Miksi GM on hyvä asia?

[Heikki Jokipii]

Syötävät rokotteet kehitysmaissa on mainittu jo vuosia sitten Jussi Tammisolan esityksissä ja kirjoituksissa:

Edible plant-based vaccines could help quash infectious diseases in poor countries

According to the experts, edible vaccines are made by plants with antigenic protein introduced into the plant cells. Specific genes of interest in the plant cell produce the desirable encoded protein in the plants and these can have the same effect as conventional vaccines that are commonly used today.

However, plant-based edible vaccines offer more advantages when compared with conventional vaccines. They cost less to manufacture and are easier to transport, thus edible vaccines can be easily brought to developing and underdeveloped countries where they are needed the most.

[Heikki Jokipii]

Sen sijaan en osaa sanoa, olisiko tästä niin kauheasti hyötyä:

USDA approves first ever CRISPR-edited petunia

Huvittavaa, että juuri petunia pääsi 3 vuotta sitten otsikoihin täällä EU:n puolellakin. Ja Suomikin siinä ohella.

[Heikki Jokipii]

Edistystä on saavutettu geenieditoinnilla taudeille vastustuskykyisten sikojen kehittämisessä:

CRISPR bacon: Disease-resistant pigs could save pork producers billions of dollars annually

Yhtä tautia ei valitettavasti tuossa listassa mainita: sitä pirskuleen afrikkalaista sikaruttoa.

[Heikki Jokipii]

Joka tapauksessa tuo ranskalainen lajike ei ole panamantaudille vastustuskykyinen. Näin vaikuttaa panamantauti (YLE:n uutisesta, arvioi nyt siitä sitten, mikä on tärkein, eli pahin tauti):

Sieni muuttaa banaanikasvin sisuksen mustaksi muusiksi niin, että sen vedensaanti estyy.

Joka tapauksessa geenitekniikan mahdollisuuksia ei ole tyhjennetty Black Sigatokaa vastaankaan, vaikka Rajala puhuu jo epäonnistumisesta. Mutta jotenkin noista muista uutisista saa vaikutelman, että tutkimuksen ja toimenpiteiden painopiste olisi nykyisin kohdistettu juuri panamantaudin uuteen versioon.

Näin joka tapauksessa jatkuu työ ja taistelu juuri tuota panamantautia vastaan:

Disease-resistant banana genes could accelerate effort to save Cavendish from extinction

Eikä tämä tapahdu luomussa hyväksyttyihin keinoihin pitäytyen.

[Heikki Jokipii]

Uudenlainen keino armeijamatoa vastaan:

Self-limiting ‘Friendly’ technology offers hope for controlling fall armyworm without pesticides

Siinä vaikutetaan itse hyönteiseen, sen jälkeläisten kehittymiseen. Näin luvataan:

Oxitec’s approach is likely to be the most environmentally friendly of all control strategies because it is entirely species-specific: male self-limiting fall armyworms find and mate with female fall armyworms while doing no harm to beneficial species like bees and butterflies and helping reduce the use of pesticides.

The self-limiting approach means that, after release stops, the gene will disappear from the environment, leaving no lasting effects other than fewer pests and improved harvests.

“Fall armyworm knows no boundaries,” CIMMYT’s Dr. B.M. Prasanna said. “We need an integration of various approaches, including biological control, to help farmers manage this devastating pest. We support effective, scalable and sustainable solutions, and look forward to learning more about the Oxitec-Bayer research collaboration as it moves forward.”

Tuon lisäksi siis muitakin keinoja voi käyttää. Kuten jo aiemmin esiteltyä BT-maissia.

[Heikki Jokipii]

Ligniinin määrää on opittu geenieditoinnilla säätelemään ainakin poppelilla :

CRISPR-edited poplar trees could cut carbon emissions during paper production

Ja tällä on merkitystä paperinvalmistuksessa.

[Heikki Jokipii]

Eivät kuulosta huonoilta nämäkään lupaukset munakoisosta:

Insect-resistant GM eggplant could boost Philippines’ crop yields 192%, reduce pesticide use 48%

[Heikki Jokipii]

Eurooppalaiset tutkijat ovat päätyneet tällaisiin johtopäätöksiin:

Biofortified GM crops may be a long-term solution to global micronutrient deficiencies

Otetaan vielä varmemmaksi vakuudeksi tämä lainaus:

In the past 20 years, international agricultural research centers have developed various biofortified plants using conventional breeding methods, including corn and sweet potatoes with vitamin A or rice with a higher zinc content. These crops are now grown in numerous developing countries with proven nutritional and health benefits. However, conventional breeding methods have certain limits.

In the article, the scientists explain how genetic engineering can help to further increase the effectiveness and usefulness of biofortified plants. “With genetic engineering approaches, significantly higher micronutrient contents can be achieved in the plants than with conventional breeding methods alone. We have already shown this for folic acid in rice and potatoes, ”says first author Prof. Dr. Dominique Van Der Straeten from Ghent University. “We have also succeeded in significantly reducing the vitamin losses after the harvest.”

Oikeastaan aika harvassa tapauksessa voi väittää, että jokin on mahdollista vain geenimuuntelulla. Mutta erittäin monessa asiassa, geenimuuntelu on konventionaalista jalostusta tehokkaampaa.

[Heikki Jokipii]

Eivät kuulosta huonoilta nämäkään lupaukset munakoisosta:

Insect-resistant GM eggplant could boost Philippines’ crop yields 192%, reduce pesticide use 48%

Tuohon viitaten Ludger Wess uudelleentwiittasi
Beat Späthin twiitin:

... und trotzdem tun D und EU alles, um solchen Fortschritt weltweit zu verhindern

[Heikki Jokipii]

Tutkimusta Helsingin yliopistossa:

Kas­vi­vi­rus kaap­paa kas­vin puo­lus­tus­jär­jes­tel­män, mut­ta tut­ki­jat voi­vat löy­tää kei­non is­keä ta­kai­sin

Vas­tus­tus­ky­vys­sä pe­ri­mäl­lä on roo­lin­sa �" ny­ky­päi­vän kas­vin­ja­los­tus­tek­nii­koi­ta tar­vi­taan

Luontaisesti virusresistenttejä kasveja tutkimalla on selvinnyt, että vastustuskyvyn taustalla on usein viruksen ja kasvin proteiinien vuorovaikutusta estäviä muutoksia kasvin perimässä. Muutosten saamiseksi kasvinjalostuksen käyttöön yliopistotutkija Maija Pollari näkeekin tarpeelliseksi alkaa hyödyntää nykypäivän kasvinjalostustekniikoita.

�" Esimerkiksi juuri Nobelin palkinnon saaneiden tutkijoiden kehittämällä CRISPR-Cas9-menetelmällä on mahdollista kohdistaa viruksen toimintaa vastustavat muutokset juuri haluttuun paikkaan kasvin perimässä. Tämä on suuri edistysaskel verrattuna perinteiseen kasvijalostukseen, joka kasvien risteyttämisen lisäksi nojaa sattumanvaraisia muutoksia aiheuttavien kemikaalien ja radioaktiivisen säteilyn käyttöön, Pollari jatkaa.

Harjoitetaan siellä muutakin kuin sitä luomututkimusta.

[Heikki Jokipii]

YLE kertoi uutisissaan tästä:

Vesimeloni on kurkunviljelijän yllättävä vihollinen �" kasvivirukset uhkaavat ruokaturvallisuutta, mutta tiede voi taklata ne geenisaksilla

Poliittisia johtopäätöksiä jutussa ei tehdä. Ei esimerkiksi sitä, että Suomen/EU:n pitäisi muuttaa säätelyjärjestelmäänsä asiassa.

[Heikki Jokipii]

Banaania uhkaavat monet taudit...

CRISPR-edited bananas immune to killer pathogens advance toward commercialization in Africa

... mutta geenieditoijat ovat valppaina!  Tämmöiset taudit:

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Fusarium_wilt

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Banana_streak_virus

[Heikki Jokipii]

Nyt myös koloradonkuoriaista vastaan perunanviljelyssä on löydetty GMO-ratkaisu:

Fighting Colorado potato beetle with RNA interference

Rohkaiseva tieto uutisessa on myös se, että keksintö on tehty Max Planck -instituutissa. Eli siis Saksassa. GMO-tutkimus ei EU:ssa siis olekaan kuollut! (Vaikka firmat täältä pakenevatkin.)

Tämä olisi myös sovellus, josta EU:ssa olisi selvää hyötyä (niin kuin kyllä myös perunaruttoa kestävistä lajikkeista), kun monesta (nyt käytössä olevasta) GMO-lajikkeesta voidaan perustellustikin sanoa, että EU:n alueella niitä ilmankin hyvin pärjätään. Hyötyä vosi olla myös Suomessa, silloin tällöin!

Onko tuota tutkimuslinjaa jatkettu vai lähdetäänkö tässä uusille urille, mutta tuota samaa ötökkää vastustetaan:

Gene-edited potato could allow farmers to use ‘less�"or even no�"insecticide’

[Heikki Jokipii]

Tutkitaan:

Lisää kasvipohjaisia vaihtoehtoja kalanrehuihin? Terveyttä edistävät rehut testissä

SIMBA-hankkeen yhtenä tavoitteena on edistää tietämystä ravintoaineiden tarpeista ja tuottaa tietoa mm. uusien, innovatiivisten rehujen terveysvaikutuksista kaloille. Mikrobiomien tuntemus ja niiden hyväksikäyttö voivat myös auttaa mikro- ja makrolevien sekä merilevän biomassan viljelyssä ja rehuraaka-aineen tuotannossa. Merilevät ovat nopeimmin kasvavia kasveja, jotka muuttavat suuria määriä hiilidioksidia hapeksi ja niitä pidetään yleisesti tulevaisuuden ravintona ihmisille ja muille eläimille. Koska merilevät ovat kalojen kasvulle välttämättömien monityydyttymättömien rasvahappojen lähde, on mahdollista, että niitä voidaan vielä paremmin sisällyttää kalanrehuihin kuin nyt käytössä olevia kasviraaka-aineita. Samalla niillä voisi olla positiivisia vaikutuksia kalojen lisäksi myös meidän, loppukuluttajien, hyvinvointiin.

Eiköhän tuossa omega 3 -rasvahapoista ole kyse? Mutta geenimuunneltu rapsi ja ruistankio eivät tule esille. Mikseivät tule? Kyllä sitä alustavasti sietäisi tutkia, vaikka asiassa oltaisiinkin riippuvaisia EU:n nihkeästä ja hitaasta päätöksenteosta näissä asioissa.

Kovankaan Brexitin takia ei kannata unohtaa näitä potentiaalisia yhteistyökumppaneita:

GM fish food deal brings sustainable salmon a step closer to commercialization

Siinä kerrotaan, että ruistankio eli kitupellava eli camelina on yhä tiukasti kisassa mukana.

Muualta tiedämme, että sitä pystyy viljelemään Suomessa.

SIMBA-hanke/Luke voisi olla yhteydessä tuonne. Ja tarvittaessa EU:n viranomaisiin.

PS. Kerkesinpä tässä aamulla lähettää tästä ehdotuksen noille Luken tiedotteessa mainituille tutkijoille. Siellä se odottaa heitä sähköpostissa maanantaina.

[Heikki Jokipii]

 Palmuöljyn aiheuttamat ongelmat ovat ehkä ratkaistavissa näin:

Farming palm trees for oil destroys forests. Now there’s a GM synthetic version that might help preserve global biodiversity

But now the biotech industry says it has come up with a solution �" a synthetic alternative that doesn’t involve burning down or clearing any rainforest. It says this could eventually replace natural palm oil in everything from shampoos, soaps, detergents and lipsticks, to food products like packaged bread, biscuits, margarine, ice cream and chocolate.

…

Research is still in a pre-commercial stage, but there’s been high-profile interest in its potential. Earlier this year, C16 Biosciences, a three-year-old start-up based in New York, received a $20m (£15m) investment from Breakthrough Energy Ventures, a fund backed by Bill Gates.

Jos tuo onnistuu, niin sitten voidaan sanoa, että geenitekniikka on tärkeä väline luonnon monimuotoisuuden suojelemisessa. Ja myös kiertotaloudessa ja ruokahävikin vähentämisessä:

[T]hey use a fermentation process, employing big vats in a procedure similar to brewing beer. At C16 Biosciences this involves using genetically-engineered microbes to convert food waste and industrial by-products into a product that is chemically very similar to natural palm oil.