Tuottava Maa Turvattu Luonto

Muut => Muut aiheet => Topic started by: Heikki Jokipii on 24.12.08 - klo:11:22

Title: Rajat kotimaisen suosimiselle EU:ssa. Finfoodin nimi muuttuu
Post by: Heikki Jokipii on 24.12.08 - klo:11:22
Nyt - samaan aikaan kun EU on toisaalla valmistelemassa "Valmistettu EU:ssa" -merkintää tuotteisiin - EU on laittamassa kuriin perinteistä kotimaisen suosimista. Finfood on saanut määräyksen, että sen - valtionapua saavana järjestönä - on luovuttava nimestään, joka viittaa Suomeen, ja nyt vuodenvaihteesta alkaen

Finfood viestii jatkossa nimellä Ruokatieto (http://www.finfood.fi/finfood/finnfoo1.nsf/uutisetetusivulle/446D7C79D3AE8E1FC22575280037B421?opendocument)

* * *

Jos me olisimme saaneet vaikuttaa nimen valintaan, siitä olisi tullut "Ruokatieto & Ruokaluulo" (http://www.finfood.fi/luomu) ... :)

Harmillista tässä on se, että he myös joutuvat vaihtamaan nettisoitteensa, jatkossa siis www.ruokatieto.fi, jolloin myös meillä useat vanhat linkityksemme vanhentuvat, lakkaavat toimimasta (noista yllä olevista linkeistä alkaen). Yritämme, voimiemme mukaan, korjata asian, ainakin uutispalstallamme.
Title: Vs: Rajat kotimaisen suosimiselle EU:ssa. Finfoodin nimi muuttuu
Post by: Horizontal on 02.01.09 - klo:10:55
Valtiota siis kielletään suosimasta kotimaista virallisesti tai antamasta nimitukeakaan kotimaiselle. Sen sijaan tuotteisiin saanee yhä merkitä missä tuote on valmistettu ja tuote saa vetää kotiinpäin, mikäli katsoo siitä olevan markkinointietua.
Title: Vs: Rajat kotimaisen suosimiselle EU:ssa. Finfoodin nimi muuttuu
Post by: Heikki Jokipii on 04.01.09 - klo:08:35
Harmillista tässä on se, että he myös joutuvat vaihtamaan nettisoitteensa, jatkossa siis www.ruokatieto.fi, jolloin myös meillä useat vanhat linkityksemme vanhentuvat, lakkaavat toimimasta (noista yllä olevista linkeistä alkaen). Yritämme, voimiemme mukaan, korjata asian, ainakin uutispalstallamme.

Nyt näyttäisi onnellisesti sillä, että vanhat linkit toimivat, siellä on saatu uudellenohjaus hyvin järjestettyä.
Title: Vs: Rajat kotimaisen suosimiselle EU:ssa. Finfoodin nimi muuttuu
Post by: Heikki Jokipii on 27.01.09 - klo:07:07
(Hiukan "off ttopic", mutta mahtunee "aasinsillalla")

Mistä Ruokatieto lienee saanut tämän tietonsa (joka oli tässä uutisessa (http://www.ruokatieto.fi/finfood/finnfoo1.nsf/uutiset/8CAF1BC7645F4BFFC225754A003233EE?opendocument)):

Quote
Noin 80 prosenttia luomutuotteiden myynnin arvosta on kotimaista tuotantoa, mikä on saman verran kuin elintarvikkeissa yleensäkin.

Yritin nimittäin pari vuotta sitten tätä tietoa metsästää, niin kaupan keskusliikkeiltä kuin tullilta (tuontitilastot), mutta turhaan, tätä ei ollut saatavissa.

Täytyypä kysyä Sampsa Heinoselta.
Title: Vs: Rajat kotimaisen suosimiselle EU:ssa. Finfoodin nimi muuttuu
Post by: Heikki Jokipii on 31.01.09 - klo:07:07
Heinonen itse asiasta (mailitse) kuultuna kertoi, että kyse on hänen "valistuneesta arvauksestaan", eikä taustalla ole tarkkaa tilastointia. Heinonen oli tehnyt arvionsa tuoteryhmittäin, ja sitten ynnännyt tuloksen, mikä tässä tapauksessa tekee arviosta kyllä ehkä realistisemman, mutta arvio eli arvaus se silti on. Voi olla, ettei EU-Suomessa saakaan enää luomun kotimaisuusasteesta täsmällistä tietoa, oli hänen käsityksensä, ja taitaapa nyt olla minunkin.

Mutta kyllä tuo vertailu, väite (lainaus yllä) sitten on - tähän nähden - turhan varmana esitetty. Kyllä siihen olisi pitänyt laittaa esille se, että kyse on arviosta.
Title: Vs: Rajat kotimaisen suosimiselle EU:ssa. Finfoodin nimi muuttuu
Post by: Heikki Jokipii on 03.03.09 - klo:05:50
Nämä tuoteryhmittäiset tiedot on saatu tästä Nielsenin jokavuotisesta Kuluttajapaneelista, tässä linkki viimevuotiseen uutiseen.

 Luomuostot kasvoivat 10% vuonna 2007
- Päivittäistavarakaupan osuus luomumyynnistä hieman lisääntynyt (http://www.ruokatieto.fi/finfood/luomu.nsf/0/DA2F32D70A0FFC9BC22573F500243527?OpenDocument&cat1=Ajankohtaista&cat2=Tiedotteet)

***

Nyt tuo paneelin tulos taas kohta julkistetaan, ja sitten saamme myös tietää, kumpi meistä oli luomun todellisen kysynnän eli ostojen suhteen oikeassa v. 2008 suhteen, minä vai Ruokatiedon (Finfoodin) Heinonen, vrt. tämä keskustelumme (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=6.msg683#msg683).

Sinänsä luomun kysyntä saattaa vielä v. 2008 olla samoissa, koska a) lama ei silloin vielä täysin ”purrut” ja b) siihen vauraampaan keskiluokkaan, joka luomua yleensä ostaa, lama ei yleensä ”purekaan” niin pahasti kuin köyhiin.
Title: Vs: Rajat kotimaisen suosimiselle EU:ssa. Finfoodin nimi muuttuu
Post by: Heikki Jokipii on 09.03.09 - klo:18:34
Kuinka mahtaa käydä (tai olla käynyt, asiahan on jo tutkittu) tämän kanssa. Salon Seudun Sanomat oli 7.3. saanut tällaisen ennakkotiedon Nielsenin tuloksista:

Halvat merkit ja perusruoka käyvät nyt kaupaksi (http://www.sss.fi/uutiset/38003.html)

Siellä oli tieto, että "myös ylempään tuloluokkaan kuuluvat kotitaloudet lisäsivät kaupan omien merkkien ostamista viime vuonna", mutta tämä ei välttämättä vielä kerro luomun kulutuksesta.

Jos aikataulu muutoin on sama kuin ennenkin, niin tulokset tulevat kokonaan julki tämän kuun aikana kuitenkin.
Title: Vs: Rajat kotimaisen suosimiselle EU:ssa. Finfoodin nimi muuttuu
Post by: Heikki Jokipii on 11.03.09 - klo:19:12
Olisi kannattanut Heinosen ottaa veto vastaan, nyt Nielsenin kuluttajapaneeli kertoo:

Luomuostot kasvoivat 19 prosenttia vuonna 2008 (http://www.ruokatieto.fi/finfood/finnfoo1.nsf/uutiset/91872C442C5B36D5C2257576003EAA37?opendocument)

Eli selvää kohennusta. Mutta edelleen ollaan tässä (lihav. HJ):

Quote
Kuluttajapaneelin perusteella luomun kuluttajaostojen arvo 2008 oli noin 74 miljoonaa euroa, mikä on yksi prosentti ruokaostoista. (Ruokatieto)

***

Luomustrategioiden vauhdissa ei siis kyllä olla ...

Vuonna 2006: ”[…] vuonna 2015 kotimaan vähittäiskaupan myynnissä luomuruuan osuus on 6 prosenttia, […]

... mutta kylläkin "tasaisen vauhdin taulukolla" eli jos joka vuosi kasvu olisi sama, luomun osuus olisi v. 2015 jo 2,8 prosenttia.

Kun kasvu v. 2009 oli kuitenkin melko vähäistä ja kun sekin on tietysti rahassa mitattua, voi kyllä ihmetellä, kummasta on kyse: onko luomua todella ostettu kiloina enemmän vai ovatko luomutuotteiden hinnat nousseet?

Mutta tämä on tietysti vähän "happamia, sanoi" -puhetta. Olisin nyt hävinnyt vedon.
Title: Vs: Rajat kotimaisen suosimiselle EU:ssa. Finfoodin nimi muuttuu
Post by: Heikki Jokipii on 13.03.09 - klo:18:20
Tämä asia ei lakannut kismittämästä, ja niinpä vielä kommentoin tätä Vihreän Langan uutistakin:

Liha ja maito vetivät luomumyynnin uuteen ennätykseen (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/liha-ja-maito-vetivat-luomumyynnin-uuteen-ennatykseen)

Mutta nyt viimeistään huomaan itse (ja moderaattorina!), että menee pahasti otsikon ulkopuolelle, kotimaisuudesta ei enää ole kyse (kuin liian monen kulman kautta). Joten jatketaan täällä:

Luomun ihan oikea kysyntä - meillä ja maailmalla  (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=6.0)

Olen löytänyt yhtä ja toista, mutta niistä sitten siellä!
Title: Vs: Rajat kotimaisen suosimiselle EU:ssa. Finfoodin nimi muuttuu
Post by: Matti Pekkarinen on 14.03.09 - klo:20:24
Eipä ole eka kerta, kun luomuväellä on isot visiot ihmisten höynäyttämiseksi: http://wwwb.mmm.fi/tiedotteet/tiedote.asp?nro=537

Prof Reijo Heinonen aikoinaan sanoi minulle, ettei ole tarpeen kritisoida luomua (ja hän, vanhana miehenä, ei viitsi taistella tuulimyllyjä vastaan): aika näyttää kyllä totuuden. No olkoonpa  kyseessä aika taikka kritiikki (joka kyllä tulee helposti, sydämen kyllyydestä), niin luomun kasvu on edelleen suunnilleen olematonta. Hyvä niin.

Matti
Title: Vs: Rajat kotimaisen suosimiselle EU:ssa. Finfoodin nimi muuttuu
Post by: Heikki Jokipii on 17.03.09 - klo:05:16
Tässä uutisessa

Ilmastonmuutos tuo uusia lajeja Suomen pelloille (http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/03/ilmastonmuutos_tuo_uusia_lajeja_suomen_pelloille_617221.html)

on muuten myös eräänlaista toiveajattelua siitä, että jatkossa

a) voitaisiin suosia enemmän kotimaista (kun jopa maissi saataisiin kasvamaan Suomessa) mutta myös

b) voitaisiin suosia enemmän luomua ja välttää gm-tuotteiden käyttöä.

Uutisessa mainitaan nimittäin, että "härkäpavun tuotanto voi kasvaa laajaksi". Härkäpapu on nimittäin oikeastaan ainoa laji, jolla eläinten ruokinnassa voitaisiin korvata nyt ulkomailta tuotu soija, sen proteiini. Joka soija taas käytännössä alkaa maailmanmarkkinoilla olla gm-soijaa. Härkäpapua voi viljellä Suomessa, mutta se menestyy vain maan eteläosissa. On arvioitu, että jos nyt tuontisoija yritettäisiin kokonaan korvata härkäpavulla, sitä pitäisi viljellä niin paljon, että sitten ei enää eteläisessä Suomessa riittäisi peltoa viljanviljelyyn.

No, taitaapa härkäpapua kuitenkin riittää niille harvoille luomusioille, jo nyt, ilman ilmastonmuutostakin.
Title: Vs: Rajat kotimaisen suosimiselle EU:ssa. Finfoodin nimi muuttuu
Post by: Heikki Jokipii on 03.04.09 - klo:18:11
Uutta tietoa:

Ruokatieto sopeuttaa toimintaansa (http://www.ruokatieto.fi/finfood/finnfoo1.nsf/uutisetetusivulle/025D739DC76A1B2EC225758C003B88F8?opendocument)

Lainataanpa kokonaan, mutta lihavoinnit HJ:

Quote
Finfood - Suomen Ruokatieto ry joutuu vähentämään toimintaansa vuonna 2009. Maa- ja metsätalousministeriö myönsi yhdistykselle avustusta 25 prosenttia edellisvuotta vähemmän, mistä johtuen valtiontuella toteutettavaa toimintaa sopeutetaan.

Rahoituksen pienetessä yhdistys on joutunut irtisanomaan kolme henkilöä. Vuodelle 2009 suunniteltuja toimenpiteitä karsitaan etenkin luomun menekinedistämisessä ja koulupalveluissa. Ruokatiedon Uutiset keskeyttää kesällä uutistuotantonsa kuuden viikon ajaksi.

Hyvää Suomesta -joutsenlippua supistukset eivät koske, sillä se toimii kokonaan yksityisellä rahoituksella.

Emme välttämättä ota osaa, jos luomun menekin edistäminen valtion rahoilla nyt vähenee.

Mitähän mahtavat olla "koulupalvelut"? Se voi sisältää jotain järkevääkin, mutta jos tällainen "koulupalvelu" (http://www.ruokatieto.fi/finfood/finnfoo1.nsf/uutisetetusivulle/C58F4303C93FC2A2C22575860039D945?opendocument) nyt vähenee, ei ole sekään huono juttu.

Kotimaisuutta siis ajetaan yksityisellä rahalla nyt - ehkä EU:n painostuksesta (vrt. edellä). Valtion raha siis painottuu vastaavasti enemmän luomuasiaan, niinkö? Vaikka nyt siis tämä vähenikin. No, on toimenkuvassa muitakin asioita, järkeviäkin. 

PS. Nyt lopulta käynnistin tiedustelukierrokseni siitä, mistä koostuvat ja kuinka kulkevat luomun menekin edistämiseen suunnatut - ja veronmaksajien taskuista otetut - rahat. Jatkoa seuraa, kun vastauksia saadaan.   

PS2. Tietyillä viesteillämme Finfoodin / Ruokatiedon suuntaan näyttää olleen vaikutusta. Olen jopa odottanut sitä jokavuotista IFOAMin uutista, jossa maailman luomupinta-ala vaan kasvaa kasvamistaan. IFOAM on uutisensa tämä vuonna jo julkaissut, mutta ei Ruokatieto. Jos se ei julkaisekaan, uskallanpa sanoa, että kärsivällinen kritiikkimme (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=30) vuosien kuluessa lopulta vaikutti.
Title: Vs: Rajat kotimaisen suosimiselle EU:ssa. Finfoodin nimi muuttuu
Post by: Heikki Jokipii on 30.06.09 - klo:14:02
Nettiosoitteen muutos ei sitä tehnyt, mutta nyt Ruokatieto on itse "uudistanut" eli sotkenut sivunsa niin, että sieltä ei enää löydy mitään n. 1/2 vuotta vanhempaa.

Oliko tuossa järkeä?
Title: Vs: Rajat kotimaisen suosimiselle EU:ssa. Finfoodin nimi muuttuu
Post by: Heikki Jokipii on 11.11.10 - klo:18:33
Tässä silmänpalvonnassa, jossa Finnfoodin nimi muutettiin Ruokatiedoksi ja muutenkin poistettiin sana ”kotimainen” ruokaa koskevasta poliittisesta kielenkäytöstä, ei kauaa viivytty. Keksittiin sana ”lähiruoka”.

”Lähiruoka” on olevinaan jotain sellaista, jossa lyhyillä kuljetusmatkoilla vältettäisiin ”kasvihuonepäästöjä”, ja siten ikään kuin olevinaan pelkästään hyvä asia. Tuoreempaa, ja siten maukkaampaakin on.

Tosiasiassa se on ”kotimaisen” synonyymi, ja tosiasiassa ”lähiruoan” mainostaminen ja edistäminen on juuri sitä protektionismia, josta EU-sopimuksissamme olemme sopineet luopuvamme.

Ks. vaikka tätä Ruokatiedon uutista (http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta.aspx?id=1168857), jossa reippaasti kerrotaan, miten Sitran ”[l]lähiruokaselvityksessä lähiruuaksi määriteltiin Suomessa tuotettu ruoka”. Niinpä Utsjoen perukoilla tuotettu ja Hankoniemen kärjessä nautittu ruoka (tai päinvastoin) on ”lähiruokaa”.

Toisessa keskusteluketjussa Matti Pekkarinen oli löytänyt Sirkka-Liisa Anttilan lausunnon Lapin maaseutufoorumissa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=16.msg1822#msg1822) – josta EU:n komission pitäisi oikeastaan lähettää Suomelle nootti! 

Tosiasiassa ”lähiruoalla” ajetaan lähietua lähipiirille. ”Lähietua” siksi, että protektionismissa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Protektionismi) on aina kyse lyhytnäköisestä edusta. Protektionismi potkii takaisin, useimmiten siten, että se sattuu.

”Lähiruoasta” on lyhyt matka ”lähivaatteisiin”, ja sitten olemmekin kohta ”lähituotteissa”!

Ja aivan yllätyksenä sinä vaiheessa tulee, että kauppakumppanimmekin ovat keksineet saman ja suosivat omia "lähituotteitaan", ihan vain kasvihuonepäästöjä vähentääkseen.
Title: Vs: Rajat kotimaisen suosimiselle EU:ssa. Finfoodin nimi muuttuu
Post by: Heikki Jokipii on 07.06.11 - klo:18:31

Minulle ei tullut mieleen, mutta jollekin on tullut, tämän uutisen mukaan ...

MTK: Lähiruoka on tuoretta ja tuttua (http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta-2-1-palsta_uusi.aspx?id=1208995)

.. kun se siinä pontevasti kielletään:

Quote
Suomalaisten tuottajien mielestä lähiruuan täytyy olla kotimaista. Esimerkiksi Tallinnasta Helsinkiin tuoduista elintarvikkeista ei haluta puhua lähiruokana, vaikka maantieteellisesti matkaa ei kerry pitkästi.

Tässä ei ehkä aina saa pidettyä naamaa peruslukemilla.
Title: Vs: Rajat kotimaisen suosimiselle EU:ssa. Finfoodin nimi muuttuu
Post by: Heikki Jokipii on 27.06.12 - klo:05:55
Mielenkiintoisesti tämä kysymys kotimaisen ruoan suosimisesta tulee nyt esille tällä tavalla:

Perussuomalaiset kysyvät ministeriltä, saivatko suosia suomalaista (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288478793037.html)

Quote
Perussuomalaiset kansanedustajat kysyvät valtioneuvoston kantaa, saiko puolueensa teettää uuden puoluetoimistonsa remontin käyttämällä pelkästään suomalaisia työntekijöitä ja aliurakoitsijoita.

[...]

Perussuomalaiset utelevat valtioneuvoston kantaa myös hallitusohjelmaan kirjatusta lähiruuan suosimisesta: onko se kotimaisen suosimista vai ulkomaisten elintarvikkeiden syrjimistä?


PS. klo 18:35: Laitetaan tähän nyt linkki kansanedustaja Anssi Joutsenlahden kysymykseen ...

Onko suomalaisen työn suosiminen syrjintää (http://anssijoutsenlahti.blogspot.fi/2012/06/onko-suomalaisen-tyon-suosiminen.html)

... ja sitten kun se tulee esille Eduskunnan sivuilla, myös hallituksen vastaukseen, ja asiasta käytyyn keskusteluun.
Title: Lähiruokaa ...
Post by: Heikki Jokipii on 10.11.12 - klo:16:01
Luulenpa, että tämä "lähiruoka" on lopulta yhtä lailla huuhaata kuin luomukin. Jopa sitä enemmänkin.

Jossain määrin - lue: hiukan - voinee ymmärtää siiinä sitä yleistä ("rivien välissä" olevaa) kotimaisen suosimista. Huoltovarmuus jne.

Mutta lopun edestä kyllä ei. Kuljetuskustannukset ovat niin mitättömiä kiloa kohti, isoissa määrissä, että asialla ei ole hiilidioksidipäästöjenkään kannalta merkitystä.

Ruotsissa kuulemma käytetään lähiruoan kriteerinä (käytetäänkö?) 250 kilometriä.

Tästä etäisyystaulukosta (http://www.ajek.org/valimat.htm) voi sitten tarkistaa, mitä  minun helsinkiläisenä sopisi näin ostaa, jos suosin lähiruokaa. Pois jäisi ostoslistalta niin kalakukko kuin puikulaperunakin.

Mutta miksi ylipäänsä "lähiruokaa" pitäisi olla?

Etsikäämme vastausta MMM:n diasarjasta "Lähiruoan monet kasvot" (http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1615/Lahiruuan_monet_kasvot.pdf), Elintarviketeollisuuden toimialaseminaari 30.10.12, kohta kohdalta komnentoiden (ja lihavoiden), diasta "Miksi lähiruokaa?"

Ensin kokonaisena:

Quote
Lähellä tuotettuihin elintarvikkeisiin käytetyt varat ovat investointi ruuan laatuun, kansanterveyteen, huoltovarmuuteen, oman alueen talouteen ja työllisyyteen, pk-sektoriin, alkuperäisrotujen säilymiseen, suomalaiseen ruokakulttuuriin ja suomalaisiin makuihin

Sitten kohta kohdalta:

Quote
Lähellä tuotettuihin elintarvikkeisiin käytetyt varat ovat investointi ruuan laatuun, [...]

Miten ihmeessä? Kyllä, ruoan laatuun voidaan investoida, mutta sen ei tarvitse tapahtua "lähellä". Ja - muuten - kenenkä lähellä se tapahtuisi (vrt edellä esitetty taulukko)?

Quote
[...] kansanterveyteen, [...]

Siis ei niin mitenkään! Se, missä ruoka on tuotettu, ei vaikuta siihen, miten terveellistä se on.

Quote
[...] huoltovarmuuteen, [...]

Näin ainoastaan monen ajatuksellsen mutkan kautta. Piiritetyn Leningradin puistot todellakin viljeltiin viime maailmamsodan aikana.

Quote
[...]oman alueen talouteen ja työllisyyteen,[...]

Ja haitallisesti naapurialueen talouteen ja työllisyyteen, eikö? Tähän ideaan - ihan alueiden (kuntien) välisessä kilpailussa pätevät kaikki protektionismia vastaan esitetyt argumentit. Ensimmmäisenä kaikkein "klassisin":

"Jos yritys tarvitsee [poliittista] tukea, se ei sitä ansaitse. Jos yritys on tuen arvoinen, se ei sitä tarvitse."

Quote
[...]pk-sektoriin, [...]

Truismi, jos pk-sektorista on pääosin koko ajan kyse. Mutta mitä järkeä on Suomessa erityisesti edes "vainota" tai olla suosimatta ruoka-alan suuryrityksiäkään - jotka vielä kansainvälisesti ovat edelleen pieniä - jos ne tuottavat hyvää tavaraa?

Valtion ja kunnan velvollisuutena on toki tukea pientä (ja vaikeuksiin joutunutta) ihmistä, mutta yrityksiin asti tämän säälin pieniä kohtaan ei pidä ulottua.

Quote
[...]alkuperäisrotujen säilymiseen, [....]

Miten, elleivät helsinkiläiset ostajat ole valmiita maksamaan asiasta hiukan lisää?

Quote
[....] suomalaiseen ruokakulttuuriin ja suomalaisiin makuihin [....]

Tavallaan, mutta Suomi on sekä iso maa, että harvaan asuttu. Ja pieni ruokakulttuuri kaikkineen. Mitä järkeä olisi suomalaisessa ruoassa rajoittua juuri lähellä tuotettuun, jos kilpailijoina ovat koko maailman herkut?

Lapin puikulaperuna - jota minun helsinkiläisenä ei siis tämän "konseptin" mukaan pitäisi suosia - hyvänä esimerrkinä.

(Ja toisaalta myös: olen aika varma, että - niin herkullista kuin se onkin - Savostakin löytyy joku, joka on kertakaikkiaan kyllästynyt kalakukkoon ... niinkuin toki Raumaltakin joku, joka ei siedä "lapskoussi" (http://fi.wikipedia.org/wiki/Lapskoussi) ... ;D )

***

No, sitten on toinen ilmiö tämän koko lähiruokakäsitteen laajentaminen ja venyttäminen, loputla sellaisen löysyyteen, että ei ole enää mitään tietoa, mistä on kyse (paitsi kotimaisuudesta - jota ei saa EU:n takia sanoa!)

Kuningaskuluttajan ohjelmassa (http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/3193) MMM:n lähiruokakoordinaattori kertoi näin:

Quote
Maa- ja metsätalousministeriön Kirsi Viljanen jättää mieluiten lähiruokakäsitteen avoimeksi.

- Minun mielestäni lähiruoasta päättää kuluttaja itse. En haluaisi mennä ylhäältäpäin sanomaan, että mikä sille on oikea määritelmä.

Eli siis hallituksen tavoite ...

Quote
Luomu- ja lähiruoan osuuden kääntäminen vahvaan nousuun otetaan Suomen maatalouspolitiikan strategiseksi tavoitteeksi.

... tarkoittaa lähiruoan osalta sitä, että kun kuluttajat katsovat sitä ostaneensa, ko. tavoite on toteutunut? Tai sitten hallitus ei ole onnistunut viestittämään tähän erityistehtävään palkkamalleen virkamiehelle, mitä se häneltä odottaa?
 


PS. Tosin tässä asiassa ollaan suhteellisesti vähän paremmassa tilanteessa kuin luomun kohdalla, jossa hallitus itse ei oikeastaan tiedä mitä se haluaa (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=179) ...
Title: Vs: Lähiruokaa ...
Post by: Heikki Jokipii on 13.11.12 - klo:18:46

Eli taidanpa edelleen kallistua sille kannalle, että tämä "lähiruoka" on nyt halitukselle, MTK:lle jne. sitä, mitä I-olut aikanaan oli panimoteollisuudelle: sitä sai/saa TV:ssä mainostaa (vaikka muuta tarkoitettiin). Yhtä lailla nyt puhutaan lähiruoasta, vaikka kotimaista tarkoitetaan.

Eli sitä ihtiään, protektionistista meininkiä.

Mutta kaikkia muita merkityksiä yritetään kuitenkin ladata - kuten edellä kuvasin - tähän lähiruoan ideaan.

Pahoin pelkään, että siinä käy, kuten vuosikymmeniä sitten "kotiruoalle". Jonkin aikaa - kun "ulkona syöminen" ei ollut vielä niin yleistä - ruokabaarien kannatti jopa mainostaa, että heiltä saa "kotiruokaa". Mutta kohta se aikoi merkitä kuluttajille jotain, joka oli kyllä varmaa, mutta tylsää ja tavanomaista. Valittiin toinen ruokabaari, jossa annosten nimet olivat vieraskielisiä ...

Nyt "lähiruoka" myy, mutta kohta asia voi kääntyä, ja emäntä valitella, että tällä kertaa meillä ei valitettavasti ole kuin tätä lähiruokaa, ja vieraat yhteen ääneen vakuuttelevat, että kyllä se heille silti kelpaa, se on köyhästä lapsuudesta tuttua tms. 
Title: Vs: Lähiruokaa ...
Post by: Heikki Jokipii on 14.11.12 - klo:19:09
 Suomalaismeppi: EU ei vaadi ostamaan puolalaisia kumiperunoita (http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta-2-1-palsta_uusi.aspx?id=1240214)

Ei varmasti vaadi. Mutta jos "Taka-Hikiällä" tuotetaan takahikiäläisiä kumiperunoita, niin Suomen hallitus, MTK, "Taka-Hikiän" kunnanisät jne. tavallaan vaativat, että "Taka-Hikiän" kouluissa ja vanhainkodeissa kuitenkin ensisijaisesti syötäisiin niitä?

Eikä esim. naapurikunnan, "Etu-Hikiän", perunoita.
Title: Vs: Lähiruokaa ...
Post by: Heikki Jokipii on 16.11.12 - klo:21:23
(Ja löytyipä esimerkki - juuri perunoista)

Hyvänä esimerkkinä tästä paikallisprotektionismista - ja sen kurjuudesta - voidaan esittää Tyrnävän kunta.

Tässä uutisessa ...

Tyrnävän kunta kaipaa lähiruuan tarjoajia 15.11.2012 (http://www.tukinetti.net/tutkimus/105-laehiruoka/1092-tyrnaevaen-kunta-kaipaa-laehiruuan-tarjoajia-15112012.html)

... lause:

Quote
Tyrnävällä saadaan tällä hetkellä tyrnäväläistä, Utajärvellä jalostettua perunaa. Omalla paikkakunnalla jalostustoimintaa ei enää ole.

Mutta siis sen pitää olla omaa perunaa. Vaikka jalostettuna vähän naapurikuntaakin kauempana.

Wikipedian mukaan (http://fi.wikipedia.org/wiki/Tyrn%C3%A4v%C3%A4) on näin:

Quote
Tyrnävän tärkein vientituote on peruna. Tyrnävällä on paljon siemenperunantuotantoa, muun muassa Pohjoisen Kantaperuna, Suomen Siemenperunakeskus. Ruokaperunaa tuottaa Luonnosta ja Matinollin Peruna. Perunaa vie Sadokas Export. Perunaa jatkojalostaa Shaman Spirits, joka valmistaa viinatuotteita, kuten peruna- ja puolukkaviinaa. Syksyisin Tyrnävällä järjestetään perinteiset perunamarkkinat.

Eli Tyrnävällä oman perunan nauttiminen voi olla luontevaa. Vaiikk jalostettuna jossain muuallakin. Ja sen täytynee olla hyvääkin, jos kunnan "tärkein vientituote on peruna".

Mutta entäpä, jos jokaisessa niissä kunnissa, joihin tyrnäväläistä perunaa (vaikka muulla jalosttua) nyt viedään, katsottaisiinkin yht'äkkiä, tämän lähiruokakampanjan johdosta, että meidän pitää suosia oman kunnan perunaa?

Luultavasti tyrnäväläiset eivät olisi asiasta iloissaan ja innnostuneita. Ei edes projektipäällikkö Silja Puoskari.


PS. Haluaisin oikeastaan maistaa - ikäänkuin kielletynä hedelmänä - miltä tyrnäväläinen peruna maistuu! Tyrnävähän on minun tämänhetkisestä asuinpaikastani reippaasti niin kaukana, että se ei varmasti ole minulle lähiruokaa.
Title: Vs: Lähiruokaa ...
Post by: Heikki Jokipii on 22.11.12 - klo:19:24

Tässä Popsi paikallista –kampanjassa (http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta-2-1-palsta_uusi.aspx?id=1240733) haettiin totuutta asiassa näin (lihav. HJ)

Quote
Samalla haluttiin testata, mitä tuotteita ja tuoteryhmiä pidetään lähiruokana ja onko paikallistuotteita riittävästi tarjolla.

Kampanjaa vetäneen Arktiset Aromit ry:n mukaan kuluttajat käyttivät lähituotteita monipuolisesti ja monet maakuntien paikallistuotteet nousivat vastauslomakkeissa esille. Kilpailuun otti osaa 625 henkilöä puolilta maata.

Toiminnanjohtaja Simo Moisio päättelee tuloksista, että kuluttajat mieltävät lähiruokaan kuuluvan sekä paikallisten valmistajien että suurempien kotimaisten valmistajien tuotteita. Paikallis- ja lähiruokakäsitteet ovat kuluttajille osaksi epäselviä.

Kuten edellä on tullut selväksi, kuulun myös kuluttajiin, joille nuo käsitteet ovat "osaksi epäselviä". Niin kuin käsittääkseni Suomessa  ihan kaikki muutkin. Eikä luultavasti erehdytä, jos asia ilmaistaan: "täysin epäselviä".


Title: Vs: Lähiruokaa ...
Post by: Heikki Jokipii on 30.11.12 - klo:20:16

Lähiruokakoordinaattoria ärsyttää, että lähes mitä vain voi myydä lähiruokana (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/l%C3%A4hiruokakoordinaattoria-%C3%A4rsytt%C3%A4%C3%A4-ett%C3%A4-l%C3%A4hes-mit%C3%A4-vain-voi-myyd%C3%A4-l%C3%A4hiruokana)

... mutta eipä hänkään mitään järjellistä määritelmää lähiruoalle keksi.

"Yksi tärkeä kriteeri on ekologisuus" voi lopulta tarkoittaa, että tuotamme lampaanlihamme Uudesta Seelannista!

Hän oli huomannut tämän ...

Quote
Logistinen haaste on se, että pientuottajien tuotteiden kuljettaminen on äärimmäisen kallista.

... mutta oliko sen, että se "kalleus" tarkoittaa yleensä myös suurta "hiilijalanjälkeä" eli energiankulutusta - kun tuotteet suurin piirtein tuodaan farmariauton takaosassa, suoraan tilalta (vaiikka sieltä 100 km päästä) muutama laatikko kerrallaan, niille "valveutuneille" kuluttajille tai heidän (ja Sitran (http://www.mtv3.fi/makuja/uutiset.shtml/kl-sitra-sijoitti---lahiruoalle-kohta-oma-kauppaketju?1353533)) suosimiinsa "kivijalkakaupppoihin" (http://www.aitokauppa.fi/).  Tuossa tapauksessa siis: Helsingin Eirassa.

No, ehkäpä tämä "lähiruokakoordinaattori" jopa jossain määrin tajuaa - lainaus: "Valitettavasti lähiruuassa on menty aika elitistiseen suuntaan" - mutta hänhän "tekee vain työtään".
Title: Vs: Rajat kotimaisen suosimiselle EU:ssa. Finfoodin nimi muuttuu
Post by: Matti Pekkarinen on 11.12.12 - klo:20:06
Mietin, että onko tuossa nyt mitään uutta: "Suosittele joulupöytään lähiruokaa....”Mielestäni perinteiset juurekset ovat mahtavia. Ota lanttu, kuori, keitä ja jauha. Lisää sekaan eksoottisia mausteita. Nauti.”

Lanttuahan on nautittu Suomessa "aina", oli joulu tai juhannus tai ei.
Mutta tarkemmin lukien: on siinä uutta. Jauhaminen on saanut uuden merkityksen. Entinenhän on tämä: http://fi.wiktionary.org/wiki/jauhaa
Tyhjää parempi?
Title: Vs: Lähiruokaa ...
Post by: Heikki Jokipii on 18.12.12 - klo:18:40
Kuten edellä on tullut selväksi, kuulun myös kuluttajiin, joille nuo käsitteet ovat "osaksi epäselviä". Niin kuin käsittääkseni Suomessa  ihan kaikki muutkin. Eikä luultavasti erehdytä, jos asia ilmaistaan: "täysin epäselviä".

Tästä se tulee varmaan selvemmäksi, Ruokatiedon uutisesta " Ruokatrendit: Paikallisesti virittynyt ruoka yhdistää" (http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta-2-1-palsta_uusi.aspx?id=1241543), tai sitten ei:

Quote
Locavorismi eli paikallisuus ruokavalinnoissa on kuulunut trendistöön jo jonkin aikaa ja kuuluu jatkossakin. Paikallinen ja aito ovat käsitteinä sulautuneet yhteen, jolloin kuluttaja tuntee olevansa lähempänä tuottajaa, vaikka näin ei todellisuudessa aina olisi. Olsson korostaa, että paikallisuus on myös yhteisöllisyyden muoto.


(Koko Ruokatiedon artikkelia mietin, ja hiukan ihmettelenkin, että noinko monimutkaisilla ja -muotoislla tavoillako sitä todella täytyy nykyajan ihmistä houkutella - syömään?)

 
Title: TALO KESTÄÄ sen vahingon, jos vieras ei syö
Post by: Matti Pekkarinen on 19.12.12 - klo:09:31
Heikin pohdinta oli: "(Koko Ruokatiedon artikkelia mietin, ja hiukan ihmettelenkin, että noinko monimutkaisilla ja -muotoislla tavoillako sitä todella täytyy nykyajan ihmistä houkutella - syömään?)"

NIINPÄ: Rupeaako kansa syömälakkoon, jos ruuan kylkiäisenä ei ole jotain aatetta tai edes ajatusta, että kyseessä on erityisen harvinainen, hieno ja kallis ruoka....
Siis oikeastihan kyse on siitä, että elintaso on toistaiseksi vielä (ainakin osalla suomalaisista) aika korkea ja kriittisen ajattelun taso aika matala. Harva kai tieten tahtoen ostaa kallista mielikuvahumpuukia.  Lähivuoden saattavat "korjata tilanteen" ainakin elintason osalta.

Syömälakosta taas tulee mieleen (90-luvun lopulta?) tapaus, kun Kuopion Vaajasalon pakolaiskeskukseen tuodut pakolaiset menivät syömälakkoon (ainakin kerrottiin, että syynä oli huono kohtelu: kaikille ei heti saatu heti hankituksi kännyköitä ja televisioita, ja kyydit kaupungin keskustan rientoihin olivat huonot yms). Savon Sanomien pitkäaikainen toimittaja  Pentti Tuovinen  (http://www.kantti.net/ikaantyvienyo/pentti-tuovinen-savolaisten-korkea-veisu-kallavesj-laulu-ja-aaro-j-jalkasen-el%C3%A4m%C3%A4) kirjoitti aiheesta pakinan, jonka otsikkona oli "Talo kestää sen vahingon, jos vieras ei syö" 
Title: Vs: Rajat kotimaisen suosimiselle EU:ssa. Finfoodin nimi muuttuu
Post by: Matti Pekkarinen on 31.12.12 - klo:21:53
Jonkinlainen vastikkeellisuus toimeentulotukeen tms olisi paikallaan, onpa kyse Suomen kansalaisesta taikka maahanmuuttajasta. Että jokin merkitys ja omakin arvostus omalle osaamiselle säilyy ja vahvistuu. Nälkälakko ei ole oikea tapa korostaa omaa osaamista tässä yhteydessä.
Title: Vs: Rajat kotimaisen suosimiselle EU:ssa. Finfoodin nimi muuttuu
Post by: Heikki Jokipii on 01.02.13 - klo:07:12
Vaikkei siitä lähiruoan määritelmästä tule yksimielisyyttä, itse asiassa ei toista tolkkua, niin se alkaa hahmottumaan, että kalliimpaa *) sekin on kuin tavanomainen ruoka - ja siitä huolimatta, melkeinpä sen takia sitä pitää saada kouluruokailuun:

Päiväkotikokeilu: Lähiruoka on kallista, mutta pysyy listalla (http://www.ess.fi/?article=398530)

Mistä tuo lähiruoan kalliimpi hinta sitetn johtuu - kun ajatusta on myyty siten, että kuljetusmatkat ja hiilijalanjälki olisivat pienemmät? Jotenkin asiaan liittyy kuitenkin koko ajan tietty epäkäytännöllisyys ja (liiallinen) pienuus ym. sanoisiinko harrastelijamaisuus.

Jostain tulee kuitenkin sitä "positiivista palautetta". Mutta paljonko tämä "lähiruoka" todellisuudessa on "kertomusruokaa", vastaavia myöntreisiä tarinoita kuin luomuruoankin kohdalla?

_________

*) joten siltäkin osin Suomen hallitus haluaa määrätietoisesti kasvattaa kansalaistensa ruokalaskua ...
Title: Vs: Rajat kotimaisen suosimiselle EU:ssa. Finfoodin nimi muuttuu
Post by: Matti Pekkarinen on 05.02.13 - klo:12:20
Uskomusruokaahan se on. Ja siihen hurahtaneet (onneksi harvat) maksavat jopa tietoisesti,vapaaehtoisesti, ylihintaa.

Joku kuluttaja saattaa halutakin "ostaa mielikuvia", lähiluomua, uskomusruokaa. Pienen vähemmistön uskomuksia ei vaan pidä maksattaa kaikilla. Ei lähiruokakampanjaa verorahoilla kouluihin siis! Hataralla pohjalla ovat väittämät "lähi"ruuan energiatehokkuudesta, luomuruuan ympäristöystävällisyydestä sekä väite, että ruoka väistämättä pilaantuu muutaman sadan kilometrin matkalla
Title: Vs: Rajat kotimaisen suosimiselle EU:ssa. Finfoodin nimi muuttuu
Post by: Heikki Jokipii on 09.02.13 - klo:00:12

Tiede etenee huimaavaa vauhtia! Turussa jopa niin lujaa, että tutkimuksen tulokset tiedetään jo ennen tutkimuksen tekemistä!

Lähiruoan ekologiset vaikutukset selvityksessä (http://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/Uutiset/Sivut/lahiruoan-ekologiset-vaikutukset-selvityksessa.aspx)

Tutkimusaika:

Quote
Vuoden 2013 aikana selvitetään lähiruoan ekologisia vaikutuksia neljässä maakunnassa.

Tutkimustulos:

Quote
Lähiruoan ekologisten vaikutusten selvityksessä valmistuu lähiruokaa palveleva argumentaatiopankki. Sillä pyritään edistämään erityisesti maatalousyrittäjien ja pienten elintarvikejalostajien toimintaedellytyksiä. Argumentaatiopankki tarjoaa perustellut teemat lähiruokayritysten viestinnällisiin tarpeisiin ja antaa dokumentoidun pohjan lähiruoan markkinointiväittämille.
(Lihav. HJ)
Title: Vs: Rajat kotimaisen suosimiselle EU:ssa. Finfoodin nimi muuttuu
Post by: Heikki Jokipii on 17.02.13 - klo:08:51

Jos minä olisin TV-tomittaja, ja saisin nyt "kynsiini" MMM:n tai hallituksen edustajan tentittäväksi tässä asiassa, asettaisin kysymykseni siten, että kysyisin:

- Mikä Suomessa tuotettu ruoka ei ole lähiruokaa?

(Tuontiruokaan vetoaminen olisi näin poissuljettu)

Kun vastaukeksi kuitenkin tulisi jotain sellaista, että mitään ei selvästi jätetä ulkopuolelle, niin vois jatkaa, että:

- Jos luomu nyt tässä sivuutetaan, ja käytännössä kaikki ruoka on lähiruokaa, niin onko hallitusken strategisesna tavoitteena siis "ruoan osuuden kääntäminen vahvaan nousuun"?

Ehkäpä tästä pystyy muotoilemaan iskevämmänkin kysymyksen.


PS. klo 13:30: Löysin ehdokkaan tällaiseksi terävämmäksi kysymykseksi:

Minkä ruoan osuuden hallitus haluaa Suomessa "vahvaan laskuun"? (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=269)
Title: Vs: Rajat kotimaisen suosimiselle EU:ssa. Finfoodin nimi muuttuu
Post by: Heikki Jokipii on 20.02.13 - klo:07:09
Nyt tätä hevosenlihajupakkaa käytetään perusteena lähiruoan mainostamiseen. Kun tietää, mistä ruoka tulee, tietää kuulemma paremmin, mitä se sisältää.

Minusta tämä peruste on - kaukaa haettu!

Ei sitä kukaan omassa kunnassakaan seuraa ruokansa matkaa pellolta, mahdollisesti teurastamon kautta kauppaan ja pöytäänsä. Kyllä siinä yhtälailla luotetaan, ja ellei luoteta, niin viranomaiset tarkistavat epäilykset, ei kuluttaja. Voi olla jopa niin, että lähiruoan varjolla on helpompi huijata.
Title: Lähiruokaa - edes tällä perusteella
Post by: Heikki Jokipii on 24.02.13 - klo:10:36
Nyt se onkin näin (Helsingin Uutisten pääkirjoitus):

Ostetaan lähiruokaa edes silloin tällöin (http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/224157-ostetaan-lahiruokaa-edes-silloin-talloin)

Quote
Tiedämme, että luomu ja lähiruoka ei ole erityisen halpaa. Mutta kuka sanoo, että kaiken ruuan pitää olla tästä kalleimmasta laarista? Ostetaan lähiruokaa edes silloin tällöin. Se auttaisi pitämään kauppiaat ja tuottajatkin leivässä. Kannattamaton kauppa loppuu lyhyeen ja sen jälkeen ollaan taas massatuotannon armoilla.

Edes silloin tällöin, edes säälistä.

Niin vain se katosi se nouseva trendi ja kasvava kysyntä.



***

Tuossakin jutussa vedottiin hevosenlihatapaukseen, ja väitetään meidän kuluttajien olevan "tuohtuneita". Minun tuttavapiirissäni kaikki ovat olleet huvittuneita siitä, miten lehtimiehet ovat tehneet mitättömästä asiasta ns. kohun ja jaksavat siitä jauhaa.
Title: Lähiruoan tutkimusrahat
Post by: Heikki Jokipii on 27.02.13 - klo:06:27
Tähän lähiruoan (markkinointi)tutkimukseen on sattumoisin myönnetty saman verran rahaa (http://www.ruokatieto.fi/uutiset/lahiruokahankkeissa-selvitetaan-taloudellisia-ja-ymparistovaikutuksia) kuin Himasen hankkeelle, eli 700 000 euroa.

PS. klo 19:30: Se, että todella on kyse myynninedistämisestä, saa vahvistuksensa tästä hankelistasta. (http://www.mmm.fi/attachments/lahiruoka/6EHBOTM0y/lahiruokahankeyhteenveto_rs0113.pdf) Siellä on mukana kyllä myös tuo Turun hanke, mutta sehän oli jo kertonut, minkälaisiin johtopäätöksiin se tulee.

Oikeastaan on surullista, että ainoastaan Vihreästä Langasta - ja sieltäkin vuosien takaa - on löydettävissä tällaista reipasta kritiikkiä tälle lähiruokaidealle:

Lähiruokavedätys jatkuu (http://www.vihrealanka.fi/tontilta/lahiruokavedatys-jatkuu)

Meidän ei  yhdistyksenä kannata olla aktiivisia, koska tämä idea - vaikka se niin usein liitetään luomuun - ei lopulta ole tavoitteittemme kannalta merkityksellinen. Kun maamme hallituskin on nyt eriyttänyt luomu- ja lähiruokastrategiansa, olkoon lähiruoka meidän puolestamme periaatteessa rauhassa. Tuo lähiruokastrategia tuo muuten itse erittäin vähän esille sellaisia perusteluja, että lähiruoasta olisi hyötyä luonnolle! (Vai odotetaanko Turun tuloksia ...)

Pilkata toki saa ja pitää: myyntipuheet ovat hyvin paljon sukua luomun myyntipuheille ...
Title: Tarvitaanko lähiruoka-käsitettä?
Post by: Heikki Jokipii on 28.08.13 - klo:18:52

Mielenkiintoinen "pohdinta" Maaseudun Tulevaisuudessa:

 Tarvitaanko lähiruoka-käsitettä, pohtii Keskon puheenjohtaja (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/tarvitaanko-l%C3%A4hiruoka-k%C3%A4sitett%C3%A4-pohtii-keskon-puheenjohtaja-1.45845)

Quote
Luomuruoka, lähiruoka, suomalainen ruoka ja Suomessa valmistettu ruoka menevät hänen mukaansa iloisesti sekaisin. ”Minulle suomalaisuus riittää kuluttajana.”

Suomalaisen ruuan maine on Kiiskisen mukaan niin hyvä, että se käy luomuruokaa vastaan.
(lihav. HJ)
Title: Vs: Tarvitaanko lähiruoka-käsitettä?
Post by: Heikki Jokipii on 30.08.13 - klo:19:48
Ja tähän perään oma pohdintani:

***

Onko olemassa sellaista tutkimusta, jossa kriittisesti tarkasteltaisiin, hyödyttääkö tämä lähiruoan suosiminen lopulta alueellisesti, alueita, "maakuntia"?

(Vaikka jättäen pois koko maan näkökulman, eli suomalaisen contra ulkomaisen ruoan näkökulman?)

Minun arkijärkeni kun sanoo, että jos maakunta A päättää ostaa vain/pääosin/enemmän maakunnasta A, se samalla vähentää aiempia ostoksiaan maakunnista B, C, D jne.  Jotka tietysti voivat tehdä saman - jolloin heidän ostoksensa maakunnasta A romahtavat! Kun ostosten määrä kun pysyy yhteensä samana, pysyy myös työllisyys yhteensä samana jne.  Kyseessä on siis lopulta nollasummapeli. *)

Saavutettiinko tällä mitään? Onko paikallinen kansanedustaja, joka on tarmokkaasti puolustanut alueensa "lähiruokaa", tällä toimeliaisuudellaan lopulta yhtään hyödyttänyt edes vaalipiiriään? Saati koko valtakuntaa.

***

Minulle tulee mieleen ne entiset ajat, jolloin kunnat tekivät kaikkensa, jotta vaan saisivat työpaikkoja, rakensivat teollisuushallin jne. Ja kilpailivat toistensa kanssa, ja antoivat hallit ym. "asevelihintaan". Ja sitten tulivat luikuriyrittäjät, korjasivat voitot, ja tekivät konkurssin, tai muuten vain lopettivat. Hallin velat jäivät kunnalle, ja työttömät. Tässä "lähiruoassa" on nyt kaikki ainekset samaan, luulen. Vaikka ehkä pienimuotoisemmin.

_________________

*) eli voittaa voi vain, jos saa oman maakunnan tuotteet tämän lähiruokainnostuksen varjolla kaupaksi - Helsingissä. (lisäys 31.8.13)
Title: Vs: Tarvitaanko lähiruoka-käsitettä?
Post by: Jarrumies on 30.08.13 - klo:22:15
Talousteoreettisesti:

Lähiruoan suosiminen on alueellista (tässä maakunnallista) protektionismia ja merkantilismia. Se on sekä absoluuttisen edun (https://fi.wikipedia.org/wiki/Absoluuttinen_etu) että suhteellisen edun periaatteen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Suhteellinen_etu)  vastaista. Lähiruuan protektionismi johtaisi pitkälle vietynä ruuantuotannon osalta suljettuun talouteen.  Koko maa ja kaikki alueet häviäisivät.

Lähiruuan jakelussa (kuljetuksissa) jäävät skaalaedut ja muut logistiikkaedut usein saamatta ja käy käytännössä ainakin nykyään niin, että kuljetusmatkat eivät olekaan lyhyitä:
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/kasvisten-reittien-lyhentaminen-saa-kannatusta/1363627

En tiedä hyviä tutkimuksia aiheesta.
Title: Jos kuljetuskustannuksilla olisi merkitystä ...
Post by: Heikki Jokipii on 31.08.13 - klo:07:17
Jos näillä kuljetuskustannuksilla olisi jotain merkitystä, niin eikö sen pitäisi näkyä hinnassa. Eli lyhyt matka, halvempi hinta? Jolloin ei edellenkään tarvitsisi mitenkään "poliittisesti" suosia lähiruokaa.

Mutta eihän se näin käy, alkaen jo siitä, ettei näillä kuljetuskustannuksilla suurta merkitystä ole. Ei tuossa Savon tapauksessakaan paljon ole säästöjä saatavissa, tehtiin sitten niin tai näin.

Tämä lähiruoka nyt vaan näyttää olevan Suomessa niin "poliittisesti korrekti" ajatus, ettei yksikään poliitikko nyt sitä uskalla julkisesti epäillä.  Vaikka varmasti yksi ja toinen (ellei lähes jokainen) ymmärtää hyvin, miten se tosiasiassa on tuollaista lyhytnäköistä "nurkkapatrioottista" protektionismia.

Tuli mieleen, että kun nyt Helsingin kaupungin työnhaussa on kokeiltu järjestelmää, jossa hakijoiden tunniste- ja taustatiedot on osittain "mustattu", pitäisikö kuntien muutkin kilpailukset hoitaa samaan tapaan: firman nimi ja osoite piiloon!

Ruokaakaan ei saisi syrjiä sen syntyperän takia.
Title: Vs: Jos kuljetuskustannuksilla olisi merkitystä ...
Post by: Jarrumies on 31.08.13 - klo:08:21
Jos näillä kuljetuskustannuksilla olisi jotain merkitystä, niin eikö sen pitäisi näkyä hinnassa. Eli lyhyt matka, halvempi hinta? Jolloin ei edellenkään tarvitsisi mitenkään "poliittisesti" suosia lähiruokaa.

Mutta eihän se näin käy, alkaen jo siitä, ettei näillä kuljetuskustannuksilla suurta merkitystä ole. Ei tuossa Savon tapauksessakaan paljon ole säästöjä saatavissa, tehtiin sitten niin tai näin.

Juuri noin. Ihmiset usein yliarvoivat kuljetuskustannusten merkityksen. Niiden osuus ruuan hinnassa ei yleensä ole kovin suuri.

Lisäyksiä:

Hallitus hyväksyi lähiruokaohjelman (22 s.) toukokuussa 2013.
http://www.mmm.fi/attachments/lahiruoka/6GeZ7N4oG/LahiruokaohjelmaFI.pdf

Siinä ja sen perusteluissa ei käytetä ollenkaan argumentteina lähiruuan kuljetus- ja logistiikkakustannuksia. Ylipäänsä niistä puhutaan siinä niukasti. Selvästikin kiusallinen aihe, jonka käsittelyä halutaan välttää.

Hallituksen ohjelman pohjana oli tämä maa- ja metsätalousministeriön tilaama ja rahoittama Seija Kurunmäen ja kumppanien lähiruokaselvitys (72 s.):
http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/muutjulkaisut/65w1I3c5F/Lahiruokaselvitys.pdf
Siinäkään kuljetuskustannuksia ei käsitellä juuri mitenkään. Jos lähiruuan suuri etu olisi pienet kuljetuskustannukset, niin luulisi niiden olevan näyttävästi esillä.

Title: Vs: Jos kuljetuskustannuksilla olisi merkitystä ...
Post by: Heikki Jokipii on 02.09.13 - klo:05:56

Hallitus hyväksyi lähiruokaohjelman (22 s.) toukokuussa 2013.
http://www.mmm.fi/attachments/lahiruoka/6GeZ7N4oG/LahiruokaohjelmaFI.pdf

Siinä ja sen perusteluissa ei käytetä ollenkaan argumentteina lähiruuan kuljetus- ja logistiikkakustannuksia. Ylipäänsä niistä puhutaan siinä niukasti. Selvästikin kiusallinen aihe, jonka käsittelyä halutaan välttää.

Totta. Mainitaan kyllä "lyhyet jakeluketjut", mutta niiden väitetään vain

- parantavan jäljitettävyyttä (sellaisia kuluttajia varten - jollaisia nyt kuvitellaan kaikkien olevan - jotka ovat äärimmäisen kiinnostuneita ruokansa alkuperästä)
- vähentävän väärinkäytöksiä (todellako? Luulisinpa, että eniten riskiä haluaa välttää kansainvälinen suuryhtiö, joka haluaa säilyttää brändinsä hyvän maineen ...)

Mutta kuljetuskustannuksia ei todellakaan mainita.

Luultavasti asian perustelut ovat oikeasti ohjelman otsikossa: "Lähiruokaa - tottakai!" ;)

***

Täytyy asiassa kuitenkin kiittää sitä järkeä, mikä siinä on: vaikka luomu- ja lähiruoka mainittiin hallitusohjelmassa yhdessä, niille kuitenkin näin tehtiin erilliset, omat kehittämisohjelmansa.
Title: Asian tutkijan käsitys?
Post by: Heikki Jokipii on 02.09.13 - klo:18:15

Kun joku tutkimus asiasta kuitenkin näytti olevan, ja vieläpä Helsingin yliopistosta, niin päätin kysellä vähän lisää:

Quote
Projektipäällikkö Hanna-Maija Väisänen
Ruralia-instituutista

Viitaten tähän uutiseen …

http://www.helsinki.fi/ruralia/uutinen.asp?otsikko=Etel%E4savolaiset%20julkiset%20ammattikeitti%F6t%20viett%E4v%E4t%20Yritt%E4j%E4n%20p%E4iv%E4%E4%20tarjoamalla%20l%E4hiruokaa

("Eteläsavolaiset julkiset ammattikeittiöt viettävät Yrittäjän päivää tarjoamalla lähiruokaa")
 
… ja siellä olevaan lauseeseen:

"Tutkimuksessa todetaan, että jokainen paikallisiin tuotteisiin panostettu satatuhatta euroa lisää maakunnan työllisyyttä liki 2 henkilötyövuodella, kun huomioidaan myös kerroinvaikutukset, kertoo projektipäällikkö Hanna-Maija Väisänen Ruralia-instituutista."

Kysymys:

Eikö ole niin, että samaan tapaan tämä satatuhatta euroa on sitten joltakin muulta maakunnalta pois, ja vaikutus käänteinen, eli se siis vähentää jostain toisista maakunnista 2 henkilötyövuotta?

Heikki Jokipii
Helsinki

Huomatkaa tuossa:

a) en esiintynyt yhdistyksemme nimissä vaan ihan tavallisena helsinkiläisenä
b) jätin vielä jäljelle "paukkuja" lisäkysymyksiin, jos vastauksen saan
Title: Vs: Asian tutkijan käsitys?
Post by: Heikki Jokipii on 03.09.13 - klo:18:23
Sain vastauksen. Tällaisen.

Quote
Hei!

Kiitokset näkemyksestänne.

Asian voi nähdä näin kuin esitit, mutta välttämättä eurot eivät ole muilta maakunnilta pois.

Esimerkiksi Etelä-Savon maakunnassa ostetaan ainakin parilla miljoonalla eurolla ulkomaisia elintarvikkeita. Tämän osuuden suomalaistaminen tai maakunnallistaminen olisi tärkeää.

Hyvää syksyn jatkoa!

Ystävällisin terveisin

Hanna-Maija Väisänen

Välittömästi vastasin tuohon näin:

Quote
Miksei sitten sanota "suomalaistaminen"? EU:n pelossako? Mutta kyllä uutisessa puhuttiin rajatusta alueesta, kuten myös Sinun lausunnossasi ("paikallisiin tuotteisiin").

Jos unohdetaan nuo ulkomaiset tuotteet, niin tämä "maakunnallistaminen" on välttämättä muilta maakunnilta pois.

Jos Etelä-Savo ostaa sadalla tuhannella omaa ruokaansa, se jättää ostamatta (sanotaan) 50 000 edestä Pohjois-Savosta ja 50 000 edestä Pohjois-Karjalasta.

Silloin nämä maakunnat päättävät myös suosia omia tuotteitaan, vaikka samalla 100 000 summalla. Ja jättävät ostamatta toisiltaan - ja myös Etelä-Savosta, yhteensä 100 000 euron eli sen kahden työpaikan verran.

Näin, kovan "panostuksen" jälkeen, kaikki kolme maakuntaa ovat työpaikkojen suhteen täysin omillaan, ainoa ero on siinä, etteivät ne enää käytä toistensa tuotteita.

Mitä vastaväitteitä tälle täysin loogiselle ajatuskululle voisi löytyä? Muuta kuin tuo - sanon nyt suoraan - vähän epätoivoinen viittaus ulkomaiseen tuontiin?

Jonkin aikaa asia pyöri takaraivossani. Oli sitten pakko laittaa vielä tämä lisäys:

Quote
Sitä paitsi: 2 miljoonaa euroa ulkomaisiin tuotteisiin on hyvin marginaalinen luku, jos Etelä-Savossa on asukkaita n. 150 000. Se on 13 euroa per asukas.

Sitä tuskin edes voi "maakunnallistaa", tuo menee jo appelsiineihin tai kahviin tms.!

Tällaisia tuotteita - luulen - ei oltaisi Etelä-Savossakaan valmiita vaihtamaan paikallisiin.

Saanko vielä tähän vastauksen? Ilmaisu ...

Quote
Hyvää syksyn jatkoa!

... ei kyllä siinä suhteessa lupaa hyvää.  ;)


Title: Gosplan 2.0
Post by: Heikki Jokipii on 04.09.13 - klo:19:27

Quote
”Julkiset hankinnat jaettava maantieteellisesti”

Julkisten hankinta-asiakkaiden saamiseksi Håkansson peräänkuuluttaa tuottajien ja hankintarenkaiden keskinäistä keskustelua tarvittavista tuotemääristä.

Hänestä julkiset tarjouspyynnöt pitäisi jakaa tuoteryhmiin ja maantieteellisiin alueisiin, jolloin myös alkutuottajat voisivat jättää tarjouksensa julkisiin tarjouspyyntöihin.

Lähde:  Ruokaseminaari: Lähiruuan läpilyöntiin tarvitaan yhteistyötä ja asennemuutosta (http://www.ruokatieto.fi/uutiset/ruokaseminaari-lahiruuan-lapilyontiin-tarvitaan-yhteistyota-ja-asennemuutosta)

Vrt. Gosplan (http://en.wikipedia.org/wiki/Gosplan)
Title: Lähiruoka myös erityisen terveellistä?
Post by: Heikki Jokipii on 06.09.13 - klo:20:10
Ruokatieto:

Asiantuntija: Ravitsemussuositukset johdattavat kohti ekologisempaa ruokavaliota (http://www.ruokatieto.fi/uutiset/asiantuntija-ravitsemussuositukset-johdattavat-kohti-ekologisempaa-ruokavaliota)

05.09.2013
Quote

Ekologinen ja terveyttävä edistävä ruoka ovat pitkälti samansuuntaisia. Näin linjataan lokakuussa julkaistavissa uusien pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa. Neuvotteleva virkamies Heli Kuusipalo sosiaali- ja terveysministeriöstä kiteyttää: "Lisää kasviksia, täysjyväviljaa ja lähiruokaa ja vähemmän punaista lihaa."
(lihav. HI)

Jos näin tehdään, se on paitsi rumaa ihmisten manipuloimista ja johdattelua, myös omiaan syömään näiden ravitsemussuositusten uskottavuutta. (Jotka eivät aina itsessäänkään ole, kaikissa asioissa, niin vahvoilla, mielestäni)

Mutta tässä voi vielä olla kyse tämän Heli Kuusipalon (http://www.intokustannus.fi/kirja/dolce_patata/) tulkinnasta (toiveajattelusta).  (Oletan tässä, että on kyse samasta ihmisestä).

Samaa välistä vetoahan - näiden ruokasuositusten hyväksi käyttöä muun asian edistämisessä - yritettin luomun suhteen Maaseudun Tulevaisuudessa. Silloin reagoimme ja kantelumme Julkisen sanan neuvostolle meni läpi. (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=16.msg4049#msg4049)

Mihin valittaa STM:n virkamiehen sanasta? No, helpoimmin ehkä kysymällä ministeriön kantaa.
Title: Vs: Lähiruoka myös erityisen terveellistä?
Post by: Jarrumies on 06.09.13 - klo:23:32

Mutta tässä voi vielä olla kyse tämän Heli Kuusipalon (http://www.intokustannus.fi/kirja/dolce_patata/) tulkinnasta (toiveajattelusta).  (Oletan tässä, että on kyse samasta ihmisestä).

Yksi ja sama Heli Kuusipalo on kyseessä.
Title: Vs: Rajat kotimaisen suosimiselle EU:ssa. Finfoodin nimi muuttuu
Post by: Heikki Jokipii on 09.09.13 - klo:18:56

Ja samasta asiasta olevassa seuraavassa Ruokatiedon uutisessa ...

Pohjoismailla maltillinen linja kasvisruokavalioiden suosituksissa (http://www.ruokatieto.fi/uutiset/pohjoismailla-maltillinen-linja-kasvisruokavalioiden-suosituksissa)

... ei sitten tuoda mitenkään esille sen enempää lähiruokaa kuin luomukaan.

Eli taisi olla tämä aiempi juttu eli sen kyseinen väite kyseisen Heli Kuusipalon "yksityisyritteliäisyyttä".

**

Tähän perään, vaikka vähän menee otsikon ulkopuolelle. Samainen (eli jälkimmäimen) uutinen kertoo ...

Quote
Ravintoaineiden lisäksi tutkittiin myös koehenkilöiden torjunta-aine- ja nitraattitasoja.

... mutta ei mitään tuloksista, puhumattakaan arvioista näiden terveysvaikutuksista.

Title: Kainuu Helsingissä
Post by: Heikki Jokipii on 18.09.13 - klo:06:23
*) eli voittaa voi vain, jos saa oman maakunnan tuotteet tämän lähiruokainnostuksen varjolla kaupaksi - Helsingissä. (lisäys 31.8.13)

Kainuulainen Lähiruoka -hankkeen tiedote 4/2013 (http://www.tukinetti.net/kehittaeminen/102-kainuulainen-laehiruoka/1194--kainuulainen-laehiruoka-hankkeen-tiedote-42013.html)

Quote
Aiheet:

- Uusi Kainuussa tuotettu merkki yritysten käyttöön
- Kainuun elintarvikealan toimintasuunnitelma 2013-2017
- Herkut Helsinkiin –keskustelutilaisuus
- Herkkujen Suomi 2013 –tapahtuma (http://www.mtk.fi/herkkujen_suomi/)
- Kainuu Helsingissä –infot
- Yritysklinikka, KantriYritys-hanke
- Lähiruokatapahtuma Paltamossa – kaikki mukaan
- Lähiruokaviikko 2013
(Lihav. ja linkki HJ)
Title: Lähiruoka ja kuljetuskustannukset
Post by: Jarrumies on 21.09.13 - klo:07:46
Itä-Suomen yliopiston Tieteen päivillä on professori Sirpa Kurppa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:stä puhunut asiaa:

http://www.kantti.net/artikkeli/2013/09/voiko-ruokavaliolla-hillit%C3%A4-ymp%C3%A4rist%C3%B6nmuutosta
Quote
On myös helppo sortua ajattelemaan, että lähiruoka on automaattisesti ympäristön kannalta parempi vaihtoehto kuin saman ruuan tuominen laivalla satojen tai tuhansien kilometrien päästä.
– Jos me puhutaan lähiruuasta, niin logistiikan suhteellinen merkitys pienenee mitä pidempi se kuljetusmatka on. Valtamerilaivakuljetukset on älyttömän energiatehokkaita. Lähiruokaa ei logististen kysymysten avulla voi missään tapauksessa perustella, se on melkein päinvastoin.
– Lähiruuan ongelmana on ne pienet kuljetuserät ja tehottomat kuljetukset, eli se kääntyy itseään vastaan, Kurppa toteaa.

Mutta miten tämän kaiken voi kääntää hyödyttämään ympäristöä?
Kuuntele Kurpan puheenvuoro kokonaisuudessaan:

kuuntele Kesto 30'37"

Muistan jostain lukeneeni (lähdettä ei nyt ole käsillä), että lenkkitossuparin kuljetuskustannukset konttitavarana Suomeen ovat 13 senttiä paria kohden. Siis satasen hintaisissa tossuissa valtamerikuljetuksen hintaosuus on 0,13%.


Title: Vs: Lähiruoka ja kuljetuskustannukset
Post by: Heikki Jokipii on 21.09.13 - klo:18:56

Mutta kyllä vaan silti kansanedustaja Anne Kalmari vetosi Vihdissä (http://www.vihdinuutiset.fi/artikkeli/256084-’lahiruoka-on-hirvean-hyva-asia’) kuljetusten hiilijalanjälkeen, ja vastusti mangokiisselin tarjoamista lapsille.
Title: Kansalliset ravitsemussuositukset?
Post by: Heikki Jokipii on 04.10.13 - klo:04:54

Ja samasta asiasta olevassa seuraavassa Ruokatiedon uutisessa ...

Pohjoismailla maltillinen linja kasvisruokavalioiden suosituksissa (http://www.ruokatieto.fi/uutiset/pohjoismailla-maltillinen-linja-kasvisruokavalioiden-suosituksissa)

... ei sitten tuoda mitenkään esille sen enempää lähiruokaa kuin luomukaan.

Nyt se ilmestyi, ja näin on edelleen. Rivien välissä luomun osalta jopa päinvastoin: D-vitamiinin ja seleenin (http://tuottavamaa.org/artikkelit/sahlberg/seleeni.php) saantisuositusta nostettiin. *)

Valtioneuvoston uutisessa asiasta (http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/portal/fi/ajankohtaista?bid=3680) sitten kerrottiin, että Suomi tekee omat kansalliset ravintosuosituksensa, jotka ilmestyvät ensi vuoden alussa.

Miksi sellaiset muuten tehdään? Mitenkä voisi suomalaisten fysiologia niin paljon erota muista, että tällaiseen olisi tarve? Eikö tässä hyvin riittäisi tuon yhteispohjoismaisen asiakirjan jonkinlainen "ratifiointi"? Entä siitä eteenpäin: tarvitaanko vielä maakunnalliset ravitsemussuositukset? Kunnalliset?

______________

*) Hesarissa oli tänä aamuna juttu D-vitamiinin saannista, ja siinä lehdessä harvinainen suositus: "Päivittäin puoli litraa maitotuotteita, ei kuitenkaan luomua, [...]"
Title: Vs: Rajat kotimaisen suosimiselle EU:ssa. Finfoodin nimi muuttuu
Post by: Jarrumies on 05.10.13 - klo:22:37
Kansallisiin ravitsemussuosituksiin varmasti yritetään saada mainintoja lähi- ja luomuruuasta.

http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/portal/fi/ajankohtaista?bid=3680
Quote
Suomalaiset suositukset julkistetaan tammikuussa 2014. Pohjoismaisiin suosituksiin perustuvat suomalaiset suositukset valmistelee maa- ja metsätalousministeriön asettama valtion ravitsemusneuvottelukunta syksyn 2013 aikana.


Valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäsenet 4.10.2011-3.10.2014
http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/portal/fi/valtion+ravitsemusneuvottelukunta/jasenet/

Puheenjohtajana on luomun innokas puolestapuhuja:
Quote
Puheenjohtaja:
Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio ,Maa- ja metsätalousministeriö


Saa nähdä pystyvätkö neuvottelukunnan tieteeseen nojaavat jäsenet estämään epätieteelliset ehdotukset.


Pohjoismaiset suositukset englanniksi:
http://www.norden.org/en/news-and-events/news/new-nordic-nutrition-recommendations-focus-on-quality-and-the-whole-diet
http://www.norden.org/en/theme/nordic-nutrition-recommendation
Title: Vs: Rajat kotimaisen suosimiselle EU:ssa. Finfoodin nimi muuttuu
Post by: Heikki Jokipii on 06.10.13 - klo:11:45
Lähti äsken:

Quote
Maa- ja metsätalousministeriö
Kirjaamo (kirjaamo@mmm.fi)

Viitaten uutiseenne Pohjoismaiden ravitsemussuosituksista ...

http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/131003_ravitsemussuositukset.html

... kysyisimme, yhdistyksenä ja kansalaisina, mihin tarvitaan erikseen kansallisia ravitsemussuosituksia, jos tämä on jo olemassa?

Eikö  tämän Pohjoismaiden suosituksen voisi yksinkertaisesti hyväksyä, noudatettavaksi myös Suomessa?

Kunnioittavasti

Heikki  Jokipii
puheenjohtaja

Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa - Turvattu Luonto ry

Hiukan myöhemmin lähti uudelleen, tällä lähetteellä:

Quote
Ministeri, kansanedustaja Jari Koskinen

Lähetämme tiedoksi MMM:n kirjaamoon toimitetun kysymyksemme.

Heikki Jokipii
Title: Vs: Rajat kotimaisen suosimiselle EU:ssa. Finfoodin nimi muuttuu
Post by: Jarrumies on 07.10.13 - klo:13:39

Englanniksi saatavissa 85-sivuinen uusi pohjoismainen suositus ilmaiseksi pdf:nä:
Nordic Nutrition Recommendations 2012. Part 1
http://www.norden.org/en/publications/publikationer/nord-2013-009

Tuossa ei mainita luomua (haku: organic) eikä lähiruokaa (local food; haku: local) ollenkaan.
Title: Vs: Rajat kotimaisen suosimiselle EU:ssa. Finfoodin nimi muuttuu
Post by: Heikki Jokipii on 08.10.13 - klo:03:36

Tässä on toinenkin Heli Kuusipalon juttu asiasta:

Ravitsemussuositukset uudistuvat: Kohti ekologisempaa ruokavaliota  (http://www.stm.fi/ylakulma/artikkeli/-/view/1861198)

Siinä kerrotaan sitten näin:

Quote
"Lokakuun alussa julkaistavat pohjoismaiset suositukset edustavat tiedeyhteisön yhteistä näkemystä. Se muokataan sitten tarkemmiksi kansallisiksi ohjeiksi. Tästä osuudesta vastaavat kunkin maan kuluttajajärjestöt", Kuusipalo selostaa prosessia."

Ihmettelen vähän, miten noita susosituksia sitten voisi tehdä "tarkemmiksi kansallisiksi ohjeiksi"? Ottamalla huomioon, mitä terveellistä Suomen kaupoista saa? Kertomalla tuotemerkit?

Ja mitä tekisivät tässä kuluttajajärjestöt? Tulevat varmistamaan, että suositellut merkit ovat edullisia? Jos ohjeita jollain tieteellisellä tasolla aiotaan tarkentaa, siinä työssä kyllä tarvitaan edelleen tiedeyhteisöä. Eikä oikeastaan muita.

Tältä pohjalta ...

Quote
Ekologisuus korostuu myös tulevissa käytännön ohjeissa. "Tavoitteena on käyttää mahdollisimman paljon läheltä saatavaa sesonkiruokaa kuten marjoja, vihanneksia, juureksia ja hedelmiä, ja myös säilöä niitä talven varalle. Kasvisruokapäiviä suositellaan ja ruokaa tulisi hankkia ja ottaa lautaselle vain sopiva määrä, jotta sitä ei joutuisi niin paljon roskiin", Kuusipalo antaa esimerkkejä.

... epäilyksesi, Jarrumies, että näihin kansallisiin ohjeisiin aioitaan salakuljettaa muita kuin ravitsemuksellisia tavoitteita, on selvästi aiheellinen.

Mutta kysymyksemme on nyt "muhimassa", ainakin jo MMM:n kirjaamossa saakka (sain kuittauksen). Jos asia edellyttää kysymistä STM:stä, kysytään sieltäkin.

Kun kaikissa julkisen vallan säästökampanjoissa korostetaan, että pitää päästä irti päällekkäisestä työstä, niin tuossa kysymyksessämme on jo tavallaan löydetty yksi tällainen säästökohde.  ;D

Eipä silti, jos (luultavasti kun) asiassa on suunnteltu tällaista "pakettia", jossa luomu- ja lähiruokasuositukset liitetään terveyssuosituksiin, saattavat suunnittelijat perustella asiaa itselleen ja esimiehilleen juuri samalla päällekkäisyyden välttämisellä ..  >:(

__________

Jos muuten "läheltä saatava sesonkiruoka" on jotenkin tuoreutensa takia suositeltavaa, niin silloin talvella pitäisi suositella tuontivihanneksia ja -hedelmiä, eikä "säilömistä talven varalle". Kenelle tuo säilömissuositus muuten annetaan? Liikeyrityksille vai kansalaisille? Yrittääkö Kuusipalo/STM saada meidät kaikki kokemaan tämän Veikko Huovisen "idyllin" (http://tarinoidentaikaa.blogspot.fi/2012/10/hamsterit.html).

Saksassa muuten puhutaan, että hyviä galluptuloksia aiemmin saaneet Vihreät hävisivät vaalit ehdottamiensa kasvisruokapäivien takia ...  8)
Title: Vs: Rajat kotimaisen suosimiselle EU:ssa. Finfoodin nimi muuttuu
Post by: Jarrumies on 08.10.13 - klo:06:25
Englanniksi saatavissa 85-sivuinen uusi pohjoismainen suositus ilmaiseksi pdf:nä:
Nordic Nutrition Recommendations 2012. Part 1
http://www.norden.org/en/publications/publikationer/nord-2013-009

Siihen on laitettu yksi epämääräinen maininta sivulle 18, jota varmasti yritetään käyttää noissa kansallisissa suosituksissa:

Quote
By also considering factors like food production characteristics, seasonal
food supply, and food origin when selecting food items, a diet that supports
health can also be sustainable from an environmental and ecological
perspective.
Title: WWF ravintosuosituksista
Post by: Heikki Jokipii on 09.10.13 - klo:05:45

Tänään Hesarissa myös WWF:n Liisa Rohweder yhdistää tämän  suosituksen luonnonsuojelullis-protektionistisiiin pyrkimyksiin.

Quote
Oman terveyden lisäksi perjantaina julkistetut uudet ravintosuositukset hyödyttävät myös ympäristöä. Punaisen lihan osuutta pitäisi niiden mukaan vähentää ja kasvisten sekä kalan osuutta lisätä.
(lihav. HJ)

Tämä idea Etelä-Amerikasta tuntuu olevan WWF:llä lähes "rautaan koodattu":

Quote
Lihan jatkuvasti lisääntyvä kysyntä ja tuotanto vaativat lisää maapinta-alaa sekä karjan kasvatukseen että karjalle syötettävän rehun viljelyyn. Etelä-Amerikassa tuotettu naudanliha on kaikista huonoin vaihtoehto, sillä karjalaitumien tieltä tuhotaan arvokkaita sademetsiä ja savanneja.

Alkuosahan tästä kappaleesta on silloin ilman muuta totta, jos karjalle syötetään viljeltyä rehua. Jos sen sijaan käytetään laidunalueita (2/3 ihmisen maatalouden käyttöön ottamasta kokonaisalasta) se ei ole.

Etelä-Amerikasta - joka tavallaan liittyy edelliseen - onkin jo keskusteltu täällä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=26.msg2057#msg2057).

Loppuosassa kirjoitustaan Rohweder sitten suositteli kalaa - jonka toivoi pariin otteeseen olevan kotimaista. Kylläkin viitaten uhanalaisiin kalalajeihin, mutta ratkaisu ei ollut juuri niiden lajien välttäminen, vaan kotimaisen kalan suosiminen.
Title: Ravintosuosituksen lause ja jatkokäsittely
Post by: Heikki Jokipii on 09.10.13 - klo:05:49
Tuo epämääräinen maininta (s. 18) on kyllä itsessään truismi, itsestäänselvyys. Mutta aivan varmasti siitä todesta väitteestä, että terveellinen ruoka voi olla ympäristön kannalta kestävää, yritetään venyttää väite, että se on aina tällaista, sinne asti, että vain ympäristön kannalta (ja nimenomaan tietyllä lailla määritelty) kestävä ruoka on terveellistä (ja Pohjoismaiden suosituksen mukaista).

***

Nyt, jos joku olisi menossa Tampereella tähän tilaisuuteen …

 Ministeriöiden kansliapäälliköt kansalaisten jututettavissa 15.10. Tampereen vanhalla kirjastotalolla (http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/20131007Minist/name.jsp)

… jossa pääteemana on hallinnon avoimuus, mutta kuulemma myös luomu- ja lähiruokakin on keskustelunaiheena, ja em. ministeriötkin edustettuna, niin tässä olisi valmis kysymys siellä esitettäväksi:

"Aikooko hallinto nyt puolisalaa junailla tieteeseen perustuvan Pohjoismaisen ravintosuosituksen esittelyn ja läpiviennin Suomessa niin, että siihen kytketään (poliittisista syistä) mukaan

- luomuruoan edistäminen (jonka erityisestä terveellisyydestä ei ole tieteellistä näyttöä) ja
- lähiruoan edistäminen (jonka sen enempää terveellisyydestä kuin kansantaloudellisesta edullisuudestakaan ei ole tieteellistä näyttöä)

vain sen takia, että "asiasta on sovittu" joissakin kabineteissa? Mihin ylipäänsä tarvitaan kansallista suositusta? On vaikea kuvitella, että eri Pohjoismaiden ihmisille olisi erilainen ruoka terveellistä. "


Ellei sitä ennen tule vastausta kysymyksiimme toista kautta.

 ***

(Samassa Tampereen tilaisuudessa voisi Jaana Husu-Kalliolle esittää sellaisen hallinnon avoimuuteen liittyvän kysymyksen, että miksi erittäin hyvin perustellut, mutta luomulle poikkipuoliset mielipiteemme keväisen otakantaa.fi-keskustelun yhteenvedoissa täydellisesti ignoroitiin. Jotenkin siihen tapaan, että onko se sitten hallinnon avoimuutta, että saa mielin määrin jupista jo - muualla ja lopullisesti - tehdyistä päätöksistä?)
Title: MMM:n vastaus 9.10.2013
Post by: Heikki Jokipii on 09.10.13 - klo:17:41
Tällaisen vastauksen saimme tänään:

Quote

Hyvä Heikki Jokipii,

Ministeri Koskiselle lähettämäänne viestiin liittyen vastaan teille Valtion ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtajana.

Pohjoismaiset suositukset, joiden julkistamisessa olin myös mukana, hyväksytään Suomessakin noudatettaviksi.  Kokonaisuudessaan ne ovat kuitenkin n. 500-sivuinen englanninkielinen teos ravitsemus- ja lääketieteellistä tekstiä.  Emme siten voi edellyttää, että niitä pystyttäisiin soveltamaan suoraan. Pohjoismaisissa suosituksissa otetaan toki kantaa ruokavaliokokonaisuuksiin ja myös erilaisten ruokien valintaan Pohjoismaissa, mutta se tehdään aika yleisellä tasolla. Kansallisia suosituksia tarvitaan, jotta käytännön soveltaminen helpottuisi nimenomaan Suomessa, ottaen huomioon myös kansallinen ruokakulttuurimme ja ruokailutapamme. Lisäksi meidän on syytä ottaa huomioon kansallisten suositusten tavoitteiden asettelussa myös suomalaisten nykyinen ravitsemustilanne, josta juuri olemme saaneet tuoretta tietoa Finravinto-tutkimuksen tuloksista.

Vahvana perustana meidän kansallisissa suosituksissamme tulevat olemaan pohjoismaiset suositukset kaikkine ravintoainesuosituksineen. Ruoan valintaan liittyvät ohjeistukset on sovellettava oman maamme olosuhteisiin, jotta ne ovat käytännössäkin mahdollisia toteutua.

Työn tieteellinen perusta on siten selvä ja siitä kunnia kuuluu upealle pohjoismaiselle yhteistyölle.

yst.terv. Jaana Husu-Kallio

Mitäs sanotte?
Title: Vs: Rajat kotimaisen suosimiselle EU:ssa. Finfoodin nimi muuttuu
Post by: Heikki Jokipii on 10.10.13 - klo:04:08
Kysynkö tarkennusta tähän ...

Quote
Pohjoismaiset suositukset, joiden julkistamisessa olin myös mukana, hyväksytään Suomessakin noudatettaviksi.  Kokonaisuudessaan ne ovat kuitenkin n. 500-sivuinen englanninkielinen teos ravitsemus- ja lääketieteellistä tekstiä.  Emme siten voi edellyttää, että niitä pystyttäisiin soveltamaan suoraan.
(liohv. HJ)

... tähän tapaan:

"Onko siis niin, että myös suomenkielinen tarkentava (soveltava, selittävä) suositus rajoittuu antamaan ravitsemus- ja lääketieteellisiä ohjeita, jotka ovat näiden pohjoismaisten suositusten mukaisia?

Eikä suomalaisissa suosituksissa pyritä edistämään muita ruokapoliittisia päämääriä? (Vaikka eräät asiaa koskevat ennakkotietdot ovat olleetkin näin tulkittavissa). Suomalaisissa suosituksissa ei siis aioita edistää esimerkiksi luomua ja lähiruokaa?"

Toisena selvennyksenä voisi kysyä, että onko koskaan harkittu, että tämä pohjoismainen suositus tehtäisiin kerralla sellaiseksi, että sen voisi (tietysti kääntämällä kunkin maan kielelle) suoraan antaa kaikkien käyttöön? Tässä kun kuitenkin on nähtävissä ilmiö, että hallinnossa tehdään päälllekkäistä työtä.
Title: Vs: Rajat kotimaisen suosimiselle EU:ssa. Finfoodin nimi muuttuu
Post by: Jarrumies on 10.10.13 - klo:06:22
Kysy ainakin Kuusipalon jutusta tämä linkki ja kohta mainiten:

http://www.stm.fi/ylakulma/artikkeli/-/view/1861198
Quote
"Lokakuun alussa julkaistavat pohjoismaiset suositukset edustavat tiedeyhteisön yhteistä näkemystä. Se muokataan sitten tarkemmiksi kansallisiksi ohjeiksi. Tästä osuudesta vastaavat kunkin maan kuluttajajärjestöt", Kuusipalo selostaa prosessia.

Tuo kohta, että "osuudesta vastaavat kuluttajajärjestöt" ei voine pitää paikkaansa.  Kysy mikä asema Kuusipalolla on tässä kansallisessa prosessissa.  Kysy miten prosessi aikoo edetä. Miltä järjestöiltä/tahoilta kysytään. Aiotaanko mukaan ottaa kauppapoliittisia (lähiruoka, tuonti/vienti) ja ympäristöpolittisia suosituksia, tai ylipäätään suosituksia, jotka eivät ole ravitsemuksellisia.

Lainaa myös tätä:
http://www.ruokatieto.fi/uutiset/asiantuntija-ravitsemussuositukset-johdattavat-kohti-ekologisempaa-ruokavaliota
Quote
05.09.2013
Ekologinen ja terveyttävä edistävä ruoka ovat pitkälti samansuuntaisia. Näin linjataan lokakuussa julkaistavissa uusien pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa. Neuvotteleva virkamies Heli Kuusipalo sosiaali- ja terveysministeriöstä kiteyttää: "Lisää kasviksia, täysjyväviljaa ja lähiruokaa ja vähemmän punaista lihaa."

Ekologisuus toteutuu Kuusipalon mukaan suosimalla lähellä tuotettua ja kauden mukaista ruokaa.

Kannattaa myös mainita ettei ole tieteellisiä perusteita, että luomu- tai lähiruoka olisi terveellisempää ja ekologisempaa kuin tavanomainen. Laita linkit mm. Oxfordin ja Stanfordin tutkimuksiin.

 
Title: Ruokasuositukset - ja "muut aihealueet"
Post by: Heikki Jokipii on 11.10.13 - klo:18:30
Nyt sain ikäänkuin virallisen vastauksen - eli kirjaamon kautta kulkeneen - kysymykseeni (10.10.13 lähetetty ja saapunut):

Quote
KANSALLISET RAVITSEMUSSUOSITUKSET

Pohjoismainen ruokakulttuuri ja alueelle yhteiset ravitsemushaasteet muodostavat riittävän yhtenäisen alueen, jotta asiantuntijayhteistyö on tuloksekasta yhteisten suositusten laatimiseksi. Pohjoismaiset ravitsemussuositukset kattavat sekä yksittäisten ravintoaineiden saantisuositukset että eri ruoka-aineiden merkityksen ravintoaineiden lähteenä. Yhteiset suositukset muodostavat pohjan, joka toimii perustana kansallisille suosituksille ja ravitsemustieteen opetukselle. Kansalliset suositukset ovat tarpeen, sillä monista yhtymäkohdista huolimatta jokaisessa pohjoismaassa on erityispiirteitä, jotka tulee suosituksissa huomioida. Esimerkiksi eri ruoka-aineiden merkitys ravintoaineiden lähteenä vaihtelee, kuten näemme vaikkapa norjalaisten ja suomalaisten kalan kulutusmääristä.

Pohjoismaiset suositukset antavat siis yhteiset linjaukset, mutta niiden käytäntöön soveltaminen vaatii kansallisten erityispiirteiden huomioimisen. Suosituksia annettaessa onkin aina pohdittava myös ruoankäytön kulttuurisia eroja, maakohtaisia kansanravitsemuksellisia tarpeita sekä muita ravitsemustilaan vaikuttavia linjauksia. Lisäksi kansalliset suositukset tulevat sisältämään aihealueita, joita pohjoismaisissa suosituksissa ei ole käsitelty esim. ruoan ympäristövaikutukset.

Kansalliset ravitsemussuositukset tarvitaan, jotta pohjoismaisten ravitsemussuositusten tavoite, 'edistää terveyttä ja vähentää tauteja, joihin ravitsemuksella voidaan vaikuttaa'  parhaalla mahdollisella tavalla.

Minna Huttunen

elintarvikeylitarkastaja

Tämän vastauksen pohjalta teen nyt keskustelun moderaattorina seuraavan päätöksen:

Tässä keskusteluosiossa jatketaan tämän lauseen pohjallla:

Quote
Lisäksi kansalliset suositukset tulevat sisältämään aihealueita, joita pohjoismaisissa suosituksissa ei ole käsitelty esim. ruoan ympäristövaikutukset.

Johon - mahdollisesti - sisältyy myös "lähiruoka" ja luomu.

Tästä ruokasuositusten kansallisen "justeeraamisen" tarpeesta yleensä avaan toisen triidin:

Savoilaisen ravitsemussuosituksen tarve (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=730.msg4541)
Title: Vs: Ruokasuositukset - ja "muut aihealueet"
Post by: Heikki Jokipii on 11.10.13 - klo:19:03
Lisäkysymyksillä päätin lähestyä sitten tätä diaarin kautta kulkeneen "virallisen" vastauksen *) antajaa:

Quote

Minna Huttunen
MMM

Kiitos vastauksesta.

Olisin vielä pyytänyt tarkennuksen tästä:

Quote
"Lisäksi kansalliset suositukset tulevat sisältämään aihealueita, joita pohjoismaisissa suosituksissa ei ole käsitelty esim. ruoan ympäristövaikutukset."

Onko kansallisiin suosituksiin tulossa kansalaisille (ja yhteisöille) kehotus lisätä

- luomuruoan ja
- lähiruoan

käyttöä?

Mitä muita "aihealueita" kuin ympäristövaikutukset on suosituksiin tulossa, terveellisyyden lisäksi?

Pitääkö tämä netissä ollut tieto paikansa, että tämän kansallisen suosituksen valmisteluvastuu olisi kuluttajajärjestöillä:
 
http://www.stm.fi/ylakulma/artikkeli/-/view/1861198


Lainaus
Quote
"Lokakuun alussa julkaistavat pohjoismaiset suositukset edustavat tiedeyhteisön yhteistä näkemystä. Se muokataan sitten tarkemmiksi kansallisiksi ohjeiksi. Tästä osuudesta vastaavat kunkin maan kuluttajajärjestöt", Kuusipalo selostaa prosessia.

Tai ovatko ne mukana? Mitä muita tahoja tässä valmistelussa on mukana?

*) koska olen sitä mieltä, ettei muunlaista viestintää pitäisi periaatteessa ministeriöissä ollakaan .. äsh, se on kokonaan toinen juttu ... :D
Title: Lasten suuhun
Post by: Heikki Jokipii on 18.10.13 - klo:07:36
Lasten ja imeväisten suuhun halutaan laittaa tällaisia "totuuksia":

 "2. Lasten ruoka valmistetaan puhtaista, paikallisista raaka-aineista kauden ja ruokaperinteiden mukaisesti"

Lähde:
Lapset saivat oman pohjoismaisen ruokajulistuksen (http://www.ruokatieto.fi/uutiset/lapset-saivat-oman-pohjoismaisen-ruokajulistuksen)

Sanokaa siis, lapset, hyvästit sille mangokiisselille. Se on paikallista luomupuuroa nyt.
Title: Pohjoismaista edelleen
Post by: Heikki Jokipii on 26.10.13 - klo:14:41
Vastausta ei ole tuohon MMM:n kyselyyn (Huttunen, edellä) tullut. Jos ei kohta tule,nin se on sitten lähetettävä kirjaamon kautta.

__________

Tässä ei kyllä ihan ole kyse näistä Pohjoismaisista ruokasuosituksista, mutta suosituksia ovat nämäkin, ja Pohjoismaisuudella ja terveellisyydellä ratsastetaan.

Terveellinen pohjoismainen pärjää ylikansallisille keittiöille (http://www.ruokatieto.fi/uutiset/terveellinen-pohjoismainen-parjaa-ylikansallisille-keittioille)

Ja sitten tuossakin:

Quote
Pohjoismaisen keittiön konseptiin kuuluu puhtaus, tuoreus, yksinkertaisuus, eettisyys ja kestävä tuotanto. Konseptin mukainen ruoka on maukasta ja terveellistä. Raaka-aineet ovat mielellään luomua ja ne saadaan läheltä, tai ainakin pohjoismaista.
(lihav. HJ)
Title: Kansalliset ruokasuositukset ja Hesari
Post by: Heikki Jokipii on 02.11.13 - klo:08:31
Lisäkysymykseeni (ks. edellä) en ole MMM:stä saanut selkeää vastausta, mutta yritän yhä. Sain vastauksen, joka oli linkkikokoelma asiaa koskeviin sivustoihin, johon vastaukseen ilmoitin tyytymättömyyteni.

Samaan aikaan toisaalla: HS julkaisi artikkelin, jossa tarkasteltiin näitä ruokasuosituksia eri maissa, ja kansallisten intressien vaikutuksia niihin.

Herkullisin esimerkki oli se, miten suomalaiset suosittavat rypsiöljyä, mutta kreikkalaiset taas oliiviöljyä - ja väittävät rypsiöljyn aiheuttavan syöpää!

Juttu kokonaisuutena lopulta kuitenkin päätyi luottamaan suomalaisiin suosituksiin, eikä oikeastaan vaatinut muutoksia prosessiin.

Soppaan voisi ehkä nyt saada lusikkansa. Voisi selväsanaisesti vaatia, että terveyssuosituksiin ei saa sotkea muita suosituksia. Tai muutoin terveyssuositustenkin arvovalta ja uskottavuus menee.
Title: Vs: Kansalliset ruokasuositukset ja Hesari
Post by: Heikki Jokipii on 04.11.13 - klo:06:50
Tänään Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori, Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ja pohjoismaisen ravitsemussuositustyöryhmän jäsen, vastasi HS:n mielipidepalstalla, ja vakuutti, että terveellisyyteen keskitytään.

Lainataanpa kokonaisuudessaan:

Quote
Suosituksissa huomioidaan kansalliset tavat
 
Maaria Hohti arveli (HS Mielipide 2. 11. [joka kirjoittaja oli ollut hyvin epäluuloinen asiassa. HJ]), että ravitsemussuositukset heijastavat teollisuuden ja maatalouden intressejä. Otan kantaa vain Suomen tilanteeseen.

Suomalaiset suositukset perustuvat pohjoismaisiin suosituksiin, joiden laatimisessa on mukana noin sata ravitsemuksen asiantuntijaa kaikista Pohjoismaista. Kaikkien jääviydet tarkistetaan, joten ainoana intressinä on tieteen välittämä tieto ravitsemuksen ja terveyden yhteyksistä. Pohjoismaiset suositukset siirtyvät lähes sellaisenaan Suomeen.

On totta, että Valtion ravitsemusneuvottelukunnassa on elintarviketeollisuuden ja maatalous-tuotannon edustajat. Kuitenkin toimikunnan enemmistö on ravitsemustieteen asiantuntijoita yliopistoista, tutkimuslaitoksista ja valtionhallinnosta.

Suomalaisissa suosituksissa joudutaan tietenkin huomioimaan kansallisia tottumuksia ja tapoja, kuten esimerkiksi Kreikassakin. Ei kreikkalaisille voi suositella ruisleipää tai rypsiöljyä, jos he eivät mitenkään ole tottuneet niiden käyttöön. Tämä ei kuitenkaan tarkoita kumartamista sidosryhmien toiveille.

Terveyttä edistävään ruokavalioon päästään useilla erilaisilla ruokavalinnoilla. Ravitsemus-suositukset pyrkivät nostamaan näistä esille ne, jotka kussakin maassa on helpointa ja luontevinta toteuttaa.

Eli uskotaan tämä. Tai uskotaan ainakin,  että tämän pikku "kohun" jälkeen MMM (ym.) luopuu pyrkimyksestään salakuljettaa luomu- ja lähiruokatavoitteitaan näiden terveyssuositusten joukkoon.


Title: Ruotsalaisteinien maksuhalukkuus
Post by: Heikki Jokipii on 24.11.13 - klo:15:53
Tämä on kyllä ilmeistä nollatutkimusta:

Ruotsalaisteinit voisivat maksaa lähiruuasta enemman (http://www.ruokatieto.fi/uutiset/ruotsalaisteinit-voisivat-maksaa-lahiruuasta-enemman)

Paitsi, että nuo nuoret ovat vielä siinä iässä, että yleensä "pappa [eller mamma] betalar", niin tuollaista maksuhalukkuutta ei luultavasti kykene mittaamaan noin, jos vain kynä tai kännykkä on kädessä, mutta lompakko on tiukasti taskussa.
Title: Lähiruoka ja aluetalous
Post by: Heikki Jokipii on 10.12.13 - klo:07:12

Sain postissa Ruralia-instituutin lehden (2/2013) (http://www.helsinki.fi/ruralia/Ruralialehti2_2013/index.html), joka esitti (s. 12) lähiruokatutkimuksen tuloksena, että se virkistää aluetaloutta.

Hankkeen tarkoituksena on kuulemma selvittää myös, mikä on tämän lähiruokapuuhastelun kansantaloudellinen merkitys, mutta mitään todellista tarkastelua asiasta ei edes alustavasti esitetty.

Siinä kun olisi joutunut esittämään lukuja, jotka olisivat olleet lähellä nollaa ja jopa miinuksen puolella. Mikä ei olisi oikein toiminut näiden isojen projektien olemassaoloa perustelemassa.

Sen sijaan koko Suomen lukuja esitellään perusteluna aluetalouden vaikutuksille. Maatalouden työllisyyskerroin on 1,1 jne. Ja siitä sitten "komeasti" hypätään päätelmään:

Quote
"Paikallista ruokatuotantoa ja elintarviketeollisuutta kannattaa siis ylläpitää ja kehittää, koska se oleellisesti lisää maakuntien taloudellista kasvua ja työllisyyttä".



PS. Nyt meille helsinkiläisllekin on kehitetty lähiruoka: yliopiston Viikin koetilan lehmien maidosta kuulemma tehdään juustoa (http://sapuskalle.blogspot.fi/2013/12/lahijuustoa-helsingista.html), jota myydään ulos. Saa nyt sitten nähdä, miten se Helsingin aluetaloutta virkistää.

Title: Vs: Kansalliset ruokasuositukset ja Hesari
Post by: Heikki Jokipii on 20.01.14 - klo:08:53
Jaaha - näin se kuitenkin meni. Kertoo Ruokatieto (http://www.ruokatieto.fi/uutiset/suomalaiset-saavat-uuden-lautasmallin-ja-ruokakolmion):

Quote
Tulevissa ravitsemussuosituksissa aiotaan ravitsemuksen ja terveyden ohella huomioida myös ympäristönäkökulma.

Eli nyt 23.1. tarkkana, ja tarvittaessa reagoidaan.

Mutta jo nyt voidaan sanoa, että prof. Mikael Fogelholm juksasi, kertoessaan 4.11.13 (ks. edellä) Hesarissa, että "ainoana intressinä on tieteen välittämä tieto ravitsemuksen ja terveyden yhteyksistä. Pohjoismaiset suositukset siirtyvät lähes sellaisenaan Suomeen."
Title: Suomalaiset ravitsemussuositukset
Post by: Jarrumies on 23.01.14 - klo:15:26
Suomalaiset ravitsemussuositukset ilmestyivät tänään:
http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/portal/fi/ravitsemussuositukset/suomalaiset+ravitsemussuositukset/
PDF:
http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/files/images/vrn/2014/ravitsemussuositukset_2014_fi_web.pdf

Lähiruoasta ja luomusta on kummastakin oikein omat lukunsa, ks. sivut 40-45. Tuosta pdf:stä ei voi kopioida. VRN:ltä pitäisi vaatia copypasten mahdollistava versio suosituksista niin sitä pääsi lainaten kommentoimaan.

Pikakommentti kuitenkin:

Lähiruoka-kappale on lähiruoalle myönteinen muuten paitsi tuotantopaikan etäisyys ja kuljetusmatka -kohtien osalta.

Luomuruoka-kappale on selvästi luomumyönteinen mutta ei niin täysin, että sen sanamuotoja voisi ainakaan sellaisenaan käyttää suoraan luomun markkinoinnissa.

Huomattavaa on, että näissä ravitsemussuosituksissa ei suositeta luomuruuan valitsemista tavanomaisen sijaan. Luomuosio on lähinnä luomuruokaa esittelevä. Esittelyssä on kuitenkin runsaasti puutteita ja kokonaiskuva on harhaanjohtava.

Ravintoainesisällöstä mainitaan, että "tulokset ovat vaihtelevia eikä selvää johtopäätöstä kummankaan tuotantotavan eduksi ravintosisällön kannalta voi tehdä". Tämä on varmaan tuon luomukappaleen tärkein toteamus ravitsemussuositutusten kannalta.

Selvää kantaa luomun ympäristö- tai muihin vaikutuksiin ei oteta mutta useissa kohdissa esiin nostettujen asioiden valinnalla lukijalla helposti syntynee myönteinen käsitys luomusta.

Monia keskeisiä kohtia, jotka olisivat luomulle kielteisiä, ei oteta esiin lainkaan. Esimerkiksi luomun vaatimaa suuremman peltoalan käyttöönottoa ei nosteta esiin ollenkaan vaikka juuri se olisi erittäin tärkeää ympäristövaikutuksien kannalta (joita ruuantuotannon ympäristövaikutuksia näissä ravitsemussuorituksissa paljon käsitellään).

Vaikuttaa siltä, että lähiruoka- ja luomukappaleet ovat kompromissien tuloksia.
Title: Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014
Post by: Jarrumies on 23.01.14 - klo:18:24
Tässä nyt Suomalaisten ravitsemussuositusten  lähi- ja luomuruoka-kappaleet (s.42-43):

***

Lähiruoka korostaa paikallisten voimavarojen hyödyntämistä

Lähiruoka on määritelty paikallisruoaksi, joka edistää oman alueen paikallistaloutta,
työllisyyttä ja ruokakulttuuria, joka on tuotettu ja jalostettu
oman alueen raaka-aineista ja joka markkinoidaan ja kulutetaan omalla
alueella. Lähiruokakulttuurin tavoitteena on kuluttajien ja tuottajien keskinäinen,
nykyistä suurempi yhteisöllisyys sekä maantieteellinen ja sosiaalinen
lähentyminen.

Lähiruoka-ajattelu perustuu parhaimmillaan tuotannon ja kulutuksen
kokonaisvaltaisen kestävyyden tavoitteluun. Täysimääräisesti toteutettuna
lähiruoka voisi edustaa suljettuja ravinnekiertoja toteuttavaa hiilineutraalia
paikallistaloutta, jossa päästöt ympäristöön on minimoitu. Tällöin hyödynnetään
paikallisia uusiutuvia energiavaroja (biokaasuja ja biopolttoaineita)
ja sivuvirtoihin ja jätteisiin perustuvia kierrätysmateriaaleja. Suomessa on
jo kokeilukuntia, jotka tavoittelevat hiilineutraaliutta myös lähiruokaa hyödyntämällä.

Ravitsemuksen osalta ruoan tuotantopaikan etäisyys ei sinänsä ole
tärkeää. Kuljetusten aikana ravintoaineiden hävikki on niin pientä, ettei sillä
ole merkitystä. Ruoan kuljetusmatka ei ole ympäristönkään kannalta perusteltavissa
oleva lähiruoan paremmuuskriteeri. Tärkeä ruoan kuljettamiseen
liittyvä näkökohta on kuitenkin se, että pitkät eri maista ja maanosista
toisiin ulottuvat ruokaketjut saattavat lisätä ruoan turvallisuusriskejä. Nämä
riskit saattavat tulla esille vasta sen jälkeen, kun ruokaerä on jo yleisesti
otettu käyttöön.



Luomuruoka

Luomutuotanto on EU:n lainsäädännössä määritelty sertifioitu tuotantotapa.
Luomuajattelun perustana on pyrkimys tuotannon ekologiseen kestävyyteen
ja kierrätystalouteen. Ympäristön kannalta tärkeä ero luomu- ja
tavanomaisten tuotteiden osalta on se, että kemiallinen torjunta on luomutuotannossa
kielletty. Perinteisten kemiallisten torjunta-aineiden ympäristöhaitat
on siis luomutuotteiden tuotannossa minimoitu. Myös ruokien
jalostukseen saa luomutuotteissa käyttää vain murto-osan tavanomaisissa
elintarvikkeissa sallituista lisäaineista. Esimerkiksi luomulihavalmisteisiin
sallitaan lisättäväksi vain puolet tavanomaisiin lihavalmisteisiin sallitusta
nitriitistä eikä lainkaan fosfaattia. Toisaalta myös tavanomaisia lihavalmisteita
valmistetaan nykyisin täysin ilman fosfaattia ja nitriittiä.

Luomuruoan ravintoainesisältöä on useissa tutkimuksissa verrattu perinteisesti
tuotettuun ruokaan. Tulokset ovat olleet vaihtelevia, eikä selvää
johtopäätöstä kummankaan tuotantotavan eduksi ravintosisällön kannalta
voi tehdä. Suomessa luomumaitoon ei lisätä D-vitamiinia toisin kuin tavanomaisesti
tuotettuun maitoon. Suuri osa suomalaisen ruoan seleenistä
saadaan lannoitteisiin lisätyn seleenin välityksellä. Suomessa tuotetun
luomuviljan seleenipitoisuus on pienempi tavanomaisesti viljeltyyn viljaan
verrattuna. Ei ole olemassa tutkimustietoa siitä, vaikuttaako tämä runsaasti
luomuruokaa syövien henkilöiden ravitsemustilaan tai terveyteen.

Luomutuotannossa tuotantoeläimille tarjotaan tavanomaista tuotantoa
enemmän tilaa, vapaata liikkumista ja ulkoilua sekä eläinlajin luontaisen
käyttäytymisen edellyttämiä virikkeitä. Geenimuuntelu on kokonaan kielletty.
Tutkimustulosten mukaan luomutuotannon ympäristöhyödyt tavanomaiseen
tuotantotapaan verrattuna koskevat lähinnä suurempaa biodiversiteettiä
eli lajien kirjoa.

Luomun osalta energian käyttöä tai edes energian tuotantomuotoa ei
sen sijaan ole millään tavalla rajattu. Näin ollen tuotantoteknologia ja kuljetukset
saattavat luomuruoallakin olla hyvin vahvasti fossiilisesta energiasta
riippuvaista. Tältä osin luomun paremmuus tavanomaiseen tuotantoon
nähden ei ole yleisesti perusteltavissa.

***

Lainatkaa osia tuosta ja kommentoikaa!
Title: Vs: Suomalaiset ravitsemussuositukset
Post by: Heikki Jokipii on 24.01.14 - klo:10:04
Lähiruoka-kappale on lähiruoalle myönteinen muuten paitsi tuotantopaikan etäisyys ja kuljetusmatka -kohtien osalta.

Luomuruoka-kappale on selvästi luomumyönteinen mutta ei niin täysin, että sen sanamuotoja voisi ainakaan sellaisenaan käyttää suoraan luomun markkinoinnissa.

[...]

Vaikuttaa siltä, että lähiruoka- ja luomukappaleet ovat kompromissien tuloksia.

Näin luultavasti on käynyt. Luultavasti jotkut olisivat halunneet voimakkaamminkin suositella, mutta toiset ovat vaatineet tieteellisen näkökulman ottamista huomioon.

Niinpä ko. kappaleet ovat suht. objektiivisia. (Eivät täysin, ertiyisesti siinä eivät, mitä antavat ymmärtää.)

Mutta mitä ne siellä ylipäänsä tekevät? Eihän ko. asiakirjan pitäsi olla koko maatalouspolittikan esittelyä, vaan nimenomaan se terveyssuositus.

Nyt mukaan ottamisella jää kuitenkin piiloviesti, että luomu- ja lähiruoka olisivat jotenkin terveellisempiä.

PS. klo 14: En sis ihmettele, jos jostain putkahtaa esiin väite, että VRN suosittaa luomu- ja lähiruokaa ...
Title: Vs: Suomalaiset ravitsemussuositukset
Post by: Heikki Jokipii on 24.01.14 - klo:13:32
Tässä on sitten tämä osuus (kursiv. HJ):

Quote
Kestävät ruokavalinnat lautasella

Yksilöihin kohdistuvien terveysvaikutusten lisäksi ruokaa on tarkasteltava
myös laajemmin, kestävän kehityksen näkökulmasta. Ravitsemussuositusten
tavoitteena on terveyttä edistävä ruokavalio, joka on samalla myös ympäristön
kannalta mahdollisimman kestävä. Kestävään kehitykseen liittyy
paljon erilaisia näkökulmia, joista tässä käsitellään vain osaa. Luomu- ja
lähiruokaa tarkastellaan erikseen, koska Suomessa niihin kohdistuu erityisiä
tavoitteita, odotuksia ja toimia.

Terveys- ja ympäristönäkökulmien yhdistäminen on mahdollista. Suomalaisen
ruokavalion muuttuminen suositusten mukaiseksi vähentäisi jo
sinällään ruoan ympäristökuormitusta.


Ollakseen kestävää ruoan kulutuksen pitää olla turvallista ja terveellistä
sekä määrällisesti että laadullisesti. Tätä tulee tavoitella keinoin, jotka ovat
taloudellisesti, sosiaalisesti, kulttuurillisesti, eläinten hyvinvoinnin ja ympäristön
kannalta kestäviä. Lisäksi ruokajätteiden syntymistä tulee vähentää.
Tuotannon tulee tapahtua luonnonvarojen ehdoilla erityisesti maaperän ja
sen puhtauden, veden ja luonnon monimuotoisuuden osalta. Ruokaraaka-aineiden
tuotantoon liittyvät valinnat vaikuttavat monella tapaa ympäristöön
- ilmastonmuutokseen, kemikaalikuormaan, luonnon monimuotoisuuteen,
rehevöitymiseen, maankäyttöön ja maaperän muutoksiin sekä veden
käyttöön. Ruoan tuotannon ympäristövaikutuksista Suomessa korostuvat
erityisesti vesistöjen rehevöityminen ja ilmastonmuutos (hiilijalanjälki)
sekä monimuotoisuuden heikkeneminen. Rehevöitymisen tärkein aiheuttaja
meillä on vesiin joutunut fosfori. Maatalouden ilmastovaikutusten taustalla
ovat erityisesti maaperän typen kierrosta ja kotieläintaloudesta peräisin
olevat typen oksidit ja metaani. Ruoan tuotannon ja kulutuksen ketju pellolta
pöytään aiheuttaa noin kolmanneksen Suomen koko tuotannon ja kulutuksen
ympäristövaikutuksista.

Perusvaatimuksena tulisi olla, että ruoka tuotetaan ja jalostetaan
luonnonvaroja mahdollisimman kestävästi käyttäen ja mahdollisimman
tehokkaasti hyödyntäen. Ympäristön kestävyyden kannalta tärkeää on maataloudessa
käytettävien ravinteiden hyödyntämisen tehokkuus läpi koko
tuotantoketjun valmiiksi ruoaksi saakka. Ravinteiden kierto pitää pyrkiä
järjestämään siten, että tuotantoketjusta vapautuvat ravinteet tulevat uudelleen
hyötykäyttöön ja että vesistöön tai ilmaan kohdistuu mahdollisimman
vähän haitallisia päästöjä. Fosforin ja typen oksidien päästöt ovat seurausta
epäonnistuneesta ravinteiden hallinnasta. Erityisesti kotieläintaloudessa
on ensiarvoisen tärkeää saada lannan arvokkaat ravinteet takaisin peltoon
siten, että ravinteet käytetään mahdollisimman hyvin hyödyksi kasvinviljelyssä.

Tehokkuudessa myös sivuvirtojen hyötykäyttömahdollisuudet, raaka-
aineiden hävikit ja pilaantumisriskit sekä jätteet on otettava huomioon.
Jos ylimääräisille biomassoille ei löydetä käyttöä kierrätyksessä, ne tulisi
hyödyntää bioenergian tuotantoon. Elintarvikeketjun siirtyminen enenevästi
bioenergian käyttöön on ruoantuotannon kestävyyden kannalta tärkeää.
Lihan, maidon ja munien tuotanto vaatii aina kasvintuotantoa eläinten
rehuja varten. Siksi eläinperäisten ruoka-aineiden tuotannossa ravinteiden
käytön tehokkuus on väistämättä tuotettua ruoan energia- tai proteiinimäärää
kohden heikompi kuin kasvintuotannossa. Siipikarjan, kananmunien ja
sianlihan tuotannossa tarvitaan proteiinipitoista rehua; toisaalta broilerit ja
porsaat kasvavat nopeasti ja hyödyntävät rehun tehokkaasti. Proteiinirehun
kotimaista tuotantoa tulisi edistää sekä kansallisen huoltovarmuuden että
ympäristövastuullisuuden kannalta, koska ulkomailta tuodun proteiinin
tuotannon ympäristövaikutukset eivät välttämättä ole tiedossa. Maidon ja
naudanlihan etu on se, että nautakarjan perusrehu on nurmea, jota ei ilman
kotieläimiä voida elintarvikkeina hyödyntää. Lisäksi nautojen ja lampaiden
tuotannon edellyttämä ympärivuotisten nurmipeitteisten peltojen ylläpito
vähentää merkittävästi eroosiota ja siten ravinnepäästöjä vesistöön.
Vaikka eläinkunnasta peräisin olevien elintarvikkeiden käyttö on
lisääntynyt, ovat ruoan tuotannon laskennalliset kasvihuonekaasupäästöt
kansalaista kohden jonkin verran pienentyneet. Tämä on tapahtunut tuotantoteknologian ja lannoitteiden kehittymisen ansiosta. Lisäksi lihankulutuksen
lisäys on kohdistunut siipikarjan ja sian lihaan, joiden tuotannon
ilmastokuormitus on vähäisempää kuin naudanlihan tuotannon. Jos ateriat
koostettaisiin kasvituotteiden (vihannekset, juurekset, viljat, palkokasvit,
marjat ja hedelmät) osuutta painottaen ja ruoan tuotantoketju toteuttaisi
tällä hetkellä jo mahdolliset parantamistoimet, ruokavalion ilmastovaikutus
vähentyisi edelleen yli 20 % tällä vuosikymmenellä.

Kestävyyden arvioinnin kannalta elintarvikkeiden jäljitettävyys on
keskeistä, ja se avaa mahdollisuudet koko tuotantoketjun kattavaan elinkaariarviointiin.

Suomessa on muutamien elintarvikkeiden osalta laskettu
elinkaariarvioinnin keinoin niiden tuotannossa muodostuva kasvihuonekaasupäästö
eli ruoan hiilijalanjälki. Hiilijalanjälkimerkittyjä tuotteita on
kuitenkin vielä liian vähän kattavaa vertailua ajatellen. Elintarvikeketjun
haasteena on saada tämä, samoin kuin rehevöitymiseen liittyvä vaikutusarviointi,
ja nykyistä kattavampi elintarvikeketjun ympäristövaikutusarviointi,
yleistymään. Tämä vaatii panostusta alkutuotannon päästökertoimiin, jotka
huomioivat maan kasvukunnon ja nykyteknologian merkityksen. Seuraava
haaste on myös sosiaalisten vaikutusten elinkaariarviointi, joka on vasta
aivan alussa.

Yleisluontoisia esimerkkejä kestävyyden kannalta edullisista ruokaainevalinnoista
Vihannesten, juuresten, perunan, marjojen ja hedelmien sekä viljavalmisteiden
lisääminen ruokavalioon vähentää ilmastokuormitusta ja rehevöity mistä. Erityisesti kannattaa suosia kotimaisia satokauden kasviksia. Riisiä
lukuun ottamatta kaikkien viljalajien kasvihuonepäästöt ovat pienet. Tämän
vuoksi riisi kannattaa korvata esimerkiksi kotimaisella täysjyväohralla tai
perunalla. Kotimaiset palkokasvit, herne ja papu, ovat kestävämpiä valintoja
kuin soija. Palkokasvit pystyvät hyödyntämään ilmakehän typpeä, jolloin
lannoitetypen käytössä voidaan säästää.

Lihoista naudanlihan tuotanto lisää nykyisellä tuotantorakenteellamme
ja myös kansainvälisten arviointien mukaan eniten ilmastonmuutosta ja
rehevöitymistä. Toisaalta nautojen riittävä tuotanto on välttämätöntä maidon
tuotannon ja sen jatkojalosteiden kannalta; muutoin maitovalmisteet
jouduttaisiin mittavasti korvaamaan esimerkiksi soija- tai kaurapohjaisilla
elintarvikkeilla.

Kala kuuluu ympäristöystävälliseen ruokavalioon. Luonnonkalojen
kalastaminen poistaa ravinteita vedestä ja vähentää rehevöitymistä. Avovesissä
kasvatetun kalan rehevöittävät vaikutukset ovat suuremmat, ja siksi
kannattaa valita mahdollisimman usein luonnonkala (esim. silakka, hauki,
muikku, kuha, ahven, siika). Uhanalaisten ulkomaisten kalalajien käytölle ei
ole perusteita.

Rasvoista vähiten ilmastovaikutuksia on rypsiöljyllä ja margariinilla.
Myös oliiviöljyn ilmastovaikutus on pienempi kuin voilla. Suomessa vesijohtovesi
on ympäristön kannalta parempi juomavalinta kuin pullotetut vedet.

Ihan mielenkiintoista, sinänsä, ja tuokaan teksti ei ole vailla ansioita, mutta on siinä kritisoitavaakin.

Mutta mitä se tekee raportissa, jonka tarkoituksena on kertoa ruoan terveyssuosituksista? Kursivoidussa osuudessa asiaa yritetään perustellla, mutta ei siinä onnistuta. Varmasti kaikenlaisia tavoitteita, jopa "kulttuurillisiakin" *), on olemassa, mutta ne eivät mitenkään välttämättä liity terveyssuosituksiin. Kuka antoi ko. ryhmälle tavoitteen liittää ne kaikki asiaan?

Jopa Helsingin Sanomat oli kiinniittänyt huomiota samaan asiaan pääkirjoituksessaan tänään. Se viittasi tähän suositukseen, ja erityisesti noihin lainattuihin tekstiosuuksiin, ja otsikkona (ja ajatuksena) oli "Kaikkea ei voi ratkaista syömällä". Lainauksia:

Quote
"On kohtuutonta olettaa, että kuluttaja pystyisi arvioimaan ruokanssa ympäristövaikutukset"

ja

Quote
"Terveellinen ja kohtuullinen ruokavalio on jo yksistään kunnianhimoinen tavoite."

___________

*) Kuten vaikkapa tällaisia: "Lähiruokakulttuurin tavoitteena on kuluttajien ja tuottajien keskinäinen, nykyistä suurempi yhteisöllisyys sekä maantieteellinen ja sosiaalinen lähentyminen."

Mutta mitä h-toa tällä on tekemistä ravinnon terveellisyyden kanssa? Ja jos joku näkee tässä jotain hyvää ja arvokasta, näkevätkö kaikki? Miksi minun täytyisi välttämättä tuntea ruokani tuottava maanviljelijä, kun minulla ei ole aavistustakaan kuka on vaikkapa tehnyt käyttämäni kengät?
Title: Vs: Rajat kotimaisen suosimiselle EU:ssa. Finfoodin nimi muuttuu
Post by: Heikki Jokipii on 25.01.14 - klo:07:04
Tässä suositus menee sitten protektionistiselle, "suosi suomalaista" -linjalle, vieläpä terveysperustein:

"Tärkeä ruoan kuljettamiseen liittyvä näkökohta on kuitenkin se, että pitkät eri maista ja maanosista
toisiin ulottuvat ruokaketjut saattavat lisätä ruoan turvallisuusriskejä. Nämä riskit saattavat tulla esille vasta sen jälkeen, kun ruokaerä on jo yleisesti otettu käyttöön."

Eli ei sitä uskalla luottaa tulilaboratorionkaan, varminta on ostaa kotimaista? Onko esim. Eviralla tarjota tästä esimerkkejä, arviota kaukoruoan suhteellisesta riskistä? (Hiukan isommat, mutta rajojen puitteissa pysyvät torjunta-ainejäämät eivät tähän riitä.) "Saattavat" - sana on sellainen sateenvarjo, että sen alle mahtuu vaikka mitä.

Sinänsä, miksi silti "lähiruokaa"? Jo se, että tätä poliittista käsitettä määrittelemättä raportissa käytetään, laskee sen tieteellistä uskottavuutta.
Title: Vs: Suomalaiset ravitsemussuositukset
Post by: Jarrumies on 27.01.14 - klo:22:59
Suomalaiset ravitsemussuositukset ilmestyivät tänään:
http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/portal/fi/ravitsemussuositukset/suomalaiset+ravitsemussuositukset/
PDF:
http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/files/images/vrn/2014/ravitsemussuositukset_2014_fi_web.pdf


Luomuruoka-kappale on selvästi luomumyönteinen mutta ei niin täysin, että sen sanamuotoja voisi ainakaan sellaisenaan käyttää suoraan luomun markkinoinnissa.

Huomattavaa on, että näissä ravitsemussuosituksissa ei suositeta luomuruuan valitsemista tavanomaisen sijaan. Luomuosio on lähinnä luomuruokaa esittelevä. Esittelyssä on kuitenkin runsaasti puutteita ja kokonaiskuva on harhaanjohtava.

Ravintoainesisällöstä mainitaan, että "tulokset ovat vaihtelevia eikä selvää johtopäätöstä kummankaan tuotantotavan eduksi ravintosisällön kannalta voi tehdä". Tämä on varmaan tuon luomukappaleen tärkein toteamus ravitsemussuositutusten kannalta.

Selvää kantaa luomun ympäristö- tai muihin vaikutuksiin ei oteta mutta useissa kohdissa esiin nostettujen asioiden valinnalla lukijalla helposti syntynee myönteinen käsitys luomusta.

Monia keskeisiä kohtia, jotka olisivat luomulle kielteisiä, ei oteta esiin lainkaan. Esimerkiksi luomun vaatimaa suuremman peltoalan käyttöönottoa ei nosteta esiin ollenkaan vaikka juuri se olisi erittäin tärkeää ympäristövaikutuksien kannalta (joita ruuantuotannon ympäristövaikutuksia näissä ravitsemussuorituksissa paljon käsitellään).

Vaikuttaa siltä, että lähiruoka- ja luomukappaleet ovat kompromissien tuloksia.


Ravitsemussuoositusten julkaisemisesta on nyt runsaat viisi vuorakautta. Eivät ole luomupiirit niitä hehkuttaneet eivätkä muutenkaan aihetta paljonkaan käsitelleet. Mutta sopivia sanamuotoja varmaan kovasti etsitään, jotta ravitsemussuosituksia voitaisiin käyttää luomun markkinoinnissa. Mielenkiinnolla odottelen.

...
Nyt mukaan ottamisella jää kuitenkin piiloviesti, että luomu- ja lähiruoka olisivat jotenkin terveellisempiä.

PS. klo 14: En sis ihmettele, jos jostain putkahtaa esiin väite, että VRN suosittaa luomu- ja lähiruokaa ...

Kyllä, niiden mukanaolo omana kappaleenaan toimii luultavasti juuri noin. Lukija ei välttämättä edes huomaa, että luomukohta ei sisällä luomun suosittelua eikä varsinaisia väitteitä sen "paremmuudesta".
Title: Vs: Suomalaiset ravitsemussuositukset
Post by: Heikki Jokipii on 29.01.14 - klo:06:38
Keskustelu asiasta esim. Hesarin mielipidepalstalla näyttää kyllä keskittyneen ympäristövaikutuksiin, ja erityisesti lihaan, ja erityisesti punaiseen lihaan. Ja yhtenä sivujuonteena kysymys, pitäisikö lehmille syöttää soijaa (jossa tietysti sisäänrakennettuna kysymys tuotannon kotimaisuudesta), joka ajatus tuli Hesarissa oikeastaan esille ennen (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=15.msg4955#msg4955) näitä ruokasuosituksia.

Vielä ei ole luomua tässä keskustelussa näkynyt, mutta eiköhän asia kohta tulossa olevilla luomupäivillä tule esille. Ehkäpä nyt tässä vaiheessa riittää, että näkemyksemme on tullut täällä keskustelussamme esille (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=321), ja reagoidaan sitten, jos todellakin käy siten, kuin on pelättävissä.
Title: Vs: Suomalaiset ravitsemussuositukset
Post by: Jarrumies on 30.01.14 - klo:23:14
Ravitsemussuoositusten julkaisemisesta on nyt runsaat viisi vuorakautta. Eivät ole luomupiirit niitä hehkuttaneet eivätkä muutenkaan aihetta paljonkaan käsitelleet. Mutta sopivia sanamuotoja varmaan kovasti etsitään, jotta ravitsemussuosituksia voitaisiin käyttää luomun markkinoinnissa. Mielenkiinnolla odottelen.

...
Nyt mukaan ottamisella jää kuitenkin piiloviesti, että luomu- ja lähiruoka olisivat jotenkin terveellisempiä.

PS. klo 14: En sis ihmettele, jos jostain putkahtaa esiin väite, että VRN suosittaa luomu- ja lähiruokaa ...

Kyllä, niiden mukanaolo omana kappaleenaan toimii luultavasti juuri noin. Lukija ei välttämättä edes huomaa, että luomukohta ei sisällä luomun suosittelua eikä varsinaisia väitteitä sen "paremmuudesta".


Näin ravitsemussuosituksia nyt käyttää hallituksen lähiruokaohjelman koordinaattori Kirsi Viljanen:
http://lahiruokaohjelma.blogspot.fi/2014/01/supertorstaina-ravitsemussuosituksia-ja.html

Quote
Suositukset ottivat ensi kertaa esille myös lähiruoan ja luomun ruokavaliossa. Erityisen ylpeä olen siitä, että kansallisiin ravitsemussuosituksiin on lähiruoka otettu huomioon hallituksen lähiruokaohjelman mukaisesti korostaen paikallisuutta, tuottajien ja kuluttajien lähempää yhteyttä ja uudenlaista yhteisöllisyyttä.

Ilmaisu "ottivat ensi kertaa esille myös lähiruoan ja luomun ruokavaliossa" sisältää juuri tuollaisen piiloviestin, josta lukijalle jää mielikuva, että ne kuuluisivat suositeltuun ruokavalioon.

Kumpaakaan siis ei suositeltu missään kohtaa ravitsemussuosituksissa vaan niihin liittyviä seikkoja vain kuvailtiin.

***

On luomukappaleen mukanaololla toisaalta myös luomun kannalta kielteinen merkitys. Se osoittaa, että ei ole olemassa sellaista näyttöä, joka VRN:n mielestä osoittaisi luomun ravitsemuksellisen paremmuuden tavanomaiseen ruokaan nähden.

Luomukappaleeseen on kirjattu seuraavaa:

Quote
Luomuruoan ravintoainesisältöä on useissa tutkimuksissa verrattu perinteisesti
tuotettuun ruokaan. Tulokset ovat olleet vaihtelevia, eikä selvää
johtopäätöstä kummankaan tuotantotavan eduksi ravintosisällön kannalta
voi tehdä. Suomessa luomumaitoon ei lisätä D-vitamiinia toisin kuin tavanomaisesti
tuotettuun maitoon. Suuri osa suomalaisen ruoan seleenistä
saadaan lannoitteisiin lisätyn seleenin välityksellä. Suomessa tuotetun
luomuviljan seleenipitoisuus on pienempi tavanomaisesti viljeltyyn viljaan
verrattuna. Ei ole olemassa tutkimustietoa siitä, vaikuttaako tämä runsaasti
luomuruokaa syövien henkilöiden ravitsemustilaan tai terveyteen.
Title: Vs: Rajat kotimaisen suosimiselle EU:ssa. Finfoodin nimi muuttuu
Post by: Heikki Jokipii on 31.01.14 - klo:07:30

Sinne Kirsi Viljasen blogiin (http://lahiruokaohjelma.blogspot.fi/2014/01/supertorstaina-ravitsemussuosituksia-ja.html) meni nyt tuoreeltaan kommentti.

(Ja pahus, taas - kun täällä on oppinut huoniolle tavoille, että voi korjata jälkikäteen - sinne jäi muutamia harmillisia kirjoitusvirheitä.)

***

Näissä ruoka-asioissa näytetään edelleen salaa hyväksyttävän protektionistinen (piilo)mainonta - kunhan sitä ei tee valtio!

Niinpä uudessa Pirkka-lehdessä oli juttu uudesta kampanjasta, jossa kerrottiin miten (jokaiselta) 10 euroa lisää kuussa kotimaisiin (ruoka)ostoksiin luo tai ylläpitää 10 000 työpaikkaa.

Se pienellä miettimisellä keksittävä vastaväite, että 10 euroa pois ulkomaisen tavaran ostoista vähentää (pienen mutkan kautta) vientiteollisuutemme kysyntää, ja siten hävittää ehkä jopa kaikki nuo 10 000 työpaikkaa muualta, ei tule esille. (Tuossa ajatus toki yksinkertaistettuna.)

***

Tuossa ulkomainen soija vastaan kotimainen härkäpapu -asiassakin (HS:ssä kovasti esillä) on eräs tuota asiaa muistuttava "mutta" eli kysymys siitä, mitä muualla tapahtuu. Minun tietojeni mukaan nimittäin härkäpapu Suomessa menestyy vain hyvin etelässä. Eli parhailla viljanviljelyalueilla. Sen viljely siis lohkaisisi aika palan (ellei jopa valtaosan?) viljaa nyt tuottavasta alueesta.

Title: Vs: Suomalaiset ravitsemussuositukset
Post by: Heikki Jokipii on 31.01.14 - klo:08:51

Kyllä tässä Länsi-Savon pääkirjoituksessakin (http://www.lansi-savo.fi/mielipide/p%C3%A4%C3%A4kirjoitukset/hyv%C3%A4%C3%A4-sy%C3%B6mist%C3%A4-pit%C3%A4%C3%A4-edist%C3%A4%C3%A4-95983) annetaan ymmärtää, että luomua ja lähiruokaakin olisi suositeltu:

Quote
Ravitsemussuosituksista ei ole hyötyä, jos ihmiset eivät niitä noudata. Siksi ohjeiden jalkauttamisesta ja käytännöiksi muuttamisesta pitäisi pitää hyvä huoli. Suomalaisten ruokavalion monipuolistuminen tukisi myös lähiruoan ja luomun tuotantoa sekä markkinoita.

Tai sitten tuo on ko. päärkirjoittajan omaa yksityisajattelua. Mutta varmaankin "kimmokkeensa" näistä suosituksista saanutta.

***

Tämä (lihavoimani) näyttää nyt tulleen mantraksi (lainaus Viljaselta):

Quote
Ympäristövaikutusten mukaan otto keskustelutti etukäteen kulisseissa ja jälkikäteen mm. mediassa, mutta Säätytalolla kuulluissa puheenvuoroissa ja käytäväkeskusteluissa ympäristönäkökohtien huomioimista kehuttiin. Ja mikä ettei sillä terveellisimmiksi ruoka-aineiksi suosituksissa todetut elintarvikkeet osoittautuivat samalla ympäristöystävällisimmiksi.

Ja se on kyllä joko tuulesta temmattua toiveajattelua, tai sitten sillä tavalla triviaalisti totta, että suositukset kehottavat vähentämään lihansyöntiä, ja tietysti lihantuotanto voi olla luontoa eniten kuluttavaa. Mutta muutoin yleistys tuskin pitää paikkansa - ainakin haluasin viitteen tutkimukseen, jossa tuo olisi (edes jotenkin) osoitettu.

Title: Vs: Suomalaiset ravitsemussuositukset
Post by: Heikki Jokipii on 01.02.14 - klo:15:42
Asia menikin ihan toisin kuin täällä ounasteltiin!

Nyt on linkattava Luomulakon palstalle, yllättyneenä, ettei jopa ihan äimänä!

Luomu jäi pois ravitsemussuosituksista (http://luomulakko.blogspot.fi/2014/02/luomu-jai-pois-ravitsemussuosituksista.html)

Ja siellä on tietysti linkki eteenpäin. Eli tämä (Pro Luomu):

Luomun edut jäivät näkemättä ravitsemussuosituksissa (http://proluomu.fi/luomun-edut-jaivat-nakematta-ravitsemussuosituksissa/)

Eli vaikka ihan turhan päiten saivat luomulle koko luvun kokoisen maininnan - niin tyytymättömiä ovat (oliko luvattu enemmän?).

Tässä täytyy kiittää rehellisyydestä, ainakin otsikossa. Varsinkin, kun se edellä suunnitelluksi epäilemämme strategia varmaan olisi ainakin osalle kuluttajista mennyt kirkkaasti läpi (eli olisi teeskennelty, että luomun mainitseminen on jo suositus).

Title: Suomalaiset ravitsemussuositukset
Post by: Jarrumies on 01.02.14 - klo:22:24
Turun Sanomissa julkaistiin 2007 juttu Carlo Leifertin ”tutkimuksesta”, jota ei ollut edes julkaistu:

Luomuruoan terveellisyys todistettu
Turun Sanomat 13.11.2007

http://www.ts.fi/teemat/luonto/1074240041/Luomuruoan+terveellisyys+todistettu

Tuosta tutkimuksesta julkaistiin pienet lentolehtiset. Carlo Leifertistä ja tuosta tutkimuksesta enemmän:
http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=674.msg4989#msg4989

TS:n jutussa oli mm. seuraava kohta:

Quote
Uusilla, kattavilla tuloksilla on välitön vaikutus ainakin brittien ravitsemusohjeisiin. Tähän saakka viranomaiset ovat todenneet, ettei luomuruoan suuremmista terveyseduista ole riittävästi näyttöä. Mutta Newcastlen yliopiston tulokset vakuuttavat myös byrokraatit. Brittien suosituksia ollaankin muuttamassa jo lähiaikoina siten, että myös viralliset ohjeet suosittelevat luomuruoan käyttöä.

Mitään tuollaista ei ole tapahtunut vieläkään. UK:ssa varsinaisia virallisia ravitsemussuosituksia ei ole. Eikä myöskään brittien Food Standard Agency (FSA) (http://www.food.gov.uk/) suosittele luomua julkisille laitoksille tarkoitetuissa suosituksissa:
www.food.gov.uk/multimedia/pdfs/nutrientinstitution.pdf

FSA:n vuoden 2009 raportissa todettiin, ettei luomuruoka ole ravitsemuksellisesti parempaa kuin tavanomainen:
Organic food not healthier, says FSA
http://www.theguardian.com/environment/2009/jul/29/organic-food-nutrition-fsa

FSA:n tieteellinen neuvottelukunta SANC ei tänä päivänäkään missään suosittele luomua:
http://www.sacn.gov.uk/reports_position_statements/position_statements/index.html

Alla muutama linkki, joiden avulla voi tutkia eri maiden ravitsemussuosituksia. Ei niitä monta ole. Kävin ne kaikki läpi enkä mistään löytänyt suosituksia käyttää luomutuotteita.

http://fnic.nal.usda.gov/professional-and-career-resources/ethnic-and-cultural-resources/dietary-guidelines-around-world

USAn suositukset: http://www.cnpp.usda.gov/DGAs2010-PolicyDocument.htm

Ks. myös: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ravitsemussuositukset



Title: "Anekauppa"
Post by: Heikki Jokipii on 22.02.14 - klo:08:51
Eilisessä Ilta-Sanomissa Hans Välimäki kertoi näin:

Hans Välimäki lyttää lähiruokahuuman: "Vähän kuin anekauppa" (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288656876577.html)

Quote
Yksi asia, joka miestä kuitenkin ärsyttää, on lähiruokahuuma.

- Totta kai silti on asioita, jotka ärsyttävät. Esimerkiksi lähiruokajeesustelu. Lähiruoka on vähän kuin anekauppa, jolla ostetaan hyvää omaatuntoa. Kaikista eniten nyppii, että hyvää omantuntoa haetaan ruuan hyvän maun kustannuksella, Välimäki huomauttaa.

Hänen mielestään kuluttajaa ei pidä syyllistää, jos ostopäätökset tehdään laadun tai hinnan perusteella.

Samaa pilkallista vertausta hän on käyttänyt myös luomuruoan kohdalla, selviää netistä. Mutta on silti vaikea sanoa, olisiko hän kokonaan "kääntänyt takkinsa". Pehmentäähän hän "räväkkää" ilmaustaan jo tuossa haastatelussakin.

PS. klo 14: Välimäellä on vielä varaa sanoa, mutta mistä löytyisi nyt ensimmäinen poliitikko, joka kertoisi, että hän ei kannata lähiruokaa? Perustelut asiallehan eivät ole vaikeita etsiä (ks. vaikka tätä keskustelua edellä). Mutta sitä ei vaan nyt saa sanoa.
Title: Selvähän se?
Post by: Heikki Jokipii on 24.02.14 - klo:08:09
Kun ei kunnon perusteluja löydetä, asia täytyy myydä ikäänkuin itsestäänselvyytenä.

Luomussa otettiin käyttöön iskulause "Luomua. Ilman muuta."

MMM näyttää käyttävän lausetta "Lähiruokaa - tottakai!"

Tietysti.
Title: Lähiruoan joustava määritelmä
Post by: Heikki Jokipii on 25.02.14 - klo:04:20
Yhteishyvä-lehdessä (helmikuu 2014, s.36) MMM:n Kirsi Viljanen kertoo, että hallituksen määritelmä lähiruoasta on, että se on tuotettu ja valmistettu oman maakunnan alueella. Mutta:

Quote
Rajat ovat myös joustavat. Ääriesimerkkejä ovat poro ja hilla, joita saa Helsingissäkin kutsua lähiruoaksi, koska niitä ei ole saatavilla lähempää.

Niinpä jopa pippuriakin voi kutsua lähiruoaksi, koska sitä ei ole saatavilla lähempää kuin sieltä, missä pippuri kasvaa.
Title: Lähiruokaa "pakon sanelemana"
Post by: Heikki Jokipii on 27.03.14 - klo:09:07
Artikkeli

Gastro-keskusteluissa toivottiin lisää luomua ja lähiruokaa laitoskeittiöihin (http://verso-blogi.blogspot.fi/2014/03/gastro-keskusteluissa-toivottiin-lisaa.html)

... kertoo:

Quote
Lähiruuasta on Suomessa etäännytty

Madventures-matkaohjelmaa ja Madcook-ruokaohjelmaa tehneet ja myös Madcook-ruokakirjan kirjoittaneilla Riku Rantalalla ja Tunna Milonoffilla oli paljon sanottavaa ruuan laadusta. He esiintyivät ensin Gastron lavalla ja tulivat esityksensä jälkeen Laatuketjun ja Ekocentrian osastolle keskustelemaan lähi- ja luomuruuan edistämisestä kouluissa ja muissa laitoksissa.

Miehet ovat matkaillessaan kokeneet miten köyhemmissä maissa ruoka tulee läheltä pakon sanelemana. Matkoillaan he eivät aina tiedä mitä syövät, mutta olisi epäkohteliasta kieltäytyä tarjotusta. Heiltä usein kysytään tuleeko oudosta ruuasta sairaaksi matkalla. - Tosiasia on, että emme ole koskaan syöneet yhtä tuoretta ruokaa, joka on yhtä läheltä, Tunna Milonoff kertoo.

Miehet eivät tuossa näe, että:

- tällaisesta "pakon sanelusta" eroon hankkiutumiseen voi olla hyviä syitä (gastronomisiakin!)
- jos lähiruoka tuodaan kouluihin, sitä sitten syödään "pakon sanelemana"
- he itse matkoillaan eivät syöneet lähiruokaa, suomalaisesta tai Ekocentrian näkökulmasta
- heidän valintansa ei ollut "pakon sanelema"
- edellyttääkö se, että syö ilolla ulkomaalaista ruokaa (kuten he tekivät), että myös on varaa matkustaa kyseiseen maahan?

Sitten siinä on taas tämä "pakollinen" (lihav. HJ):

Quote
Huonointa on se, että prosessoitua ruokaa syötetään kouluissa lapsille ja sairaalassa vanhuksille ja sairaille, eli niille, jotka hyvää ravintoa eniten tarvitsisivat, Tunna näkee

Haluaako hän, että lapsille, sairaille ja vanhuksille syötetään ruoka raakana? Ei luultavasti, mutta tämä "prosessointikin" eli ruuan valmistus pitää tapahtua siinä lähellä, se jotenkin pyhittää asian - eikä asiaa edes sen jälkeen sanota "prosessoinniksi", sitten se on laittamista, kokkaamista, gastronomiaa.
Title: Pohjoismainen lähiruoka
Post by: Heikki Jokipii on 14.05.14 - klo:13:54

Ja tämäkin sitten vielä (lihav. HJ), tässä Ruokatiedon uutisessa (http://www.ruokatieto.fi/uutiset/elintarvikepaiva-uutta-tai-ulos):

Quote
- Pohjoismainen ruoka on meidän lähiruokaamme, julisti Findus Nordicin toimitusjohtaja Jari Latvanen.

Torniolaissyntyinen Latvanen ei usko luomuajatteluun, vaan sanoo sen sijaan uskovansa paikallisesti tuotettuun, mutta järkevässä, siis tarpeeksi suuressa mittakaavassa, tuotettuun ruokaan. Luomu on hänelle mauste, johon maailmanlaajuisesti ei valitettavasti ole varaa.

- Minulle lähiruoka on Pohjoismaat. Käsitettä täytyy laajentaa, ja yhteistyö Pohjoismaiden kesken on elintärkeää. Meillä on samanlainen tiukka valvonta ja puhtaat kasvuolot. Kansalliset rajat ovat vähän turhia ja puhuisin lähiruoka-Skandinaviasta, Latvanen totesi.
Title: Pohjoismainen lähiruoka? - ainakin Baltia mukaan!
Post by: Heikki Jokipii on 19.05.14 - klo:14:34
Quote
- Minulle lähiruoka on Pohjoismaat. Käsitettä täytyy laajentaa, ja yhteistyö Pohjoismaiden kesken on elintärkeää.

Minusta "käsitteen laajentaminen" koko EU:hun asti ei olisi kovin vaikeaa. Onhan alueella ihan samat turvallisuus- ym. säännöt jne. (Ja ruokakulttuurikin on monessa asiassa aivan sama.)

Ja Eurooppa on lopulta aika lähelläkin, kun koko maanosa maailman pinta-alasta on aika mitätön!

Jos tämä ajatus on äkkisiltään liian radikaali, niin kyllähän ajatusta ja konseptia ainakin Baltiaan asti täytyy laajentaa! Jos siis Tallinnan matkalla ostat tuliaisiksi ruokaakin, niin lähiruokaahan se! 

________

Ja emmehän me vain tämän Ukrainan tilanteen takia voi unohtaa juuriamme venäläisessä keittiössä, ja sekin maa on tuossa ihan ... anteeksi, olemme luvanneet, että emme tällä sivustolla varsinaisiin isoihin poliittisiin erimielisyyksiin puutu ... anteeksi.
Title: Parodian mahdottomuudesta: lähikahvi
Post by: Heikki Jokipii on 22.05.14 - klo:06:14
Hesari kertoo tänään, että lähiruokabuumin myötä on tullut suosioon myös lähikahvi.

Se on kuulemma lähellä sijaitsevien pienpaahtimoiden tekemää.
Title: Tarinaruokaa se lähiruokakin
Post by: Heikki Jokipii on 15.06.14 - klo:06:53
Tarinaruokaa on se lähiruokakin. Sillekin täytyy näin kehittää "argumentaatiopankkeja" ym.

www.ruokatieto.fi/uutiset/uusia-tyokaluilla-paikallinen-ruoka-eturiviin

Heidän kannaltaan valitettavasti sen vastustamisenkin "argumentaatiopankki" on jo olemassa, ja helposti löydettävissäkin, eli täältä internetistä kritiikki löytyy. Ellei aina suomeksi, niin muilla kielillä sitten varmasti. Tästä keskustelustamme voi aloittaa ... ;)

Eivät ole heillä omatkaan argumentit ihan järjestyksessä: puhutaan lähiruoan kestävyysvaikutuksista, ja melkein seuraavassa lauseessa haaveillaan ruoan pientoimituksista kotiovelle. Ja vieläpä lihan: kuinka monta kylmäautoa tähän Suomessa tarvittaisiin ...
Title: Lähiruokabuumi?
Post by: Heikki Jokipii on 03.07.14 - klo:05:38
Demokraatti-lehden etusivulla oli tänään väite: "Lähiruokabuumi luo myös työpaikkoja."

Työllistämisestä olemme edellä jo puhuneet.

Mutta lähiruokabuumi? Jos kaupan tilastojen mukaan ostetun ruoan kotimaisuusaste vähenee noin prosenttiyksikön verran vuodessa?
Title: Lähiruoan työllistävä vaikutus?
Post by: Heikki Jokipii on 17.07.14 - klo:10:14
Demokraatti-lehden etusivulla oli tänään väite: "Lähiruokabuumi luo myös työpaikkoja."

Tänään Demokraatti sitten ihan pääkirjoituksessaan palasi asiaan, ja yhä vielä, ihan otsikossaan väitti, että lähiruoka "maistuu yhä paremmin". Ja systemaattisesti sotki vielä asiaa puhumalla aina välillä "lähi- ja luomuruoasta" (vaikka ei sitten mitenkään yrittänytkään perustella luomua).

Mutta sitten pääkirjoitus yllättäen viittasikin Juhana Vartiaisen kolumniin HBL:ssa, jonka mukaan suomalaisten tuotteiden ostaminen ei paranna työllisyystilannetta, paitsi ehkä väliaikaisesti matalasuhdanteessa. Sehän oli tämä:

Patrioternas alldeles onödiga uppoffringar (http://t.co/8bt7XZVHUv)

No, Demokraatti pääsi eteenpäin, ikäänkuin pälkähästä, toteamalla, että nyt "on jokatapauksessa taantuma", ja jatkoi lähiruoan ylistämistä ja toivoi asian laajenemista. Hyötyjiä löytyi kirjoitukseen sieltä täältä, kuitenkin.

Ja lähiruoan vientikin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=539.0) oli mukana:

Quote
"Sitä paitsi Pohjolan aromikkaista raaka-aineista tuotettuja erikoisherkkuja päätyy turistien matkaan ja vientiin."
 

 
Title: Edistetään, kehitetään ...
Post by: Heikki Jokipii on 25.07.14 - klo:06:24
... tähän tapaan ...

Väitös: Lähiruoka on saanut potkua aktiivisesta kehittämistyöstä (http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3204351/vaitos-lahiruoka-on-saanut-potkua-aktiivisesta-kehittamistyosta)

... vaikkei oikein kenellekään vieläkään ole oikein selvää, miksi tämä kaikki vaivannäkö:

Quote
"Lähiruoan paremmuudesta ei myöskään ole selkeää näyttöä, jolloin merkittäviä ja kustannuksiltaan raskaita siirtymiä lähiruoan suuntaan ei olla valmiita tekemään."

PS. Ja lieneekö tuossakaan kirjassa lähiruoalle täsmällisempää määritelmää kuin se, että se on sitä, mitä ihmiset (toimijat) pitävät lähiruokana.

***

Tämän TS:n jutun mukaan ...

Lähiruoka tutuksi: Aasialaisia makuja salaattipussin täydeltä (http://ruoka.ts.fi/jutut/lahiruoka-tutuksi-aasialaisia-makuja-salaattipussin-taydelta/)

... myös eksoottisia makuelämyksiä etsivä voi siis suosia lähiruokaa.

Tämän mahdollisuuden tarjoaa siis paikallinen - kasvihuoneyrittäjä.
Title: Argumenttipankki lähiruoka-asioista
Post by: Ville Aarnikko on 01.08.14 - klo:09:15
En löytänyt nopealla skannauksella lähiruokaan erikoistunutta ketjua, joten ylläpito siirtänee tarpeen tullen.

[siirretty tähän. HJ, moderaattorina]

MMM ja Turun Yliopisto ovat koonneet Argumenttipankin lähiruoka-asioista kiinnostuneille:

Quote
Argumenttipankin avulla lähiruoan tuottaja voi ensinnäkin tunnistaa ja kehittää toimintansa ekologisia kestävyystekijöitä. Toiseksi hän voi löytää Argumenttipankista perusteita tuotteiden ekologisesta kestävyydestä viestimiselle ja markkinoinnille.

http://verso-blogi.blogspot.fi/2014/08/argumentteja-lahiruoan-puolesta.html

http://www.utu.fi/fi/yksikot/braheadevelopment/palvelut/osaamisalueet/elintarvikeala/Documents/Perusteita-lahiruoan-kestavyysvaikutuksista-viestimiseen-argumenttipankki.pdf
Title: Vs: Rajat kotimaisen suosimiselle EU:ssa. Finfoodin nimi muuttuu
Post by: Jarrumies on 05.08.14 - klo:19:50
Lähiruokapiirejä lopetetaan:

http://www.ksml.fi/mielipide/kolumnit/lahiruokapiirit-tienhaarassa/1862506

Quote
Inkeri Pasanen
4.8.2014 00:01
Kirjoittajan kolumnit
Nopeilla naisilla näytön nälkä 31.7.2014 00:01 Kaiken kansan olohuoneet 21.7.2014 00:01 Torni ja muita messuhaaveita 15.7.2014 00:01 Kulttuurikesä kuumimmillaan 12.7.2014 00:01

Vaikka luomu- ja lähiruoka ovat nosteessa, monien lähiruokapiirien toiminta Keski-Suomessa on vaakalaudalla. Muuramen ja Uuraisten ruokapiirit on jouduttu jo lopettamaan
Title: Ruokakilometreistä ja ruokapiireistä
Post by: Heikki Jokipii on 07.08.14 - klo:05:38
Tämä on toistuvasti, suomalaisessakin julkisuudessa, osoitettu puutteelliseksi analyysiksi, mutta niinpä se vaan yhä uudelleen esiin pompsahtaa, kuten nyt myös Inkeri Pasasen em. artikkelissa:

Quote
Kuinka lähellä lähiruuan tuottajan on oltava, että kriteerit täyttyvät? Kilometrirajoja ei taida mistään löytyä mutta mitä lähempää ruoka tuodaan, sitä vähemmän kuljettamiseen menee fossiilisia polttoaineita.

Tämä vertailu kun edellyttää, paitsi tuota vähennyslaskua, myös edeltävän jakolaskun, jossa kilometrit jaetaan ruoan kilogrammoilla. 1000 kilometrin päästä kuljetettuun 10 000 kilon lastiin menee vähemmän fossiilisia polttoaineita kuin 100 kilometrin päästä kuljetettuun 100 kilon lastiin, sitä ruokakiloa kohti. Vaikka se kuorma-auto käyttäisikin kilometriä kohti enemmän polttoainetta kuin paketti- tai henkilöauto. (Noin-laskelma: kuorma-auto 10 litraa satasella, yhteensä 100 litraa, jaettuna 10 000 kilolla, kiloa kohti 0,01 litraa, henkilöauto 5 litraa satasella, yhteensä 5 litraa, jaettuna 100 kilolla, kiloa kohti 0,05 litraa.)  

Kuinka suuria nämä ruokapiirit ovat, ja sitä kautta, paljonko tavaraa tätä kautta kulkee? En tiedä, onko tästä tilastoja, mutta otanpa esimerkin tästä Larun ruokapiiristä (http://www.kirkkokahvila.com/ruokapiiri/), joka ensimmäisenä tuli Kuukkelissa esiin. Sen Facebook-linkin kautta löytyy tieto, että jäseniä siellä on nyt 221. Kuukausittain jos jokainen ostaa n. 10 kiloa tavaraa (?), siitä tulee noin pari tonnia. Kun sorttimentti on vielä suht. laaja, yksittäisten tuotteiden määrät voivat olla hyvinkin pieniä.

Jos Helsingin ruokapiirit ovat tuota kokoluokkaa, luultavasti pikkupaikkakuntien, kuten vaikka mainittujen Muuramen ja Uuraisten, ruokapiirit ovat (olleet) vielä tätäkin pienempiä.

PS.
Quote
Lauttasaaren seurakunnan tiloissa toimii Ruokapiiri,[...]
(lihav. HJ)

Onkohan muuten mikään Lauttasaaren marketti suunnitellut vastaiskua, että järjestäisi kerran kuussa kaupan tiloissa aamu- tai iltahartauden ...  ;D
Title: Lähiruokaa - nyt Venäjällä
Post by: Heikki Jokipii on 08.08.14 - klo:05:56
Tuossa HS:stä näistä Venäjän vastapakotteista lukiessa pälähti päähäni:

nyt sitten myös Putin on innostunut lähiruoasta!

Eikä niin pientä pilaa, ettei totta toinen puoli: lehden mukaan maan viranomaiset ovat kertoneet, että taustalla on myös oman ruokatuotannon vahvistamispyrkimys, se on jopa asian "perimmäinen tarkoitus" ...

Eräs haastateltu pietarilainen nainen harmitteli suomalaisten maitotuotteiden menetystä, mutta iloitsi sitten siitä, ettei jatkossa  joudu ostamaan geenimanipuloituja vihanneksia! Niistä "päästään eroon", hänen ilmoituksensa mukaan.  Eräs mieshaastateltu tuki asiaa myös, koska venäläiset tuotteet ovat paremman makuisia ja laadukkaampia kuin tuontitavara. Syynä se, että niitä "ei jalosteta niin paljon" (lienee sama asia kuin lännessä tämä joidenkin niin kavahtama "prosessointi"?).
Title: Lähiruokaa - nyt Venäjällä
Post by: Heikki Jokipii on 08.08.14 - klo:14:32
(Jommankumman) iltapäivälehden mukaan myös eräs Venäjän kuvernööri riemuitsi siitä. että nyt ylivoimaiselle venäläiselle ruoalle lopulta tulee mahdollisuutensa!
Title: Vs: Lähiruokaa - nyt Venäjällä
Post by: Heikki Jokipii on 09.08.14 - klo:04:29
(Jommankumman) iltapäivälehden mukaan myös eräs Venäjän kuvernööri riemuitsi siitä. että nyt ylivoimaiselle venäläiselle ruoalle lopulta tulee mahdollisuutensa!

Mutta varmasti nyt täällä Suomessakin kiihtyy suomalaisen ruoan ylistys - kun meidät pitäisi saada syömään tuo aiemmin venäläisille tarkoitettu ruokakin ...

Historiakin taitaa vähän toistaa itseään. Suuriruhtinaskunnan aikana lähes puolet Suomesta oli valjastettu Pietarin maitohuoltoon: maitoa Karjalasta, voita vähän kauempaa, juustoa Keski-Suomesta asti. Kun kauppa 1917 jälkeen käytännössä loppui, Suomi ui maitojärvessä. Yksi tapa päästä ongelmasta oli vakuuttaa kansalle, että maito on terveellistä ja tarpeen aikuisillekin. Ja onnistuihan se: Suomi oli pitkään ylivoimaisesti innokkain maidonjuojamaa, kansainvälisesti. Olisikohan vieläkin, vaikka määrät ovat pienentyneet?

(Leipävilja taas tuolloin ennen 1917 tuotiin pitkälle - Ukrainasta ... eikä viljassa saavutettu omavaraisuutta ennen 2. maailmansotaa ... jolloin jouduttiin turvautumaan muiden maiden apuun ... mm. Saksan ...)
Title: Vs: Lähiruokaa - nyt Venäjällä
Post by: Heikki Jokipii on 09.08.14 - klo:14:25

Nyt em. asiassa muuten saattaa löytyä "synergiaakin".

On nimittäin niin, että Pekka Puskan edustaman koulukunnan, jonka mukaan eläinrasvat yleensä ja maitorasvat eriikseen olisivat ihmiselle haitallisia, näkemys on nyt kansainvälisessä tieteellisessä keskustelussa selvästi vastatuulessa.

Kun Puska on nyt eläkkeellä, ja tilanne Suomen maidon kohdalla nyt on se mikä on, niin en yllättyisi, jos julkisuudessa (tiedotusvälineisssä) kohta olisi jotain juttuja (suomalaisen) maidon terveellisyyden ja ravitsevuuden puolesta ... ihan vain tätä kansainvälistä keskustelua lainaten, aluksi ...
 
Title: Vs: Rajat kotimaisen suosimiselle EU:ssa. Finfoodin nimi muuttuu
Post by: Jarrumies on 11.08.14 - klo:20:21
Linkki lähiruokaväitöskirjan tekstiin:
http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-1494-1/urn_isbn_978-952-61-1494-1.pdf

Ruokaa paikallistamassa :
kehittämistyön tausta, tavoitteet ja muotoutuminen
Hyvönen, Katja

Itä-Suomen yliopisto, 2014
Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta
Väitöskirja

Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Social Sciences and Business Studies., no 85
ISSN: 1798-5757
ISBN: 978-952-61-1494-1


Title: Kaikki häveliäisyys asiassa on nyt unohdettu
Post by: Heikki Jokipii on 12.08.14 - klo:05:08

Kaikki häveliäisyys asiassa on nyt unohdettu:

Kansanedustajat kampanjoivat suomalaisruuan puolesta (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/kansanedustajat-kampanjoivat-suomalaisruuan-puolesta-1.67875)

Samanlaisesta kaupan kampanjasta kertoi tänään Helsingin Sanomat.

Jos/kun ei tätä kotimaisen suosimista enää tarvitse kätkeä lähiruoan kaapuun, se on sitten huonompi lähiruoalle.

Mutta mitä sanoo tähän EU? Vai vaatiiko se vain, ettei virallinen valtiovalta ryhdy kansallista protektionismia puffaamaan?
Title: Vs: Lähiruokaa - nyt Venäjällä
Post by: Heikki Jokipii on 18.08.14 - klo:07:36

Nyt em. asiassa muuten saattaa löytyä "synergiaakin".

On nimittäin niin, että Pekka Puskan edustaman koulukunnan, jonka mukaan eläinrasvat yleensä ja maitorasvat eriikseen olisivat ihmiselle haitallisia, näkemys on nyt kansainvälisessä tieteellisessä keskustelussa selvästi vastatuulessa.

Kun Puska on nyt eläkkeellä, ja tilanne Suomen maidon kohdalla nyt on se mikä on, niin en yllättyisi, jos julkisuudessa (tiedotusvälineisssä) kohta olisi jotain juttuja (suomalaisen) maidon terveellisyyden ja ravitsevuuden puolesta ... ihan vain tätä kansainvälistä keskustelua lainaten, aluksi ...

Ainakin tämä Helsingin Uutisten juttu (11.8.14, paperilehti 16.-17.8.14) ...

www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/231524-rasvasota-alkoi-jalleen-laakarit-kovien-rasvojen-puolella

... on tuon "ennusteeni" mukainen.
Title: Jopa nyt jotakin!
Post by: Heikki Jokipii on 18.12.14 - klo:13:39
Olemme täällä kritisoineet tätä lähiruoka-aatetta siitä, että se on eräänlaista "nollasummapeliä", eli minkä toinen "maakunta" voittaa, sen toinen häviää. Ja siitä, että sen taustafilosofia olisi kuitenkin (puolisalainen) kansallinen protektionismi, suomalaisen ruoan suosiminen. Niinpä nyt ollaan tämän uutisen edessä "kui klapil päähä lyätty", varsinkin, kun sen julkaisee Ruokatieto (eli sama organisaatio, jonka nimenvaihdoksesta tämä triidi alkoi):

Lähiruoka saattaa pienentää Suomessa tuotetun ruuan osuutta julkisissa keittiöissä (http://www.ruokatieto.fi/uutiset/lahiruoka-saattaa-pienentaa-suomessa-tuotetun-ruuan-osuutta-julkisissa-keittioissa)

Quote

Maakunnissa uskotaan lähiruuan suosion kasvuun julkisissa keittiöissä. Vuonna 2020 jo 20 prosenttia raaka-aineista aiotaan ostaa omasta maakunnasta. Samalla ulkomaisen ruuan osuuden arvellaan ammattikeittiöissä nousevan 25 prosenttiin, osoitti Lähiruoka-hankkeen loppuraportti.
(lihav. HJ)

Mistä tämä johtuu, ei ko. uutisesta selviä, eikä (ainakaan vielä) siinä ole linkkiä itse raporttiin. Mutta tässä minun arvaukseni: logiikka on tavallaan sama kuin luomussakin, kalliit raaka-aineet yhtäällä houkuttavat hankkimaan halpaa toisaalla. Ja se on sitten ulkomaista halpatuontia?

Ko. uutisen jatko on kyllä uskomattomasti sitä, että toisenlaiseen tulokseen päästään, kunhan jatketaan ihan samalla tavalla edelleen:

Quote
Tulosten hyödyntäminen on nyt kuntapäättäjien käsissä, toteaa projektipäällikkö Leena Viitaharju Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista. Avainasemassa on miten hankinnan kriteerit on kunnassa määritelty.

- Kun satsataan omalla alueella tuotettuun ruokaan, maakunnissa saadaan aikaan myönteisiä kerroinvaikutuksia, jotka näkyvät muun muassa työpaikkoina, Viitaharju sanoo.

PS. 27.12.14 Ihmettelyni selvennys: siis kehotetaan yhä suosimaan omaa maakuntaa, ja haalimaan sinne "myönteisiä kerrannaisvaikutuksia" kuten työpaikkoja - vaikka se sitten merkitsisikin, että koko Suomen tasolla työpaikat vähenisivät?! Ja tuo suositus annetaan tavallaan valtiovallan taholta?!
Title: Vs: Jopa nyt jotakin!
Post by: Heikki Jokipii on 20.12.14 - klo:16:53
Olemme täällä kritisoineet tätä lähiruoka-aatetta siitä, että se on eräänlaista "nollasummapeliä", eli minkä toinen "maakunta" voittaa, sen toinen häviää.

Tai oikeastaan tarkemmin siitä, ettei välttämättä tapahdu edes näin, vaan niin, että sama "maakunta" häviää toisaalla sen, mitä luulee toisaalla voittaneensa, koska ko. aatteen myötä ne toiset "maakunnat" suosivat sitten myös omia tuotteitaan vähän kaikessa, jolloin tämän ensimmäisen "maakunnan" myynti muualle vähentyy ja tyrehtyy.

***

Varsin outoa on, ettei tätä lähiruokahankkeen loppuraporttia sitten ole netissä julkaistu, jos asia kerran tällä tavalla on jo julkistettu. Asiakirjahan on täysin julkinen.

Yritin katsoa Ruraliankin sivuilta, mutta siellä ei sitä ollut.
Title: Lähiruoka contra luomu
Post by: Heikki Jokipii on 23.01.15 - klo:06:46
Olen jo vähän odotellut tällaista ja tulihan se sieltä:

Luomun vahva brandi on suuri ongelma suomalaisen lähiruuan voittokululle. (http://mikkovlttil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/185055-luomun-vahva-brandi-on-suuri-ongelma-suomalaisen-lahiruuan-voittokululle)

(Toisesta näkökulmastahan olemme asiaa jo tarkastelleet täällä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=652.0).)

Tämä on muuten jo aikamoisen kriittistä tekstiä - vihreäksi itsensä ilmoittavalta Mikko Välttilältä:

Quote
Mutta kun asiat eivät ole niin yksinkertaisia. Luomu on ihmisen tekemä säädöstö ihmistä varten. Se kyllä takaa monta hyvää asiaa, muttei ole läheskään aina välttämättä se ainoa oikea tapa tuottaa eettistä ja laadukasta ruokaa.

Olen hyvin hämmästynyt siitä, miten vähän luomuruokaa Suomessa myydään, kun suhteutetaan myyntimäärä brandin imagoon. Kuluttajat kokevat luomun kaiken puhtaan ja hyvän edustajaksi. Siitä on tullut yleisnimitys ja adjektiivi, joka kuvaa järkevää ja eläimiä kunnioittavaa tuotantotapaa.

[...]

Ja tämä on se ongelma: Jotta saa paikan kuluttajien sydämessä, on oltava luomu. Jos ei ole, on tehobulkki ja vähintäänkin vesistönpilaaja ja eläintenrääkkääjä.
Title: Vs: Lähiruoka contra luomu
Post by: Heikki Jokipii on 07.02.15 - klo:13:41
Mutta tässä asia onkin sitten ihan toisin päin (kuin juuri edellä):

Kotimainen ruoka päihittää luomun (http://www.kaleva.fi/teemat/ruoka/kotimainen-ruoka-paihittaa-luomun/648177/)

Quote
Suomalaiset luottavat kotimaisen ruoan laatuun. Reilusti yli puolet suomalaisista ei osta luomutuotteita, koska he kokevat kotimaisten elintarvikkeiden olevan jo riittävän laadukkaita.

Tiedä näistä nyt sitten.

PS.
Huomasin vasta, että ensin Google, ja sitten silmät, pettivät minut. Tuo uutinen ei ollut tuore, vaam puolisentoista vuotta vanha.
Title: Lähiruoan eräs ongelma
Post by: Heikki Jokipii on 05.03.15 - klo:08:20
Lähiruoan eräs ongelma:

Suojattu merkki puuttuu: "Lähiruokana mainostettu jopa katkarapuja" (http://yle.fi/uutiset/suojattu_merkki_puuttuu_lahiruokana_mainostettu_jopa_katkarapuja/7844521)

Joka kyllä on itse aiheutettu, kun lähiruoan määritelmääkin (vaikka uutinen toista väittää) on viimeiseen asti vältelty.  Vrt. vaikka samaisen MMM:n Kirsi Viljasen lausunto helmikuussa 2014 (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=107.msg5106#msg5106).

Jos poro ja hilla ovat Helsingissä lähiruokaa, koska niitä ei saa (Lappia) lähempää, on kyllä katkarapukin ihan samalla perusteella, mistä se on sitten tuotukin.

(Lähetin tämän ajatuksen myös YLEn keskusteluun - ja jouduin siellä tinkimään periaatteestani: ko. keskusteluun oli pakko osallistua nimimerkillä, ei saanut käyttää omaa nimeä. Olen siellä nyt "TM-TL")

***

Viljanen ottaa kantaa tähänkin:

Quote
Lähiruuan ei tarvitse olla luomua, vaikka se parhaimmillaan onkin lähellä tuotettua luomuruokaa.

–  Luomu on valvottu ja sertifioitu tuotantotapa, joka ei ota kantaa raaka-aineen alkuperään. Suomessa myydään edelleen paljon ulkomaista luomua, koska oma tuotanto ei kata kysyntää.

Ei kata oma tuotanto lähes 10% osuudella viljelyalasta sitten millään 1,7% osuutta kysynnästä. Viljanenkin muuten saattaisi tietää kuinka paljon Suomessa myydään ulkomaista luomua, mutta ei sitä tuossa sano.

Lähiruoka-luomu-kytkentää tai mielikuvaa hänkin ylläpitää tuolla "parhaimmillaan" -samanvalinnalla. Ellei sananvalinta sitten ollut toimittajan.
Title: Ruokakilometrit ja "REKO"
Post by: Heikki Jokipii on 27.03.15 - klo:09:19
Tästä palkitusta REKO-järjestelmästä ...

Vuoden Lähiruokateko Thomas Snellmanille (http://www.aitojamakuja.fi/blogi/?p=853)

... herää yksi kysymys. Epäilemättä se jollakin tavalla antaa turvaa ja tukea näille tuottajille, mutta jos on näin ...

Quote
REKO-renkaat toimivat Facebookin kautta suljettuina ryhminään, joissa tilaukset ja toimitukset sovitaan.

... ja näin ...

Quote
REKO-renkaiden lisäksi myös yksittäiset tuottajat ja yrittäjät ovat alkaneet soveltaa mallia omaan yritystoimintaansa ja toimittavat tuotteita ennakkotilauksen mukaan suoraan kuluttajille.

... ja näin:

Quote
- REKO-renkaiden hyötyjä voisi luetella vaikka kuinka paljon. Ensinnäkin lähiruokatuotteiden pienillekin erille löytyy tästä uusi kauppakanava. 

... niin kuinka pieniä eriä sitten tässä järjestelmässä kuljetetaan suoraan kuluttajalle, ja onko laskettu, paljonko tässä palaa ylimääräistä bensaa/dieseliä. Paljonko siis siitä yhdestä lähiruoan perustelusta jää jäljelle, siitä päästöjen vähentämisestä?

Vilkaise jo tehtyä arviolaskelmaamme täällä: "Ruokakilometreistä ja ruokapiireistä" (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=107.msg5774#msg5774).
Title: Lisätieto REKO:sta
Post by: Heikki Jokipii on 12.04.15 - klo:07:17
On kuulemma näin (tämän lähteen mukaan (http://www.hannahalmeenpaa.fi/lahiruoka-mahdollisuus-vai-utopia/)):

Quote
Kyseistä konseptia perustamassa on ollut tuottajaliitossa aktiivisia, pitkäaikaisia luomutuottajia, jotka etsivät koko ajan uusia markkinointikanavia edistämään luomutuotteiden myyntiä, uusia mahdollisuuksia on tarpeen tuoda esille. Vaikka REKO-renkaat eivät sulje pois myöskään tavanomaisia tuottajia, ainakin Pohjanmaalla noin 70 % myyntiarvosta on luomua. Näyttää siltä, että ne kuluttajat jotka ovat omaksuneet REKO-konseptin, etsivät nimenoman luomua. Tämä kehitys tukee myös valtakunnallista tavoitetta saada 20 % viljelypinta-alasta luomuun vuonna 2020.

Joka tarkoittaa sitä, kun siinä noin "ajetaan kahta jänistä", että entistä vähemmän sitten ne lähiruoan teoreettisetkaan hyödyt realisoituvat. Ja myös sitä, että koko järjestelmä on tuomittu jäämään hyvin marginaaliseksi ilmiöksi.

PS. 14.4.15: Minusta tätä tietoa ei ollut ko. artikkelissa kun sen ensin luin, mutta otetaan syy itselle, en nähnyt:

Quote
Ensimmäiset REKO-renkaat perustettiin vajaat kaksi vuotta sitten vuonna 2013, tällä hetkellä lähes 50 REKO-piirissä on jo yli 30 000 jäsentä. Pienessä Pietarsaaren kaupungissa myydään tänä vuonna REKO-systeemillä lähiruokaa reilusti yli 200 000 euron edestä. Jos koko Suomi olisi samalla tasolla se merkitsisi yli 60 miljoonaa euroa.

Eli vedetään vähän takaisin, mutta ei kaikkea, tuosta ei vielä saa volyymista todellista lukua. Tai oikeastaan, uskotaan ko. lukuun, eli noin 10 euroa per asukas. Jotain kyllä, mutta ei vielä mikään "ruokavallankumous". Toinen, ihan järkevä ja puolustettava skeptinen kysymys on sekin, että kuinka paljon sitten tämä REKO-tarjonta on Pietarsaaressa syönyt tavallisten ruokakauppojen luomumyyntiä.
Title: Sanottu taas kerran ...
Post by: Heikki Jokipii on 24.04.15 - klo:06:13
... nyt sanojana Jussi Tammisola, YLE:ssä:

Luomuruokaa vai lähiruokaa? Asiantuntija lyttää molemmat (http://yle.fi/uutiset/luomuruokaa_vai_lahiruokaa_asiantuntija_lyttaa_molemmat/7947120)

Luomustakin sanoi (ja asiaa), mutta lainataan nyt nämä ajatukset:

Quote
Tammisolan mukaan kuljetuksen merkitys ruoantuotannon ympäristövaikutuksissa ei ole niin suuri, kuin ihmiset luulevat. Vihanneskiloa kohden polttoainetta kuluu pienissä erissä kuljetettuna usein jopa enemmän, kuin jos ruoka tulisi tuhansien kilometrien päästä. Siksi myöskään lähiruoka ei ole täysin ongelmaton ratkaisu.

– Sitä ei haluta kuunnella, koska se on hyvä markkinointikeino ja kiva ajatus, että läheltä tuleva ruoka olisi parempa, Tammisola kommentoi.

Title: "Tupperwaren" paluu
Post by: Heikki Jokipii on 13.05.15 - klo:15:01
Nyt sitten luomuakin myydään tällä "Tupperwaren" (http://fi.wikipedia.org/wiki/Tupperware) tyylillä:

Tuottajien ja kuluttajien yhteistyö hurjassa kasvussa (http://www.luomuliitto.fi/tuottajien-ja-kuluttajien-yhteistyo-hurjassa-kasvussa/)

Ja tuossa uutisessa kyllä vahvistui edellä esitetty, että nämä REKO-renkaat ovat nimenomaan luomun myyntikanava (ja vain toissijaisesti sitä "lähiruokaa").
Title: Vs: Rajat kotimaisen suosimiselle EU:ssa. Finfoodin nimi muuttuu
Post by: Heikki Jokipii on 20.05.15 - klo:06:09
Tämä keskustelu alkoi Ruokatieto-yhdistyksestä. Mikähän siellä nyt mättää: kohta kolmeen kuukauteen ei sen nettisivuilla ole ollut uusia uutisia???

http://www.ruokatieto.fi/uutiset

Vielä viime vuonna tahti oli useita uutisia joka kuukausi.
Title: Tämäkin on lähiruokaa, koska ...
Post by: Heikki Jokipii on 06.09.15 - klo:07:08
YLE kertoo:

Mummon kanssa messuilla – lähiruokatapahtuma on jo perinne (http://yle.fi/uutiset/mummon_kanssa_messuilla__lahiruokatapahtuma_on_jo_perinne/8281258)

Quote
– Myös suklaa on lähiruokaa, sillä täyteaineet on kerätty lappilaisesta luonnosta, tähdentää leipuri-kondiittori Kristiina Pääkkö.

Olisi hän voinut tietysti vedota samaan kuin hillan ja poron kohdalla Helsingissä edellä: kaakao on lähiruokaa Lapissa, koska sitä ei saa sen lähempää kuin saa.
Title: Vs: Lähiruokaa ...
Post by: Heikki Jokipii on 27.01.16 - klo:05:56
Luulenpa, että tämä "lähiruoka" on lopulta yhtä lailla huuhaata kuin luomukin. Jopa sitä enemmänkin.

Jossain määrin - lue: hiukan - voinee ymmärtää siiinä sitä yleistä ("rivien välissä" olevaa) kotimaisen suosimista. Huoltovarmuus jne.

Mutta lopun edestä kyllä ei. Kuljetuskustannukset ovat niin mitättömiä kiloa kohti, isoissa määrissä, että asialla ei ole hiilidioksidipäästöjenkään kannalta merkitystä.

Ruotsissa kuulemma käytetään lähiruoan kriteerinä (käytetäänkö?) 250 kilometriä.

Tästä etäisyystaulukosta (http://www.ajek.org/valimat.htm) voi sitten tarkistaa, mitä  minun helsinkiläisenä sopisi näin ostaa, jos suosin lähiruokaa. Pois jäisi ostoslistalta niin kalakukko kuin puikulaperunakin.

Mutta miksi ylipäänsä "lähiruokaa" pitäisi olla?

Tuntuu siltä, että asian perustelut ovat aika lailla lopullisesti hukassa, jos niitä pitää etsiä "ruokatrendeistä":

Lähiruoka trenditutkimusten valossa (http://lahiruokaohjelma.blogspot.fi/2016/01/lahiruoka-trenditutkimusten-valossa.html)

Mutta etsivähän löytää:

Quote
Lähellä tuotettu, paikallinen ruoka näkyy listauksissa vahvasti, ja pitkän aikavälin trendilistat ennakoivat lähiruoan vain vahvistuvan. Hyvä näin!

(Tämä siis hallituksen lähiruokaohjelman blogista "Lähiruokaa - totta kai!", jota toimittaa hankkeen vetäjä Kirsi Viljanen)
Title: Vs: Lähiruokaa ...
Post by: Heikki Jokipii on 28.01.16 - klo:09:43
Tuossa Viljasen kirjoituksessa mainittiin useamman kerran USA. Ja tavallaan oikeinkin, sieltähän ne ruokatrendit lähtevät. Ja lähtenyt on myös tämä lähiruoka-aate. Mutta sitten tässä artikkelissa ...

The surprising truth about the ‘food movement’ (https://www.washingtonpost.com/lifestyle/food/the-surprising-truth-about-the-food-movement/2016/01/25/42bed508-bfcf-11e5-9443-7074c3645405_story.html)

... yllättäviin totuuksiin kuuluu mm. se, että suuresta mediasuosiostaan huolimatta ei tämän lähiruoan (local food) osuus USA:nkaan myynnistä ole kuin n. 1% (selvästi vähemmän kuin vaikkapa luomuruoalla). *)

Toinen yllättävä totuus on se. että sielläkin "ruokaliike" eli niiden ihmisten määrä, jotka todella ovat kiinnostuneita (tai huolissaan) ruoan alkuperästä, GMO-ainesosista jne., on sielläkin tosiasiassa yllättävän pieni. **)

___________

*) siksi on odotettavissa, kun lähiruokaa Suomessa mainostetaan, että teille kerrotaan, miten sitä USA:ssa myydään jopa 6 miljardilla dollarilla!  ;D

**) {29.1.15) lähiruoan osalta ei Suomesta ole vastaavaa tietoa, mutta esim. GMO:n vastustuksesta tavallaan on: kansalaisaloitteet sitä vastaan ovat keränneet kannatttajia hyvin niukasti (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=77.msg7208#msg7208).
Title: Vs: Lähiruokaa ...
Post by: Heikki Jokipii on 07.03.16 - klo:08:08
Tässä ei asiaa erikseen mainita ...

Tutkimus: Aluetuet imevät työpaikkoja muualta – kun tukirahat loppuvat, loppuvat vaikutuksetkin (http://yle.fi/uutiset/tutkimus_aluetuet_imevat_tyopaikkoja_muualta__kun_tukirahat_loppuvat_loppuvat_vaikutuksetkin/8720046)

... mutta kyllä tämä tulos varmasti on sovellettavissa myös lähiruokaan ja sen suosimiseen.

Quote
Aluetukien kokonaistaloudelliset vaikutukset voivat olla vähäiset tai jopa negatiiviset

– Päätulos oli se, että tuet voivat kyllä kohentaa työllisyyttä (tuetuilla alueilla), mutta se yllätti, että työllisyyden lisäys syntyi työllisyyden vähentymisellä lähialueilla. Työllisyys siis siirtyi sen sijaan, että se olisi kokonaisuudessaan lisääntynyt, toteaa erikoistutkija Elias Einiö Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta.

Lähialueet siis näivettyivät tuetun alueen kustannuksella. Mutta eivät sentään loputtomiin.

– Kun tukirahat loppuivat, vaikutukset lakkasivat kokonaan. Emme havainneet pitkän aikavälin vaikutuksia ollenkaan, Einiö sanoo.
Title: Vs: Ruokasuositukset - ja "muut aihealueet"
Post by: Heikki Jokipii on 14.03.16 - klo:05:52
Tässä keskusteluosiossa jatketaan tämän lauseen pohjallla:

Quote
Lisäksi kansalliset suositukset tulevat sisältämään aihealueita, joita pohjoismaisissa suosituksissa ei ole käsitelty esim. ruoan ympäristövaikutukset.

Johon - mahdollisesti - sisältyy myös "lähiruoka" ja luomu.

Tässä HS-artikkelissa (tänään paperilehdessäkin)  ...

Ekologia ei mullista ruokapyramidia – kasvikset ovat hyväksi niin terveydelle kuin ympäristölle, punaista lihaa kannattaa välttää molemmista syistä (http://www.hs.fi/tiede/a1457675918146)

... kysyttiin, että:

Quote
Pitäisikö ravitsemussuosituksia sitten muokata ruoantuotannon ekologisten vaikutusten perusteella?

Sitten kerrottiin "väännöstä" asiassa erityisesti Ruotsissa. Siinä tuli esille, miten asia kovasti oli kietoutunut "lähiruokaan" eli kotimaisen suosimiseen.

Quote
Se ei aina ole sujunut ongelmitta. Edelläkävijän ongelmat on saanut kokea Ruotsi. Ruotsin hallitus pyysi elintarvikevirastoa laatimaan suositukset ympäristöystävällisestä ruokavaliosta jo vuonna 2006. Suositukset valmistuivat vuonna 2009, ja niissä neuvottiin kuluttamaan paikallisesti tuotettua lihaa, hedelmiä, vihanneksia ja marjoja, välttämään pullotettua vettä ja palmuöljyä sekä vähentämään riisin kulutusta.

Sinänsä kohtuulliset suositukset saivat tylyn kohtelun Euroopan unionilta. EU:n komissio ei hyväksynyt niitä, koska komission mielestä ne suosivat ruotsalaisia tuottajia.

Ruotsin elintarvikevirasto muotoili suositukset uudelleen siten, että ne olisivat tasapuoliset eri maiden maataloustuottajille. Nyt ehdotuksen ampui alas Ruotsin hallitus. Sen mielestä suositukset olivat vapaakaupan vastaisia.

Edellä tuli esille, miten asiasta väännettiin, vaikka ehkä enemmän "kulisseissa", myös Suomessa. Ja kuinka siinä tulivat esille ihan samat näkökohdat. Meillä ehkä vielä innokkaamin yritettiin työntää luomuaatetta ravitsemussuosituksiiin mukaan.

Taitaa tämä ratkaisu olla kuitenkin järkevin:

Quote
Ekologisten näkökohtien sisällyttämistä ravitsemussuosituksiin on myös vastustettu. Yhdysvalloissa vastustus oli niin ankaraa, että siitä luovuttiin.

Ei niin, etteikö ruoan ekologisista näkökohdista voisi ja pitäisi puhua - siihen tarkoitukseenhan on koko yhdistyksemme perustettu - mutta ne ovat aivan eri asia kuin ruoan terveellisyys. Kuitenkin.

Hesarin artikkeli kertoo, että nämä näkökohdat on nyt jotenkin saatu viimeisimpiin Ruotsin suosituksiin mukaan. Miten? Otetaanpa selvää. Onkohan luomu siellä mukana, nyt?

PS. Jutun lopussa näyttää olevan kaavio eri tuotteiden vesijalanjäljistä. Siitä asiasta on jo oma keskustelunsa täällä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=143.0).
Title: Ruotsin omat ekologiset ravintosuositukset?
Post by: Heikki Jokipii on 14.03.16 - klo:09:16
Hesari kertoi:

Quote
Ruotsi julkaisi omat ekologiset ravitsemussuosituksensa vihdoin vuonna 2015. Odotukset olivat korkealla, ja monien mielestä ne täyttyivät. Ekologiset näkökohdat eivät ole erillään muusta kokonaisuudesta, vaan niitä painotetaan läpi raportin.

Sitä raporttia ei kyllä löydy täältä:

http://www.folkhalsomyndigheten.se/amnesomraden/livsvillkor-och-levnadsvanor/matvanor/naringsrekommendationer/

Sivusto on Googlen mukaan päivitetty 6.11.2015.

Olisikohan kyse kuitenkin jostain erillisestä suosituksesta? Vai olisiko asiasta vasta luonnos, joka vielä täytyy virallisesti hyväksyä?

(Kysyin asiaa ko. uutisen kommentoinnissa.)
Title: Vs: Rajat kotimaisen suosimiselle EU:ssa. Finfoodin nimi muuttuu
Post by: Jarrumies on 14.03.16 - klo:16:53
En löytänyt minäkään.

Vain tämä löytyi:
http://www.livsmedelsverket.se/matvanor-halsa--miljo/miljo/miljosmarta-matval2/'

Eikä tuo voi olla se mhin HS viittaa.
Title: Ruotsin omat ekologiset ravintosuositukset?
Post by: Heikki Jokipii on 15.03.16 - klo:08:03
Kirjoittajaa, Jani Kaaroa, oli vaikea sähköpostitse tavoittaa, pari mailia olettamillani osoitteilla tuli "bumerangina", mutta nyt luulen löytäneeni keinon, lähetin "kulman kautta" hänelle viestin.

Minusta hän olisi heti voinut laittaa ko. uutiseen linkin. Kun se on niin helppoa, miksei se ole - varsinkin tiedeuutisissa - sääntö? Lähdeviite, niin sanoakseni.
Title: Vs: Ruotsin omat ekologiset ravintosuositukset?
Post by: Heikki Jokipii on 16.03.16 - klo:07:17
Jani Kaaro vastasi:

Quote
Löydät etsimästi tämän linkin takaa: http://www.livsmedelsverket.se/en/food-habits-health-and-environment/dietary-guidelines/vuxna/

Ruotsalaiset julkaisevat suosituksensa kahdessa osassa. Ensimmäinen kansantajuinen suurelle yleisölle tarkoitettu. Toinen tieteellinen ja tekninen osa, joka muistuttaa omaa ravitsemussuositustamme.

Löytyvät tietysti ruotsiksikin yhden klikkauksen takaa. Mutta niin tuolla taisi käydä, kuin pelättävissä oli. Tuosta englanninkielisestä versiosta (esitteestä) heti löysin tämän:

Quote
Ecolabelling makes it easier to find
fruit and vegetables that have been
grown in eco-friendly ways. Only a
very small number of chemical
pesticides can be used in organic
farming
, and climate certification is
helping to reduce climate impact.

Mutta tavallaan nuo ohjeet ovat erikseen, kun tuolla toisella sivulla olevat ruokasuositukset on sellaisinaan säilytetty?

Tässä linkki ruotsinkieliseen versioon:

http://www.livsmedelsverket.se/matvanor-halsa--miljo/

Vai pelaavatko terveysviranomaiset ja elintarvikevirasto asiassa Ruotsissa ihan omaa peliään?

Brosyyrin ruotsinkielisestä versiosta löysin vielä tämän:

Quote
Om man drar ner på köttet kan pengarna räcka till kött som
är producerat på ett mer hållbart sätt, och med hänsyn till
hur djuren mår. Välj gärna miljömärkt, som naturbeteskött,
ekologiskt eller klimatcertifierat.

Tuokin ohje näyttää olevan kansainvälisessä kierrätyksessä (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=248).

Tulee mieleen, että viittauksilla näihin merkkeihin viranomainen myös pääsee helpommalla. Asiaa ei ikään kuin enää tarvitse perustella, se oletetaan jo perustelluksi, tarkkaan selvitetyksi?

(Vastinkin muuten Ruotsissa, jossa on vaikea saada suurelle yleisölle perille tosiasiaa: "ekologisk odling är inte ekologisk odling".  "Ja, den är javisst ekologisk, men den är inte ekologisk ...."  :()
Title: Vs: Ruotsin omat ekologiset ravintosuositukset?
Post by: Heikki Jokipii on 16.03.16 - klo:15:27

Sitten kun (aikuisia - se oli siellä sanottu!) kansalaisia ryhdytään neuvomaan, niin tietysti siihen Ruotsin pakettiin on liitetty myös kehotus kohtuulisesta syömisestä ja liikunnasta:

Quote
Hitta ditt sätt att äta grönare, lagom mycket och röra på dig!

Tulee hirtehisesti mieleen, että jos tuota nyt sitten kaikkea noudatetaan, ja keskimääräinen elinikä nousee, niin jonkun vuoskymmenen päästä julkaistaan brosyyri, jonka sanoma on, ettei vapaaehtoista eutanasiaa tarvitse ollenkaan hävetä, tässä yhteystiedot ...  8)

Toinen hirtehinen tai ainakin ironinen kommenttini on tietysti se, että ohjeissa pitäisi olla myös ohje, että älä liiku yhtään enempää kuin sinun on tarpeen,  terveytesi säilyttämiseksi. Koska jokainen ylimääräinen hölkkäkilometri on lisää turhia hiilidioksipäästöjä ilmakehään. Toisaalta uloshengityksesi kautta, toisaalta sen ruoan kautta, jota tuohon ylimääräiseen ponnisteluun tarvitset.
Title: Vs: Ruokakilometreistä ja ruokapiireistä
Post by: Heikki Jokipii on 30.03.16 - klo:05:53
Tämä vertailu kun edellyttää, paitsi tuota vähennyslaskua, myös edeltävän jakolaskun, jossa kilometrit jaetaan ruoan kilogrammoilla. 1000 kilometrin päästä kuljetettuun 10 000 kilon lastiin menee vähemmän fossiilisia polttoaineita kuin 100 kilometrin päästä kuljetettuun 100 kilon lastiin, sitä ruokakiloa kohti. Vaikka se kuorma-auto käyttäisikin kilometriä kohti enemmän polttoainetta kuin paketti- tai henkilöauto. (Noin-laskelma: kuorma-auto 10 litraa satasella, yhteensä 100 litraa, jaettuna 10 000 kilolla, kiloa kohti 0,01 litraa, henkilöauto 5 litraa satasella, yhteensä 5 litraa, jaettuna 100 kilolla, kiloa kohti 0,05 litraa.)  

Tuo kysymys ja vertailuasetelma pätee tällaiseenkin toimintaan:

Luomukananmunien Toimituspäivä ti 5.4 / reitti 1 (http://www.wherevent.com/detail/Hultgardin-Luomukananmunat-Luomukananmunien-Toimituspaiva-ti-54-reitti-1)

Quote
Luomumunien seuraava toimitus on tiistaina 5. päivä huhtikuuta.Tilaat kommentoimalla montako kennoa toivot ja noutopaikka, viimeistään sunnuntaina 3.4.

Tuonne jakelupisteisiin kun varmaankin tullaan sitten omilla autoilla.

Puhumattakaan siitä, miten epäkäytännöllinen ja (perheenemännän, sukupuolesta riippumatta) aikaa vievä tuollainen järjestely on. On arvioitu, että aiemmin, kun eri sorttiset tavarat piti hakea eri kaupoista (lihakauppa, maitokauppa, leipomo, kalatori ...), täytti jo se kaupungissakin asuvan perheenäidin päivästä suuren osan. Mitä nyt vaikuttaa tuo, jos joka tuote haetaan erikseen eri jakelupisteestä?

Mutta yhtäkaikki tällaisesta epäkäytännöllisestä "idyllistä" ollaan nyt kovasti innostuneita (ei tämä tuosta paljoakaan eroa):

Reko-ruokapiiri on Vuoden Lähiruokateko – nyt jo 27 000 jäsentä (http://yle.fi/uutiset/reko-ruokapiiri_on_vuoden_lahiruokateko__nyt_jo_27_000_jasenta/7891873)

Quote
Ruuan luovutus tapahtuu esimerkiksi isolla parkkipaikalla sovittuna päivänä, tapahtuma järjestetään esimerkiksi joka toinen viikko.
Title: Kilpailuttaminen ja erityisjärjestelyt keittiössä ym.
Post by: Heikki Jokipii on 08.04.16 - klo:04:15
Palkinnon perusteluissa puhutaan kyllä "kilpailuttamisesta" ...

Sodankylälle tunnustus ruoan ostamisesta suoraan tuottajilta – näin lappilaisten ainesten käyttöä lisättiin (http://www.iltasanomat.fi/ruokala/ajankohtaista/art-2000001153827.html)

Quote
– Sodankylän systemaattinen työ lähiruoan eteen, kunnan irrottautuminen suuresta hankintarenkaasta ja elintarvikehankintojen kilpailuttaminen itse on lähiruokateko-palkinnon arvoinen asia.

... mutta näissä lauseissa kyllä paistaa läpi, että kaikki on tehty, jotta kilpailuttaminen ei ole aitoa ja reilua:

Quote
Sodankylän kunnalla on ollut pitkäaikainen tavoite säilyttää Lapissa lähituotanto ja pientuottajat. Kunnan keskuskeittiön uusiminen tehtiin lähiruoan lisäämisen ehdoilla. Keittiöön rakennettiin erillinen tuotantotekniikka, jolla lähiruoan vastaanottaminen suoraan tuottajilta oli mahdollista.

Lisäksi keittiössä käytetään menetelmiä, joilla lähiruoasta tehdään puolivalmisteita ja komponentteja myöhemmin hyödynnettäväksi. Nämä toimenpiteet ovat mahdollistaneet kunnan irrottautumisen isosta hankintarenkaasta viime vuonna.

– Koko kunnan lähiruokastrategia toteutuu keskuskeittiön tuella. Olemme ottaneet käyttöön vanhat ruoanvalmistusmenetelmät ja yhdistäneet niihin uuden teknologian. Näin lähiruoan käytöstä tulee yhtä kustannustehokasta kuin puolivalmisteiden käytöstä. Tavoitteena on kasvattaa alueellista verohyötyä ja säilyttää työpaikkoja omassa kunnassa. Lisäksi energiaa säästyy ja kuljetuskustannukset pienenevät, kertoo ruokapalvelupäällikkö Merja Ahola.

Varmasti ei ole tehty todellisia tutkimuksia noista hyödyistä (ja kustannuksista), vaan oletettu vain niiden toteutuvan, ihan lähiruoka-aatteen perusmytogian mukaan. Tuota energian säästöä ja kuljetuskustannuksia myöten.

Tuo "irrottautumisen isosta hankintarenkaasta" tuntuu olleen jonkinlainen itsetarkoitus. Vaikka minun järkeni mukaan tällaisen hankintarenkaan tarkoituksena on juuri tehokas kilpailuttaminen. Kun joskus muinoin olin töissä, valtiolla, päätettiin siellä "hankintarenkaasta", eli tietyt, yhteiset asiat kilpailutettiin koko valtion osalta, ei enää yksittäisten hallinnonalojen (ministeriöiden) toimesta tai virastoittain. Ja sillä päästiin merkittäviin säästöihin, hyviin tarjouksiin. Tarjoukset olivat parempia, mutta säästettiin myös siinä, että tätä hankintaosaamista ei tarvinnut ylläpitää kaikkialla eikä sitä toimintaa kaikkialla pyörittää. Ja kyllä myös MMM, jossa lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen on töissä, oli (on) mukana tässä yhteistyössä!  :D
Title: Vs: Pohjoismainen lähiruoka? - ainakin Baltia mukaan!
Post by: Heikki Jokipii on 20.04.16 - klo:15:10
Jos tämä ajatus on äkkisiltään liian radikaali, niin kyllähän ajatusta ja konseptia ainakin Baltiaan asti täytyy laajentaa! Jos siis Tallinnan matkalla ostat tuliaisiksi ruokaakin, niin lähiruokaahan se!

Kyllähän Tallinnan kauppiaat tämän ovat oivaltaneet - vai olisivatko lukeneet palstaamme - sillä näin nyt mainostetaan:

Nyt loppui leivällä rahastaminen - Tallinnassa voi ostaa mahtavan, uunilämpimän täysruisleivän myös alle 2 eurolla! (http://www.tallinna24.ee/artikkeli/386087-nyt-loppui-leivalla-rahastaminen-tallinnassa-voi-ostaa-mahtavan-uunilampiman)

Quote
Totta on, että Helsingistäkin löytää helposti halvempiakin ruisleipiä, mutta Kalamaja Pagarikodan leipä on ihana luomu- ja lähituote, sekä  – öh – rakkaudella paistettu.
(lihav. HJ)
Title: Kaukoruokaa supii syödä ...
Post by: Heikki Jokipii on 28.06.16 - klo:06:25
... jos ei syö sitä kotonaan:

Lähiruoka ja autenttisuus ruokamatkailijoiden suosiossa - kansainvälisen ruokamatkailututkimuksen tuloksia (http://lahiruokaohjelma.blogspot.fi/2016/06/lahiruoka-ja-autenttisuus.html)

Mutta annas olla, jos jollain ei ole ulkomaan matkoihin varaa, ja silti haluaisi joskus syödä ulkomaista ruokaa? Ei, silloin muistutetaan kyllä kasvihuonepäästöistä jne.

Täällä jossain taidettinkin jo viitata pariin sankarimatkailijaan, jotka kertoivat syöneensä lähiruokaa noin sadassa maassa.

Mutta entä jos nämä haastatellut ...

"Tutkimuksessa mukana olleissa Euroopan maissa suomalainen ruoka ei näyttäydy tuttuna tai houkuttelevana." (Lihav. HJ)

... olisivat oikeassa? Ei se niin voi olla: mehän olemme syntyneet maailman kauneimpaan maahan, jossa on maailman paras ruoka!  8)

Title: Lähisalaatin matka
Post by: Heikki Jokipii on 07.07.16 - klo:07:46
YLE kertoo:

Lähisalaatti voi kulkea ruokakauppaasi yli 700 kilometriä (http://yle.fi/uutiset/lahisalaatti_voi_kulkea_ruokakauppaasi_yli_700_kilometria/8913235)

Minusta tätä ilmiötä vastaan ei oikeastaan voi sanoa mitään. Se on taloudellisesti järkevää, se jopa saattaa säästää energiaa. Vaikka haastateltu asiantuntija myöntää se vähän "pitkin hampain":

Quote
Tampereen teknillisen yliopiston tiedonhallinnan ja logistiikan apulaisprofessori Heikki Liimatainen sanoo, ettei elintarvikkeiden kuljettaminen ole välttämättä ekologista.

– Turha kuljettaminen ei välttämättä ole hyväksi, mutta suurten kuormien kuljettaminen on, Liimatainen kertoo.
(lihav. HJ)

Ainoa, joka voidaan sanoa, että kyllä siinä tavallaan yksi peruste lähiruoan suosimissuositukselle menee.
Title: Vs: Rajat kotimaisen suosimiselle EU:ssa. Finfoodin nimi muuttuu
Post by: Heikki Jokipii on 04.10.16 - klo:12:46
Tämä ajatuskulku ihmeellisesti vain säilyttää "charminsa", tästä uutisesta ...

Villiruoan myynti ja hinnoittelu tarvitsee rohkeutta (http://yle.fi/uutiset/3-9206408)

Quote
Projektipäällikkö Elisa Kangasaho muistuttaa kuitenkin myös paikallisten asiakkaiden merkityksestä lähi- ja villiruokamarkkinoilla.

– Kuusamon alueella on noin 5 000 taloutta. Jos jokainen ostaisi paikallista 10 eurolla viikossa, syntyisi lisää liikevaihtoa 2,4 miljoonaa euroa. Se olisi 24 työpaikkaa ja välillisinä vaikutuksina saman verran lisää!

... vaikka hän juuri oli maalaillut kuvia tuotteiden markkinoista muualla, viennistäkin. Ja vaikka hyvin helposti voi kuvitella, että jos vaikka vain helsinkiläiset - herra varjele! - saisivatkin päähänsä suosia paikallista lähi- ja villiruokaa, vaikka tuolla kympillä viikossa, miten kevyesti tuolta Koilismaalta häviäisivat nuo 24 työpaikkaa, ja enemmänkin. Myös välilliset vaikutukset. Täältä etelästähän ne maksukykyiset ruokafriikit, trendien seuraajat kuitenkin löytyvät.
Title: Vs: Kaukoruokaa supii syödä ...
Post by: Heikki Jokipii on 05.10.16 - klo:06:01
Mutta entä jos nämä haastatellut ...

"Tutkimuksessa mukana olleissa Euroopan maissa suomalainen ruoka ei näyttäydy tuttuna tai houkuttelevana." (Lihav. HJ)

... olisivat oikeassa? Ei se niin voi olla: mehän olemme syntyneet maailman kauneimpaan maahan, jossa on maailman paras ruoka!  8)

Vaikkapa tässä listassa oleviin ruokalajeihin ...

Pizza, maksalaatikko ja viili – nämä herkut ovat ehdolla Suomen kansallisruoaksi (http://www.mtv.fi/lifestyle/makuja/artikkeli/pizza-maksalaatikko-ja-viili-nama-herkut-ovat-ehdolla-suomen-kansallisruoaksi/6097396)

... meillä kaikilla suomalaisilla varmasti liittyy miellyttäviä makumuistoja, mutta miten mahtaa olla, sykäyttävätkö ne niminä tai ruokalajeinakaan niitä ulkomaalaisia?

Vaan mitäpä tuosta! Syödään niitä itse, täällä Suomessa, ihan lähiruokana!  ;D
Title: Vs: Rajat kotimaisen suosimiselle EU:ssa. Finfoodin nimi muuttuu
Post by: Heikki Jokipii on 15.11.16 - klo:09:57
Eivätpä tällaiset aloitteet kaikkialla ihan läpihuutojuttuja olekaan:

Kotimaisen ruuan hankinta-aloite tiukoilla Kangasalla (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/kotimaisen-ruuan-hankinta-aloite-tiukoilla-kangasalla-1.168726)

Quote
Aloite kotimaisen ruuan suosimisesta kunnassa on kaatumassa Kangasalan kunnanvaltuustossa, joka käsittelee asiaa maanantai-illan aikana.

Kangasalan kunnanvaltuusto käsittelee parhaillaan aloitetta lähiruuan suosimisesta kunnassa. Valtuusto hyväksyi asian jo yksimielisesti viime vuonna, mutta kunnan virkamiesten mukaan se ei ollut velvoittava, koska se ei ollut budjettialoite eikä siihen ollut osoitettu varoja (MT 15.6.2016).

Esityksen takana oli kunnanvaltuutettu Hannu Karppila (kesk.), joka on nyt tehnyt uuden aloitteen kotimaisen ruuan hankinnan velvoittavuudesta. Kokoomuksen ja SDP:n ryhmät ovat tiettävästi kaatamassa aloitetta.

Virkamiehet olivat siis vedonneet määrärahojen puutteeseen. Mutta minusta tuo aloite oli ja on yksinkertaiseisti lainvastainen ja Suomen tekemien kansainvälisten sopimusten vastainen. Noin ei käsittääkseni saa EU-Suomessa tehdä. Nimenomaan kotimaista ei saa suosia - siksipä asia on yleensä kätkettykin tämän "lähiruoan" kaapuun *). Hannu Karppila ei sitä ole tuossa ymmärtänyt. Ellei tuo aloite kaadu valtuustossa, sen voi kaataa siitä tehdyllä laillisuusvalituksella (jollaisen voi tehdä kuka tahansa kuntalainen).

Kovaa peliä Kangasalla. Sanottiin minun nuoruudessani, ja jatkettiin jotenkin, että "pääosissa Eddie Constantine ja Emma Väänänen".
 

PS. Aloite odotetusti kaatui (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/kotimaisen-ruuan-hankinta-kaatui-kangasalla-1.168726), jo valtuustossa.

______________________

*) Asia onkin kerrottu tässä toisessa MT:n uutisessa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/kangasalan-valtuuston-yksimielinen-kanta-kotimaisesta-ruuasta-ei-velvoittanut-kuntaa-mihink%C3%A4%C3%A4n-1.150580) samasta tapauksesta:

Quote
MTK:n ruoka-asiamies Anni-Mari Syväniemi muistuttaa, ettei hankintalaki ole este lähiruualle. Tarjouspyyntöön ei kirjausta kotimaisten tuotteiden suosimisesta saa tehdä, mutta hankintaan voi asettaa kriteereitä, jotka vaikuttavat kotimaisten tuotteiden valintaan.

Title: Vs: Ruokakilometreistä ja ruokapiireistä
Post by: Heikki Jokipii on 27.12.16 - klo:08:03
Mutta yhtäkaikki tällaisesta epäkäytännöllisestä "idyllistä" ollaan nyt kovasti innostuneita (ei tämä tuosta paljoakaan eroa):

Reko-ruokapiiri on Vuoden Lähiruokateko – nyt jo 27 000 jäsentä (http://yle.fi/uutiset/reko-ruokapiiri_on_vuoden_lahiruokateko__nyt_jo_27_000_jasenta/7891873)

Quote
Ruuan luovutus tapahtuu esimerkiksi isolla parkkipaikalla sovittuna päivänä, tapahtuma järjestetään esimerkiksi joka toinen viikko.

Nyt on käynyt näin:

Reko-lähiruokaa kylmässä ja pimeässä – tilaajat vähenevät nopeasti (http://yle.fi/uutiset/3-9361290)

Quote
Reko-lähiruokapiirit ovat menettäneet ison osa alkuaikojen asiakkaistaan. Kylmät ja pimeät jakelupisteet ovat karkottaneet muoti-ilmiöstä innostuneet kuluttajat.

Ja jonottaminen plus monelle epäsopivat myyntiajat. Kun samaan aikaan normaali kauppa vielä parantaa palveluaan, mm. aukioloaikoja lisäten (jopa äärimmillään 24h/vrk!). Eli hyvin on ymmärrettävää.

Ja lopulta: onko tuo järjestely  kuitenkaan vähentänyt niitä "ruokakilometrejä"? Tai edes lisännyt lähiruoan kulutusta? Eikö sitä lähiruokaa aivan yhtä hyvin voisi toimittaa myytäväksi ihan tavanomaiseen kauppaan?

Missään ei tuossa uutisessa kerrota, miten tämä Reko-kauppa keskittyy pitkälle luomutuotteisiin. Tai ehkä sen voi lukea rivien välistä tästä:

Quote
– Tietysti pitää miettiä myös hinnoittelua, että se on se oikea hinta, minkä asiakkaat ovat valmiit maksamaan. Ihmiset kyllä tietävät, jos jossain on halvempaa. Kyllä tämä kiinnostaa heitä, sanoo tuottaja Lars Back Pedersörestä.
Title: Vs: Rajat kotimaisen suosimiselle EU:ssa. Finfoodin nimi muuttuu
Post by: Heikki Jokipii on 23.03.17 - klo:06:28
Luomu Suomessa 2016 -kooste (http://proluomu.fi/aineistot/luomu-suomessa-2016-kooste/) yrittää meille kuitenkin kertoa:

Quote
Nopeasti kasvava kanava luomun suoramyynnissä ovat
REKO-ringit. Niitä toimii Suomessa jo yli sata.

Nyt kuitenkin samalla dialla (s. 10) oleva kaavio kertoo, että ruokapiirien kautta luomua ostaa vain 2% niistä, jotka luomua yleensä ostavat. Karkeasti arvioituna: luomun 2%:sta myydään n.  2% sitä kautta, siis jotain puoli promillea kaikesta Suomessa myydystä ruoasta. (Tosin kysely koski vuotta 2015, mutta on siis syytä olettaa, että REKO-innostus, jos siitä noussut, on sen jälkeen ehtinyt jo laskeakin, ks. juuri edellä.)
Title: Vs: Kainuu Helsingissä
Post by: Heikki Jokipii on 13.04.17 - klo:05:35
*) eli voittaa voi vain, jos saa oman maakunnan tuotteet tämän lähiruokainnostuksen varjolla kaupaksi - Helsingissä. (lisäys 31.8.13)

Kainuulainen Lähiruoka -hankkeen tiedote 4/2013 (http://www.tukinetti.net/kehittaeminen/102-kainuulainen-laehiruoka/1194--kainuulainen-laehiruoka-hankkeen-tiedote-42013.html)

Quote
Aiheet:

- Uusi Kainuussa tuotettu merkki yritysten käyttöön
- Kainuun elintarvikealan toimintasuunnitelma 2013-2017
- Herkut Helsinkiin –keskustelutilaisuus
- Herkkujen Suomi 2013 –tapahtuma (http://www.mtk.fi/herkkujen_suomi/)
- Kainuu Helsingissä –infot
- Yritysklinikka, KantriYritys-hanke
- Lähiruokatapahtuma Paltamossa – kaikki mukaan
- Lähiruokaviikko 2013
(Lihav. ja linkki HJ)


Tämä merkinnee sitä ...

Uusimaa kaipaa lähiruokaa, mutta onko tuotanto jo näivetetty? (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/uusimaa-kaipaa-l%C3%A4hiruokaa-mutta-onko-tuotanto-jo-n%C3%A4ivetetty-1.184930)

... että kainuulaiset saavat yhä myytyä lähiruokansa Helsinkiin.
Title: Lähiruokaa Lapista
Post by: Heikki Jokipii on 16.04.17 - klo:09:49
Syötiin eilen tällaista:

http://www.ronka.fi/kuluttajat/tuotteet/tuote/meri-lapin-karitsa-jauheliha.html

Kuten tuosta näkyy, niin tähän netti-ilmoitukseen on laitettu logo "lähiruoka". Niin oli pakkaukseenkin. Ostimme sen tietysti Helsingissä.
Title: REKO-myynti
Post by: Heikki Jokipii on 12.06.17 - klo:05:51
Luomu Suomessa 2016 -kooste (http://proluomu.fi/aineistot/luomu-suomessa-2016-kooste/) yrittää meille kuitenkin kertoa:

Quote
Nopeasti kasvava kanava luomun suoramyynnissä ovat
REKO-ringit. Niitä toimii Suomessa jo yli sata.

Nyt kuitenkin samalla dialla (s. 10) oleva kaavio kertoo, että ruokapiirien kautta luomua ostaa vain 2% niistä, jotka luomua yleensä ostavat. Karkeasti arvioituna: luomun 2%:sta myydään n.  2% sitä kautta, siis jotain puoli promillea kaikesta Suomessa myydystä ruoasta. (Tosin kysely koski vuotta 2015, mutta on siis syytä olettaa, että REKO-innostus, jos siitä noussut, on sen jälkeen ehtinyt jo laskeakin, ks. juuri edellä.)

"Tamperelainen"-lehti haluaa yhä piilomainostaa näitä rinkejä:

Luomu- ja lähiruokaa parkkipaikalta Tampereella – REKO:t tuovat ruuan lähelle (http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/528778-luomu-ja-lahiruokaa-parkkipaikalta-tampereella-rekot-tuovat-ruuan-lahelle)

Mutta joutuu samalla kertomaan, miten todella epäkäytännöllistä tuo toiminta on: asiakas joutuu ennakolta tilaamaan ruokansa, ja laittautumaan juuri tiettyyn aikaan (kerran kahdessa viikossa! Oliko tämä se pariton viikko?) jollekin parkkipaikalle (missä se on? Miten sinne pääsee kävellen?), jossa REKO-jakeluauto pysähtyy lyhimmillään vain vartiksi.

Mutta jotkut silti tykkää:

Quote
Tamperelainen Stina Serlachius-Cederqvist on myös mieltynyt lähiruokaan. Häntä kiinnostaa REKO-toiminnassa erityisesti sen perusajatus.

– Olen ostanut lähiruokaa jo pidemmän aikaa, koska on kiva tietää, mistä ruoka tulee. Ravinto saa ikään kuin kasvot (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=654.msg3249#msg3249), kun tietää sen taustat. Toiminta on vähän kuin paluu yksinkertaisempaan aikaan, mikä on vain etu, toteaa Serlachius-Cederqvist.
(lihav. HJ, kuten myös ilkikurinen linkkaus)

Yksinkertaisempaan?
Title: Vs: REKO-myynti
Post by: Heikki Jokipii on 31.08.17 - klo:02:24
"Tamperelainen"-lehti haluaa yhä piilomainostaa näitä rinkejä:

Luomu- ja lähiruokaa parkkipaikalta Tampereella – REKO:t tuovat ruuan lähelle (http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/528778-luomu-ja-lahiruokaa-parkkipaikalta-tampereella-rekot-tuovat-ruuan-lahelle)

Mutta joutuu samalla kertomaan, miten todella epäkäytännöllistä tuo toiminta on: asiakas joutuu ennakolta tilaamaan ruokansa, ja laittautumaan juuri tiettyyn aikaan (kerran kahdessa viikossa! Oliko tämä se pariton viikko?) jollekin parkkipaikalle (missä se on? Miten sinne pääsee kävellen?), jossa REKO-jakeluauto pysähtyy lyhimmillään vain vartiksi.

Aika turha toive on tämäkin:

Viljelijä: Hintojen lasku voisi vauhdittaa Reko-suoramyyntiä – "Pitäisi pyrkiä lähelle kaupan ulosmyyntihintaa" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/viljelij%C3%A4-hintojen-lasku-voisi-vauhdittaa-reko-suoramyynti%C3%A4-pit%C3%A4isi-pyrki%C3%A4-l%C3%A4helle-kaupan-ulosmyyntihintaa-1.203798)

Quote
"Minusta hinta Rekoissa on tällä hetkellä jopa liian korkea, se näkyy ostomäärissä. Pitäisi pyrkiä lähelle kaupan ulosmyyntihintaa – tarkoitan normaalihintaa, en kampanjahintoja. Normaalihinnoilla kauppa käy. Asiakkaat ovat tiukalla, jos hinta on euron kilo enemmän kuin kaupassa."

Jos ja kun siellä parkkipaikalla vielä usein tai jopa useimmiten tarjotaan luontaisesti paljon kalliimpia luomuvihanneksia. Niille, jotka nuo Rekot nyt ovat löytäneet, ei hinta paljon merkitse. Viljelijän kannattaa ottaa heti pois se, mitä on saatavissa. Vaikkei toiminta siitä sitten laajenisikaan.
Title: Lähiruokaa nyt vähän kauempaa
Post by: Heikki Jokipii on 20.09.17 - klo:04:30
Kuinka tyypillinen tapaus tämä on:

Bistro Vilee avaa ovensa tauon jälkeen — Otava Food Factoryn tehtaanmyymälä pysyy toistaiseksi kiinni (https://lansi-savo.fi/uutiset/lahella/9127656b-5244-4e19-b091-78435980d73f)

Quote
Mikkeliläinen ruokatehdas Otava Food Factory pitää toistaiseksi tehtaanmyymälänsä Otavassa suljettuna, kertoo yrittäjä Ilkka Arvola.

— Keskitymme tällä hetkellä markkinointiin Helsingin päässä. Sitä on alusta asti rakennettu, vaikka ravintolatoiminnassa pääpaino on paikallisissa asiakkaissa.

— Markkinat ovat siellä isommat, mutta tuotanto pysyy edelleen Otavassa.

Helsingissä ruokatehtaan tuotteita myydään esimerkiksi hotelleihin ja ravintoloihin. [...]

Hiljattain Vilee-yrittäjien Mikkelissä toimiva lähiruokafirma Otava Food Factory sai Vuoden lähiruokateko -palkinnon Helsingin Lähiruoka & Luomu -messuilla.

Otava Food Factoryn tuotteita sai vuoden 2016 keväästä lähtien myös Mikkelin kauppahallista, kunnes toiminta siellä loppui viime elokuun 14. päivä alkaen.

Saadakseen mikkeliläistä lähiruokaa mikkeliläisen ostajan on siis piipahdettava Helsingissä.
Title: ... ja vielä kauempaa?
Post by: Heikki Jokipii on 23.09.17 - klo:07:46
Tämä sotkee tätä lähiruoan suosimisen kuviota:

Syödäänkö jo joulupöydässä ”Pirkka-Sirkka”-hyönteisruokaa? (https://yle.fi/uutiset/3-9847151)

Quote
Hyönteisruuasta tulee ainakin aluksi tuontiruokaa.

– Meillä on Suomessa muutama tuottaja. He oikeastaan vasta kokeilevat alaa, S-ryhmän Oksa sanoo.

Suomessa tullaan syömään pitkään enimmäkseen aasialaisia hyönteisiä.
(lihav. HJ)

Vaikka perustelu asialle on samantyyppinen eli se hiilijalanjäljen vähentäminen.

Vai sotkeeko?

Quote
– Kuluttajalla on valta. Jos kysyntä on suurta, valikoima ja tarjonta laajenee varmasti, Akseli ennustaa.

[...]

Puolet suomalaisista on kiinnostunut ostamaan hyönteisruokaa. Ruoka ei saa silti näyttää hyönteisiltä. Ötökät halutaan mieluiten proteiinijauheena, jolla voidaan rikastaa muuta ruokaa.

– Hyönteisravintoa voidaan lisätä vaikka jauhelihapihvien tai lihapullien taikinaan. Siitä voi tulla myös pastan tai pitsan lisuke. Hyönteisen näköisiä hyönteisiä suomalainen ei ole vielä ihan valmis syömään, Akseli sanoo.

Voi olla, ettei sotkekaan. Kun vielä eurooppalaiset kokemukset ovat, että nämä ötökät tulevat kalliimmiksi, jopa todella paljon kalliimmiksi kuin tavallinen liharuoka. Asia voi olla samankaltainen kuin on luomun kanssa ollut: gallupissa, ilman lompsaa ja ilman tietoa hinnoista, ollaan kovasti "kiinnostuneita".

Siinäkin suhteessa samankaltaisuutta voi löytyä, että hyönteisruoan erityinen, hyvä maku voi olla yhtä illusorista kuin luomuruoan.

PS. Ja kyllä satukirjoissa on päähenkilöinä tunnettuja hyönteisiäkin. Lapset ehkä kieltäytyvät syömästä Samu Sirkkaa (https://fi.wikipedia.org/wiki/Samu_Sirkka) (lihapullassakaan)? Vähän varttuneemmat, nuoret ryhtyvät ehkä vaatimaan hyönteisillekin eläinten luovuttamattomia oikeuksia?  ;)
Title: Vs: ... ja vielä kauempaa?
Post by: Heikki Jokipii on 25.09.17 - klo:02:51
Siinäkin suhteessa samankaltaisuutta voi löytyä, että hyönteisruoan erityinen, hyvä maku voi olla yhtä illusorista kuin luomuruoan.

Tuossa taidan vetää nyt sanani takaisin. Poikani raportoi syöneensä eräässä maistiaistilanteessa toukista tehtyä ruokaa ja että se oli hyvää. Kun hän on aikamoinen herkuttelija, jolla minun nähdäkseni makuaisti on tähän asti ollut hyvin kunnossa, niin ehkäpä.

Eikä tämäkään häntä koske:

Quote
PS. Ja kyllä satukirjoissa on päähenkilöinä tunnettuja hyönteisiäkin. Lapset ehkä kieltäytyvät syömästä Samu Sirkkaa (https://fi.wikipedia.org/wiki/Samu_Sirkka) (lihapullassakaan)? Vähän varttuneemmat, nuoret ryhtyvät ehkä vaatimaan hyönteisillekin eläinten luovuttamattomia oikeuksia?  ;)

Ensinnäkin hän on jo 31. Eikä toiseksi lainkaan hurahtanut äärimmäiseen eläinsuojeluaatteeseen. Vaikka eläinystävä kyllä onkin (ollut kahdenkin kissan isäntä). Mutta pihvikin on aina maistunut.

Mutta jos jatkaa tätä hyvin pienen otoksen käyttämistä, eräs toinen perheeni jäsen ei suhtautunut myönteisesti edes ajatukseen hyönteisruoasta, edes asian kokeilemiseen.
Title: Käypäläisiltä rahat lähiruoasta?
Post by: Heikki Jokipii on 30.09.17 - klo:13:50
Ellei rahaa saada helsinkiläisiltä niin sitten käypäläisiltä:

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ruuan-verkkokauppa-l%C3%A4hiruokayritt%C3%A4jien-mielest%C3%A4-kehnoin-myyntikanava-1.207798
Title: Vs: REKO-myynti
Post by: Heikki Jokipii on 17.11.17 - klo:06:18
"Tamperelainen"-lehti haluaa yhä piilomainostaa näitä rinkejä:

Luomu- ja lähiruokaa parkkipaikalta Tampereella – REKO:t tuovat ruuan lähelle (http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/528778-luomu-ja-lahiruokaa-parkkipaikalta-tampereella-rekot-tuovat-ruuan-lahelle)

Mutta joutuu samalla kertomaan, miten todella epäkäytännöllistä tuo toiminta on: asiakas joutuu ennakolta tilaamaan ruokansa, ja laittautumaan juuri tiettyyn aikaan (kerran kahdessa viikossa! Oliko tämä se pariton viikko?) jollekin parkkipaikalle (missä se on? Miten sinne pääsee kävellen?), jossa REKO-jakeluauto pysähtyy lyhimmillään vain vartiksi.

"Luomulaakso" kertoo:

Joulun kotimaiset herkkulahjat REKO-lähiruokarenkaasta (http://luomulaakso.fi/joulun-kotimaiset-herkkulahjat-reko-lahiruokarenkaasta/)

Quote
REKOn valtti onkin laadukas valikoima lähituotettuja herkkuja. Moni näistä on vielä lisäksi sertifioitua luomua, jota itse mielelläni valitsen niin omaan ruokapöytääni kuin lahjaksikin. Maltan tuskin odottaa JouluREKOamme, mutta vielä on jaksettava 35 yötä kärvistellä ennen kuin pääsee nauttimaan ihanasta jouluisesta tunnelmasta hämyisellä parkkipaikalla Keudan kupeessa, Lopentien varrella.

Aivan. Moni muu ei maltakaan, vaan käy tekemässä ostoksensa läheisessä marketissa. Vaikka haluaisi luomuruokaakin. Tai sitä lähiä.

Ainakin minä nautin mieluummin hämyisestä, jouluisesta tunnelmasta siitä jouluruokaa syödessä, kuin sitä ostaessa.
Title: Vs: REKO-myynti
Post by: Heikki Jokipii on 22.05.18 - klo:04:28
Aivan. Moni muu ei maltakaan, vaan käy tekemässä ostoksensa läheisessä marketissa. Vaikka haluaisi luomuruokaakin. Tai sitä lähiä.

Ainakin minä nautin mieluummin hämyisestä, jouluisesta tunnelmasta siitä jouluruokaa syödessä, kuin sitä ostaessa.

Porissa kävi nyt näin:

Satakunnan Kansa: Lähiruokarinki Reko Pori lopettaa: "Asiakkaita ei ole riittävästi" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.235865)

Lähes 10 000 ihmistä seurasi asiaa Facebookissa, mutta asiakkaiksi asti heistä ei riittänyt.

Mutta vielä siellä on tarjolla se puoli tuntia, parkkipaikalla, kerran viikossa.
Title: Vs: Rajat kotimaisen suosimiselle EU:ssa.
Post by: Heikki Jokipii on 24.06.18 - klo:06:54
Tässä "haisee" melko selvästi se ...

Uusi ehdotus ravintolan alkuperämerkintäasetuksesta EU:n arvioitavaksi (https://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/uusi-ehdotus-ravintolan-alkuperamerkintaasetuksesta-eu-n-arvioitavaksi)

Quote
Suomi lähettää Euroopan komissiolle uuden ehdotuksen asetuksesta, joka velvoittaisi ravintoloita ilmoittamaan näkyvästi kalan ja lihan alkuperämaan tarjoilupaikoissa. Alkuperämerkintävaatimuksella halutaan edistää kuluttajan edellytyksiä tehdä tietoisia ja vastuullisia valintoja ravintoloissa.

... että MMM olettaa, että kuluttajien mielestä vastuullinen on aina kotimaista. Varmaan näin onkin ja näin:

Quote
Maa- ja metsätalousministeriön Kantar TNS Agrilla toukokuussa teettämän kuluttajatutkimuksen mukaan noin 80 prosenttia suomalaisista kuluttajista pitää tärkeänä, että aterian raaka-aineena käytetyn lihan ja kalan alkuperämaa ilmoitetaan ravintolassa. Lähes 80 prosenttia kuluttajista katsoo, että alkuperämaalla on vahva merkitys lihan ja kalan laatuun.

Syytökset protektionismista voidaan torjua, kätkemällä asia taitavasti kansanvaltaan ja tahtoon. Kansa kun on asiassa jo riittävän protektionistista. Iloisesti tuossa myös sekoitetaan laatu ja vastuullisuus.
Title: Vs: Rajat kotimaisen suosimiselle EU:ssa.
Post by: Heikki Jokipii on 03.07.18 - klo:05:11
Tämä Tjäreborgin lehdistötiedote herättää kyllä kysymyksen:

Kyselyn tulos: Näitä ruokatuliaisia suomalaiset suosivat (http://www.mynewsdesk.com/fi/tjareborg/pressreleases/kyselyn-tulos-naeitae-ruokatuliaisia-suomalaiset-suosivat-2557650)

Quote
Myös luomu- ja lähiruokaa arvostetaan, sillä 82,2 % kyselyyn vastanneista suomalaisista kokee tärkeäksi, että loman matkakohteessa, hotellissa sekä ravintoloissa on saatavilla luomu- ja lähellä tuotetuista raaka-aineista valmistettua ruokaa.

Jos siellä huuthelkkarissa lomalla ollaan, mitä lähellä sen ruoan raaka-aineiden tulisi olla tuotettu?

Jos se on siellä paikallisesti tuotettua, ja hyvä juttu, miksi asia muuttuisi pahaksi, jos tuo ruoka tuodaan erikseen Suomeen?

PS. Missä mielessä luomua pitää olla saatavilla? Hotellin aamiaisella samaan hintaan? Vai erikseen tilattavissa?

PS2. Miten on mahdollista, etteivät nuo asiakkaat selvästikään, noilla prosenteilla, koe noita asioita kotona Suomessa noin tärkeiksi?
Title: Vs: REKO-myynti
Post by: Heikki Jokipii on 08.08.18 - klo:05:48
"Tamperelainen"-lehti haluaa yhä piilomainostaa näitä rinkejä:

Luomu- ja lähiruokaa parkkipaikalta Tampereella – REKO:t tuovat ruuan lähelle (http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/528778-luomu-ja-lahiruokaa-parkkipaikalta-tampereella-rekot-tuovat-ruuan-lahelle)

Mutta joutuu samalla kertomaan, miten todella epäkäytännöllistä tuo toiminta on: asiakas joutuu ennakolta tilaamaan ruokansa, ja laittautumaan juuri tiettyyn aikaan (kerran kahdessa viikossa! Oliko tämä se pariton viikko?) jollekin parkkipaikalle (missä se on? Miten sinne pääsee kävellen?), jossa REKO-jakeluauto pysähtyy lyhimmillään vain vartiksi.

Mutta jotkut silti tykkää:

Quote
Tamperelainen Stina Serlachius-Cederqvist on myös mieltynyt lähiruokaan. Häntä kiinnostaa REKO-toiminnassa erityisesti sen perusajatus.

– Olen ostanut lähiruokaa jo pidemmän aikaa, koska on kiva tietää, mistä ruoka tulee. Ravinto saa ikään kuin kasvot (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=654.msg3249#msg3249), kun tietää sen taustat. Toiminta on vähän kuin paluu yksinkertaisempaan aikaan, mikä on vain etu, toteaa Serlachius-Cederqvist.
(lihav. HJ, kuten myös ilkikurinen linkkaus)

Yksinkertaisempaan?

Ja sitten tämäkin vielä. Kaikkea sitä sattuu:

Nokialaisesta munintakanalasta löytyi salmonellaa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.280149)

Quote
Nokialaisen munintakanalan munia on myyty muun muassa reko-lähiruokapiirin kautta sekä paikallisissa myyntitapahtumissa.

Kyllä, on kiva tietää, mistä ruoka tulee. Näin on valvontaviranomaistenkin mielestä.


Title: Vs: REKO-myynti
Post by: Heikki Jokipii on 11.09.18 - klo:06:51
Luomu Suomessa 2016 -kooste (http://proluomu.fi/aineistot/luomu-suomessa-2016-kooste/) yrittää meille kuitenkin kertoa:

Quote
Nopeasti kasvava kanava luomun suoramyynnissä ovat
REKO-ringit. Niitä toimii Suomessa jo yli sata.

Nyt kuitenkin samalla dialla (s. 10) oleva kaavio kertoo, että ruokapiirien kautta luomua ostaa vain 2% niistä, jotka luomua yleensä ostavat. Karkeasti arvioituna: luomun 2%:sta myydään n.  2% sitä kautta, siis jotain puoli promillea kaikesta Suomessa myydystä ruoasta. (Tosin kysely koski vuotta 2015, mutta on siis syytä olettaa, että REKO-innostus, jos siitä noussut, on sen jälkeen ehtinyt jo laskeakin, ks. juuri edellä.)

"Tamperelainen"-lehti haluaa yhä piilomainostaa näitä rinkejä:

Luomu- ja lähiruokaa parkkipaikalta Tampereella – REKO:t tuovat ruuan lähelle (http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/528778-luomu-ja-lahiruokaa-parkkipaikalta-tampereella-rekot-tuovat-ruuan-lahelle)

Mutta joutuu samalla kertomaan, miten todella epäkäytännöllistä tuo toiminta on: asiakas joutuu ennakolta tilaamaan ruokansa, ja laittautumaan juuri tiettyyn aikaan (kerran kahdessa viikossa! Oliko tämä se pariton viikko?) jollekin parkkipaikalle (missä se on? Miten sinne pääsee kävellen?), jossa REKO-jakeluauto pysähtyy lyhimmillään vain vartiksi.

Mutta jotkut silti tykkää:

Quote
Tamperelainen Stina Serlachius-Cederqvist on myös mieltynyt lähiruokaan. Häntä kiinnostaa REKO-toiminnassa erityisesti sen perusajatus.

– Olen ostanut lähiruokaa jo pidemmän aikaa, koska on kiva tietää, mistä ruoka tulee. Ravinto saa ikään kuin kasvot (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=654.msg3249#msg3249), kun tietää sen taustat. Toiminta on vähän kuin paluu yksinkertaisempaan aikaan, mikä on vain etu, toteaa Serlachius-Cederqvist.
(lihav. HJ, kuten myös ilkikurinen linkkaus)

Yksinkertaisempaan?

Tällaisista epäkäytännöllisyyssyistä tämäkin mahdollinen pieni trendi törmää aika äkkiä luonnollisiin rajoihinsa:

Suoramyynti maatiloilta kasvattaa suosiotaan – jo yli puolet munatiloista suosii suoramyyntiä (https://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/suoramyynti-maatiloilta-kasvattaa-suosiotaan-jo-yli-puolet-munatiloista-suosii-suoramyyntia)

Vaikka heitäkin siis on, jotka katsovat löytäneensä yksinkertaisemman ratkaisun, jos joutuvat näkemään asiassa enemmän vaivaa ...

Eikä ole MMM:llä mitään syytä ottaa tällaista asiaa esille hyvänä asiana lähiruokaprojektissaan. Jos ja kun sekin on perustellut lähiruokaa sen vähäisillä ruokakilometreillä. Jotka tietysti yhteensä muodostuvat valtaviksi, jos yhden perheen vähäistä kananmunamäärää lähdetään aina erikseen autolla ostamaan. Tuo REKO-järjestely on ehkä jossain sillä välillä, tuohon ja normaaliin kaupassa käyntiin verraten. Ehkä myös jutussa mainittu leipomo-kahvila ostaa sellaisia määriä kerralla, että asia muuttuu järkevämmäksi.

Anteeksi vain, jos tätä tai sen seikan vaikutusta asiaan hiukan epäilen ...

Quote
– Varastointi heikentää kananmunan laatua. Tilalta haettu muna taas voi olla munittu samana päivänä, jolloin se vaikuttaa makuun. Kuluttajien mukaan hyvä maku vetää puoleensa, Hulmi sanoo.

... koska kananmuna on muutoin suorastaan kuuluisa ja ihmetelty siinä, kuinka hyvin se säilyy. Kuten jokainen leirikokki tietää.  ;D
Title: Vs: REKO-myynti
Post by: Heikki Jokipii on 22.02.19 - klo:07:19
Aivan. Moni muu ei maltakaan, vaan käy tekemässä ostoksensa läheisessä marketissa. Vaikka haluaisi luomuruokaakin. Tai sitä lähiä.

Ainakin minä nautin mieluummin hämyisestä, jouluisesta tunnelmasta siitä jouluruokaa syödessä, kuin sitä ostaessa.

Porissa kävi nyt näin:

Satakunnan Kansa: Lähiruokarinki Reko Pori lopettaa: "Asiakkaita ei ole riittävästi" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.235865)

Lähes 10 000 ihmistä seurasi asiaa Facebookissa, mutta asiakkaiksi asti heistä ei riittänyt.

Mutta vielä siellä on tarjolla se puoli tuntia, parkkipaikalla, kerran viikossa.

Tuohon verrattuna tässä voisi jo olla jotain ideaa:

Tuottajille uusi kanava lähiruoan myyntiin? – S-ryhmä pilotoi suoramyyntiä verkkokaupassaan (https://www.patarumpu.fi/2019/02/08/tuottajille-uusi-kanava-lahiruoan-myyntiin-s-ryhma-pilotoi-suoramyyntia-verkkokaupassaan/)

Ainakin siis logistisesti. Muutoin jäämme yhä ihmettelemään, a) mitä se lähiruoka on ja b) mitä tuolla toimeliaisuudella tosiasiassa saavutetaan.
Title: Vs: REKO-myynti
Post by: Heikki Jokipii on 05.03.19 - klo:03:43
Aivan. Moni muu ei maltakaan, vaan käy tekemässä ostoksensa läheisessä marketissa. Vaikka haluaisi luomuruokaakin. Tai sitä lähiä.

Ainakin minä nautin mieluummin hämyisestä, jouluisesta tunnelmasta siitä jouluruokaa syödessä, kuin sitä ostaessa.

Porissa kävi nyt näin:

Satakunnan Kansa: Lähiruokarinki Reko Pori lopettaa: "Asiakkaita ei ole riittävästi" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.235865)

Lähes 10 000 ihmistä seurasi asiaa Facebookissa, mutta asiakkaiksi asti heistä ei riittänyt.

Mutta vielä siellä on tarjolla se puoli tuntia, parkkipaikalla, kerran viikossa.

Reko-lähiruokarenkaisiin kuuluu satojatuhansia suomalaisia – Kantahämäläisiä on mukana yli 6 000 – Hämeen Sanomat (https://www.hameensanomat.fi/kanta-hame/reko-lahiruokarenkaisiin-kuuluu-satojatuhansia-suomalaisia-kantahamalaisia-on-mukana-yli-6-000-620543/)

(otettu Googlesta:)

Quote
4 tuntia sitten · Alun perin pedersöreläinen maanviljelijä Thomas Snellman kuvitteli keksineensä ruokapiirin Pohjois- Pohjanmaalle tuottajien tueksi. 40 vuotta maanviljelijänä toiminut Snellman siirtyi 1990-luvulla luomuun ja kompastui ...

Tavallisten ruokakauppojen tavallisiin asiakkaisiin kuuluu miljoonia suomalaisia.

Eikä niiden suosio (kokonaisuutena, keskinäinen kilpailu unohtaen) juuri vaihtele.
Title: Vs: Lähiruokaa Lapista
Post by: Heikki Jokipii on 20.03.19 - klo:06:09
Syötiin eilen tällaista:

http://www.ronka.fi/kuluttajat/tuotteet/tuote/meri-lapin-karitsa-jauheliha.html

Kuten tuosta näkyy, niin tähän netti-ilmoitukseen on laitettu logo "lähiruoka". Niin oli pakkaukseenkin. Ostimme sen tietysti Helsingissä.

Nyt tuo lähiruoan käsitteen venyttäminen on alkanut harmittaa lappilaisiakin:

Lapissa tuotetaan kysyttyjä tuotteita – ”Pitäisi puhua lähiruuan sijaan Suomi-ruuasta” (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.396852)

Quote
Lahtelan mukaan suomalainen ruuan brändäyksessä on parantamisen varaa.

”Nyt puhutaan paljon lähiruuasta, mitä en oikein ymmärrä. Pitäisi puhua Suomi-ruuasta. Se on ainutlaatuista ja puhdasta.”

Vai olisiko se alkanut jopa vähän nolottaa?

Se - mikä kyllä on tuon lähiruokahehkutuksen oikea, alkuperäinen tarkoitus - että ylistetään ja myydään kotimaista ruokaa, ei edelleenkään nolota. Sen puolesta sopii vähän liioitellakin, sen ainutlaatuisuudesta.

PS. Ei nolota MMM:ikään. Se on järjestänyt niin, että jos sitä Googlesta hakee, niin ensimmäinen sivu jota Google tarjoaa, on tämä mainossivu:

https://mmm.fi/laheltaparempaa

Koska lähiruoka on saanut jonkinlaisen pyhityksen ruokakilometrien ja ilmastonmuutoksen teorioiden kautta, ei EU tuosta ilmeisestä protektionismismin edistämisestä  huomauta.
Title: Osaoptimointia
Post by: Heikki Jokipii on 04.04.19 - klo:05:32
Tämä on kyllä mitä selkein esimerkki osaoptimoinnista:

Suoramyyvät maatilat menestyvät muita paremmin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.405482)

Kustannuksia ja myös muita haittoja siirretään kuluttajille. Saavat itse tulla kaupungista autoillaan ruokaa hakemaan. Ja kas vain, kannattavuus on tilalla parempi.

Ei ihan samalla tavalla, mutta samantyylisesti todistellään, että luomutitiloilla menee paremmin.
Title: Millaista on lähiruoka?
Post by: Heikki Jokipii on 05.04.19 - klo:03:46
Vuoden lähiruokatekopalkinto (https://www.sttinfo.fi/tiedote/vuoden-lahiruokateko-2019--palkinto-heikkilan-juustolalle?publisherId=1811&releaseId=69855648)

Tila on Pälkäneellä.

Quote
Vuoden lähiruokateko 2019 -palkinnonsaajan päätti Lähiruoka & luomu -messujen kehitysryhmä. Palkinto jaettiin tänä vuona seitsemännen kerran. 

– Heikkilän Juustola on ensimmäinen maatila, joka on voittanut Vuoden lähiruokateko -palkinnon. On ollut hienoa seurata, miten yhä useampi maatila on lähtenyt jatkojalostamaan tuotteitaan ja ottanut aktiivisen roolin ruokaketjussa muun muassa omien myyntikanavien kautta, toteaa palkintoraadin puheenjohtaja Kirsi Viljanen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Palkintoraadin mukaan Heikkilän Juustola on tehnyt pitkäjänteistä työtä alkutuotannon ja maaseudun yritystoiminnan elinvoimaisuuden eteen. He tekevät vahvaa yhteistyötä lähialueella toimivien tahojen kanssa sekä laajemmissa yrittäjäverkostoissa. Juustolan laadukkaita tuotteita on myynnissä monipuolisesti lähiruokamyymälöissä, suuremmissa herkkukaupoissa ja valtakunnan laajuisesti Eggspress-tilauskanavan kautta. Maatilan homogenisoimaton maito on saanut vahvaa asiakaskuntaa myös suurten kaupunkien kahviloissa.

Juustolan tuotteiden asiakaskunta on uskollista ja kasvavaa. Juustolan yrittäjät ovat taidokkaasti ottaneet some-kanavat haltuun markkinointiviestinnässä, ja tilan elämästä sekä arjen iloista ja murheista kerrotaan avoimesti ja hyväntuulisella meiningillä. Yrittäjien aktiivinen läsnäolo somessa välittää lukijoille tietoa normaalista maalaiselämästä ja eläinten luonnollisesta käyttäytymisestä, ruokavalioista ja paljosta muusta, mistä monet nykyajan ihmiset ovat vieraantuneet.

Lähiruoka on siis jotain, jota voi myydä vaikka maailmanlaajuisesti. Mutta se täytyy myydä jotenkin erikoisten, itse järjestettyjen myyntikanavien kautta. Niin, ja aina täytyy kertoa, että se on lähiruokaa. Mielellään värikkäästi maalaillen.
Title: Vs: REKO-myynti
Post by: Heikki Jokipii on 29.04.19 - klo:04:10
Reko-lähiruokarenkaisiin kuuluu satojatuhansia suomalaisia – Kantahämäläisiä on mukana yli 6 000 – Hämeen Sanomat (https://www.hameensanomat.fi/kanta-hame/reko-lahiruokarenkaisiin-kuuluu-satojatuhansia-suomalaisia-kantahamalaisia-on-mukana-yli-6-000-620543/)

(otettu Googlesta:)

Quote
4 tuntia sitten · Alun perin pedersöreläinen maanviljelijä Thomas Snellman kuvitteli keksineensä ruokapiirin Pohjois- Pohjanmaalle tuottajien tueksi. 40 vuotta maanviljelijänä toiminut Snellman siirtyi 1990-luvulla luomuun ja kompastui ...

Tavallisten ruokakauppojen tavallisiin asiakkaisiin kuuluu miljoonia suomalaisia.

Eikä niiden suosio (kokonaisuutena, keskinäinen kilpailu unohtaen) juuri vaihtele.

Pro Luomun Luomu Suomessa 2018 -kooste kyllä kertookin:

Quote
Luomun ostopaikat
[...]
• Vaihtoehtoisten myyntikanavien merkitys on yhä vähäinen.

Kertoo tarkemmin vielä kaaviossaan, että vain 2% luomua ostaneista oli käyttänyt ruokapiirejä.

Mutta sopinee silti vielä vahventaa juttua tällä iskevällä kritiikillä (https://www.talouselama.fi/uutiset/te/e1866ec7-d2fc-4b17-b071-a5fcdc53e0b6?ref=ampparit:5e04):

Quote
Pursiainen muistuttaa, että tavoite on vähentää päästöjä, ei palata 1950-luvulle tai köyhdyttää ihmisiä, joista monet ovat jo valmiiksi köyhiä.

”Kun kaikki Lauttasaaren luomuharrastajat matkustavat kaupan parkkipaikalle, jonne luomumunantuottaja on kärrännyt pikku pakettiautolla säälittävän määrän munia, sekä luontoäiti että ekonomisti itkevät… Ilmastotietoinen ostaa ruokansa kaupasta, josta kaiken saa kerralla ja jonne tavarat on siirretty mahdollisimman suurissa erissä ja vähillä resursseilla.”
Title: Vs: Rajat kotimaisen suosimiselle EU:ssa. Finfoodin nimi muuttuu
Post by: Heikki Jokipii on 08.09.19 - klo:08:19
Tällainen on kuluttajan oikeus ja tällaisella perusteella:

Leppä: Kuluttajalla oikeus tietää kysymättäkin lihan alkuperä ravintolassa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.502311)

Quote
”Tämä on erittäin tärkeä asia myös kuluttajille, sillä tutkimusten mukaan jopa 80 prosenttia kuluttajista pitää tärkeänä, että aterian raaka-­aineena käytetyn lihan alku­perämaa ilmoitetaan ravintolassa. Valtaosa kuluttajista katsoo myös, että alkuperämaalla on vahva yhteys lihan laatuun”, Leppä toteaa.

Tuohon asiaan kyllä liittyy myös kuluttajien oikeus olla tietämättä, että tuollainen yhteys ei ole ollenkaan niin selkeä tai vahva. Tai tietämättä, ettei se välttämättä suosi suomalaista lihaa.
Title: Vs: Rajat kotimaisen suosimiselle EU:ssa. Finfoodin nimi muuttuu
Post by: Heikki Jokipii on 09.03.20 - klo:06:41
Tässä kampanjassa ministeriö on toiminut EU-sopimusten rajamailla:

Ministeriön somekampanjointi tuotti tulosta – aiempaa useampi kuluttaja valitsi kaupassa tietoisesti kotimaista (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.1012109)

Quote
Maa- ja metsätalousministeriön, MTK:n ja SLC:n yhteinen Läheltä parempaa -kampanja onnistui tavoitteessaan odotettua paremmin, ministeriö tiedottaa.
[...]
Tietoisuuden lisäämisellä tavoiteltiin mielikuvan ja ostokäyttäytymisen muuttamista. Kampanja onnistui ministeriön mukaan odotettua paremmin.

"Ajatus lähti liikkeelle yleisestä huolesta kotimaisen ruuantuotannon puolesta, ja toisaalta kentän paineesta nostaa esiin kotimaista ruokaa ja saada kuluttajat näkemään suomalaisen ruuantuotannon ehkä itsestään selviksi koetut vahvuudet", osastopäällikkö Minna-Mari Kaila kertoo ministeriön tiedotteessa.

Ministeriön, MTK:n ja ruotsinkielisen tuottajajärjestön Svenska lantbruksproducenternas centralförbundin (SLC) kanssa käynnistetty ruuan arvostuskampanja lähestyi 18–35-vuotiaita suomalaisia digitaalisen markkinoinnin, radiomainonnan ja mediaviestinnän keinoin.

En ihmettelisi, jos Suomi saisi tuosta protektionismistaan huomautuksen. Koska ministeriö oli mukana, etujärjestöille tuo lienee täysin sallittua. Luulen, että tuossa on tapahtunut vahinko: alunperin varmaan annettiin ohje, että puhukaa sitten lähiruoasta. Mutta sitten puhe on lipsunut siihen, mitä tietysti oikeasti on tarkoitettu: kotimaisuuteen.
Title: Vs: REKO-myynti
Post by: Heikki Jokipii on 20.03.20 - klo:05:03
Mutta sopinee silti vielä vahventaa juttua tällä iskevällä kritiikillä (https://www.talouselama.fi/uutiset/te/e1866ec7-d2fc-4b17-b071-a5fcdc53e0b6?ref=ampparit:5e04):

Quote
Pursiainen muistuttaa, että tavoite on vähentää päästöjä, ei palata 1950-luvulle tai köyhdyttää ihmisiä, joista monet ovat jo valmiiksi köyhiä.

”Kun kaikki Lauttasaaren luomuharrastajat matkustavat kaupan parkkipaikalle, jonne luomumunantuottaja on kärrännyt pikku pakettiautolla säälittävän määrän munia, sekä luontoäiti että ekonomisti itkevät… Ilmastotietoinen ostaa ruokansa kaupasta, josta kaiken saa kerralla ja jonne tavarat on siirretty mahdollisimman suurissa erissä ja vähillä resursseilla.”

Tämä Husu-Kallion ja Lepän blogiteksti ilmestyi tänään myös HS:n milipidepalstalla:

Turvataan arjen jatkuminen ruuantuotannossa (https://mmm.fi/c/blogs/find_entry?entryId=21430811)

Muutoinhan tuohon blogitekstiin ei ole huomauttamista, mutta tätä kohtaa täytyy vähän ihmetellä:

Quote
Kuluttajat voivat turvallisin mielin hankkia oman arkensa elintarvikkeet kuten ennenkin pitäen kuitenkin ns. turvavälin muihin asiakkaisiin. Tämä koskee päivittäistavarakauppojen asiakkaita sekä Reko-rinkejä ja muuta suoramyyntiä.


Sinänsä sekin oikein, mutta puuttuiko heiltä tuossa nyt riittävän radikaali ote? Järkeilemällä nimittäin koronatietoinen nyt päätyisi luultavasti siihen, että kaikenlaista suoramyyntiä pitäisi nyt tässä tilanteessa yksinkertaisesti välttää. Se pitäisi ehkä jopa kieltää? Näin järkelemällä: jos tavarat haetaan yhdellä suurella autolla keskusliikkeen supervarastoon, josta ne robotti jakaa liikkeisiin, josta asiakkaat käyvät kerran viikossa ostamassa kaiken tarvitsemansa, eikö fyysistä kohtaamista näin huomattavasti vähennetä? Nyt ruoalla ei pidä olla "kasvoja". Koska ne kasvot saattavat yskiä.
Title: Protektionismin lietsominen
Post by: Heikki Jokipii on 18.04.20 - klo:06:12
Minusta koronaepidemiaa käytetään nyt väärin protektionistisen hengen nostattamiseksi. Mm. tämän tyyppisillä uutisilla:

Tuore tutkimus: Suomen tulee pitää kiinni omavaraisuudesta – murto-osa maapallon väestöstä pärjäisi lähiseutunsa ravinnolla (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1067414)

Quote
Aalto-yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että harva pärjäisi lähiseudultaan saatavalla ravinnolla. Riippuvuus tuontiruuasta lisää haavoittuvuutta koronapandemian kaltaisten globaalien kriisien aikana.


Vaikka tosiasiassa epidemiaan ei liity minkäänlaista ruokapulaa. Ainoa hankaluus on ollut oikeastaan siinä, että rikkaissa maissa ei ole saatu vierastyöläisiä maatalous töihin! Itse ruoka kulkee yhä juohevasti eri maiden välillä.

Katsotaanpa Aalto-yliopiston tutkimuksen karttaa:

https://www.aalto.fi/en/news/relying-on-local-food-is-a-distant-dream-for-most-of-the-world

Isoimmat siniset alueet ovat Afrikassa. Siellä ei kärsitä koronasta. Siellä kärsitään muuten vain.

Ja itse asiassa Afrikan maatalouden kehitystä auttaisi, jos se voisi vapaammin tuoda maataloustuotteitaan Eurooppaan. Eikä sille asetettaisi keinotekoisia esteitä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=55.msg15543#msg15543).
Title: Vs: REKO-myynti
Post by: Heikki Jokipii on 16.06.20 - klo:07:04
Sinänsä sekin oikein, mutta puuttuiko heiltä tuossa nyt riittävän radikaali ote? Järkeilemällä nimittäin koronatietoinen nyt päätyisi luultavasti siihen, että kaikenlaista suoramyyntiä pitäisi nyt tässä tilanteessa yksinkertaisesti välttää. Se pitäisi ehkä jopa kieltää? Näin järkelemällä: jos tavarat haetaan yhdellä suurella autolla keskusliikkeen supervarastoon, josta ne robotti jakaa liikkeisiin, josta asiakkaat käyvät kerran viikossa ostamassa kaiken tarvitsemansa, eikö fyysistä kohtaamista näin huomattavasti vähennetä? Nyt ruoalla ei pidä olla "kasvoja". Koska ne kasvot saattavat yskiä.

Tällainen hetkellinen piikki on toki mahdollinen:

Lähiruoan kysyntä on nosteessa koronaviruksen vanavedessä – suoramyynti on koettu helpoksi ja turvalliseksi tavaksi hankkia ostoksia

 (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.1117141)
Quote
Koronavirus vaikuttaa lisänneen lähiruoan kysyntää. MTK:n ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen uskoo, että monet ovat kokeneet suoramyynnin helpoksi ja turvalliseksi, kun noutoajan voi sopia, ja ostokset noutaa jopa ilman kontaktia.


Kunnes asiakkaat tajuavat, että kaikki tuo on mahdollista ihan normaalin elintarvikaupan puitteissa. Jossa noutoajoista, sorttimentists ym. ei tarvitse sopia tuottajan ehdoilla.
Title: Vs: REKO-myynti
Post by: Heikki Jokipii on 23.02.21 - klo:06:55
Ei se ongelmatonta ole tässä myyntitavassa:

Reko-myyjät pelkäävät koronarajoitusten tiukentumista: "Bisnes käytännössä loppuisi", sanoo leipämyyjä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1324697)

Se tuossa tulee esiin, ja tavallaan myönnetään.
Title: Vs: REKO-myynti
Post by: Heikki Jokipii on 22.04.21 - klo:05:59
Kunnes asiakkaat tajuavat, että kaikki tuo on mahdollista ihan normaalin elintarvikaupan puitteissa. Jossa noutoajoista, sorttimentists ym. ei tarvitse sopia tuottajan ehdoilla.

Haluaisitko käyttämäsi kaupan olevan tällainen (kuva):

https://www.haapavesi-lehti.fi/uutinen/614672

Quote
Reko-lähiruokaryhmiä toimii Suomessa kymmenillä paikkakunnilla. Arkistokuva muutaman vuoden takaa Kokkolan Reko-jakelusta, johon Urho Kalliokoski oli tuonut ruisleipiä ja saaristolaisleipiä.


Eli pimeähkö (ja suuren osan vuodesta myös: kylmähkö) parkkipaikka, jossa on kerrallaan tarjolla vain muutama tuote?

Vai tällainen (https://www.google.com/imgres?imgurl=https%3A%2F%2Flookaside.fbsbx.com%2Flookaside%2Fcrawler%2Fmedia%2F%3Fmedia_id%3D1890128371010471&imgrefurl=https%3A%2F%2Ffi-fi.facebook.com%2Fksupermarketkokkola%2Fposts%2Fhellurei-t%25C3%25A4n%25C3%25A4%25C3%25A4n-meill%25C3%25A4-alko-superp%25C3%25A4iv%25C3%25A4t-joka-tarkottaa-tietty-supertarjouksia-t%25C3%25A4%2F1890128501010458%2F&tbnid=6BKHge4MX7XfKM&vet=12ahUKEwjs8f_E9pDwAhXEsioKHaSVCaIQMygCegUIARD3AQ..i&docid=52Pr7ut2hLliQM&w=960&h=720&q=kokkola%20supermarket&client=ms-android-huawei&ved=2ahUKEwjs8f_E9pDwAhXEsioKHaSVCaIQMygCegUIARD3AQ)? Satunnainen kuva supermarketista, mutta kuitenkin Kokkolasta.
Title: Vs: Rajat kotimaisen suosimiselle EU:ssa. Finfoodin nimi muuttuu
Post by: Heikki Jokipii on 29.05.21 - klo:07:16
Myös paperisessa Yhteishyvässä oli tämä ingressi ja tämä kuvateksti ((lihav. HJ):

Puhdasta kotiseudun ruokaa, jolla on tarina – lähiruokalähettiläs Elina etsii uusia tuotteita kauppoihin (https://yhteishyva.fi/elama/puhdasta-kotiseudun-ruokaa-jolla-on-tarina-lahiruo/2hh2GeW2JmqIJk4te4Ib1p)

Quote
Lähiruokaa syömällä voi tukea oman kotiseudun työllisyyttä ja vähentää ruoan kuljetuksista syntyviä päästöjä. Lähellä tuotettu ruoka on myös hyvää, vakuuttaa lähiruokalähettiläs Elina Kaukonen. Tänä vuonna hän aikoo etsiä sata uutta tuotetta Pirkanmaan Osuuskaupan valikoimiin.

Quote
Elina Kaukonen toivoo, että Suomessa kehitettäisiin ruokatuote, josta tulisi kansainvälinen hitti.

Kukaan ei koomisuutta huomannut.
Title: Vs: Jopa nyt jotakin!
Post by: Heikki Jokipii on 21.07.21 - klo:06:15
Olemme täällä kritisoineet tätä lähiruoka-aatetta siitä, että se on eräänlaista "nollasummapeliä", eli minkä toinen "maakunta" voittaa, sen toinen häviää.

Tai oikeastaan tarkemmin siitä, ettei välttämättä tapahdu edes näin, vaan niin, että sama "maakunta" häviää toisaalla sen, mitä luulee toisaalla voittaneensa, koska ko. aatteen myötä ne toiset "maakunnat" suosivat sitten myös omia tuotteitaan vähän kaikessa, jolloin tämän ensimmäisen "maakunnan" myynti muualle vähentyy ja tyrehtyy.

Kummallisesti tämän asian autuaaksi tekevään voimaan kuitenkin uskotaan yhä vähän joka toisella pikkupaikkakunnalla:

"Kova kysyntä lähellä tuotetuille elintarvikkeille” – ”Mitä uutta -hanke toi lähiruuan nettikaupan Ranualle”
Omalla paikkakunnalla tuotettua lähiruokaa on alettu myydä aiempaa monipuolisemmin internetissä, Ranuan kunta tiedottaa. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.1476910)

Tajuamatta, että noinhan sitten tekevät naapurikunnatkin. Ja kysyntä niistä pysähtyy.

Ja kaikki häviävät, kun markkinoita yritetään tuolla tavalla rajoittaa. Korneinta on tuo, miten asiassa vielä käytetään internetiä. Joka soveltuisi paljon paremmin markkinoiden vapauden edistämiseen.

Voisi oikeastaan ihmetellä myös MT:tä. Olen ollut huomaavinani, että se aina kirjoittaa myönteisesti tuollaisesta paikallisesta protektionismista. Niinkuin tuossakin. Mutta ilmiö ei edistä lehden lukijakunnankaan intressejä.

Minusta ei olisi huono idea, jos tällaiset hankkeet kunnilta lailla kiellettäisiin, vihamielisenä toimintana muita kuntia kohtaan:

Quote
Ranuan kunnan vetämän hankkeen budjetti oli 79 980 euroa. Rahoitus saatiin Peräpohjolan Leaderilta. Mukana olivat myös Ranuan Yrittäjät, MTK-Ranua ja Ranuan Matkailuyhdistys ry.


Ja siis oikeastaan haitallisena toimintana omia kuntalaisia kohtaan. Koska vastareaktio tulee. Yrittäjät voivat tietysti järjestelmässämme toimia tuossa asiassa miten parhaaksi näkevät.

***

Äärimmilleen vietynä: me helsinkiläiset voisimme Ranualle ilmoittaa, että syömme mieluiten täällä Helsingin kaupungissa kasvihuoneessa tuotettuja hilloja. Koska ne ovat lähellä tuotettuja. Vaikkeivät ne maistukaan yhtä hyviltä kuin Ranuan hillat.

PS. Teoreettisesti. Mutta nyt ei syödä. Palkkioksi kukkien kastelusta saamme pian kaukoruokaa tuolta asti: aitoja Ranuan hilloja!  ;D
Title: Vs: REKO-myynti
Post by: Heikki Jokipii on 24.08.21 - klo:04:02
Kunnes asiakkaat tajuavat, että kaikki tuo on mahdollista ihan normaalin elintarvikaupan puitteissa. Jossa noutoajoista, sorttimentists ym. ei tarvitse sopia tuottajan ehdoilla.

Haluaisitko käyttämäsi kaupan olevan tällainen (kuva):

https://www.haapavesi-lehti.fi/uutinen/614672

Quote
Reko-lähiruokaryhmiä toimii Suomessa kymmenillä paikkakunnilla. Arkistokuva muutaman vuoden takaa Kokkolan Reko-jakelusta, johon Urho Kalliokoski oli tuonut ruisleipiä ja saaristolaisleipiä.


Eli pimeähkö (ja suuren osan vuodesta myös: kylmähkö) parkkipaikka, jossa on kerrallaan tarjolla vain muutama tuote?

Vai tällainen (https://www.google.com/imgres?imgurl=https%3A%2F%2Flookaside.fbsbx.com%2Flookaside%2Fcrawler%2Fmedia%2F%3Fmedia_id%3D1890128371010471&imgrefurl=https%3A%2F%2Ffi-fi.facebook.com%2Fksupermarketkokkola%2Fposts%2Fhellurei-t%25C3%25A4n%25C3%25A4%25C3%25A4n-meill%25C3%25A4-alko-superp%25C3%25A4iv%25C3%25A4t-joka-tarkottaa-tietty-supertarjouksia-t%25C3%25A4%2F1890128501010458%2F&tbnid=6BKHge4MX7XfKM&vet=12ahUKEwjs8f_E9pDwAhXEsioKHaSVCaIQMygCegUIARD3AQ..i&docid=52Pr7ut2hLliQM&w=960&h=720&q=kokkola%20supermarket&client=ms-android-huawei&ved=2ahUKEwjs8f_E9pDwAhXEsioKHaSVCaIQMygCegUIARD3AQ)? Satunnainen kuva supermarketista, mutta kuitenkin Kokkolasta.


Piilomainosta asialle Hesarissa tänään:

Minäkin haluaisin ruokani tuottajaksi ikioman viljelijän (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008207565.html)

Quote
TÄNÄ ILTANA pohjois­helsinkiläisellä pysäköinti­paikalla on taas vilinää, kun lähi­seudun asukkaat hakevat tilaamiaan tuotteita Reko-torilta.
[..]
Kaikki tämä maksaa enemmän kuin marketeissa, mutta se ei näytä haittaavan: juurekset ja munat ovat luomunakin niin halpoja, että asiakkaita parkkipaikalla riittää.

Minä haluan ostaa ruokani kaupasta. Vaikka se minulle maksaisikin vähemmän!
Title: Vs: REKO-myynti
Post by: Heikki Jokipii on 27.08.21 - klo:05:28
Jatkoksi tähän, vastaus Aholallle (ks. edellinen puheenvuoro):

Ikioma viljelijä ei ole utopiaa
Kumppanuusmaatalous on osa tulevaisuuden ruokajärjestelmää. (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008218002.html)

Mutta sitten on pakko tuoda esille toiminnan nykyinen volyymi (lihav. HJ):

Quote
Suomessakin on jo toistakymmentä toimivaa kumppanuusmaatalousyhteisöä, mutta sellaisen voi perustaa myös itse.


Allekirjoittajana mm. viestinnän asiantuntija Noora Mantere Luomuliitosta. Tämän kytkennän olemme toisessa triidissä huomanneet:

Olisi periaatteessa kuviteltavissa myös sellainen kumppanuusmaatalousjärjestely, jossa peltoa viljeltäisiin modernin maatalouden parhailla ja uusimmilla keinoilla. Monta uutta asiaa kokeillen! Geenitekniikkakin mukaan lukien, jos EU vain sen suinkin sallisi! Mutta kumppanuusmaatalouden idea tuntuu nyt olevan kytketty hyvin tiukasti kiinni joko luomuun tai biodynaamisuuteen. Sääli.

Ja nimenomaan biodynaamisuuteen. Horst von Scheissesprecherin edellä mainitsemasta Suomen 13 biodynaamisesta tilasta 3 (tai 4) on mukana kumppanuusmaatalousliikkeessä.

Eikä tuo kumppanuusmaatalouden tavattoman pieni volyymikaan ole meiltä jäänyt huomaamatta.
Title: Vs: REKO-myynti
Post by: Heikki Jokipii on 22.02.22 - klo:05:02
Monet muutkin ovat minun tavallani uhrautuneet:

Piilomainosta asialle Hesarissa tänään:

Minäkin haluaisin ruokani tuottajaksi ikioman viljelijän (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008207565.html)

Quote
TÄNÄ ILTANA pohjois­helsinkiläisellä pysäköinti­paikalla on taas vilinää, kun lähi­seudun asukkaat hakevat tilaamiaan tuotteita Reko-torilta.
[..]
Kaikki tämä maksaa enemmän kuin marketeissa, mutta se ei näytä haittaavan: juurekset ja munat ovat luomunakin niin halpoja, että asiakkaita parkkipaikalla riittää.

Minä haluan ostaa ruokani kaupasta. Vaikka se minulle maksaisikin vähemmän!

Itsepäisesti pidetään kuitenkin ideasta kiinni, vaikka se onnistuu huonosti:

Etelä-Savoon uusi lähiruuan verkkopalvelu – "Reko-toiminta Facebookissa on hiipunut rankasti" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1802380)

Samaa jääräpäisyyttä tässäkin, ja samantyyppisestä keinosta on kyse:

Suomessa vietetään ensimmäistä kertaa kumppanuusmaatalousviikkoa – "Kun ruokatalous on omissa käsissämme, myös yhteiskunnan rakenteellinen muutos on mahdollista! (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1802727)

Jotensakin  "hienoa", että tällaisen porukan takia meitä kehotetaan viettämään teemaviikkoa:

Jatkoksi tähän, vastaus Aholallle (ks. edellinen puheenvuoro):

Ikioma viljelijä ei ole utopiaa
Kumppanuusmaatalous on osa tulevaisuuden ruokajärjestelmää. (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008218002.html)

Mutta sitten on pakko tuoda esille toiminnan nykyinen volyymi (lihav. HJ):

Quote
Suomessakin on jo toistakymmentä toimivaa kumppanuusmaatalousyhteisöä, mutta sellaisen voi perustaa myös itse.

***

Sen olemme toisaalla huomanneet, miten kumppanuusmaatalous liittyy juuri tietyntyyppisten tilojen markkinointivaikeuksiin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg23524#msg23524). Kyllä uusikin päivitys yhä samalta näyttää:

https://blogs.helsinki.fi/kumppanuusmaatalous/lahde-mukaan/loyda/

Biodynaamisuutta ja muita erikoisuuksia. Hankalia saada kaupan hyllyille. — Tiloja 19 kappaletta. Maatalous- ja puutarhayritysrekisterin ennakkotietojen mukaan Suomessa on 44 700 maatalous- ja puutarhayritystä vuonna 2021.

***

Että MT julkaisi nuo kummatkin linkatut uutiset näyttävästi, johtuu siellä vallitsevasta kuvitelmasta, että heidän kuuluisi tukea "lähiruokaa", viljelijäväen äänenkannattajana. Mutta eihän se niin mene. Vaikka kotimaisuutta MT lujasti puolustaisikin.
Title: Vs: REKO-myynti
Post by: Heikki Jokipii on 18.07.22 - klo:07:39
Kaikenlaista hyvää yritetään tässä nähdä...

Ei pelkkää myyntiä – lähiruokarenkaissa arvot ja ihmiset kohtaavat (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/580497c1-b0f9-43b9-b3af-817714d0802e)

Quote
Tuottajat ja kuluttajat kohtaavat kasvotusten REKO-lähiruokarenkaissa. Kohtaaminen ei ole pelkkää kaupantekoa vaan siellä voi todella nähdä tuottajan työn arvon.


... mutta kerrottava on:

Quote
Sain kuulla, että tämän renkaan suosiossa on havaittavissa pientä hiipumista. Lieneekö syynä inflaatio? Vai kuluttavatko ihmiset korona-ajan jälkeen mieluummin vaikkapa matkustamiseen?


Vai vaikuttavatko asiaan tällaiset seikat:

"Tamperelainen"-lehti haluaa yhä piilomainostaa näitä rinkejä:

Luomu- ja lähiruokaa parkkipaikalta Tampereella – REKO:t tuovat ruuan lähelle (http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/528778-luomu-ja-lahiruokaa-parkkipaikalta-tampereella-rekot-tuovat-ruuan-lahelle)

Mutta joutuu samalla kertomaan, miten todella epäkäytännöllistä tuo toiminta on: asiakas joutuu ennakolta tilaamaan ruokansa, ja laittautumaan juuri tiettyyn aikaan (kerran kahdessa viikossa! Oliko tämä se pariton viikko?) jollekin parkkipaikalle (missä se on? Miten sinne pääsee kävellen?), jossa REKO-jakeluauto pysähtyy lyhimmillään vain vartiksi.

Ettei tuota tuottajan työn arvon hehkuttamista loputtomiin jaksa? Arkipäivisin, omien töiden jälkeen? Siitä nyt puhumatta, että odotetaan valmiutta maksaa korkeampia hintoja?

PS. Noita kumppanuusmaataloustiloja (edellinen puheenvuoro) on edelleenkin 19 kappaletta. Tänäkin kesänä.
Title: Vs: REKO-myynti
Post by: Heikki Jokipii on 09.08.22 - klo:05:59
Jotenkin hupaisaa on, miten radiossa nyt valitellaan Helsingin kauppatorin — parkkipaikkojen puutetta!!!

Onko niin, että kaikki "lähiruoka" edellyttää aina jotenkin oman auton käyttöä?!
Title: Vs: Rajat kotimaisen suosimiselle EU:ssa. Finfoodin nimi muuttuu
Post by: Heikki Jokipii on 04.09.22 - klo:06:13
Nimi muuttui, mutta toiminta on  ennallaan:

https://www.hyvaasuomesta.fi/

Tänään on kuulemma suomalaisen ruoan päivä. Olisiko EU:ssa sovittavissa, että tästä lähin on suositeltavaa (ja sopimusten mukaista) viettää vain eurooppalaisen ruoan päivää?

Tuollainen suosiminen ei nimittäin mitenkään lopu suomalaisuuteen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=103.msg28062#msg28062). Kun vielä näinkin on:

Kysely: Suomalaiset haluavat ruuasta maksettujen eurojen jäävän omalle alueelleen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/16615a71-5637-4780-a127-219602cc9b84)

Quote
Suomalaisten mielestä tärkein yksittäinen ruuan vastuullisuuteen liittyvä asia on, että ruokaan käytetty raha jää Suomeen, omaan maakuntaan tai kuntaan.
(lihav. HJ)

Ei niin, etteikö ihan varmasti Suomesta löytyisi hyvää ruokaa. Mutta sen puolesta yleisesti tehty propaganda löytää falskiudessa voittajansa vain luomupropagandassa.

***

Joutsenmerkin eräistä tämäntyyppisestä ongelmista (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=49.msg26660#msg26660) nyt puhumatta. Kun Suomessa ei nyt ole viljelykäytössä muuntogeenisiä lajikkeita, näyttää usein olevan sillä hilkulla, etteikö "GMO-vapaus" lipsahtaisi mukaan syihin kotimaisen ruoan suosimiselle.
Title: Vs: Rajat kotimaisen suosimiselle EU:ssa. Finfoodin nimi muuttuu
Post by: Heikki Jokipii on 10.09.22 - klo:04:11
Toinen protektionistinen juhla heti perään:

Harva ostaa kauniista puheista huolimatta lähiruokaa – hintojen kallistuminen pahentaa tilannetta (https://yle.fi/uutiset/3-12613646)

Quote
Lähiruokaa ja oman alueen tuottajia on viime vuosien aikana pyritty tuomaan enemmän ihmisten tietoisuuteen. Tästä esimerkkinä toimii nyt seitsemännen kerran järjestettävä Lähiruokapäivä.

Aiemmin tapahtuma tunnettiin Osta tilalta -päivänä, mutta nimi vaihdettiin vuosi sitten Lähiruokapäiväksi. Teemapäivän ideana on kerätä mukaan suomalaisia lähituottajia, ja tuoda tilojen toimintaa näkyvämmäksi myös kuluttajille.

Tapahtumaa koordinoiva Heidi Kohtala Ruokaviraston Maaseutuverkostopalveluista kertoo, että päivä on konkreettinen teko lähiruoan esittelemiseksi.

– Lähiruokapäivä on tilaisuus lähteä näkemään, mitä työ puhtaan suomalaisen ruoan puolesta on. Onnistuessaan päivä lähentää kuluttajan ja tuottajan välimatkaa sekä lisää tuottajien näkyvyyttä.

Ja nyt siis valtio koordinoi! Eurooppaan tuossa vedotaan vain näin:

Quote
– Suomessa yleinen puhe lähiruoasta on lisääntynyt vähän jälkijunassa Eurooppaan verrattuna. Uskon kuitenkin, että lähiruoan kysyntä tulee meilläkin kasvamaan monesta eri syystä, Kylkilahti toteaa.

Tämäkin muistettiin ottaa mukaan:

Quote
Kotimaisuus on suomalaisille kuitenkin edelleen tärkeä kriteeri lihan valinnassa, ja Ukrainan sodan myötä halu ostaa kotimaisia tuotteita on lisääntynyt.

Mutta pitäisikö ruoan tuon takiakaan olla juuri omasta pitäjästä? Juhlapäivän puuhaihmiset ovat varmaankin vilpittömästi sitä mieltä, että pitäisi. Sen lisäksi, että kaikkien tulisi olla tietoisia juuri oman alueen tuottajista.

***

Luomuväki osaa kyllä mennä imuun mukaan. Yksi esimerkki:

Elämänmeno|Lähiruoka
Parasta Pirkanmaalta-alkuperämerkki kahdelle toimijalle Juupajoella
Henkireiän luomutila ja Metsäojan Highland - ylämaankarjatila ovat saaneet oikeuden käyttää uutta Parasta Pirkanmaalta-alkuperämerkkiä. (https://www.kmvlehti.fi/elamanmeno/art-2000009053739.html)

Pari biodynaamista ilmoittaa olevansa mukana lähiruokapäivässä.
Title: Vs: Rajat kotimaisen suosimiselle EU:ssa. Finfoodin nimi muuttuu
Post by: Heikki Jokipii on 16.09.22 - klo:04:52
Hiukan jo epätoivoisen oloista argumentaatiota lähiruoan puolesta:

Lähiruokaa syövä haukkaa samalla ruoan tuotantopaikan maisemaa ja historiaa – Raudanmaalla kuhisi lähiruokapäivän avajaisissa (https://shl.fi/2022/09/13/lahiruokaa-syova-haukkaa-samalla-ruoan-tuotantopaikan-maisemaa-ja-historiaa-raudanmaalla-kuhisi-lahiruokapaivan-avajaisissa/)

Quote
– Yhä useampi on tarkka siitä, mistä ruoka tulee
[jatko Googlen kautta:]
Se on luonnollinen tarve, tutkimusprofessori Hilkka Vihinen Luonnonvarakeskuksesta (LUKE) vahvistaa ja sanoo ...


Eipä taida olla kovinkaan "luonnollista" olla kiinnostunut siitä, että ruoka tulee ihan siitä läheltä. — Tuollaisilla "luonnollisilla" tarpeilla ihmiskunta olisi kuollut sukupuuttoon metsästäjä-keräilijä-vaiheessa! Se olisi ollut historian loppu!

***

Ranskalaiset pistäneet vielä paremmaksi?

Vapaus, tasa-arvo ja hyvä ruoka eli ruokatuotannon haasteet Ranskassa (https://mmm.fi/blogit/-/blogs/vapaus-tasa-arvo-ja-hyva-ruoka-eli-ruokatuotannon-haasteet-ranskassa)

On muistettava, että
- Ranskalla on omat lähiruokansa, ja:
- myös sitä koskevat EU:n kilpailusäännöt.

No, erään tradition mukaan Ranskan suuri vallankumous olisi alkanut kuningatar Maria Antoinetten sutkauksesta kansasta ja leivoksista.
Title: Vs: REKO-myynti
Post by: Heikki Jokipii on 07.01.23 - klo:05:00
Joku uusi viritelmä asiassa:

Laari tuo lähiruoan lähemmäs kaupunkilaisia ‒ osta suoraan tuottajilta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/5e996625-7f9f-4941-bb96-046fcd59d643)

Quote
Laarin tarkoituksena on antaa kuluttajille parempi mahdollisuus ostaa lähiruokaa suoraan tuottajilta.

Onko kukaan kysynyt, haluammeko me kaupunkilaiset kuluttajat tuota?

Meidän perheessä ainakin kuumeisesti odotellaan vain sitä, että Puotilan ostarin korvaava rakennus valmistuisi. Ja tuohon vähän lähemmäs tulisi taas kauppa. Josta voisi ostaa – vaikka mandariineja! Eikä ole tarpeen, että niiden tuottajat myisivät ne meille!
Title: Vs: REKO-myynti
Post by: Heikki Jokipii on 09.01.23 - klo:05:03
Tässä keksitään yhä lisää ruutia:

Joukkorahoitus taipuu niin taiteeseen kuin konkurssiuhkaankin – Mesenaatin perustaja toivoo mukaan myös ruuantuottajia (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/lukemisto/fb569c77-de25-4545-8207-d4e8859c072c)

Quote
Hän toivoo, että kuukausimaksulliseen toimintaan lähtisi mukaan myös ruuantuottajia.

”Esimerkiksi vihanneksia voisi tilata kuukausimaksua vastaan lähituottajalta. Tai miksei vaikka kahvipaahtimo toimittaisi vastapaahdettuja kahvinpapuja”, Tanninen listaa.
Title: Vs: Lähiruoka ja kuljetuskustannukset
Post by: Heikki Jokipii on 24.01.23 - klo:09:30
Mutta kyllä vaan silti kansanedustaja Anne Kalmari vetosi Vihdissä (http://www.vihdinuutiset.fi/artikkeli/256084-’lahiruoka-on-hirvean-hyva-asia’) kuljetusten hiilijalanjälkeen, ja vastusti mangokiisselin tarjoamista lapsille.

Tämä on hyvin suomalainen skandaali:

”Harmillinen virhe tuotetiedoissa lipsahti myös lehti-ilmoitteluun” – S-ryhmä mainosti ulkomaista salaattia kotimaisena (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/3a67e665-0e01-4737-ab9b-578207035563)

Quote
Maa- ja metsätalousvaliokuntaa johtava Anne Kalmari (kesk.) toivoo, että S-ryhmä ymmärtäisi korjata toimintapojaan.

Ruotsissa vastaavaa ei tapahdu. Koska siellä syödään suosiolla (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg30385#msg30385) halpaa ulkomaista talvisin. Sekä tavanomaista että luomua (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=696.msg30346#msg30346). Luultavasti ainakin joku siellä perustelee asiaa sillä, että talvisten kasvihuonevihannesten hiilijalanjälki on suuri.

Title: Vs: REKO-myynti
Post by: Heikki Jokipii on 04.05.23 - klo:04:26
Meidän perheessä ainakin kuumeisesti odotellaan vain sitä, että Puotilan ostarin korvaava rakennus valmistuisi. Ja tuohon vähän lähemmäs tulisi taas kauppa. Josta voisi ostaa – vaikka mandariineja! Eikä ole tarpeen, että niiden tuottajat myisivät ne meille!

Tällä perheemme ongelmat taisivat ratketa:

Robotit alkavat toimittaa S-kauppojen ruokaostoksia (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/12543944-0084-45c5-ab3f-6f168c4ef40b)

Quote
S-kaupat aloittaa pikatoimitukset kuljetusroboteilla seitsemän osuuskaupan alueella.

S-ryhmä kertoo ottavansa käyttöön päästöttömät pikatoimitukset sähköllä toimivilla kuljetusroboteilla vaiheittain kevään ja kesän aikana.
[..]
Ensimmäisenä toimitukset alkavat HOK-Elannossa, jonka jälkeen kesällä robotteja aletaan nähdä myös Tampereella, Turussa, Porissa, Raumalla, Jyväskylässä ja Oulussa.
[..]
Kun kuljetusrobotti on päässyt perille asiakkaan ilmoittamaan osoitteeseen, aukeaa sen päällä oleva kansi S-kaupat-mobiilisovelluksen avulla. HOK-Elannon tiedotteen mukaan robotit toimittavat tilauksia noin parin kilometrin säteellä myymälästä, josta tilaus on tehty, ja niiden sisälle mahtuu kaksi ruokakassillista tai yhdeksän kilon painosta ostoksia.
(lihav. HJ)

Kahden kilometrin päässä meistä on useita S-kaupan ... lähikauppoja. Ennemmin tai myöhemmin tulevat myös K-ryhmä ja Lidl (ja ODA?) tuohon omalla systeemillään mukaan. Jolloin on noin tuplasti lähitarjontaa.

Eikä tästäkään tule uutta ongelmaa:

Jotenkin hupaisaa on, miten radiossa nyt valitellaan Helsingin kauppatorin — parkkipaikkojen puutetta!!!

Onko niin, että kaikki "lähiruoka" edellyttää aina jotenkin oman auton käyttöä?!
Title: Vs: Rajat kotimaisen suosimiselle EU:ssa. Finfoodin nimi muuttuu
Post by: Heikki Jokipii on 01.09.23 - klo:05:52
Suomalainen haluaa syödä kotimaista (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/11eee189-b10a-46a3-a12a-89cb65e42c87)

Vain onko niin, että MT (ja MTK) haluavat suomalaisen haluavan syödä kotimaista?
Title: Vs: REKO-myynti
Post by: Heikki Jokipii on 12.12.23 - klo:15:40
"Tamperelainen"-lehti haluaa yhä piilomainostaa näitä rinkejä:

Luomu- ja lähiruokaa parkkipaikalta Tampereella – REKO:t tuovat ruuan lähelle (http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/528778-luomu-ja-lahiruokaa-parkkipaikalta-tampereella-rekot-tuovat-ruuan-lahelle)

Mutta joutuu samalla kertomaan, miten todella epäkäytännöllistä tuo toiminta on: asiakas joutuu ennakolta tilaamaan ruokansa, ja laittautumaan juuri tiettyyn aikaan (kerran kahdessa viikossa! Oliko tämä se pariton viikko?) jollekin parkkipaikalle (missä se on? Miten sinne pääsee kävellen?), jossa REKO-jakeluauto pysähtyy lyhimmillään vain vartiksi.

Löydämme tästä listan Pirkanmaan parkkipaikoista:

REKO – Suoraan tuottajalta kuluttajalle
ilman välikäsiä (https://parastapirkanmaalta.fi/loyda-ruokaa/reko/)

Joilla pitäisi olla tiettyinä aikoina, 1,5 tunnin tarkkuudella.

Listaa on päivitetty 2021. Olisiko innostuskin laantunut? Sen tiedämme toisaalta, että Tampereen yliopistossa toiminut opiskeljoiden REKO-ryhmä lopetti. Kauan sitten, osallistujen puutteessa.