Missä ovat ruoan riskit

[Heikki Jokipii]

Tässäkin kampanjassa tuota argumenttia tai oikeastaan myynti-iskulausetta hyödynnetään:

Hämeenlinnan kouluissa syödään kotimaista

MTK Hämeen ohjelmapäällikkö Siri Taalas nostaa esiin kotimaisen ja lähellä tuotetun ruuan etuina laadun ja turvallisuuden. "Suomalaisessa kotieläintaloudessa ei esimerkiksi käytetä kasvuhormoneja tai ennaltaehkäisevästi antibiootteja", Taalas perustelee.

Vaikka siis koko EU:ssa ei niitä käytetä. Eikä siis luultavasti jäämiä niistä ole missään täällä myytävässä lihassa. Edes vaikka Brasiliasta tuodussa. Eikä muissakaan eläintuotteissa.

Eikö samantien voisi kertoa, että suomalainen liha on niin turvallista, koska se ei sisällä syanidia, arsenikkia, lasinsiruja tai radioaktiivisia aineita? Sen, ettei minkään muunkaan maan liha ei niitä sisällä, ei pitäisi antaa häiritä, tässä "valistustyössä" ...

Ja tuo mainittu kampanja voisi ihan erikseen korostaa sitä, ettei Hämeessä tuotetussa ruoassa noita aineita ole lainkaan!

[Heikki Jokipii]

Vihreä Lanka silloin tällöin yllättää. Se julkaisi tällaisen ...

Myrkkyä myydään vitamiinina, jota ei ole olemassa

... ja sen seurauksena Ruohonjuuri otti tuotteen pois myynnistä!

Ruohonjuuri taitaa olla onnettomuusaltis. Tätäkin tuotetta se myy:

Yleinen terveysjuoma ei ehkä olekaan niin terveellistä

Aloe vera -juomien käytöllä voi itse asiassa olla täysin päinvastaisia vaikutuksia: ne ovat nimittäin voineet aiheuttaa joissain tapauksissa maksavaurioita.

- Aloe vera voi häiritä maksan entsyymien toimintaa, ravitsemusbiologi Lise von Krog vahvistaa Aftonbladetille.

Ainakin vielä (äsken netistä tarkistettuna) myy.

Iltalehti voi nyt kehua olleensa asiassa valpas:

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun tuotteiden haittavaikutukset ovat nousseet otsikoihin. Uutisoimme kesällä haittavaikutuksista, joita laihdutustuotteena käytetyllä aloe vera -juomalla oli Expressen-lehden toimittajaan, joka kokeili sen tehoa.

[Heikki Jokipii]

Vaikka tuolta edellisestä puheenvuorostani voi poimia tiedon, että juuri Norjassa käytetään antibiootteja äärimmäisen vähän (vain 1/5 siitä mitä meillä)! Eli se jossain Kaukoidän sairaalassa syntynyt MRSA-muunnos on nyt vaan sinne levinnyt, jollain niistä tavoista, joista tuo uutinen myös kertoi. Eikä antibioottien välttämisestä siis ollut Norjassa mitään apua, se ei antanut mitään suojaa!

Sikojen lisäksi on Norjassa löydetty nyt samoja bakteereja naudoista, ja tämä oli siis jo toinen kerta.

Vaarallista sairaalabakteeria löytyi norjalaiselta nautatilalta

Samoin kommentein. Nyt ko. MT:n uutisesta puuttuvat tavanomaiset "madonluvut" antibioottien liikakäytöstä. Ehkäpä toimittaja on tiennyt tuon, ettei se voi Norjassa olla asiaan syynä.

Sairaalabakteeriksikin kutsuttu MRSA on staphylococcus aureus -bakteerin resistentti kanta. Tavallinen S. aureus on varsin yleinen bakteeri, jota Eviran mukaan kantaa noin puolet ihmisistä.

Niinpä minä tutkisin nyt:

- onko ko. tilalla ollut paljon vieraita?
- onko omistaja tai muu eläinten hoitaja ollut sairaalassa?
- ... tai lomalla Kaukoidässä?

[Heikki Jokipii]

Tässäkin MMM:n uutisessa, vaikkakin puhutaan tietämättömyydestä, kuitenkin annetaan ymmärtää, että resistenssi jotenkin syntyisi (ja leviäisi) antibioottien käytöstä:

Vesi, luonto ja ihminen - Pohjoismaat edelläkävijöinä antibioottiresistenssin hallinnassa

[...] Suomessa käytetään eläinlääkkeitä tuotantoeläimille toiseksi vähiten EU-maista, vain 22,3 mg eläinmassayksikköä kohden. Kaikissa Pohjoismaissa eläinlääkkeiden suhteellinen käyttö on vähäistä muuhun Eurooppaan nähden. Euroopan ulkopuolella käyttö on vieläkin laajempaa.

Vaikka eläinlääkkeiden käyttö on Suomessa ja Pohjoismaissa vähäistä, kysymys resistenssin mahdollisesta siirtymisestä eläimistä lannan ja jätevesien kautta ympäristöön on yhä vailla vastausta. Resistenssin kiertokulusta elinympäristössämme tiedetään toistaiseksi hyvin vähän. Asiaan liittyviä tutkimushankkeita on kuitenkin vireillä muun muassa Helsingin yliopistossa.

[Heikki Jokipii]

Iltalehdessäkin oli eilen pikku-uutinen tästä ...

Pirkka Luomu päärynäsoseita poistettu myynnistä varotoimenpiteenä

Osa kuluttajista on epäillyt tuotteen aiheuttaneen lapselle vatsaoireita.

... mutta ei sen eikä tuon mukaan asiaan oikein selvyyttä saatu.

Eipä siis voi antaa muuta neuvoa huolestuneille äideille kuin että välttäkää nyt kaikkia luomutuotteita. 

[Heikki Jokipii]

En ymmärrä alkuunkaan, että miten kalasta tehty jauho voi olla kanan luontaista rehua? Luomulogiikan edessä on välillä pakko nostaa kädet ilmaan, että ei uppoa, ei alkuunkaan.

Vai onko niin, että jos päästämme kanaparven vapaaksi tuonne luontoon tepastelemaan, niin ne hyökkäävät heti läheiseen vesistöön tappamaan kaloja ja syömään kaloja, joka on niiden luontaista ruokaa, mutta kun ne kanaparat eivät saa tehotuotannossa tappaa kaloja ruuakseen, vaan jotain kauheaa synteettistä happoa niille vain syötetään siellä, kanaparat!

Luomukanat ja -siat ovat vieläkin taitavampia, ne pyydystävät myös meritähtiä:

Meritähtiä luomukanoille, nonparelleja ja levää lehmille – Tässä tulevat rehumaailman erikoisuudet

Meritähdistä aiotaan tehdä valkuaispitoista jauhoa, jota on tarkoitus käyttää luomumunien ja -sianlihan tuotannossa.

Mutta pelkäänpä vaan, että tuossa meritähdistäkin valmistetussa rehussa havaitaan sitten joskus myöhemmin sitä dioksiinia. Ja kananmunissa ja sianlihassa, jotka tuota kautta syntyvät. Jos siis kalarehu oli syynä Ruotsin luomumunien dioksiinitasojen nousuun (eikä esim. ulkoilu, jota ehdotin vaihtoehtoiseksi selitykseksi).

PS. Nyt tehdään tuosta ulkoiluselityksestäni tavallaan luonnollinen koe, kun luomukanat määrätään Ruotsissakin sisätiloihin, lintuinfluenssan takia. Jos tuo ehdotukseni on oikea, dioksiinipitoisuuksien luomumunissa pitäisi siellä laskea. Jos samaan aikaan kuitenkin ruokintaakin muutetaan, johtopäätöksiä on tietysti vaikea tehdä.

[Heikki Jokipii]

On hienoa, että tällainenkin keino on nyt kehitetty maissin aflatoksiiniongelman ratkaisemiseksi:

Bio-Product Targeting Deadly Toxin Holds Hope for Africa’s Food

Mekanismi on aika ovela: levitetään sientä, joka ei tuota myrkyllistä aflatoksiina, ja tuo sieni syrjäyttää, ei anna tilaa sille pahemmalle ko. sienen muunnokselle.

Toinen lupaava ratkaisu ongelmaan on tietysti ollut geenimuuntelu. Noiden kahden ratkaisun ei tarvitse ehkä olla ristiriidassa, voisivat täydentää toisiaan? (Tai sitten ne ovat, nyt en ole varma.)

Hiukan lisäkustannuksia kummastakin menetelmästä tulee, mutta ne kannattaa maksaa, sen verran ikävistä "lisäaineista" tuossa on kyse. Lisäksi kustannukset eivät jää viljelijän maksettavaksi, koska hän saa paremman hinnan turvalliseksi varmistetusta tuotteestaan:

Receiving premium payment on aflatoxin-reduced maize makes business sense for the farmers despite investment in the aflasafe technology.

IITA said in the first year of its trial, farmers recorded 13 percent average sales price over market rate, which is a 210 percent return on investment. In 2015, average sales price stood at 15 percent over market rate, translating to 524 percent return on investment.

Ja täytyy tuohon vielä lisätä, että tuossa tapauksessa ostajan ja kuluttajan kannattaa maksaa lisähinta! Kun taas eräissä muissa tapauksissa, lisähintapyynnöissä ei kannata.

[Heikki Jokipii]

Saksan vuoden 2011 kokemuksetkin olivat varmasti tässä taustalla:

Kasvisten ja hunajan suoramyynti tiloilta helpottuu

Itujen suoramyyntiä jouduttiin rajoittamaan

Sen sijaan suoraan kuluttajalle luovutettavien ja tilalta vähittäismyyntiin toimitettavien itujen enimmäismäärää laskettiin 10 000 kilosta 5000 kiloon. Itujen sallitun suoramyyntimäärän vähentäminen perustui EU:n komission kesäkuussa 2015 Suomeen tekemään alkutuotantoa koskevaan tarkastuskäyntiin.

Esittämättä tässä nyt helposti mieleen tulevaa kysymystä,  että mitä nuo EU-tarkastajat Suomessa oikein havaitsivat. Pahus, sehän tuli tuossa jo esitettyä.

[Heikki Jokipii]

Tuolla toisessa keskustelussa tuli esille, miten Kimmo Tiilikainen luonnehti luomubroilereita näin:

"Luomubroilerin menestys kertoo hyvin siitä, mikä on suomalaisten elintarvikkeiden valtti”, Tiilikainen sanoo. ”Valtteja on hyvä eläintautitilanne ja antibioottivapaus, siis turvallisuus, ei suinkaan se, että tuotteet ovat suomalaisia tai arktisia."

Nyt kun lintuinflenssa on se siipikarjan tuotantoa uhkaava asia, on tuo osin harhaanjohtavaa. Lintuinfluenssa kun on virustauti, jota ei missään torjuta antibiooteilla. (Kanat kun eivät osaa vaatia edes jotain lääkettä ...)

Mutta ihan uutena kysymyksenä: voisiko sitä torjua rokotteella? Kun ihmisinfluenssaankin on rokotteita kehitetty?

Lintujen luomustatus siitä voisi mennä, mutta luultavasti rokotettuja lintuja ja niiden munia voisi ihan turvallisesti syödä? Jos tuollainen rokote siis kehitettäisiin (en ainakaan itse tiedä, että vielä olisi, edes yritetty).

Lintuja kyllä rokotetaan ...

https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/rokoteneuvonta/elainlajikohtaiset-rokotteet/siipikarjarokotteet/

... mutta tuossakaan ei mainita lintuinluenssaa.

[Heikki Jokipii]

Näin valtava määrä ihmisiä sairastuu pilaantuneesta tai saastuneesta ruoasta, vuosittain ...

Every Year 700 Million People Fall Ill from Contaminated Food

... ja näin valtava määrä menettää jopa henkensä (lihav. HJ):

ROME, Feb 11 2017 (IPS) - It may sound like an endless tale of modern seven plagues: mad cows, avian flu, led-poisoned fish, swine fever, desert locusts being the most dangerous of migratory pests, let alone new, aggressive rust threatening entire wheat crops in three continents, just to mention a few. Now it is about contaminated food that every year causes illness to 1 in 10 people around the world – or around 700 million – killing 420,000 people as a result.

The leading United Nations body in the field of food agriculture has something to say on this. And it does: food availability and food hygiene are compromised every day by diseases and pests that plague plants and animals as well as various types of contaminants.

Kemikaalitkin tulevat tuossa mainituiksi ...

This highlights the importance of making sure the food we eat is not contaminated with potentially harmful bacteria, parasites, viruses, toxins and chemicals, according to WHO.

... mutta jäävät tuolle maininnalle. Ei tule yhtään sellaista vaikutelmaa, että torjunta-ainejäämillä olisi mitään merkittävää osaa tämän surullisen asiantilan syynä.

Siitä puhumattakaan, että vieläkään ei ole löytynyt yhtään esimerkkiä GMO-läjikkeiden haitoista, joita "GMO-vapaa Suomi" odottaa kieli pitkällä.

Eivätkä  nuo viimeksi mainitut kaksi asiaa tule mitenkään esille myöskään tuossa IPS-uutiseen linkatussa FAO:n yhteenvetodokumentissa (pdf) ruoan riskien välttämisestä ruokaketjun eri vaiheissa.

[Heikki Jokipii]

Jos näin tehdään, niin varsin pian saadaan selville, oliko tämä oikea syyllinen (vai esim. se ulkoilu):

Branschen första aktion blir att minska andelen fiskmjöl i hönsfodret.

– Utifrån de indikationer vi fick från Livsmedelsverket för två veckor sedan, där man ser en förhöjd andel dioxin- och PCB-halter över tid planerar vi att, som en första åtgärd tillsammans med foderbranschen, minska andelen fiskmjöl i det ekologiska hönsfodret, säger Astrid Lovén Persson, verksamhetsledare i branschorganisationen Svenska Ägg.

Mutta eipä myöskään, tuossakaan Svenska Ägg kerro, millä se aiotaan korvata. Kun tuo synteettinen vaihtoehto ei siis tule kyseeseen, KRAV:in tuosta hyvästä yrityksestä huolimatta. Mutta jostain siemenistä sitä metioniinia olisi siis saatavissa?

Tästä tiedosta HS:n yleisökirjoituksessa tänään ...

Suomi on unohtanut silakan ja kilohailin

KALAJAUHON valmistuksen yhteydessä dioksiinit pystytään nykyisin poistamaan.

... tulee mieleen luonnollinen kysymys, että eikö Ruotsissa tätä osata? Vai onko niin, että poistomenetelmä käyttää jotenkin kemiaa tai on muusta syystä luomussa kielletty? Ainakaan ruotsalaiset eivät tuossa mainitse keinona tätä haitallisten aineiden poistamista kalajauhorehusta.

[Heikki Jokipii]

Ruotsissa on kuulemma päätetty uudenlaisesta ruokintaohjelmasta luomukanoille ...

Nytt foder ska minska dioxin i ekoägg

... mutta tuossakin (tai toisissa samaa koskevissa uutisissa) puhutaan vain kalajauhon vähentämisestä, ei sen puhdistamisesta. Ellei tässä lauseessa ole sitten vihjettä siihen suuntaan:

Utöver foderprogrammet jobbar branschen för att hitta andra fiskråvaror som har en lägre halt av dioxin.

[Heikki Jokipii]

Tässäkin uutisessa esitetään tämä teoria:

Sianlihasta on löytynyt Euroopassa bakteeria, johon antibiootti ei tehoa – liha kannattaa kypsentää Suomessakin kunnolla

Vastustuskyky kasvaa, kun antibiootteja käytetään paljon, ja vastustuskykyisiä bakteereja todetaan varsinkin maissa, joissa antibiootteja käytetään vapaasti: Etelä- ja Itä-Euroopassa enemmän kuin Länsi- ja Pohjois-Euroopassa.

Taas kerran sanottuna: vierastan tätä teoriaa, koska se muistuttaa liian paljon Pasteuria edeltänyttä teoriaa, että taudinaiheuttajat, bakteerit syntyvät liasta.

Mutta ehkä tuosta Efsan raportista löytyvät perustelut, jotka vakuuttavat minutkin. Ihan noin, eroille tällaisten suuralueiden välillä löytyy varmasti vaihtoehtoisia selityksiä.

[Heikki Jokipii]

En ole vielä läpikäynyt tuota raporttia. MT omassa uutisessaan asiasta nostaa esiin seuraavan:

Antibioottivapaa tuotanto ei toteudu ilmaiseksi – Erikoiseläinlääkäri: "Lihasta on maksettava riittävästi"

Suurin paine antibioottiresistenssin kehittymiseen tulee ihmisten ja eläinten omasta antibioottien käytöstä sekä lajien keskinäisestä kontaktista.

”Riski, että ihminen saisi hyvin kypsennetystä lihasta resistenttejä bakteereja, on aika pieni”, Rantala toteaa. Riskiryhmässä ovat tuottajat, jotka käsittelevät resistenttiä bakteeria kantavaa eläintä.

(Lihav. HJ)

Mutta eikö tuosta seuraa myös, ettei maatilamatkailu olekaan oikein hyvä idea? Ainakaan, jos tilalla on niitä söpöjä eläimiä? Elleivät matkailijat sitten suostu pukeutumaan "viimeisen päälle" suojavarusteisiin?

Myös tuo olisi lisäargumentti harraste-eläinten pitoa vastaan.

[Heikki Jokipii]

MTK kuitenkin iloitsee tästä:

Maaseutumatkailu kasvu-uralla – kasvua tukevat käytännön toimenpiteet löydettävissä yhteisesti

Piristyneet kotimarkkinat ja laajenevat kansainväliset matkailumarkkinat ovat nostaneet maaseudun matkailun hyvälle kasvu-uralle. Venäläismatkailun aallonpohjasta on selvitty. Vaikka suunta venäläismatkailijoiden määrissä ei ole vielä palautunut hyvien vuosien tasolle, niin suunta on positiivinen. Suomi vetää erityisesti saksalaisia ja aasialaisia matkailijoita. Myös virolaiset, englantilaiset, ranskalaiset ja sveitsiläiset ovat löytäneet suomalaisen maaseudun entistä paremmin.

Eikä ota esille sitä, miten kaikki nuo matkailijat voivat tullessaan tuoda noita antibioottiresistenttejä bakteereita omista maistaan. Näin voisi käydä, ainakin jos olen tulkinnut eläintautien erikoiseläinlääkäri Merja Rantalaa tuossa edellä (lihavoitu kohta) oikein? Vähän tosin ajatusta jatkaen.

PS. Tuota näkökohtaa on luultavasti jo joku miettinyt? Muttä eipä tietääkseni kukaan tuonut esille?