Rajat kotimaisen suosimiselle EU:ssa. Finfoodin nimi muuttuu

[Heikki Jokipii]

Lähiruoan eräs ongelma:

Suojattu merkki puuttuu: "Lähiruokana mainostettu jopa katkarapuja"

Joka kyllä on itse aiheutettu, kun lähiruoan määritelmääkin (vaikka uutinen toista väittää) on viimeiseen asti vältelty.  Vrt. vaikka samaisen MMM:n Kirsi Viljasen lausunto helmikuussa 2014.

Jos poro ja hilla ovat Helsingissä lähiruokaa, koska niitä ei saa (Lappia) lähempää, on kyllä katkarapukin ihan samalla perusteella, mistä se on sitten tuotukin.

(Lähetin tämän ajatuksen myös YLEn keskusteluun - ja jouduin siellä tinkimään periaatteestani: ko. keskusteluun oli pakko osallistua nimimerkillä, ei saanut käyttää omaa nimeä. Olen siellä nyt "TM-TL")

***

Viljanen ottaa kantaa tähänkin:

Lähiruuan ei tarvitse olla luomua, vaikka se parhaimmillaan onkin lähellä tuotettua luomuruokaa.

–  Luomu on valvottu ja sertifioitu tuotantotapa, joka ei ota kantaa raaka-aineen alkuperään. Suomessa myydään edelleen paljon ulkomaista luomua, koska oma tuotanto ei kata kysyntää.

Ei kata oma tuotanto lähes 10% osuudella viljelyalasta sitten millään 1,7% osuutta kysynnästä. Viljanenkin muuten saattaisi tietää kuinka paljon Suomessa myydään ulkomaista luomua, mutta ei sitä tuossa sano.

Lähiruoka-luomu-kytkentää tai mielikuvaa hänkin ylläpitää tuolla "parhaimmillaan" -samanvalinnalla. Ellei sananvalinta sitten ollut toimittajan.

[Heikki Jokipii]

Tästä palkitusta REKO-järjestelmästä ...

Vuoden Lähiruokateko Thomas Snellmanille

... herää yksi kysymys. Epäilemättä se jollakin tavalla antaa turvaa ja tukea näille tuottajille, mutta jos on näin ...

REKO-renkaat toimivat Facebookin kautta suljettuina ryhminään, joissa tilaukset ja toimitukset sovitaan.

... ja näin ...

REKO-renkaiden lisäksi myös yksittäiset tuottajat ja yrittäjät ovat alkaneet soveltaa mallia omaan yritystoimintaansa ja toimittavat tuotteita ennakkotilauksen mukaan suoraan kuluttajille.

... ja näin:

- REKO-renkaiden hyötyjä voisi luetella vaikka kuinka paljon. Ensinnäkin lähiruokatuotteiden pienillekin erille löytyy tästä uusi kauppakanava. 

... niin kuinka pieniä eriä sitten tässä järjestelmässä kuljetetaan suoraan kuluttajalle, ja onko laskettu, paljonko tässä palaa ylimääräistä bensaa/dieseliä. Paljonko siis siitä yhdestä lähiruoan perustelusta jää jäljelle, siitä päästöjen vähentämisestä?

Vilkaise jo tehtyä arviolaskelmaamme täällä: "Ruokakilometreistä ja ruokapiireistä".

[Heikki Jokipii]

On kuulemma näin (tämän lähteen mukaan):

Kyseistä konseptia perustamassa on ollut tuottajaliitossa aktiivisia, pitkäaikaisia luomutuottajia, jotka etsivät koko ajan uusia markkinointikanavia edistämään luomutuotteiden myyntiä, uusia mahdollisuuksia on tarpeen tuoda esille. Vaikka REKO-renkaat eivät sulje pois myöskään tavanomaisia tuottajia, ainakin Pohjanmaalla noin 70 % myyntiarvosta on luomua. Näyttää siltä, että ne kuluttajat jotka ovat omaksuneet REKO-konseptin, etsivät nimenoman luomua. Tämä kehitys tukee myös valtakunnallista tavoitetta saada 20 % viljelypinta-alasta luomuun vuonna 2020.

Joka tarkoittaa sitä, kun siinä noin "ajetaan kahta jänistä", että entistä vähemmän sitten ne lähiruoan teoreettisetkaan hyödyt realisoituvat. Ja myös sitä, että koko järjestelmä on tuomittu jäämään hyvin marginaaliseksi ilmiöksi.

PS. 14.4.15: Minusta tätä tietoa ei ollut ko. artikkelissa kun sen ensin luin, mutta otetaan syy itselle, en nähnyt:

Ensimmäiset REKO-renkaat perustettiin vajaat kaksi vuotta sitten vuonna 2013, tällä hetkellä lähes 50 REKO-piirissä on jo yli 30 000 jäsentä. Pienessä Pietarsaaren kaupungissa myydään tänä vuonna REKO-systeemillä lähiruokaa reilusti yli 200 000 euron edestä. Jos koko Suomi olisi samalla tasolla se merkitsisi yli 60 miljoonaa euroa.

Eli vedetään vähän takaisin, mutta ei kaikkea, tuosta ei vielä saa volyymista todellista lukua. Tai oikeastaan, uskotaan ko. lukuun, eli noin 10 euroa per asukas. Jotain kyllä, mutta ei vielä mikään "ruokavallankumous". Toinen, ihan järkevä ja puolustettava skeptinen kysymys on sekin, että kuinka paljon sitten tämä REKO-tarjonta on Pietarsaaressa syönyt tavallisten ruokakauppojen luomumyyntiä.

[Heikki Jokipii]

... nyt sanojana Jussi Tammisola, YLE:ssä:

Luomuruokaa vai lähiruokaa? Asiantuntija lyttää molemmat

Luomustakin sanoi (ja asiaa), mutta lainataan nyt nämä ajatukset:

Tammisolan mukaan kuljetuksen merkitys ruoantuotannon ympäristövaikutuksissa ei ole niin suuri, kuin ihmiset luulevat. Vihanneskiloa kohden polttoainetta kuluu pienissä erissä kuljetettuna usein jopa enemmän, kuin jos ruoka tulisi tuhansien kilometrien päästä. Siksi myöskään lähiruoka ei ole täysin ongelmaton ratkaisu.

– Sitä ei haluta kuunnella, koska se on hyvä markkinointikeino ja kiva ajatus, että läheltä tuleva ruoka olisi parempa, Tammisola kommentoi.

[Heikki Jokipii]

Nyt sitten luomuakin myydään tällä "Tupperwaren" tyylillä:

Tuottajien ja kuluttajien yhteistyö hurjassa kasvussa

Ja tuossa uutisessa kyllä vahvistui edellä esitetty, että nämä REKO-renkaat ovat nimenomaan luomun myyntikanava (ja vain toissijaisesti sitä "lähiruokaa").

[Heikki Jokipii]

Tämä keskustelu alkoi Ruokatieto-yhdistyksestä. Mikähän siellä nyt mättää: kohta kolmeen kuukauteen ei sen nettisivuilla ole ollut uusia uutisia???

http://www.ruokatieto.fi/uutiset

Vielä viime vuonna tahti oli useita uutisia joka kuukausi.

[Heikki Jokipii]

YLE kertoo:

Mummon kanssa messuilla – lähiruokatapahtuma on jo perinne

– Myös suklaa on lähiruokaa, sillä täyteaineet on kerätty lappilaisesta luonnosta, tähdentää leipuri-kondiittori Kristiina Pääkkö.

Olisi hän voinut tietysti vedota samaan kuin hillan ja poron kohdalla Helsingissä edellä: kaakao on lähiruokaa Lapissa, koska sitä ei saa sen lähempää kuin saa.

[Heikki Jokipii]

Luulenpa, että tämä "lähiruoka" on lopulta yhtä lailla huuhaata kuin luomukin. Jopa sitä enemmänkin.

Jossain määrin - lue: hiukan - voinee ymmärtää siiinä sitä yleistä ("rivien välissä" olevaa) kotimaisen suosimista. Huoltovarmuus jne.

Mutta lopun edestä kyllä ei. Kuljetuskustannukset ovat niin mitättömiä kiloa kohti, isoissa määrissä, että asialla ei ole hiilidioksidipäästöjenkään kannalta merkitystä.

Ruotsissa kuulemma käytetään lähiruoan kriteerinä (käytetäänkö?) 250 kilometriä.

Tästä etäisyystaulukosta voi sitten tarkistaa, mitä  minun helsinkiläisenä sopisi näin ostaa, jos suosin lähiruokaa. Pois jäisi ostoslistalta niin kalakukko kuin puikulaperunakin.

Mutta miksi ylipäänsä "lähiruokaa" pitäisi olla?

Tuntuu siltä, että asian perustelut ovat aika lailla lopullisesti hukassa, jos niitä pitää etsiä "ruokatrendeistä":

Lähiruoka trenditutkimusten valossa

Mutta etsivähän löytää:

Lähellä tuotettu, paikallinen ruoka näkyy listauksissa vahvasti, ja pitkän aikavälin trendilistat ennakoivat lähiruoan vain vahvistuvan. Hyvä näin!

(Tämä siis hallituksen lähiruokaohjelman blogista "Lähiruokaa - totta kai!", jota toimittaa hankkeen vetäjä Kirsi Viljanen)

[Heikki Jokipii]

Tuossa Viljasen kirjoituksessa mainittiin useamman kerran USA. Ja tavallaan oikeinkin, sieltähän ne ruokatrendit lähtevät. Ja lähtenyt on myös tämä lähiruoka-aate. Mutta sitten tässä artikkelissa ...

The surprising truth about the ‘food movement’

... yllättäviin totuuksiin kuuluu mm. se, että suuresta mediasuosiostaan huolimatta ei tämän lähiruoan (local food) osuus USA:nkaan myynnistä ole kuin n. 1% (selvästi vähemmän kuin vaikkapa luomuruoalla). *)

Toinen yllättävä totuus on se. että sielläkin "ruokaliike" eli niiden ihmisten määrä, jotka todella ovat kiinnostuneita (tai huolissaan) ruoan alkuperästä, GMO-ainesosista jne., on sielläkin tosiasiassa yllättävän pieni. **)

___________

*) siksi on odotettavissa, kun lähiruokaa Suomessa mainostetaan, että teille kerrotaan, miten sitä USA:ssa myydään jopa 6 miljardilla dollarilla! 

**) {29.1.15) lähiruoan osalta ei Suomesta ole vastaavaa tietoa, mutta esim. GMO:n vastustuksesta tavallaan on: kansalaisaloitteet sitä vastaan ovat keränneet kannatttajia hyvin niukasti.

[Heikki Jokipii]

Tässä ei asiaa erikseen mainita ...

Tutkimus: Aluetuet imevät työpaikkoja muualta – kun tukirahat loppuvat, loppuvat vaikutuksetkin

... mutta kyllä tämä tulos varmasti on sovellettavissa myös lähiruokaan ja sen suosimiseen.

Aluetukien kokonaistaloudelliset vaikutukset voivat olla vähäiset tai jopa negatiiviset

– Päätulos oli se, että tuet voivat kyllä kohentaa työllisyyttä (tuetuilla alueilla), mutta se yllätti, että työllisyyden lisäys syntyi työllisyyden vähentymisellä lähialueilla. Työllisyys siis siirtyi sen sijaan, että se olisi kokonaisuudessaan lisääntynyt, toteaa erikoistutkija Elias Einiö Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta.

Lähialueet siis näivettyivät tuetun alueen kustannuksella. Mutta eivät sentään loputtomiin.

– Kun tukirahat loppuivat, vaikutukset lakkasivat kokonaan. Emme havainneet pitkän aikavälin vaikutuksia ollenkaan, Einiö sanoo.

[Heikki Jokipii]

Tässä keskusteluosiossa jatketaan tämän lauseen pohjallla:

Lisäksi kansalliset suositukset tulevat sisältämään aihealueita, joita pohjoismaisissa suosituksissa ei ole käsitelty esim. ruoan ympäristövaikutukset.

Johon - mahdollisesti - sisältyy myös "lähiruoka" ja luomu.

Tässä HS-artikkelissa (tänään paperilehdessäkin)  ...

Ekologia ei mullista ruokapyramidia – kasvikset ovat hyväksi niin terveydelle kuin ympäristölle, punaista lihaa kannattaa välttää molemmista syistä

... kysyttiin, että:

Pitäisikö ravitsemussuosituksia sitten muokata ruoantuotannon ekologisten vaikutusten perusteella?

Sitten kerrottiin "väännöstä" asiassa erityisesti Ruotsissa. Siinä tuli esille, miten asia kovasti oli kietoutunut "lähiruokaan" eli kotimaisen suosimiseen.

Se ei aina ole sujunut ongelmitta. Edelläkävijän ongelmat on saanut kokea Ruotsi. Ruotsin hallitus pyysi elintarvikevirastoa laatimaan suositukset ympäristöystävällisestä ruokavaliosta jo vuonna 2006. Suositukset valmistuivat vuonna 2009, ja niissä neuvottiin kuluttamaan paikallisesti tuotettua lihaa, hedelmiä, vihanneksia ja marjoja, välttämään pullotettua vettä ja palmuöljyä sekä vähentämään riisin kulutusta.

Sinänsä kohtuulliset suositukset saivat tylyn kohtelun Euroopan unionilta. EU:n komissio ei hyväksynyt niitä, koska komission mielestä ne suosivat ruotsalaisia tuottajia.

Ruotsin elintarvikevirasto muotoili suositukset uudelleen siten, että ne olisivat tasapuoliset eri maiden maataloustuottajille. Nyt ehdotuksen ampui alas Ruotsin hallitus. Sen mielestä suositukset olivat vapaakaupan vastaisia.

Edellä tuli esille, miten asiasta väännettiin, vaikka ehkä enemmän "kulisseissa", myös Suomessa. Ja kuinka siinä tulivat esille ihan samat näkökohdat. Meillä ehkä vielä innokkaamin yritettiin työntää luomuaatetta ravitsemussuosituksiiin mukaan.

Taitaa tämä ratkaisu olla kuitenkin järkevin:

Ekologisten näkökohtien sisällyttämistä ravitsemussuosituksiin on myös vastustettu. Yhdysvalloissa vastustus oli niin ankaraa, että siitä luovuttiin.

Ei niin, etteikö ruoan ekologisista näkökohdista voisi ja pitäisi puhua - siihen tarkoitukseenhan on koko yhdistyksemme perustettu - mutta ne ovat aivan eri asia kuin ruoan terveellisyys. Kuitenkin.

Hesarin artikkeli kertoo, että nämä näkökohdat on nyt jotenkin saatu viimeisimpiin Ruotsin suosituksiin mukaan. Miten? Otetaanpa selvää. Onkohan luomu siellä mukana, nyt?

PS. Jutun lopussa näyttää olevan kaavio eri tuotteiden vesijalanjäljistä. Siitä asiasta on jo oma keskustelunsa täällä.

[Heikki Jokipii]

Hesari kertoi:

Ruotsi julkaisi omat ekologiset ravitsemussuosituksensa vihdoin vuonna 2015. Odotukset olivat korkealla, ja monien mielestä ne täyttyivät. Ekologiset näkökohdat eivät ole erillään muusta kokonaisuudesta, vaan niitä painotetaan läpi raportin.

Sitä raporttia ei kyllä löydy täältä:

http://www.folkhalsomyndigheten.se/amnesomraden/livsvillkor-och-levnadsvanor/matvanor/naringsrekommendationer/

Sivusto on Googlen mukaan päivitetty 6.11.2015.

Olisikohan kyse kuitenkin jostain erillisestä suosituksesta? Vai olisiko asiasta vasta luonnos, joka vielä täytyy virallisesti hyväksyä?

(Kysyin asiaa ko. uutisen kommentoinnissa.)

[Jarrumies]

En löytänyt minäkään.

Vain tämä löytyi:
http://www.livsmedelsverket.se/matvanor-halsa--miljo/miljo/miljosmarta-matval2/'

Eikä tuo voi olla se mhin HS viittaa.

[Heikki Jokipii]

Kirjoittajaa, Jani Kaaroa, oli vaikea sähköpostitse tavoittaa, pari mailia olettamillani osoitteilla tuli "bumerangina", mutta nyt luulen löytäneeni keinon, lähetin "kulman kautta" hänelle viestin.

Minusta hän olisi heti voinut laittaa ko. uutiseen linkin. Kun se on niin helppoa, miksei se ole - varsinkin tiedeuutisissa - sääntö? Lähdeviite, niin sanoakseni.

[Heikki Jokipii]

Jani Kaaro vastasi:

Löydät etsimästi tämän linkin takaa: http://www.livsmedelsverket.se/en/food-habits-health-and-environment/dietary-guidelines/vuxna/

Ruotsalaiset julkaisevat suosituksensa kahdessa osassa. Ensimmäinen kansantajuinen suurelle yleisölle tarkoitettu. Toinen tieteellinen ja tekninen osa, joka muistuttaa omaa ravitsemussuositustamme.

Löytyvät tietysti ruotsiksikin yhden klikkauksen takaa. Mutta niin tuolla taisi käydä, kuin pelättävissä oli. Tuosta englanninkielisestä versiosta (esitteestä) heti löysin tämän:

Ecolabelling makes it easier to find
fruit and vegetables that have been
grown in eco-friendly ways. Only a
very small number of chemical
pesticides can be used in organic
farming, and climate certification is
helping to reduce climate impact.

Mutta tavallaan nuo ohjeet ovat erikseen, kun tuolla toisella sivulla olevat ruokasuositukset on sellaisinaan säilytetty?

Tässä linkki ruotsinkieliseen versioon:

http://www.livsmedelsverket.se/matvanor-halsa--miljo/

Vai pelaavatko terveysviranomaiset ja elintarvikevirasto asiassa Ruotsissa ihan omaa peliään?

Brosyyrin ruotsinkielisestä versiosta löysin vielä tämän:

Om man drar ner på köttet kan pengarna räcka till kött som
är producerat på ett mer hållbart sätt, och med hänsyn till
hur djuren mår. Välj gärna miljömärkt, som naturbeteskött,
ekologiskt eller klimatcertifierat.

Tuokin ohje näyttää olevan kansainvälisessä kierrätyksessä.

Tulee mieleen, että viittauksilla näihin merkkeihin viranomainen myös pääsee helpommalla. Asiaa ei ikään kuin enää tarvitse perustella, se oletetaan jo perustelluksi, tarkkaan selvitetyksi?

(Vastinkin muuten Ruotsissa, jossa on vaikea saada suurelle yleisölle perille tosiasiaa: "ekologisk odling är inte ekologisk odling".  "Ja, den är javisst ekologisk, men den är inte ekologisk ...."  )