Rajat kotimaisen suosimiselle EU:ssa. Finfoodin nimi muuttuu

[Heikki Jokipii]

Kuinka tyypillinen tapaus tämä on:

Bistro Vilee avaa ovensa tauon jälkeen — Otava Food Factoryn tehtaanmyymälä pysyy toistaiseksi kiinni

Mikkeliläinen ruokatehdas Otava Food Factory pitää toistaiseksi tehtaanmyymälänsä Otavassa suljettuna, kertoo yrittäjä Ilkka Arvola.

— Keskitymme tällä hetkellä markkinointiin Helsingin päässä. Sitä on alusta asti rakennettu, vaikka ravintolatoiminnassa pääpaino on paikallisissa asiakkaissa.

— Markkinat ovat siellä isommat, mutta tuotanto pysyy edelleen Otavassa.

Helsingissä ruokatehtaan tuotteita myydään esimerkiksi hotelleihin ja ravintoloihin. [...]

Hiljattain Vilee-yrittäjien Mikkelissä toimiva lähiruokafirma Otava Food Factory sai Vuoden lähiruokateko -palkinnon Helsingin Lähiruoka & Luomu -messuilla.

Otava Food Factoryn tuotteita sai vuoden 2016 keväästä lähtien myös Mikkelin kauppahallista, kunnes toiminta siellä loppui viime elokuun 14. päivä alkaen.

Saadakseen mikkeliläistä lähiruokaa mikkeliläisen ostajan on siis piipahdettava Helsingissä.

[Heikki Jokipii]

Tämä sotkee tätä lähiruoan suosimisen kuviota:

Syödäänkö jo joulupöydässä ”Pirkka-Sirkka”-hyönteisruokaa?

Hyönteisruuasta tulee ainakin aluksi tuontiruokaa.

– Meillä on Suomessa muutama tuottaja. He oikeastaan vasta kokeilevat alaa, S-ryhmän Oksa sanoo.

Suomessa tullaan syömään pitkään enimmäkseen aasialaisia hyönteisiä.

(lihav. HJ)

Vaikka perustelu asialle on samantyyppinen eli se hiilijalanjäljen vähentäminen.

Vai sotkeeko?

– Kuluttajalla on valta. Jos kysyntä on suurta, valikoima ja tarjonta laajenee varmasti, Akseli ennustaa.

[...]

Puolet suomalaisista on kiinnostunut ostamaan hyönteisruokaa. Ruoka ei saa silti näyttää hyönteisiltä. Ötökät halutaan mieluiten proteiinijauheena, jolla voidaan rikastaa muuta ruokaa.

– Hyönteisravintoa voidaan lisätä vaikka jauhelihapihvien tai lihapullien taikinaan. Siitä voi tulla myös pastan tai pitsan lisuke. Hyönteisen näköisiä hyönteisiä suomalainen ei ole vielä ihan valmis syömään, Akseli sanoo.

Voi olla, ettei sotkekaan. Kun vielä eurooppalaiset kokemukset ovat, että nämä ötökät tulevat kalliimmiksi, jopa todella paljon kalliimmiksi kuin tavallinen liharuoka. Asia voi olla samankaltainen kuin on luomun kanssa ollut: gallupissa, ilman lompsaa ja ilman tietoa hinnoista, ollaan kovasti "kiinnostuneita".

Siinäkin suhteessa samankaltaisuutta voi löytyä, että hyönteisruoan erityinen, hyvä maku voi olla yhtä illusorista kuin luomuruoan.

PS. Ja kyllä satukirjoissa on päähenkilöinä tunnettuja hyönteisiäkin. Lapset ehkä kieltäytyvät syömästä Samu Sirkkaa (lihapullassakaan)? Vähän varttuneemmat, nuoret ryhtyvät ehkä vaatimaan hyönteisillekin eläinten luovuttamattomia oikeuksia? 

[Heikki Jokipii]

Siinäkin suhteessa samankaltaisuutta voi löytyä, että hyönteisruoan erityinen, hyvä maku voi olla yhtä illusorista kuin luomuruoan.

Tuossa taidan vetää nyt sanani takaisin. Poikani raportoi syöneensä eräässä maistiaistilanteessa toukista tehtyä ruokaa ja että se oli hyvää. Kun hän on aikamoinen herkuttelija, jolla minun nähdäkseni makuaisti on tähän asti ollut hyvin kunnossa, niin ehkäpä.

Eikä tämäkään häntä koske:

PS. Ja kyllä satukirjoissa on päähenkilöinä tunnettuja hyönteisiäkin. Lapset ehkä kieltäytyvät syömästä Samu Sirkkaa (lihapullassakaan)? Vähän varttuneemmat, nuoret ryhtyvät ehkä vaatimaan hyönteisillekin eläinten luovuttamattomia oikeuksia? 

Ensinnäkin hän on jo 31. Eikä toiseksi lainkaan hurahtanut äärimmäiseen eläinsuojeluaatteeseen. Vaikka eläinystävä kyllä onkin (ollut kahdenkin kissan isäntä). Mutta pihvikin on aina maistunut.

Mutta jos jatkaa tätä hyvin pienen otoksen käyttämistä, eräs toinen perheeni jäsen ei suhtautunut myönteisesti edes ajatukseen hyönteisruoasta, edes asian kokeilemiseen.

[Heikki Jokipii]

Ellei rahaa saada helsinkiläisiltä niin sitten käypäläisiltä:

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ruuan-verkkokauppa-l%C3%A4hiruokayritt%C3%A4jien-mielest%C3%A4-kehnoin-myyntikanava-1.207798

[Heikki Jokipii]

"Tamperelainen"-lehti haluaa yhä piilomainostaa näitä rinkejä:

Luomu- ja lähiruokaa parkkipaikalta Tampereella – REKO:t tuovat ruuan lähelle

Mutta joutuu samalla kertomaan, miten todella epäkäytännöllistä tuo toiminta on: asiakas joutuu ennakolta tilaamaan ruokansa, ja laittautumaan juuri tiettyyn aikaan (kerran kahdessa viikossa! Oliko tämä se pariton viikko?) jollekin parkkipaikalle (missä se on? Miten sinne pääsee kävellen?), jossa REKO-jakeluauto pysähtyy lyhimmillään vain vartiksi.

"Luomulaakso" kertoo:

Joulun kotimaiset herkkulahjat REKO-lähiruokarenkaasta

REKOn valtti onkin laadukas valikoima lähituotettuja herkkuja. Moni näistä on vielä lisäksi sertifioitua luomua, jota itse mielelläni valitsen niin omaan ruokapöytääni kuin lahjaksikin. Maltan tuskin odottaa JouluREKOamme, mutta vielä on jaksettava 35 yötä kärvistellä ennen kuin pääsee nauttimaan ihanasta jouluisesta tunnelmasta hämyisellä parkkipaikalla Keudan kupeessa, Lopentien varrella.

Aivan. Moni muu ei maltakaan, vaan käy tekemässä ostoksensa läheisessä marketissa. Vaikka haluaisi luomuruokaakin. Tai sitä lähiä.

Ainakin minä nautin mieluummin hämyisestä, jouluisesta tunnelmasta siitä jouluruokaa syödessä, kuin sitä ostaessa.

[Heikki Jokipii]

Aivan. Moni muu ei maltakaan, vaan käy tekemässä ostoksensa läheisessä marketissa. Vaikka haluaisi luomuruokaakin. Tai sitä lähiä.

Ainakin minä nautin mieluummin hämyisestä, jouluisesta tunnelmasta siitä jouluruokaa syödessä, kuin sitä ostaessa.

Porissa kävi nyt näin:

Satakunnan Kansa: Lähiruokarinki Reko Pori lopettaa: "Asiakkaita ei ole riittävästi"

Lähes 10 000 ihmistä seurasi asiaa Facebookissa, mutta asiakkaiksi asti heistä ei riittänyt.

Mutta vielä siellä on tarjolla se puoli tuntia, parkkipaikalla, kerran viikossa.

[Heikki Jokipii]

Tässä "haisee" melko selvästi se ...

Uusi ehdotus ravintolan alkuperämerkintäasetuksesta EU:n arvioitavaksi

Suomi lähettää Euroopan komissiolle uuden ehdotuksen asetuksesta, joka velvoittaisi ravintoloita ilmoittamaan näkyvästi kalan ja lihan alkuperämaan tarjoilupaikoissa. Alkuperämerkintävaatimuksella halutaan edistää kuluttajan edellytyksiä tehdä tietoisia ja vastuullisia valintoja ravintoloissa.

... että MMM olettaa, että kuluttajien mielestä vastuullinen on aina kotimaista. Varmaan näin onkin ja näin:

Maa- ja metsätalousministeriön Kantar TNS Agrilla toukokuussa teettämän kuluttajatutkimuksen mukaan noin 80 prosenttia suomalaisista kuluttajista pitää tärkeänä, että aterian raaka-aineena käytetyn lihan ja kalan alkuperämaa ilmoitetaan ravintolassa. Lähes 80 prosenttia kuluttajista katsoo, että alkuperämaalla on vahva merkitys lihan ja kalan laatuun.

Syytökset protektionismista voidaan torjua, kätkemällä asia taitavasti kansanvaltaan ja tahtoon. Kansa kun on asiassa jo riittävän protektionistista. Iloisesti tuossa myös sekoitetaan laatu ja vastuullisuus.

[Heikki Jokipii]

Tämä Tjäreborgin lehdistötiedote herättää kyllä kysymyksen:

Kyselyn tulos: Näitä ruokatuliaisia suomalaiset suosivat

Myös luomu- ja lähiruokaa arvostetaan, sillä 82,2 % kyselyyn vastanneista suomalaisista kokee tärkeäksi, että loman matkakohteessa, hotellissa sekä ravintoloissa on saatavilla luomu- ja lähellä tuotetuista raaka-aineista valmistettua ruokaa.

Jos siellä huuthelkkarissa lomalla ollaan, mitä lähellä sen ruoan raaka-aineiden tulisi olla tuotettu?

Jos se on siellä paikallisesti tuotettua, ja hyvä juttu, miksi asia muuttuisi pahaksi, jos tuo ruoka tuodaan erikseen Suomeen?

PS. Missä mielessä luomua pitää olla saatavilla? Hotellin aamiaisella samaan hintaan? Vai erikseen tilattavissa?

PS2. Miten on mahdollista, etteivät nuo asiakkaat selvästikään, noilla prosenteilla, koe noita asioita kotona Suomessa noin tärkeiksi?

[Heikki Jokipii]

"Tamperelainen"-lehti haluaa yhä piilomainostaa näitä rinkejä:

Luomu- ja lähiruokaa parkkipaikalta Tampereella – REKO:t tuovat ruuan lähelle

Mutta joutuu samalla kertomaan, miten todella epäkäytännöllistä tuo toiminta on: asiakas joutuu ennakolta tilaamaan ruokansa, ja laittautumaan juuri tiettyyn aikaan (kerran kahdessa viikossa! Oliko tämä se pariton viikko?) jollekin parkkipaikalle (missä se on? Miten sinne pääsee kävellen?), jossa REKO-jakeluauto pysähtyy lyhimmillään vain vartiksi.

Mutta jotkut silti tykkää:

Tamperelainen Stina Serlachius-Cederqvist on myös mieltynyt lähiruokaan. Häntä kiinnostaa REKO-toiminnassa erityisesti sen perusajatus.

– Olen ostanut lähiruokaa jo pidemmän aikaa, koska on kiva tietää, mistä ruoka tulee. Ravinto saa ikään kuin kasvot, kun tietää sen taustat. Toiminta on vähän kuin paluu yksinkertaisempaan aikaan, mikä on vain etu, toteaa Serlachius-Cederqvist.

(lihav. HJ, kuten myös ilkikurinen linkkaus)

Yksinkertaisempaan?

Ja sitten tämäkin vielä. Kaikkea sitä sattuu:

Nokialaisesta munintakanalasta löytyi salmonellaa

Nokialaisen munintakanalan munia on myyty muun muassa reko-lähiruokapiirin kautta sekä paikallisissa myyntitapahtumissa.

Kyllä, on kiva tietää, mistä ruoka tulee. Näin on valvontaviranomaistenkin mielestä.

[Heikki Jokipii]

Luomu Suomessa 2016 -kooste yrittää meille kuitenkin kertoa:

Nopeasti kasvava kanava luomun suoramyynnissä ovat
REKO-ringit. Niitä toimii Suomessa jo yli sata.

Nyt kuitenkin samalla dialla (s. 10) oleva kaavio kertoo, että ruokapiirien kautta luomua ostaa vain 2% niistä, jotka luomua yleensä ostavat. Karkeasti arvioituna: luomun 2%:sta myydään n.  2% sitä kautta, siis jotain puoli promillea kaikesta Suomessa myydystä ruoasta. (Tosin kysely koski vuotta 2015, mutta on siis syytä olettaa, että REKO-innostus, jos siitä noussut, on sen jälkeen ehtinyt jo laskeakin, ks. juuri edellä.)

"Tamperelainen"-lehti haluaa yhä piilomainostaa näitä rinkejä:

Luomu- ja lähiruokaa parkkipaikalta Tampereella – REKO:t tuovat ruuan lähelle

Mutta joutuu samalla kertomaan, miten todella epäkäytännöllistä tuo toiminta on: asiakas joutuu ennakolta tilaamaan ruokansa, ja laittautumaan juuri tiettyyn aikaan (kerran kahdessa viikossa! Oliko tämä se pariton viikko?) jollekin parkkipaikalle (missä se on? Miten sinne pääsee kävellen?), jossa REKO-jakeluauto pysähtyy lyhimmillään vain vartiksi.

Mutta jotkut silti tykkää:

Tamperelainen Stina Serlachius-Cederqvist on myös mieltynyt lähiruokaan. Häntä kiinnostaa REKO-toiminnassa erityisesti sen perusajatus.

– Olen ostanut lähiruokaa jo pidemmän aikaa, koska on kiva tietää, mistä ruoka tulee. Ravinto saa ikään kuin kasvot, kun tietää sen taustat. Toiminta on vähän kuin paluu yksinkertaisempaan aikaan, mikä on vain etu, toteaa Serlachius-Cederqvist.

(lihav. HJ, kuten myös ilkikurinen linkkaus)

Yksinkertaisempaan?

Tällaisista epäkäytännöllisyyssyistä tämäkin mahdollinen pieni trendi törmää aika äkkiä luonnollisiin rajoihinsa:

Suoramyynti maatiloilta kasvattaa suosiotaan – jo yli puolet munatiloista suosii suoramyyntiä

Vaikka heitäkin siis on, jotka katsovat löytäneensä yksinkertaisemman ratkaisun, jos joutuvat näkemään asiassa enemmän vaivaa ...

Eikä ole MMM:llä mitään syytä ottaa tällaista asiaa esille hyvänä asiana lähiruokaprojektissaan. Jos ja kun sekin on perustellut lähiruokaa sen vähäisillä ruokakilometreillä. Jotka tietysti yhteensä muodostuvat valtaviksi, jos yhden perheen vähäistä kananmunamäärää lähdetään aina erikseen autolla ostamaan. Tuo REKO-järjestely on ehkä jossain sillä välillä, tuohon ja normaaliin kaupassa käyntiin verraten. Ehkä myös jutussa mainittu leipomo-kahvila ostaa sellaisia määriä kerralla, että asia muuttuu järkevämmäksi.

Anteeksi vain, jos tätä tai sen seikan vaikutusta asiaan hiukan epäilen ...

– Varastointi heikentää kananmunan laatua. Tilalta haettu muna taas voi olla munittu samana päivänä, jolloin se vaikuttaa makuun. Kuluttajien mukaan hyvä maku vetää puoleensa, Hulmi sanoo.

... koska kananmuna on muutoin suorastaan kuuluisa ja ihmetelty siinä, kuinka hyvin se säilyy. Kuten jokainen leirikokki tietää. 

[Heikki Jokipii]

Aivan. Moni muu ei maltakaan, vaan käy tekemässä ostoksensa läheisessä marketissa. Vaikka haluaisi luomuruokaakin. Tai sitä lähiä.

Ainakin minä nautin mieluummin hämyisestä, jouluisesta tunnelmasta siitä jouluruokaa syödessä, kuin sitä ostaessa.

Porissa kävi nyt näin:

Satakunnan Kansa: Lähiruokarinki Reko Pori lopettaa: "Asiakkaita ei ole riittävästi"

Lähes 10 000 ihmistä seurasi asiaa Facebookissa, mutta asiakkaiksi asti heistä ei riittänyt.

Mutta vielä siellä on tarjolla se puoli tuntia, parkkipaikalla, kerran viikossa.

Tuohon verrattuna tässä voisi jo olla jotain ideaa:

Tuottajille uusi kanava lähiruoan myyntiin? – S-ryhmä pilotoi suoramyyntiä verkkokaupassaan

Ainakin siis logistisesti. Muutoin jäämme yhä ihmettelemään, a) mitä se lähiruoka on ja b) mitä tuolla toimeliaisuudella tosiasiassa saavutetaan.

[Heikki Jokipii]

Aivan. Moni muu ei maltakaan, vaan käy tekemässä ostoksensa läheisessä marketissa. Vaikka haluaisi luomuruokaakin. Tai sitä lähiä.

Ainakin minä nautin mieluummin hämyisestä, jouluisesta tunnelmasta siitä jouluruokaa syödessä, kuin sitä ostaessa.

Porissa kävi nyt näin:

Satakunnan Kansa: Lähiruokarinki Reko Pori lopettaa: "Asiakkaita ei ole riittävästi"

Lähes 10 000 ihmistä seurasi asiaa Facebookissa, mutta asiakkaiksi asti heistä ei riittänyt.

Mutta vielä siellä on tarjolla se puoli tuntia, parkkipaikalla, kerran viikossa.

Reko-lähiruokarenkaisiin kuuluu satojatuhansia suomalaisia – Kantahämäläisiä on mukana yli 6 000 – Hämeen Sanomat

(otettu Googlesta:)

4 tuntia sitten · Alun perin pedersöreläinen maanviljelijä Thomas Snellman kuvitteli keksineensä ruokapiirin Pohjois- Pohjanmaalle tuottajien tueksi. 40 vuotta maanviljelijänä toiminut Snellman siirtyi 1990-luvulla luomuun ja kompastui ...

Tavallisten ruokakauppojen tavallisiin asiakkaisiin kuuluu miljoonia suomalaisia.

Eikä niiden suosio (kokonaisuutena, keskinäinen kilpailu unohtaen) juuri vaihtele.

[Heikki Jokipii]

Syötiin eilen tällaista:

http://www.ronka.fi/kuluttajat/tuotteet/tuote/meri-lapin-karitsa-jauheliha.html

Kuten tuosta näkyy, niin tähän netti-ilmoitukseen on laitettu logo "lähiruoka". Niin oli pakkaukseenkin. Ostimme sen tietysti Helsingissä.

Nyt tuo lähiruoan käsitteen venyttäminen on alkanut harmittaa lappilaisiakin:

Lapissa tuotetaan kysyttyjä tuotteita – ”Pitäisi puhua lähiruuan sijaan Suomi-ruuasta”

Lahtelan mukaan suomalainen ruuan brändäyksessä on parantamisen varaa.

”Nyt puhutaan paljon lähiruuasta, mitä en oikein ymmärrä. Pitäisi puhua Suomi-ruuasta. Se on ainutlaatuista ja puhdasta.”

Vai olisiko se alkanut jopa vähän nolottaa?

Se - mikä kyllä on tuon lähiruokahehkutuksen oikea, alkuperäinen tarkoitus - että ylistetään ja myydään kotimaista ruokaa, ei edelleenkään nolota. Sen puolesta sopii vähän liioitellakin, sen ainutlaatuisuudesta.

PS. Ei nolota MMM:ikään. Se on järjestänyt niin, että jos sitä Googlesta hakee, niin ensimmäinen sivu jota Google tarjoaa, on tämä mainossivu:

https://mmm.fi/laheltaparempaa

Koska lähiruoka on saanut jonkinlaisen pyhityksen ruokakilometrien ja ilmastonmuutoksen teorioiden kautta, ei EU tuosta ilmeisestä protektionismismin edistämisestä  huomauta.

[Heikki Jokipii]

Tämä on kyllä mitä selkein esimerkki osaoptimoinnista:

Suoramyyvät maatilat menestyvät muita paremmin

Kustannuksia ja myös muita haittoja siirretään kuluttajille. Saavat itse tulla kaupungista autoillaan ruokaa hakemaan. Ja kas vain, kannattavuus on tilalla parempi.

Ei ihan samalla tavalla, mutta samantyylisesti todistellään, että luomutitiloilla menee paremmin.

[Heikki Jokipii]

Vuoden lähiruokatekopalkinto

Tila on Pälkäneellä.

Vuoden lähiruokateko 2019 -palkinnonsaajan päätti Lähiruoka & luomu -messujen kehitysryhmä. Palkinto jaettiin tänä vuona seitsemännen kerran. 

– Heikkilän Juustola on ensimmäinen maatila, joka on voittanut Vuoden lähiruokateko -palkinnon. On ollut hienoa seurata, miten yhä useampi maatila on lähtenyt jatkojalostamaan tuotteitaan ja ottanut aktiivisen roolin ruokaketjussa muun muassa omien myyntikanavien kautta, toteaa palkintoraadin puheenjohtaja Kirsi Viljanen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Palkintoraadin mukaan Heikkilän Juustola on tehnyt pitkäjänteistä työtä alkutuotannon ja maaseudun yritystoiminnan elinvoimaisuuden eteen. He tekevät vahvaa yhteistyötä lähialueella toimivien tahojen kanssa sekä laajemmissa yrittäjäverkostoissa. Juustolan laadukkaita tuotteita on myynnissä monipuolisesti lähiruokamyymälöissä, suuremmissa herkkukaupoissa ja valtakunnan laajuisesti Eggspress-tilauskanavan kautta. Maatilan homogenisoimaton maito on saanut vahvaa asiakaskuntaa myös suurten kaupunkien kahviloissa.

Juustolan tuotteiden asiakaskunta on uskollista ja kasvavaa. Juustolan yrittäjät ovat taidokkaasti ottaneet some-kanavat haltuun markkinointiviestinnässä, ja tilan elämästä sekä arjen iloista ja murheista kerrotaan avoimesti ja hyväntuulisella meiningillä. Yrittäjien aktiivinen läsnäolo somessa välittää lukijoille tietoa normaalista maalaiselämästä ja eläinten luonnollisesta käyttäytymisestä, ruokavalioista ja paljosta muusta, mistä monet nykyajan ihmiset ovat vieraantuneet.

Lähiruoka on siis jotain, jota voi myydä vaikka maailmanlaajuisesti. Mutta se täytyy myydä jotenkin erikoisten, itse järjestettyjen myyntikanavien kautta. Niin, ja aina täytyy kertoa, että se on lähiruokaa. Mielellään värikkäästi maalaillen.