Missä ovat ruoan riskit

[Tarkkailija]

Kiitettävä on tämä professori Marina Heinosen ulostulo (STT:n kautta, ilmestynyt useissa lehdissä, tässä HS):

Professori: Luulo lisäaineiden terveysriskistä on järjetön

.... Mutta miten asia sitten tänä aamuna esiteltiin paperi-Hesarissa. Siten, että otsikolla ”Lisäaineiden vaarattomuutta on vaikea uskoa” esiteltiin oikein kuvan kanssa lisäainefanaatikko, joka kaikesta huolimatta aikoo jatkaa niiden välttelemistä....

Saman huomion tein, että juttu oli kovasti muuttanut muotoa netistä painettuun versioon.

Mutta tämähän on nykypäivän trendi tiedonvälityksessä, että pitää olla vastapaino ja tässä tapauksessa professori Marina Heinosen koulutukseen pohjautuvan asiantuntemuksen vastapaino oli Laajasalossa asuva Malla L., jonka asiantuntemuksesta lisäaineita kohtaan meillä ei ole tietoa, mutta hänellä on asiasta fiiliksiä ja tuntemuksia, joka on nykyaikaisessa tiedonvälityksessä tärkein asia.

Oikeastaan seuraava blogikirjoitus pureutuu aiheeseen mielestäni hyvin:

Asiantuntemus vs. maalaisjärki �" Eli kaikki mielipiteet eivät ole yhtä arvokkaita

Monille on vaikea niellä, että maailma on nykyisin niin monimutkainen paikka, että monesta aihepiiristä pitää olla perustason opinnot tai vuosien kokemus, että niistä voi esittää edes järkevän mielipiteen. Harvalla nettikeskustelijalla on aikaa, resursseja tai kykyjä perehtyä tarpeeksi vaikkapa verkkotekniikkaan tai perinnöllisyystieteeseen, mutta silti näistä ollaan vääntämässä kättä ihan fiilispohjalta ja sillä oletuksella, että oma mutu-mielipide on päätöksenteossa yhtä painava kuin alan asiantuntijan. Väkisin tulee mieleen, väittelevätkö nämä ihmiset myös sydänkirurginsa tai TV-korjaajansa kanssa. “Verenkierto on pelkkä teoria!” “Lyö nyrkillä sitä telkkaria vaan, pehmoilu ja lässytys saa riittää!”

Nykyään pelin henki eri trendeissä, koskivatpa ne ruokaa tai mitä tahansa, on se, että omien mutu-käsitysten tueksi haetaan samanhenkisten fiiliksiä ja tuntemuksia, eikä suinkaan sellaisen henkilön mielipiteitä, jolla olisi mielipiteidensä taustalle ammattitaidon ja koulutuksen tuoma lisäarvo.

Valitettavasti myös valtakuntamme päälehti harrastaa tätä samaa tiedonvälitystä, eli Helsingin yliopiston elintarvike- ja ympäristötieteiden professorin ja Laajasalossa asuvan perheenäidin mielipiteet ovat saman arvoisia keskusteltaessa ruuan lisäaineista. Sitten lukijan tehtäväksi jää valita puolensa ja jos hän jo valmiiksi kammoaa lisäaineita, on hänen mielestään tietenkin Laajasalossa asuva perheenäiti se, jonka mielipiteet tuntuivat vakuuttavimmilta.

[Heikki Jokipii]

Iltalehti otsikoi saman uutisen nyt reippaasti:

Lisäaineet varjelevat ruokamyrkytyksiltä

Eipä Iltalehtikään jättänyt tätä tähän vaan teki ihan saman tempun kuin Hesarikin, paperilehdessä 14.2.12 ilmestyi ihan toisenlainen artikkeli.

Eli Iltalehti päätti edelleen myydä irtonumeroitaan tällä typerällä pelottelulla.

Mutta sen verran yritti uskotella, että asia olisi kiistelty, jopa asiantuntijoiden kesken. Otsake etusivulla oli …

”Asiantuntijat ilmiriidassa: OVATKO LIS�,,AINEET turvallisia”

… ja itse (koko aukeaman) pääjutussa.

”Lisäainesota!”

Tämä vastapuolen ”asiantuntija” olikin sitten lääkäri Antti Heikkilä, jonka kyllä aina saa puhumaan luonnollisuuden ja luomun puolesta. (Olemme jo kiinnittäneet aiemminkin huomiota siihen miten kriittisyydessään kaksijakoinen hän on.) Mikään asiantuntija hän ei kyllä ole, vaan vetosi satunnaisiin kokemuksiin tai pikemminkin ”kokemiseen”, itsensä ja potilaittensa osalta. Mutta oppiarvo antoi IL:lle luvan, että voitiin sinne kirjoittaa iskulause: ”Yksi asiantuntija kyseenalaistaa ruoan lisäaineet, toinen väittää niitä tarpeellisiksi.” Ja antoi ”luvan” julkaista tämä artikkeli �" ja luultavasti vielä useita perään, jos se myy.   

Ja luomustahan oli myös kyse. Pikku artikkeli samalla aukeamalla oli otsikoitu …

”Lisäaineettomampi luomu”

… ja katuvierikyselyn kysymykset olivat:

1.   Hyväksytkö elintarvikkeiden lisäaineet?
2.   Suositko luomutuotteita?

***

Myös tässä asiassa IL luotti asiantuntijoihin, kannen pääotsikko: ”Meteorologit paljastavat LOMAVIIKKONSA” 

i

[Heikki Jokipii]

Hesari jatkoi 16.2.2012 linjallaan artikkelissa  "Lihan ostajaa johdetaan harhaan"

Tuoreessa lihassa ei saa olla lisäaineita. Silti kaupassa on sääntöjenvastaisia "maustamattomia" fileitä ja pihvejä.
Satu Kaaria
HELSINGIN SANOMAT

Väittely ruuan lisäaineista leimahti taas viime viikonvaihteessa.

Juupas�"eipäs-kinastelussa asiantuntijat ja ruuan tuottajat vakuuttavat, että lisäaineet eivät ole haitallisia �" samoja kemikaalejahan on monessa ruoka-aineessa luonnostaankin.

Vastapuolella ovat tietämättömiksi leimatut, epäluuloiset kuluttajat ja luomuruuan puolesta puhuvat julkkiskokit, jotka eivät vakuutu tutkimustuloksista vaan haluavat välttää lisäaineita. Myös maun vuoksi.

No, kyllä mitä tahansa väittelyä voi sanoa juupas-eipäs kinasteluksi. Vaikka keskustelua Joulupukin olemassaolosta. Moni voinee olla vakuuttumatta (tieteellisistä) väitteistä hänen olemassa olemattomuudestaan. Myös lahjojen vuoksi. *)
_______

*) Niitähän ei saa, ellei pukkiin usko. Kun lapsena pihalla kuulin tämän toisen teorian, varoin visusti, että vanhempani eivät saaneet tietää sitä, että minä tiedän, koska ...

[Ufomaster]

Raakamaidon ongelmat:

http://yourlife.usatoday.com/fitness-food/safety/story/2012-02-21/Raw-milk-causes-most-illnesses-from-dairy/53196680/1

Unpasteurized milk, touted as the ultimate health food by some, is 150 times more likely to cause food-borne illness outbreaks than pasteurized milk, and such outbreaks had a hospitalization rate 13 times higher than those involving pasteurized dairy products, a study from the Centers for Disease Control and Prevention finds.

The 13-year review, published in this month's edition of the journal Emerging Infectious Diseases, is one of the largest done to date. It also found that states where the sale of raw milk is legal have twice as many outbreaks as states where it is illegal.

[Heikki Jokipii]

Tällaisen "luomulaatuisen" tuotteen takaisinvedosta kertoi myös HS pikku-uutisessaan tänään:

Allergeenivirhe: Leipäjauhoista löytynyt soijaa sekä lisäksi salmonellaa

Ilmeisesti Evirakaan ei ole luokitellut tätä tapausta kovin vakavaksi.

Mutta jotenkin on huvittavaa, miten tällaisen "luomulaatuisen" jauhon käsittelystä täytyy antaa tällaiset ohjeet:

Jauhojen pöllyävän ominaisuuden vuoksi kontaminaatiovaara on kuitenkin olemassa. Näitä jauhoja tulisi säilyttää ja käsitellä erillään muista elintarvikkeista ristisaastumisen ehkäisemiseksi. Kädet ja työvälineet tulisi pestä huolellisesti heti leipomisen jälkeen.

Vaihtoehtona on toki mainittu tuotteen palauttaminen kauppaan.

[Matti Pekkarinen]

Luomun terveysvaikutuksista saatiin taas lisänäyttöä. Luomudioksiinia on tarjolla Saksassa, (herttaisen luomumummon ?) 25000 kanan "lähikanalan" tuotteissa, kertoi Maaseudun Tulevaisuus äsken:
http://mattipekkarinen.net/luomtervvaik.htm

[Heikki Jokipii]

Tässä on samasta asiasta saksaksi (Frankfurter Allgemeine Zeitung):

Ein Eier- und Kommunikationsskandal

Jutun mukaan asiasta on tehty kokeet ja tiedety jo noin kuukausi ennen käyttökieltoa, joten saastuneita luomumunia on toimitettu kuluttajille melkoisia määriä. Eli melkeinpä tuo 25 000 päivässä. Eli satojatuhansia munia on mennyt - eri tavoin, mm. ruokajalosteiden  kautta - kulutukseen.

Eli siinä taas saksalaiset onnistuivat komeasti töppäämään. Kuka erityisesti siellä töppäsi, on sekin vielä epäselvää. Tämä tapaus on onneksi "kertaluokkia" vaarattomampi tapaus kuin viime kesäinen EHEC-tragedia.

Syytä dioksiinipitoisuuksiin ei vielä tiedetä. Vedessä se ei voi olla, koska samalla tilalla olevissa tavanomaisissa kanoissa ts. niiden munissa ei ole havaittu mitään.

Noin vuosi sitten kerrottiin  tällaista Suomea myöten, ja tietysti siellä Saksassakin. FAZ:in mukaan ne pitoisuudet (silloin tavanomaisissa munissa) olivat silloin n. kymmenesosa tämän tapauksen vastaavista. Myös FAZ ihmettelee, miksei nyt (rivien välissä: kun on kyse luomusta) kukaan ole "pöyristynyt", ja asia julkaistaan lehdissäkin vain pikku-uutisina.

***

Jos tämä on päiväntasaista tietoa, niin onneksi "Suomeen ei tuoda kananmunia ulkomailta", tarkan salmonellavalvontaohjelman takia.

Mutta FAZ:in uutisen mukaan dioksiinit jatkavat matkaansa saksalaisissa luomunuudeleissa ja -kekseissä. Niitä erittäin todennäköisesti Suomessakin myydään.

[Heikki Jokipii]

Tämän mukaan syy on edelleen epäselvä:

PCB-Ursache weiter unklar

Syy ei ole rehussakaan, ainakaan näillä näkymin. Epäillään lähistöllä olleen tiilitehtaan päästöjä maaperään.

Outoa, että omistaja voi (ainakin osittain?) kiieltää viranomaisten pääsyn tilalle - miten se on Saksassa mahdollista, kun on kyse kansanterveydellisestä ongelmasta?

[Tarkkailija]

MTV 3:n makuja -palsta tarjoaa meille taas tietoa ruuan ja juomien riskeistä:

Asiantuntija: useat halvat viinit ovat täynnä myrkkyjä

�" Useat edulliset "uuden maailman" viinit ovat laboratoriossa valmistettuja. Jos haluaa satsata hyvään viiniin, niin kannattaa valita hyllystä luomu- ja biodynaamisia viinejä, kertoo viiniasiantuntija Meeri Lavi.

Laboratoriossa valmistettuja? Olen kyllä kuullut, että esimerkiksi maailman kalleimpien samppanjoiden hiivat viljellään laboratorioissa luonnon hiivoista, eli ne puhdistetaan, jotta hiivan käyminen olisi mahdollisimman tasainen ja käymistä voitaisiin hallita loistavan samppanjan aikaansaamiseksi, mutta tämä laboratoriossa valmistettu myrkkyviini menee taas hiukan sinne teknologiakammoisen ihmisen pelkojen vahvistamiseen.

Onko sitten "laboratoriomaiset" olosuhteet jotenkin luonnoton viinin tuottamisen yhteydessä, vai voitaisiinko sillä tavoin parantaa laatua, pitää pöpöt poissa ja tuottaa tasalaatuista tavaraa ilman että onnella tai erilaisilla ihmeillä olisi liian suurta merkitystä prosessissa.

VIININ VALMISTUS �" VALKOVIINI

Raamatun ajoista on viininvalmistus mennyt hiukan eteenpäin, joka tunnutaan nyt tyystin unohdettavan.

�" Mitä huonolaatuisempaa viini on, sitä enemmän siinä on rikkiä. Mitä halvemmat kustannukset halutaan saada, sitä enemmän joudutaan käyttämään torjunta-aineita viinin kasvukaudella, eli suoraan sanottuna käytetään hyönteismyrkkyjä, rikitetään, myrkytetään, ja levitetään kaikenlaista.

Levitetään kaikenlaista? Ei yhtään epämääräisempää tekstiä olisi voinut tuottaa iloksemme tämä viiniasiantuntija Lavi.

Hänelle on ilmeisesti myös täydellisen tuntematon käsite sellainen kuin "tuotantopanokset"?

Hänen maailmassaan tuotantopanoksia ei tunneta, vaan viinitarhoihin vain levitellään kaikenlaista ja mitä enemmän sitä kaikenlaista suihkitaan, sitä halvemmalla saadaan rypäleitä tuotettua.

Sellaisella ihmisellä, joka oikeasti viljelee jotain, toimii siis alkutuottajana, voisi olla jotain kerrottavaa viiniasiantuntija Laville siitä, mitä tuotantopanokset tarkoittavat ja saadaanko halpaa sillä, että tuhlataan tuotantopanoksia vaiko niin, että tuotantopanoksia käytetään tarvittaessa, hyvin harkiten, sillä ne taitavat maksaa jonkin verran ja mikä maksaa, aiheuttaa kustannuksia, joka taas näkyy kohonneena tuotteen hintana.

Kuitenkin loppupuolella Lavi toteaa näin:

Edulliset tuotantokustannukset tekevät viinistä edullista. Kuitenkin esimerkiksi italialaiset ja chileläiset viinit voivat Lavin mukaan olla edullisinakin laadukkaita.

Mutta Meeri Lavin maailmassa esimerkiksi torjunta-aineita ei lasketa tuotantokustannuksiin ollenkaan, vaan ne tipahtavat taivaan lahjana ihmisten myrkyttämisestä kiinnostuneella viinitilalliselle?

Alkossa on itse asiassa hyvinkin paljon luomuviinejä, mutta ne ovat ilman sertifikaattia, koska fiksu viljelijä ei halua sitoa itseään järjettömään liekaan, vaan häntä kiinnostaa viljellä niin, että maa myös tuottaa jotain, vaikeuksienkin keskellä:

Luomua ei aina tunnista luomuksi

Näillä seuduilla viinitarhoilla ei kaivata juuri muuta kuin vettä. Kuivuus pitää loitolla homeet ja tuholaiset. Syy luomusertifikaatin puuttumiselle on usein tämä:

"Luomuun pitäisi sitoutua, vaikka tapahtuisi mitä. Pienelle viinitalolle se voisi merkitä sitä, ettei satoa joskus saisi lainkaan", perusteli uusiseelantilaisen Jackson Estaten viinintekijä Mike Paterson Suomen-vierailullaan.

Jos ilmasto on sellainen, että se pitää jo itsessään kasvitaudit ja tuholaiset loitolla, niin ei niitä silloin käytetä, eikä tuotantopanoksista kiinnostunut viljelijä vain levittele pelloilleen kaikenlaista.

Ja vielä yksi näkemys:

Luonnotonta luomuviiniä

Eihän mitään luomuviiniä olekaan. Jos luonnon annettaisiin hoitaa hommat, joisimme etikkaa. ... Olkaamme rehellisiä itsellemme ja nauttikamme hyvistä viineistä vaatimatta niiltä luonnonmukaisuudeksi väitettyä luonnottomuutta.

[Tarkkailija]

Nyt MTV 3:n Makuja -palstalla viinikouluttaja arvioi viiniasiantuntijan väitteitä seuraavalla tavalla:

Viinikouluttaja kummastelee myrkkyväitteitä halpaviineistä - turhaa pelottelua

Aluksi tietenkin herättää kummastusta taas tämä titteli-viidakko. Viiniasiantuntija vs. viinikouluttaja?? Noin yleisesti esimerkiksi ravintopuolella kuka tahansa saa kutsua itseään ravintoasiantuntijaksi, koska se ei ole suojattu ammattinimike ja etenkin luomua ja biodynaamista ruokavaliota suositteleekin hyvin kirjava joukko erilaisia ravintoasiantuntijoita. Mutta päivääkään ei tarvitse opiskella yhtään mitään, jotta saa kutsua itseään ravintoasiantuntijaksi. Laillistettu ravitsemusterapeutti on sen sijaan suojattu ammattinimike, jota saa käyttää valmistuttuaan yliopistosta asiaan kuuluvin tutkinnoin.

Mutta palataan aiheeseen tavallisten halpojen viinien vaarallisuudesta:

Suomen johtavassa Viinikoulu Haagassa opetusta antava viiniasiantuntija Mika Vanne pitää Lavin väitteitä virheellisinä.Vanteen mukaan raja konventionaalisten ja luomuviinien välillä ei ole musta-valkoinen ja myös luomupuolella on monenlaisia viinejä. Luomuviinit ovat nykykäytännön mukaan vain valmistettu luonnonmukaisesti viljellyistä rypäleistä. Rikin käyttö on luomussa sallittua sekä tarhalla että viinin valmistuksessa. Vanteen mukaan viinien myrkyistä puhuminen ilman tarkempia tutkimustuloksia on turhaa pelottelua.

Niinpä niin. Aivan kuten kaikessa viljelyssä. Ja loput voikin kukin lukea itse jutusta.

Mielenkiintoista on kuitenkin se, että tuolla luomupuolella tuntuu tavanomaisen tuotannon mustamaalaaminen (pelottelu) olevan ainoa konsti nostaa omaa statusta.

[Heikki Jokipii]

Joudiun tässä viiininmaistelutilaisuuteen. Tai sain olla mukana, ihan hauskaa. Jossa keskustelu sitten jossain vaiheessa liippasi luomuviinejä.

Tämä asia esitellyt viiniasiantuntija oli, minulle ehkä yllätyksenäkin

a) täysin tietoinen luomuviinien viljelyksessä käytetyistä myrkyistä, jotka jäävät maaperään
b) sitä mieltä myös, että maussa luomua ei voi mitenkään erottaa
c) toi esiin vastaavalla tavalla, että viinissä väistämättä on tiettyjä aineita, jotka eivät itsessään ole terveelllisiä, eli linja oli suurin piirtein sama kuin edellä, että viiinin tarkoitus ei ole olla "terveysjuoma"
d) yhteensä: ei kannattanut luomuasiaa

[Heikki Jokipii]

Saksalaistilan kananmunista löytyi sallitun rajan ylittäviä dioksiinipitoisuuksia

Suomalaisilta, ja myös monilta saksalaisilta tiedotusvälineiltä jäi taas kummasti kertomatta eräs yksityiskohta. Mutta tässä kerrotaan, että kyseessä oli ”luomu-vapaa kana-yritys” (Bio-Freilandbetrieb):

Erneuter Dioxin-Skandal in Niedersachsen

Tämän saksalaisen puheenvuoron mukaan dioksiini- ja PCB-löydöt vapaiden kanojen munissa  eivät asiantuntijoille ole mikään yllätys.

Tarkemmin vielä täältä (saksaksi).

[Ville Aarnikko]

Tarkemmin vielä täältä (saksaksi).

Pitääpä tutustua tarkemmin jossain vaiheessa, tässä vielä lähteet mihin tuolla viitataan:

(1) Schoeters G, Hoogenboom R.
Contamination of free-range chicken eggs with dioxins and dioxin-like polychlorinated biphenyls.
Mol Nutr Food Res. 2006 Oct;50(10):908-14.

(2)

Chang R, Hayward D, Goldman L, Harnly M, Flattery J, Stephens R. Foraging farm animals as biomonitors for dioxin contamination. Chemosphere 19:481-486 (1989).
Stephens RD, Petreas MX, Hayward DG. Biotransfer and bioaccumulation of dioxins and furans from soil: chickens as a model for foraging animals. Sci Total Environ 175:253-273 (1995).

Petreas M, Ruble R, Visita P, Mok M, McKinney M, She J, Stephens R, Harnly M, Armstrong M, Rojas T. Bioaccumulation of PCDD/Fs from soil by foraging chickens. Organohalogen Compounds 29:51-54 (1996).

Schuler, F., Schmid, P. and Schlatter, C.: The transfer of polychlorinated dibenzo-p-dioxins and dibenzofurans from soil into eggs of foraging chicken. Chemosphere 34, 711-718 (1997).

Fürst, P., Handbuch Dioxine, (1998) Hrsg.: Michael Oehme, Spektrum-Verlag, ISBN 3-8274-0126-7, S. 246-249

Harnly, M.E. et al. (2000). Polychlorinated dibenzo-p-dioxins and polychlorinated dibenzofuran contamination in soil and home-produced eggs near pentachlorophenol sources. Environmental Science & Technology .34, 1143-1149.
EUROPEAN COMMISSION; HEALTH & CONSUMER PROTECTION DIRECTORATE-GENERAL OPINION OF THE SCIENTIFIC COMMITTEE ON ANIMAL NUTRITION ON THE DIOXIN CONTAMINATION OF FEEDINGSTUFFS AND THEIR CONTRIBUTION TO THE CONTAMINATION OF FOOD OF ANIMAL ORIGIN ADOPTED ON 06 NOVEMBER 2000

Goldman LR, Harnly M, Flattery J, Patterson DG Jr, Needham LL. Serum polychlorinated dibenzo-p-dioxins and polychlorinated dibenzofurans among people eating contaminated home-produced eggs and beef. Environ Health Perspect. 2000 Jan;108 (1):13-9

Peter Schmid, Erika Gujer, Silvia Degen, Markus Zennegg, Arnold Kuchen und Claude Wüthrich: Polychlorierte Dibenzo-p-dioxine und Dibenzofurane (PCDD/F) in Lebensmitteln tierischer Herkunft �" Dioxinuntersuchungen in der Schweiz, Mitt. Lebensm. Hyg. 92, 483-498 (2001)

Luc Pussemier, Luc Mohimont, André Huyghebaert and Leo Goeyens Enhanced levels of dioxins in eggs from free range hens; a fast evaluation approach Talanta, Volume 63, Issue 5, 8 August 2004, pp: 1273-1276

Aize Kijlstra, Elsa van den Heuvel, Gisabeth Binnendijk, Fridtjof de Buisonjé, Monique Mul, Martien Bokma and Ron Hoogenboom Dioxin Levels in Organic Eggs In: Enhancing animal health security and food safety in organic livestock production systems 3rd SAFO Workshop; 16th-18th September 2004 in Falenty, Poland.

Onneksi kuitenkin näin:

Viranomaisten mukaan kananmunista ei ole akuuttia vaaraa ihmisille, sillä "pienet annokset dioksiinia eivät ole vahingollisia".

[Heikki Jokipii]

Onneksi kuitenkin näin:

Viranomaisten mukaan kananmunista ei ole akuuttia vaaraa ihmisille, sillä "pienet annokset dioksiinia eivät ole vahingollisia".

Onneksi. Asiaanhan on täällä jo otettu kantaa huumoripuolella otsikolla "Kohtuuden ystävät".

[Tarkkailija]

Tässäpä luonnonmukaisuuden kannattajille uutisia, jotka tulevat Suomessakin yleistymään ja emmeköhän tule myös muutamia vainajoituneitakin näkemään:

Pastöroimatonta maitoa epäillään ehec-tartunnan lähteeksi

Varsinaissuomalaisen maatilan pastöroimatonta maitoa epäillään ehec-bakteerin tartuttajaksi. Nelivuotias lapsi joutui tartunnan vuoksi runsas viikko sitten tehohoitoon Turun yliopistolliseen keskussairaalaan.

Myös kommenttiosio piti sisällään mielenkiintoista asiaa, joskin siihen pitää tietenkin suhtautua pienellä varauksella:

Hyvä ! Jospa nämä maitoa kerjäävät ihmiset nyt lopettaisivat vainoamisen. Tästä tilamaidon ostamisesta on tullut joku trendi, jokainen haluaa sitä, ainakin täällä pääkaupunkiseudulla. En jaksaisi nähdä sitä vaivaa, mutta vaikea on kieltäytyä, alkaisivat epäillä että meillä on jotain salattavaa tms.
Siksi olen joutunut myöntymään. Mielelläni näytän eläimiä kyllä ja kerron eläinten hoidosta ja olosuhteista, mutta aina pelkään että tulee jotain harmia just tuosta maidosta. Eihän sitä tiedä miten kylmäketjukaan heillä toimii, meiltä lähdettyä.

Kunhan trendi tästä kasvaa, niin nämä valitettavat uutiset tulevat lisääntymään ja kun riittävän paha kolaus tulee, loppuu luonnollisuustrendi kuin kanan lento.