Kaupunkiviljely

[Heikki Jokipii]

YLE:ssä ei päästä irti tästä pakkomielteestä:

Urbaanista ruoasta ratkaisu kasvavan väestön nälkään: Voisiko pääkaupunkiseudun ruoantuotanto olla täysin omavaraista?

[Heikki Jokipii]

Hank Campbellin huomio:

Viewpoint: While ‘elitist academics’ praise local food ‘industrial farming’ feeds us during a pandemic

With the world COVID-19 pandemic in its sixth month, food activists are back to trumpeting locally grown, and even home grown, as a viable option for mass food production, but for most of the world how realistic is that? It’s fine if Michael Pollan claims it is from his walled Berkeley back yard, but even most New York Times subscribers can’t afford that.

To make it suitably ironic, environmentalists who have spent decades and $40 billion on campaigns saying single-family homes in suburbia are a blight on nature and we should all live in urban apartments are now claiming we should be growing vegetables and trading them with each other to create a more sustainable future.

Vähän samanlainen takinkääntö kuin Suomessa, jossa maisemansuojelu rantasaunojen rakentamiskielto katsottiin luonnonsuojeluväen voitoksi — kunnes tuulivoimalat tulivat, ja niiden ei katsottu häiritsevän ketään.

[Heikki Jokipii]

Minussa on sen verran lapsenmielisyyttä (ja kykyä eläytyä) jäljellä, että kyllä minä tiedän mitä tästä seuraa:

"Samat mummot keräävät marjat niin nopeasti ettei lapsille jää mitään" – helsinkiläispuisto kohtasi erikoisen ongelman

Leikkipuistot: Helsinki perustaa syötäviä puistoja eri puolille kaupunkia. Hedelmäpuiden ja marjapensaiden on tarkoitus tuottaa iloa ja oppimisen elämyksiä.
[...]
OSA PUISTOISTA saa myös omia yrttilaatikoita. Myllypuroon laitetaan kasvamaan mansikkaa, raparperia, timjamia, oreganoa, salviaa, ruohosipulia ja viininsuolaheinää.
[...]
Leikkipuistot valikoituivat hankkeeseen myös siksi, että ne ovat edes jonkunlaisen valvovan silmän alla, ja on selvää, kenelle sato kuuluu.

– Jos istutellaan omenapuita ympäriinsä, on aina se kysymys, kuka ne omenat saa, Nummi muistuttaa.
[...]
– Ilkivaltaan on vaikea varautua, kasvit tietenkin suojataan normaalisti jyrsijöiden varalta, mutta eipä ne pahinta tuholaista eli ihmistä pidättele, hän toteaa.

Siitä seuraa se, että kun minä (lapsi) hiukankin jatkossa menen hiekkalaatikon ulkopuolelle, niin heti tädit huutaa: "Älä mene sinne!" "Älä koske siihen!" .

[Heikki Jokipii]

Tästä YLE:n artikkelista voi kehittää ohjeen kaupunkiviljelijölle:

Luontokadosta huolestunut biologi päätti laskea kaikki pihansa lajit ja yllättyi: löytöjä on jo 500 – nyt hän antaa yhden neuvon pihan omistajille

Tavoitelkaa mitä tahansa – kauneutta, viihtyisyyttä, monimuotoisuutta – mutta älkää yrittäkö tuottaa ruokaa!

[Heikki Jokipii]

Tässä kerrotaan tähän syy:

Miljoona suomalaista aikoo lisätä ruuan kasvattamista ‒ ”Nuorempi tyttäreni on sanonut, Ukrainan sodan vuoksi pitää lisätä perunanviljelyä”

Minusta tuo ei kuitenkaan tee asiaa tarkoituksenmukaiseksi.

[Heikki Jokipii]

Artikkeli kysyy:

Can Cities Grow Their Own Food?

Ja päätyy, tosin erilaisin varauksin, jopa suosittamaan kaupunkiviljelyä. Johtopäätös, josta en lainkaan pidä! Vielä etsin ja/tai kehitän tuohon vastaväitteet! 

[Heikki Jokipii]

Ei ihan sama asia...

HS: Vantaa tutkii, kannattaako kaupungin jatkaa maanviljelyä

... mutta haluan edelleen kysyä, kannattaako tällä tiheästi asutulla pääkaupunkiseudulla yksinkertaisesti lainkaan suosia maanviljelyä. Harjoitti sitä sitten kaupunki tai yksityinen yrittäjä. Jopa vain palstaviljelijä.

Se kannattaisi ottaa tutkimuksen kohteeksi.

[Heikki Jokipii]

Tämäkin tutkimustulos täytynee ottaa huomioon, kun otsIkon hankkeita suunnitellaan ja kaupunkien linjaa asiassa vedetään:

Urban farming impact: Growing food in cities has six times the carbon footprint of conventional agriculture

On average, food produced through urban agriculture emitted 0.42 kilograms of carbon dioxide equivalents per serving, six times higher than the 0.07 kg per serving of conventionally grown produce.

“By assessing actual inputs and outputs on urban agriculture sites, we were able to assign climate change impacts to each serving of produce,” said study co-lead author Benjamin Goldstein, assistant professor of environment and sustainability in SEAS. “This dataset reveals that urban agriculture has higher carbon emissions per serving of fruit or vegetable than conventional agriculture — with a few exceptions.”

[Heikki Jokipii]

Sitä ei USA:ssakaan, josta se on muoti-ilmiönä meillekin tullut, nähdä enää yksiselitteisesti hyvänä juttuna:

Urban farming sounds great in theory — but releases more CO2 than conventional agriculture. Here’s what needs to change

Asia tuli esille edellisessäkin puheenvuorossa.

[Heikki Jokipii]

YLE:ssä ei päästä irti tästä pakkomielteestä:

Urbaanista ruoasta ratkaisu kasvavan väestön nälkään: Voisiko pääkaupunkiseudun ruoantuotanto olla täysin omavaraista?

Nyt ehkä aletaan päästä:

Itse kasvatetun ruuan hiilijalanjälki voi olla jopa kuusinkertainen verrattuna kaupasta ostettuun

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri selvitti Ylen pyynnöstä, mitä tiedetään parvekkeilla, takapihoilla, kaupunkiviljelmillä ja muilla pienimuotoisilla viljelmillä kasvatetun ruuan hiilijalanjäljestä. Selvisi, että tutkimuksia on yllättävän vähän.

Uusimmat ja Katajajuuren mielestä luotettavimmalta vaikuttavat tutkimukset viittaavat siihen, että asia saattaakin olla juuri päinvastoin kuin moni luulee. Itse kasvatetun ruuan hiilijalanjälki voikin olla yllättävän suuri, erään laajan tutkimuksen mukaan jopa kuusi kertaa suurempi kuin kaupasta ostetulla ruualla.

[Heikki Jokipii]

Olenko sitten ”kaavoihini kangistunut”, mutta minusta kaupungissa ruoka ostetaan yleensä kaupasta. Ja jos haluaa vaihteeksi oikein tuoretta, vaikkapa Helsingissä voi mennä Kauppatorille.

Siinä sen lähellä on rakennuksista vapaa Esplanadin puiston alue, joka on eräänlainen puutarha, tavallaan.

Mutta siellä en odota kasvatettavan pottuja tai herneitä tai porkkanoita ...

Sitä MT (!) ei tässä mainitse...

Kotitarveviljelyllä voit pienentää kauppalaskua – näin se on mahdollista

... että ilmiö pienentää myös ammattiviljelijöiden tuloja. Se ei lainkaan tule tuossa esille. Vaikka MT on viime aikoina nostanut usein "haloon" siitä, mitä siellä kaupan tiskillä on tarjolla. Tällaiset ohjeet tekevät loven ammatikseen viljelevien kukkaroon:

Säästöistä haaveilevan viljelijän kannattaa kylvää sitä, mikä kaupan hyllyssäkin maksaa.

”Varhaisjuureksia, salaattia sekä yrttejä”, Peräinen luettelee.

Kilo varhaisperunaa tai -naurista on omalta palstalta kaupan tarjontaa edullisempi. Yrtit sekä salaatit antavat pieneltäkin alalta satoa koko kesän, ja kasvatukseen kelpaavat hyvin marketin edullisetkin siemenet.

Säästöä hakeva puutarhuri keskittyy siis korkean kilohinnan varhaisjuureksiin, yrtteihin ja salaatteihin taikka suurisatoisiin vihanneksiin.

Mutta kesäkanojakin MT silloin tällöin suosittaa.

Vaikka se on taloudellisesti täysin toivotonta, säästöyrityksenä. Puhumatta nyt muista haittapuolista.

[Heikki Jokipii]

Onko niin, että kesäkanojen lisäksi myös muuta harrastelijamaista viljelyä tulisi mieluummin välttää?

Viattomalta vaikuttavat kasvituliainen vaarantaa kotimaisen ruuantuotannon

Älä tuo kasveja tai siemeniä lomamatkalta EU:n ulkopuolelta, muistuttaa Ruokavirasto. Harkitsemattoman tuomisen mukana voi levitä tauteja ja tuholaisia, jotka ovat uhka luonnolle ja ruuantuotannolle.