Rajat kotimaisen suosimiselle EU:ssa. Finfoodin nimi muuttuu

[Heikki Jokipii]

Reko-lähiruokarenkaisiin kuuluu satojatuhansia suomalaisia – Kantahämäläisiä on mukana yli 6 000 – Hämeen Sanomat

(otettu Googlesta:)

4 tuntia sitten · Alun perin pedersöreläinen maanviljelijä Thomas Snellman kuvitteli keksineensä ruokapiirin Pohjois- Pohjanmaalle tuottajien tueksi. 40 vuotta maanviljelijänä toiminut Snellman siirtyi 1990-luvulla luomuun ja kompastui ...

Tavallisten ruokakauppojen tavallisiin asiakkaisiin kuuluu miljoonia suomalaisia.

Eikä niiden suosio (kokonaisuutena, keskinäinen kilpailu unohtaen) juuri vaihtele.

Pro Luomun Luomu Suomessa 2018 -kooste kyllä kertookin:

Luomun ostopaikat
[...]
• Vaihtoehtoisten myyntikanavien merkitys on yhä vähäinen.

Kertoo tarkemmin vielä kaaviossaan, että vain 2% luomua ostaneista oli käyttänyt ruokapiirejä.

Mutta sopinee silti vielä vahventaa juttua tällä iskevällä kritiikillä:

Pursiainen muistuttaa, että tavoite on vähentää päästöjä, ei palata 1950-luvulle tai köyhdyttää ihmisiä, joista monet ovat jo valmiiksi köyhiä.

”Kun kaikki Lauttasaaren luomuharrastajat matkustavat kaupan parkkipaikalle, jonne luomumunantuottaja on kärrännyt pikku pakettiautolla säälittävän määrän munia, sekä luontoäiti että ekonomisti itkevät… Ilmastotietoinen ostaa ruokansa kaupasta, josta kaiken saa kerralla ja jonne tavarat on siirretty mahdollisimman suurissa erissä ja vähillä resursseilla.”

[Heikki Jokipii]

Tällainen on kuluttajan oikeus ja tällaisella perusteella:

Leppä: Kuluttajalla oikeus tietää kysymättäkin lihan alkuperä ravintolassa

”Tämä on erittäin tärkeä asia myös kuluttajille, sillä tutkimusten mukaan jopa 80 prosenttia kuluttajista pitää tärkeänä, että aterian raaka-­aineena käytetyn lihan alku­perämaa ilmoitetaan ravintolassa. Valtaosa kuluttajista katsoo myös, että alkuperämaalla on vahva yhteys lihan laatuun”, Leppä toteaa.

Tuohon asiaan kyllä liittyy myös kuluttajien oikeus olla tietämättä, että tuollainen yhteys ei ole ollenkaan niin selkeä tai vahva. Tai tietämättä, ettei se välttämättä suosi suomalaista lihaa.

[Heikki Jokipii]

Tässä kampanjassa ministeriö on toiminut EU-sopimusten rajamailla:

Ministeriön somekampanjointi tuotti tulosta – aiempaa useampi kuluttaja valitsi kaupassa tietoisesti kotimaista

Maa- ja metsätalousministeriön, MTK:n ja SLC:n yhteinen Läheltä parempaa -kampanja onnistui tavoitteessaan odotettua paremmin, ministeriö tiedottaa.
[...]
Tietoisuuden lisäämisellä tavoiteltiin mielikuvan ja ostokäyttäytymisen muuttamista. Kampanja onnistui ministeriön mukaan odotettua paremmin.

"Ajatus lähti liikkeelle yleisestä huolesta kotimaisen ruuantuotannon puolesta, ja toisaalta kentän paineesta nostaa esiin kotimaista ruokaa ja saada kuluttajat näkemään suomalaisen ruuantuotannon ehkä itsestään selviksi koetut vahvuudet", osastopäällikkö Minna-Mari Kaila kertoo ministeriön tiedotteessa.

Ministeriön, MTK:n ja ruotsinkielisen tuottajajärjestön Svenska lantbruksproducenternas centralförbundin (SLC) kanssa käynnistetty ruuan arvostuskampanja lähestyi 18–35-vuotiaita suomalaisia digitaalisen markkinoinnin, radiomainonnan ja mediaviestinnän keinoin.

En ihmettelisi, jos Suomi saisi tuosta protektionismistaan huomautuksen. Koska ministeriö oli mukana, etujärjestöille tuo lienee täysin sallittua. Luulen, että tuossa on tapahtunut vahinko: alunperin varmaan annettiin ohje, että puhukaa sitten lähiruoasta. Mutta sitten puhe on lipsunut siihen, mitä tietysti oikeasti on tarkoitettu: kotimaisuuteen.

[Heikki Jokipii]

Mutta sopinee silti vielä vahventaa juttua tällä iskevällä kritiikillä:

Pursiainen muistuttaa, että tavoite on vähentää päästöjä, ei palata 1950-luvulle tai köyhdyttää ihmisiä, joista monet ovat jo valmiiksi köyhiä.

”Kun kaikki Lauttasaaren luomuharrastajat matkustavat kaupan parkkipaikalle, jonne luomumunantuottaja on kärrännyt pikku pakettiautolla säälittävän määrän munia, sekä luontoäiti että ekonomisti itkevät… Ilmastotietoinen ostaa ruokansa kaupasta, josta kaiken saa kerralla ja jonne tavarat on siirretty mahdollisimman suurissa erissä ja vähillä resursseilla.”

Tämä Husu-Kallion ja Lepän blogiteksti ilmestyi tänään myös HS:n milipidepalstalla:

Turvataan arjen jatkuminen ruuantuotannossa

Muutoinhan tuohon blogitekstiin ei ole huomauttamista, mutta tätä kohtaa täytyy vähän ihmetellä:

Kuluttajat voivat turvallisin mielin hankkia oman arkensa elintarvikkeet kuten ennenkin pitäen kuitenkin ns. turvavälin muihin asiakkaisiin. Tämä koskee päivittäistavarakauppojen asiakkaita sekä Reko-rinkejä ja muuta suoramyyntiä.

Sinänsä sekin oikein, mutta puuttuiko heiltä tuossa nyt riittävän radikaali ote? Järkeilemällä nimittäin koronatietoinen nyt päätyisi luultavasti siihen, että kaikenlaista suoramyyntiä pitäisi nyt tässä tilanteessa yksinkertaisesti välttää. Se pitäisi ehkä jopa kieltää? Näin järkelemällä: jos tavarat haetaan yhdellä suurella autolla keskusliikkeen supervarastoon, josta ne robotti jakaa liikkeisiin, josta asiakkaat käyvät kerran viikossa ostamassa kaiken tarvitsemansa, eikö fyysistä kohtaamista näin huomattavasti vähennetä? Nyt ruoalla ei pidä olla "kasvoja". Koska ne kasvot saattavat yskiä.

[Heikki Jokipii]

Minusta koronaepidemiaa käytetään nyt väärin protektionistisen hengen nostattamiseksi. Mm. tämän tyyppisillä uutisilla:

Tuore tutkimus: Suomen tulee pitää kiinni omavaraisuudesta – murto-osa maapallon väestöstä pärjäisi lähiseutunsa ravinnolla

Aalto-yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että harva pärjäisi lähiseudultaan saatavalla ravinnolla. Riippuvuus tuontiruuasta lisää haavoittuvuutta koronapandemian kaltaisten globaalien kriisien aikana.

Vaikka tosiasiassa epidemiaan ei liity minkäänlaista ruokapulaa. Ainoa hankaluus on ollut oikeastaan siinä, että rikkaissa maissa ei ole saatu vierastyöläisiä maatalous töihin! Itse ruoka kulkee yhä juohevasti eri maiden välillä.

Katsotaanpa Aalto-yliopiston tutkimuksen karttaa:

https://www.aalto.fi/en/news/relying-on-local-food-is-a-distant-dream-for-most-of-the-world

Isoimmat siniset alueet ovat Afrikassa. Siellä ei kärsitä koronasta. Siellä kärsitään muuten vain.

Ja itse asiassa Afrikan maatalouden kehitystä auttaisi, jos se voisi vapaammin tuoda maataloustuotteitaan Eurooppaan. Eikä sille asetettaisi keinotekoisia esteitä.

[Heikki Jokipii]

Sinänsä sekin oikein, mutta puuttuiko heiltä tuossa nyt riittävän radikaali ote? Järkeilemällä nimittäin koronatietoinen nyt päätyisi luultavasti siihen, että kaikenlaista suoramyyntiä pitäisi nyt tässä tilanteessa yksinkertaisesti välttää. Se pitäisi ehkä jopa kieltää? Näin järkelemällä: jos tavarat haetaan yhdellä suurella autolla keskusliikkeen supervarastoon, josta ne robotti jakaa liikkeisiin, josta asiakkaat käyvät kerran viikossa ostamassa kaiken tarvitsemansa, eikö fyysistä kohtaamista näin huomattavasti vähennetä? Nyt ruoalla ei pidä olla "kasvoja". Koska ne kasvot saattavat yskiä.

Tällainen hetkellinen piikki on toki mahdollinen:

Lähiruoan kysyntä on nosteessa koronaviruksen vanavedessä – suoramyynti on koettu helpoksi ja turvalliseksi tavaksi hankkia ostoksia

Koronavirus vaikuttaa lisänneen lähiruoan kysyntää. MTK:n ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen uskoo, että monet ovat kokeneet suoramyynnin helpoksi ja turvalliseksi, kun noutoajan voi sopia, ja ostokset noutaa jopa ilman kontaktia.

Kunnes asiakkaat tajuavat, että kaikki tuo on mahdollista ihan normaalin elintarvikaupan puitteissa. Jossa noutoajoista, sorttimentists ym. ei tarvitse sopia tuottajan ehdoilla.

[Heikki Jokipii]

Ei se ongelmatonta ole tässä myyntitavassa:

Reko-myyjät pelkäävät koronarajoitusten tiukentumista: "Bisnes käytännössä loppuisi", sanoo leipämyyjä

Se tuossa tulee esiin, ja tavallaan myönnetään.

[Heikki Jokipii]

Kunnes asiakkaat tajuavat, että kaikki tuo on mahdollista ihan normaalin elintarvikaupan puitteissa. Jossa noutoajoista, sorttimentists ym. ei tarvitse sopia tuottajan ehdoilla.

Haluaisitko käyttämäsi kaupan olevan tällainen (kuva):

https://www.haapavesi-lehti.fi/uutinen/614672

Reko-lähiruokaryhmiä toimii Suomessa kymmenillä paikkakunnilla. Arkistokuva muutaman vuoden takaa Kokkolan Reko-jakelusta, johon Urho Kalliokoski oli tuonut ruisleipiä ja saaristolaisleipiä.

Eli pimeähkö (ja suuren osan vuodesta myös: kylmähkö) parkkipaikka, jossa on kerrallaan tarjolla vain muutama tuote?

Vai tällainen? Satunnainen kuva supermarketista, mutta kuitenkin Kokkolasta.

[Heikki Jokipii]

Myös paperisessa Yhteishyvässä oli tämä ingressi ja tämä kuvateksti ((lihav. HJ):

Puhdasta kotiseudun ruokaa, jolla on tarina – lähiruokalähettiläs Elina etsii uusia tuotteita kauppoihin

Lähiruokaa syömällä voi tukea oman kotiseudun työllisyyttä ja vähentää ruoan kuljetuksista syntyviä päästöjä. Lähellä tuotettu ruoka on myös hyvää, vakuuttaa lähiruokalähettiläs Elina Kaukonen. Tänä vuonna hän aikoo etsiä sata uutta tuotetta Pirkanmaan Osuuskaupan valikoimiin.

Elina Kaukonen toivoo, että Suomessa kehitettäisiin ruokatuote, josta tulisi kansainvälinen hitti.

Kukaan ei koomisuutta huomannut.

[Heikki Jokipii]

Olemme täällä kritisoineet tätä lähiruoka-aatetta siitä, että se on eräänlaista "nollasummapeliä", eli minkä toinen "maakunta" voittaa, sen toinen häviää.

Tai oikeastaan tarkemmin siitä, ettei välttämättä tapahdu edes näin, vaan niin, että sama "maakunta" häviää toisaalla sen, mitä luulee toisaalla voittaneensa, koska ko. aatteen myötä ne toiset "maakunnat" suosivat sitten myös omia tuotteitaan vähän kaikessa, jolloin tämän ensimmäisen "maakunnan" myynti muualle vähentyy ja tyrehtyy.

Kummallisesti tämän asian autuaaksi tekevään voimaan kuitenkin uskotaan yhä vähän joka toisella pikkupaikkakunnalla:

"Kova kysyntä lähellä tuotetuille elintarvikkeille” – ”Mitä uutta -hanke toi lähiruuan nettikaupan Ranualle”
Omalla paikkakunnalla tuotettua lähiruokaa on alettu myydä aiempaa monipuolisemmin internetissä, Ranuan kunta tiedottaa.

Tajuamatta, että noinhan sitten tekevät naapurikunnatkin. Ja kysyntä niistä pysähtyy.

Ja kaikki häviävät, kun markkinoita yritetään tuolla tavalla rajoittaa. Korneinta on tuo, miten asiassa vielä käytetään internetiä. Joka soveltuisi paljon paremmin markkinoiden vapauden edistämiseen.

Voisi oikeastaan ihmetellä myös MT:tä. Olen ollut huomaavinani, että se aina kirjoittaa myönteisesti tuollaisesta paikallisesta protektionismista. Niinkuin tuossakin. Mutta ilmiö ei edistä lehden lukijakunnankaan intressejä.

Minusta ei olisi huono idea, jos tällaiset hankkeet kunnilta lailla kiellettäisiin, vihamielisenä toimintana muita kuntia kohtaan:

Ranuan kunnan vetämän hankkeen budjetti oli 79 980 euroa. Rahoitus saatiin Peräpohjolan Leaderilta. Mukana olivat myös Ranuan Yrittäjät, MTK-Ranua ja Ranuan Matkailuyhdistys ry.

Ja siis oikeastaan haitallisena toimintana omia kuntalaisia kohtaan. Koska vastareaktio tulee. Yrittäjät voivat tietysti järjestelmässämme toimia tuossa asiassa miten parhaaksi näkevät.

***

Äärimmilleen vietynä: me helsinkiläiset voisimme Ranualle ilmoittaa, että syömme mieluiten täällä Helsingin kaupungissa kasvihuoneessa tuotettuja hilloja. Koska ne ovat lähellä tuotettuja. Vaikkeivät ne maistukaan yhtä hyviltä kuin Ranuan hillat.

PS. Teoreettisesti. Mutta nyt ei syödä. Palkkioksi kukkien kastelusta saamme pian kaukoruokaa tuolta asti: aitoja Ranuan hilloja! 

[Heikki Jokipii]

Kunnes asiakkaat tajuavat, että kaikki tuo on mahdollista ihan normaalin elintarvikaupan puitteissa. Jossa noutoajoista, sorttimentists ym. ei tarvitse sopia tuottajan ehdoilla.

Haluaisitko käyttämäsi kaupan olevan tällainen (kuva):

https://www.haapavesi-lehti.fi/uutinen/614672

Reko-lähiruokaryhmiä toimii Suomessa kymmenillä paikkakunnilla. Arkistokuva muutaman vuoden takaa Kokkolan Reko-jakelusta, johon Urho Kalliokoski oli tuonut ruisleipiä ja saaristolaisleipiä.

Eli pimeähkö (ja suuren osan vuodesta myös: kylmähkö) parkkipaikka, jossa on kerrallaan tarjolla vain muutama tuote?

Vai tällainen? Satunnainen kuva supermarketista, mutta kuitenkin Kokkolasta.

Piilomainosta asialle Hesarissa tänään:

Minäkin haluaisin ruokani tuottajaksi ikioman viljelijän

TÄNÄ ILTANA pohjois­helsinkiläisellä pysäköinti­paikalla on taas vilinää, kun lähi­seudun asukkaat hakevat tilaamiaan tuotteita Reko-torilta.
[..]
Kaikki tämä maksaa enemmän kuin marketeissa, mutta se ei näytä haittaavan: juurekset ja munat ovat luomunakin niin halpoja, että asiakkaita parkkipaikalla riittää.

Minä haluan ostaa ruokani kaupasta. Vaikka se minulle maksaisikin vähemmän!

[Heikki Jokipii]

Jatkoksi tähän, vastaus Aholallle (ks. edellinen puheenvuoro):

Ikioma viljelijä ei ole utopiaa
Kumppanuusmaatalous on osa tulevaisuuden ruokajärjestelmää.

Mutta sitten on pakko tuoda esille toiminnan nykyinen volyymi (lihav. HJ):

Suomessakin on jo toistakymmentä toimivaa kumppanuusmaatalousyhteisöä, mutta sellaisen voi perustaa myös itse.

Allekirjoittajana mm. viestinnän asiantuntija Noora Mantere Luomuliitosta. Tämän kytkennän olemme toisessa triidissä huomanneet:

Olisi periaatteessa kuviteltavissa myös sellainen kumppanuusmaatalousjärjestely, jossa peltoa viljeltäisiin modernin maatalouden parhailla ja uusimmilla keinoilla. Monta uutta asiaa kokeillen! Geenitekniikkakin mukaan lukien, jos EU vain sen suinkin sallisi! Mutta kumppanuusmaatalouden idea tuntuu nyt olevan kytketty hyvin tiukasti kiinni joko luomuun tai biodynaamisuuteen. Sääli.

Ja nimenomaan biodynaamisuuteen. Horst von Scheissesprecherin edellä mainitsemasta Suomen 13 biodynaamisesta tilasta 3 (tai 4) on mukana kumppanuusmaatalousliikkeessä.

Eikä tuo kumppanuusmaatalouden tavattoman pieni volyymikaan ole meiltä jäänyt huomaamatta.

[Heikki Jokipii]

Monet muutkin ovat minun tavallani uhrautuneet:

Piilomainosta asialle Hesarissa tänään:

Minäkin haluaisin ruokani tuottajaksi ikioman viljelijän

TÄNÄ ILTANA pohjois­helsinkiläisellä pysäköinti­paikalla on taas vilinää, kun lähi­seudun asukkaat hakevat tilaamiaan tuotteita Reko-torilta.
[..]
Kaikki tämä maksaa enemmän kuin marketeissa, mutta se ei näytä haittaavan: juurekset ja munat ovat luomunakin niin halpoja, että asiakkaita parkkipaikalla riittää.

Minä haluan ostaa ruokani kaupasta. Vaikka se minulle maksaisikin vähemmän!

Itsepäisesti pidetään kuitenkin ideasta kiinni, vaikka se onnistuu huonosti:

Etelä-Savoon uusi lähiruuan verkkopalvelu – "Reko-toiminta Facebookissa on hiipunut rankasti"

Samaa jääräpäisyyttä tässäkin, ja samantyyppisestä keinosta on kyse:

Suomessa vietetään ensimmäistä kertaa kumppanuusmaatalousviikkoa – "Kun ruokatalous on omissa käsissämme, myös yhteiskunnan rakenteellinen muutos on mahdollista!

Jotensakin  "hienoa", että tällaisen porukan takia meitä kehotetaan viettämään teemaviikkoa:

Jatkoksi tähän, vastaus Aholallle (ks. edellinen puheenvuoro):

Ikioma viljelijä ei ole utopiaa
Kumppanuusmaatalous on osa tulevaisuuden ruokajärjestelmää.

Mutta sitten on pakko tuoda esille toiminnan nykyinen volyymi (lihav. HJ):

Suomessakin on jo toistakymmentä toimivaa kumppanuusmaatalousyhteisöä, mutta sellaisen voi perustaa myös itse.

***

Sen olemme toisaalla huomanneet, miten kumppanuusmaatalous liittyy juuri tietyntyyppisten tilojen markkinointivaikeuksiin. Kyllä uusikin päivitys yhä samalta näyttää:

https://blogs.helsinki.fi/kumppanuusmaatalous/lahde-mukaan/loyda/

Biodynaamisuutta ja muita erikoisuuksia. Hankalia saada kaupan hyllyille. — Tiloja 19 kappaletta. Maatalous- ja puutarhayritysrekisterin ennakkotietojen mukaan Suomessa on 44 700 maatalous- ja puutarhayritystä vuonna 2021.

***

Että MT julkaisi nuo kummatkin linkatut uutiset näyttävästi, johtuu siellä vallitsevasta kuvitelmasta, että heidän kuuluisi tukea "lähiruokaa", viljelijäväen äänenkannattajana. Mutta eihän se niin mene. Vaikka kotimaisuutta MT lujasti puolustaisikin.

[Heikki Jokipii]

Kaikenlaista hyvää yritetään tässä nähdä...

Ei pelkkää myyntiä – lähiruokarenkaissa arvot ja ihmiset kohtaavat

Tuottajat ja kuluttajat kohtaavat kasvotusten REKO-lähiruokarenkaissa. Kohtaaminen ei ole pelkkää kaupantekoa vaan siellä voi todella nähdä tuottajan työn arvon.

... mutta kerrottava on:

Sain kuulla, että tämän renkaan suosiossa on havaittavissa pientä hiipumista. Lieneekö syynä inflaatio? Vai kuluttavatko ihmiset korona-ajan jälkeen mieluummin vaikkapa matkustamiseen?

Vai vaikuttavatko asiaan tällaiset seikat:

"Tamperelainen"-lehti haluaa yhä piilomainostaa näitä rinkejä:

Luomu- ja lähiruokaa parkkipaikalta Tampereella – REKO:t tuovat ruuan lähelle

Mutta joutuu samalla kertomaan, miten todella epäkäytännöllistä tuo toiminta on: asiakas joutuu ennakolta tilaamaan ruokansa, ja laittautumaan juuri tiettyyn aikaan (kerran kahdessa viikossa! Oliko tämä se pariton viikko?) jollekin parkkipaikalle (missä se on? Miten sinne pääsee kävellen?), jossa REKO-jakeluauto pysähtyy lyhimmillään vain vartiksi.

Ettei tuota tuottajan työn arvon hehkuttamista loputtomiin jaksa? Arkipäivisin, omien töiden jälkeen? Siitä nyt puhumatta, että odotetaan valmiutta maksaa korkeampia hintoja?

PS. Noita kumppanuusmaataloustiloja (edellinen puheenvuoro) on edelleenkin 19 kappaletta. Tänäkin kesänä.

[Heikki Jokipii]

Jotenkin hupaisaa on, miten radiossa nyt valitellaan Helsingin kauppatorin — parkkipaikkojen puutetta!!!

Onko niin, että kaikki "lähiruoka" edellyttää aina jotenkin oman auton käyttöä?!