WWF:n ruokaopas

[Heikki Jokipii]

Tanskan ympäristöviranomaiset kaatoivat (Iltalehden välityksellä) kylmää vettä WWF:n ja muiden muovikassiristiretkeläisten niskaan:

Tutkimus: Muovipussi onkin kauppakasseista ympäristöystävällisin

Muovipussi on ympäristövaikutuksiltaan kaikkein paras vaihtoehto kauppakassiksi, toteaa tanskalaistutkimus. Ympäristöviranomaisten tutkimus selvitti erilaisten kassivaihtoehtojen ympäristövaikutuksia ja laski, kuinka monta kertaa kutakin kassia tulee käyttää, jotta sen vaikutukset vastaisivat muovipussia.

Siinä missä vahvasankaista muovipussia tulisi vähintään uusiokäyttää roskapussina kerran, pitäisi valkaisemattomalle paperikassille saada uutta käyttöä jopa 43 kertaa, kunnes se tulisi vielä lopuksi hyödyntää roskapussina, mikäli suinkin mahdollista.

Kangaskassin käyttökerrat taas nousevat huimiin lukemiin. Perinteistä kangaskassia on tutkimuksen mukaan käytettävä jopa yli 7 000 kertaa ja luomukangaskassia jopa 20 000 kertaa. Kaikki kassit tulisi hyödyntää lopuksi vielä mahdollisuuksien mukaan roskapussina.

Erityisen merkittävä - ja erilaisten järjestöjen kampanjamateriaaleja ajatellen huvittava - on tuo arvio luomukangaskasseista. Siitäkin olemme täällä jo sanoneet, mutta myös tästä:

Tutkimus haastaa vallalla olleen käsityksen siitä, että muovipussin käyttö on ympäristön kannalta huono valinta. Muovipussia käytettäessä olennaista on, että pussi päätyy lopulta oikeaan paikkaan: roska-astiaan roskispussina hyödynnettynä. Näin materiaali ei rasita luontoa lähimetsässä, maantieojassa tai Itämerellä.

Ja näinhän yleensä käy. Muovipussin vastustajat sen sijaan etsivät skenaarioita, joissa pussi enemmän tai vähemmän suoraan heitetään mereen. Ja löytävät sitten sellaisia esimerkkitapauksia jostain Afrikasta, ks. edellä 12.01.19.

Ei tuo tanskalaisten tulos varmaan kampanjointia lopeta, vaikka tulisikin WWF:n tietoon. Sen verran rakas vihollinen muovikassi tuolle väelle on. Jo vuosikymmenien takaa.

[Heikki Jokipii]

Tässä sitten hyvin raaka analyysi, kontrastiksi WWF:n riistasuosituksia vastaan:

Ampukaa hirvet, pelastakaa maapallo

Suomessa asuu 300 000 lehmää. Suomessa asuu myös yli 100 000 hirveä. Nekin ovat märehtijöitä. Metaanin lisäksi lehmät tuottavat maitoa. Hirvet tuottavat metaanin isäksi vahinkoa metsätaloudelle. Amerikkalaiset ratkaisivat oman märehtijäongelmansa jo yli 200 vuotta sitten. Olisiko meidän aika luopua hirvistä?

Siinä ei siis kehotetakaan metsästämään sen verran, minkä kanta kestää vaan tietoisesti pienentämään kantoja aika lailla minimiin. Ilman oletusta, että nämä luonnoneläimet olisivat itsessään arvokkaita. Soveltaen siis niihin samoja kriteereitä kuin kotieläimiinkin.

Näkökulma on vähintään yllättävä. Mutta kieltämättä mahdollinen.

Tähän mekin olemme edellä kiinnittäneet huomiota:

Hirvi ei siis pelkästään tuota kasvihuonekaasuja, se myös tuhoaa hiilinieluja. Siinä sivussa se tuhoaa myös autoja ja ihmisiä. Vuonna 2017 hirvikolareiden laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle olivat 63,5 miljoonaa euroa. Uusien autojen valmistaminen tuhoutuneiden tilalle, korjauskelpoisten korjaaminen ja romujen raivaus onnettomuuspaikalta aiheuttavat päästöjä nekin, samoin ihmisten hoitaminen sairaaloissa, missä kaikki on nykyään kertakäyttöistä. Aika monta Ã,,lä osta mitään -päivää saa viettää, että kompensoi yhden hirvikolarin ympäristöhaitat.

Tuota voi sitten verrata siihen n. 10 miljoonaan kiloon, jonka verran hirvenlihaa vuosittain saadaan. Jokaisessa kilossa on siten n. 6 euron tuollainen ylimääräinen kustannus.

[Heikki Jokipii]

Tässä asia on jo puolittain huomattu ...

Raportti: Kiinan muovijätteen tuontikielto käänsi jätevirran Kaakkois-Aasian maihin

Järjestöjen mukaan kierrätys ei olekaan paras ratkaisu muovijätteen käsittelyyn, vaan tärkeintä olisi kertakäyttömuovin vähentäminen. Vuoden 1950 jälkeen tuotetusta muovista vain 9 prosenttia on kierrätetty, ne muistuttavat.

Mutta siihen ei vielä menty, että olisi tuotu esiin Mikko Paunion "niksi". Tämä:

Jos ja kun muovikassit jätteiden mukana poltetaan, se on (myös) niille kaikkein paras kohtalo, kirjoittaa Mikko Paunio, englanniksi (pdf ladattavissa):

New Report: Recycling Plastic Is Making Ocean Litter Worse

Se polttaminen osaltaan estää valtamerten muovijätelauttojen muodostumisen. Kun taas muovin kierrätys sitä riskiä lisää.

[Heikki Jokipii]

Jos ja kun muovikassit jätteiden mukana poltetaan, se on (myös) niille kaikkein paras kohtalo, kirjoittaa Mikko Paunio, englanniksi (pdf ladattavissa):

New Report: Recycling Plastic Is Making Ocean Litter Worse

Se polttaminen osaltaan estää valtamerten muovijätelauttojen muodostumisen. Kun taas muovin kierrätys sitä riskiä lisää.

Mikko Paunio on nyt muuttuneessa tilanteessa tehnyt jatko-osan raportilleen:

https://www.thegwpf.com/brace-yourself-eu-faces-massive-flood-of-plastic-waste-after-un-export-restrictions/

Jatko-osa on tuolta pdf:nä ladattavissa. Hyvin kärjistettynä hänen ennustuksensa: kohta ollaan EU:ssa sen muovin kanssa "kusessa". Kun vieläkään eivät mielipiteet ole kypsyneet EU:ssa sen polttamiseen.

[Heikki Jokipii]

Entä, jos ryhdyttäisiin noudattamaan Lancetin radikaalia ruokavaliosuositusta ...

Tutkijat kehittivät planetaarisen ruokavalion â€" Se estäisi miljoonia ennenaikaisia kuolemia ja ruokkisi terveellisesti koko maapallon väestön

... ja tyydyttäisiin 14 grammaan punaista lihaa päivässä. Siihenkään ei WWF:n riistasuositus riittäisi: Lancetin suositus olisi n. 5 kiloa vuodessa, ja riistaahän saadaan vain n. 2 kiloa, tasan jaettuna Suomessa.

Vaikea sanoa, kumpi on utopistisempi idea: sekö, että ryhdyttäisiin yleisesti tuota dieettiä noudattamaan, vai se, että hirvenlihat jaettaisiin tasan?

[Heikki Jokipii]

Erimielisyyttä tästä keinosta on ...

Ovatko biomuovipussit sittenkään ympäristöystävällisiä? Tuore tutkimus nostaa esiin ongelmia

... mutta siltä se nyt näyttää, että biomuovipussit ovat ihan OK. Kunhan ne lopuksi poltetaan.

[Heikki Jokipii]

Tässä meille riittää otsikko:

Animalian Erja Laakkonen ei tapa edes itikoita â€" "Kannanhoidollista metsästystä on vaikea ymmärtää"

Animalia haluaa siis tapattaa ihmisiä!  Ja vammauttaa heitä. Jos tuo nimittäin koskee hirviäkin. 

[Heikki Jokipii]

Tänään toisesta Animaliaa koskevasta uutisesta tuli mieleen, että taisinpa antaa tuossa järjestöstä väärän todistuksen (vaikka tietysti sen vähän "kieli poskessa" annoinkin).

"Yhtälö" tuottaisi tietysti siedettäviä tuloksia myös siten, että annettaisiin petoeläinkantojen vapaasti kasvaa. Ne sitten pitäisivät hirvikannat siedettävän pieninä. Ehkä, en osaa sanoa, mitä käytännössä tapahtuisi, nutta ihan teoreettisesti, spekuloiden.

[Heikki Jokipii]

Googlen kautta:

Ministeri Mikkonen aloitti MT:n kolumnistina tänään - Maaseudun Tulevaisuus

3.7.2019 · Perhe syö myös lihaa, Mikkonen itse mieluiten kalaa, mutta myös riistaa ja luomulihaa.

Hän on varmasti tietoinen siitä, minkälaisesta elitismistä hänen jälkimmäisissä valinnoissaan on kyse. Mutta noin hänen nyt ehkä piti sanoa. Ilmapiirissä, jossa yhä laajalti uskotaan, että nuo muka olisivat ympäristöystävällisiä valintoja.

[Heikki Jokipii]

Taas on se aika vuodesta, jolloin media tuo voimakkaasti  esille, jopa juhlistaa sen kauden alkamista...

Katso asiantuntijan 5 vinkkiä rapukauteen â€" täplärapua saataneen hyvin, kotimaisesta jokiravusta joutuu pulittamaan useita euroja yksilöltä

... jolloin Suomen kansa syö rapuja valittujen edustajiensa kautta:

Miljoonia yksilöitä vuodessa

Pelkät vapaa-ajan kalastajat nostavat Suomen järvistä vuodessa noin 3 miljoonaa täplärapua ja 1â€"2 miljoonaa jokirapua.

Mutta siinä se sitten käytännössä onkin. Eli noin yksi rapu kansalaista kohti. Sen hinnasta nyt puhumattakaan. Jolloin syömisen kyllä hoitavat käytännössä ne "valitut edustajat".

WWF:n puolustukseksi on sanottava, että tuota veden riistaa se ei erityisesti suosittele. Mutta sama (toki vielä kärjistyneempi) matematiikka koskee sitä kuin muutakin riistaa, saalista luonnosta (ks. edellä 13.11.13).

[Heikki Jokipii]

Tästä Luken uutisesta eivät selviä kilomäärät:

Pienriistasta kelpo saalis â€" vesilintusaalis väheni

Mutta ei liene meidän kannaltamme niin tarpeenkaan. Joka tapauksessa saalismäärät ovat sadoissa tuhansissa. Jolloin kilomäärät jäävät juuri niin vähäisiksi 5,5 miljoonaa suomalaista kohti kuin aiemmissa tarkasteluissamme. Ainakaan "pyyssä ei ole kahden jakoa"!

Ja luultavasti noin saatu liha jää vielä todennäköisemmin metsästäjien omiin pakastimiin kuin hirvenliha.

[Heikki Jokipii]

WWF:llä on tässä osittain ihan oikea huolenaihe ...

WWF: Ruuantuotantoon käytetään 69 prosenttia makeasta vedestä ja se aiheuttaa 70 prosenttia luonnon monimuotoisuuden romahtamisesta â€" maatalouden on mullistuttava

Ympärivuotista kasvipeitettä on lisättävä, kosteikkoja rakennettava ja teollisten lannoitteiden kulutusta vähennettävä, WWF linjaa.

Ihmiset käyttävät maata enemmän kuin koskaan ennen, WWF tiedottaa. Ihmisten toimet ovat vaikuttaneet noin 72 prosenttiin jäästä vapaasta maapinta-alasta. Kestämätön maankäyttö tarkoittaa muun muassa luonnollisten elinympäristöjen muuttamista, metsähakkuita ja tehomaataloutta.

(lihav. HJ)

... mutta niinkuin näkyy, se ei ole päässyt atavistisesta (tai refleksinomisesta) tehomaatalouden vihastaan. Ja veikkaan, että kyse on nyt Suomen WWF:n ikiomasta aktiosta (vrt. edellä 20.03.16).

Se, että tehomaatalous tarkoittaa mahdollisimman niukkaa maankäyttöä, on edelleen järjestölle, tai sen suomalaiselle jaostolle, ylivoimaista ymmärtää ja niellä.

Tuota juttua ei voi MT:ssä kommentoida. Olisin halunnut kysyä, mitä ihmettä WWF tuossa oikein vaatii. Jos
teollisten lannoitteiden kulutusta on vähennettävä, jätetäänkö vastaava osa ihmisistä ruokkimatta? Jos turvaudutaan luomulannoitukseen, se merkitsee käytetyn viljelypinta-alan kaksinkertaistumista (vähintään). Joka taas tarkoittaisi "luonnollisten elinympäristöjen muuttamista", metsähakkuitakin.

[Heikki Jokipii]

Eivät ole vähäisiä nämäkään vahingot:

Peuroja on enemmän kuin koskaan â€" ja nyt ne tungeksivat jo puutarhoihin ja teille: "Ihmisten sietokyky alkaa ylittyä"

Peurojen suuri määrä aiheuttaa tuohtumusta myös tielläliikkujissa. Peurojen yleistyessä peurakolareiden määrä on kasvanut. Valkohäntäpeurakolareita tapahtui Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna yli 6 200, mikä on yli tuhat enemmän kuin edellisenä vuonna.

Vaikkei tuossa henkilövahingoista puhutakaan.

Lisänä tulevat vielä punkkien aiheuttamat vahingot. Punkit ovat selvästi lisääntyneet Suomessa peurojen myötä.

Metsästetäänkö siis kestävästi, kannanhoitosuunnitelmineen? Vai syötäisiinkö ne kerralla pois? Kumpaakin ratkaisua on ehdotettu.

Kertaratkaisulla lihaa ehkä voisi tulla kauppoihinkin. 

[Heikki Jokipii]

Vielä on netissä WWF:n lihaoppaan tekstit:

Riista on hyvä tehotuotetun lihan vaihtoehto

Riistaeläimet elävät luonnollisen elämän eivätkä kasva tuotantolaitoksessa.

Pitäisikö WWF:ää kiusoitella ja lähettää heille kysymys, missä vaiheessa ne Laukaan naudat saavat riistaeläimen statuksen myös WWF:ltä? Nehän ovat olleet karkumatkallaan ja eläneet metsäelämää kohta jo lähes vuoden. Eivätkö siinä ajassa jo tehotuotannon pahat "vibrat" tms. ole hävinneet?

[Heikki Jokipii]

Mukana artikkelissa oli myös (helsinkiläisen) lihayrittäjä Veijo Wotkinin hapan kommentti, että hirvenlihat katoavat metsästäjien pakastekaappeihin, joista ne sitten 2 vuoden päästä syötetään koirille ...

Tuohon oli vielä jatkopuheenvuoro Wotkinin mainoksessa Ilta-Sanomissa:

Hirvi, syksyn riistaherkku
niitä kaataa meille Eestin serkku