Miksi GM on hyvä asia?

[Heikki Jokipii]

Tässä on kaksikin ideaa yhdistetty:

https://t.co/MfWBXqaHQJ?amp=1
You May Find Salt-Tolerant Rice Growing In The Ocean By 2021

Mutta toinen niistä on suolaista vettä â€" jopa merivettä â€" kestävä muuntogeeninen riisi.

[Heikki Jokipii]

Rapsi vai ruistankio? Kysymystä käsitellään tässä:

Camelina vs. canola: Which GMO crop offers more sustainable source of omega-3 fish oils?

Tuo erä meni ruistankiolle. Eli kitupellavalle eli camelinalle. Se olisi hitusen parempi. Hyviä molemmat.

Ruistankiolle suodaan USA:ssa mahdollisuus:

USDA won’t regulate gene-edited camelina, accelerating development of sustainable omega-3 oil source

Nyt on enää auki, suodaanko se mahdollisuus Euroopassa.

[Heikki Jokipii]

Tässä sarjassa esitellään joukko erityisen jänniä esimerkkejä:

11 Real Examples of Genetically Modified Organisms: Marvels or Monsters

Mutta kaikki (potentiaalisesti) hyödyllisiä nekin. Lemmikkieläinten jalostaminen tuolla tavalla ulkonäöltään erikoisiksi ehkä pois lukien, se ei ainakaan minua oikein sykäytä tai innosta.

[Heikki Jokipii]

Tässä on tulos vielä näkemättä, mutta tällaiseenkin tarkoitukseen kasvien geeniteknologiaa käytetään:

Nanoengineers Combine Molecular Farming and Advanced Manufacturing to Develop COVID-19 Vaccine

PS. Maailmalla, erityisesti Saksassa, on kyllä aika tavallinen se asenne, että hyväksytään geenitekniikan käyttö lääkkeissä, vaikka vastustetaan sen käyttöä ruoan tuotannossa.

[Heikki Jokipii]

Mihin ryhmään tämä kehitelmä olisi sitten luokiteltava? Syötävä rokote:


https://t.co/7Lq8ttFjzQ?amp=1

GMO tomato as edible COVID vaccine? Mexican scientists work to make it a reality

[Heikki Jokipii]

Yksi tie on tehdä terveellisempiä lajikkeita. Siitä on kyse mm. "kultaisissa" lajikkeissa. Toinen tie on tehdä terveellisistä kasveista paremman makuisia:

Could CRISPR turn nutritious but unpopular vegetables into flavorful snacks?

[Heikki Jokipii]

Pidempi essee siitä, miten GMO ja geenieditoidut lajikkeet nakertavat niitä perusteluja, joihin vedoten luomua on suosittu ja myyty:

Why GMO and gene-edited biofortified crops weaken case for organic agriculture

Osa sen esimerkeistä on täällä jo käsiteltykin, mm. tämä:

The oil from these genetically modified plants can be used for food and animal feed once the FDA grants regulatory approval, which Nuseed expects to receive sometime in 2019. Food giant Cargil in genconjunction with BASF is also working on an omega-3 canola which it hopes to bring to the market in 2020.

Rapsi. Tai se ruistankio. Joka tapauksessa molemmat lajikkeet sisältävät aidosti paljon noita haluttuja rasvahappoja. Mitä luomuvaihtoehdot eivät tee, vaikka niitä harhaanjohtavasti sellaisina mainostetaan. (Asiahan perustuu "omega 3"-käsitteen epämääräisyyteen.)

[Heikki Jokipii]

Rapsi vai ruistankio? Kysymystä käsitellään tässä:

Camelina vs. canola: Which GMO crop offers more sustainable source of omega-3 fish oils?

Tuo erä meni ruistankiolle. Eli kitupellavalle eli camelinalle. Se olisi hitusen parempi. Hyviä molemmat.

Ruistankiolle suodaan USA:ssa mahdollisuus:

USDA won’t regulate gene-edited camelina, accelerating development of sustainable omega-3 oil source

Nyt on enää auki, suodaanko se mahdollisuus Euroopassa.

Tuote on valmiina myyntiin, kansainvälisille markkinoille, rapsi johtaa tällä hetkellä kisaa:

Omega-3 GMO canola oil, poised to reduce overfishing, ready for sale into global aquaculture market

Markkinointi aloitetaan kasvatuskalan rehusta. Kuten jo otsikossa tulee esille, asia nähdään välineenä ylikalastuksen vähentämisessä. (Kasvatuskalat eivät tietysti ole uhanalaisia, mutta niiden syömät rehukalat alkavat jo olla.)

Mutta mietittynä on jo seuraava vaihe, jossa tuotetta myydään suoraan kuluttajille.

[Heikki Jokipii]

Ihan vaan ihmettelen. Miksi tällaista banaania yhä kehitetään ja testataan:

UK biotech firm poised to test disease-resistant CRISPR bananas and coffee in South America

Jos nimittäin tuollainen lajike olisi jo olemassa:

Mutta Jukka Rajala raportoi tällaisesta läpimurrosta luomupuolella:

Sienitautia kestävät luomubanaanit Ranskassa markkinoille

Jos totta, niin me ja tuo lainattu artikkeli olimme pahasti väärässä. Mutta katsotaan nyt, odotellaan nyt.

Ei tuossa sellainenkaan tunnu riittävältä seltykseltä, että englantilaiset eivät vain halua hyväksyä ranskalaisten keksintöjä. 

[Heikki Jokipii]

Tämä on kuitenkin yhä tilanne:

Infographic: Five GMOs account for 99 percent of the global biotech crop area

Eli viisi viljelykasvia hallitsee noin ylivoimaisesti muuntogeenistä viljelyä.

Tuo asetelma varmaan vielä säilyy â€" kunnes geenieditoitujen lajikkeiden asema maailmalla selkiytyy.

[Heikki Jokipii]

Kylmänkestävyyden kehittämisessäkin ollaan tällä tavalla "huulella":

Gene editing could help safeguard $400 million worth of wheat during coldest winter months

Yllätttävää kyllä maapallon toisella puolella. Eli Australiassa. Mutta sikäli kuinka siellä onnistutaan, luulisi tuolle olevan Suomessakin käyttöä. Sanoisi Saarijärven Paavon naapurikin jatkossa:

"Kuule, Paavo, kiitos kysymästä, mutta ei mitään hätää, vaikka hiukan hallaa olikin. Mulla oli sitä australialaista lajiketta."

[Heikki Jokipii]

Uusi geenitekniikan sovellus joka ei oikein mahdukaan aiempiin luokitteluyrityksiimme:

GMO cotton that makes its own colors could eliminate need for chemical textile dyes

Eli puuvilla joka jo värjääkin valmiiksi itsensä.

[Heikki Jokipii]

Naturessa oli verrattu hyötyjä vakuutusyhtiöiden tilastojen kautta:

The Impact of Bt Corn on Aflatoxin-Related Insurance Claims in the United States

Previous field studies have reached no collective consensus on whether Bt corn, the most commonly planted transgenic crop worldwide, has significantly lower aflatoxin levels than non-Bt isolines. Aflatoxin, a mycotoxin contaminating corn and other commodities, causes liver cancer in humans and can pose severe economic losses to farmers. We found that from 2001â€"2016, a significant inverse correlation existed between Bt corn planting and aflatoxin-related insurance claims in the United States, when controlling for temperature and drought. Estimated benefits of aflatoxin reduction resulting from Bt corn planting are about $120 million to $167 million per year over 16 states on average. These results suggest that Bt corn use is an important strategy in reducing aflatoxin risk, with corresponding economic benefits.

Raha onkin yllättävän monessa asiassa hyvä mittari. Olen aina pitänyt amerikkalaisesta ilmaisusta, josaa asiaa arvioidaan siltä pohjalta, onko siinä (hankkeessa tms.) mukana "serious money" eli (minun suomennokseni) tosissaan olevaa rahaa. Kapitalismi on todella hyvä renki. Myös tutkimuksessa.

[Heikki Jokipii]

Ihan vaan ihmettelen. Miksi tällaista banaania yhä kehitetään ja testataan:

UK biotech firm poised to test disease-resistant CRISPR bananas and coffee in South America

Jos nimittäin tuollainen lajike olisi jo olemassa:

Mutta Jukka Rajala raportoi tällaisesta läpimurrosta luomupuolella:

Sienitautia kestävät luomubanaanit Ranskassa markkinoille

Jos totta, niin me ja tuo lainattu artikkeli olimme pahasti väärässä. Mutta katsotaan nyt, odotellaan nyt.

Ei tuossa sellainenkaan tunnu riittävältä seltykseltä, että englantilaiset eivät vain halua hyväksyä ranskalaisten keksintöjä. 

Tämäkin artikkeli on täysin tietämätön tuosta ranskalaisten väitetystä läpimurrrosta:

The race to save the banana

Se tietää tällaisesta yrityksestä:

There are some efforts to do this â€" a group in Taiwan, for example, is picking out and breeding Cavendish banana plants that are showing signs of some resistance. But genetic modification may offer a quicker route for an industry that is rapidly running out of time.

Mutta ei ranskalaisista. Asia ei ole tuolla selvä. Mutta suuresti ihmetyttää.

Hei, alanko nyt ymmärtää? Puhutaanko kahdesta eri sienitaudista? Jokunen hetki lisäselvityksille...

[Heikki Jokipii]

Jatkoa edelliseen 08.07.20: Kyllä se näin on. Tässä pääosin panamantaudista kertovassa YLE:n uutisessa (2015, kuvatekstissä) se kerrotaan:

Banaanit saattavat kuolla sukupuuttoon â€" taas

Panamantaudin uusi muoto alkoi levitä Kaakkois-Aasiasta ja sitä löytyi Afrikasta vuonna 2013. Aasiasta on lähtöisin myös toinen banaania uhkaava sienitauti, Black Sigatoka, joka on pahasti vahingoittanut satoja osissa Karibiaa sitten saapumisensa 1990-luvulla. Viidessä maassa vienti putosi jopa 90 prosenttia tai enemmän.

Rajala kirjoitti:

Ne viljellään agro-ekologisia periaatteita noudattaen ja lajike on kestävä banaanin pelättyä Black Sigatoka â€"sienitautia vastaan.
[...]
Tärkein sienitauti on Black Sigatoka, joka tuhoaa banaanin lehdet.

Vai onko se tärkein siksi, että sitä vastaan nyt olisi luomukeinoja?   

Joka tapauksessa tuo ranskalainen lajike ei ole panamantaudille vastustuskykyinen. Näin vaikuttaa panamantauti (YLE:n uutisesta, arvioi nyt siitä sitten, mikä on tärkein, eli pahin tauti):

Sieni muuttaa banaanikasvin sisuksen mustaksi muusiksi niin, että sen vedensaanti estyy.

Joka tapauksessa geenitekniikan mahdollisuuksia ei ole tyhjennetty Black Sigatokaa vastaankaan, vaikka Rajala puhuu jo epäonnistumisesta. Mutta jotenkin noista muista uutisista saa vaikutelman, että tutkimuksen ja toimenpiteiden painopiste olisi nykyisin kohdistettu juuri panamantaudin uuteen versioon.