Tuottava Maa Turvattu Luonto

Quoteiloa elämään - 16. huhtikuuta 2010 klo 19:52

Luonnonmukaisuus on tulevaisuutta koko maailmassa. Maksimaalinen hyöty on johtanut riistoon ja väärinkäyttöön.On maita joissa on menetetty suuria alueita viljelysmaata,kun maa on riiston takia kuollut.Hyönteisiä on hävinnyt,haluammeko pölyttää itse ruokamme?Kyllähän se työtä teettää mutta .. Lisää

QuoteIdea on, että saamme turvallista ja terveellistä ja herkullista ravintoa kaikki koko kansa ja pysytään terveinä. Tunnustetaan torjunta-aineiden vaarallisuus ihmisten ja eläinten sekä luonnon hyvinvoinnille. Ilman tätä ei ole puhdasta vettäkään.

Idea kertoo sen, että suomalainen viljelijä ymmärtää maan biologiaa enemmän kuin muut, ja he ovat siten viisaampia tällä saralla, koska ovat lähteneet viljelemään luonnonmukaisesti hyödyntämällä luonnon omia tuotantopanoksia, mm. typpeä ja pieneliötoimintaa yms.

Luomu on tulevaisuutta koko maapallolla. Ei mene kauan ja Suomi teki sen. Suomen kansa kehitti uuden ja oikean tavan tuottaa terveellisesti ruokaa, ja luonto elää uutta elämää, suriaiset ja koriaiset taas lentää. Lapset ovat punaposkisia ja jaksavat juosta, ja elämä maistuu paremmalta.

QuoteMaabrändivaltuuskunnan puheenjohtaja Jorma Ollilan luotsaama arvovaltainen asiantuntijaraati valitsi Tehtävä Suomelle -ohjelmassa seitsemästä finalistiehdotuksesta kirkkaimman kärkikolmikon.

QuoteKaikki kolme yleisöäänestyksessä ollutta ideaa sisällytetään Suomen maabrändivaltuuskunnan loppuraporttiin. Niille etsitään bisneskummit, jotka edistävät ideoiden eteenpäin viemistä tulevaisuudessa.

QuoteValtuuskunnan luontosuhdetta kuvaa se, että mukana on ehdotus luomutuotannon radikaalista lisäämisestä hyvinkin nopeasti.

QuoteKirsi Pihakin toivoo, ettei raportti katoa selontekojen hautausmaalle: "Jotta tällä olisi jotain jatkuvuutta, suomalaisten pitäisi innostua suosituksista ja niiden pitäisi olla osa meidän politiikkaamme."

Lasse Lehtinen sanoo asian vielä suoremmin. Hänen mielestään tuleva hallitus voi halutessaan poimia raportista moniakin asioita suoraan hallitusohjelmaansa.

"Jos on poliittista tahtoa."

QuoteAjankohtainen kakkonen
TV2 tiistaina 23.11.2010 (klo 21)

Jorma Ollila ja luomu-Suomi

[....]

Quote”Brändivaltuuskunnan tehtävä oli luoda suuria visioita ja tavoitteita, ovatpa ne sitten realistisia tai eivät. Valtuuskunnan tavoite kääntää Suomen maatalous 20 vuodessa luomuvoittoiseksi on yksi niistä, joiden toteutumista voi toivoa mutta myös epäillä. Luomutuotannon jyrkkä lisääminen vaatisi sekä Suomen kansallisen että EU-tasoisen maataloustukijärjestelmän perusteellista remonttia, eikä se ole yksin Suomen käsissä.”

Quote”Puhdasta ruokaa vähättelemättä täytyy todeta, että SDP:n esittämä tavoite tehdä Suomen työelämästä maailman parasta on vähintään yhtä tavoittelemisen arvoinen kuin luomutuotannon lisääminen.”

Quote"Onko karu asiallisuus kuitenkin meidän aidoin brändimme?"

QuoteSuomessa linja on teoriassa mahdollinen, mutta näkemykset eroavat varmasti siinä, millä tempuilla se tehdään. Maatalouspolitiikkaa arvostellaan sitä, ettei luomua tuoteta tarpeeksi, mutta kaikki lähtee siitä, miten paljon kuluttajat todella luomua ostavat. Muutos tuotantotavassa olisi toteutuessaan todella merkittävä. Tällä hetkellä peltopinta-alasta runsas viisi prosenttia on luomua. Maatalouspolitiikan päätökset tehdään kuitenkin EU-tasolla, eikä kyseessä ole kansallinen päätös.

QuoteEn voi olla kommentoimatta oman toimialani kuuluvaa, kauniilta kuulostavaa ehdotusta Suomen järvien saattamiseksi juomakelpoisiksi. Tätä maabrändivaltuuskunta viime viikolla esitti.

Toteutettuna ehdotus tarkoittaa massiivista kemikaalien kylvöä järviin ja jokiin.

[…]

Nykyisen talousvesiasetuksen ja terveydensuojelulain talousvettä koskevien säädösten määrittämillä vaatimuksilla ei järvivedestä saa desinfioimatta juomakelpoista.

Järvet joet ja lammet ovat omia ekosysteemejään, joissa synnytään, eletään, ulostetaan, syödään ja kuollaan. Tähän kuuluu vilkas bakteeritoiminta ulosteiden ja kuolleitten saattamiseksi takaisin kiertoon.

[…]

Isoisän aikoihin on tuskin mahdollista palata tässäkään asiassa.

Bakteeritoimintaa suorittavat, osin ihmiselle tulehduksia ja vatsavaivoja aiheuttavat bakteerit. Ne täytyy eliminoida, ennen kuin järvistä tulee juomakelpoisia.

Samalla menee kyllä sitten kaikki muukin elämä: kalat, ravut ja vesikasvit. Huonosti voi käydä myös vesilinnuille, jotka näistä eliöistä elantonsa saavat. Brändinä olisi siis kirkasvetinen ja hiljainen järvi- ja vesiympäristö.

Eikä tarvitsisi rakentaa lintutornejakaan.

QuoteEnergiavarojen niukkeneminen nostaa lannoitteiden hintoja, globalisaation myötä rehun maailmanmarkkinahinnat heilahtelevat ja runsas lannoittaminen vahingoittaa vesistöjä. Vuosien 2007−2008 globaali ruokakriisi osoitti, että maailmantaloudessa rehun ja lannoitteiden hinnat seuraavat energian hinnan muutoksia.

QuoteSuomalaisen maatalouden lähivuosikymmenien suuri haaste on kehittää sellaisia tuotantotapoja, jotka menestyvät maailmantalouden myrskyistä riippumatta. Omavaraisuudella ja paikallistalouden vahvistamisella on tässä suuri merkitys.

QuoteMitä vähemmän tiloille joudutaan hankkimaan hinnanvaihteluille alttiita tuotantopanoksia kuten lannoitteita, sitä pitkäjänteisemmin tuotantoa voi kehittää.

QuoteTästä hyötyvät sekä alkutuottajat, paikallisyhteisö, kuluttajat että kauppa.

QuoteSuomen kouluruokailulla on ainutlaatuinen mahdollisuus ohjata lasten ruokatottumuksia pienestä pitäen. Ilmainen ja terveellinen kouluruoka on usein mainittu yhtenä syynä Suomen menestykseen PISA-tutkimuksissa.

Quote"Parhaiten Suomi pärjäsi koulutuksessa ja huonoiten terveydessä. Viimeksi mainittuun vaikutti eniten hedelmien ja vihannesten vähäinen kulutus, jossa Suomi oli tilaston hännillä Unkarin kanssa."

Quote"Kouluruokaa on tarjolla vain viitenä päivänä viikossa", Jyväskylän yliopiston terveyskasvatuksen professori Lasse Kannas sanoo.

Taloudellisesti tiukoilla olevat perheet saattavat Kankaan mukaan tinkiä erityisesti hedelmien ja kasvisten ostoista.

"Yksi syy hedelmien ja vihannesten vähäiseen käyttöön on selkeästi se, ne ovat melko kalliita", Kannas sanoo.

QuoteLähiruoka on tämän hetken voimakkain ruokatrendi.

QuoteSeuraava askel lähiruoasta on luomuruoka.

QuoteLuomulla tarkoitetaan sovittuihin tuotantomenetelmiin sitoutunutta ruoantuotantoa.

QuoteLuomuelintarvikkeiden koko tuotantoketju perustuu luonnonmukaisiin ja ympäristöä säästäviin valintoihin.

QuoteLuomun idea ulottuu pellolta aina valmiisiin elintarvikkeisiin

QuoteLuomutuotannon merkittävin piirre on ravinteiden kierto tilan sisällä.

QuoteKun ravinteet täytyy koota tilan omista lähteistä, niitä ei kannata päästää karkuun vesistöihin.

QuoteOrgaaniset lannoitteet myös liukenevat veteen huonommin kuin teollisesti valmistetut.

QuoteKuluttajia kiinnostaa myös se, millaisissa oloissa tuotantoeläimet elävät. Tämäkin asia hoidetaan jo luomutuotannon sääntöjen mukaan paremmin kuin tehotuotannossa.

QuoteNämä kolme asiaa �" maailmantalouden hintojen heilahtelu, suomalaisten vesistöjen tilan parantaminen ja kuluttajilta tuleva kysyntä �" vievät kaikki Suomea kohti luomua.

QuoteLuomuviljelyssä olennaista on pyrkimys ekologisten prosessien ymmärtämiseen. Tässä mielessä se muistuttaa marjastusta, sienestystä ja metsästystä, joissa kaikissa olennaista on luonnon piirteiden lukeminen ja ennakoiminen aiemman kokemuksen ja oppien perusteella.

Quote from: Heikki Jokipii on 04.12.10 - klo:18:13
(Edelleen epäillen, että ko. tekstin on kirjoittanut joku "toistaitoinen" luomuidealisti, joka ei ymmärrä ravinteiden kierrosta juuri mitään. Siitä, kuka on kirjoittanut ko. tekstin ja/tai ketä on asiasta ehkä konsultoitu, olen nyt lupaukseni mukaan lähettänyt tiedustelun ulkoasiainministeriöön)

Quote”Mokan raportti Neuvosen neuvoin

Mihin yliopistoja edes tarvitaan? Kysymys on tullut Kuiskaajan mieleen Jorma Ollilan brändityöryhmän vaiheita seuratessa.

Alexander Stubb halusi selvästi tehdä työryhmästään no nonsense -porukan ja jätti siksi akateemisen edustuksen minimiin. Kun ei tämä touhujoukkokaan saanut raporttia kasaan, kirjoitustöihin palkattiin Roope Mokka ja Aleksi Neuvonen Demos Helsingistä, ajatuspajasta, jolle nyky-Suomi on ulkoistanut ajattelunsa. Ja sivustatukea tekstitykeille tarjoili toimittaja Antti Isokangas, joka on aiemmin tunnettu muun muassa Trendi Velin päätoimittajana ja Popstars 2 -kisan tuomarina sekä väärin kuultujen laulunsanojen kokoelmasta Villejä rubiineja.

Näin saatiinkin Suomi-kuvasta ihan näköinen. ”

QuoteViime vuosikymmeninä maanviljelytaidoissa on korostunut koneiden, lannoitteiden ja rehujen tunteminen. Kyky ymmärtää luonnonjärjestelmiä ei ole ollut yhtä suuressa roolissa.

QuoteLuomuun siirtymisen myötä maaperän prosessien ja esimerkiksi biologista torjuntaa tekevien hyönteisten tuntemus nousee keskeiseksi.

QuoteKun maanviljelijän ammattitaito perustuu ennen kaikkea ekosysteemien ymmärrykseen, tuotannon luonnonmukaisuus lisääntyy lähes vaivihkaa.

QuoteLuomutuotannon lisäämisessä kyse on ennen kaikkea suomalaisen maatalouden uuden strategisen suunnan löytämisestä. Luomutuotannosta on syytä tehdä pikemminkin standardi kuin poikkeus.

QuoteSen avulla voidaan nostaa maatalouden jalostusarvoa ja lisätä paikallista vaurautta.

QuoteSe ei tarkoita teknologisen kehityksen hylkäämistä, pikemminkin päinvastoin.

QuoteLuomuviljelyn onnistumisen kannalta ekologisten prosessien tuntemus on erityisen tärkeää.

Suomalaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten huippuluokan ekologista osaamista voidaan hyödyntää luomutuotannon kehittämisessä.

QuoteKun strateginen suunnanmuutos tehdään, on suoraan luomuun liittyvää tutkimus- ja koulutustyötä vahvistettava.

QuoteTEHT�,,V�,, HELSINGIN YLIOPISTOLLE JA MTT:LLE:

Luomuinstituutin perustaminen

Luonnonmukaista tuotantoa ja viljelyä tutkiva instituutti veisi eteenpäin luomutuotannon tieteellistä tutkimusta ja sitä kautta luomun tuotantoa ja kysyntää. Suomalainen ruokatuotantotutkimus on toistaiseksi tarttunut verraten vähän luomuun, vaikka siihen olisi luontevat edellytykset. Resursseja tulisi ohjata luomututkimuksen lisäksi myös koulutukseen. Suomalaisen ympäristöosaamisen seuraava kärki voisikin olla luomuosaaminen, jonka malleja voisi viedä myös ulkomaille suunnannäyttäjän roolissa.

QuoteLisäksi mukaan tulee aktivoida suomalainen elintarviketeollisuus, jolle puhdas suomalainen ruoka ja siitä kehitettävät jalosteet ovat merkittäviä markkinointi- ja vientivaltteja.

QuoteTaloudellisesti kannattavasta ja vesistöjen ja muun ympäristön kannalta parhaasta mahdollisesta luomutuotannosta tehdään Suomelle strateginen tavoite, jonka toteuttamisessa mukana on koko arvoketju.

QuoteLuomu ei ole näperrystä, vaan vakavaa tuotantoa, jota toteutetaan sekä pienessä että suuressa mittakaavassa. Tavoitteen toteuttaminen luo Suomeen uuden vahvan luonnonvaraklusterin.

QuoteKannattavuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että haluaisin luomuruuasta saman hintaista kuin tavallisesta.

Quote from: Heikki Jokipii on 17.12.10 - klo:03:54
Kun tällä hetkellä luomua saadaan kaupaksi ulos vähemmän kuin tavanomaisia tuotteita!

QuoteLuomuviljan vientiin erikoistunut Pohjolan Luomu Oy ajautui konkurssiin muutama viikko sitten.

QuoteLuomulla pitäisi tietojen mukaan mennä koko ajan paremmin ja paremmin, mutta konkurssin syy on lehtitietojen mukaan Euroopan alueen luomuviljan kysynnän raju väheneminen vuodesta 2008 lähtien.

QuoteSuomalaisen puhtaan elintarviketuotannon ja luomutuotannon vastakkainasettelun vaaraa on varottava. Vaara on ilmeinen, jos luomua laajennetaan väkisin.

Arvostan luomua eräänä keinona turvata alkutuotannolle riittävä korvaus siitä työstä, jota maataloustuotteiden tuottaminen vaatii.

Luomusta ei kuitenkaan saa muodostua puhtaiden suomalaisten elintarvikkeiden perustuotannolle epätervettä kilpailijaa eikä mollaajaa.

QuoteMaabrändiraportin valmistelussa luomuravinnon kohdalla ja muutenkin valtuuskunnan työssä ideat ja ehdotukset nousivat valtuuskunnan jäsenten, ulkopuolisten asiantuntija- ja kommentaattoritahojen sekä suuren yleisön välisistä keskusteluista, ajatuksen vaihdoista ja aivoriihistä. Tästä syystä kaikkien tietolähteiden tarkka kartoittaminen on mahdotonta kaikkien keskusteluiden, tilaisuuksien, kirjallisuuden, verkkosivustojen ja muiden lähteiden jäljiltä.

Quote- Maabrändityö mahdollisti luomusta puhumisen kovaan ääneen, olen saanut taas draivia. Saan hyvän vastaanoton missä käynkin, ja kuntapäättäjät kuuntelevat viestiäni, kun kerron, että maabrändiraportissa annettiin tehtävä sinulle, Kärkkäinen kertoo muutoksesta.

Quote-   Suomi nostetaan ylös luomulla. Se on tiiviisti yhteydessä Suomen toiseen timanttiin, veteen. Luomulla pidetään järvet juomakuntoisina, raporttinsa lukenut Kärkkäinen huomauttaa.

Quote-   Ilmainen on arvoton. Kunnille kouluruoka on kuluerä, vaikka kuntabudjetista menee vain 0,5 - 1,5 prosenttia elintarvikemenoihin. On tuhlausta tehdä ruokaa, jota ei syödä. Muutos on mahdollinen vain nostamalla kouluruuan arvostusta, ja se tehdään luomulla. Nuoret arvostavat luomua, Kärkkäinen johdattelee.

QuoteJotta luomu saadaan kouluruokailuun, pitää motivoida päättäjiä ja tarvitaan hyviä esimerkkejä, ei pelkkää viherpesua. Tarvitaan myös muutama sentti per ateria lisäresursseja ja ennen kaikkea luomuraaka-aineiden saatavuus kuntoon.

QuoteOrganisointityöryhmän puheenjohtaja ja Pro Luomun hallituksen jäsen Marja-Riitta Kottila EkoCentriasta kertoo, että yhdistyksen tavoitteena on tunnistaa ja ratkoa pullonkauloja, jotka estävät luomutuotteiden kysynnän ja tarjonnan kohtaamista.

- Nyt ei heitellä palloa luomuruokaketjun jäseneltä toiselle, vaan yhdistys on työkalu, jonka avulla voimme miettiä yhdessä mitä pitäisi tehdä, Kottila huomauttaa.

Hän totesi syksyllä tarkastetussa väitöskirjassaan, että Suomessa luomuketjut eivät ole toimineet yhtenä kokonaisuutena, eivätkä ole asettaneet yhteisiä tavoitteita, vaikka toimijoiden arvot ja tarpeet ovat samansuuntaisia.

Quote"- Ihmiset toivovat luomutuotteilta ennen kaikkea halvempaa hintaa. Luomu pitäisi saada tuntumaan vielä erilaisemmalta ja arvokkaammalta."

QuoteMielestäni mielenkiintoisin hanke tällä hetkellä on MTT:n taloustutkimuksen hanke, jonka vastuullinen johtaja on  Kauko Koikkalainen, "Mitä tarkoittaa käytännössä, jos 50% Suomen maataloustuotannosta olisi luomutuotannossa vuoteen 2030 mennessä". Siinä rakennetaan käytettävissä olevan tilastotiedon ja aikaisemman tutkimustiedon pohjalta skenaariota siitä, missä tuotteissa ja tuotantosuunnissa luomun suhteellinen kilpailuasema tavanomaiseen tuotantoon verrattuna olisi paras. Samalla tarkastellaan vaihoehtoa, jossa nykyistä luomutuotantoa laajennetaan nykyisillä viljelypinta-alasuhteilla puoleen koko viljelyalasta. Tarkastelussa otetaan huomioon talous-, tuotanto- ja ympäristövaikutukset sekä mahdollisuuksien mukaan luomutuotannon alueellinen sijoittuminen. Selvityksen on määrä valmistua lokakuun loppuun mennessä. 

Quote”Kuluttajalähtöisen ruokastrategian ja Suomen maabrändivaltuuskunnan asettamat tavoitteet edellyttävät, että luomualan tulee kasvaa Suomessa”.

Quote”vahvistaa ja ylläpitää luomubrändiä […] 4. luomalla argumentaatioperustaa luomun ylivoimatekijöille”.

Quote”Osallistua luomuun liittyvään yhteiskunnalliseen keskusteluun”.

QuoteAlamme vain yksinkertaisesti kiinnittää enemmän huomiota suuhunpantavan terveellisyyteen. Aletaan huomata, että ruokaa ei kannata ryydittää steroideilla ja muilla lääkeaineilla. Geenimuunneltu ruoka on pian out.

Quote”Kun Jorma Ollila soitti minulle kertoakseen ennakkoon mietinnön sisällöstä, esitin hänelle vain yhden kommentin. En pitänyt luomutuotannon lisäämistä koskevaa tavoitetta realistisena, jos luomun määritelmä säilytetään nykyisellään.”

QuoteCronberg on tehnyt luomualasta selvityksen, jossa hän nimeää joukon ylitettäviä esteitä luomujohtajuuden saavuttamiseksi.

QuoteArvovaltainen brändityöryhmä maalasi jokin aika sitten kuvaa Suomen suunnasta. Ryhmä esitti, että vähintään puolet maataloustuotannosta tulisi olla luomua vuoteen 2030.  Ehdotus tuntui jo tuoreeltaan kokouspöydässä kehitellyltä ja todellisuudesta vieroitetulta.

Kuten tuhannesti on todettu, tuottajia kyllä löytyy jos luomutuotteille ilmaantuu ostajia �" sellaisia, jotka ovat valmiita maksamaan luomun tavanomaista tuotantoa korkeammista tuotantokustannuksista. Toistaiseksi kuluttajien suuri enemmistö kannattaa luomua ruokapuheissaan mutta ei ole valmis maksamaan senttiäkään ylimääräistä. Tämä yhtälö ei toimi.

QuoteEsitys selviää Mikkelin kaupungin, Etelä-Savon maakuntaliiton, Mikkelin seudun kuntien ja Etelä-Savon ely-keskuksen Cronbergiltä tilaamasta selvityksestä.

[...]

Tavoite on, että Luomuinstituutti aloittaa toimintansa ensi vuonna. Sen tehtävänä olisi vastata maabrändivaltuuskunnan vuosi sitten asettamaan tavoitteeseen, että puolet puolet Suomen maa- ja elintarviketuotannosta on luomua vuonna 2030.

[...]

Maabrändivaltuuskunta on antanut Luomuinstituutin perustamistehtävän Helsingin yliopistolle ja MTT:lle (Maa- ja elintarvikealan tutkimuskeskus).

[...]

Joko osuuskuntana tai siviiliyhtiönä toimivan Luomuinstituutin rahoittajat olisivat valtio, Mikkelin kaupunki, maakuntaliitto sekä ely-keskus.

QuoteLuomukulutuksen osuus on 5 prosenttia ja viljelyalasta 10 prosenttia.

QuoteLuomukulutuksen osuus on 10 prosenttia ja viljelyalasta 20 prosenttia.

QuoteMaabrändivaltuuskunnan tavoite �" 50 prosenttia tuotannosta luomua �" on saavutettu ja kulutus on 30 prosenttia.

Quote”Maailmalla luomun kulutus kasvaa, samoin Euroopassa. Onko kasvu pysyvää ja mitä se merkitsee maailman ruokakriisin ratkaisun kannalta? Tilastojen mukaan luomun kasvu on ollut tasaista koko 2000-luvun ajan, eikä ole odotettavissa, että se laskisi dramaattisesti. Talouskehitys vaikuttaa tietenkin myös luomun kehitykseen, minkä vuoksi pieniä pudotuksia voi tulla. Ruoan tuotanto ei maailmassa tule koskaan olemaan sataprosenttisesti luonnonmukaista. Tietyntyyppisiin kuluttajiin kohdistuvat luomun markkinat kuitenkin kasvavat.”

Quote"Kansainvälinen luomubrändi ei synny hetkessä. Olemme jäljessä luomun kulutuksessa, tutkimuksessa ja osaamisessa. Ajatus ”melkein luomusta” on estänyt ”oikean” luomun kehittämisen. Luomu on ollut uhka ja vastakkainasettelu jyrkkää. Erilaisia suuntauksia ei ole voitu kehittää yhtä aikaa. Luomu on saanut väistyä. Luomututkijat on leimattu ideologisiksi uskomustutkijoiksi, jotka ovat yrittäneet todistaa luomun paremmaksi kuin muu suomalainen ruoka.

Kansainvälistä brändiä voidaan kaikesta huolimatta kehittää pidemmällä aikavälillä. Positiivisia signaaleja on olemassa. Kiinnostus luomua kohtaan on lisääntynyt, kauppa on lähtenyt aktiivisesti mukaan ja Pro Luomu perustettu.

Kansainvälistä kärkiosaamista ja edelläkävijyyttä on syntynyt heikommistakin lähtökohdista. Onnistumiseen tarvitaan kokemusta yhteisestä kansallisesta tehtävästä ja vahvaa poliittista panostusta. Vastakkainasettelun loputtua tutkimus saa voimaa uudenlaisesta rinnakkaiselosta. Yhdistämällä voimavarat ja kohdentamalla ne oikein ei ole liian myöhäistä."

Quote from: Heikki Jokipii on 23.08.11 - klo:17:02

[...]

QuoteMielestäni mielenkiintoisin hanke tällä hetkellä on MTT:n taloustutkimuksen hanke, jonka vastuullinen johtaja on  Kauko Koikkalainen, "Mitä tarkoittaa käytännössä, jos 50% Suomen maataloustuotannosta olisi luomutuotannossa vuoteen 2030 mennessä". 

[...]

Jostain syystä ko. hanketta ei löytynyt MTT:n hankerekisteristä, mutta sen täytynee olla vain satunnainen laiminlyönti rekisterin pitäjien puolelta.

QuoteKuluttajien tehtäväksi jäisi kysynnän kasvattaminen eli luomutuotteita pitäisi ostaa nykyistä enemmän. Luomutuotannon kasvattaminen puoleen viljelyalasta nostaisi myös ruokakorin hintaa.

- Todennäköisesti se maksaisi 20-30 prosenttia enemmän mitä tällä hetkellä, mutta todennäköisesti yhteiskunta on vaurastunut niin paljon vuoteen 2030 mennessä, ettei se tuottaisi ongelmia, arvioi Kauko Koikkalainen

QuoteKun lisäksi otetaan huomioon luomutuotteiden tavallisia elintarvikkeita korkeammat hinnat, niin luomutuotantoa voidaan pitää elitistisenä tuotantomuotona, johon vain länsimaiden rikkailla kuluttajilla on varaa.

QuoteJa lopullisen ostopäätöksen ratkaisee tuotteen hinta kaupan hyllyllä. Laajamittaisessa luomutarjontatilanteessa hintaeroa tavanomaiseen tuotteeseen ei saisi olla juuri ollenkaan. Eli luomutuotteet olisi kyettävä tuottamaan alkutuotannossa tavanomaisten tuotteiden hinnalla tai jalostus- ja kauppaportaan olisi tingittävä katteistaan. Tämä ei liene realistista ajattelua tuntien kaupan hinnoitteluvoiman elintarvikeketjussa.

Quote”Paljoa parannusmahdollisuuksia ei ole, sillä korkeat hinnat ovat esteenä", harmittelee [eduskunnan] keittiöntyöntekijä Katri.

Maa- ja metsätalous ministeri Jari Koskinen (kok) on asiasta eri mieltä. Luomuruoka ei ole Koskisen mukaan Suomessa kallista, sillä meillä on korkea elin- ja palkkataso sekä kuljetuspalvelut. Ministeri selittää luomuruoan hintatason johtuvan enemminkin suuresta kysynnästä ja pohjoisesta sijainnistamme. Yksittäinen brändi voi tosin asettaa itselleen yleistä halvemmat hinnat.

QuoteLuomutuotanto vaatii tehotuotantoa enemmän työvoimaa, mutta Ministeri ei pidä ongelmana nuorten vähäistä kiinnostusta maanviljelyyn ja maatalouteen.

”Jos nuoret eivät halua asua maalla, emme pakota heitä", Koskinen sanoo.

Quote from: Tarkkailija on 30.03.12 - klo:14:50
Eikös jossain raportissa puhuttu siitä, että luomun peruskasvun on kuitenkin tapahduttava markkinoiden ehdoilla?

QuoteJyrki Kataisen hallitus on sitoutunut toteuttamaan luomualan kehittämisohjelman, jonka avulla kotimaista luonnonmukaista tuotantoa monipuolistetaan ja lisätään kysyntää vastaavaksi sekä kehitetään koko luomuruokaketjua.

QuoteSuurin osa Amica-ravintoloista kuuluu luomun portaalle kaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kahvila käyttää vähintään kahta merkittävää luomuraaka-ainetta ainakin kahdesti viikossa ympäri vuoden. Myös eduskunnan kahvila on tasolla kaksi.

QuoteEduskunnan kahvilassa on lähes päivittäin tarjolla luomuraaka-aineita kuten jugurttia, leipää, piimää, teetä ja puuroa.

QuoteSe tavoite, että Suomen maataloudesta pitäisi olla 50% luomua v. 2030, asetettiin vastoin kaikkia hyväksi koettuja perinteitä. Asiaa ei selvittänyt parlamentaarinen komitea. Asiaa ei lopulta määritellyt edes Alexander Stubbin siihen laittama ryhmä, vaan perustelut kirjoitti käytännössä taiteilija ja luomuviljelijä Osmo Rauhala. Hän käytti kaikki lähteet, jotka luomuvaihtoehtoa jotenkin tukivat, eikä ensimmäistäkään, joka olisi ollut asialle kriittinen. Brändiryhmä, puheenjohtaja Jorma Ollilaa myöten, nieli kaiken, sellaisenaan.

QuoteSuorakylvö lisää monimuotoisuutta
Kirsti Anttila
Nummi-Pusula
 
Toisin kuin biologi Mauri Leivo kirjoitti (HS Mielipide 1. 4.), luomuviljely ei kokemuksieni mukaan lisää lintujen ja perhosten määrää. Sen sijaan maan muokkaamatta jättäminen, suorakylvö, josta meidän tilallamme on nyt yli kymmenen vuoden kokemus, näyttää lisäävän silminnähden kaikenlaista elämänmuotoa pelloilla. Töyhtöhyypät, kiurut, keltasirkut ja uuttukyyhkyt valtaavat keväisin peltomme valtavina parvina.

Ennen kuin siirryimme suorakylvöön, muokkasin suurella traktorilla ja äkeellä peltojamme keväisin. Töyhtöhyypällä oli ikävä tapa munia täysin huomaamattomaan peltopesäänsä juuri ennen kevättöitä, ja saatoin vain ikäväkseni todeta hätääntyneen emon lentelystä, kuinka tulin taas tuhonneeksi yhden pesän.

Luomuviljelyssä rikkaruohojen torjunta perustuu intensiiviseen maan muokkaamiseen, mikä tuhoaa rikkojen ohella maaperän pieneliöitä ja lieroja. Myös tavanomaisessa tehoviljelyssä on siirrytty yhä enemmän kevennettyyn muokkaukseen.

Suorakylvössä peltomaa jätetään rauhaan, mutta rikkaruohoja vastaan joudumme käyttämään kasvinsuojeluaineita, lähinnä glyfosaattia. Niiden jäämiä testataan maataloustuotteista, maaperästä ja vesistöistä. Suomalaisista peltoviljelytuotteista on löydetty vähemmän herbisiidien jäämiä kuin kansainvälisistä luomutuotteista, eikä koskaan lähellekään sallittuja arvoja.

Minulla ei ole mitään luomuviljelyä vastaan, mutta haluaisin, että kaikki suomalainen maataloustuotanto olisi mahdollisimman ympäristöystävällistä ja eläinsuojelun kannalta eettistä ilman, että meillä olisi "kahden kerroksen" tuotantotapaa. Toinen on sitä "hyvää", jota on lähes kahdeksan prosenttia peltopinta-alastamme ja joka tuottaa alle kaksi prosenttia ruoastamme. Tavallisempi "paha", tavanomainen ja tehokas tuotanto, vastaa lopuista. Miksi se on leimattu pahaksi? Meillä ei käytetä hormoneja eikä antibiootteja eläinten tuotantoa lisäämään. Meillä ei tuoteta muuntogeenisiä elintarvikkeita. Meillä on tiukat rajoitukset lannoitteille ja kasvinsuojeluaineille. Meillä ei öljykasveja lukuun ottamatta yleensä tarvita hyönteismyrkkyjä peltoviljelyssä.

Sen sijaan, että paneudutaan luomutuotannon ja -uskon edistämiseen, voitaisiin miettiä, olisiko tavanomaisessa tuotannossa jotain parantamisen varaa, koska ylivoimaisesti suurin osa tuotannosta ja kulutuksesta on juuri sitä. Suorakylvö olisi erinomainen tutkimuskohde, koska se sitoo myös ilmakehän hiilidioksidia peltomaahan.

Quote from: Heikki Jokipii on 13.04.12 - klo:17:02

Suorakylvössä peltomaa jätetään rauhaan, mutta rikkaruohoja vastaan joudumme käyttämään kasvinsuojeluaineita, lähinnä glyfosaattia. Niiden jäämiä testataan maataloustuotteista, maaperästä ja vesistöistä. Suomalaisista peltoviljelytuotteista on löydetty vähemmän herbisiidien jäämiä kuin kansainvälisistä luomutuotteista, eikä koskaan lähellekään sallittuja arvoja.

QuoteJopa ulkomaisesta luomusta on löydetty jäämiä tehoaineista.

- Tilastomme osoittavat, että 5-10 prosentissa ulkomaisesta luomusta on löydetty torjunta-ainejäämiä. Mutta kyllä ne silti ovat huomattavasti puhtaampia kuin tavalliset tuotteet, toteaa Kalevi Siivinen.

QuoteLuomuviljelyala kasvaa uusien sopimusten myötä noin 1 100 hehtaaria eli 15 prosenttia. ... Uusien sopimusten myötä Etelä-Savossa on luonnonmukaisesti viljeltyä peltopinta-alaa vähintään noin 8 400 hehtaaria eli 11,4 prosenttia kokonaispeltoalasta.

QuotePyrkimys kestävän talouden kehittämiseen vaatii tuekseen laajan yhteiskunnallisen hyväksynnän. Kestävän talouden sosiaalisen hyväksynnän rakentumista tarkastellaan tutkimushankkeessa luomutuotannon ja -kulutuksen kautta. Suomi tarjoaa tutkimukselle kiinnostavan maaperän, sillä luomutuotannon kasvattaminen on nostettu keskeiseksi tavoitteeksi hallitusohjelmassa ja kansallista maabrändiä pohtineessa työryhmässä. Luomukulutuksen kasvu on kuitenkin ollut hidasta verrattaessa muihin maihin.

Quote from: Heikki Jokipii on 05.05.12 - klo:11:41
Suomelaiseen tapakulttuuriin kuuluu, että ei lyödä lyötyä.

Jorma Ollila joutui jättämään Nokian nyt hyvin huonossa jamassa, mikä on ikävää, hänen muutoin sankariuransa kannalta. [....]

Quote from: Heikki Jokipii on 09.07.12 - klo:16:26

Quote from: Heikki Jokipii on 05.05.12 - klo:11:41
Suomelaiseen tapakulttuuriin kuuluu, että ei lyödä lyötyä.

Jorma Ollila joutui jättämään Nokian nyt hyvin huonossa jamassa, mikä on ikävää, hänen muutoin sankariuransa kannalta. [....]

Ei!

Tuo luomuidea on mahdollisien seurannaisvaikutukisineen (kehitysmaissa) niin karmea, että unohdamme suomalaisen tapakulttuurin, korkeampien arvojen takia.

Julistamme Jorma Ollilan ns. vapaaksi riistaksi, (mahdollisen) pilkan kohteeksi!

Julistamme julkiseksi kysymykseksi - hän sen itse alotti - miten hänen (oletettavasti nyt) luomutilansa pärjää!

Itse asiassa taitaa olla niin, että kun ko. tila saa EU-tukea, sen tiedot ovat julkisia.

QuoteLuomua ei joulupöydässä paljoa ole: Luomun osuus kokonaisporkkanasadosta on 2 %. Ohran kokonaissadosta luomun osuus on 0,4 %, mutta suurin osa ohrasadostahan menee eläinten rehuksi. Perunasta, jota on joka joulupöydässä, luomun osuus on 0,3 %. Maabrändityöryhmän toimeksiannot sietää välipäivinä kerrata.

Quote from: Heikki Jokipii on 04.10.12 - klo:15:39

QuoteEli nyt on tulossa Suomeen tunnustuksellinen maatalousopetus. Muualla maailmassa ne sentään perustavat intituutttinsa omin, yksityisin varoin.

QuoteLUONNONMUKAINEN MAA- JA
ELINTARVIKETALOUS

Johdanto luonnonmukaiseen maa- ja
elintarviketalouteen (MAAT 201) (5 op)

Kurssin tavoitteena on toimia johdatuksena
luonnonmukaiseen maa- ja elintarviketalouteen.
Tuotantotavan esittelyn lisäksi kurssilla tutustutaan
luomualan kysymyksiin ja kestävyyteen tilatasolla,
elintarvikeketjussa sekä globaalilla tasolla.
Kurssilla tarkastellaan luonnonmukaisen
tuotannon ja ruokajärjestelmien ympäristötehokkuutta
ja -vaikutuksia verrattuna ns. tavanomaiseen
tuotantoon.

Suoritustapa: Luennot, retkeily, harjoitustyö,
ryhmätyöt

Kirjallisuus: Ilmoitetaan kurssilla

QuoteTutkimuksen mukaan suomalaiset suhtautuvat viranomaisten harjoittamaan kontrolliin pääosin kriittisesti. Esimerkiksi terveisiin elämäntapoihin patistavaa rasvaveroa kavahtaa selvä enemmistö.

QuoteHei Heikki,

ohjausryhmä on yhteinen sekä hallituksen luomualan kehittämisohjelmalle että lähiruokaohjelmalle. Ryhmän on asettanut maa- ja metsätalousministeriö. Siihen kuuluvat edustajat seitsemästä ministeriöstä. Nämä ovat: osastopäällikkö Heimo Hanhilahti sekä elintarviketurvallisuusjohtaja Veli-Mikko Niemi maa- ja metsätalousministeriöstä, lähetystöneuvos Marjut Akola ulkoasiainministeriöstä, ympäristöneuvos Tarja Haaranen ympäristöministeriöstä, lainsäädäntöneuvos Jyri Inha valtiovarainministeriöstä, neuvotteleva virkamies Eeva-Liisa Koltta-Sarkanen työ- ja elinkeinoministeriöstä, neuvotteleva virkamies Hannele Lehto opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja neuvotteleva virkamies Sirpa Sarilo-Lähteenkorva sosiaali- ja terveysministeriöstä. Puheenjohtaja on valtiosihteeri Risto Artjoki maa- ja metsätalousministeriöstä. Sihteereinä olen minä ja lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Ohjausryhmän tehtävänä on linjata hallituksen luomualan ja lähiruoan kehittämisohjelmien sisältöä, huolehtia ohjelmien toteuttamiseen liittyvästä hallinnonalojen yhteistyöstä, sopia ohjelmien poliittisista käsittelymuodoista sekä seurata ja edistää näiden ohjelmien toimeenpanoa.

Työlle pohjaksi maa- ja metsätalousministeriössä tehtiin viime talvena pohjapaperi MMM:n suuntaviivoja luomualan kehittämisohjelmalle. Se on ollut viime talvesta saakka MMM.n nettisivulla www.mmm.fi. Etusivun luomubannerin alta pääsee siihen. Tämän pohjan päälle laitetaan nyt muiden ministeriöiden toimet luomualan kehittämiseksi.

Ystävällisin terveisin Leena Seppä

QuoteJopa päätöksenteoltaan kankeassa maineessa oleva EU on nyt luopumassa bioetanolitavoitteistaan, kun on tieteellisesti osoitettu, ettei niillä saavuteta alunperin haluttuja hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteita. Vaan päinvastoin aiheutetaan muuta vahinkoa.

Suomi voisi tehdä luomun osalta saman, tieteellä perustellen. Eli unohtaa koko jutun, perua kaikki asiaa koskevat linjauksensa.

Eräs demokratian vahvuuksista on kyky myöhemmin muuttaa aiemmin tehtyjä huonoja päätöksiä. Juuri niitä, jotka on joskus aikanaan tehty yleisen ja yhteisen, mutta ajattelemattoman innostuksen vallassa.

Quote[...]Sihteereinä olen minä ja lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Ohjausryhmän tehtävänä on linjata hallituksen luomualan ja lähiruoan kehittämisohjelmien sisältöä, huolehtia ohjelmien toteuttamiseen liittyvästä hallinnonalojen yhteistyöstä, sopia ohjelmien poliittisista käsittelymuodoista sekä seurata ja edistää näiden ohjelmien toimeenpanoa.

QuoteHallitus antoi tukensa maa- ja metsätalousministeriön esittämälle tavoitteelle kasvattaa luomuviljelyala 20 prosenttiin Suomen peltoalasta. Hallitusohjelmassa maatalouspolitiikan strategiseksi tavoitteeksi nostettiin lähi- ja luomuruuan osuuden kääntäminen vahvaan kasvuun.

QuotePeltopinta-alatavoitteita asettaessaan ministeriö ei ole esittänyt perusteluja, mitä luonnonmukaisesti viljellyn peltopinta-alan kasvattamisella juuri 10 tai 15 prosenttiin kokonaispeltoalasta on tarkoitus saada aikaan. Luonnonmukaisesti viljellyn peltopinta-alan kasvattamista ei voida pitää itseisarvona sinänsä.

QuoteKoska monista yhteneväisyyksistä huolimatta luomu- ja lähiruualla on erilaisia tavoitteita ja edistämistoimia, hallitus valmistelee tämän kevään aikana kummallekin sektorille omat kehittämisohjelmansa. Luomualan kehittämisohjelman tavoitteena on monipuolistaa kotimaisten luomuelintarvikkeiden tarjontaa, lisätä luomutuotannon määrää ja kannustaa luomuruuan kuluttamiseen

QuoteMonissa Euroopan maissa on voimakkaasti ohjattu joukkoruokailun julkisia hankintoja kohti luomua.

QuoteMakuasioista ei kannata kiistellä. Tämä sopii myös siihen, maistuuko luomu suussa tavanomaista paremmalta. Luomun ympäristövaikutuksistakin ollaan erimielisiä.

Joidenkin tutkimusten mukaan luomu jopa lisää ympäristökuormaa, koska sadot ovat tavanomaista pienemmät ja peltoa tarvitaan enemmän. Satojen nostamiseksi pitää kehittää viljelytekniikkaa.

Quote"Luomutuotteita viedään entistä enemmän ulkomaille. Kannattavuuskriisissä painivalle maataloudelle jokainen lisäeuro on tarpeen."

QuoteVuonna 2009 Suomen luomuviennin arvo oli noin 14 miljoonaa euroa, joka osuudeltaan vastaa yhtä prosenttia Suomen koko elintarvikeviennistä. Nyt (vuonna 2012) viennin arvo on selvästi pienempi.

QuotePelastaako luomuruoka ympäristön ja ihmisten terveyden? Tutkimusta on lopulta vähän, selvää näyttöä luomun eduista vielä vähemmän.

Myös ve­ron­mak­sa­ja osal­lis­tuu luo­mun edis­tä­mi­seen. Maa­ta­lous­mi­nis­te­rin mu­kaan val­tion pi­tää aut­taa tar­jon­nan kans­sa, kos­ka ky­syn­tää on.

QuoteJos­kus tun­tuu, et­tä luo­mu pe­rus­te­lee jo it­se it­sen­sä. Mut­ta mik­si il­man vä­ki­lan­noit­tei­ta ja tor­jun­ta-ai­nei­ta tuo­tet­tu ruo­ka an­sait­see hal­li­tuk­sen mie­les­tä tu­kea?

"Kun ky­syn­tää on, pi­tää miet­tiä, mi­ten hal­lin­to voi­si aut­taa tuo­tan­non li­sää­mi­ses­sä", pe­rus­te­lee maa­ta­lous­mi­nis­te­ri Ja­ri Kos­ki­nen (kok).

QuoteKos­ki­sen mu­kaan toi­nen syy suo­sia luo­mua on, et­tä sil­lä on hy­viä vai­ku­tuk­sia ym­pä­ris­töön ja eläin­ten hy­vin­voin­tiin.

Ylei­sim­mät luo­mu­pe­rus­te­lut voi­daan­kin ja­kaa kol­meen: ym­pä­ris­töys­tä­väl­li­syys, "puh­taus" ja eläin­ten olot.

On ai­ka sel­vit­tää, on­ko näis­sä ky­se mie­li­ku­vis­ta vai fak­tois­ta.

QuoteViime sunnuntain Hesari  käynnisti luomukeskustelun artikkelilla

Onko oikeasti parempaa?

Kiitos siitä. Artikkeli oli kriittinen. Nyt alkoi luomukeskustelu todella. Mutta toisaalta...
Artikkeli keskittyi liikaa negatiivisiin asioihin.

QuoteMonille asiaan perehtyneelle luomu on edelleen haluttu vaihtoehto maun (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=202), puhtauden (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=235) tai eläinten kohtelun (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=561.0) vuoksi.

QuoteTässä maassa on perustellut (http://vnk.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=374816) tavoitteet kasvattaa luomua

QuoteKotimainen luomutuotanto ei nyt riitä kysyntään.

QuoteMonet viljelijät ovat aloittaneet viiden vuoden siirtymäkauden luomuun.

QuoteLuomua vastustavat tahot innostuivat artikkelista. Twitterissä levisi Esko Valtaojan teesi: "Luomu on hyvää tarkoittavien ihmisten väärä valinta". "Huijausta on, huijausta", toistui luomua vastustavissa blogeissa. Luomulakko-blogin kirjoittaja riemastui aiheesta. Tuottava maa sai vettä myllyyn.

QuoteLuomun eteen töitä tekevät tahot ovat olleet artikkelista hiljaa. Hyväksyvätkö he, että heitä huijattu ja he myös itse ovat huijareita?

Uskon, että saamme seuraavilla viikoilla lukea tiiviitä ja kiihkottomia kirjoituksia siitä, miksi luomu on hyvää. On näytön paikka!  Pro Luomu ja muut, joilla argumentit on oikeasti hallussa, on aika tarttua kynään. Myös sosiaalisen median keskusteluun kannattaa liittyä.

Itse uskon ja löydän todisteet alla oleville argumenteille, jotka myös brändioppaaseen kirjoitimme.

QuoteTuoteryhmä kerrallaan mietin, olenko valmis maksamaan luomuvaihtoehdosta 20-30% enemmän. Osasta olen, osasta en. Minua ei huijata.

Quote�" Lähiruokaa kannatetaan periaatteessa, mutta fanitus ei ole johtanut tuotteiden hyvään myyntiin, Armas-perheen lähiruokayrittäjä Heikki Ahopelto kuvailee.
Tampereen Tammelassa sijaitseva Lähiruokapuoti Lempi kertoi torstaina Facebook-sivuillaan lopettavansa toimintansa. Omistaja ei halunnut perjantaina kommentoida lopettamisen syitä.

QuoteKauppoja ovat sulkeneet muutkin yrittäjät eri puolilla Suomea.
Ahopelto kertoo Armas-perheen lopettavan tuotepisteensä Tampereella Kalevan Prismassa ja Sokoksen Herkussa keväällä. Syynä on kannattamattomuus.

Quote�" Vähittäismyynti voisi olla kannattavaa irtomyyntinä. Tällä hetkellä tuotteiden pakkaus- ja materiaalikulut voivat muodostaa puolet hinnasta, hän lisää.
Ahopelto ei usko, että erikoiskauppojen ahdinko johtuu lähiruuan kasvaneesta valikoimasta marketeissa.
Lue aiheesta lisää lauantain Aamulehdestä

QuoteTavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä vähintään puolet
tuotannosta olisi luomua.

Quote”On aika luopua hokemasta, että kaikki suomalainen maatalous on lähes luomua.”

QuoteKauppias voi helpottaa heidän elämäänsä ja kertoa näyttävästi, mihin asioihin luomua ostamalla pystyy vaikuttamaan.

QuotePäivittäistavarakauppojen väkinäisten luomuosastojen tilalle tarvitaan ensimmäinen rohkea kauppias, joka tekee luomusta marketin sisäänvetotuotteen.

QuoteJos kuluttaja kokee, että luomua ostaessaan hän saa rahoilleen vastinetta, hänen valintansa on helppo.

QuoteTätä tilaisuutta luomulla ei ole varaa hukata, koska toista samanlaista ei ehkä enää tule.

QuoteViime vuodesta toimialan usko luomumarkkinoiden kolminkertaistamiseen on hieman heikentynyt. Siihen uskoo nyt viidesosa vastaajista, kun viime vuonna kolmasosa piti sitä todennäköisenä. Odotuksista on tingitty etenkin teollisuudessa ja ammattikeittiöissä.

QuoteMaabrändiraportissa annettiin Suomelle yhteensä yli 50 tehtävää. Ne vaihtelivat isovanhempien jakamista käsityöohjeista globaalin talouden ongelman ratkaisuihin. Tehtävien toteutumista ei ole järjestelmällisesti seurattu.

- Meillä ei ole mitään erillistä seurantamekanismia. Olemme kyllä hyödyntäneet raporttia monin tavoin. Työ on nyt vasta todella käynnistymässä, Heino sanoo.

Luomutavoite on kova

Viime toukokuussa Luomuinstituutti avasi ovensa Mikkelissä. Se oli yksi maabrändiraportin luomutavoitteista. Raportissa linjattiin myös, että vuonna 2030 puolet Suomen maataloustuotannosta pitäisi olla luomua. Instituutin johtaja professori Pirjo Siiskonen pitää valtuuskunnan luomutavoitetta kovana.

- Tällä hetkellä olemme sitoutuneet hallituksen nykyiseen tavoitteeseen, jonka mukaan viljelysalasta viidennes olisi luomua vuoteen 2020 mennessä. Se on mahdollista saavuttaa, Siiskonen toteaa.

Brändityötä vetänyt Jorma Ollila ei antanut STT:lle haastattelua aikataulupulaan vedoten. Myöskään eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb ei kommentoinut asiaa.

Quote- Työ ei näy nykyisin missään. Firmojen ja investointien houkuttelu on yksi maabrändin tärkeimmistä asioista, ja tässä Suomi ei ole ollenkaan onnistunut, Rainisto summaa.

QuoteInstituutin johtaja professori Pirjo Siiskonen pitää valtuuskunnan luomutavoitetta kovana.

- Tällä hetkellä olemme sitoutuneet hallituksen nykyiseen tavoitteeseen, jonka mukaan viljelysalasta viidennes olisi luomua vuoteen 2020 mennessä. Se on mahdollista saavuttaa, Siiskonen toteaa.

QuoteLuomualan ja lähiruoan kehittämisohjelmien toteuttaminen on eräs hallituksen kärkihankkeista. Ohjelmat
toteutetaan valtiontalouden kehyspäätösten ja valtion talousarvioiden mukaisten määrärahojen puitteissa
käytettävissä olevia voimavaroja kohdentamalla. Uutena panostuksena on erillinen 1,58 miljoonan euron
määräraha vuosina 2012 ‐ 2015 ohjelmien suunnitteluun ja toteuttamiseen.

QuoteUuteen Manner‐Suomen maaseudun
kehittämisohjelmaan sisältyy luomutuotannon (sekä kasvinviljelyn että eläintuotannon) tukemiseen oma,
ympäristötuesta erillinen järjestelmä. Tukiehdoissa erityisesti avomaavihannesviljelyn asemaa parannetaan,
jotta voitaisiin paremmin vastata luomuvihannesten kysyntään. Tukiehtoja kehitetään siten, että ne
ohjaavat tuotantoa luomumarkkinoille. Luomutuotannon kasvaessa varmistetaan käytettävissä olevien
resurssien puitteissa riittävän rahoituksen kohdentaminen luomutukeen.

QuoteMaaseutuelinkeinojen neuvonnassa luomuneuvonnan valtionavustus on noussut noin 0,5 miljoonaan
euroon vuodessa. Luomuneuvonnan osuus kokonaisrahoituksesta on noussut, koska muun neuvonnan
avustuksia on jouduttu leikkaamaan. Valtionapua suuntaamalla ja tuen vaikuttavuutta parantamalla
pyritään muun muassa saamaan aikaan neuvontaorganisaatiossa rakenteellisia uudistuksia, jolloin
neuvontajärjestöt pystyvät paremmin ja tehokkaammin toteuttamaan tehtäviään. Tämä mahdollistaa myös
paremmin tutkimustiedon jalostamisen ja siirtämisen neuvonnan ja yrittäjien käyttöön. Rahoituskaudella
2014 ‐ 2020 myös Manner‐Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta rahoitetaan maatilojen ja yritysten
neuvontapalveluiden toteuttamista. Tulevalla ohjelmakaudella jäsenvaltioiden on perustettava järjestelmä,
jossa viljelijöille annetaan muun muassa ympäristön kannalta suotuisiin maatalouskäytäntöihin ja luonnon
monimuotoisuuden lisäämiseen liittyvää neuvontaa. Tämä antaa hyvät mahdollisuudet luomuneuvonnan
lisäämiseen.

QuoteHallituksen lähiruoka- ja luomuohjelmat, Ruoka-Suomi ja matkailun teemaryhmät, maaseutuverkostoyksikkö ja ProLuomu järjestävät Lähiruokaa ja matkailua -hanketreffikiertueen 4 suuralueella. Lähiruokaa ja matkailua -hanketreffeillä kootaan jo tehtyä kehittämistyötä ja välitetään tuloksia, kohdataan sekä verkotetaan ruoka- ja matkailualan toimijoita. Treffeillä kootaan ja kuullaan ohjelmakauden 2007-2013 tuloksia, saamme viestiä hallituksen lähiruoka- ja luomuohjelmista, tulevasta ohjelmakaudesta 2014-2020 sekä maaseutupoliittisesta kokonaisohjelmasta 2014-2020. Myös ohjelmien keskinäinen linkittyminen ja kytkeytymien toisiinsa tulee esiin. Kohderyhmänä ovat ensisijaisesti hanketoimijat ja alan kehittäjät. Hanketreffien ajat ja paikat:

QuoteKasvukaudella 2013 noin yhdeksän prosenttia eli 206 000 hehtaaria koko Suomen peltoalasta on luomuviljeltyä.

Quote”Luomutuotannon jatkuva kasvu on hallitusohjelman tavoitteiden mukaista”, sanoo ylitarkastaja Beata Meinander Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta.

QuoteOhjelman tavoite: Viljellystä peltolasta 20 % on luonnonmukaisessa tuotannossa vuonna 2020. Tämä merkitsee viljelyalan kasvamista vähintään 10 % joka vuosi. Jotta luomuruoan saatavuus vastaisi sekä vähittäiskaupan että ammattikeittiöiden kysyntää, tarvitaan lisää luomutuotantoa.

QuoteOhjelman tavoite: Viljellystä peltolasta 20 % on luonnonmukaisessa tuotannossa vuonna 2020. Tämä merkitsee viljelyalan kasvamista vähintään 10 % joka vuosi. Jotta luomuruoan saatavuus vastaisi sekä vähittäiskaupan että ammattikeittiöiden kysyntää, tarvitaan lisää luomutuotantoa. Erityisesti kotieläin- ja puutarhatuotteita on saatava lisää markkinoille.

QuoteYlitarkastaja Sampsa Heinonen Evirasta arvioi, että kasvun tasaantuminen johtuu EU:n maatalouspolitiikan keskeneräisestä tilanteesta.

�" Luomusikaa ei osteta säkissä. Uusien luomutuottajien kannalta keskeisiä ratkaisuja ei ole vielä tehty: päätöksiä uudesta luomutukijärjestelmästä ja sen kytkeytymisestä vuonna 2015 alkavaan uuteen EU-ohjelmakauteen. Luomuun siirtymistä harkitsevat malttavat odottaa virallisia päätöksiä, Heinonen toteaa.

QuotePro Luomun toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila soisi luomutuotannon kasvun olevan hieman nopeampaa.

�" Luomun kasvu saisi olla ripeämpää, jotta saavutettaisiin Suomen hallituksen tavoite eli peltopinta-alasta 20 % luomulla vuonna 2020. Luomumarkkinan kannalta tärkeintä on kuitenkin se, kuinka paljon hehtaareilta tulee satoa markkinoille, Kottila toteaa.

Quote
Ylitarkastaja Heinonen arvioi, että noin kolmannes luomupeltopinta-alalla viljellyistä tuotteista ei päädy markkinoille luomuna, vaan käytetään tavanomaisesti kasvatettujen kotieläinten rehuna.

Quote�" Luomun kasvu saisi olla ripeämpää, jotta saavutettaisiin Suomen hallituksen tavoite eli peltopinta-alasta 20 % luomulla vuonna 2020. Luomumarkkinan kannalta tärkeintä on kuitenkin se, kuinka paljon hehtaareilta tulee satoa markkinoille, Kottila toteaa.

QuoteTukieuroja tarvitaan reilusti lisää, jotta hallituksen kaavailema luomutuotannon kasvu voisi toteutua.

Hallituksella ei ole tarkkoja linjauksia siitä, miten se rahoittaa tavoitteensa kasvattaa luomuviljelty peltoala viidennekseen koko maan viljellystä pinta-alasta.

QuoteMaa- ja metsätalousministeriö (MMM) on uuden ohjelmakauden valmistelussa varautunut siihen, että luomutuotannon kasvu vaatii nykyistä enemmän rahaa.

”Olemme arvioineet, että tuen kokonaismäärä olisi 340 miljoonan euron tuntumassa ohjelmakaudella 2014�"2020”, toteaa ministeriön ruokaosaston päällikkö Heimo Hanhilahti .

Määrä on noin kaksinkertainen nykyiseen verrattuna.

Siihen pisteeseen ohjelmakauden valmistelussa ei kuitenkaan ole vielä edetty, että olisi lyöty lukkoon tarkkoja rahamääriä, Hanhilahti muistuttaa.

Quote"Tässä vaiheessa luomumarkkinat eivät sellaisenaan riitä yksin takaamaan luomun houkutteluvuutta viljelijälle."

QuoteAlkuperämerkkien arvostus laski hieman vuoden 2013 Arvostetuimmat brändit -tutkimuksessa. Hyvää Suomesta �"merkki putosi sijalta 3 sijalle 6. Avainlippu säilytti sijansa 30, mutta luomu tipahti 10 pykälän verran sijalle 62.

QuoteLuomun kasvun myötä lisääntyvät myös luomua kyseenalaistavat puheenvuorot: onko luomu oikeasti parempaa? Usein kysyjät toteavat, että näytöt luomun paremmuudesta verrattuna tavanomaiseen ruuantuotantoon ovat puutteellisia tai ristiriitaisia. Mutta onko koko kysymyksenasettelussa jotain pielessä? Onko luomutuotanto vastakkain tavanomaisen ruuantuotannon kanssa?

QuoteMeidän ei kannata jumiutua keskusteluun siitä, onko luomu tuotantotapana parempaa vai ei, vaan pitää pohtia sitä, miten kehittäisimme tuotantoa ja tarjontaa niin, että kuluttajien toive toteutuisi.

QuoteLuomuviikon kanssa samaan aikaan vietetään kansainvälistä biotekniikan viikkoa. Suomi haluaa biotalouden kärkimaaksi yhdistämällä biomassan ja ympäristö- ja puhtaan teknologian osaamisen (Kauppalehti 1.10.). Tähän kyytiin luomu sopii hyvin. Luomun tuotantoteknologian kehittäminen nykypäivän olosuhteisiin ja nykyistä osaamista hyödyntäen on vielä lapsenkengissä.

QuoteMeidän ei kannata jumiutua keskusteluun siitä, onko luomu tuotantotapana parempaa vai ei, vaan pitää pohtia sitä, miten kehittäisimme tuotantoa ja tarjontaa niin, että kuluttajien toive toteutuisi

QuoteMaailman fosforivarat ehtyvät, ravinteista tulee pulaa ja ruokaa tarvitaan kasvavan väestön ruokkimiseen yhä enemmän.

QuoteKun sen sijaan informationaalisen kehityksen ja kestävyyden välille luodaan suora yhdysside, aukeaa uusia markkinoita ympäristöystävälliseen tuotantoon, muun muassa kaikista perinteisimmällä alalla eli maataloudessa, kun tietopohjainen, korkean jalostusarvon luomutuotanto tukee tasapainoista talouskasvua.

QuoteKysymys ei ole pelkästään Internet-sovellusten luomisesta ja myymisestä vaan myös siitä, että kehitetään muun muassa Internet-pohjaista turismia, Internet-pohjaista korkean jalostusarvon tuotteisiin keskittynyttä maataloutta, teknologialla tehostettua teollisuustuotantoa ja digitaalisia kulttuurituotteita.

QuoteOn varma, että yhä useampi kuluttaja valitsisi luomua, jos sitä olisi helposti saatavana.

QuoteHanke toteutetaan yhteistyössä yritys- ja yhteisökumppaneiden kanssa. Tavoitteena on määrittää luomutuoteketjut, joilla on kasvupotentiaalia ja edistää näiden kasvua. Luomun tuottavuuden ongelmia pyritään ratkomaan muun muassa tutkimalla alkutuotannon teknologiaa.

QuoteLuomun tuottavuuden ongelmia pyritään ratkomaan muun muassa tutkimalla alkutuotannon teknologiaa.

QuoteHankkeen tieteelliseksi johtajaksi ja vierailevaksi professoriksi on kutsuttu professori Carlo Leifert Newcastlen yliopistosta Englannista.

QuoteEiköhän olisi kannattanut ensin tutkia ja vasta tosiasioiden pohjalta päättää, että kannattaako Suomen seurata Bhutanin ja muiden maatalouden jättiläisten jalanjälkiä luomun ihannoinnissa?

Quote”Luomua epäilevät peräkammarin pojat”, Kottila kärjistää.

QuoteLuonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa
-
Luonnonmukaisin viljelymenetelmin tuotettu ruoka on edullisinta

QuoteTavoitteena todellinen tehotuotanto

Quote
Todellisen tehotuotannon kriteerit
-
Energia-, ravinne- ja hiilitaseet
-
Luonnon monimuotoisuus
-
Maaperän, ympäristön, eläinten, tuottajien ja työntekijöiden hyvinvointi
-
Taloudellinen kannattavuus
Tuotettua yksikköä kohti

Todellinen tehotuotanto
-
Kaikilla näillä kriteereillä luonnonmukaisin viljelymenetelmin toteutettu tuotanto vallitsevaa tehokkaampaa* - edellytyksenä hyvä satotaso
*Esim. Newcastlen ja Münchenin yliopistojen, FIBL:n, MTT:n, Rodale Instituutin tutkimukset

Lisäksi luonnonmukaisen tuotannon joustavuus ja puskurikyky vaihtelevia olosuhteita vastaan on suurempi
-
Luonnonmukaiset viljelymenetelmät ovat pian ainut vaihtoehto mm. humuksen, öljyn ja fosforin ehtyessä

QuoteLuonnonmukaisesti tuotettu ruoka on edullisinta ruokaa
-
Tuotannolla ja kulutuksella on aina negatiiviset ulkoisvaikutuksensa
-
Ruuantuotannossa esimerkiksi ilmastonmuutos, pohjavesien saastuminen kemikaaleilla ja ravinteilla, monimuotoisuuden heikkeneminen sekä maan, ympäristön, eläinten ja tuottajien pahoinvointi
-
Negatiiviset ulkoisvaikutukset eivät useinkaan ole mukana tuotteiden hinnoissa vaan niiden kustannukset tulevat kuluttajien maksettavaksi välillisesti verojen kautta

Luonnonmukaisesti tuotettu ruoka on edullisinta ruokaa
-
Jos ulkoisvaikutukset olisivat mukana ruuan hinnassa, olisi luomuruoka todennäköisesti huomattavasti muuta ruokaa halvempaa
-
Käytännössä jo nyt on näin, koska luomutuotannon ulkoisvaikutukset ovat lähinnä positiivisia
-
Yhteiskunnalle enemmän hyötyä kuin haittaa
-
Vähemmän verokuormitusta kuin vallitsevalla ruuantuotannolla

Luonnonmukaisesti tuotettu ruoka on edullisinta ruokaa
-
Luomuruuan hinta on oikea ja sitä halvemman ruuan tuotannossa on oikaistu joko ympäristön, eläinten tai ihmisten kustannuksella

Quote from: Jarrumies on 28.11.13 - klo:09:02
Pikahavainto barometristä: Nyt barometristä saa jo relevantimpaa tietoa, koska siinä vertailtu vuosien 2010, 2012 ja 2013 barometrejä.

Tulokset luomun kannalta surkeita: asenteet luomua kohtaan ovat kehittyneet negatiiviseen suuntaan lähes kaikissa kysytyissä seikoissa.

QuoteHuolimatta teknologian kehityksestä ja tuotantopanosten käytön lisään- tymisestä, sadot laskeneet

Quote"Luonnonmukaiset viljelymenetelmät ovat pian ainut vaihtoehto mm. humuksen, öljyn ja fosforin ehtyessä"

QuoteHuili ‏@Huililehti  11 h 
Ruokaproffa Johanna Mäkelä luomun rooli suomal ruokakulttuurissa vähäinen. #luomu

QuoteLuomua hylkivät ovat skaalan toisesta päästä: maaseudun vähemmän koulutettuja, usein miehiä, joille luomu edustaa yhä viherpiiperrystä.

- Onko missään muussa ruuassa näin tunteenomaista suhtautumista? Luomu jakaa kansaa, Kottila toteaa.

He ovat hyvin epäileväisiä, ja heille ainoa syy ostaa luomua voisi olla hyvä tarjous.

Quote from: Heikki Jokipii on 30.11.13 - klo:12:02

Johanna Mäkelän esitelmästä on vähän lisää tässä muutoin täysin hävyttömän luomuhenkisessä tilaisuuden selostuksessa:

Luomu jakaa kansan kahtia (http://www.ruokatieto.fi/uutiset/luomu-jakaa-kansan-kahtia)

Mäkelänkin kerrotaan olleen periaatteessa luomuasiassa myönteinen. Ei auta itsessään tuo huomiointi, että luomun rooli suomalaisessa ruokakulttuurissa on vähäinen. Mäkelä näyttää - ainakin tuon uutisen mukaan - ottavan tosissaan sen mahdollisuuden, että "brändityöryhmällä" olisi ollut oikeus määritellä tässä asiassa "kansakunnan identiteettiä".

QuotePUHTAUS PIT�,,�,, JO M�,,�,,RITELL�,,
Professori Mäkelä kehottaa alan toimijoita tarttumaan kahteen asiaan: luomun tärkeäksi ostoperusteeksi mainitaan puhtaus, mutta se pitäisi määritellä.
- Puhtaudelle tarvitaan konkreettinen sisältö! Haluaisin, että se määritellään. Siitä on puhuttu niin pitkään, että siltä on alkanut pudota pohja pois. Argumentteja konkreettisesti mitattavista asioista on tullut vasta viime aikoina, esimerkiksi torjunta-ainejäämämittauksia, Mäkelä sanoo.
Luomu on jo kerran menettänyt tilaisuutensa, kun sitä on verrattu muuhun kotimaiseen tuotantoon.
Taustalla on vanha väite siitä, miten suomalainen ruoka on "melkein luomua". Luomu on jo kerran menettänyt tilaisuutensa, kun sitä on verrattu muuhun kotimaiseen tuotantoon, jota pidetään hyvin puhtaana, "melkein luomuna".
- Miten luomu pystyy osoittamaan, että se on puhtaampaa kuin melkein luomu?
Kannattaisi keskittää voimavaroja tähän. Ihmiset kaipaavat spesifiä tietoa, mitä luomu on, Mäkelä sanoo.

QuoteMAKU MUKAAN LUOMUKESKUSTELUUN
Luomun taikasanat ovat yhä samat kuin tutkimuksessa, jossa Mäkelä oli mukana kahdeksan vuotta sitten. Kotimaisuuden ja puhtauden rinnalle on kuitenkin tullut maku.
- Tämä on iso muutos. Maku näkyy koko ruokakulttuuria koskevassa keskustelussa, ja se kertoo, että emme ole enää ihan samassa tilanteessa kuin vuonna 2005, Mäkelä toteaa.
Haasteena luomulle hän pitää sitä, että se mainitaan usein samassa yhteydessä lähiruuan kanssa - niin virallisissa kuin epävirallisissa yhteyksissä.
- Luomu on samassa keskustelussa kuin kotimainen ruoka ja lähiruoka. Erot ja yhtäläisyydet ovat välillä hämärän peitossa, varsinkin kun lähiruualla ei ole täsmällistä määritelmää, Mäkelä sanoo.

Quote from: Heikki Jokipii on 02.12.13 - klo:04:30
Makuasioista on jo aloiteltu tällaista koontia, täällä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=549.0).

Quote from: Heikki Jokipii on 02.12.13 - klo:04:30
Mutta jos nyt vaikka Johanna Mäkelän puheenvuoron pohjalta näitä puhtausargumentteja aletaan ponnekkaammin käyttää, nekin ansaitsisivat varmaan oman koontitriidinsä.

Jaetaanko tämä aihe tuosta sinun puheenvuorostasi alkaen? Anna otsikko, niin moderaattorin voimilla teen sen!

Quote from: Heikki Jokipii on 26.11.13 - klo:17:43

QuoteLuomun tuottavuuden ongelmia pyritään ratkomaan muun muassa tutkimalla alkutuotannon teknologiaa.

Ja näin Suomessa sitten ratkaistaisiin tuo (maailmanlaajuinen) kiusallinen ongelma? Kun Tekes rahoittaa? Jaa-a. Ihmisillä tietysti täytyy olla tavoitteita.

Sama pieni piiri näyttää vielä näissä hankkeissa pyörivan:

QuoteHankkeen tieteelliseksi johtajaksi ja vierailevaksi professoriksi on kutsuttu professori Carlo Leifert Newcastlen yliopistosta Englannista.

Samainen Leifert lupasi - ennakotiedoissa, lehdistötiedoitteilla - joskus v. 2007 ihan kohta osoittaa luomun ravitsemuksellisen ylivoimaisuuden - eikä asiasta koskaan mitään tullut (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=18.0). (Mutta asia sitten pyöri netissa pari vuotta myöhemmin Turun Sanomien "uusintana", kuten linkistä selviää.)

Quote

Miten saada luomuruuan hinta edullisemmaksi ja tuotanto samalla entistä kestävämmäksi? Tätä ratkotaan laajassa LuomuKasvu-tutkimushankkeessa.

Ensi vuoden alussa käynnistyvä kuusivuotinen LuomuKasvu-hanke (GrowthOrganic) selvittää luonnonmukaisen maataloustuotannon etenemisen pullonkauloja. Helsingin yliopiston ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen yhteinen Luomuinstituutti on saanut hankkeelleen teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesiltä yli 1,5 miljoonan euron rahoituksen. Kumppaneina on alan yrityksiä ja yhteisöjä sekä viljelijöitä.

Painopiste on alkutuotannossa, kertoo hankkeen vastuujohtaja, professori Juha Helenius Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta.

�" Satotasot viljelyssä ja tuotostasot kotieläintuotannossa ovat luomussa toistaiseksi pienempiä kuin tavanomaisessa tuotannossa. Tähtäämme tuottavuuden nostamiseen sekä eläinrehujen että suoraan ihmisravinnoksi viljeltävien kasvien viljelyssä, Helenius kertoo.

Lannoitteet ja rehu puhtaasti kotimaasta

Hankkeessa kehitetään ekologisesti kestävää teknologiaa, kuten orgaanisia kierrätyslannoitteita ja uusiutuvaa energiaa. Yksi hankkeen kumppaniyritys on kiinnostunut yleistymässä olevan yhdyskuntajätteiden biokaasuttamisen mahdollisuuksista, Helenius mainitsee.

�" Selvitämme, saisiko jätteen biokaasutuksessa jäljelle jäävästä mädätteestä riittävän hyvää ja turvallista lannoitetta.

Tärkeä teema on myös rehuomavaraisuus: olisi purettava riippuvuus Etelä-Amerikasta tuotavasta soijarehusta, jonka tuotanto ei ole kovin kestävällä pohjalla.

�" Pyrkimyksenä on, että kotimainen valkuaisrehu riittäisi entistä paremmin ainakin luomutuotannossa, Helenius sanoo.

Tähän sopivia kotimaisia palkokasveja ovat esimerkiksi papu, herne ja mahdollisesti uutuutena esimerkiksi viljeltävät lupiinit.

Tehokkuutta ja yhteistyötä elintarvikeketjuun

Luomuruuan suhteellinen kalleus selittyy eroilla paitsi alkutuotannossa myös myöhemmässä elintarvikeketjussa. Hankkeessa selvitetään myös tätä puolta.

�" Luomutuotteiden erät ovat pienempiä ja yksikkökohtaiset kustannukset siksi usein kalliimpia kuin muissa ruokaketjuissa. Koska luomutuotteet ovat sertifioituja, ne on käsiteltävä joka vaiheessa erillään muista tuotteista. Siitäkin tulee lisäkustannuksia, Helenius selvittää.

�" Hypoteesinamme on, että ketjun kustannuksiin voidaan puuttua ketjun toimijoiden yhteistyötä ja tiedonvaihtoa kehittämällä.

Quote
Gm-soijan osuus Suomeen tuodusta soijasta on pysytellyt 15 prosentin tuntumassa, koska suurimmat rehunvalmistajat ovat tähän saakka välttäneet sitä.

- Kuluttajien mukaan aina mennään, eli mitä kuluttajat haluavat ja mikä on se vaikuttava tekijä. Jos hinta määrää, niin mennään hinta edellä, sanoo Turun tehtaan tehdaspäällikkö Jarno Erkamaa.

Maailmalla noin 95 prosenttia soijasta on geenimuunneltua, arvioi Erkamaa.

- Gmo-vapaan soijan viljelypinta-ala pienenee koko ajan ja sen saaminen samalla hankaloituu sekä hinta nousee. Hintaero muunnellulla ja muuntelemattomalla rehulla on selkeä.

QuoteValmisteilla oleva Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014�"2020 tukee kansallisten luomu- ja lähiruokaohjelmien toteuttamista vahvasti. Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski maa- ja metsätalousministeriöstä vastaa maaseudun yritystoiminnan kehittämisestä, jossa elintarvikealan kehittäminen on keskeisessä asemassa.

�" Vaikutan luomualan kehittämiseen ohjelman avulla ja kertomalla sen mahdollisuuksista erilaisissa tilaisuuksissa. Olen myös mukana Ruoka-Suomi -teemaryhmässä ja Elintarvikeneuvottelukunnan pk-asiantuntijaryhmässä, joiden yhtenä teemana luomu on, Kalliokoski kertoo[/b].

QuoteMonenlaisia tukia yritystoimintaan
Nykyisessä maaseudun kehittämisohjelmassa luomualaa on edistetty yrityskohtaisilla tuilla, useammille yrityksille suunnatuilla koulutukseen ja kehittämiseen myönnettävillä tuilla sekä luonnonmukaisen tuotannon tuella osana ympäristötukea.

�" Ohjelmakaudella 2007�"2013 on voinut saada tukea ensimmäisten työntekijöiden palkkaamiseen, yrityksen kehittämiseen ja investointeihin sekä maataloustuotteiden jalostusinvestointeihin. Tukia on kohdentunut sekä toimiviin että perustettaviin yrityksiin. Tuensaajissa on ollut mukana myös luomualan yrityksiä, Kalliokoski kertoo.

QuoteUusi ohjelma valmistuu ensi vuonna
Joulukuussa 2013 valmistui Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014�"2020 toinen luonnosversio, joka on luettavissa maaseutu.fi-verkkosivuilla.

Luomualalle hyödyllisenä osana Kalliokoski mainitsee yhteistyöhön kannustavan toimenpiteen, jonka avulla voidaan parantaa esimerkiksi pienten luomualan yritysten yhteistyötä. Lisäksi voidaan tukea koulutustoimia. Luonnonmukaisen tuotannon tuki on edelleen mukana ohjelmassa omana toimenpiteenään.

QuoteKalliokoski kertoo ostavansa luomutuotteita niin paljon kuin mahdollista.

�" Keittiöstäni löytyy muun muassa luomumaitoa, luomutofua, luomulihaa ja luomukasviksia. Kaikkia tuotteita ei valitettavasti ole saatavissa luomuna. Kaipaisin lisää tarjontaa esimerkiksi luomujogurtteihin ja luomujuustoihin.

QuoteViestinnän lähtökohtana on luomustrategiaryhmän
lokakuussa 2006 (liite1) tekemä luomustrategia.
Tietoa on täydennetty ja päivitetty kahdessa
viestinnän työpajassa tammi-helmikuussa 2009 (liite2).
Työpajojen osallistujat ja luomustrategiaryhmä hyväksyivät tehdyt
linjaukset maaliskuussa 2009.

Quote1.2. Strategiset tavoitteet
• Vuonna 2015
�" Kotimaan vähittäiskaupan myynnissä luomuruoan
osuus 6%
�" Kaikissa julkisen sektorin ammattikeittiöissä
käytetään luomutuotteita
�" Yksityisellä sektorilla luomua käyttävien keittiöiden
määrä kasvaa 15% vuosittain
�" Suomen elintarvikeviennistä 10% luomua

QuoteVuonna 2008
• Osuus kotimaan
vähittäiskaupasta nyt 1 %
• Luomua käytetään 52 %:ssa
ammattikeittiöistä (2007)
• Ammattikeittiöissä käyttö alle 1%
• Luomun osuus viennistä nyt noin
1 %.

QuoteHallituksen ohjelmaan on kirjattu tavoite, jonka mukaan vuoteen 2020 mennessä 20 prosenttia peltoalasta tuottaisi luomua, ja markkinaosuuden tulisi kasvaa viiteen prosenttiin.

Quote
Tutkimustulokset luomun ympäristöhyödyistä riippuvat kuitenkin mittaustavasta. Jos katsotaan päästöjä peltohehtaaria kohden, ympäristökuormitus on noin neljänneksen tavanomaista pienempi. Jos taas lasketaan päästöjä viljakiloa kohden, ero häviää, sillä luomupelto tuottaa noin neljäsosan vähemmän viljaa kuin tavallinen.

Quote"Se, ettei luomussa saa käyttää lannoitteena yhdyskuntajätteistä tehtyjä kierrätyslannoitteita, on haaskausta. Jäte on nykyisin hygieenistä ja turvallista", Helenius kritisoi.

Quote from: Heikki Jokipii on 04.01.14 - klo:16:52
Varmaan tuo sama juttu tulee paperilehteenkin. Yhteishyvä tulee minullekin, tämän vuoden numeroja ei ole vielä näkynyt.

Näillä kaupan lehdillä ei ole yleisönosastoja, enkä nettiversiostakaan sellaista löytänyt, en palautelokeroakaan. Mutta eikö sellainen oikeastaan pitäisi meitä "asiakasomistajia" varten olla?

Tuossa oli muutama väite, joihin tietysti voisi vaatia selvästi virheellisinä lehden omaa oikaisua.

Jos noilla prosenttiluvuilla vielä huvittelee, niin Ollilan ym. 50% tavoite viljelyalasta ei siis vaatisi kuin 12,5% myyntiosuutta? Ja n. 6% osuutta tuotetusta ravinnosta. Jos asia on noin riippumaton kysynnästä, miksi edellyttää kysyntää lainkaan?

QuoteNyt loppuvuodesta ilonaiheita ovat aiheuttaneet
luomumyönteisyyden leviäminen hallinnossa,
mikä tuli selkeästi esille Mikkelin luomupäivillä
Ympäristöministeriön valtiosihteeri Katariina
Poskiparran alustuksesta, jossa luomun ympäristöhyödyt
tuotiin esille varsin kokonaisvaltaisesti.
Luomun ympäristöhyötyjä tarkasteltaessa olemme
joutuneet, objektiivisen kotimaisen tutkimuksen
puuttuessa, valitettavan usein turvautumaan ulkomaisiin
tietolähteisiin. Tälläkin saralla on nähtävissä
tunnelin päässä valoa Luomuinstituutin saadessa
Tekesiltä 1,5 miljoonan euron rahoituksen LuomuKasvu-
hankkeelle. Hankkeen tieteelliseksi johtajaksi
on kutsuttu vieraileva professori Carlo Leifert
Newcastlen yliopistosta Englannista.
Kun tarkastelee tapahtumia kuluneen vuoden
aikana, voidaan sanoa, että ilmapiiri luomun ympärillä
on kehittynyt hyvinkin suotuisasti.

QuoteLuomuviljan elintarvikeketjun tavoitteena
on, että luomupeltoala kasvaa vuosittain
13 000 ha, jotta tulevaisuuden
tarpeet tyydytetään. Tämä tavoite vastaa
myös ministeriön asettamaa vuoden
2020 luomuviljan pinta-alatavoitetta.
Tällä hetkellä luomuviljaa riittää kotimaan
kulutukseen, mutta jokainen jatkojalostajien
luomuviljatuotteiden merkittävä
uusi ulkomaankauppa johtaa
kysynnän ja tarjonnan epätasapainoon.
Tällainen tilanne oli esimerkiksi viime
keväänä, jolloin kotimaan luomuviljamarkkinoille
tuotiin ruista ja kauraa.Tuonti kuvaa luomuviljamäärää, joka pitäisi
saada tuotettua kotimaassa.

Quote"Kokonaissato nykyiseen verrattuna olisi 82 % (2 800 RY/ha vs. 3432 RY/ha) ja luomutuotanto kattaisi 50 % leipäviljan kokonaiskulutuksesta sekä 65 % maidon ja naudanlihan kokonaiskulutuksesta."

Quote
Suomen kokonaisvilja-ala säilyy AGMEMOD-mallin mukaan melko vakaana keskipitkällä aikavälillä.

Vilja-ala on ollut lähellä 1,1 milj. hehtaaria ja se alenee hieman vuoteen 2020 mennessä (Kuvio 14a).

Viljelyalan pienentymisestä huolimatta viljan kokonaistuotanto ei juuri vähene, sillä satotaso vastaavasti nousee. Viljojen satotaso määräytyy mallissa pääasiassa trendin mukaan, mutta myös hinta on mukana satotasoyhtälössä. Trendiennuste olettaa keskisadon kasvavan. Oletetun keskisadon kasvun seurauksena kaikkien viljojen satotaso kasvaa yhteensä noin 20 kilolla hehtaaria kohti vuoteen 2020 mennessä.

QuoteUlkomailta hankittavan ruoan osuus oli 37 prosenttia, kun koko maassa osuus oli keskimäärin 20. Luomutuotteiden osuus oli Pohjois-Karjalassa 1,2 prosenttia. Koko maassa osuus oli 4,9 prosenttia.

QuotePari vuotta sitten kunta asetti tavoitteen, jonka mukaan luomua pitäisi olla 40 prosenttia hankinnoista. Tämän tavoitteen saavuttamiseen on vielä matkaa.

Quote
Viime vuosina luomupuutarhatuotannon pinta-ala on kutistunut samaan aikaan kun luomuala kokonaisuudessaan on lisääntynyt. Kun luomun osuus Suomen kokonaisviljelyalasta on yhdeksän prosenttia, puutarha-alasta se on noin viisi prosenttia.

QuoteMaa- ja metsätalousministeriön ruokaosaston päällikkö Heimo Hanhilahti kertoo ministeriön varautuneen siihen, että hallituksen tavoite luomun 20 prosentin osuudesta vuonna 2020 toteutuu.

”Luomu on meidän kansallinen painotuksemme, ja rahoituksessa on siihen varauduttu.”

Quote
Harjoittamamme maatalouspolitiikan johdosta tapahtunut maaseudun rakennemuutos on johtanut eri-tyisesti luomukotieläintiloilla pellonraivaamistarpeeseen, jotta rehun omavaraisuusvaatimus ja riittävä lannanlevitysala saataisiin täytettyä. Luonnonmukaisessa tuotannossa joudutaan noudattamaan tavan-omaista viljelyä korkeampia kustannuksia aiheuttavia viljelymenetelmiä myös tukikelvottomalla pin-ta-alalla. Edellisestä Maaseutuohjelman luonnoksesta näkyi, että maatalousmaa on raivauksesta huoli-matta vähentynyt.

Quote
Nyt tilanne on onneksi muuttunut meilläkin. Kysyntä kasvaa, kauppa ja MTK ovat mukana. Luomuinstituutti on perustettu ja luomututkimus kirii kansainvälistä tasoa kiinni. Maabrändivaltuuskunnan esitys �" puolet suomalaisesta tuotannosta luomussa ja omavaraisuus ruuantuotannossa �" ei ehkä ihan toteudu tavoitevuoteen 2030 mennessä, mutta toivottavasti pian sen jälkeen. Tällä hetkellä luomuruoka kauppojen hyllyillä on yhä lisääntyvässä määrin tuontiruokaa.

Quote"Miksi Tanskassa luomu oli kaikille, kun se Suomessa oli vain niille, joilla oli varaa?"

QuoteValiokunnan mukaan ohjelman tavoite luomualan lisäämisestä 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä ei näillä eväillä toteudu. Merkittävä osa luomutuotantoa harjoittavista kotieläintiloista ei pysty edes tuotantorakennuksille asetettuja vaatimuksia täyttämään ja tilat siirtyvät tavanomaiseen viljelyyn. Näin menetetään sekä luomun ammattitaitoa että viljelyalaa.

QuoteValiokunnan mielestä vaatimus myyntikasvien viljelystä vähintään 30 prosentilla sitoumusalasta on liian tiukka. Jo epäsuotuisten olosuhteiden varalta joustoa pitää olla vähintään 10 prosenttia alasta. Ilman joustoa viljelijä voi joutua taloudellisesti mahdottomaan tilanteeseen.

QuoteArtjoki Risto, MMM: Hallituksen luomuohjelman toteutus puolivälissä, onnistumiset ja loppukirin paikat
Mauperon Linda, Euroopan komissio: Towards more and better organic
Alarotu Ilkka, SOK: Ennakoinnilla kohti kysynnän ja tarjonnan tasapainoa
Kottila Marja-Riitta, Pro Luomu: Luomua lisää -toimeenpanosuunnitelman päivitys
Kuoppamäki Sami, Kymen Luomu: Lasse Luomuviljelijä
Kuusela Miska, Helsingin Mylly: Markkinat jokaiselle luomuhehtaarille
Juutinen Heikki, Elintarviketeollisuusliitto: Luomua myös vientimarkkinoille
Rissanen Esko, Hyvätuuli Highland: Yhteistyöllä kannattavaa luomuliiketoimintaa
Arolaakso Anu, EkoCentria: Periaatteista käytäntöön �" luomua lautaselle
Aho Matti, Evira: Valvonnasta luomun vahvuus
Suutarla Marja, ProAgria: Innovaatiojärjestelmä luomun kehityksen turvaamiseksi
Nuutila Jaakko, Luomuinstituutti
Sevón Aira, Gobbas

QuoteJulkaistu 16.04.2014

Kuluttajien ja viljelijöiden kiinnostus luomua kohtaan kasvaa jatkuvasti. Luomuelintarviketoimijoiden määrä on noussut viimeisen viiden vuoden aikana sadoilla, eikä suosiolle näy loppua.

Luomu on strateginen tavoite

Tällä hetkellä luomun osuuden kasvattaminen on yksi maatalouspolitiikan strategisista tavoitteista. Kataisen hallitus käynnisti Lisää luomua! -kehittämisohjelman, jonka tavoitteena on luomuruoan osuuden kääntäminen vahvaan nousuun.

”Kysyntä halutaan täyttää ennen kaikkea kotimaisella luomulla, sekä lisäämällä tuotantoa ja parantamalla valikoimaa ja saatavuutta kaupan ja ammattikeittiöiden kautta”, maatalousylitarkastaja Leena Seppä maa- ja metsätalousministeriön ruokaosastolta kertoo.

”Varsinkin pienet elintarvikeyritykset ja kauppa on jo saatu mukaan aika hyvin. Työtä tarvitaan kuitenkin, että koko luomuketju saadaan pelaamaan.”

Quote"Tapahtumassa messuvierailta saatu viesti oli, että luomuun liittyvää viestintää ja markkinointia ei voi olla liikaa. Tietoa luomusta halutaan ja tarvitaan yhä lisääntyvässä määrin."

QuoteLuomutuotannolla ei ole tukenaan tuotantotapaa korostavaa mediaa, joka havahduttaisi kuluttajia erilaisten ympäristö- ja ruokaskandaalien avulla ottamaan kantaa ruokaketjun toimintaan. Useimmiten tällaiset uutiset koskevat Keski-Euroopassa tavanomaista tuotantoa mutta myös luomutuotantoa.

Quote
Kuluttajat ovat tyytyväisiä tavanomaisen ruoan laatuun, joka kansainvälisesti onkin usein erinomaista. Lisäksi kaupan valikoimat ovat huikeat, nälkä pysyy loitolla paremmin kuin koskaan ennen ja ruoan osuus kulutusmenoista on suhteellisen pieni verrattuna aiempiin vuosikymmeniin.
Miksi ihmeessä sitten pitäisi ostaa luomua, kun sen laatu ei aina vakuuta paremmuudellaan ja hintakin tuntuu joidenkin tuotteiden kohdalla oudon korkealta.

Quote
Luomun ongelmana lienee lopulta myös suomalainen kuluttaja, joka harvoin tukeutuu ruokavalintoihin oman itsensä esittämisessä muille; tähän tarkoitukseen pukeutuminen on parempi identiteetin osoittamisen väline.

QuoteOlisiko suomalaisten kuluttajien syytä kehittää identiteettiään enenevästi myös ruoan avulla ja harkita keinoja, joilla tehdä luomukulutusta nykyistä näkyvämmäksi?

Quote
Olisiko hyvä ajatus, että suomalaiset organisoisivat halvan luomusoijan tuotantoketjun Ukrainaan nykyistä halvemman luomumaidon tuotantoa varten?

Quote
TIEDOTUSTILAISUUS: Kannustaako uusi ohjelmakausi luomutuotantoon?

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma vuosille 2014�"2020 linjaa maatalouden harjoittamisen perusedellytykset maassamme lähivuosiksi. Luomutuotannon edistämiseen on ohjelmassa varattu noin 50 miljoonaa euroa per vuosi; valtaosa tästä summasta käytetään luomutilojen suoriin tukiin.

Muuttuvatko luomutilojen toiminnan taloudelliset edellytykset uudella ohjelmakaudella? Miten eri tuotantosuuntia tuetaan, ja eroaako tuki alueen mukaan? Houkutteleeko luomu lisää viljelijöitä niin, että hallituksen tavoite 20 prosentin luomualasta vuonna 2020 on lähelläkään toteutumista?

Vastauksia ja valistuneita arvauksia muun muassa näihin kysymyksiin tarjoillaan tiistaina 10.6.2014 klo 11 alkavassa tiedotustilaisuudessa Pääpostissa Helsingissä. Tarjoilun vuoksi toivomme ilmoittautumista viimeistään 4.6.2014 sähköpostilla: info@proluomu.fi

Tiedotustilaisuuden ohjelma

Aika: tiistai 10.6. klo 11.00�"13.30

Paikka: Pääposti/Postimestari (Mannerheiminaukio 1 B)

11.00 Kevyt luomulounas

11.30 Tilaisuuden avaus, kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, maa- ja metsätalousministeriö

11.45 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? toimitusjohtaja Anne Kallinen, TNS Gallup Elintarviketieto

12.15 Miten maatalouden tukiuudistus vaikuttaa luomutuotantoon erilaisilla tiloilla; kannustaako luomuun vai ei? tutkija Kauko Koikkalainen, MTT

12.45 Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle, valikoimajohtaja Ilkka Alarotu, SOK

13.00 Keskustelua ja kysymyksiä

13.30 Tilaisuus päättyy

QuoteLuomutuotannon edistämiseen on ohjelmassa varattu noin 50 miljoonaa euroa per vuosi;

Quote"Luomun osuus ruokakauppojen myynnistä on tällä hetkellä reilun prosentin."

QuoteHallituksen luomualan
kehittämisohjelman tavoitteet

• Lisätä luomutuotantoa kulutusta
vastaavaksi

QuoteTyötä on vielä tehtävä

• Luomutiedon lisääminen

QuoteArealen jordbruksmark som var omställd till ekologisk produktion ökade under år 2013 med 35 700 hektar eller drygt 8 % jämfört med år 2012. Den omställda arealens andel av den totala jordbruksmarken i Sverige uppgick år 2013 till 15 % (se figur A och B).

Samtidigt minskade arealerna under omställning till ekologisk produktion med närmare 23 % eller motsvarande 12 200 hektar. Detta var tredje året i följd som arealerna under omställning minskade.

Den totala arealen jordbruksmark, som var omställd eller under omställning till ekologisk produkt­ion var 2013 501 500 hektar. Det motsvarar 16,5 % av den totala arealen jordbruksmark i Sverige. Jämfört med 2012 ökade arealen med 23 400 hektar eller knappt 5 %. En del av denna ökning kan dock bero på viss underrapportering 2012, dvs. att en del av ökningen mellan 2012 och 2013 skedde redan 2012. Trenden i ökningstakten av den ekologiska arealen, under de två senaste åren, är dock avtagande.

Quote from: Heikki Jokipii on 19.06.14 - klo:11:37
Vaan eipä taida tästä uutisestamme (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=339) ja tietyistä pienistä muista vaikutusyrityksistämme huolimatta tulla tämä luomuasia minihallitusneuvotteluissa esille. Vaikka olisi 340 miljoonaa, ja 50 miljoonaa vuositasolla jne. (eli jo määrältään sellainen summa, että sen voisi esille ottaa).

QuoteMaatalousministerin mukaan tälle vuodelle kaavailtuja 50 miljoonan maataloustukileikkauksia pitäisi lykätä vuodella

Quote from: Heikki Jokipii on 31.03.12 - klo:13:15
Mutta poliittinen luku- ja laskutaito sanoo asian toisin. Markkinoiden ehdoilla mennään. Elleivät markkinat suostu menemään niin kuin asiassa halutaan, niin markkinat - tavalla tai toisella (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=16.0) - taivutetaan käyttäytymään oikein. Jotta hallitusohjelma toteutuisi.

QuoteMP vill ha 100 procent ekologisk odling säger man. Vad innebär det i praktiken?

En ekologisks åker producerar cirka 40 procent mindre än en konventionell åker. Detta är orsaken till att den ekologiska odlingen har extra stöd från jordbruksverket.

Miljöstöd får inte ges till miljönytta utan får enbart kompensera kostnader eller förluster i produktionen som miljönyttan ger.

Om vi skulle producera 100 procent ekologiskt och bibehålla produktionsvolymen så måste vi öka åkerarealen med 70 procent för att kompensera för den minskade avkastningen som eko ger. Detta innebär att vi behöver odla mer åkermark än vi någonsin har gjort tidigare i Sverige. Den mark vi inte odlar i dag är av lägre kvallitet med lägre avkastning vilket innebär att det inte kan kompensera fullt ut för en bra mark.

Nu till målet om övergödning, jordbruksverket har konstaterat att all mark läcker fosfor oavsett om det är ekologisk eller konventionell odling på marken. Då vi räknat ut att vi behöver odla 70 procent mer mark innebär det att vi kommer ha 70 procent mer mark som läcker fosfor på grund av odling. Detta kan man minska genom strukturkalkning, men det är inte tillåtet i eko-odling. Vidare är det inte tillåtet att återföra slam från avlopp till eko-odling så där bryter vi ytterliggare ett kretslopp. Kväveläckaget ökar även det med större areal, likaså koldioxidutsläppen.

Om man går över till 100 procent eko så kommer man att behöva mer betesdjur för att få fram gödsel. Man behöver fem gånger fler kor för att kompensera för handelsgödseln.

Betesmark för dessa finns, men de behöver även proteinfoder och var ska vi lägga den produktionen på för åkermark. Importerar vi den exporterar vi miljöpåverkan.

I dag finns ingen forskning som säger att ekologisk eller konventionell mat är bättre för människan. Ekologisk odling kan vara bättre för bonden som slipper utsätta sig för kemiskt växtskydd, men utan växtskydd ökar risken för svampgifter som ofta är giftigare än växtskyddet.

QuoteKampanjan tulee vaikuttaa tunteisiin. Järkisyitä luomun käyttöön saa olla esillä, mutta ei niin että kampanja alkaa vaikuttaa kuivalta ja todistelevalta. Kampanjan ei tule aktivoida luonnonmukaisen ja tavanomaisen tuotantotavan vastakkainasettelua ja eipäs juupas �"väittelyä, mitä luomun ympärille helposti syntyy.

Quote- luomun hinta vaikuttaa perustellulta tai hintakysymys jää kuluttajan ajatuksissa taka-alalle

QuoteLähi-, luomu- ja villiruoka tuovat uusia mahdollisuuksia maaseudun pienimuotoiselle yritystoiminnalle
[...]
Luomun sekä muiden sertifioidusti tuotettujen elintarvikkeiden tuotanto ja käyttö on kasvussa.

Quote@MMMviestinta #luomu 'n tuet jää alhaalle näillä muutoksilla. Kauas jää 20 % tavoitteet. Viherlannoitusnurmen kannattavuus tippui rajusti.

Quote#luomu 'n houkuttelevuus näyttää heikolta.Euroja löytyy, mutta ei tiloille asti. Miksi? 160e /ha, ei korvausta VLN:sta.

QuoteSuomella on luomuohjelmassa suuret kansalliset tavoitteet. Tavoitteena on saada 20 % peltoalasta luomutuotantoon vuoteen 2020 mennessä.  Tavoitteen saavuttaminen vaatii koko elintarvikeketjun toimivuutta aina pellolta kuluttajan ruokapöytään asti.

QuoteLuomutuotannon kasvua rajoittavana tekijänä on tällä hetkellä kulutustottumukset *), jotka suosivat tavanomaisesti tuotettuja elintarvikkeita.

QuoteMaa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo viittasi puheessaan siihen, että suomalaiset arvostavat ja haluavat kotimaista, puhdasta ruokaa. Tärkeä osa kotimaisuutta on sekä lähi- että luomuruuan arvostus. **)

QuoteLuomussa on myös mittavat mahdollisuudet tehdä menestyksekästä vientikauppaa.

Quote"Suomessa on noin 9 miljoonaa hehtaaria luomukeruualaa, josta valtaosa on Lapissa. Lapin metsäpinta-alasta onkin 99 % mukana luomusertifioinnissa. Koko Suomen maapinta-alasta olisi mahdollista sertifioida luomuun peräti 87 %, sillä metsähoitotoimenpiteitä, jotka estävät sertifiointia, toteutetaan erittäin vähän. Etelä-Savosta metsien luomusertifiointi tekisi todellisen luomumaakunnan. Mitä se edellyttäisi ja mitä etuja siitä olisi? Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan aiheesta Mikkelin yliopistokeskuksen auditorioon perjantaina 28.11.2014."

QuoteTilannekatsaus
Luomualan kasvu on taloudellisen taantuman vuoksi hidastunut. Pro Luomu ry arvioi, että markkinan kasvu vuonna 2014 tullee olemaan vain 2-3 %. Tämä kasvuvauhti ei riitä markkinan vuoteen 2015 asetetun tavoitteen saavuttamiseen, joten kasvua on tarpeen piristää.

QuoteLaitinen kertoo, että luomumustikka maksaa jalostajille enemmän kuin sertifikaatin ulkopuolelle jäänyt marja. Kyse on useiden eurojen hintaerosta kilohinnassa.

Myös luomumustikan kysyntä esimerkiksi Kaukoitään ja Saksaan on välillä niin voimakasta, että marjoista meinaa tulla pula.

Quote from: Jarrumies on 30.11.14 - klo:17:08
[...] ja tavoite on 330 M�,� vuonna 2015.

QuoteSuomessa Ollilaa huolestuttaa eniten poliittinen päättämättömyys. Hän vaatii poliitikkoja ryhtymään toimiin ja aloittamaan muutosten tekemisen.

"Tarvitaan vahvaa johtajuutta panna toimeen suuret muutokset sen sijaan, että näperrellään eläkeläisten kalastuslupien kanssa tai karsitaan yliopistojen rahoitusta ja siirretään sama määrä varoja puutarha- ja maatalousyrittäjien tukemiseksi."

QuoteVuonna 2006 laaditussa luomustrategiassa tavoitteita vuodelle 2015 oli asetettu kolmen sijasta neljä: luomuruoan osuus kuusi prosenttia kotimaan vähittäiskaupan myynnistä (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=352), luomutuotteita käytössä kaikissa julkisen sektorin ammattikeittiöissä, luomua käyttävien yksityisen sektorin keittiöiden määrän kasvu 15 prosenttia vuosittain ja 10 prosenttia Suomen elintarvikeviennistä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=697.msg5670#msg5670) on luomua.

QuoteOn kuitenkin selvää, että maabrändityöryhmän mahtipontinen avaus toi luomulle sen kaipaamaa näkyvyyttä, ja on hyvinkin mahdollista, että maabrändiraportti on osaltaan vauhdittanut luomun edistämistä kansallisella tasolla.

QuoteYksikään aineistoni asiakirjoista ei ulotu vuoteen 2030 saakka, joten nähtäväksi jää omaksutaanko maabrändityöryhmän linjausta osaksi Suomen maatalouspolitiikan tavoitteita, joita tulevissa asiakirjoissa ilmaistaan.

Quote from: Heikki Jokipii on 19.06.14 - klo:11:37
Vaan eipä taida tästä uutisestamme (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=339) ja tietyistä pienistä muista vaikutusyrityksistämme huolimatta tulla tämä luomuasia minihallitusneuvotteluissa esille. Vaikka olisi 340 miljoonaa, ja 50 miljoonaa vuositasolla jne. (eli jo määrältään sellainen summa, että sen voisi esille ottaa). Ainakaan vihjettäkään siihen suuntaan ei ole mediassa näkynyt.

QuoteTyypillinen luomukuluttaja on 35 - 50-vuotias perheellinen, koulutettu ja hyvätuloinen nainen, joka asuu suurimmissa kaupungeissa.

QuoteMetsäkeskus ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti tekivät noin 5 400 eteläsavolaiselle metsänomistajalle helmikuussa kyselyn suhtautumisesta metsien luomusertifiointiin, metsien monikäyttöön ja jokamiehen oikeuksiin. Yli puolet vastanneista oli sitä mieltä, että luomu ja metsien luomusertifiointi on Etelä-Savolle markkinointivaltti.

QuoteHelsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Suomen metsäkeskus selvittävät parhaillaan, millaiset mahdollisuudet yhtenäiseen luomukeruualueeseen on Etelä-Savossa.

�" Maakunnan metsistä noin 97 prosenttia voitaisiin sertifioida suoraan luomuun. Tavoite on saada muodostettua hanke selvitystyön tueksi. Sen rahoituspäätös on tiedossa syksyllä, sanoo Partanen.

QuoteLuomumetsässä saa poimia marjoja jokamiehenoikeudella siinä kuin muussakin metsässä. Luomustatusta ei silti saa hyödyntää esimerkiksi marjojen myynnissä ilman metsänomistajalta saatuja luomuvalvontatietoja.

Quote from: Heikki Jokipii on 08.10.14 - klo:04:51
Mitenköhän ja missä vaiheessa tuo luomupropagandakampanja uutisoidaan suurelle yleisölle?

Silloin kun toimittaja on siihen valittu? Vai jo aiemmin? Ilmoitus heti tänne, jos jossain tällaisen uutisen huomaatte! (So. muualla kuin tuossa HILMA-järjestelmässä.)

QuoteTilaisuudessa tutustutaan MMM:n kaksivuotiseen luomun kuluttajakampanjaan ja nähdään siitä ensivilaukset.
[...]
Paikalla [....]  luomukampanjan toteuttaneen Markit Oy:n toimitusjohtaja Tommi Hongisto

QuoteMaa- ja metsätalousministeriön tilaama luomun kuluttajakampanja käynnistyy maanantaina 11. toukokuuta. Kaksivuotinen kampanja sisältää useita eri TV- ja radiomainoksia, ostoskärrymainontaa sekä www.luomuu.fi-verkkosivut. Kampanjassa pyritään herättämään kuluttajien kiinnostus luomuruuan ostamiseen, ja tavoitteena on saada kuluttajat lisäämään luomuostojaan.

Quote�" Mainokset on sijoitettu kotoiseen ympäristöön, jonka henkilöihin erityisesti aikuiset voivat samastua. Lapsia taas luultavasti puhuttelee mainosten lehmä ja sen "luomuu"-ammuminen, Hongisto selvittää kohderyhmävalintaa, joka on koko perhe.

Quote[...] Suomessa vastaava luku oli alle kaksi prosenttia. Luomun myynti on ollut kuitenkin viime vuosina kasvussa.
[...]
Seppä ei osaa sanoa syytä siihen, miksi luomun kysyntä Suomessa kehittyy hitaasti.

�" Jotkut sanovat, että sitä on vaikea löytää kaupan hyllyltä, mutta itse en ole samaa mieltä.

QuoteMaa- ja metsätalousministeriö käynnistää ensi viikolla kuluttajakampanjan, jolla pyritään lisäämään luomun kysyntää. Tuotannon kasvua vauhditetaan puolestaan tuilla.

QuoteSen kummemmin mainostoimisto kuin MMM:kään eivät ole asettaneet kampanjan onnistumiselle kiloissa tai euroissa mitattavia tavoitteita. Niiden määritteleminen on vaikeaa sekä mainostoimiston että luomuohjelmaa koordinoivan maatalousylitarkastajan Leena Sepän mukaan.

QuoteNaiivia on myös usko siihen, että tällä kampanjalla nyt onnistutaan, vaikka vastaavat kampanjat aiemmin ovat surkeasti epäonnistuneet.

QuoteKampanjan toteuttaminen on osa edellisen hallituksen luomualan kehittämisohjelman tavoitteiden toteuttamista, kertoo MMM:n kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.

Ohjelman päätavoite on Suomen luomuviljelyalan kasvattaminen 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. "Haluan uskoa suomalaiseen luomuun. Tärkein osa ketjua on kuluttaja."

QuoteSuomi on kaukana maailman suurimmista luomumaista niin ostoilla kuin pinta-aloilla mitattuna. Ainoastaan luomukeruualueissa täällä pidetään tilastojen kärkisijaa 9 miljoonalla hehtaarilla.

QuoteThe highest percentages are in Liechtenstein (29 percent), Austria (13 percent) and Switzerland (11 percent).

Quote from: Heikki Jokipii on 07.05.15 - klo:02:08Kampanjan "viestintäsuunnitelmaan" viitaten, melko varma voi olla, että www.luomuu.fi -verkkosivuilla ei tule olemaan mahdollisuutta kommentoida ...

QuoteLuomukriitikot sanovat, että kuluttajat maksavat turhasta maksaessaan luomun korkeita hintoja ilman näyttöjä terveysvaikutuksista. Anne Leminen ei koe, että tulisi kuluttajana höynäytetyksi. Hän maksaa omasta vapaasta tahdostaan korkeampaa hintaa ja säästää toisessa paikassa; perhe jättää vaikkapa lentämättä lomamatkalle.

Quote from: Heikki Jokipii on 07.05.15 - klo:02:08
Kaksivuotinen kampanja sisältää useita eri TV- ja radiomainoksia, ostoskärrymainontaa sekä www.luomuu.fi-verkkosivut.

Quote from: Heikki Jokipii on 30.11.14 - klo:05:20
"Etelä-Savosta metsien luomusertifiointi tekisi todellisen luomumaakunnan. Mitä se edellyttäisi ja mitä etuja siitä olisi? Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan aiheesta Mikkelin yliopistokeskuksen auditorioon perjantaina 28.11.2014."

QuoteLapin luomumetsäkartoituksen perusteella voidaan sanoa, että 99,9 prosenttia metsistä on luomua myös Koillismaalla. Tämän kilpailuedun hyödyntäminen on edelleen lapsenkengissä. Marjoille ja sienille pitää kiireen vilkkaan saada luomustatus myyntiä vauhdittamaan.

Quote
Kun tehdään metsähakkuita ja tehdään kantokäsittelyjä myrkkyjen kanssa, niin luomustatus on heti menetetty.

Quote"Hietasessa toimiva Aten marja-aitta ei hanki Lapista marjatuotteita. Yrityksen toimitusjohtaja Atte Valkiaisesta luomustatuksella ei ole tuotteissa lähimarkkinoilla niin suurta merkitystä. Ihmiset tietävät jo muutenkin, että maakunnasta poimittu tuote on luomua tai hyvin lähellä sitä."

QuoteSuomalaiset metsät ovat lähtökohtaisesti puhtaita, joten miksi suomalainen maksaisi esimerkiksi luomumustikkahillosta enempää kuin tavallisesta?

�"Siinä on myös muut raaka-aineet luomua, ei ole säilöntäainetta tai väriainetta, jos on hillosta kyse. Se on silloin valvottua, ja ne kustannukset pitää kattaa. Kuluttaja haluaa tietää mitä syö.

Hyöty luomuleimasta koituu enemminkin yrittäjälle kuin kuluttajalle.

�"Kyllähän tämä on toimenpide, joka tehdään markkinoinnin takia. Suomalainen toki tietää, että se on ihan samanlaista marjaa, oli sertifikaattia eli ei. Mutta tietyille kuluttajasegmentteille sillä on merkitystä.

Lisäarvoa voisi olla ulkomailla, missä metsien puhtaus ei ole itsestäänselvyys.

Quote from: Heikki Jokipii on 04.05.15 - klo:04:32
On jännittävää nähdä, miten media ottaa vastaan asian, valtiovallan pyrkimyksen ohjata kansalaisiaan, valtiovallan mainoskampanjan. Ja nimenomaisesti (jo tarjouspyynnössä, "viestintäsuunnitelmassa", ks. edellä) tunteisiin vetoavan mainoskampanjan. Demokraattisessa maassa.

(Toinen kysymys on sitten 2 vuoden päästä, kun aika todennäköisesti ko. kampanjalla ei mitään vaikutusta ole nähtävissä ... miten asiaan suhtautuu valtiontalouden tarkastusvirasto ...)

Quote�" Luomusta kiinnostuneita kuluttajia on selvitysten mukaan 2,9 miljoonaa, joten kotimaisen luomutuotannon lisäämiselle on hyvät mahdollisuudet, Seppä rohkaisee.

Quote from: Heikki Jokipii on 14.12.12 - klo:05:09

Nyt on sitten keskustelu avattu vaihtoehdosta tälle Ollillan ym. idealle:

Entäpä jos … Suomi ryhtyisi GM-ruokamaaksi (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=253)

Ehdotus on ihan tosissaan tehty, vaikka se ei tietysti (vielä) ole loppuun saakka mietitty. Enempää hatusta vedetty idea se ei varmasti ole kuin tämä Ollilan ryhmän esitys.  ;D

QuoteSertifikaatti todistaa sen, minkä koillismaalaiset ovat aina tienneet: alueen marjat ja sienet ovat puhtaita ja luonnonmukaisia. Luomu-statuksella on erityinen merkitys matkailulle sekä marja- ja sienibisnekselle.

Esimerkiksi luomu-mustikasta saa paremman hinnan kuin tavallisesta. Kansainväliset matkailijat arvostavat luomumetsiä.

QuotePäättävissä asemissa olleet suomalaiset ovat tehneet isoja virheitä kymmenen viime vuoden aikana. Tämä koskee niin hallituksia, etujärjestöjohtajia kuin yritysten johtajiakin. Nokia ei ole poikkeus.

Perusvirhe on itsetyytyväisyys. On uskottu, että rajusti muuttuvassa maailmassa pärjätään vanhoilla eväillä. Ellemme sopeudu aktiivisesti muutokseen, yrityksemme häviävät kilpailun. Vanhat työpaikat katoavat eivätkä uudet synny. Verotulot jäävät kertymättä.

Syyllisten vastuullisuusjärjestykseen panemisesta ei ole apua. Pitää analysoida, mitä nousuun pääsy nykyoloissa vaatii, laatia suunnitelma ja toteuttaa sitä määrätietoisesti.

QuoteSuomella on yhä monia vahvuuksia. [...] Tarvitaan läpilyöntejä.

Quote�" Jos kivennäismailla laitetaan typpeä lisäksi, typpi-tuhkaseos on erinomainen lannoite myös kivennäismaille, ja sillä on pitkäaikainen vaikutus, Remes sanoo.

QuoteKainuulainen luomutila tuottaa etupäässä nurmea. Suurin osa tiloista on sellaisia, joissa pellot ovat luomussa mutta eläimet eivät. Alueella on vain yksi luomumaitotila, eläintiloja yleensä on Vaalan lähdön jälkeen parikymmentä.

Quote from: Heikki Jokipii on 22.09.15 - klo:06:31
Tässä alkaa jo olla vähän realismia (ESS):

Suomi on maailman laajin luomukeruualue - ei hyödynnetä (http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2015/09/22/suomi-on-maailman-laajin-luomukeruualue--ei-hyodynneta)

QuoteSuomalaiset metsät ovat lähtökohtaisesti puhtaita, joten miksi suomalainen maksaisi esimerkiksi luomumustikkahillosta enempää kuin tavallisesta?

�"Siinä on myös muut raaka-aineet luomua, ei ole säilöntäainetta tai väriainetta, jos on hillosta kyse. Se on silloin valvottua, ja ne kustannukset pitää kattaa. Kuluttaja haluaa tietää mitä syö.

Hyöty luomuleimasta koituu enemminkin yrittäjälle kuin kuluttajalle.

�"Kyllähän tämä on toimenpide, joka tehdään markkinoinnin takia. Suomalainen toki tietää, että se on ihan samanlaista marjaa, oli sertifikaattia eli ei. Mutta tietyille kuluttajasegmentteille sillä on merkitystä.

Lisäarvoa voisi olla ulkomailla, missä metsien puhtaus ei ole itsestäänselvyys.

Eli suomalaista tuskin saataisiin höynäytettyä (paitsi ehkä jotakin oikein luomumielistä), mutta eräiltä ulkomaalaisilta voisi ehkä saada rahat pois.

QuoteTämän lisäksi neuvottelukunta osallistuu kansallisten ruokapolitiikkaa ohjaavien linjausten, kuten ruokastrategian, hallituksen lähi- ja luomuruokaohjelmien ja elintarviketurvallisuuselonteon yhteensovittamiseen ja toimeenpanoon sekä ruokapoliittisen selonteon valmisteluun ja seurantaan.

QuoteMuualla maailmassa suurimmat keruualueet sijaitsevat Sambiassa, missä on kuuden miljoonan hehtaarin keruualue, Intiassa viiden ja Namibiassa 2,5 miljoonan hehtaarin alue.

QuoteMetsän sertifioinnista vastaa Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Sertifikaatista on maksettava vuosittain tarkastusmaksu, joka on metsäalueen koosta riippuen sadasta eurosta ylöspäin. Keruualueen liittämisen valvontaan ja tarkastusmaksun voi hoitaa myös ulkopuolinen selvittäjä metsänomistajan suostumuksella.

QuoteErikoistuotteille on kysyntää, mikä näkyy Suomessa lähi- ja luomuruokaan sekä esimerkiksi luonnontuotteisiin kohdistuvana kiinnostuksena.

QuoteToisaalta luomuruuan tuotanto ja käyttö lisääntyvät nopeasti. Osalle tuottajista luomu voi olla kannattava vaihtoehto, ja kuluttajalle tärkeää on tieto ruuan tuotantotavasta. Tuotantopanosten rajallinen määrä, ravinteiden kierrätystarve ja ympäristön suojelu ohjaavat osaa maataloustuotannosta kohti luonnonmukaista tuotantotapaa.

QuoteParannetaan ammattikeittiöiden osaamista kotimaisen lähi-, luomu- ja sesonkiruuan käytön sekä terveellisempien ja ympäristövastuullisempien valintojen edistämiseksi.

QuoteLuomutuotanto on EU-laein säädeltyä ja valvottua kestävää ruuantuotantoa. Sen periaatteisiin kuuluvat  ravinteiden talteenotto ja kierrätys sekä tasapaino peltoviljelyn ja kotieläintuotannon kesken. Koska synteettisten kemiallisten lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttö on kielletty, luomutuotanto vähentää riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista.

Quote8 Ruokaturva ja huoltovarmuus
Maapallolla odotetaan vuonna 2030 olevan 8,5 miljardia ihmistä. Maailmanlaajuisena haasteena onkin ruokaturvan ja hyvän ravitsemuksen takaaminen kasvavalle väestölle kestävällä tavalla. Arvioiden mukaan vuonna 2030 maailmassa tarvitaan 60 prosenttia enemmän ruokaa, 45 prosenttia enemmän energiaa ja 30 prosenttia enemmän vettä kuin nyt.

QuoteMuutkin kuin jakelussa mainitut tahot voivat antaa lausuntonsa.

Quote from: Heikki Jokipii on 11.09.16 - klo:05:39
PS. klo 13:15: Pitäisikö yhdistyksemme - jopa jo perinteiseen tapaansa - kuitenkin antaa tuosta selonteosta lausuntonsa?

QuoteRuokapoliittinen selonteko annetaan ennen kaikkea toimintaympäristön muutosten takia. Maailmanlaajuisesti on tärkeää varmistaa ruuan-, veden- ja energiantuotannon riittävyys luonnonvaroja säästäen sekä hillitä ilmastonmuutosta ja sopeutua siihen.

QuoteTietoa luomutuotannossa toimivista ratkaisuista tarvitaan yhä enemmän, kun luomupeltola lisääntyy tänäkin vuonna noin 5 %. Luomun myynti vähittäiskaupoissa on lisääntynyt jopa 12 % vuoden aikana.

Quote[...] ja se on tarkoitus antaa eduskunnalle tämän vuoden loppuun mennessä.

QuoteSyysistuntokaudella 2016 ministeriöt ovat ilmoittaneet antavansa eduskunnalle seuraavat selonteot:
[...]
Ruokapoliittinen selonteko (MMM); antamisaika joulukuu

QuoteRuralia-instituutin ja Suomen Metsäkeskuksen hankkeessa eteläsavolaisille metsänomistajille toissa vuonna tehdyn kyselyn noin 600 vastausta osoittivat, että luomusertifiointi kiinnostaa metsänomistajia, mutta monia mietityttää luomujärjestelmän byrokratia.

�" Luomusertifiointi ei vaadi metsänomistajalta välttämättä yhtään ylimääräistä työtä, Partanen sanoo.

QuoteLuomusertifikaattia keruualueelle voi hakea paikallisesta ely-keskuksesta tai sitä voi hakea myös ulkopuolinen selvittäjä, esimerkiksi yhdistys.

Quote from: Jarrumies on 10.12.16 - klo:08:37
Onko tämä 17-sivuinen välitarkastelu ollut täällä jo esillä?

Kevät 2016
Lisää luomua!
Hallituksen luomualan kehittämisohjelma ja
luomualan kehittämisen tavoitteet vuoteen 2020
V�,,LITARKASTELU OHJELMAN TOIMEENPANOSTA


Tein pitkästä urlista tinyurlin:
http://tinyurl.com/Valitarkastelu

QuoteKolmas tavoite luomuruuan saatavuuden parantaminen sekä vähittäiskaupan että ammattikeittiöiden
kautta, on vaikein toteuttaa hallinnon keinoin. Kuluttaja loppujen lopuksi päättää luomun osuuden
kasvamisesta. Ostopäätökseen vaikuttavat hinta ja saatavuus. Hinta laskee, kun tarjonta lisääntyy ja
luomutuotanto tehostuu. Suuri hintaero tavanomaisesti tuotettuihin tuotteisiin on kuluttajille suurin
este ostaa luomua.

QuoteRuralia-instituutissa arvioidaan, että luomusertifikaatti kasvattaa metsistä kerättyjen raaka-aineiden kysyntää ja hintaa erityisesti kansainvälisillä markkinoilla.

QuoteEhdotin 1990-luvun alussa, että Suomen maatalouden kannattaisi erikoistua luomutuotantoon. Luomu-Suomi, siis. Tällainen alkutuotannon ratkaisu perustui yksinkertaisesti siihen oivallukseen, että meidän maataloudellamme olisi pakko keskittyä johonkin erikoisalaan viimeistään silloin kun elintarvikemarkkinat avautuisivat EU-liittymisen yhteydessä (1995). Vähän samalla tavalla kuin painiurheilussa: kun tiedät, että joku Aleksander Karelin tulisi olemaan vastustajanasi, niin silloin kannattaisi laihduttaa ja siirtyä johonkin toiseen sarjaan... Suomi olisi voinut olla niin teknologian kuin superpuhtaan elintarviketuotannon maa, mutta kun ei niin ei. Voin kertoa, omien kokemuksieni perusteella, että ajatuksen pahimmat vastustajat olivat Keskusta, MTK sekä MMM. Sorry, Mikko.

Suomi ei koskaan tulee pärjäämään tehotuotannossa, etenkään tuotos/panossuhteessa mutta ei myöskään ilmaston perusteella. Suhteellisen edun periaatteella meillä olisi ollut mainiot edellytykset luomutuotantoon (organic agriculture, ekologisk odling, ökolandbau). Sehän oli jo siihen aikaan standardisoitu viljelymuoto koko EU:n alueella ja juuri EU:n ympäristötuki olisi voitu valjastaa tähän tarkoitukseen (nyt, muutenkin, maataloutemme ympäristötukimiljardeista on saatu aivan liian vähän hyötyä).

Vuonna 2010 maabrändivaltuuskunnan Jorma Ollila ja Aleksander Stubb ehdottivat näyttävästi, että Suomen kannattaisi erikoistua luomuun....(vaikka juna meni jo ajat sitten). Mutta, mutta: Suomi on nyt täynnä velkaantuneita jättisikaloita ja suurnavetoita, aivan kuten vaikkapa Hollannissa jne. Kuuluihan Kalevi Hemilän mantra koko ajan näin: "Joko laajennat tai lopetat!".

Kansallinen Luomu-Suomi olisi ollut, niin busineksen kuin vesistöjemme kannalta, huippuvalinta 1990-luvulla, mutta edellä mainittujen tahojen ansiosta meillä on nyt Suomessa aika tehokasta/kallista, keskieurooppalaistyylistä alkutuotantoa, jonka bulkkituotteet ovat tarkoitetut ennen kaikkea vientiin (Venäjälle). Kun kerran ruokakoneistomme on näin viritetty sopii toivoa, että edes tuo itäovi taas aukeaa, jossain vaiheessa...

QuoteNiin kauan on kaikki hyvin, kun lauseeseen "mitä minä sanoin" lisätään loppuun huutomerkki. Eikä kysymysmerkkiä.

Quote from: Heikki Jokipii on 08.01.17 - klo:06:49
Mutta mitä muita seurauksia tuolla toimenpiteellä on? Vaikkapa metsänhoidolle? Nämä sivuvaikutukset täytyisi Ruralia-instituutin ehdottomasti myös arvioida. En väitä niitä itse tietäväni - ja siksipä juuri tällaista selvitystä toivonkin.

QuoteEija Vuorela muistuttaa, että luomukeruualueiden sertifiointi ei rajoita metsänomistajan toimia eikä aiheuta heille kustannuksia.

�" Luomukeruualue ei ole luonnonsuojelualue, vaan metsää voi hoitaa kuten aina ennenkin.

Quote"[...] asiantuntija Eija Vuorela Youngfour Oy:stä.

Youngfour on Suomen 4H-liiton omistama yhtiö, joka ylläpitää luomukeruualueita Lapissa, Koillismaalla ja osassa Kainuuta."

QuoteLuomukeskustelu on edelleen ajankohtaista.

Maabrändityöryhmä asetti suomalaisen ruuantuotannon luomutavoitteeksi 50 prosenttia tuotannosta vuoteen 2030 mennessä.

Tavoitetta peesataan juhlapuheissa ja poliitikot liputtavat asian puolesta. Tavoite on epärealistinen. Siihen päästään vain, jos suomalaiset oppivat kunnioittamaan omaa ruuan tuotantoaan.

Luomun suosio ei lisäänny vastakkainasettelulla tavanomaista tuotantoa kohtaan. Luomukeskustelu tarvitsee asiantuntemusta �" pelkän kliseen toistaminen ei vie eteenpäin.

QuoteJos Suomen peltopinta-alasta luomuun siirtyy 50 prosenttia, se ei tarkoita läheskään samaa määrää kaupan hyllyllä olevia luomutuotteita. Luomu on viljelymenetelmänä tehottomampi, koska osa pinta-alasta huilaa kesantona tai viherlannoituksena. Luomulla ei koko kansaa ruokita, ellei asiaan panosteta.

QuoteLuomuviljely ei tarkoita enää tänä päivänä automaattisesti huonoa satoa, monet nurmivaltaiset tilat kykenevät tuottamaan runsasta satoa.

QuoteLuomutuotanto on vähiten haastavaa tuotantosuunnassa, jossa nurmea voi hyödyntää märehtijöiden ruokinnassa.

QuotePohjois-Karjalan maaseutusuunnitelman tavoite on, että vuonna 2020 maakunnan peltoalasta on luomutuotannossa 30 prosenttia. Tähän on kaikki mahdollisuudet.

Kuluttajia on ärsyttänyt, ettei luomutuotteita ole ollut saatavilla. Se on ärsyttänyt myös luomuviljelijöitä, jotka ovat joutuneet myymään luomunsa ei-luomun joukkoon, halvemmalla hinnalla.

Jalostus ja jakelu on saatava kuntoon. Kuluttajilla on tässä viimekätinen toimivalta. Sitä tuotetaan ja myydään, mitä ostetaan.

QuoteLuomutuotannossa on maatalouden henkireikä ja markkinarako. Sitä mukaa kuin kysyntä kasvaa, myös jalostus ja markkinointi nousevat jaloilleen. Hidasta se on ollutkin.

QuoteSelonteko oli julkisella lausuntokierroksella 9.9.�"28.10.2016. Selonteosta saatiin yli 60 lausuntoa, jotka on otettu selonteon viimeistelyssä huomioon.

QuoteSelonteko ei korvaa hallituksen luomu- ja lähiruokaohjelmia, jotka säilyvät itsenäisinä asiakirjoina. Lähiruoka- ja luomuohjelmien tavoitteita vuoteen 2030 tarkistetaan vuoden 2018 aikana.

Quote from: Heikki Jokipii on 20.02.17 - klo:06:50
Näin tämä asia etenee (vähän aikataulusta jäljessä?):

Ruokapoliittinen selonteko etenee eduskuntaan �" kärkinä ruoan arvostus ja vienti (http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ruokapoliittinen-selonteko-etenee-eduskuntaan-karkina-ruoan-arvostus-ja-vienti?_101_INSTANCE_3wyslLo1Z0ni_groupId=1410837)

Eduskuntakäsittelyn ajankohdasta ei tuossa annettu tietoa. Onkohan se telkkarissa? Jos on, täytyy katsoa. Joka tapauksessa puheenvuorot tietysti tulevat nettiin eduskunnan pöytäkirjoissa.

Quote”On järjen köyhyyttä, että heitämme Suomessa syömäkelpoista ruokaa roskiin jopa 400 miljoonaa kiloa vuodessa”, Nurminen sanoi.

QuoteSelonteko lähetettiin jatkokäsittelyä varten maa- ja metsätalousvaliokuntaan, jolle sivistysvaliokunta, sosiaali- ja terveysvaliokunta sekä ympäristövaliokunta antavat lausunnot.

Kun eduskuntakäsittely on päättynyt, laatii maa- ja metsätalousministeriö sen pohjalta strategian toimeenpanosuunnitelman.

QuoteMaailman väkiluku on kasvanut ja kasvaa edelleen, mutta peltoja voimme ottaa käyttöön enää 3 prosenttia. Meidän pitääkin Suomessa lisätä valkuaisen omavaraisuutta ja erityisesti ohran käyttöä niin, että sen sivutuotteena sitten siirtotalouden puitteissa syntyisi vaikkapa polttoaineita liikenteeseen.

Quote�" Tulosten perusteella Luomuu! -kampanja onnistui hyvin. Lähes puolet haastatelluista muisti nähneensä kampanjan mainontaa ja peräti kolmannes oli kiinnostunut ostamaan luomuruokaa sen seurauksena, kertoo maatalousylitarkastaja Leena Seppä.

QuoteSuomessa luonnontuotteita on saatavilla luomuna, sillä täällä on maailman suurin sertifioitu luonnontuotteiden luomukeruuala, yli 13 miljoonaa hehtaaria. Tätä ennätystä ei ole vielä osattu täysin hyödyntää.

�" Harvalla maalla on mahdollisuus sertifioida liki 97 prosenttia metsistään luomuksi nykyisiä metsänhoitokäytäntöjä muuttamatta. Luomutuotteiden kysyntä maailmalla on kovassa kasvussa. Valitettavasti luomujalosteiden valmistajia on meillä harvassa hyvistä lähtökohdista huolimatta. Kannustankin yrityksiä miettimään, voisiko heidän tuotteisiinsa käyttää luonnontuotteita luomulaatuisina, toteaa raportin laatinut luonnontuotealan toimialapäällikkö Anne Ristioja Lapin ELY-keskuksesta.

QuoteTilaisuutta juontaa Vappu Pimiä, ja panelisteina mukana ovat:

    Ilkka Alarotu, kaupallinen johtaja, S-ryhmä
    Elina Heino, tuottaja, Kivijärven tila
    Johanna Mäkelä, ruokakulttuurin professori, Helsingin yliopisto
    Sirpa Pietikäinen, europarlamentaarikko
    Aarne Schildt, tuottaja, Bosgårdin luomutila

Iltapäivän aikana kuullaan kommenttipuheenvuoroja myös muilta ruoka-alan asiantuntijoilta. Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Ilmastokokki, Lihasta-hanke, Luomuliitto ja Pro Luomu ry.

QuotePilotoitavassa ruokajärjestelmän mallissa ravinteet kierrätetään takaisin peltoon kasvien tarpeisiin ja erilaiset energiantuotantomahdollisuudet käytetään hyväksi. Alueellinen kestävä ruokajärjestelmä perustuu paikallisen ruuan kulutukseen ja arvostukseen sekä paikallisen ruokakulttuurin kehittämiseen.

Quote from: Heikki Jokipii on 13.06.17 - klo:20:44
Jos (yllä lihavoimani) kolme viidestä panelistista ja kaksi neljästä järjestäjätahosta on vahvasti luomuun sitoutunut, eiköhän meille yritetä kertoa juuri keskustelumme otsikon visiota ja väitettä: Suomesta tulee luomumaa.

On erittäin luultavaa, että esim. geenitekniikan mahdollisuuksista tulevaisuuden Suomessa ei kuulla pihaustakaan. Ovat oikeastaan pelkureita, eivät uskaltaneet kutsua paneeliin vaikkapa Jussi Tammisolaa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=140.msg10168#msg10168)!

QuoteTänään Suomi Areenassa debatoitiin mitä Suomi syö 2030. Muutokset tapahtuvat hitaasti ja nopeasti ja syöminen sirpaloituu luultavasti tulevaisuudessa lisää. Me toivomme kestävämpää ruuantuotantoa, mutta myös suvaitsevaisuutta toisia ja toisten syömisiä kohtaan.

Quote”Vain vastuulliset tuottajat menestyvät tulevaisuudessa”, S-ryhmän kaupallinen johtaja ja Pro Luomu -liiton puheenjohtaja Ilkka Alarotu lisäsi.

Vastuullisesti, esimerkiksi luonnonmukaisin menetelmin, tuotetun ruuan on kuitenkin kyettävä vastaamaan väestönkasvun aiheuttamiin paineisiin. Mikäli luomuruuan tuottaja tahtoo menestyä, pitää tuottaa enemmän.

”Luomun pitää uudistua. Tuotantoa pitää lisätä ja kuvaa luomusta monipuolistaa”, Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä huomautti.

QuoteTuotantomenetelmät muuttuvat tulevaisuudessa, arvioi paneelissa puhunut kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen.

”Perinteisiä menetelmiä tullaan jumppaamaan maan köyhtymisen ehkäisemiseksi. Myös kemikaalien käyttöä on vähennettävä”, hän sanoi.

QuoteLuomumerkintä on kuluttajalle vaivaton tapa todeta ruuan olevan kestävästi ja vastuullisesti tuotettua. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikkien tilojen olisi rynnistettävä luomuun.

QuoteMetsä on muutakin kuin puuta, ja sieltä saadaan lukuisia arvoaineita.

QuoteMikäli kaikki luomukelpoiset metsämme sertifioitaisiin luomuun, olisi koko Suomen maapinta-alasta pellot mukaan lukien 87 % luomua.

Virossa valtion metsät, noin 40 % prosenttia koko metsäpinta-alasta saatiin nopeasti luomusertifioinnin pariin. Yhtä ripeästi voisi toimia myös täällä Suomessa, päättää Partanen.

Quote from: Heikki Jokipii on 09.01.17 - klo:07:39
Ilmari Schepel kertoo, mitä olisi pitänyt tehdä, ja millä aikataululla:
[...]
Tuohon vähän nostalgissävyiseen puheenvuoroon ei minulla ole niin täsmällistä vastalausetta, että kommentoisin Schepeliä Uudessa Suomessa. Mutta kun itsellenikin ikää tulee, niin täytyy ( :D) lainata Radio Suomen onnitteluohjelmasta kuulemaani:

QuoteNiin kauan on kaikki hyvin, kun lauseeseen "mitä minä sanoin" lisätään loppuun huutomerkki. Eikä kysymysmerkkiä.

QuoteNiinpä. Joskus 10 vuotta sitten Aleksander Stubb ja Jorma Ollila meinasivat saada samanlaisia karvoja kun ehdottivat yhtä vakavissaan Luomu-Suomea, osana Suomen maabrändistä. Heheh! Mutta kuten tuossa totesin: juna meni jo ja pysyvästi.

QuoteYksiselitteistä vastausta kysymykseen ei saatu.

Luomu ja tavanomainen maatalous nähdään usein toisilleen vastakkaisina päämäärinä. Asian ei kuitenkaan asiantuntijoiden mukaan tarvitsisi olla näin mustavalkoinen.

Monet tilaisuuden puhujat totesivat, että luomun hyviä käytäntöjä tulisi ottaa käyttöön tavanomaisessa maataloudessa yhä enemmän. Vastaavasti luomutuotannon olisi syytä oppia tehokkuutta tavanomaisesta tuotannosta, sillä korkeat sadot ovat tärkeitä myös ympäristön kannalta.

QuoteMoni puhujista peräänkuulutti, että tulevaisuudessakin olisi hyvä olla sekä luomutuotantoa että tavanomaista tuotantoa. Molemmissa on etunsa, ja toisaalta kuluttajille tulee tarjota vaihtoehtoja kulutusvalintoihinsa.

QuoteAnnaleena Ylhäinen uudelleentwiittasi
Ymp-tiedon foorumi
@ymparistotieto
·
30. lokak.
Menikö #luomuntulevaisuus ohi? Seminaarin tallenteet ja materiaalit saatavilla pian sivuillamme:

QuoteMitä vastauksia luomu voi tarjota globaaleihin haasteisiin ruoan riittävyydestä maapallon kasvavalle väestölle? Entä voiko biotekniikan tutkimus tarjota uusia ratkaisuja luomutuotannolle?

Usein luomu ja tavanomainen maatalous esitetään toisilleen vastakkaisina, mutta voisiko luomun hyviä käytäntöjä ottaa käyttöön myös tavanomaisessa maataloudessa yhä enemmän ja näin lisätä kestävyyttä?

QuoteLuomuviljely on edelläkävijä maaperän hiilensidontakyvyn ylläpitäjänä.

Quote from: Heikki Jokipii on 11.05.15 - klo:04:49
Kärkisijaa siinä, miten paljon luomupinta-alaa on suhteessa luomumyyntiin, pitää hallussaan joko Suomi tai Eesti.

QuoteVaikka maan käytön kannalta luomu onkin tavanomaista tuotantoa huonompi vaihtoehto, erityisesti maaperän kasvukunnon ja luonnon monimuotoisuuden kannalta luomuviljely päihittää perinteisen viljelyn. Lukuisten tutkimusten perusteella on selvää, että kasvit ja niveljalkaiset �" eli muun muassa ruoantuotannon kannalta merkittävät hyönteiset kuten pölyttäjät, hyötyvät luomuviljelystä. Niveljalkaisten lisääntyminen taas vaikuttaa pitkälle ravintoverkossa, lisäten hyönteisiä ravintona käyttävien lajien, kuten lintujen, määrää.

QuoteMiten luomun käytäntöjä voitaisiin kehittää ja soveltaa laajemmin?

Jotta tulevaisuuden ruokajärjestelmä saataisiin vastaamaan kasvavaa kulutusta ja ympäristön kantokykyä, on tärkeää kysyä, miten luomujärjestelmän sääntöjen tulisi kehittyä ja toisaalta miten luomuviljelyn positiivisia käytäntöjä saataisiin laajempaan käyttöön. Luomu voisi olla kokoaan suuremmassa roolissa ratkaisemassa maailman ruoantuotannon haasteita, mutta se vaatii myös luomujärjestelmältä kehittymistä viimeisimpään tutkimustietoon nojaten, eikä vähiten satotasojen nostamista.

QuoteTuotantomenetelmien kirjo on nykyisellään laaja sekä luomussa että tavanomaisessa viljelyssä. Viljelijöitä tulisi kannustaa ympäristölle suotuisien viljelymenetelmien käyttöön tuotantotavasta riippumatta. Tavanomaisessa viljelyssä tulisi siirtyä yhä enemmän kierrätyslannoitteiden käyttöön sekä biologisen typen sidonnan lisäämiseen.

QuoteLuonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi tuottajia tulisi ohjata yhä enemmän tilakohtaisesta ja alueellisesta erikoistumisesta monipuoliseen tuotantoon ja pois ravintoverkkoihin vaikuttavien torjunta-aineiden käytöstä. Peltojen ja viljelymaisemien monimuotoisuutta on lisättävä. Luomu toimii tässä hyvin �" viljelykierrot ja pellon käyttö ovat monimuotoisempia kuin tavanomaisessa maataloudessa.

QuoteLuomu �" tai viljelykäytännöt ylipäätään �" yksin eivät kuitenkaan ratkaise globaaleja ruoantuotannon ongelmia. Niiden ratkaisemiseksi vaaditaan globaalisti reilumpaa ja tasaisemmin jakautunutta ruoan tuotantoa, siirtymistä kasvispainotteisempaan ruokavalioon sekä ruokahävikin suitsimista.

QuoteMaapallon kantokyvyn kannalta ruoantuotannossa tulee
vähentää riippuvaisuutta ulkopuolisista panoksista; väki-
lannoitteista, fosforista ja typestä.

QuoteRavinteiden kiertoon
ja kierrätyslannoitteiden kehittämiseen on panostettava
nykyistä enemmän.

QuoteLuomussa sadot ovat keskimäärin 25 % pienemmät kuin
tavanomaisessa tuotannossa.5 Luomun häviöksi koituu
suurempi viljelyalan tarve tuoteyksikköä kohden �" maan-
käytön kannalta se on tavanomaista tuotantoa huonompi
vaihtoehto.

QuoteToisaalta voidaan sanoa, että ilmastopäästöjen
ja vesistökuormituksen takia väkilannoitteisiin perustu-
vasta panosintensiivisestä viljelystä tulisi siirtyä luomun
tapaan yhä enemmän kierrätyslannoitteiden käyttöön ja
biologiseen typensidontaan kasvien avulla.

QuoteKasvihuoneviljelyn kärkimaita Euroopassa ovat esimerkiksi Espanja, Hollanti ja Italia.

Quote from: Heikki Jokipii on 11.02.17 - klo:14:52
Kehotuseta, yllytystä tällaiseen isänmaalliseen huijaukseen:

Lähes kaikki Suomen metsät voisivat olla luomua �" hakkuut ja metsänhoito sallittu (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/l%C3%A4hes-kaikki-suomen-mets%C3%A4t-voisivat-olla-luomua-hakkuut-ja-mets%C3%A4nhoito-sallittu-1.178386)

Sillä eihän se tietystikään voi olla väärin, jos ulkomaalaisia vetää höplästä.

QuoteLuomusertifikaatti ei estä hakkuita eikä maanmuokkausta. Kiellettyjä ovat ainoastaan juurikäävän torjunta urealla, kemiallinen heinäntorjunta ja tietyt kemialliset lannoitteet.

Sallittuja ovat tuhkalannoitus, juurikäävän torjunta harmaaorvakalla sekä luomukasvintuotannossa sallitut lannoitteet, maanparannusaineet ja kasvinsuojeluaineet

QuoteLuonnonvaraiset keräilytuotteet

Lannoitetusta metsästä on turvallista kerätä marjoja ja sieniä. Sääolot ovat merkittävin yksittäinen marja­ ja sienisatoon vaikuttava tekijä, mutta suotuisissa olosuhteissa lannoitus lisää satoja. Tutkimuksien mukaan esimerkiksi puolukkasadon lisäys on jopa 150�"350 kg/ha.

QuoteKerääjät eivät kuitenkaan saa juurikaan parempaa hintaa luomumarjojen poimimisesta.

Quote�" Suomen metsistä yli 90 prosenttia soveltuisi luomukeruualueeksi, arvioi Ristioja.

Quote�" Esimerkiksi sienten myyjät eivät vielä ole hoksanneet, että sieniäkin voisi kerätä luomuna.

QuoteTutkimuksien mukaan esimerkiksi puolukkasadon lisäys on jopa 150�"350 kg/ha.

QuoteMTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola pitää luomukeruuta kiinnostavana mahdollisuutena edistää maaseudun toimeentuloa ja yrittäjyyttä.

�" Sertifiointi perustuu vapaaehtoisuuteen, joten on löydettävä väylä toteuttaa se siten, että maanomistajille on siitä enemmän hyötyä kuin haittaa. Pohjois-Suomessa luodusta mallista on hyviä kokemuksia, Tiirola totesi keskiviikkona Lahdessa avatessaan Luomukeruun mahdollisuudet -seminaarin.

QuoteKaikkiaan täältä viedään luomumetsämarjoja vuodessa 2�"5 miljoonan euron arvosta. Eniten viedään pakastettua puolukkaa ja mustikkaa.

Quote from: Heikki Jokipii on 19.02.17 - klo:04:58
Karjalainen ei edes huomaa, miten se kirjoittaa itse itseään vastaan:

Pohjois-Karjala on hyvin luomuvedossa (http://www.karjalainen.fi/mielipiteet/mielipiteet/paakirjoitus/item/132031-pohjois-karjala-on-hyvin-luomuvedossa)

QuotePohjois-Karjalan maaseutusuunnitelman tavoite on, että vuonna 2020 maakunnan peltoalasta on luomutuotannossa 30 prosenttia. Tähän on kaikki mahdollisuudet.

Kuluttajia on ärsyttänyt, ettei luomutuotteita ole ollut saatavilla. Se on ärsyttänyt myös luomuviljelijöitä, jotka ovat joutuneet myymään luomunsa ei-luomun joukkoon, halvemmalla hinnalla.

Jalostus ja jakelu on saatava kuntoon. Kuluttajilla on tässä viimekätinen toimivalta. Sitä tuotetaan ja myydään, mitä ostetaan.

Kumpi siis tuossa on ratkaisevassa asemassa, kuluttaja vai maakuntahallitus?

Erityisesti tietysti Pohjois-Karjalassa, jossa luomumyynti on minimaalista. Mutta vaikka ajattelisimme markkina-alueeksi koko maankin, oikea johtopäätös tuosta olisi, että luomuviljelyalaa pitäisi radikaalisti vähentää. Jos nimittäin "sitä tuotetaan ja myydään, mitä ostetaan" eikä luomua osteta kuin 2% edestä. Tuota alhaista prosenttilukua on ihan turha yrittää selittää sillä, että kuluttaja olisi kyllä halunnut ostaa, mutta luomutuotteita ei olisi ollut saatavilla.

QuotePohjois-Karjala on luomumaakunta

Maaseuturahaston vuosikatsaus 2017

Pohjois-Karjalaan ohjautui 86,7 miljoonaa euroa maaseuturahaston julkista tukea vuonna 2017.

Luomun osuus kokonaispeltopinta-alasta oli Pohjois-Karjalassa 26 prosenttia, kun vastaava
luku valtakunnan tasolla on 12 prosenttia.

QuoteJoni Laiho, Puhdistamo: Toivottavasti luomukeruuala lisääntyy, paljon mahdollisuuksia Suomen maabrändille. Tässä seuraava Nokia.

QuoteLuomusertifoidussa metsässä kasvava tatti voisi saada kylkeensä nykyistä paljon korkeamman hintalapun.

QuoteLuonnontuotteiden luomusertifioinnin lisäksi hankkeessa selvitetään edellytyksiä sertifioinnin hyödyntämiseksi ja brändäämiseksi myös rakennuspuun markkinoinnissa.

�" Yksikään toimija ei ole vielä toteuttanut luomusertifiointia puutavaralle tai puutuotteille kuten rakennuspuulle, vaikka sertifiointia hyödynnetään jo koristekasvituotannossa, esimerkiksi joulukuusten (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=625.msg9474#msg9474) viljelyssä. Suomesta viedään huomattavia määriä puutavaraa ja jatkojalosteita Aasiaan ja Keski-Eurooppaan muun muassa rakennus-, puusepän- ja huonekaluteollisuuden käyttöön. Jos luomutukkipuulle saadaan rakennettua käytännössä toimiva malli, voidaan aikaansaada merkittäväkin imagotekijä suomalaiselle metsä- ja puualalle. Markkinoilla tämä voi tuoda puuntuottajille ja pk-yrityksille arvonlisää heidän tuotteilleen, toteaa professori Erkki Verkasalo Lukesta.

QuoteVaikka Pohjois-Karjalassa toimii Suomen suurimpia luonnontuoteyrityksiä, joiden tuotteista pääosa menee vientiin, ei Pohjois-Karjalan alueella ole vielä toteutettu metsien luomusertifiointia.

Quote from: Heikki Jokipii on 20.11.17 - klo:06:17

Quote from: Heikki Jokipii on 11.05.15 - klo:04:49
Kärkisijaa siinä, miten paljon luomupinta-alaa on suhteessa luomumyyntiin, pitää hallussaan joko Suomi tai Eesti.

Siinä kisassa Eesti eli Viro on nyt vienyt kyllä voiton (Maaseudun Tulevaisuus):

Virossa yli tuhannen hehtaarin maatilat jyräävät - luomua liki viidennes peltoalasta (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.213945)

Maksumuurin takana, mutta tuossa tuli jo tuo tieto. Luomuruoan kulutus tuossa maassa on yhä minimaalista, tuskinpa edes yhtä prosenttia kaikesta. Se siis vie luomunsa, tiettävästi mm. Suomeen. Esim. luomukauraansa (joka kyllä täältäkin jatkaa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=697.msg5669#msg5669) matkaansa).


Pieni korjaus, joka ei poista itse perusasiaa. Siiskosen ym. vertailututkimuksen (2017) mukaan luomun osuus kulutuksesta v. 2016 olisi kuitenkin ollut 1,6% (21.11.17) Siellä siis peltoalan osuus on yli kymmenkertainen, meillä vain noin viisinkertainen, kulutuksen %-osuuteen nähden. Tosin Tallinnassa suomalaisten turistien syömä luomu varmaankin lasketaan virolaisten kulutukseksi? Ja tuliaisiksi ostamakin?

QuoteSuomen Biodynaaminen yhdistys ry aloitti luomuneuvonnan Virossa jo 1988. Vuotta myöhemmin saimme valtion rahoittamalta Lähialueyhteistyö-organisaatiolta lupauksen seitsemän vuoden neuvonta-apurahasta, ja se myös toteutui.

QuoteLuomuviljely on edennyt ripeästi ja se ohitti Suomen jo 2014. Nyt luomun osuus on jo 17 prosenttia (Suomessa 11) peltoalasta, mikä on kolmanneksi eniten Euroopassa.

Kasvu jatkuu voimakkaana. Viron metsistä 25 prosenttia on sertifioitu luomumetsiksi. Siinä Viro on maailman ykkönen.

QuoteSiinä mallia Suomellekin.

Seppo Lohtaja

Luomukonkari, Uusikaupunki

Quote from: Heikki Jokipii on 20.04.16 - klo:04:29
Luomumaa-tavoitteen lisäksi on tällaisia maakunnallisia tavoitteita:

Kainuun Sanomat: Tie luomun supermaakunnaksi katkesi Vaalan lähtöön (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/kainuun-sanomat-tie-luomun-supermaakunnaksi-katkesi-vaalan-lähtöön-1.143584)

Jossa siis Kainuun osalta tuli tuo "takaisku".

Quote    Faktaa:

        Kainuussa 113 luomutilaa
        Luomupeltoa 5400 hehtaaria
        Kainuulaisen luomutilan keskikoko noin 53 hehtaaria
        Eniten nurmipinta-alaa (4432 hehtaaria)
        Seuraavaksi eniten viljellään kauraa (331 hehtaaria)

Quote�" Suomella on hyvä asema luonnontuoteluomussa. Suomi paistattelee maailman kärjessä maana, jossa on eniten luonnontuotteiden luomukeruualueita. Suuret alueet antavat mahdollisuuksia kerätä useita eri luonnontuotteita luomusertifioituna. Toistaiseksi merkittäviä määriä kerätään vasta mustikkaa, puolukkaa, lakkaa ja mahlaa, kertoo luonnontuotealan toimialapäällikkö Anne Ristioja Lapin ELY-keskuksesta.

QuoteHankkeen vastuututkija Henri Vanhanen Lukesta uskoo, että metsien tuotteissa luomusertifikaatti on kilpailuetu lähinnä vientimarkkinoilla.

�" Meille suomalaisille metsän puhtaus on itsestäänselvyys, mutta maailmalla luomubrändille on kasvava kysyntä. Se on sekä huomattava arvonlisäys että kilpailuetu.

QuoteVanhanen toivoo myös, että luomubrändi tulevaisuudessa yhdistettäisiin maailmalla Suomi-brändiin.

Quote from: Heikki Jokipii on 14.03.18 - klo:13:14

Quote from: Heikki Jokipii on 20.04.16 - klo:04:29
Luomumaa-tavoitteen lisäksi on tällaisia maakunnallisia tavoitteita:

Kainuun Sanomat: Tie luomun supermaakunnaksi katkesi Vaalan lähtöön (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/kainuun-sanomat-tie-luomun-supermaakunnaksi-katkesi-vaalan-lähtöön-1.143584)

Jossa siis Kainuun osalta tuli tuo "takaisku".

Kainuun tuo luomun supermaakuntatavoite 30% meni yhä kauemmas viime vuonna 2017. Kun se Eviran mukaan v. 2016 lopussa oli vielä 24%, oli se vuoden 2017 lopussa enää 18,7%. Suuri on prosenttina  edelleen, mutta hehtaareina toki aika vähän, eli 4 836 (sis. siirtymävaiheen alan).

Olisiko nyt kyse aidosta aidosta innostuksen romahtamisesta (eikä vain kuntien siirrosta toiseen maakuntaan tms.). Vähennystä oli 22%,  varsinaisessa luomualassa 11% ja siirtymävaiheen alassa aika huimat 68% (!).

QuotePohjois-Karjalassa toimii valtakunnallisesti Suomen suurimpia luonnontuoteyrityksiä ja alueen metsistä olisi sertifioitavissa luomukeruualueiksi jopa 97 %. Yritykset sekä aluetalous voisivat saada sertifioinnin kautta huomattavan arvonlisän, joka voi tuotteesta riippuen olla 30 jopa sataan prosenttiin. Aloite metsien luomukeruualueiden sertifioinnista on tullut pohjoiskarjalaisilta pk-yrityksiltä.

Quote* Toteuttaa esiselvitys voiko luomusertifioiduilta keruualueilta tuotetun tukkipuun myynnissä käyttää LUOMU-merkintää

QuoteAinespuun ja kuitupuun kysyntä Suomessa kasvaa, ja hakkuut lisääntyvät. Talousmetsien puuntuotantoa on tehostettava. Keinoja siihen on tutkittu Luonnonvarakeskuksessa (Luke).

”Nopein keino lisätä puun kasvua on lannoittaminen. Typen lisääminen kangasmaille merkitsee jopa 30 prosenttia kasvun lisäystä kymmeneksi vuodeksi”, sanoo Luken tutkimusprofessori Jari Hynynen.

Metsän lannoitus vaikuttaa myös muuhun metsäluontoon ja vesistöihin. Hynynen toteaa, että tutkittua tietoa kangasmaiden lannoitusten ympäristövaikutuksista on niukasti. Erityisesti tarvittaisiin pitkävaikutteisten metsälannoitteiden kehittämistä.

Quote from: Heikki Jokipii on 07.01.18 - klo:06:31
Luomusertifikaatti ei estä hakkuita eikä maanmuokkausta. Kiellettyjä ovat ainoastaan juurikäävän torjunta urealla, kemiallinen heinäntorjunta ja tietyt kemialliset lannoitteet.

Sallittuja ovat tuhkalannoitus, juurikäävän torjunta harmaaorvakalla sekä luomukasvintuotannossa sallitut lannoitteet, maanparannusaineet ja kasvinsuojeluaineet

QuotePitkävaikutteista tuhkalannoitusta turvemailla sen sijaan on tutkittu.

”Tuhkalannoitus lisää jopa 20�"30 prosenttia puiden kasvua, ja lannoitusvaikutus kestää lähes 50 vuotta. Parasta on puhdas puuntuhka, mutta yleensä käytössä on sekatuhkaa, jossa on turpeenpolton tuhkaa mukana”, Luken erikoistutkija Hannu Hökkä kertoo.

Tuhkalannoituksella ei ole haitallisia vesistövaikutuksia.

QuoteJyrki Kataisen hallitus asetti luomun kehittämiselle tavoitteet, jotka ovat olleet voimassa myös Juha Sipilän hallituksen kaudella:

- Luomun osuus tulisi olla 20 % Suomen peltoalasta vuoteen 2020 mennessä.
- Luomuruuan osuus tulisi olla 10 % julkisten keittiöiden raaka-aineista vuoteen 2015 mennessä ja 20 % vuoteen 2020 mennessä.
- Luomutuotteiden valikoimaa monipuolistuu.

QuoteLuomun vahvistaminen seuraavan hallitusohjelmaan

Luomun myönteisten vaikutusten realisoituminen edellyttää luomun lisääntymistä sekä tuotannossa että markkinoilla. Tässä kehitysvaiheessa luomu tarvitsee julkista rahoitusta tukemaan alan toimijoiden omia kehittämispanoksia. Pro Luomun tavoitteena on, että tuleva hallitus sitoutuu luomualan kehittämiseen ja vahvistaa uuden luomualan kehitysohjelman vuosiksi 2020-2025. [...]

Quote[...] Ohjelman painopisteiden tulisi olla:

Luomupeltoalan kehitys tulee turvata EU:n uudella ohjelmakaudella
Alustavien tietojen mukaan EU:n uudella ohjelmakaudella rahoitusta leikataan eniten maaseutuohjelmasta, johon luomutuen rahoitus on kuulunut. Leikkauksista huolimatta luomutuet tulee säilyttää tämän ohjelmakauden tasolla, jotta viljelijöillä säilyy kannustin siirtyä uutta tietoa ja osaamista vaativaan sekä kestäviä menetelmiä kehittävään tuotantoon.

Quote"Vuonna 2030 alkutuotanto on kannattavaa, kilpailukykyistä sekä ekologisesti kestävää. Eläimet voivat hyvin, eläintautien torjunnassa on onnistuttu ja mikrobilääkkeitä tarvitaan vain harvoin. Tehokkuus ja tuottavuus ovat korkealla tasolla ruokajärjestelmän kaikilla osa-alueilla…. Maatila on moderni ekosysteemipalveluita tuottava yksikkö, jossa viljelijät käyttävät uutta teknologiaa tuotannossa ja päästöjen hillinnässä. Ruokajärjestelmässä resurssitehokkuus ja kiertotalous ovat arkipäivää…. Puhtaista raaka-aineista jalostettujen, korkean lisäarvon tuotteiden ja osaamisen vienti on merkittävää." (Kilpailuvalttina puhdas ruoka ja vastuullinen bio- ja kiertotalous, Maa- ja metsätalousministeriön tulevaisuuskatsaus 2018).

QuoteLuomu on elintarvikkeen lisäarvo. Luomutuotteiden myynti kasvaa voimakkaasti sekä kotimaassa että maailmalla. Viime vuosina luomun myynti Suomessa on kasvanut 13-14 % eli selvästi enemmän kuin ruoan kokonaismyynti

Quote from: Jarrumies on 08.07.18 - klo:06:29
Ravinnontuotannon tulevaisuus ja geenieditointi on julkaisussa merkittävällä sijalla. Luomua sen tulevaisuusvisioissa ei edes mainita.

Quote59 Geenimanipuloinnin avulla kasvit ja eläimet saadaan sopeutumaan olosuhteisiin
ja ne sekä pieneliöt saadaan tuottamaan ravinnoksi kelpaavia aineita tehok-
kaasti.
60 GMO-tuotteiden valmistus on muuttunut helpoksi ja tarkaksi.
61 GMO-kasvien ja eliöiden suunnittelu, elimistön omien solujen simulointi ja reak-
tioiden testaaminen ravintoon.

QuoteTransformaation keinot ja arvot: Ravinnontuotanto perustuu nyt pääosin pelto- ja kas-
vihuoneviljelyyn sekä karjatalouteen. Nämä tuottavat teollisessa mitassa raaka-aineet elin-
tarviketeollisuuden jalostettavaksi ja sieltä edelleen kaupan jakeluketjuun sekä suurkeitti-
öihin.

Haastajaregiimi perustuu kaupungeissa ja tehtaissa pääosin suljetussa tilassa keinovaloilla
tapahtuvaan vesiviljelyyn, hyönteistalouteen, biotekniseen ruoantuotantoon ja robotisoi-
tuun hajautettuun yksilölliseen tilausruokaan. Kun peltoviljely ja karjatalous korvataan lä-
hikasvatuksella, saadaan tuotanto jatkuvaksi ja tarpeenmukaiseksi eikä suurteollista väli-
vaihetta tarvita elintarviketuotannossa. Sisäviljely ja uudet GMO-tekniikat tekevät geeni-
manipuloidusta ruoasta turvallista, tehokasta, ravitsevaa ja maukasta.

QuoteOhjelman tavoite:
Viljellystä peltoalasta 20 % on luonnonmukaisessa tuotan-
nossa vuonna 2020. Tämä merkitsee viljelyalan kasvamista
vähintään 10 % joka vuosi. Jotta luomuruoan saatavuus vas-
taisi sekä vähittäiskaupan että ammattikeittiöiden kysyntää,
tarvitaan lisää luomutuotantoa. Erityisesti kotieläin- ja
puutarhatuotteita on saatava lisää markkinoille.

QuoteKärkihankerahoituksen poistuminen vähentää pääluokan määrärahoja.

QuoteArviointi toteutetaan kesän ja syksyn 2018 aikana ja siinä keskitytään mm. ohjelman etenemisen arvioimiseen tavoitteisiin nähden ja toteutukseen vaikuttaneiden tekijöiden selvittämiseen.
[..]
Osana arviointia järjestämme kolme työpajaa: Kuopiossa, Seinäjoella ja Turussa. Työpajojen tavoitteena on tehdä katsaus arviointihavaintoihin ja työstää keinoja luomualan kehittämiseksi Suomessa.

Quote* Luomutilojen (kasvinviljelyn osalta) määrä kasvaa noin 100
tilalla vuosittain vuoteen 2022 mennessä. Luomutilojen
määrä kasvaisi 5 500 tilaan ja osuus peltoalasta nykyisestä
13 prosentista 16 prosenttiin vuoteen 2022 mennessä.
* Luomutilojen keskimääräinen peltoala kasvaa edelleen
58 hehtaarista per tila 66 hehtaariin.

QuoteLämpimästi tervetuloa kuulemaan luomualan kehittämisohjelman arvioinnin tuloksista ja tulevaisuuden toimenpiteistä luomualan kehittämiseksi.
[...]
Tilaisuudessa johtopäätöksiä kommentoi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sekä sidosryhmien jäsenistä koostuva paneeli. Paneeli toteutetaan vuorovaikutteisesti, joten jokaisen osallistujan on mahdollista antaa panostuksensa tuleviin luomualan kehittämistoimenpiteisiin.

Quote14:45                       Loppusanat �" Luomualan kehittämisohjelman päivitysprosessin eteneminen ja linkittyminen CAP-uudistukseen. Yksikön päällikkö Anna-Leena Miettinen, maa- ja metsätalousministeriö

QuoteKataisen hallitusohjelmassa Suomen maatalouspolitiikan strategiseksi tavoitteeksi nostettiin lähi- ja luomuruuan osuuden kääntäminen vahvaan nousuun. Sitä tukemaan valtioneuvosto hyväksyi 16.5.2013 periaatepäätöksen ”Lisää luomua! Hallituksen luomualan kehittämisohjelma ja kehittämisen tavoitteet vuoteen 2020”. Tämän kehittämisohjelman tavoitteena on lisätä luomutuotantoa, monipuolistaa kotimaisten luomutuotteiden valikoimaa sekä parantaa luomuruoan saatavuutta vähittäiskaupoissa ja ammattikeittiöissä. Lisäksi kehittämisohjelmalla pyritään siihen, että vuoteen 2020 mennessä viidennes Suomen viljelyalasta on luonnonmukaisesti viljeltyä peltoa ja viidennes ammattikeittiöiden hankinnoista on luomua.

QuoteMaa- ja metsätalousministeriö päivittää luomuohjelman virkatyönä. Tavoitteena on saada päivitys valmiiksi ensi vuodenvaihteeseen mennessä.

QuoteMaaseutuohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että vuoden 2020 lopussa luonnonmukaisen tuotannon kokonaisala olisi 355 000 ha (n. 16 % peltoalasta). Niin kauan kun tavoitetta ei ole saavutettu, ei ole mitään perusteita olla tekemättä uusia sitoumuksia. Vuonna 2018 myönnettiin luomukorvausta noin 268 900 hehtaarille. Vaikka ympäristökorvauksia on käytetty hyvin etupainotteisesti, ei tämä oikeuta tekemään sopeuttamistoimenpiteitä, joilla estetään luomutuotannon positiivinen kasvu ja tavoitteiden saavuttaminen.

QuoteLuomuliitto vaatii lisäksi, että alan tutkimuksen määrärahoja on lisättävä ns. Itävallan mallin mukaan: määrärahat tulisi myöntää suhteessa luomuviljellyn pinta-alan osuuteen maatalousmaasta. Suomen tavoite on lisätä luomuviljeltyä pinta-alaa 20 % prosenttiin, joten myös luomun tutkimusrahoituksen tulisi olla 20 % kaikesta maatalousalan tutkimusrahoituksesta.

Quote from: Heikki Jokipii on 20.11.18 - klo:02:45
Mutta mikä tässä nyt mättää? Mihin tuollaista julkilausumaa tarvitaan? Onko kuitenkin ollut havaittavissa, että valtion puolella kustannusten kasvu olisi jotain tahoa siellä alkanut hirvittää, ja uusien sopimusten solmimista olisi puolisalaa toppuuteltu? **)
[...]
**) ja mistä tuo edes tiedetään: keväällähän ne sopimukset eli sitoumukset tehdään, ja viime keväänä tehtiin sopimukset koskien vuotta 2018?

QuoteLuomusitoumuksen tekeminen ei ole enää mahdollista ensi keväänä. Syynä on maaseutuohjelman rahojen loppuminen.

"Maaseutuohjelmassa luomuun on varattu yhteensä 326 miljoonaa euroa ja se on käytännössä jo sidottu voimassa oleviin luomusitoumuksiin ja yhteen jatkovuoteen (2020). Sen vuoksi uusia luomusitoumuksia ei voi enää tehdä", maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) kertoi keskiviikkona MTK:n valtuuskunnan kokouksessa.

QuoteSinänsä luomutuotannon harjoittamisen voi aloittaa, mutta tukia uudet luomutilat eivät saa.
[...]
"Viestini luomukursseille ilmoittautuneille on kuitenkin selvä: kurssi kannattaa suorittaa, mikäli luomutuotanto kiinnostaa. En usko, että luomun kysyntä tulee vähentymään", ministeri sanoo.

QuoteMaaseutuohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että vuoden 2020 lopussa luonnonmukaisen tuotannon kokonaisala olisi 355 000 ha (n. 16 % peltoalasta). Niin kauan kun tavoitetta ei ole saavutettu, ei ole mitään perusteita olla tekemättä uusia sitoumuksia. Vuonna 2018 myönnettiin luomukorvausta noin 268 900 hehtaarille.

QuoteLepän ilmoitus ei tullut Rännärin mukaan Luomuliitolle yllätyksenä. Uhka on tiedostettu jo pitkään, ja sen vuoksi Luomuliitto otti kantaa uusien luomusitoumusten puolesta viimeksi viikko sitten järjestetyillä luomupäivillä.

Rännäri muistuttaa, ettei kyse ole vain ensi vuodesta. Todennäköisesti sitoumuksiin olisi tulossa kahden tai kolmen vuoden katkos.

Jos luomusitoumuksia ei tulevina vuosina tehdä, vajaiksi ei välttämättä jää pelkästään hallituksen tavoittelemat luomuhehtaarit. Pahempaa on, että se voi aiheuttaa luomukarjatiloille rehupulan.

QuoteLuomuun siirtyminen on viljelijälle taloudellisesti riskialtis vaihe. Siirtyminen vaatii uuden tuotantotavan opettelua ja usein myös investointeja, eikä tuotteista saa siirtymävaiheen aikana tavanomaista korkeampaa markkinahintaa. Siksi luomutuen epääminen tuskin houkuttelee kovin monia viljelijöitä siirtymään luomuun tai laajentamaan luomutuotantoaan. Nykyiseltä luomualalta voidaan saada nykyistä enemmän tuotantoa esimerkiksi satotasoa nostamalla, mikä on luomualan yhteinen tavoite. Lisää luomualaa voi teoriassa tulla myös ilman varsinaista luomutukea, mutta siirtymävaiheen taloudellisten riskien takia se on epätodennäköistä.