikin, että niillä on pieni ympäristöjälki (erityisesti nuorten silmissä). Tässä Lukekin ilmeisesti lupaa omalta osaltaan auttaa?

[Heikki Jokipii]

Hyönteiskatoa on pitkin matkaa (ks. edellä passim) yritetty saada tehoviljelyn piikkiin, mutta tämän tutkimuksen mukaan näyttääkin nyt tältä:

Scientists find no evidence for 'insect Armageddon' but there's still cause for concern

Eli koko ilmiötä ei ollutkaan? Jolloin tietysti kysymys sen syystä tulee hyvin toisenlaiseksi.

[Heikki Jokipii]

Tämä tutkija on aiemmminkin lietsonut epäluuloa tehomaataloutta kohtaan (ks. edellä 26.02.19):

"Suomessa on hehtaarin kokoinen tila, jonka liikevaihto on 75 000 euroa" – tehomaatalous sen sijaan ei ole ollut tutkijan mukaan viljelijöille kannattavaa

MT Plus Maatalous 09:47 Tuure Kiviranta

Tehomaatalous on haavoittuvaista ja riski ruokaturvalle, sanoo tutkija.

Nykyinen tehomaataloudeksi mielletty viljely ei ole viljelijöille kannattavaa eikä siten taloudellisesti tehokasta.

Tehomaatalous on haaste ruokaturvalle, sanoo tutkijatohtori Galina Kallio Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista.

Maailmanlaajuisesti maatalous on tällä hetkellä haavoittuvaista sään ääri-ilmiöille ja tuotanto on öljyriippuvaista ja se aiheuttaa ympäristöongelmia.
MT PLUS
Haluatko lukea koko jutun?

Kuvatekstistä:

Kuluttajien ja viljelijöiden kumppanuus tukee molempia.

Tuokin idea näytti hänellä olleen jo aiemminkin mukana. Edellisellä kerralla hän asettui selkeästi kannattamaan vaihtoehtona luomuruokaa. Ja ruokapiirejä, joka oli hänen väitöskirjansa aihe.

[Heikki Jokipii]

Tämäkin yritys vielä:

Koronakriisi ja tehomaatalouden uppoava laiva

Vaihtoehtona siellä tarjotaan tätä:

Joillakin ruokaosuuskunnilla on käytössään maatila. Kuvassa Lassilan tila, jonka ympärille myös Oma Maa -osuuskunnan toiminta nivoutuu. Osuustoiminta tarkoittaa osuuskunnan muodossa tapahtuvaa taloudellista yhteistoimintaa. Ruoantuotannon lisäksi Oma Maa kehittää uudenlaista kumppanuuteen ja solidaarisuuteen perustuvaa keskinäistä avunantoa tuottajien ja kuluttajien välillä pyrkien näin hämärtämään ryhmien rajoja. Tuottajajäsenien ja ruokajäsenien osuuskunnan kautta muodostama kumppanuussuhde tarjoaa viljelijöille tasaisen markkinan tuotteille ja kuluttajille ennalta sovitun virran luomuruokaa lähialueelta. Hyötyjen lisäksi osapuolet jakavat myös tuotannon riskejä, esimerkiksi huonon satovuoden tai hävikin aiheuttamat menetykset, kuten tasavertaiseen kumppanuuteen kuuluukin.

(lihav. HJ)

Tuota luomuosuuskuntaa piilomainostetaan tekstissä kahteen otteeseen.

Ja tämäkin:

Globaalista näkökulmasta tehotuotanto on myös eräänä syynä tihentyneisiin pandemiauhkiin. Nature Sustainability -lehdessä kesällä 2019 ilmestyneessä artikkelissa tutkijat toteavat, että virusten ja tehomaatalouden välillä on vahva yhteys. He ennustavat, että koronan kaltaiset virukset lisääntyvät tehotuotannon vallatessa lisää pinta-alaa luonnon ekosysteemeiltä.

Korona ei taatusti ole ensimmäinen eikä viimeinen meitä koetteleva virus.

Ei siinä linkatusta artikkelissa noin sanottu. Siinä ei puhuttu viruksista.

Kirjoituksen toisessa osassa mainitaan nämä:

Paikallisempia ja kestävämpiä rakenteita on onneksi jo olemassa. Viime vuosikymmenien säännölliset ruokakriisit ja tehomaatalouden kestämättömät ulkoisvaikutukset ovat saaneet ihmiset hakeutumaan yhä useammin suoriin yhteyksiin maatilojen ja ruuan alkulähteiden kanssa. Hyviä esimerkkejä Suomessa ovat REKO- ja lähiruokapiirit, lähiruuan nettikaupat kuten Uudenmaan Food Hub ja Sannan ruokakassi, sekä päätään nostava kumppanuusmaatalous.

Sattumoisin tarkastelimme täällä juuri äskettäin Sannan ruokakassia.

Sama Galina Kallio oli Voima-lehdessä asialla kuin juuri edellisessä puheenvuorossa (silloin MT:ssä). Hänen kohdallaan voi kyllä viitata vanhaan sanontaan, että jos ainoa työkalusi on vasara, kaikki maailmassa näyttää naulalta.