Tehoviljelyn iso piikki

[Heikki Jokipii]

Tällainen saarnamies on nyt tuotettu Suomeen (ja kirja käännetty suomeksi):

Farmageddon-kirjan kirjoittaja Philip Lymbery Suomeen

Lymbery on tullut tunnetuksi teoksestaan Farmageddon. Siinä hän yhdessä kirjan toisen kirjoittajan Isabella Oakeshottin kanssa maalaa kuvaa tehotuotannon aiheuttamasta katastrofaalisesta tulevaisuudesta, joka on jo käsillä. Farmageddon oli vuonna 2014 yksi Timesin Writers Books of the Year -teos. Nyt Farmageddon on julkaistu myös suomeksi alaotsikolla Halvan lihan todellinen hinta. 

Science-lehden julkaisema tutkimus kertoo, miten tehomaatalous ja nykyinen tapamme tuottaa ja kuluttaa eläintuotteita on suoraan yhteydessä maapallomme tilaan. Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC varoittaa uudessa raportissaan ilmastonmuutoksen vakavista seurauksista. Raportissa todetaan, että muun muassa kulutustottumustemme pitää muuttua ja lihansyöntiä on vähennettävä. Lukuisat muut tutkimukset puoltavat näitä seikkoja. 

Farmageddon-teos näyttää meille maailman, jossa jatkuva tuotannon tehostaminen johtaa maaseudun, ympäristön ja eläinlajien kuolemaan, tautien leviämiseen ja miljardien nälänhätään. Farmageddon ei ole vain ennuste, se on jo alkanut.

Eli kaikenlaista ikävää ja uhkaavaa maailmassa on. Ja kaiken syynä on: tehomaatalous.

Suurin piirtein saman tarinan julkaisi tänään HS. Siinä sentään tasapainotettiin tarinaa antamalla MTK:n kommentoida väitteitä. (Linkkaan jutun tänne, jos se löytyy.)

Iloisesti jutussa (ja ilmeisesti kirjassakin) sotketaan asiaan niin ruokahävikki, kasvissyönti, eläinten kohtelu, ilmastonmuutos kuin viljelymenetelmätkin. Luomusuosituskin vilahtaa Hesarin jutussa.

Eikä epäjohdonmukaisuutta yritetä turhanpäiten vältellä. Jeremiadin mukaan resurssit ovat niukkenemassa ja tehomaatalouden yksi vika on se, ettei se ole kyllin tehokasta.

***

Tulihan se nettiin, myös tämä Hesarin juttu:

Tehomaatalous tuhoaa luonnon ja uhkaa aiheuttaa nälänhädän – Eläimiä puolustava menestyskirjailija kertoo, miten ongelmat ratkaistaan

[Heikki Jokipii]

Tämä täytyy Hesarin jutusta lainata erikseen:

Maatalouspolitiikan alkuperäinen tarkoitus oli hyvä: Toisen maailmansodan jälkeen 70 vuotta sitten piti saada ruokittua kasvava väestö. ”Siinä tilanteessa oli oikein pyrkiä tehostamaan ruoan tuotantoa”, Lymbery myöntää.

Tämä pyrkimys kuitenkin synnytti nykyisen tehomaatalouden, joka täytti tavoitteensa lyhyellä tähtäimellä mutta uhkaa aiheuttaa kohtalokkaita seurauksia pitkällä tähtäimellä.

Näkökulma on koko ajan globaali, maapallosta puhutaan. Lymbery on siis huomannut maapallon väestön lakanneen kasvamasta noin 70 vuotta sitten? Muut eivät vain ole tuota (?) huomanneet:

”Tämä ei ole viljelijöiden vika, vaan politiikan päätöksentekijöiden vika. He eivät ole heränneet siihen, että maailma on muuttunut 70 vuodessa”, Lymbery sanoo.

***

MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg kommentoi Lymberyn teesejä hyvin ja analyyttisesti. Ja täsmällisen tiedon pohjalta (erityisesti Suomen osalta) kun taas Lymberyn teesit itse pohjautuvat selvästi vankkaan mutu-menetelmään.

***

Jos nyt vähän haljuilee, niin luulenpa,, että hänen asiantuntemuksensa ell tuon Lymberyn perustuu lähinnä tähän:

Hän asuu Etelä-Englannin maaseudulla perheensä kanssa. Hänellä on 12 kanaa, ankka ja koira.

Plus tietoon  siitä, että  maataloudesta jotain raflaavaa kirjoittaessaan voi aika ajoin saada kirjojaan hyvin kaupaksi.

[Heikki Jokipii]

Tässä on kyse kansainvälisestä aktiosta:

Mikä uhkaa hyönteisiä? Luonnontieteellisen museon hyönteistiimin vetäjä Pasi Sihvonen vastasi yleisön kysymyksiin

Ja kohteena on juuri tehoviljely, pari lainausta tuosta:

2. kysymys: – Pitääkö tehomaataloutta ja tehometsätaloutta rajoittaa, kun esimerkiksi mustikan väheneminen aiheuttaa hyönteisten lajikatoa?

Pasi Sihvonen vastaa: – Tutkimustuloksien mukaan tehomaatalouden alueilla hyönteiskato on ollut massiivista. Tämä viittaa siihen, että nykyiset maatalouskäytännöt eivät ole kestävällä pohjalla.

(lihav. vastauksessa HJ)

Vaikka jo vastauksesta 1. kysymykseen näkyy ...

1. kysymys: – Mitä voimme tehdä hyönteisten pelastamiseksi? Auttavatko ns. kesäkukkaniityt, mesibaarit ja hyönteishotellit, vai onko ratkaisu niittyjen perustaminen ja metsien jättäminen monimuotoisiksi?

Pasi Sihvonen vastaa: – Elinympäristöjen väheneminen, yksipuolistuminen ja pirstaloituminen ovat keskeisiä hyönteiskadon syitä. Toimet, mitkä edesauttavat hyönteisille tärkeiden elinympäristöjen säilymistä, ovat tärkeitä. Esimerkiksi kukkaniityt, kukkivat tienpientareet ja mesibaarit ovat tärkeitä ja yksittäisen ihmisen vaikutuspiirissä.

... että kyse on oikeastaan maa-  ja metsätaloudesta sinänsä, ja siitä, miten ihminen valtaa luonnolta alaa. Puhetta on hiukan hyönteismyrkyistäkin, mutta hyvin epämääräiseksi jää sen hahmottelu, millaisiksi maatalouskäytännöt pitäisi muuttaa.

Voidaan tietysti sanoa, ettei sen neuvominen ole enää hyönteistieteilijän asiakaan. Mutta oikeus heillä epämääräisesti haukkua nykykäytäntöjä aina pysyy.

Jos raaputettaisiin vähän pintaa, niin mitähän olisi sanottavaa näistä tehoviljelyn käytännöistä:

- kenolannoitteista, jotka nostavat satotasoa, ja siten pienentävät viljelyn alan tarvetta
- GMO-lajikkeista, jotka torjuvat itse tuholaisensa, ja täsmällisesti vain ne
- niiin, ja rikkakasvien torjunta-aineista? (esimerksi kelpaa vaikka glyfosaatti)

Mutta kyllä hyönteistieteilijänkin kirkasotsaisuus voisi vähän vähentyä, jos hänen pitäisi vastata, miten toimia nk. armeijamatoa vastaan Afrikassa, tai meillä Suomessa gammayökköstä vastaan, jos se jatkossa yleistyy.

***

Tästä GLP:n linkkaamasta Guardianin artikkelista näkyy ...

Intensive agriculture driving insects towards extinction, threatening “catastrophic collapse of nature’s ecosystems,” study claims

... miten kansainvälisestä asiasta, kampanjasta nyt on kyse. Ja miten siinäkin syylliseksi leimataan "intensive agriculture" vaikka oikeastaan useimmiten syntien tekijä on yksinkertaisesti "agriculture". Niin, ilmastonmuutosta ei tietysti unohdeta syyttää.

[Heikki Jokipii]

Itse asiassa myös YLE  julkaisi tuon Guardianin artikkelin:

Tutkimus: Nykyisellä vauhdilla hyönteiset katoavat maailmasta sadassa vuodessa – "Vaikutukset ihmiseen ovat lievästi ilmaistuna katastrofi"

Ja siinä oli kerrottu selvemmin, mitä ajetaan:

Tohtori Sánchez-Bayon mukaan tärkein yksittäinen muutos, jonka ihmiskunta joutuu tekemään, on maatalouden muuttaminen luonnonmukaisempaan suuntaan. Luomutiloilla, joilla hyönteismyrkkyjä ei käytetä, hyönteisten määrä on suurempi.

– Teollisessa mitassa toimiva tehomaatalous on se, mikä tappaa ekosysteemin.

Mutta siinä se on taas: teollinen mittakaava*) on sotkettu asiaan. Ja onhan se siellä esillä jo näinkin:

Myrkkyjen ohella hyönteisiä hävittää maatalouden tehostuminen teollisiin mittoihin, jolloin hyönteisille ei jää elintilaa.

– Tämä tarkoittaa, että kaikki puut ja pensaat, jotka aiemmin ovat ympäröineet peltoja, on nyt eliminoitu. Jäljellä on enää paljaita maa-aloja, joita käsitellään synteettisillä lannoitteilla ja myrkyillä.

Hyönteisten elintilaa kutistaa myös kaupunkien ja muun asutuksen leviäminen.

Tuoko muka tehostamista? Jos samalta alalta saadaan suurempia satoja, on varaa säästää puita ja pensaita ynnä muita suoja-alueita luonnolle. Ja sitä myös tehdään. Sen sopisi tietysti olla pakollista. Ja kun näin on menetelty, yhteensä lajirunsaus on ollut jopa luomutiloja suurempi.

Mutta mitä ihmettä synteettiset lannoitteet hyönteisiä haittaavat? Tai kasvimyrkyt?

Eli alkaa yhä selvemmin näyttää siltä, että kyse on luomukampanjasta.

Ja kyllä tohtori Sánchez-Bayoninkin pitäisi vastata, mitä teemme nk. armeijamadolle ja gammayökköselle. Panemmekö vain myönreisesti merkille näiden perhoslajien ilahduttavan leviämisen? Erityisesti luomupelloilla. Emmehän me niiden syömiä satoja niin kauheasti tarvinneet?

________

*) artikkelin kuvituskin on valittu tukemaan tuota mittakaavasanomaa: 5 leikkuupuimuria ajaa viistosti vierekkäin suunnattoman suurella pellolla. Että sellaista on se tehoviljely.

[Heikki Jokipii]

Helsingin Sanomat ryhtyi tänään jo hiukan toppuuttelemaan:

Häviävätkö hyönteiset maailmasta tyystin?
Tilanne on vakava, mutta ennuste täystuhosta ei kestä tarkastelua, sanovat suomalaiset tutkijat.

Mutta ei perääntynyt siinä, mikä on syyllinen (kuvateksti):

Hyönteiset ovat välttämättömiä maataloudelle, mutta tehomaatalous hävittää niitä.

Hiukan asiaa täsmennettiin paperilla tekstissä, mutta periaatteessa riitti siinäkin yksinkertainen sanoma: se on se kauhea tehomaatalous. Ja sen "myrkyt".

Tutkijoiden pääpointtina oli tuossa kritiikissä, että tulokseen oli päädytty tutkimalla vain taantuvia populaatiota. Eikä niitä, jotka olivat pysyneet vakaina tai kasvaneet.

Myös Suomen Luonto protestoi tuota huhua/uutista:

Maailman hyönteiset eivät ole katoamassa seuraavan sadan vuoden aikana

Mutta nämä syyt kelpasivat sillekin:

Hyönteiskatoa aiheuttavat tehomaatalous ja siitä johtuva pientareiden ja luonnonniittyjen kato, hyönteismyrkyt, kaupungistuminen ja rakentaminen, lannoitteet, metsien tuho ja tehometsätalous sekä kosteikkojen ja virtavesien rakentaminen ja sääntely.

Nämä syyt hyönteisten, kuten monien muidenkin eliöiden katoon on kuultu jo moneen kertaan, eikä niistä saa näyttäviä klikkiotsikoita.

Kuultu se on ehkä ennenkin, mutta silloinkaan ei selitetty, miten lannoitteet haittaisivat hyönteisiä. Myös pistetään rajusti mutkia suoriksi, jos sanotaan, että pientareiden ja luonnonniittyjen kato johtuu tehomaataloudesta.

Hesarin artikkeli oli selvästi laadittu tuon artikkelin pohjalta.

[Heikki Jokipii]

Ilmestyihän maailmalla jo tehoviljelyn puolustuskin, tässä esille tulleessa kysymyksessä:

Modern farming isn’t driving insect declines, agricultural industry says

But Sarah Mukherjee, chief executive of the Crop Protection Association, pointed out the review contained no new evidence and suggested the researchers had sought to blame agriculture for habitat loss while downplaying the effects of urbanization, deforestation and population growth.

“Crop protection products play a fundamental role in ensuring land is as productive as possible, meaning more land can be left for nature and biodiversity,” she added.

“As a recent study published in Nature concluded, modern productive agriculture is the best way to meet growing demand for safe, affordable food, whilst reducing agriculture’s environmental footprint and conserving biodiversity.”

Huomaa, miten tuossa otetaan ihan erikseen sellaiset syyt kuin kaupungistuminen jne. Kun taas Suomen Luonnon artikkelissa ne esitetään yhtenä könttänä - tehomaatalouden kanssa. Kun taas Mukherjee asettaa ne jopa vastakkain. Mikä minusta on hyvin perusteltua.

[Heikki Jokipii]

Myös Maaseudun Tulevaisuus näyttää nielevän tuon idean, varsinkin otsikossaan:

Huolestuitko hyönteiskadosta? Hyönteisten ja terveellisyyden ystävä suosii kotimaista ruokaa ja luomua

Mutta tekstissä jo pilkahtaa tämä, joka siis loogisesti on oikeastaan vastaväite:

Hyönteisten elinoloihin vaikuttaa moni muukin asia kasvinsuojeluaineiden lisäksi. Esimerkiksi Suomessa runsaslukuiset peltojen pientareet, suojakaistat ja maatalouden perinnebiotoopit, kuten luonnonhoitopellot, niityt ja kedot tarjoavat elinympäristöjä eliöille.

"Varmasti parannettavaa pölyttäjien ja muiden hyötyeliöiden elinolosuhteissa on. Pölyttäjien tekopesät ovat yksi keino rakennetuilla alueilla", Virtanen toteaa.

Nuo pientareet ym. tulevat, kuten sanottua, paremmin mahdollisiksi, jos varsinaiselta peltoalasta saadaan kunnon sato.

MT ei olisi MT, ellei se käyttäisi nyt tätäkin saumaa ja kohua kotimaisen ruoan puffaamiseen:

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (Efsa) raportit torjunta-ainejäämistä kertovat, että suomalaiset elintarvikkeet sisältävät vähiten jäämiä Euroopassa ja siten kenties koko maailmassa. Siinä mielessä hyönteiskadosta ja myrkkyjen käytöstä huolestuneen kuluttajan kannattaa suosia kotimaista ruokaa.

Mutta kummassakin pyrkimyksessään myös tuo artikkeli puhuu myrkyistä kokonaisuutena, laskee kokonaismääriä. Vaikka rikkakasvien torjunta (joka muodostaa suuren osan kokonaismääristä) tuskin uhkaa millään tavalla hyönteisiä.

Keinolannoitteista puhumattakaan. Niinhän ei MT:n artikkelissa väitetä, mutta otsikko siihenkin suuntaan vihjaa.


PS. Tuosta hyönteismyrkkyjen osuudesta tämä tieto:

Quick Facts & Statistics on the Agrochemicals Industry

Agricultural chemicals market segments include herbicides, fungicides and insecticides. Herbicides was the largest segment in the global pesticide and other agricultural chemicals market with a 49% share of the market. It is followed by fungicides and insecticides with 26% and 25% respectively.

Eli vain neljännes kasvinsuojeluaineista tähtää hyönteisten torjumiseen. Vaikka se epäilemättä tapahtuukin useimmiten ne tappamalla.

Mutta tuossakaan ei ole vielä sanottu, että ne olisivat silti yleisesti vaarallisia, esim. hyödyllisille hyönteisille. Päinvastoin, sekä Suomen että EU:n tavoite on, ettei mikään niistä olisi tuolla tavalla vaarallinen. Ja jos huomataan, että jokin on, se poistetaan valikoimasta.

Siinä mielessä hyönteiskadosta huolestuneen ei ruokavalinnoissaan kannata luultavasti yhtään miettiä koko asiaa!

[Heikki Jokipii]

Luomukauppa käyttää tietysti heti hyväkseen tuollaiset uutiset. Näin ekokauppa Ekolo Facebookissa, mutkat suoriksi oikaisten (lihav. HJ):

Hyönteiset ylläpitävät maapallon elämää.🐝🦋🐞🌎
Yli 40 prosenttia maailman hyönteislajeista uhkaa sukupuutto, kertoo Biological Conservation -lehdessä tammikuussa julkaistu tutkimus!

Tutkimuksen mukaan suurin yksittäinen syy hyönteisten joukkokuolemalle on elintilan väheneminen ihmisen toiminnan seurauksena. Myös maataloudessa käytettyjen kemikaalien käyttö ja ilmastonmuutos ovat syitä hyönteisten häviämiselle.

Niin luonnon kuin kulttuurienkin monimuotoisuuden vaaliminen ovat yksi Ekokauppa Ekolon toiminnan kulmakivistä. Lähestulkoon kaikki valikoimamme tuotteet ovat luomua, joten niiden valmistuksessa on minimoitu luonnolle ja ihmisille haitallisten synteettisten aineiden käyttö. Meille on myös hyvin tärkeää, että yhteistyökumppanimme huomioivat tuotannossaan luonnon tarpeet ja syklin, niin että raaka-aineita ei viljellä teollisesti siten, että kaikki muu elämä joutuu väistymään tuotannon tieltä.

Eli vähän vielä reippaammin yleistäen kuin Maaseudun Tulevaisuus edellä. Ne on ne kemikaalit, synteettiset aineet.

Tämän antavat varmaan niin Ekolo kuin Maaseudun Tulevaisuus (lainaus sieltä) luomulle anteeksi:

Luomuviljely on hyönteisille armollisempaa, koska siinä käytetään vähän tai ei lainkaan torjuntakemikaaleja. Luomussa tuhohyönteisten torjuntaan käytetään vain luonnon pyretriinivalmistetta.

Mutta annas olla, jos on käytetty kemiallisesti käytännössä samanlaisia synteettisiä pyretroideja. Hyi kauhistus!

***

Lyhyt johdatus tuohon viimeksi mainittuun asiaan:

Torjuntatuotteissa käytettävät tehoaineet
Pyretriinit ja pyretroidit

(Tuon sivun toteutuksessa on käytetty vekkulia ideaa! Älkää säikähtäkö, jos teillä on käytössä iso näyttö ... )

Ihmisille haitallisuudesta (tuosta lähteestä):

Pyretriinin huono puoli on sen allergisoiva vaikutus, joka johtuu aineessa olevista epäpuhtauksista. Raid-tuotteissa käytetään vain puhdistettua pyretriiniä, joten tätä ongelmaa ei tuotteissamme ole. Pyretriinin herkistävästä vaikutuksesta on pyritty eroon kehittämällä pyretroideja.

[Heikki Jokipii]

Tehoviljely kelpaa vastustettavaksi myös Euroopan parlamentille:

MEPs want less EU money going to intensive farming

Suoraan ei sanota, että tukea luomulle haluttaisiin lisätä, mutta se saattaa olla kätketty tähän:

MEPs from the environment committee have, however, adopted recommendations to improve CAP funding for green measures. The MEPs called for 30% of the direct payments budget and 40% of the rural development budget to be devoted to environmental measures.

Greenpeace kirjoituksen mukaan vastustaa "teollista maataloutta" puhumalla pienten maatilojen säilyttämisen puolesta. Mutta siinäkin taitaa olla luomuinen ketunhäntä kainaloon kätkettynä.

***

Yritetäänkö eurooppalaistakin keskustelua ohjata samaan harhaanjohtavaan maailmakuvaan ja vastakkainasetteluun,  josta kerrottiin tuolla toisaalla?

[Heikki Jokipii]

MT:n tulkinta samasta uutisesta:

EU:n ympäristömepit ehdottavat: eläinten määrää, torjunta-aineiden käyttöä ja kyntöä rajoitettava tukien saannin ehtona

Ympäristövaliokunta pyysi EU:ta osoittamaan vähintään 30 prosenttia suorista tuista ja 40 prosenttia maaseudun kehittämistuista ympäristötoimiin. Rahoitusta tehomaatalouteen, joka heikentää luonnon monimuotoisuutta, tulisi sen sijaan leikata.

”Haluamme yhteisen maatalouspolitiikan, joka palkitsee viljelijöitä ja torjuu ilmastonmuutosta. Sanoimme selvästi ei sellaiselle maatalouspolitiikalle, joka maksaa sokeasti pelkistä hehtaareista ja haluaa tehostaa tuotantoa", hollantilaismeppi Bas Eickhout kommentoi.

Onko siis hänen mielestään viljelyalan laajentaminen tehoviljelyä? Hyvin kummalliselta tuntuu tavoite, että maatalous pitää tehdä (tai jättää) tehottomaksi. Tumpelotko luonnon monimuotoisuutta parhaiten suojelisivat?

Suorakylvöä olisi tuettava ja samalla vähennettävä torjunta-aineiden käyttöä? Haaveilevatko mepit, että se kuitenkin luomussa onnistuisi?

[Heikki Jokipii]

Näillekin kirjoittajille tuotannon tehostaminen on jotenkin epäilyttävä asia (lihav. HJ):

Paikallinen tuotanto on ruokaturvan tae

Erityisen heikossa asemassa ovat pientuottajat. Toisin kuin moni luulee, he tuottavat suurimman osan maailman ruoasta. Valitettavasti pientuottajat ympäri maailman – niin köyhissä kuin vauraissakin maissa – kamppailevat toimeentulostaan, sillä he eivät voi vaikuttaa siihen, miten ruoasta käydään kauppaa. Tuotannon tehostaminen kaivaa maata heidän jalkojensa alta.

Vaikka omat sadot saisi kasvamaan, taloudellinen tilanne ei parane, jos tuottajan osuus jatkuvasti heikkenee ja on alisteinen globaalien ruokamarkkinoiden hintavaihteluille. Globaalin tuotannon lisäämiseen keskittyvä politiikka heikentääkin ruoan alkutuotannon parissa työskentelevien ihmisten olosuhteita ja pahimmillaan kasvattaa ruokaturvattomuutta.

Ratkaisuja on haettava paikallistuotannon kestävyydestä ja paikallisista ruokaketjuista, joita kansainvälinen kauppa täydentää, ei heikennä. Toimiessaan hyvin paikalliset ruokaketjut ja pientuotanto tutkitusti synnyttävät monipuolista työllisyyttä ja vaurautta ympärilleen. Paikallinen ruokatalous on siis myös ruokaturvan tae.

Jotain siis tarttis tehdä, vaikkei ole ihan selvää, mitä:

RUOANTUOTANTOA joudutaan sopeuttamaan ympäristön muutoksiin, ja samaan aikaan on vähennettävä ympäristökuormaa. Tekemisen tapoja pitää muuttaa. Samalla on pyrittävä sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävään sekä omavaraisuutta lisäävään ruokajärjestelmään.

Ruoantuotannon tapoja ja ruokaketjuja tulee kehittää paikallisyhteisöjen ehdoilla sekä paikallisiin ympäristöoloihin sopiviksi. Tuottajia ja heidän yhteisöjään on autettava.

Mutta kaikenlaista tehokkuuden lisäämistä on ilmeisesti kirjoittajien mielestä tuossa vältettävä?

[Heikki Jokipii]

Em. kirjoittajista Galina Kallio oli epäluuloinen tehoviljelyä kohtaan jo väitöskirjassaan (lihav. HJ):

Ihmisten kritiikki vallitsevaa ruokajärjestelmää kohtaan näkyy lähi- ja luomuruuan suosiona

Kallion tutkimuksesta käy ilmi, että ruokapiirien synty heijastelee laajempia huolia nykymuotoisen ruokajärjestelmän kestämättömyydestä ja epäoikeudenmukaisuudesta.

“Tällä hetkellä vallitseva ruokajärjestelmä tuottaa yli kolmasosan globaaleista kasvihuonepäästöistä. Tehomaatalouteen perustuvaan ruoantuotantoon ja globaaleihin jakeluketjuihin liittyy lukemattomia ongelmia, joista kärsivät eläimet, ihmiset sekä maaperä”, tiivistää Kallio.

Tuo valitusvirsi, että vika on jotenkin ruokajärjestelmässä, on meille kyllä tuttu jo vuosien takaa. Kuten sekin, että tuotannon ja kaupan keskittyneisyyttä yms. koskevista valituksista siinä loikataan usein sitten puolihuomaamatta kannattamaan ja ajamaan luomuviljelyn asiaa.

***

Mutta osoitettiiinko edes tätä?

Tuore väitöstutkimus osoittaa, miten ihmiset haastavat vallitsevaa ruoantuotantoa ja markkinajärjestelmää hakeutumalla suoraan ruoan alkuperän luokse.

Kun toisista lähteistä taas saamme tietoja siitä, miten tavattoman pienimuotoista vaikkapa tuo ruokapiiritoiminta on? Ja kumppanuusmaataloushankkeiden laskemiseenkin taitavat sormet hyvin riittää?

[Heikki Jokipii]

Mutta kappas vain. Tässä YLE:n tai Nasan uutisessa tehoviljelyn piikkiin laitetaankin positiivisia kehityskulkuja:

Maapallon kasvipeitteinen ala kasvaa – tutkijat ihmeissään Kiinan ja Intian saavutuksista

Maapallon vihreä ala on vuosina 2000–2017 kasvanut viidellä prosentilla eli yli viidellä miljoonalla neliökilometrillä. Ala on lähes yhtä suuri kuin koko Amazonin sademetsä.

Nasan tietojen mukaan myönteisestä muutoksesta on kiittäminen etenkin kahta maata; Kiinaa ja Intiaa. Ne ovat ottaneet metsien katoamisen, aavikoiden leviämisen ja eroosion tosissaan ja ryhtyneet hyvin laajoihin toimenpiteisiin.

Kiinan osuus maapallon uudesta vihertymisestä on peräti neljännes ja tästä vajaa puolet on saatu aikaan metsittämällä, loppuosa lähinnä maataloutta tehostamalla.

Toisin kuin Kiinalla, Intialla muutos johtuu maatalouden tehostumisesta. Molemmilla mailla maatalouden käytössä on yhtä paljon maa-alaa, noin 1,2 miljoonaa neliökilometriä. Sen määrä ei ole juuri muuttunut viimeisten 20 vuoden aikana.

Tästä huolimatta maat ovat kasvattaneet maataloutensa tuotantoa samana aikana 35–40 prosenttia.

Kasvu on saatu aikaan maatalouden menetelmiä kehittämällä. Esimerkiksi Intiassa kerätään nyt samalta pellolta useampi sato samana vuonna. Tämä onnistuu, koska pellolla viljellään samaan aikaan useita eri kasveja sekä käyttämällä keinokastelua ja lannoitteita.

Toisaalla kerroimme juuri äsken siitä, miten Suomeen oli tilattu eräs intialainen todistamaan ihan toisenlaisen näkemyksen puolesta.

[Heikki Jokipii]

Tässä Euraktivin uutisessa on tieto,  jota on hyvin vaikea ymmärtää:

German action plan for insect protection: Farmers want greater say

The German environment ministry’s action plan aims to address as many of these issues as possible. In particular, the use of fertilisers should be restricted and, for example, there should be an outright ban on their use in areas of fields which border on insect habitats.

(lihav. HJ)

Saksan ympäristöministeriön toimintaohjelmassa siis rajoitetaan lannoitteiden käyttöä ja osin jopa kielletään? Ja tämä tarkoituksessa vastustaa hyönteiskatoa?

Hyönteismyrkkyjen käytön rajoittamisen tietysti ymmärtää. Ja jopa glyfosaatin käytön (vaikka siinä syy-yhteys on hyvin kaukaa haettu). Mutta että lannoitteiden! Näinkin voi olla:

Moreover, the controversial pesticide glyphosate should only be used “in those areas and if there is absolutely no other solution.”

There is controversy over the extent to which pesticide use is even connected to the dramatic decline in insects. Some studies have not been able to establish an impact.

However, these studies are usually commissioned by fertiliser manufacturers themselves and are only carried out on certain species under laboratory conditions, Husemann emphasised.

Mutta mihinkään tutkimuksiin ei viitata, jotka kertoisivat lannoitteiden vaaroista hyönteisille. Ja miksi lannoitteiden valmistajat teettävät tutkimuksia torjunta-aineiden turvallisuudesta? Tämäkään ei tee asiaa yhtään selvemmäksi:

As banning fertilisers will not stop the loss of biodiversity, the German plan for insect protection also plans to provide more green areas not intended for agricultural use.

Mutta siltä näyttää, että tuokin kaikki mahtuu tehoviljelyn isoon piikkiin. Vai olisiko tuossa uutisessa virhe? Esim. käännösvirhe? Ei, käännösvirhe se ei ollut, saksaksi sanottiin aivan samalla tavalla.

Mutta ei myöskään Suomen Luonto (ks. edellä 14.2.19 klo:06:04) lannoitevihjailuaan mitenkään perustellut.

[Heikki Jokipii]

Jan Fleischhauer twiittasi  28. helmik. tuulivoimaloista eräänä mahdollisena hyönteiskadon syynä:

"Based on conservative model assumptions, five percent of the insects flying through a rotor could be actually damaged. The related loss of 1,200 tons per year (...) could be relevant for population stability.” Quelle: Deutsches Zentrum für Luft- und Raumfahrt.

Lähde latautuu (pdf) täältä:

https://t.co/nUZlNxar4P?amp=1

Selvitys myöntää epävarmuudet ...

The study aims at raising awareness about wind power generation being one of the possible causes of insect biomass lost in several nature reserve areas in Germany. The order of magnitude of insect losses caused by wind power generation has been quantified theoretically for the first time. Losses caused by insecticides, herbicides, monocultures, human transport, light contamination, climate change and urbanization have not been quantified yet. For this reason, it is impossible to say to what extent the different impacts are responsible for insect decline, or which impact is the most harmful one. In any case, all impacts on insect population probably add to each other.

... mutta toteaa johtopäätöksissään siis, että sama (kvantitatiivinen) epävarmuus vallitsee yhä noiden muidenkin ehdotettujen syiden osalta. Kaikilla voi olla oma vaikutuksensa, luultavasti onkin.

Kiinnittäisin huomiota siihen, että tuossa potentiaalisten syiden listassa ei mainittu lannoitteita.