Missä ovat ruoan riskit

[Heikki Jokipii]

Totuus on se, että asetetut raja-arvot ylittyivät. Onneksi määrät olivat kuulemma todella pieniä ja lastenruuissa on isot turvamarginaalit. Ja onneksi tämä epäkohta ylipäätään löytyi.

Pieniä määriä? No, ehkä, mutta Semper itse on kehottanut meitä tässä asiassa äärimmäiseen tarkkuuteen (lihav. HJ)! 
 
Semper Småfolkin etusivulta:
 

Vanhemmat haluavat parasta lapselleen ja haluavat myös tarjota lapselleen mahdollisimman hyvää ravintoa. Koskaan ei voikaan olla liian tarkka siitä, millaista ruokaa lapsi syö. Siksi Semper on kehittänyt Småfolk -tuoteperheen, jossa yhdistyvät maistuvat tuotteet ja huolella valitut raaka-aineet.

 
... ja seuraavalta välilehdeltä:
 

Haluamme Semperillä, että leikki-ikäisillä lapsillakin on mahdollisuus syödä herkullisia, terveellisiä ja helppoja välipaloja. Tuotelupauksensa, No junk!, mukaisesti Småfolk -tuotesarjan tuotteet eivät sisällä mitään turhaa. Tämä tarkoittaa, että kaikki tuotteet ovat sokeroimattomia luomutuotteita eikä niihin ole lisätty suolaa, aromeita tai säilöntäaineita!

***
 
Ruotsin Radio kertoi, että tuotteet olivat "Kravmärkta" eli luomua (joka Ruotsissa heti ymmärretään, Krav on paikallinen luomuliitto). Mutta ei sielläkään luomua muualla mainittu, ei edes Expressen. Ja kun uutinen on tullut Svenska YLEen saakka, tieto luomusta ei enää ollut mukana. Mutta sitten siellä kyllä kerrotaan:
 

Enligt de svenska livsmedelsmyndigheterna är dock aflatoxin aldrig ofarligt.

Eli Ruotsin elintarvikeviranomaisten mukaan aflatoksiini ei koskaan ole vaaratonta.

Evira Suomessa ei silti näytä reagoineen vieläkään asiaan, ainakaan nettisivuillaan?
 

[Ufomaster]

http://www.hs.fi/kotimaa/Karpalotäytteisiä+oliiveja+vedetään+markkinoilta/a1305549241137

Saman firman karpalo-oliivitkin vedetään pois markkinoilta. Sana luomu loistaa poissaolollaan.




PS. 13.11.11 (H. Jokipii) Tekninen korjaus / vinkki / harmittelu: näyttää olevan niin, ettei tämän palstan softa osaa vielä käsitellä ääkkösiä linkkiosoitteissa. Eli, Ufomaster, käytä, jos mahdollista, niitä linkkejä, joissa niitä ei ole käytetty. Eli tässä tapauksessa vaikka YLEn linkkiä:

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/11/karpalotaytteisia_oliiveja_vedetaan_varmuuden_vuoksi_markkinoilta_3023269.html

Täytyy tutkia, saako tähän softaan päivityksen.

Tai tee tällainen "peitetty" linkki - se näyttää toimivan, ääkkösistä huolimatta:

Linkki HS:n uutiseen

[Heikki Jokipii]

Mitään ei tarvitse tapahtua tässä Kluuvin ”raakamaidon” eli pastöroimattoman maidon myynnissä, vuosikausiin.
 
Mutta sitten joskus voi tapahtua, kuten Kaliforniassa:

Organic Pastures Raw Milk E. coli Outbreak 2011 and 2006

On syytä arvostaa tätä Valion linjanvetoa:

Valio: Raakamaidon myynti olisi suuri riski


***

Tässä asiassa muuten tulee esiin hyvin selvästi se, miten Eviran pääjohtaja – luomuinnostuksessaan – on lähellä jääviyskysymystä, virantoimituksensa osalta:

Elintarvikevirasto Eviran pääjohtaja Jaana Husu-Kallio kirjoitti maanantaina blogissaan puolustuspuheen tinkimaidolle. Husu-Kallio lupasi myös, että Evira aikoo selvittää tarkkaan raakamaidon myyntimahdollisuudet.

***

PS. Kummallinen juttu. Google kertoo tuosta linkkaamastani "Helsingin Uutisten" uutisesta parilla rivillään:

”Yksi Kluuvin kauppahallin menekkituotteista on raakamaito. Sitä voi ostaa perinteisesti tölkissä tai tonkkaan valutettuna. Inka Wallgren täyttää …”

… ja näin se oli ko. uutisessa aamulla. Mutta ei ole enää!

Täällä on vielä maininta ”Tarjolla on raakamaitoa!”




PS. klo 21:40: Onko ... toivottavasti kuitenkin ei ... jotain ikävää tapahtunut?

[Heikki Jokipii]

Maitohygienialiiton puheenjohtaja, teollisen maitohygienian professori Miia Lindström Helsingin yliopistosta haluaa (Ruokatieto 09.12.2011) muistuttaa, että riskejä otetaan nyt, jopa tietoisesti:
 

"Automaattinen lypsy, suurenevat karjakoot sekä kuluttajien halu käyttää pastöroimatonta maitoa pitävät maidon laadusta huolehtivat valppaina. Myös jokamiehen yhden päivän ravintolat ovat suosittuja, mikä voi lisätä maitoon liittyviä ruokamyrkytyksiä, jos riskejä ja riskiryhmiä ei osata tunnistaa ja hallita.
 
Maitohygienialiiton puheenjohtaja, teollisen maitohygienian professori Miia Lindström Helsingin yliopistosta muistuttaa, että riskiryhmään kuuluvia ikäihmisiä ja vastustuskyvyltään heikentyneitä kuluttajia on jatkossa yhteiskunnassa entistä enemmän.
 
- Ostoskoria täytettäessä eettisyys, luonnonmukaisuus ja kulinarismi tuntuvat painavan enemmän kuin ruuan turvallisuus, hän totesi."

Mihin voisi vielä kommentoida, että asia on sitäkin arveluttavampi, koska nuo mainitut asiat "painavat" hyvin vähän, eli ovat käytännössä kuvitteellisia. Riskit eivät ole.
 

[Heikki Jokipii]

 
Tässäkin Ruokatiedon uutisessa puhutaan turvallisuudesta (lihav. HJ)
 

"Nykyään niin kuluttajia kuin ammattilaisostajia kiinnostavat lyhyet ruokaketjut, lähiruoka ja paikalliset tuotteet. Mitä lyhyempi ja läpinäkyvämpi ketju on, sitä turvallisemmaksi kuluttaja sen kokee. Näin uskoo Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Ruoka-Suomi –teemaryhmä."

Näin (lihav. kohta) saattaa kokemistasolla ollakin, mutta aivan eri asia on, onko "lähiruoka" (mitä ikinä se sitten onkin) tosiasiassa sen turvallisempaa kuin muukaan. Voi olla jopa päinvastoin - uutisessa on linkki "lähiruokakauppojen" listaan, josta löytyvät mm. ne kaupat, jotka nyt ovat ryhtyneet myymään pastöroimatonta raakamaitoa.  Eli "kokemisen" jälkeen voi kokemus kuitenkin olla ikävästi yllättävä.

[Heikki Jokipii]

Tässä on liioittelua ja aivan turhaa pelottelua …

Pipareissa piilee maksamyrkky

… mutta siitä huolimatta yleisesti pätee, että mausteiden ”riskit” ovat sata- ja tuhatkertaisia mahdollisiin torjunta-ainejäämiin verrattuna.

Silti kyllä netissä ja kaupoissa innokkaasti tarjotaan luomupipareita.

[Heikki Jokipii]

Tämä Norjaan suunniteltu järjestelmä on mielenkiintoinen:
 
Ruuan jäljitettävyys halutaan Norjassa aukottomaksi tietojärjestelmän avulla
 
Tässä edetään ikään kuin toisesta suunnasta. Kun Suomessa käytettiin hyväksi tuossa oliivijahdissa (ks. edellä) kaupan järjestelmiä, tässä julkisvalta rakentelee järjestelmää, jonka käyttäjäksi se toivoo yksityisiä yrityksiä.
 
Mutta tavoite on tavallaan ihan sama:
 

Norjan valtio lähti eSporing-tietojärjestelmän maksumieheksi, koska elintarviketurvallisuutta halutaan sen avulla kohentaa takaisinvetoja nopeuttamalla. Lisäksi takaisinvedot pystytään kohdentamaan aiempaa tarkemmin, mikä säästää sekä kustannuksia että yritysten mainetta.

Suomessa ei uutisen mukaan näytetä olevan valtavan innostuneita tekemään samanlaista, mutta voisiko asia muuttua,  kun norjalaiset saavat systeeminsä valmiiksi, ja jos Norja sitten kohtuuhinnalla myisi ko. järjestelmän Suomelle? Tai vaikka koko EU:lle? Tai koko maailmalle? Itujen kohdallahan (ks. edellä) asia lopullisesti selvisi oikeastaan vasta kansainvälisellä yhteistyöllä tässä jäljittämisessä.

[Heikki Jokipii]

Aamun YLEn uutisen mukaan luomutuottajat vaativat itselleen ”helpotuksia” nyt myös lihantarkastuksen suhteen (edellä mainitun raakamaidon lisäksi).

Ja YLE esittää heidät – jotka siis hakevat heikennyksiä elintarviketurvallisuudessa – suorastaan byrokratiaa vastaan kamppailevina sankareina:

Elintarvikelaki saa moitteita lihan pientuottajilta

Puhutussa uutisessa tuo oli ”[…] luomutuottajilta”. Moneen kertaan, en varmasti kuullut väärin. Ja ensimmäisenähän tuossa haastatellaan Luomuliiton varapuheenjohtaja Jukka Lassilaa.

Hiukan epäselvää on, onko Suomen Lammasyhdistyksen hallituksen jäsen Sebastian Nurmi luomuviljelijä vai ei. Mutta jos on, erityisen epäjohdonmukainen ja kohtuuton tässä yhteydessä on hänen tämä lausuntonsa:

- Eihän meitä ihmisiä olisi olemassakaan enää, jos kaikki kotona ja vaatimattomissa oloissa tapahtuva toiminta olisi niin jumalattoman vaarallista! Nurmi kummeksuu.

Sillä koko luomun markkinointihan perustuu oikeastaan - jos vähän kärjistää - propagandaan, jonka mukaan meitä, jotka olemme syöneet nk. teollista ruokaa, ei pitäisi olla ”olemassakaan enää” …

Mutta sen arvioimiseksi, miten vaarallista ” kotona ja vaatimattomissa oloissa tapahtuva toiminta” on, olisi varmaan hyvä todella tarkastella historiallisia tilastoja, esim. ruokamyrkytyksistä n. puoli vuosisataa sitten ja aiemmin.

[Heikki Jokipii]

Luomuun innostuneen Jaana Husu-Kallion mahdollinen jääviys- tai uskottavuusongelma Evirassa ratkesi nyt sitten sillä, että hänet nimitettiin MMM:n kansliapäälliköksi 7 vuodeksi.

Varmaankin tulemme jatkossa kommentoimaan hänen toimiaan tai lausuntojaan uudessa virassaankin, mutta ei sitten luultavasti enää juuri tämän otsikon alla.

[Tarkkailija]

Pistetäänpä tänne eräs huomio Hesarin parin päivän takaisesta luomun hintaa käsitelleestä jutusta.

Siellä luomukauppias Aki Arjola kuvaili ruuan riskejä näin:

Markettijauhot ovat rikos. Ne seisovat hyllyssä viikkokausia, vaikka viljan ravinteista parhaat katoavat hetkessä jauhamisen jälkeen. "Jotain sinne on lisätty, tai jotain otettu pois, jotta tavara saadaan säilymään, mutta sitä ei koskaan kerrota pussissa."

Tällaista siis väittää luomukauppias ja hänen mielestään tavallisissa jauhoissa on ilmeisesti jokin terveysriski tai muuta epämiellyttävää.

Muistaakseni historian tunnilla joskus kaukaisessa menneisyydessä kuvailtiin sitä, kun menneiden aikojen omavarainen maatilan perhe jauhatti viljat jauhoksi kerran vuodessa ja sillä sitten talvi mentiin ja leivät leivottiin. Oliko silloin, vaikkapa 1800-luvulla, jauhopussiin lisätty tai sieltä poistettu jotain Aki Arjolan kuvailemaa epämääräisyyttä, kenties terveydelle vaaralllista, vai onko tuo Arjolan kommentti taas tätä luomuväen pelottelua, jolla kansa halutaan ostamaan tavattoman kalliita luksustuotteita, jotta luvattoman tuottamaton puuhastelu saisi jatkua?

[Matti Pekkarinen]

Todennäköisesti suuren marketin jauhopussi ei kuukausitolkulla hyllyllä seisokaan, vaan menee kaupaksi aika pian.
Mitähän "ravinteita" jauhoista haihtuu... Joskus tuli kokeeksi punnittua jauhopusseja, ja kilon pussin paino oli aina luokkaa 1030 grammaa.

Se, missä on todellista eroa luomu/tavanomainen, on (ei ravinteiden, vaan) ILMAN määrä:
Pakkaus on usein hyvin samanäköinen ja –kokoinen, mutta sisällä enemmän (luomu)ilmaa, ja vähemmän itse tavaraa. Esim hiutalepakkauksissa on usein näin. Tähänastisten huiputusten huippu oli kotikunnan kirkonkylän kaupassa: Kaksi melko samannäköistä, täsmälleen samanhintaista ja aivan samankokoista pahvista hiutalepakettia vieretysten. Toinen vähän nätimpi, ja siinä ihan pienellä ilmoitus, että se oli luomua. Ja vielä pienemmällä paino: 750 g. Siinä tavanomaisessa luki 1 kg.

Luomua tulemme tahtomattamme tukeneeksi siinäkin, että ostamme luomua sekoitettuna tavanomaiseen (maito, vilja). Luomu kun ei oikein mene kaupaksi muuten. Ajatteleva veronmaksaja ei halua maksutaakkaansa enää lisätä, vaan ostaisi mieluummin järkevän tehokkaasti ja tuottavasti tuotettuja elintarvikkeita. Siksi tulisi luomua sisältävältä tuotteelta vaatia selvemmät merkinnät.  ”Tämän tuotteen tuottamiseen on tarvittu peltoalaa ja konetyötä sekä verorahaa huomattavasti tavallista enemmän. Myös ravinnepäästöt ja eroosio ovat todennäköisesti suuremmat.” Ja pakkaamiseen on tarvittu enemmän ilmaa

Matti

[Heikki Jokipii]

Ei ole heillä puhtaita jauhoja pussissaan.

Mutta palaan tähän hunajamelonitapaukseen USA:ssa:

Nyt Yhdysvallat sai oman ruokakriisinsä, kun listeria niittää väkeä. Tämän mennessä taitaa olla 16 kuollutta ja lisää odotellaan.

Colorado cantaloupes kill up to 16 in listeria outbreak

Syyllinen on ilmeisesti "Jensen Farms in Holly" ja hunajamelonit (cantaloupe).

Asiasta on nyt ilmestynyt virallinen tutkimusraportti.

Sen mukaan syynä oli paitsi huonosti tehty pakkausjärjestelmä myös se, että vihannesten huuhtelussa oli luovuttu klooratusta vedestä.

Eli sellaista on kemikaalivapaa elämä. Ja kuolema. Raportin mukaan kuolonuhreja yhteensä 30.

[Tarkkailija]

Muistanemme uutisen neljän kuukauden takaa:

Rahanpuute estää luomuruuan tarjoamisen kouluissa

Rahanpuute estää luomun tuomisen koulupöytään, mutta onneksi Mikkelissä on keksitty asiaan nopea ja helppo ratkaisu, jota meille valottaa Mikkelin ruokapalvelujohtaja Marjut Kuosma:

Mikkelin ruokapalveluista kerrotaan, että luomun vuoksi on säästettävä jostain muualta. "Meillä säästetään henkilöstökustannuksista", sanoo palvelujohtaja Marjut Kuosma.

No nyt sitten Mikkelin ratkaisu alkaa tuottaa hedelmää, sillä kun henkilöstömenoista on säästetty ruokapalvelussa, niin meno on tällaista ja jälleen kerran palvelujohtaja Marjut Kuosma saa selitellä:

Syömäkelvotonta ruokaa pääsi tarjolle Mikkelin lukiossa

Mikkelin ruoka- ja puhdistuspalveluiden palvelujohtaja Marjut Kuosma kertoo, että ruoan pilaantumisen syynä on ollut kylmäketjun katkeaminen valmiin ruoan kuljetuksessa.

Ehkäpä ei olisi kannattanut säästää henkilöstömenoissa saadakseen luomua pöytään, vaan olisi kannattanut pitää henkilöstömenot samalla tasolla kuin ennenkin, niin siellä töissä olisi ollut joku ammattitaitoinen, joka ei olisi katkaissut kylmäketjua ja jos se olisi kuitenkin jotenkin katkennut, olisi huomannut ruuan olevan pilaantunutta ennen sen tarjoamista.

Johtuuko tuo tapaus luomun suosimisesta henkilöstömenojen kustannuksella vai ei, on tietenkin toinen asia ja voihan se olla, että asioilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Jotenkin vain tuntuu, että jos olisi ihmisiä enemmän töissä, niin heillä olisi aikaa tehdä työnsä huolelisesti, eikä virheitä pääsisi tapahtumaan. Onneksi kukaan ei sairastunut, saaatikka kuollut, joka sekin olisi ollut täysin mahdollista.

[Heikki Jokipii]

Kiitettävä on tämä professori Marina Heinosen ulostulo (STT:n kautta, ilmestynyt useissa lehdissä, tässä HS):

Professori: Luulo lisäaineiden terveysriskistä on järjetön

Ruokatrendien myllerryksessä luonnollisuudesta on tullut myyntivaltti. Ruisleivästä sanotaan "ei lisäaineita", leikkeleestä taas "ei natriumglutamaattia".

Heinosen mukaan on menty hakoteille. Hänen mielestään esimerkiksi puhdas väriaine on jopa turvallisempi kuin värillinen kasviuute, jota ei ole testattu.

"Mitä puhtaampana aine on käytössä, sitä turvallisempaa se on. Silloin tiedetään, ettei siinä ole mitään jäämiä", hän selventää.

Hyvin sanoo myös toinen HS:n verkkouutisessa haastateltu:

VTT:n akatemiaprofessorin Kaisa Poutasen mukaan luonnollisuus liitetään menneisyyteen. Luonnollinen on jotakin, mitä on tehty hyvin kauan sitten.

"Missä muussa teknologiassa haikaillaan sellaista?" hän kysyy.

***

Mutta miten asia sitten tänä aamuna esiteltiin paperi-Hesarissa. Siten, että otsikolla ”Lisäaineiden vaarattomuutta on vaikea uskoa” esiteltiin oikein kuvan kanssa lisäainefanaatikko, joka kaikesta huolimatta aikoo jatkaa niiden välttelemistä. Näin, vaikka surkuhupaisasti puolittain uskookin Heinoseen:

”Varmaan lisäaineiden käyttö ei lisäänny perheessämme, mutta tavallaan tieto on helpottava, koska niiden ehdoton välttäminen on vaikeaa.”

[Heikki Jokipii]

Iltalehti otsikoi saman uutisen nyt reippaasti:
 
Lisäaineet varjelevat ruokamyrkytyksiltä
 
Juu, sama Iltalehti, joka aika äskettäin eräässä viikonloppunumerossaan koko aukeaman verran yritti lisäaineilla pelotella ja johdattaa niitä välttämään.
 
(Tuo uutisessa mainittu natriumglutamaatin korvaava hiivauute saattaa muuten sitten meille kihtipotilaille sattua ihan omaan nilkkaan! Tai varpaaseen tai jalkapöytään, mihin milloinkin. Mutta sattuu, jos niin käy, vakuutan ...)