Author Topic: Missä ovat ruoan riskit  (Read 216638 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25687
    • View Profile
    • Email
Vs: Missä ovat ruoan riskit
« Reply #315 on: 21.04.16 - klo:10:01 »
Tässä edellinen sitten uutisena Maaseudun Tulevaisuudessa:

MTK:n Marttila superbakteereista: Syy ostaa kotimaista

Quote
"Tuontiliha on yleensä pumpattu antibiooteilla", MTK:n puheenjohtaja kirjoitti Twitterissä.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ottaa maailmalta kuuluvat uutiset antibiooteille vastustuskykyisistä bakteereista hyvin vakavasti.

Hän pitää juuri runsasra antibioottien käyttöä merkittävänä perusteena ostaa kotimaista lihaa. Marttila otti asiaan kantaa Twitterissä perjantaina.

Vähintään piilosanomana: kun ei antibiootteja, ei noita bakteereitakaan.

Tässä uutisessa (tai sen osassa) ei ole kyse vastustuskykyisistä bakteereista, mutta kyllä antibiooteista:

Naudanlihatuottajien ja kaupan reiluutustapaaminen loi positiivisuutta

Kerrotaan siis, että eräissä Euroopan maissa käytetään antibiootteja moninkertaisesti Suomeen nähden:

Quote
Artikkelikuvassa suomalainen antibiootin käyttö verrattuna muihin maihin. (Italiassa eläimille annetaan saman verran kuukaudessa kuin Suomessa vuodessa. Kuva: MTK etelä-Pohjanmaa. Tilastolähde European Medicines agency, Sales of veterinary antimicrobial agents in 26 EU/EE countries on 2103.)

Tuota ei ole syytä epäillä. Mutta mistähän se johtuu? Siitä se ei voi johtua, että amerikkalaiseen tapaan yritettäisiin siten edistää eläinten kasvua, se on yksiselitteisesti EU:ssa kiellettyä. Onko esim. joku syy, että suomalaiset eläimet olisivat terveempiä?

Toinen kysymys on tietysti: mitkä ovat asiassa riskit kuluttajalle? Vai onko tuo paha juttu vain italialaiselle tuottajalle: hän joutuu kaatamaan enemmän tai useammin maitoa viemäristä alas, koska sitä ei voi antibioottikuurilla olevasta lehmästä tulleena myydä kuluttajille? Tuo tieto koskee käyttöä: onko antibioottijäämiä havaittu tuotteissa, esim. lihassa?

Tässä pari vuotta sitten ilmestyneessä artikkelissa ...

Lihantuotanto: Antibiooteilla paikataan puhtauspuutteita

... todellakin sitten arvioidaan, että Suomen eläimet ovat terveempiä (koska ovat paremmin pidettyjä) Ja kyllä kehotetaan suosimaan suomalaista lihaa. Vaikka sitten kuitenkin on näin:

Quote
Euroopan unionissa tuontilihan antibioottijäämille on tiukka kontrolli, samoin EU-alueella tuotetulle lihalle. Tuontilihan kontrolli ei kuitenkaan välttämättä estä antibioottien liikakäyttöä, mikäli antibiootit ovat muualla lihan tuotantoketjussa. Jäämät lihatuotteessa eivät välttämättä ylitä säädettyjä rajoja, vaikka antibiootteja käytettäisiinkin kokonaisuudessaan reilusti liikaa.

Eli oikeastaan minkään lihan syömistä EU:ssa ei tosiasiassa tarvitse pelätä. Antibioottien liikakäytön haitat ovat muualla (kuten vaikka siinä resistenttein kantojen syntymisen riskissä). Kun tuontilihakin on täällä mynnissä, se ei ole enää "pumpattu antibiooteilla", vaikka olisi joskus ollutkin, varoaikoja on ollut pakko noudattaa.
« Last Edit: 21.04.16 - klo:14:56 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25687
    • View Profile
    • Email
Vs: Missä ovat ruoan riskit
« Reply #316 on: 12.05.16 - klo:06:33 »
Vihreä Lanka silloin tällöin yllättää. Se julkaisi tällaisen ...

Myrkkyä myydään vitamiinina, jota ei ole olemassa

... ja sen seurauksena Ruohonjuuri otti tuotteen pois myynnistä!

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25687
    • View Profile
    • Email
Vs: Missä ovat ruoan riskit
« Reply #317 on: 23.06.16 - klo:13:04 »
Eikö tässä uutisessa ...

Harrastesiipikarjan mykoplasmatilanne

... hiukan anneta ymmärtää, että tätä harrastesiipikarjan kasvatusta ei oikeastaan pitäisi (antaa) jatkaa?

Jarrumies

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 744
    • View Profile
Hometoksiinia luomurusinoissa
« Reply #318 on: 28.06.16 - klo:18:25 »

Hometoksiinia luomurusinoissa
http://us12.campaign-archive2.com/?u=93308205d179ff0a329790529&id=54546bc552&e=8151c84a9a

TAKAISINVETO
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira
28.6.2016
Katso selaimessa
Hometoksiinia luomurusinoissa

System Frugt Oy Ab ilmoittaa vetäneensä myynnistä erän luomurusinoita. Tuotteessa on sallitun enimmäismäärän ylittävä pitoisuus okratoksiini A -hometoksiinia. 
 
Takaisinveto koskee Earth Control –nimisiä luomusultanarusinoita, jotka on pakattu 225 g pakkauksiin, ja joiden parasta ennen –päiväys on 23.12.2016 (erätunnus P0055902). Tuotetta on ollut myynnissä K-ryhmän myymälöissä pääkaupunkiseudulla, Pirkkalassa, Seinäjoella, Tampereella, Turun alueella ja Pietarsaaressa. Tuotteen syöminen ei aiheuta välitöntä vaaraa, mutta pidempiaikainen altistuminen Okratoksiini A:lle saattaa aiheuttaa terveysriskin.
 
Tuotteita ostaneita kuluttajia pyydetään palauttamaan virheelliset tuotteet ostopaikkaan tai tyhjä pakkaus osoitteeseen System Frugt Oy Ab, Bertel Jungin aukio 5 c, 02600 Espoo. Pakkauksesta tulee ilmetä tuotteen päiväys tai eräkoodi. Ostos hyvitetään.

Lisätietoja: Myyntikoordinaattori Peppi Valonen-Säilä, System Frugt Oy Ab, p. 010-328 4358

Kuva tuotteesta:


(Kuva: System Frugt Oy Ab)
 

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25687
    • View Profile
    • Email
Vs: Missä ovat ruoan riskit
« Reply #319 on: 08.08.16 - klo:18:32 »
Tässäkään Eviran uutisessa ....

Mungpavuissa mahdollisesti salmonellaa

... ei mitenkään ylikorosteta asiaa, vaikka se tulee kyllä uutisessa esille (lihavointikin tässä HJ):

Quote
Takaisinveto koskee seuraavia tuotteita:

• Aduki Oy, Luomu mung papu 500 g, parasta ennen 8.4.2017 ja 10.6.2017

• Oy MakroBios Ab, MakroBios Luomu mungpapu 500 g, parasta ennen 27.3.2017

• Organic Health Oy, Luomu mungpapu 500 g, parasta ennen 15.7.2017

Saksan vuoden 2011 kokemusten pohjalta olisi kuluttajien ja viranomaisten syytä olla varuillaan tällaisten tuotteiden suhteen (ks. edellä, vaikka kyseisen vuoden puheenvuoroja täällä). Ja viranomaiset ovat ilmeisesti, nyt, Suomessa, olleetkin.

Itse tuotepakkauksissa - joiden kuvat on kiitettävästi julkaistu - kyllä lukee  selvästi "Herkullista luomua" jne.  Mitenköhän asia tulee sitten esille muualla? Jäämme odottamaan.
« Last Edit: 08.08.16 - klo:19:00 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25687
    • View Profile
    • Email
Vs: Missä ovat ruoan riskit
« Reply #320 on: 12.08.16 - klo:06:25 »
Hesari kertoi tänään , otsikolla "Luomupavun iduista tuli ärhäkkä epidemia", että tuo mungpapujen tapaus olikin aika vakava: Pirkanmaalla parikymmentä ihmistä oli saanut tartunnan, ja osa "sairastui vakavasti". (Linkkaan uutiseen, kun se netistä löytyy.)

Tapauksia oli siellä ollut maaliskuusta alkaen. Miksi uutinen oli lehdessä vasta nyt? Tämän takia: "[...] tällä viikolla selvisi, että kaikki olivat syöneet ituja".

Tällä viikolla! Suomalaisten tehottomuus asian syyn selvittämisessä on siten ollut saksalaisetkin ylittävää. Asiaan on siis käytetty noin 5 kuukautta.

Salmonella on kiusallinen, mutta harvoin tappaa. Mutta voi kuvitella, mitä olisi näiden 5 kuukauden aikana ehtinyt tapahtua, jos kyse olisi ollut yhtä vaarallisesta EHEC:in muutoksesta kuin Saksassa.

Tietysti osaa myös kuvitella, että asian tutkimiseen olisi tuolloin satsattu enemmän, ainakin ensimmäisten kuolemantapausten jälkeen. Mutta jokatapauksessa vaatimuksemme näiden tapausten selvittämiskoneiston "virittämisestä" on edelleen voimassa. Ja avoin valtakirja, lupa on myös sille, jos halutaan käyttää ideoitamme siinä.

Aikamoista ironiaa on muuten HS:n artikkelissa olevassa lauseessa (kun on kerrottu, miten Kaukoidässä idut kuumennetaan):

Quote
Lännessä taas ituja syövät etenkin terveystietoiset aikuiset, joilla voi olla sairauksia.

Artikkeli ei sitten kyllä ota esille sitä, miten on olemassa keinoja, joilla itujen riskejä voi suuresti, jo tuotantovaiheessa, vähentää. Sellaisia keinoja, jotka ovat luomuviljelyssä kiellettyjä. Mutta varmaan nuo "terveystietoiset" sitten myös kaihtavat sillä tavoin käsiteltyjä ituja?
« Last Edit: 12.08.16 - klo:14:21 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25687
    • View Profile
    • Email
Vs: Missä ovat ruoan riskit
« Reply #321 on: 12.08.16 - klo:14:01 »
Oudosti tuo Hesarin em. uutinen ei suostu tulemaan nettiin. Ninpä en voi sitä tänne linkata.

Ja tässä YLE:n uutisessa tänään samasta asiasta ...

Idut aiheuttivat salmonella-epidemian Pirkanmaalla

... on itujen luomuisuus hävinnyt täysin uutisesta. Samoin on luomuisuus jätetty pois Tampereen kaupungin uutisesta. Edelleen käyttäen ilmaisua: oudosti. *)

YLE:n aiemmasta uutisesta ,,,

Kotimaasta saatua salmonellaa tavallista enemmän Tampereen seudulla – tartuntojen aiheuttaja ei tiedossa

... löydämme tiedon, että asia on ollut näin jo huhtikuussa:

Quote
– Tapauksia on nyt ollut sen verran, että selvittämiskynnys ylittyy. Silloin tällöin tällaisia ryppäitä tulee, mutta ei missään nimessä vuosittain.
(lihav. HJ)

Ja selityksiä sille, miksi asian tutkiminen on vaikeaa. Niinhän se on. Sitä olemme käsitelleet edellä jo Saksan tapauksen yhteydessä. Mutta keinoja asian tehostamiseen varmasti olisi, muitakin kuin meidän ehdottamiamme.

______

*) vai paljonko se liittyy siihen,  miten kaupungin ruokapalveluista vastaava liikelaitos on jo ehtinyt julistautua luomun edistäjäksi:

Quote
Kaikki Tampereen Voimian keittiöt ovat saaneet Portaat luomuun -diplomin. Tampereen Voimia on merkittävillä panostuksilla sitoutunut luomutuotteiden säännölliseen käyttöön ja edistämään kestävää kehitystä toiminnassaan.

Ei haluta kaupunginkaan puolelta ihan heti vetää mattoa alta, tältä pyrkimykseltä? (Jos tuo Voimia olisi käytänyt ko. ituja, joukkoruokailussa, koko asia olisi tietysti voinut todella "räjähtää". Mutta onneksi ne taitavat olla raaka-aineina sen verran kalliita, että Voimiakin on varmaankin sekin keskittynyt luomupuurohiutaleisiin8))
« Last Edit: 12.08.16 - klo:15:23 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25687
    • View Profile
    • Email
Vs: Missä ovat ruoan riskit
« Reply #322 on: 13.08.16 - klo:04:57 »
Tämä uutinen ja muut tätä asiaa koskevat uutiset kannattaa lukea huolellisesti:

Kuluttajat painostavat McDonald’sia ja muita pikaruokaketjuja lopettamaan ”antibioottilihan” käytön

(Maksumuurin takana, mutta perusidea selviää jo "maistiaisista".)

Aloittaen siitä, että katsoo, missä osastossa se on julkaistu: "Ulkomaat". Kyseessä on nimittäin aika puhtaasti amerikkalainen kampanja. Meillä tässä kysymyksessä ei ole minkäänlaista ongelmaa.

Mutta onko tosiasiassa USA:ssakaan? Vaikka rutiininomaista antibioottien käyttöä ei kannattaisikaan, on luultavasti erittäin epätodennäköistä, että sellaisen menettelyn avulla tuotetussa lihassa olisi enää jäämiä siinä vaiheessa, kun se tulee kuluttajan eteen. (Lisäksi kaikki eläimille annetut lääkkeet eivät edes ole samoja kuin ihmisille annetut, vaikka sekin käsitys tuota HS:n uutisesta tulee.)

Tähän olemme kiinnittäneet huomiota jo tuolla toisaalla:

Tuosta "antibiooteilla kyllästetystä": tämä kysymys vaatisi varmaan oman keskusteluosionsa, mutta jo tuosta Wikipedia-artikkelista minusta selviää, ettei se liha USA:ssakaan ole myyntitiskille tullessaan "antibiooteilla kyllästettyä", vaan varoaikoja noudatetaan sielläkin. En ole sitäkään mieltä, että USA:ssa olisi kaikki hyvin, vaan juuri tuo antibioottien käyttö kasvun lisäämisessä voi olla asia, joka siellä kaipaa muuttamista (ja tähän suuntaanhan siellä, ko. artikkelin mukaan, ollaan ilmeisesti menossa). Huom: antibiootit ovat sitten aivan eri asia kuin hormonit.

Mutta varmasti tästäkin HS:n uutisesta on tukea niille, jotka eri syistä haluavat ylläpitää käsitystä, että lähes kaikki tuontiliha on "pumpattu täyteen antibiootteja".
« Last Edit: 13.08.16 - klo:05:55 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25687
    • View Profile
    • Email
Vs: Missä ovat ruoan riskit
« Reply #323 on: 02.09.16 - klo:07:07 »
Tässä tapauksessa ...

Pääkaupunkiseudulla jyllää ehec-epidemia – jo 200 sairastunut, Keskon rucolaa epäillään lähteeksi

... syyllinen saatiin ilmeisesti äkkiä kiikkiin, ja vaikka se ehti sairastuttaa jo melkoisen monta, onneksi ei ollut kyse EHEC:in ärkähämmästä muodosta:

Quote
Sairastuneilla on ollut oireina ripulia ja vatsakipua, mutta vain vähän ehec-infektiolle tyypillistä veriripulia. Kukaan ei ole toistaiseksi tarvinnut sairaalahoitoa oireisiinsa.
(lihav. HJ)

Voi tietysti kysyä, että entä jos olisi ollut? Mutta tuon nopeampaa *) asian jäljittämistä ei voine enää vaatia, ainakaan minun mielestäni. Tosin jäljittämistehtävää voi pitää helpompana  kuin esimerkiksi Saksassa v. 2011 (ks. edellä). Näin jälkikäteen - olettaen, että asia on noin, että tuo pitopalvelu (ja sen aiemmat "portaat") ja tuo rucola se oli.

Juu, ja luomusta ei tällä kertaa ollut kyse, tarkistin saatujen tuotetietojen pohjalta. Mutta osaltaan tämäkin tapaus korostaa otsikkomme retorista kysymystä - jossa tietysti on rivien välissä jatkokysymys, missä määrin sen enempää viranomaisten kuin kuluttajienkaan kannattaa kiinnittää huomiota nykyisten minimaalisesten torjunta-ainejäämien miniminiminimaalisiin uhkiin.

Kuvitelkaa rinnalle skenaario, jossa tuossa rucolassa olisi havaittu hiuksenhieno ylitys sallittuun torjunta-ainejäämien pitoisuuteen.


______________

*) kun ottaa vielä huomioon ehec-bakteerin kahden viikon itämisajan
« Last Edit: 02.09.16 - klo:08:19 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25687
    • View Profile
    • Email
Vs: Missä ovat ruoan riskit
« Reply #324 on: 06.10.16 - klo:06:39 »
Toiseen asiaan, tässä välillä, kuitenkin yleisotsikon alla:

jos helsinkiläisessä huippuravintolassa, jossa kaikki varotoimenpiteet on varmasti pyritty tekemään, ja jossa henkilökunnalla on varmasti kaikilla asianmukainen hygieniakoulutus, läpikäydyt terveystarkastukset jne. voi syntyä ruokamyrkytysepidemia, niin kyllä tällä "ravintolapäivällä" pelataan venäläistä rulettia (vaikkei ehkä ihan samalla riskilllä).

Vaikka idea muutoin kuulostaa ja tuntuu ihan hyvältä.



PS. klo 16: Ainakin on kylmää faktaa, että jos joku noilla "ravintolapäivillä" valitsee luomuruokaa tarjoavan tiskin, välttääkseen torjunta-aineita, hän kyllä vanhan suomalaisen sananlaskun mukaan "menee sutta pakoon, ja .. "

Tämä oli siis hyvin tiedettävissä, mutta kuitenkin nyt ikäänkuin yllätytään tällaisesta tuloksesta:

Ostitko katuruokaa? "Usein laadultaan huonoa"

Quote
Ulkomyynnissä myytävän ruoan laadussa on monesti paljonkin parannettavaa.

Helsingin ympäristökeskus kertoo, että vuosina 2015 ja 2016 ulkomyynnissä olleista ruuista otetuista näytteistä peräti 13 prosenttia oli hygieeniseltä laadultaan välttäviä ja 11 prosenttia huonoja. Valtaosa, 76 prosenttia, oli hygieeniseltä laadultaan hyviä.
(lihav. HJ)

Vaikka valtaosa oli hyviä, se pikkuprosentti (eikä niin pienikään) huonoja voi hyvin riittää ruokamyrkytysepidemiaan.

Ikivanha irvailu (ikivanhaan) mainokseen "Vim tappaa 99% kodin bakteereista" oli "... ja se 1% tappaa sinut".

Näytteitä ei otettu (vain?) tällaisilta ravintolapäiviltä, mutta kyllä vastaavanlaisilta toimijoilta:

Quote
Kaikki huonoksi arvioidut näytteet otettiin tapahtuma- ja ketteräkioskitoimijoilta. Ketterä kioski on liikkuva elintarvikehuoneisto, joka myy ja tarjoilee elintarvikkeita ilman pysyvää myyntipaikkaa.

Tämäkin vahvistaa, että samantyypisestä toiminnasta on kyse:

Quote
– Huonoiksi arvioidut näytteet olivat pääasiassa toimijoiden itse valmistamia elintarvikkeita kuten kypsää kanaa, keitettyjä nuudeleita ja kermavaahtoa, ympäristökeskus tiedottaa ja jatkaa, että niissä oli liikaa bakteereja.
(lihav. HJ)
« Last Edit: 06.10.16 - klo:07:25 by Heikki Jokipii »

Jarrumies

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 744
    • View Profile
Vs: Missä ovat ruoan riskit
« Reply #325 on: 13.10.16 - klo:22:12 »
Uusi tieto. Keskiviikon Lantbrukets Affärstidning paljasti toistaiseksi salaisena pidetyn tutkimustiedon:
Ekoägg tre gånger giftigare
Högre halter av PCB och dioxin har påträffats i svenska, ekologiska ägg. Halterna är tre gånger högre än i konventionella ägg.
http://www.atl.nu/lantbruk/ekoagg-tre-ganger-giftigare/

Iltasanomat/Taloussanomat kertoi asiasta tänään torstaina:
http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-2000001929710.html
Ruotsalainen tutkimus luomumunista: Kolme kertaa myrkyllisempi kuin virikemuna

Quote
"Lehtitietojen mukaan ruotsalaisista luomumunista on löytynyt yllättävän korkeita PCB- ja dioksiinipitoisuuksia. Viranomaisten odotetaan julkistavan testien tuloksen lähiaikoina.
Ruotsalaisista luomumunista on löytynyt suuria pitoisuuksia PCB-yhdisteitä ja dioksiineja, kertoo ruotsalaislehti Lantbrukets Affärstidning. Pitoisuudet ovat kolme kertaa korkeampia kuin virikemunissa.

– Tämä on herkkä asia ja uhkaa kaataa uskon luomumuniin, koska Svenska Ägg on vaiennut asiasta, sanoo nimetön lähde lehdelle.

Svenska Ägg on Ruotsin kananmunantuottajien järjestö. Lehden mukaan järjestö valmistautuu kriisitoimiin, koska ruotsalainen elintarvikelaitos SLV aikoo julkistaa tekemiensä testien tulokset lähiaikoina.

SLV:n edustaja ei halunnut kommentoida tietoja lehdelle tietoja. Hän kuitenkin sanoi virasto on tehnyt kananmunille analyysia vuosina 2005–2015. Viranomaiset ja tuottajajärjestö ovat pitäneet kriisikokouksen tänään torstaina.

Svenska Ägg arvioi jäsenkirjeessään, että luomumunien korkeiden dioksiini- ja PCB-pitoisuuksien syy voi olla kananrehu, johon on käytetty kalajauhoa Itämeren kaloista.

Dioksiini- ja PCB-yhdisteiden korkeat pitoisuudet vaikuttavat aivojen ja hermoston toimintaan. Lisäksi aineet voivat aiheuttaa syöpää.
Taloussanomat "

Tänään torstaina sitten ruotsalaisten kriisikokouksessa tuli taas uusi tieto, jonka mukaan kalajauho ei olisikaan ainoa syyllinen vaan luomukanojen oma sisä- ja ulkoympäristö saattaisi olla syyllinen:

http://www.atl.nu/lantbruk/lokal-miljo-mojlig-bakom-gift-i-ekoagg/
Lokal miljö möjlig bakom gift i ekoägg
Ingen kan i dagsläget med bestämdhet säga vad som ligger bakom de förhöjda halterna av PCB och dioxiner i svenska ekologiska ägg. Men lokala källor, en stallmiljö eller utemiljö, kan vara boven, menar Jordbruksverket.


Synteettiset aminohapot olisivat turvallisia mutta luomussa niitä ei saa käyttää. Tässäkin taas käy ilmi luomusääntöjen järjettömyys.

Quote
I konventionell äggproduktion utfodras hönsen med syntetiska aminosyror som innehåller metionin, men i ekologisk äggproduktion är dessa syntetiska aminosyror förbjudna. Istället tillsätts fiskmjöl som är rikt på aminosyror. I gengäld kan ekologiskt foder innehålla dioxin och PCB.

Kolminkertainen määrä dioksiinia luomumunissa ei varmaan vielä riko riskirajoja mutta luultavasti imagohaittarajan se rikkoo.

Saa nähdä uutisoiko ProLuomu asiasta. Odotellaan Pro Luomun uutista.

« Last Edit: 13.10.16 - klo:22:45 by Jarrumies »

Jarrumies

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 744
    • View Profile
Vs: Missä ovat ruoan riskit
« Reply #326 on: 14.10.16 - klo:16:18 »
Ruotsin Livsmedelsverketin tiedote luomukanojen [munien] suuremmista dioksiiinipitoisuukista kuin tavanomaisissa munissa:

Dioxinhalten i eko-ägg behöver sänkas
2016-10-12

Miljögiftet dioxin – som finns i varierande mängd i alla animaliska livsmedel – förekommer i högre halter i ekologiska ägg än i andra ägg. Även om halterna inte överskrider gränsvärdena uppmanar Livsmedelsverket nu branschen att undersöka vad det beror på och vidta åtgärder.

Redan 2004 konstaterade livsmedelskontrollen att ekologiska ägg innehöll mer dioxin än konventionella ägg. Det gick då att minska halterna i de ekologiska äggen, bland annat genom att ändra sammansättningen i hönornas foder.

Nu visar Livsmedelsverkets kontroll indikationer på att halterna har ökat men de är inte över gällande gränsvärden. Några prover är i nivå med den så kallade åtgärdsgränsen, vilket innebär att något måste göras för att minska halterna.

Det kan finnas flera möjliga orsaker
Ämnen i fodret, stallmiljön eller utemiljön kan bidra till att dioxin finns i äggen. Svenska ägg innehåller ofta mindre dioxin än ägg från länder där marken är starkt förorenad av dioxin.

- Det är viktigt att branschen nu undersöker vad de högre halterna i ekologiska ägg beror på och vidtar åtgärder säger Helena Storbjörk Windahl, chef för avdelningen för styrning och uppföljning på Livsmedelsverket.

- Det pågår en utredning men hittills finns det inga indikationer på att gränsvärden eller åtgärdsgränser för dioxin i foder har överskridits, säger Kjell Wejdemar, enheten för CITES, foder och djurprodukter på Jordbruksverket."

Dioxin är skadligt på lång sikt och det är bra att få i sig så lite som möjligt. Därför behöver halterna i ekologiska ägg minska. Vi människor får i oss mest dioxiner och PCB via maten. Ämnena är fettlösliga och finns främst i feta animaliska livsmedel som fisk, kött och mejeriprodukter.
Om Dioxin och PCB

Ytterligare information för journalister:
Livsmedelsverkets pressjour 018-17 53 40
Kjell Wejdermar, Jordbruksverket, telefon 070-342 47 61

Suomen siipikarjaliitto tiedotti asiasta tänään:
http://www.siipi.net/index.php/ajankohtaista/754-kananmunien-dioksiinipitoisuudet

Pro Luomu ei ole tiedottanut vieläkään asiasta. Mutta kyllä senkin on vielä reagoitava asiaan.


[lisätty 7.1.23 pieni selvennys. HJ]
« Last Edit: 07.01.23 - klo:06:54 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25687
    • View Profile
    • Email
Vs: Missä ovat ruoan riskit
« Reply #327 on: 15.10.16 - klo:02:30 »
Kiitoksia, "miehemme Tukholmassa".

Syy asiaan ei siis olekaan varma, vaikka se oltiin heti jo löytävinään tuosta kalasta peräisin olevasta rehusta:

Quote
Det kan finnas flera möjliga orsaker
Ämnen i fodret, stallmiljön eller utemiljön kan bidra till att dioxin finns i äggen. Svenska ägg innehåller ofta mindre dioxin än ägg från länder där marken är starkt förorenad av dioxin.

Siis asia johtuu a) tuosta rehusta b) kanalan olosuhteista b) muusta ympäristöstä, ulkoilmasta, tai ehkä kaikista yhteensä?

Siipikarjaliitto kertoo Suomesta:

Quote
Suomessa elintarvikkeiden kuten kananmunien dioksiinipitoisuuksia tutkitaan, ja suomalaisissa munissa dioksiinia on todettu olevan vähemmän kuin ruotsalaisissa. Suomessakin on todettu luomumunissa hieman korkeammat pitoisuudet dioksiineja kuin lattia- ja virikehäkkituotannossa tuotetuissa munissa. Määrät ovat alhaiset, eivätkä ne ole kasvussa.

Myös Suomessa luomukanojen ruokinnassa sekä täys- että tiivisterehuissa käytetään kalajauhoa. Sen osuus on vain 2-3 % rehustuksesta.

On siis todettu, mutta ei ole kerrottu, tähän päivään asti. Sama se tuntuu olevan Ruotsissakin:

Quote
Redan 2004 konstaterade livsmedelskontrollen att ekologiska ägg innehöll mer dioxin än konventionella ägg.

Juuri tuon dioksiinin takia on sinänsä terveelliselle (Itämeren) kalallekin annettu suosituksia, että syö sitä, mutta korkeintaan niinjaniin usein. Tuleeko luomumunien osalta nyt samanlaiset?  Erityisesti tunnetusti äärimmäisen herkille lapsille! ;D

Ruotsin tästä toimenpidekuvauksesta v. 2004 (lihav. HJ) ...

Quote
Det gick då att minska halterna i de ekologiska äggen, bland annat genom att ändra sammansättningen i hönornas foder.

... ja osin Suomenkin tiedoista voisi ehkä myös päätellä, ettei kalajauho ole ainoa syy? Ja jos jo tuolloin rehuakin muutettiin, niin mitä nyt on enää sillä keinolla tehtävissä? No, jotain tällaista: "ensitoimena kalajauhon määrää kananrehuissa alennetaan" (Siipikarjaliiton mukaan).

Kyllä minäkin odottaisin, että Pro Luomu jotenkin reagoisi. Asiassa ei taida vaikenemistaktiikka enää toimia. Tieto on nyt mennyt varmasti laajalle, myös vaikka Maaseudun Tulevaisuus on siitä kertonut, se on jo nettikeskustelujen kohteena muuallakiin kuin meillä jne. (Iltapäivälehtien paperiversioissa sitä ei kyllä eilen vielä ollut, vaikka se olisi niihin jo kerinnyt).
« Last Edit: 15.10.16 - klo:03:20 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25687
    • View Profile
    • Email
Vs: Missä ovat ruoan riskit
« Reply #328 on: 15.10.16 - klo:05:17 »
YLE yrittää sitten rauhoitella asiassa:

Luomumunat joutuvat suurennuslasin alle Ruotsissa – myrkkytasot koholla

Quote
Ruotsin elintarvikevirasto Livsmedelsverket kertoi tällä viikolla, että luomumunien dioksiinipitoisuudet ovat kohonneet pikku hiljaa useamman vuoden aikana. Viraston mukaan raja-arvot eivät ylity ja munia voi edelleen syödä huoletta, mutta syy pitoisuuksien kohoamiselle on selvitettävä.

Svenska Äggin mukaan luomumunissa on todettu dioksiinia 1,4 pikogrammaa rasvagrammaa kohti, kun EU:n asettama raja-arvo kananmunien turvalliselle dioksiinipitoisuudelle on 5,0 pg/rasvagramma.

Mutta kuinka hyvin tuollainen argumentti on yleensä purrut luomuväkeen ja luomun kuluttajiin - silloin kun kyse on ollut yhtä mitättömista torjunta-ainejäämista (tai lisäaineista) tavanomaisessa ruoassa?

Nyt kun Luomuinstituutti järjestää tällaisen toisinnon tai uusinnan Mikkelin seminaaristaan Helsingissä, ja siellä ovat samat aiheet, joku toimittaja voisi kysyä esitelmöitsijä Raija Tahvoselta, mitkä ovat näiden kahden asian suhteelliset riskit.

***

Nyt myös Pro Luomu on julkaissut uutisen asiasta:

Ruotsissa selvitetään luomumunien dioksiinia

Se on luonteeltaan sitten hyvin selostava, kantaa ottamaton. Tämän verran se kyllä väittää:

Quote
Suomessa ei ole havaittu vastaavaa dioksiinipitoisuuden nousua luomumunissa.


Mikä ei Siipikarjaliiton mukaan olisi tarkkaan ottaen ihan totta? Riippuen tietysti siitä, miten tulkitsemme sanan "vastaavaa".

Tämän myös Pro Luomu kertoo:

Quote
Kalajauhon lisäksi tutkitaan muita mahdollisia syitä, jotka voivat olla munien dioksiininpitoisuuden nousun taustalla. Mahdollisia dioksiinilähteitä voivat olla esimerkiksi luomukanojen ulkoilutarhojen maalipinnat tai tarhan maaperä. Tavanomaisessa tuotannossa eli lattia- tai virikehäkkikanalassa kasvatettavat kanat eivät ulkoile.

Ns. vapaat kanat, jotka ulkoilevat, vertailuaineistoksi? Muutoin tavanomaisesti hoidetut?

Tulipa sellainenkin mieleen, että Suomi on Ruotsia pohjoisempana, ja Ruotsin maatalous on valtaosin sijoittunut eteläiseen osaan maata. Talvella eivät luomukanatkaan ulkoile. Olisiko löydettävissä eroa kanojen ulkoilun määrässä, maiden välillä?

***

Laitetaanpa tämä lainaus tähän, vaikka olisi sen voinut laittaa muuallekin. Suomi24-keskustelussa nimimerkki PierreReview tänä aamuna:

Quote
Yhtä viherhihhuloinnin peruspilaria eli luomutuotantoa potkitaan nyt kirjaimellisesti munille.

« Last Edit: 15.10.16 - klo:06:28 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25687
    • View Profile
    • Email
Vs: Missä ovat ruoan riskit
« Reply #329 on: 15.10.16 - klo:15:11 »
Jos - Pro Luomun mukaan - on näin ...

Quote
Suomessa elintarvike- ja terveysviranomaisten viimeisimmät raportit kananmunien dioksiinipitoisuudesta ovat vuosilta 2008 ja 2013. Näissä tutkimuksissa ei havaittu, että suomalaisten luomumunien dioksiinipitoisuus olisi nousussa. Pitoisuudet olivat myös selvästi matalammat kuin Ruotsissa nyt todetut.

... niin nistä tutkimuksistahan nämä luvutkin varmaan ovat katsottavissa. Ja em. väitteet tarkistettavissa. Johon me aina pyrimme. Papukaijamerkki tammenlehvien ... tai ihan haluttujen tilpehöörien kanssa sille, joka löytää ja linkkaa tänne nuo mainitut raportit.

Ei niin, että olisimme tosissaan nyt huolissamme luomumunien syöjien terveydesta. Vaan edellä esitetyillä perusteilla.
« Last Edit: 15.10.16 - klo:16:11 by Heikki Jokipii »