Author Topic: 100-vuotisjuhlaprojekti  (Read 7673 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 16974
    • View Profile
    • Email
100-vuotisjuhlaprojekti
« on: 06.02.20 - klo:05:06 »
Tuolta, tässä luvatun mukaan, tämä uusi triidi:

Kaiken kaikkiaan lienee syytä perustaa. tätä "100-vuotisjuhlaprojektiamme" varten ihan oma triidinsä, johon sitten aluksi keräämme lähteitä luomun historiasta Suomessa. Ja maailmalla, ainakin siltä osin, mitä on tietoa siitä, miten erilaiset kansainväliset virtaukset saavuttivat Suomen.

En nyt kirjoita siellä jo listattuja lähteitä uudelleen (sieltähän ne löytyvät) mutta tähän sitten pyydän asiaa jatkamaan.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 16974
    • View Profile
    • Email
Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
« Reply #1 on: 05.03.20 - klo:07:21 »
Tämä voi osoittautua isommaksi ja monimutkaisemmaksi projektiksi myös kansainvälisen kehityksen osalta.

Minulla on nimittäin alkanut kiertää aivoissa ajatus ja epäilys, että luomuviljelyn synty biodynaamisesta ei olekaan välttämättä ihan tosiasia.

Vaan Steinerilla ei välttämättä ollut aavistustakaan luomuviljelyn kemiallisista perustosiasioista. Vaan ne olisi hänen malliinsa ympätty myöhemmin. Typpeä ja typensidontaa Steiner ei — nyt kun lukemaani muistelen — tuonut esille lainkaan *).

Tässä Wikipedian lauseessa on jo vihje siitä, että noin olisi:

Quote
Steinerin maatalouskurssin jälkeen biodynaamisessa viljelyssä on otettu käyttöön luomuviljelylle tyypillisiä menetelmiä kuten vuoro- ja kateviljely.


Luomu on silti voinut Suomessa alkaa biodynaamisena varianttina. Kun Steiner, vaikka sitten millä perusteella, kuitenkin kannatti eläimien pitoa tiloilla, toteutui typen kiertokin tavallaan itsestään. Tai sitten tuo oli jo kansainvälisesti tapahtunut: käytännössä biodynaaminen viljely tuli Suomeen suhteellisen myöhään.

Nyt on varmastikin niin, että kaikkea ei kannata yrittää tehdä itse: luultavasti asian historiasta löytyy myös kriittisellä otteella tehty tutkielma. Vaikkei ehkä suomenkielellä.



___________________

*) taas tarkistettava asia! Pitäisikö se Steinerin kirja ostaa itselleen?  ;D
« Last Edit: 06.03.20 - klo:06:31 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 16974
    • View Profile
    • Email
Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
« Reply #2 on: 06.03.20 - klo:05:22 »
Tästä dokumentista ...

LUONNONMUKAISEN MAATALOUDEN
PERUSTEET
(pdf, 2006?)

... saamme tällaiset tiedot:

Quote
Luonnonmukaisten maatalouden menetelmien kehittäminen käynnistyi 1900-luvun alkupuolellla Keski-Eu-roopassa  –  orgaaninen  viljely  Englannissa  ja  biologis-dynaaminen  sekä  orgaanis-biologinen  viljely  Saksassa.

Suomessa A.I. Virtanen kehitti typpikotovaraista viljely-järjestelmää 1930-luvulta lähtien, mutta varsinainen “eko-loginen herääminen” tapahtui 1970-luvulla, jolloin sekä viljelijöiden  että  kuluttajien  kiinnostus  luonnonmukaiseen  viljelyyn  alkoi  kasvaa  ja  sitä  alettiin  laajemmin kehittää.
[...]       
1.5 LUONNONMUKAISENMAATALOUDEN MENETELMIÄ
[...]
Orgaaninen viljely on Anton Howardin ja Eve Balfourin  Englannissa  1940-luvulla  perustama  viljelymenetelmä, joka on levinnyt koko englanninkieliseen maailmaan ja on luonnonmukaisen viljelyn menetelmistä yleisin. Perustana oli Howardin Intiassa maatalousneuvojana saamat kokemukset ja viljelyn kehittämistyö. Menetelmässä korostetaan  eloperäisen  aineen  palauttamisen  tärkeyttä  ja kompostointia  sekä  hyödyllisen  pieneliötoiminnan  hyväksikäyttöä.  Suomeen  tämä  menetelmä  ei  ole  sellaisenaan levinnyt.

Orgaanis-biologisen viljelyn perustajia olivat sveitsiläinen kansanedustaja H.P. Müller ja saksalainen lääkäri jamikrobiologi H.P. Rusch. Menetelmä on kehitetty 1940–1960-luvuilla ja se on levinnyt mm. Saksaan, Itävaltaan, Sveitsiin ja osin Skandinaviaan. Suomessa ei ole puhtaana tämän  suunnan  viljelyä.  Keskeisintä  menetelmässä  on maan eloperäisen aineksen hoito;  maan kääntöä vältetään ja kivijauheiden käyttöä suositaan. Se on yleisin luonnonmukaisen maatalouden suuntauksista saksankielisellä alueella.

Biodynaaminen  viljely  perustuu  luonnontieteellisen tietämyksen lisäksi antroposofiseen maailmankatsomukseen.  Siinä  aineita  pidetään  paitsi  kasvien  ja  eläintenrakennusaineina myös voimien kantajina, joiden vaikutusilmenee kasvien ja eläinten elinvoimassa.  Tilakokonaisuuden tasapainoisuutta ja itsenäistä, omavaraista toimintaa korostetaan voimakkaasti.Taustalla  on  oletus  kaikkialla  elollisessa  luonnossa olevista muotovoimista eli eetterivoimista, joiden oletetaan  olevan  täysin  erillisiä  tavanomaisista  fysikaalisista voimista. Viljelyssä näitä muotovoimia pyritään vahvistamaan erityisellä tavalla valmistetuilla preparaateilla, joita ovat mm. lehmän sarvessa talven yli muuntunut lehmänlanta (humusvalmiste) sekä vastaavasti lehmän sarvessakesän ajan maassa pidetty kvartsipöly (piivalmiste).
[...]
Biodynaamisen  viljelyn  perustaja  oli  itävaltalainen Rudolf  Steiner,  joka  oli  antroposofian  perustaja.  Hän hahmotteli biodynaamisen viljelyn perusteet vuonna 1924 pitämällään maatalouskurssilla. Suomessa biodynaamista viljelyä  harjoitti  vuonna  2000  noin  60  ammattiviljelijää noin 1000 ha:n alalla. Biodynaamisten viljelijöiden osuus oli noin 1 %.

Vaikka siis tilanne oli tuo v. 2000 (ja sen jälkeen vieläkin kehnompi), kuitenkin ainoa kansainvälinen virtaus, jonka voi katsoa vaikuttaneen merkittävästi Suomeen, oli juuri biodynaaminen viljely? Tuon mukaan? Vai johtuuko tuo painotus  Jukka Rajalasta, tuon raportin tekijästä: hänen vanhempiensa tila oli tiettävästi biodynaaminen (v. 1965)?

Samasta dokumentista tiiviisti siitä, kuinka luomuaate luikerteli valtiovallan suosioon ja suojelukseen:

Quote
Suomessa on asetettu Brundtlandin komission tavoitteet yhteiskunnallisen ja taloudellisen toiminnan päämääriksi  nyt  ja  tulevaisuudessa.  Sen  suosituksia  soveltaen Ympäristön  ja  kehityksen  Suomen  toimikunta  ehdotti mm., että Suomessa pyrittäisiin määrätietoisesti ekologisiin perusteisiin nojaavaan maatalouteen ja sitä tukevaan maatalouspolitiikkaan. Se merkitsee mm. väkilannoitteiden korvaamista mahdollisimman laajalti biologisella typensidonnalla ja orgaanisilla ravinteilla sekä kemiallistentorjunta-aineiden korvaamista luonnonmukaisilla torjuntamenetelmillä. Toimikunta ehdotti myös ympäristön kuormitusta  ja  ylituotantoa  vähentävää maataloustuotannon laajaperäistämistä. Keinoiksi ehdotettiin neuvonnan sekätaloudellisten ohjauskeinojen käyttämistä. Lisäksi hyvät viljelymaat pitäisi säilyttää maataloustuotannossa ja maatalousmaan maankäyttömuotoja pyrkiä monipuolistamaan mm. ympäristön- ja maisemansuojelusyistä. Toimikuntaehdotti myös, että luonnonmukaista viljelyä tulisi edistää,sen  opetusta  ja  tutkimusta  lisätä  ja  sen  menetelmiä  ja kokemuksia  soveltaa  myös  muuhun  elintarviketuotantoon. (Kom. miet. 1989:9).
(lihav. HJ)

Siinä on listattu myös muut asiaa koskevat ja sivuavat komiteamietinnöt.
« Last Edit: 06.03.20 - klo:06:37 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 16974
    • View Profile
    • Email
Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
« Reply #3 on: 06.03.20 - klo:12:05 »
Tuosta eriytymisestä voidaan napata tällaisia välähdyksiä Luomuliiton 20-vuotishistoriikista ((2005, pdf):

Luomuliitto 20 VUOTTA

Quote
Hannu Kovanen, Luomuliiton toiminnanjohtaja 1987 – 1991
Luomuviljelylle
virallinen asema
[...]
Maakunnista katsoen julkisuus painottui bio-
dynaamisen tuotantoon ja Etelä-Suomeen.
Biodynaaminen yhdistys oli vanhin ja jä-
senmäärältään suurin, puolet kaikista luo-
muyhdistysten jäsenistä. Etelä-Pohjanmaal-
la, Hämeessä, Kainuussa ja Etelä-Savossa oli
kuitenkin toinen puolisko, jotka halusivat tul-
la myös kuulluksi. Meneillään oli eriytymi-
nen biodynaamisen tuotantotavan ja orgaanis-
biologisen, pohjoismaissa nyt vallitsevan luo-
mun välillä.


Vieläkin Suomen hyvin harvat Demeter-tilat löytyvät Etelä- tai Länsi-Suomesta.

Quote
Kari Ilmarinen, Luomuliiton puheenjohtaja 1985 – 1988
Tavoite oli uskottavuus
[...]
Ilmarisen tilalla suomalais-kansainväli-
syys ilmeni käytännössäkin. ”Meillä luomu-
viljely lähti liikkeelle A. I. Virtasen opeilla ja
siitä jatkettiin jenkkien biodynaamisen vilje-
lyn malleja hyväksikäyttäen”.


Jenkkien? No, kaipa se aate sitäkin kautta on voinut kulkeutua.

Quote
. Vuonna 1983 Suomessa ei ollut yksiä val-
takunnallisia luomusääntöjä. Etelä-Savon luo-
muyhdistyksellä, Ekoviljelijöillä, Biodynaami-
sella yhdistyksellä ja 4H:n Bios ry:llä oli kul-
lakin omat, toisiaan muistuttavat, säännöt tai
ohjeet.


Quote
Ruotsinkielinen Pohjanmaa oli 1990-luvul-
la pitkään Suomen johtava luomumaakunta.
Maakunnassa olivat jo ennen Backia vaikut-
taneet monet biodynaamisen viljelyn pionee-
rit. Luomusopimuksia Pohjanmaalla tehtiin
keväällä 1990 eniten koko maassa, niitä sol-
mittiin 106.


Ketähän tuossa tarkoitettiin? Minun tietämäni biodynaamisen viljelyn pioneerit Suomessa asuivat muualla. *)

Quote
Sirkka ja Kalervo Rekola, Vuoden luomuviljelijät 1994
Kokonaisuus ennen
kaikkea, myös juhannuksena
[...]
Rekolan biodynaamista leipää
syötiin 20 vuotta sitten Vaasas-
ta Helsinkiin, Porista Lahteen.
”1990-luvulla tulivat luomu-
leivät. Ne veivät meidän leipämme markki-
noita, mutta kilpailu on luonnollista. Vaikka
markkinat ovat nyt pienet, haluan pitää bio-
dynaamisen leivän markkinoilla, se on tärkeää”
sanoo Sirkka Rekola.
Rekola on maamme vanhoja luomutiloja,
biodynaaminen tila ja tilakokonaisuus. Sirkka
ja Kalervo ottivat tilan haltuunsa vuonna 1973
ja neljä vuottamyöhemmin koko tilaa viljeltiin
jo biodynaamisesti.
[...]
Tuki lisäsi nopeasti myös muiden luomu-
tilojen määrää. Biodynaamikoille tuli asiaksi
miten erottua luomusta. Biodynaamisten vil-
jelijöiden kesken puhuttiin yleisesti, että ”hy-
vä kun tulee paljon luomuviljelijöitä, osa siir-
tyy aikanaan biodynaamiseen”. ”Siihen en enää
usko” Kalervo korostaa nyt, ”se oli väärä ajatus,
sillä biodynaamisessa viljelyssä on kyse paljon
elämän asenteesta ja viljelytavan muutos ei vie-
lä johda siihen.”


Noin minäkin 1980-luvun muistan. Silloin myynnissä oli biodynaamista leipää (kuten muitakin tuotteita). Nyt biodynaamista leipää ei saa juuri mistään.  Rekolankin tilalla on kyllä yhä kotileipomo, joka toimittaa leipäänsä Tampereelle ja Kangasalle. Tiettyihin kauppoihin, ilmoittaminaan aikoina.

Myös Urho Kari oli jonkinaikaa Luomuliiton puheenjohtajana. Hän ei tuossa historiikissa kertonut biodynaamista kokeiluistaan.  Mutta tiedämme siis, ettei asia ollut vieras hänellekään. Eli tietty merkityksensä aatteella oli, vaikka ei tätä ihan sellaisenaan uskoisikaan:

Quote
Suomessa biodynaamista viljelyä  harjoitti  vuonna  2000  noin  60  ammattiviljelijää noin 1000 ha:n alalla. Biodynaamisten viljelijöiden osuus oli noin 1 %.


Olen tuolla toisaalla jo luvannut asian eli niiden lukumäärän, eri vuosina, tavalla tai toisella tarkistaa. Kunhan kerkiän.

________

*) vastaus tuohon löytyy jäjempänä 29.03.20 (lisäys 4.1.2020)
« Last Edit: 01.04.20 - klo:15:10 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 16974
    • View Profile
    • Email
Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
« Reply #4 on: 29.03.20 - klo:09:40 »
Oliko tällä kirjalla aikanaan vaikutusta?

Kjell Arman Biodynaaminen viljely

Quote
Pehmeäkantinen tietokirja vuodelta 1977, 2. painos. Kulumia kansissa

Kjell Arman kuvasi biodynaamista maataloutta sekä terävän älykkäästi että suurella nöyryydellä. Hänen esiintymisestään ja neuvoistaan ei jäänyt kenellekään pienintäkään negatiivista muistoa. Biodynaamisen maatalouden konsulenttina hän oli lyömätön arvokkaine tietoineen kasveista, eläimistä ja ihmisestä luonnon hoitajana. Kuulijoille jäi tuskin mitään lisättävää Armanin kuvauksiin luonnon yhteyksistä.


Siihen, että luomuviljely tuli Suomeen aika voimakkaasti biodynaamisena versiona?

Ajankuvaa tuo kirja ainakin on. Vuonna 1977 oli luontevaa julkaista tuo kirja Tammen T-kirjojen sarjassa. Tietokirjojen sarjassa, joka kuitenkin keskittyi paljolti harrasteisiin: mukana sarjassa oli mm. Korttitaituri-kirja, joka kertoi taikatemppujen tekemisestä.

Tekijästä kertoo Demeter-lehti:

Quote
Kjell Arman 1921–2000

Ruotsalainen biodynaamisen maatalouden uranuurtaja, Kjell Arman kuoli juhannuksena 78 vuoden ikäisenä. Jälleen eräs suurista pioneereista siirtyi rajan taakse

Kjell Arman vieraili useita kertoja Suomessa, etupäässä ruotsinkielisellä Pohjanmaalla, missä hän antoi käytännön neuvonta-apua viljelijöille ja luennoi biodynaamisen viljelyn kursseilla. Hänen syvä tietämyksensä eri viljelymenetelmien vaikutuksesta elintarvikkeiden laatuun teki moniin syvän ja pysyvän vaikutuksen. Voidaankin sanoa Armanin herättäneen Pohjanmaalla kiinnostuksen uuteen viljelytapaan. Tätä ei himmennä se, että suurin osa viljelijöistä aloitti biodynaamisen viljelyn sijaan luomuviljelyn. Aika ei ollut vielä kypsä*) biodynaamisen maatalouden laajamittaiselle leviämiselle Pohjanmaalla, mutta kyllä luomuviljelyn.


Tuohon tarvitsisi vielä vuosiluvut. Ei kun olihan niitä siellä, jäljempänä. Ja tämäkin tieto on syytä historiikissamme muistaa ja tuoda esille:

Quote
[...] Vuonna 1985 perustettiin Österbottens biodynamiska förening r.f. paljon sen ylimielisyyden vuoksi, jota tavanomainen maatalousneuvonta osoitti biodynaamista viljelyä kohtaan. Vuonna 1988 yhdistys lähetti kansanedustaja Mats Nybyn välityksellä ympäristöministeri Kaj Bärlundille kutsun vierailla biodynaamisella tilalla kesällä 1988. Kutsuun saatiin myönteinen vastaus. Bärlund ja Nyby vierailivat Sundmanin tilalla Sundbyssä Pietarsaaressa elokuun alussa 1988. Kjell Arman oli paikalla kertomassa miten nykyaikaista maatilaa hoidetaan biodynaamisesti. Myös Michael Pax ja Seppo Lohtaja olivat läsnä tuona merkittävänä päivänä sekä 50-päinen joukko kiinnostuneita viljelijöitä.

Tämä viljelijöiden ja ympäristöministeri Kaj Bärlundin tapaaminen muodostui käännekohdaksi siirtymävaihetuen saamisessa luomuviljelylle. Bärlund näki, että kysymys oli vakavasti otettavasta viljelytavasta, jota kannatti rohkaista tukemalla siihen siirtymistä taloudellisesti.


___________

*) kuten tuolta toisaalta tiedämme, aika ei tullut koskaan sille kypsäksi.  Saman voimme helposti nähdä Biodynaamisen yhdistyksen tilakartasta, jossa nämä harvat tilat ovat keskittyneet eteläiseen Suomeen. Ainoastaan yksi (1) niistä sijaitsee ruotsinkielisellä Pohjanmaalla.

Tämä yhdistys taitaa vielä olla olemassa:

http://www.osterbottensbiodynamiskaforening.n.nu/

Mutta sivu kertoo sille mennessä:

Quote
Ägaren av denna hemsidan har inte loggat in på över 6 månader.

Är detta din hemsida? Logga in här för att ta bort denna rutan.

Facebookissa kuitenkin näkee, että toimintaa sillä on.
« Last Edit: 07.07.20 - klo:01:46 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 16974
    • View Profile
    • Email
Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
« Reply #5 on: 01.04.20 - klo:14:44 »
Olisiko tämä telkkariohjelman uusinta avuksi ajoituksessa, niin fiktiosta kuin onkin kyse (lihav. HJ):

Quote
Yle TV2
Tankki täyteen
09.04.2020 klo 16:00, Yle TV2
Osa 9/11. Juhana alkaa tosissaan kiinnostua lampaanhoidosta, ja Sulo puolestaan ryhtyy biodynaamisiin kokeiluihin. Uuden pulman tuo matkaan Emmin äkillinen sairastuminen, eikä eläinlääkärin tulo paikalle ainakaan paranna hänen mielialaansa. (1980)

Esim. siten että tuolloin oli luontevaa puhua suurelle yleisölle biodynaamisesta viljelystä? Luomuviljelyn sijasta?

Googlen hakuun on myös tullut tyrkylle tämä uutinen, vaikka rajaan alle viikon ikäisiin:

Quote
Tulokset internetistä
Myrkytön viljelmä vaatii ankaraa työtä ja apuvoimia Rikkaruohoissa on kitkemistä yli kuukaudeksi - Kotimaa | HS.fi - Helsingin Sanomat
3 päivää sitten · Biodynaamisesta viljelystä hän tiesi sen, että siinä seurataan taivaankappaleiden kiertoa. Marianne on opiskellut Helsingissä Snellman-korkeakoulussa antroposofista filosofiaa, johon biodynaaminen viljelykin perustuu

Ei, ei ollut kolme päivää sitten. Vaan "Julkaistu: 20.7.1994 3:00".
« Last Edit: 08.04.20 - klo:01:27 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 16974
    • View Profile
    • Email
Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
« Reply #6 on: 29.04.20 - klo:04:17 »
Kuinka suuri merkitys biodynaamisella viljelyllä oli juuri Suomen luomuviljelyn synnylle ja leviämiselle nykyiseen mittaansa, sen arviointi on vielä kesken. Mutta jotain ymmärrystä biodynaamisen viljelyn tulosta tänne saamme yllättäen tästä historiikista:

Antroposofisen lääketieteen kehitys Suomessa

Liittymäkohta on (antroposofinen) kehitysvammahuolto. Vammaisten hoitolaitokset oli vuosikymmenien aikana sijoitettu enemmän tai vähemmän maalle. Asiaan hyvin luontevasti on kuulunut, että laitoksen yhteydessä harjoitettu maatalous on myös tehty Steinerin oppien mukaisesti.

Täällä jo mainitun biodynaamisen viljelyn pioneeripariskunta Donnerien tilasta kerrotaan tuossa, että heidän tilaansa liittyi muutaman vuoden ajan tuollainen hoitolaitos.

Quote
Uno Donner oli osallistunut Koberwitzissa pidetylle Maatalouskurssille, ja hän harjoitti Kirkniemessä ensimmäisenä biodynaamista maanviljelyä Suomessa. Gustavsbergin esitteestä käy ilmi, että Gustavsbergissä oli tarjolla hoitoeurytmiaa, monenlaisia terapioita ja taiteellista toimintaa sekä koulunkäyntiä. Gustavsberg toimi kolme vuotta (1929-1932). Tiedossa ei ole, mikä johti lopettamiseen. Asiakirjoista voidaan päätellä, että hoitohenkilökunta muutti Gustavsbergistä kesällä 1932. Epäselväksi jää, mihin lapset päätyivät. Mahdollisesti heidät sijoitettiin lähellä sijaitsevaan Rinnekotiin, jonka johtamiseen osallistui myös Donnerin perheen jäseniä.


Jäljempänä tekstissä kerrotaan Sylvia-kodin ympärille 1950-luvulta eteenpäin muodostuneesta hoitolaitosten ryppäästä. Niissähän on vielä tänä päivänä monissa tai useimmissa mukana myös biodynaaminen viljely. Asiasta on jo tietoa toisessa keskustelussamme.

Eri asia on sitten, paljonko noilla kehitysvammalaitoksilla on ollut merkitystä luomuaatteen leviämiselle Suomessa yleensä. Vaikutelmani on, että ne ovat jääneet aika lailla omaksi saarekkeekseen. Kun tuo viljelykin on niille ollut vain sivuasia.
« Last Edit: 29.04.20 - klo:06:15 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 16974
    • View Profile
    • Email
Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
« Reply #7 on: 09.05.20 - klo:10:08 »
Löysin Svenska YLE:stä vanhan ohjelmaselosteen, ja sen väitteen:

Naturenlig odling skapar inga onödiga överskottsberg

Quote
När våren vräker sig över en har också intresset för biodynamisk odling ökat explosionsartat, menar man på Obs 1990. Naturenlig odling är att tänka på jorden och odla mångsidigt.

Nyt tuo viittaa ilmeisesti tähän vanhaan ajankohtaisohjelmaan (Areenassa):

https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://areena.yle.fi/1-50165666&ved=2ahUKEwiN87mDq6bpAhWLlIsKHfxSCiUQFjAAegQIAxAC&usg=AOvVaw0KnX85YEH4hVyF0ZpD2BtP

Quote
Reportage om naturenlig odling
7 min to 14.3.2013

När våren vräker sig över en har också intresset för biodynamisk odling ökat explosionsartat, menar man på Obs 1990. Naturenlig odling är att tänka på jorden och odla mångsidigt. (23.4.1990)

Nyt tuo osoittaa, että vielä 1990 biodynaamisen ja luomun ero ei Suomessa käytetyissä kielissä ollut täysin vakiintunut. Ohjelmassa puhuttiin vain luomusta, kun sen läpi katsoin (paitsi alkujuonnossa, jossa oli yllä lainattu lause). Eikä biodynaaminen viljely ole koskaan kasvanut räjähtävällä tavalla. Vaikka luomusta on ehkä voinut niin sanoakin, jossain vaiheessa (ja luultavasti juuri tuossa n. 1990, EU:hun liittymisen kieppeillä).

Pari hauskaa yksityiskohtaa, siinä:

- luomu oli ruotsiksi vielä tuolloin "naturenlig odling"
- se nähtiin välineenä vilja- ym. vuorien purkamiseen!

Eli eivät niin muistelleet ole väärin muistaneet.

Ohjelmanpätkä oli todella vuodelta 1990, tuosta toisesta hämäävästä vuosiluvusta 2013  huolimatta. Siinä mm. haastateltiin virkamiestä äskettäin voimaan tulleesta siirtymäkauden tuesta.
« Last Edit: 13.05.20 - klo:11:02 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 16974
    • View Profile
    • Email
Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
« Reply #8 on: 09.05.20 - klo:11:22 »
Sataavuotisjuhlaamme olisi sekin vaihtoehto, että siihen mennessä tekisimme (yhteistyökumppaneita tarviten ja käyttäen) TV-filmin tästä historiasta. Loppupäässä olisi tarjolla mm. tuollaisia klippejä kuin tuo juuri edellä mainittu Svenska YLE:n pätkä!

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 16974
    • View Profile
    • Email
Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
« Reply #9 on: 13.05.20 - klo:04:34 »
Tämä muistelo keskittyy kyllä ruotsinkieliselle Pohjanmaalle (pdf):

25 år ekorådgivning

Mutta siinä saa vahvistuksensa se, että luomuviljelyn yleistymisen ja jopa Suomeen tulemisen käännekohta oli suurinpiirtein tuolloin, vuonna 1990. Ja EU:hun liittymisessä. Vasta siitä se oikeastaan alkoi. Kaikki sitä ennen oli sinänsä kiinnostavaa, mutta asioihin paljon vaikuttamatonta esihistoriaa.

Yksityiskohta: tuossakin muistettiin, että alkuun luomu oli ruotsiksi "naturenlig". Mutta sittemmin kielessä "ekologisk" voitti. Paremmin propagandaan ja myynninedistämiseen sopivana (HJ).

Tämä yksityiskohta (esihistoria) kyllä tuossa mainitaan:

Quote
Redan flera
årtionden före det fanns ekologisk
odling i landet och också i Öster-
botten. Det var ett antal pionjärer,
som närmast hade en biodynamisk
inriktning, vilka förtjänar att nämnas
i det här sammanhanget.


Nämä "pioneerit" ovat tulleet täällä esille ennenkin. Mutta sillä epäilyksellä, että suoranaista jatkumoa asiassa ei välttämättä ollut. Vaan pioneereista ei tullut pioneereja, vaan he jäivät yksinäisiksi kokeilijoiksi, tai vain biodynaamisen aatteen (vähemmän menestyneiksi) matkasaarnaajiksi (edellä 29.03.20).
« Last Edit: 13.05.20 - klo:08:25 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 16974
    • View Profile
    • Email
Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
« Reply #10 on: 13.05.20 - klo:12:59 »
Historiaa olen tässä kerännyt satunnaisista nettilähteistä, kuten edellä. Syynä on ollut se, ettei nyt ole kirjastoihin päässyt. Mutta koko ajan on netissä ollut tämä lähde, Tuija Monosen väitöskirja:

http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-219-083-3/urn_isbn_978-952-219-083-3.pdf
Luomun verkostot, Joensuun yliopisto 2007

Sen luvussa "6 LUOMUN TOIMIJAVERKOSTOJEN  KASVUALUSTAT", ss. 64-83 on jo saatavissa hyvin kattava Suomen luomuviljelyn historian kuvaus. Olen osittain siis tehnyt turhaa työtä. Olisi heti pitänyt selata/lukea se huolellisemmin läpi. Saman kuvan Mononenkin antaa, mitä täällä on sanottu: ilmiö on olennaisesti aika myöhäinen, alkaa "oikeasti" vasta 1990-luvulla. Pikku yhteenveto siitä juuri hiukan varhaisemmasta ajasta:

Quote
Vuonna 1983 vain luomusti viljeleviä tiloja oli 71 ja 199 viljelijällä osa pelloista
oli luomussa. Näin luomutuotantoa oli kaikkiaan 270 tilalla. Näiden viljelyala oli 911
hehtaaria. Tilat olivat pieniä, sillä keskipeltoala oli 3,4 hehtaaria.


Kaikkia tietoja ei siitäkään löydy. Haluaisin tietää*) mm. minua vaivaamaan jääneen biodynaamisten tilojen lukumääräisen kehityksen. Minulla on siis matkaa yliopiston kirjastoon, kun se aukeaa yleisölle. Vaikka Monosella on tietoja biodynaamisen viljelyn varhaisvaiheesta, asia jotenkin liukenee näkymättömiin lähemmäksi nykyaikaa tullessa. Mikä tietysti saattaa osittain heijastaa asioiden todellistakin tilaa;D

_______

*) eli varmistaa asian toisesta lähteestä.  Minulle kun on vaikea niellä tuota 60 Demeter-tilan lukua v. 2000 (edellä 06.03.20)
« Last Edit: 13.05.20 - klo:16:57 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 16974
    • View Profile
    • Email
Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
« Reply #11 on: 14.05.20 - klo:04:37 »
Lainataan vielä patkä Monoselta siitä aikaisemmasta ajasta. Hänen taulukostaan 7 (s. 69):

Quote
[...]
1946: Biodynaaminen yhdistys perustetaan   
1950: Ensimmäinen Biodynaamisen viljelyn opas julkaistaan   
1951: Ensimmäinen luomuviljelijäluettelo julkaistaan   
1953: Biodynaamisen yhdistyksen jäsenlehti   
1970-luvun alku: Parikymmentä luomutilaa   
1973: Bios ry. perustetaan   
1975: Viikin vaihtoehtoinen opintopiiri perustetaan   
1976: Toivo Rautavaran ”Luonnonmukainen viljely” -kirja julkaistaan   
1979: Luomuviljelty peltoala Suomessa noin 186 hehtaaria 
[...]

Ja mikä oli tuo ensimmäinen luomuviljelijäluettelo? Tämä (s. 67):

Quote
Vuonna 1951 julkaistiin Vegetaarisessa lehdessä ensimmäinen, kaksi nimeä kattava  ”luettelo”  luomuviljelijöistä.  Toinen  näistä  oli  kylpyparantola;  luomuviljely  oli tuolloin tyypillistä terveysparantoloiden omissa puutarhoissa. (Heinonen 2002; 2006.)

Asialle antaa lisäksi perspektiiviä se, että tuolla aikavälillä Suomessa tapahtui myös nk."suuri muutto", jolloin sadat tuhannet ihmiset muuttivat maalta kaupunkeihin, ja myös maatalousammateista muihin tehtäviin. Sitä taustaa vasten nuo luvut aiemmin ovat vielä pienempiä. Kärjistäen voisi sanoa, ettei luomuviljelyä ollut Suomessa tuolloin olemassa.

Toinen kärjistys, joka vaatii vielä perusteluja: luomuviljely tässä maassa perustettiin Helsingissä. Tutkijoiden kirjoituspöydillä, opiskelijoiden opintopiireissä ym. ja sitten vallan kamareissa, jo heti alkuun poliittisin päätöksin.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 16974
    • View Profile
    • Email
Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
« Reply #12 on: 20.05.20 - klo:14:27 »
Google puskee virheellisesti esiin tällaisia juttuja muka tuoreina (HS):

Quote
Kangasalan maatalousoppilaitoksessa...
Tilaajille
STT
Julkaistu: 21.7.1991 3:00
- Kangasalan maatalousoppilaitoksessa alkoi lauantaina biodynaamista maataloutta käsittelevä viikonloppuseminaari. Seminaarin aiheita ovat mm. maatalous ja sosiaaliset yhteydet sekä biodynaaminen lannoitus. Viikonlopun aikana keskustellaan myös biodynaamisen keskuksen perustamisesta. Seminaarin vierailevana luennoitsijana on kansainvälisen biodynaamisen liikkeen puheenjohtaja Manfred Klekt Sveitsistä.


Mutta pistetään "plakkariin" tänne, pikkutietona.


PS. 22.05.20: Ottaisin erikseen tuosta tämän lauseen:

Quote
Viikonlopun aikana keskustellaan myös biodynaamisen keskuksen perustamisesta.

Sellaista ei tullut. Mutta Luomuinstituutti tuli, jonkin aikaa myöhemmin (2013). Biodynaamisella liikkeellä on kyllä ollut yrityksiä tällaisten keskusten, mallitilojen, yhteisöjen luomiseksi. Yksi tallainen yritys on paraikaa käynnissä.
« Last Edit: 22.05.20 - klo:03:55 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 16974
    • View Profile
    • Email
Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
« Reply #13 on: 26.05.20 - klo:04:08 »
Kaikkia tietoja ei siitäkään löydy. Haluaisin tietää*) mm. minua vaivaamaan jääneen biodynaamisten tilojen lukumääräisen kehityksen. Minulla on siis matkaa yliopiston kirjastoon, kun se aukeaa yleisölle. Vaikka Monosella on tietoja biodynaamisen viljelyn varhaisvaiheesta, asia jotenkin liukenee näkymättömiin lähemmäksi nykyaikaa tullessa. Mikä tietysti saattaa osittain heijastaa asioiden todellistakin tilaa;D

_______

*) eli varmistaa asian toisesta lähteestä.  Minulle kun on vaikea niellä tuota 60 Demeter-tilan lukua v. 2000 (edellä 06.03.20)

Tieto tuohon asiaan:

Quote
Kaikkein tiukimmin luonnonmukaisuus toteutuu biodynaamisella viljelytavalla, josta kertoo kansainvälinen Demeter-merkki. Biodynaamisen yhdistyksen virallisen neuvojan Pirkko Okkosen mukaan ehdot ovat tiukat ja rekisteröityjä viljelijöitä on Suomessa noin 15, heilläkin merkki on vain osassa tuotteita. Keski-Euroopassa merkki on yleinen.

Turun Sanomat 26.7.2010: Ekologisilla ruokaostoksilla

Eli tuo kehitys näyttäisi nyt tällaiselta:

Vuonna 2000: 60
Vuonna 2010: 15
Vuonna 2020: 10

Jo tuosta sarjasta näkyy, miksen pidä tuota lukua 60 uskottavana. Mutta pian se Kansalliskirjasto aukeaa.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 16974
    • View Profile
    • Email
Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
« Reply #14 on: 26.05.20 - klo:04:54 »
Historiaprojektimme pohjatiedoksi, perusteokseksi kelpaisi varmaankin tämä suhteellisen tuore (2018) kirja:

The Global History of Organic Farming

Amazonin kuvauksesta päätellen se ei välttämättä olisi liian puolueellinen. Kirjassa saattaa olla vähän anglosaksinen näkökulma, mutta osaamme kyllä ottaa sen huomioon. Sen verran toisaalta jo tiedän, että kirja kyllä tuntee myös Steinerin.

Hiukan tyyris se on hankittavaksi, varsinkin mahdollista pettymystä ajatellen. Helsingin yliopiston kirjastossa sitä ei ole, mutta Ruotsista löytyy. Kun Helsingin kaupungin kaukolainan hinta sieltä on kohtuullinen 4 euroa, taidanpa tilata. (Kello 7:05: tehty.)
« Last Edit: 26.05.20 - klo:06:05 by Heikki Jokipii »